1959-07-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i d: claai-mallv by.thei;Post;
ÄSBIM loppuikä-dess|
siitä työstä, mitä itse laiMh juhliöihyväte^
JiuiäiäFflyat: enermpnär» tibhdäan työtä
^ ^ ijäl^ä vain -työäikia on juuri pyt:^
, hyödyllisemmin käytämme ;hyyäksCTrime näriiä jälelläojevat -
yiik0: päivat^^^ ^äremmiri tuieyat juhlat onnistumaan.
liEässä yhteydessä emme'voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, et-
M jiÖiiien mainostamis kannalta vie; aivan
,t^k|atä osaa Vapauden liitto- ja laulujuhlänumero, mikä
ilMljyy heinäkuun 23 päivänä. Tässä juhlanumerossa julkaisihan'y^^
seurojen ja liikkeiden ter-
X^i^lpiä ja ilm sekä juhla-aiheisia kirjoituksia ja
'IraVaulöia^ ohella pyydämme huomauttaa,
^ttä myös se työ mikä tehdään tämän juhlanumeron
oifiiis|^m(i^ koituu loppukädessä myös varein^is-ten'^
fii^^ Ja sitten kuri olemme yhteisin iröimiri
ja^^^pmisteluin saaneet todelliset arvojuhlat Torontoon,
yöiram siitä yhteisesti ja erikseen.
-^qro^^ tavataan elokuun 1 ja 2 pnä pidettävissä
suui^uiilissa! ' '.
mk
1^
H -
iIl .^ •
Iv
I A' i I •
h '
m mmm
m
1^
r
m
l^aifcka me yhdymme täydellisesti oikeusministeri Ful-toni|
b:>viime>^väikolla. alahuoneen isttmnossa' antamaan-lau-x
simtoon noitajahtimaniaa vastaan, i^in samalla kertaa emme]
voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, jettä-hä^^antoi
^^aktillisen"ftkalinatuksensa ja hyväksymisjeh^ä' '•'piönelle"'
ja '|sievä|le;^|i^itajahdille,'kunhan ^ ei vaili pääse kehittyj
ä ^ sellaiseksi' .epäsikiöksi, piikä ilVt rum«itaa koka Yhdysvaltoja."
* ' ' r' , '
|Ja vaikka meidän täytyy, valittii tpdetaj^että kansanedustaja
Douglas Fisher (CCF, Port Arthur), taryitsf poliit-^
tiselltureliivit pehmeähkön selkärankansa tukemiseksi, niin
siitä huolimatta haluamme korostaa; että,hän oli »tuhannesti •
oikeassa'kiinnittäessään sekä hallituksen että'ns.'suur'en ylef-'
sönj huomion tähän pahamaineiseen noitajahtiin, - joka TU^
mentjta jo meidänkin maatamme ja kehittyy varmasti entistä
hirveämmäksi, ellei sen tielle panna sulkua^
Meidän mielessämme on tietenkin se keskustelu, mikä
käytiin viikko sitten torstaina < alahuoneen istunnossa yhtäällä
oikeusministeri Fultonin ja toisaalla mn Fisherin ja
hänen kumppaniensa välillä neiti Aino Pirskasen tapahtumasta.
^ kerrottu, mr. Fisher
•esitti huhtikuun 29 päivänä oikeusministerille kysymyksen
siit^, kun RCMP:n on kerrottu pakoittaneen neiti Pirskasta
liitämään poliisiurkkijana Canadan Suomalaiseen Järjes-töcm
— mistä "kunniasta" neiti Pirskanen kieltäytyi, i
——l^t-nu'.-Fisjher-valitti,-että-häntäkin-on-jo-uhkailtu-po- -
liisien toimesta korostaen, että parasta on pysyä erillään
. koljo jutusta, koska kuten hän sanoi. Suomalainen Järjestö
on;;"pahojen järjestöjen luettelossa".
^Perääntyen aiheettomasti ja selkärangattomasti pahamaineisen
punakauhun edessä, mr. Fisher esitti asiallisen
pro4©tinsa yhteydessä myös sinisilmäisen pyynnön,_€ttä hallituin
julkaisisi "subversiivisten järjestöjen nimet" niin ettei
kukgan "viattomuudestaan liittyisi sen jäsenyyteen".
J[^ysymyksen tällainen vesittely avasi oikeusministeri
Fultonille takaportin ja niinpä hän käyttikin sitä hyväfeseen
ja öimtyi — vaikka katseleekin myötämielisesti sormiensa
läpilnykyistä noitajahtia — että "milloinkaan emftie ole
leinfenneet mitään järjestöä subversiiviseksi".
t^ämä sellaisenaan on totta. Mitään canadalaista järjes-
^\ olekaan kansallisesti nimitetty subversiiviseksi — ei-nin
paritiiU6iiti'n^yH'm8ärSlseh'istiin-tokaaäöhMiitunta
Oppositiossa-oleva
'«bdälistipudlue ^'vaUtii Kishiri
kiinan vSHsten suhteiden järjeste
Ij^ f seltä 15f^^ kanssa ?sblm
tiin (turvallisuussopm tarkistus.
Puolue vaatii, että istuntokausi
olisi 20?pHivSineii «ikä viisipäi-vSinen,
kuten hällituspuoiue, libe-raaiis-
demoki^äattinen piiöliie esittää.
Erimieiisy^den johdosta on istuntokauden
tyo joutunut täydelliseen
umpikujaan.
l^äitii^äiföSlaiÄpS^^
?vblt(MiräuksistaMOpp^^
jättivät lcommunistlen^v^}ohtäö)aIle
hallitukselle uhkavaatimuksen^ että
kiiluessa:' Muusia /tapauksessa '<öp-oipitppJFii
®i§Sii^^ -hiti'toimenpiteisiin"
^näii' > lämäuttamise^^^^ > iJLJäkayaati-
: miiof n*%i Boiir^
turi; Govindan .Nair"/J'Komräiinis-
;tiÄ{haUituk^
^jite^ ;IJev^ mainittiin
^iihmenkunnan h
surmansa, Myöhenimin ilmoitettiin
Keralaan siirre^yh^^
sen joiikko^ösästbjä: pääministeri
Nambo^rin pyynnöstä. Tjapahtu-mien
viimeisimpänä kääntee|niä saapui
pääministeri Neiiru Keraläan
viime viikph maanantaina tutustumaan
henkilökölitaisesti iilantee-seen,
Koulukysymystä kilpenään käyttävän
opposition takana, joka avoi-j
kbiilu jeh äuudene^
säkuun-15 päiyänä, luoda terrorin
ja mielivallan aviilia tilannfe, joka
. Keralan kommunistineii, ^llitus,
valittiin^i-ehdottomaliäiparläme
rise^a ^ .enenimistölla: maaliskuussa
1957. .Kommunistinen.puolue ^'säi
tällöin 65 paikkaa, kongressipuolue;
43, Prajärpuoiue 9 ja miiiianiettirai-set:
8.;-.:v--:"' ••,:.>•;:;;.:•;'•:
Osavaltioiden hallituksiria, jotka
;bikeastaan; ovat maakuntähallituk^
sia, on .t^Intiassa rajoitettu valta.
Kömnäunistineh hallitus ei voi ryhtyä
mihinkään syvällisiin uudistuksiin,
kuten ulkomaalaisten oniista-mien
suurtilojen kansällistamiseieh.
Tämä, .kuuluu keskushallituksen
päätänitäyaltaah. Matta kailcki puo^
lueettbina^t huomioitsijat ovat vakuuttaneet,
että väärinkäytökset ja
ÖÖlii^itfettlx«|irt
Ä Ö s i U e i l i e v ö t t b i^
,. fHällitiikseii vastustajat oy^t kph-"
distan«et^^xkiihoituksensa>^fkolmeen;
hallituksen, yalroistamaan uucfistus-,
i ( B i i | o i i k^
lakiesitykseen: V n i a^
uuclistaniisesta ja piiriballMoä. kös-
!lrowaQ'ti^'iQlribci^^
jotka oppositio on nostanut inielen-
MoitÄsihsa olkönaiselts^
aivan ilmeisesti ovat vain- veruk-keitarmissS
sittenipiilee to(lelIiiien
syy: heidän;'^vihansa Vpurkau^^
seen? Vastaus' löytyy -helposti. fOp-pqsitiopuolueet
'ovat' ^menettäneet
tbivioin^valloittaaltakaisin asemansa^
perustuslaiUista tietä; -Vuoden 1937
parlamenttivaalien' 'jälkeen
50 vuotta yhtämittaista
fcullao louhintaa Ontariossa
k
parrella samanaikaisesti demokraattisia aat^ita ja diktaät-i!!
torfmaisia menettelytapoja. Toisin sanoen, jos jotakuta jär-
-^jertöä vastaan «ostetaan syytös -^'subvfersiivisuud^ta " niin
*äi|ä;syytös>n^myös TODISTETTAVA taf muussa.tiöui^l
äesjaiasia,raukeaa. . > ii|
; Liittohallitus ei halua mitään tällaista. Se haluaa käydä '
siibversiivisuus-propagandan varjolla likaista "kylmää sotaa.'
tämän maan työväenliikettä vastaan yleensä. Siinä mie-lesfeä
on järjestetty kovapaineinen propaganda, jolla ei,ole
mi^äh päätä eikä häntää työväenliikettä vastaan. Juuri täUp
niittien porvarien propagandalla yritetään antaa sellainenS
kuva/että r vissit työväenjärjestöt ovat muka "subversiiypi
siaj'• mutta hallitus voi siitä huolimatta esiintyä tekopy-hänävja
pestä. Pilatuksen lailla kätensä maailman mielipiteen'edessä
sanoen, "me emme ole julistanut mitään järjestö^
subversiiviseksi" ' - , Hi
, piilutta kuten olemme moneen kertaani tälläkin palstalla
,' 'todermeet^ asian ydiri ,on paljon pintaa syvemmällä. Tätai
**subversiivisuus" humpuukia käytetään erittäin viekkaalla
^ tavalla 'koko"työväehliikettä vastaan. Ken tätä epäilee, hä- f
V>v/ mjsietää pysälityä ajatteleiiiaah sitä, miksi nyt'on-uhkailtu
^^srarJ^Fisheria'ja myös sitä,*miksi'hänen'puoluetoverin8a, kan-
''\;Y,,sai^fefiustajat Harolci ^'VVincli ja^ Arnold Peters^ valittivat ala-mm
(Jatkoa)
' , ' . . • • -'. ' • • -
(Oheellisena julkaisemme loppuosan
Emil Hankilan kirjoittamasta
artikkeliista. Tässä yhteydessä huomautamme,
että kun kirjoitusta
alettiin julkaista kesäkuun 27 pnä
niin toimituksen esittelyssä ijanot-tiin
Hankilan olleen South Porcu
pinen alueella yli neljäkymmentä
vuotta. Se oli virheellinen ja olisi
pitänyt sanoa neljättäfcymmentä
vuotta, joka kirjoituksen alussa
ilmeni.)
.Townshlp of Tisdale on kunta
missä sijaitsee tämä South Porcu-pinei
ja Schumacher. Toinen kylä
^on toisella laidalla kuntaa ja näiden
välissä ja sivuilla on varsinaista,
niin sanottua, "mainin" päällä
olevaa asutusta, koska jokaisella
kaivannolla on pienempi yhdyskun
ta, jossa tavallisesti asuu kaivannon
johtajat ia osat teknillistä-, henkilökuntaa.',.
"«H, J . , .'i / , ^ , | . '
Tänä kertajtQajtoirainnassa kokp
perukalla 11 •iultlk^i^c^tai^ joista 5
on tämän fisdafe-kunnan alueella
joten tältä puolen, ajatellen tämän
jjiräisi olla yksi rikkaampia kuntia
kokp Canadan maassa. Mutta nämä
maailman asiat ovat Olleet sitten
jvumeisen maailmansodan sillä mallilla
että kullan hintaa ei ole nos
tettu siitä mihin se jai muistaakseni
vuonna 1936. Tästä kaiketi joh-tuukini
että uusia kaivosavauksia
tälle alueelle ei ole myöskään il
mestynyt tuon mainitsemani vuoden
jälkeen. Entisiä on kyllä joi
tain lakannut tuotantonsa, ja ovat
km osaltaan hiljentäneet liike- ja
työelämää täällä. Miten olisikaan
käynyt, jos ei hallitus olisi ruvennut
maksamaan niin sanottua tuo-tantoboonusta
näille kultakaivan
noille. Kokonaissummaa en tiedä,
mutta eiköhän se vain lähenteie
kahtäkymnoentä miljoonaa dollaria
vuosittain. Nähkääs tuotantoboonus
Inäksetaan sen muka~anT"miten":pal-jon
tätä arvon mineraalia on saatu
jalostettua.
Nykyisin tuotannossa olevia kaivannolta
on 11 -ja nämä yhtiöiden
omistamat kaivannot -tpimivat U,-
550 eekkerin maa-alalla; Näiden
yhdentoisat kaivannon kaivosaukkojen,
eli phaftien yhteinen syvyys
on 119,770 jalaa, eli vähän päälle
kaksikymmentä mailia. .Maanalainen
aukko siihen luettuna "driftit"
"oorkotit" "boxsihoolit" y.m käsiti
tää 3,500 mailia-eli-verrannollisesti
sanottuna tämän reikä ylettäisi, Ca
On totta, kuten mr. Fulton
sanoi, että Canadassa ei tarvita
eikä hyväksytä minkäänlaista
hoitäjahtimenetelmää. Mutta
, sitä suurempi syy^ on sanoa,
että kansanedustaja Fis-»[
hei" jauhanen kumppamnsa oli-,
,v4' tuhannesti' oikeassa ^vaatiessaan'
Gestapon i menettelytapojen
matkimisen' lopettamis-:
ta.>' ^ '
Ei ole kysymys vain joistakin
yksilöistä tai'joistakin järjestöistä,:
niin: tä^keätä^ kuin se'
onkin, vaarf tämän maan maineen
ja kunnian puolustamisesta
sekä demokraattisen halr
litusjärjestelmän säilyttämisestä.
Oikeusministerin korkeassa
asemassa olevalta mr. Fultonil-,
ta vaaditaan, ei vain'sitä, että
hän vastustaa noitajahdin pa-hentamiseen
tähtääviä toimenpiteitä,
vaan myös nyt käyn-i
nissäi\al^y^ noitajahdin^ juu-j
rineeHv^is 'kttkeinisjtä.-. silla
vain^8it«9i voidaan:'äeipokraQt- '
tinieh hSllitiMnliötömme säilyt-^, '
i i i »
KIRJ. EMIL HANKILA
nadan rannasta rantaan, Atlannista
Tyyneen mereen saakka.
Näiden kaikkien kaivosaukkojen
teossa on ollut myöskin suomalai-nien
mies käsiensä kanssa.
Näistä seikoista tietenkin johtuu,
että ne monet palkan parantamis
vaatimukset ovat jääneet verrattain
pieniksi, mitä muualla Canadan
raskaassa teollisudessa nykyisin
maksetaan. Palkan nousut ovat vain
olleet siinä viiden sentin nurkilla
vuostttaln eikä hetlkään kaikkina
vuosina sitäkään. Aivan sentin
päälle en tiedä kaikkien kaiyannoi-den
palkkataksoja mutta voidaan
sanoa, että ne alkavat $1.30 eivätkä
yltä $1.50 tunnille, korkeimmissa-kaan
ammattitöissä. Mita sitten
tulee nun kutsuttuun "boonus"
hommaan, nun se on eri asia, jota
'toiset saavat enempi ja toiset vähemmän.
Mutta tällaisilla palkoilla
ovat; kullankaivajat työskennelleet
latkuvasti ja mita tulee yleensä kulutustavaroihin,
niin niiden hinta
on taalla sama mita se on muuallakin.
Ainoa mikä taalla on halvempi
on vuokrat mille jotka asuvat
vuokrahuoneissa. Lisaksi mainittakoon,
etta työviikko on nykyisin -14
tuntia. Viisikymmentä vuotta sitten
se on ollut 60 tuntia maanalaisissa
toissa ja maan paalia.
Mutta huolimatta näistä palkka
taksoista, nykyaika on lyönyt leimansa
tänne niinkuin muillekin
seuduille. On rakennettu uusia
mahtavia kouluja, liikelaitoksia,
kaupungintalo, jota vastapäätä on
postihallituksen mahtava rakennus
josta saamme kayda postimme hakemassa.
(Kantoa ei ole). Kirkot
ovat myöijkin uusittu perusteellisesti
ja niitä on nykyisin kylässämme
6, mutta ei sittenkään vielä maailman
suurimpien uskontojen kirkkoa,
kuten_buddhan ja_^ muhainetti-l
laisten. Mutta kapakoita on yhtä
enempi, eli yhteensä 7 (ja salaka-pakat.
paalle). Ei taalla Eteläpäässä
tarvitse kuivin suin tallustella^
JOS vain on taskussa "kuhisevia".
Näiden Iisaksi on seuraavia kokoontumispaikkoja:
Yleisiä haalcja
puoli tusinaa, luistin arenakeilara;
ta, "Curling" pelipaikka, jossa heii
lutaan luutain kanssa, tennis kenttä
ja mitä kaikkea lieneekääni mutta
.teatteria ei ole. Se joutui sulkcr
maan ovensa näköradion tultua, jota
kansa kutsuu yleisestivTV:ksii On
sairaala ja lääkäreitä useampia joita
toiset kehuu ja toiset moittii,
mutta hautaantoimittajaiion kalkille
samanlainen
Tähän kun lisätään kaikki kaup^
piaat ja; vapaiden :ammattien: harjoittajat,.;
niin >on;> totisesti- näiden
kaivosr: ja metsatyöläisten rahoille
menopaikkoja. Ihmetellä vain täytyy,
että'kuinka me kaikki voidaan
niin reilusti itse elää, vaikka ;onkih
tuo joukko niin suun ja sen pitää
elaä-ja'pärjätä paremmin.
, Paljon on elämän kehitys vaikuttanut
kaikkialla Viimeisen viiden
kymmenen vuoden aikana, mutta
suurta edistystä on myöskin kokenut
tämä kulta alue Ottaen huomioon,
että heti alkuunsa saivat ensimmäiset'asukkaat
Akokea ankaran'
vastoinkäymisen, silla tuo historiallisesti
tunnettu Porcupinen suuri'
tulipalo heinäkuun 11 pnä 1911,;
poltti melkein kaikki mitä oli alkuvuosina
saatu rakennettua. Sen Ii-!
saksi paloi niitä urhoollisia ihmisiä
suuri joukko, jotka olivat tulleet
tänne panemaan alulle tämän Poh-jois^
Amerikan suurimman kultakaif
vos alueen. .Ne ovat olleet työnsan-'
kareita, .joita tuskin kukaan eniiä
voi muistaa, ihmlsiä.^i jotka ovat
[jättäneet kätehsä jäljet. Monet^al
^kuiraivaäjat:olem'me säattal)ieetfhau
4an lepoon, n^uttal on-vieläkin yjcsi.
J6it»^'i.taS;foista- roltakiri ,,subrnä\
Iäisiäkin, Jotka^ ovat^jnäKncb
Kuulee joskus juttuja, että'alku-raivaajat
olisivat olleet suurelta
osalta riköksellisia ja että he ovat
tulleet tänne peittääkseen jälkensä
ja häipyäk^een pois tuttaviensa hä-köpiiristä.
Tämän teorian kumosi
täysin tuomari Atkinson joka hiljattain
erosi virastaan jääden van
huuden lepoon, sillä hän oli ollut
pohjoisessa yli neljäkymmentä vuotta
poliisioikeUksien tuomarina. Lakimiesten
järjestämillä hyvästijättö
illatsuilla hän piti puheen jossa erikoisesti
alleviivasi sitä, että nämä
pohjoisen rikokselliset, joita hänkin
on tuominut ovat olleet vain nimellisesti
niitä. Esimerkin vuoksi hän
osoitti kuinka hän tuomitsi erään
viinankeitosta syytetyn, mutta sinä
paivana ei enaa lähtenyt junaa Hai-'
Icyburyyn, jossa !vankila sijaitisi.' sl-.
ka ollut paikkakL-nalla niin kutsqt-tua
politsiputkaa, joten vanki ^ytd^i
vapauttaa yon ajaksi, mutta 'sähial-la
han antoi varoituksen ja käskyn,
että on oltava huomen aamuna täs^
sa huoneessa kello 7 jolloin lähde;
taan viemänä miestä 'iusimäan".
Tuomarin kertoman mukaan mies
oli minuutilleen paikalla josta hän
paattelikin, että "tätä ei tee todellinen
nkoksellinen".
Taman viisikymmenvuotisen kulta-
alueen tulevaisuutta ei kukaan
voi tietaa. On mahdollista, että
jos maailmassa pysyy rauhallinen
olotila, nun kultaa kaivetaan Vielä
useamman miespolven aikana, jos
nimittäin ruttaa sellaisia paikkoja
jossa sita on.: Mutta jos sota syttyisi
nun luulen kaivamisen menevän
hyvin pieneksi. Tata seikkaa todisti
viime sodan aikakin, toiset miehet
vietiin sotaan ja toiset menivät
sinne vapaaehtoisesti. Näin ollen
tuotanto halvaantui hyvin pieneksi
ja paikkakunnan asutus väheni niiii,
etta monessakin talossa oli laudat
lyöty ikkunoihin^ koska asukkaita
ei ollut. Toivomme kuitenkin parhainta^
etta ihmiset saisivat elää
rauhassa ja rakentaa näitä seutuja,
jotka ovat tulleet rakkaiksi vuosien
ja vuosikymmenien aikana.
p!Vat\Jtbteiatetut;^'i^^
valtioissa.
; ilJusi 'koului i&yyäfcsytty^ja
vahvistettu Delhissä. K y s ^
ole uskonnollisten ija^
lussä olevien yksityisten kpu^^
ottamisesta valtion haltuun tai edes
bjpettajieih mäMSmiseää näihin
(vaildca valtio maksaakin kaikkien
opettajien; palkat) vaan ainoastaan
n^uissa intian yaitiöissa vallitsevan
järjestyksen miikaiseisti yleisten pätevyysvaatimusten
äsettamisiesta
opettajille. Tämä uudistus, joka nyt
on kohotettu tyytymättjSmyyden
keskipisteeksi oli alun perin yksimielisesti
hyväksytty osavaltion
parlamentissa.
Vastaavasti lakiehdotus maan-omistusuudistuksesta
sisältää oleellisesti
saman kuin kongressipuolue
esitti vaaliohjelmassaan, inutta ei
vallassaollessaan milloinkaan to
teuttanut.
Sinänsä hyvin vaatimatonta piirihallintoa
koskevaa lakiehdotusta
tukseii yhä 'lujittuvan. Vuoden 1957-
hufitikuun ja kiiluvan'vuoden hel-tuissa
paikallisissa vaaleissa
;Iromnwnislit^
piaikkäa/: ' Iroi^esSipuo^^
Prajarpuplue kÖlnie. U
^tojpääiöksenä: tästä piisi kommiiiiis
tipuoiueen valitseminen uudelleen
hallitukseen ^ yupdett 1M2^ paria-inenttivaaieissa.
Tästä jolitiiu icivottomuus kon-gi-
essipuoiuelaisten keskuudessa
kPko Intiassa. He pielkäävät, että
Keralan iesimerkki saa seuraajia
muissa Intian valtioissa.
mi
m il
N(Bw York. — Presidehtti Eisen-howerin
väliintulon avulla saatiin
täällä , viikon lopulla sovituksi 2
viikkoa kestävä "välirauha" terästeollisuudessa,
sillä asiäpuolet
suostuivat, että terästeollisuuden
lakon alkamispäivää siirretään kah-'
della viikolla, mikä ahtaa tilaisuuden
neuvottelujen jatkamiseen.
TORONTO VALMISTUU
JUHLIA VARTEN
Toronto. — Viime viikonloppuna
kaupungin kuumuus ajoi ihmiset
ulos etsimään vähiin viileämpiä
paikkoja. "Hlghwayit" olivat
täynnä matkustajia ja suuri
joukko heitä poikkesi Taimolaan-kin,
koslu- sinne on niin lyhyt
matka. Esim. keskikaupungilta on
vain jotain 18 mailia matkaa että
sen verran hermostokin kestää
fVaikka joutuu ajamaan ."humpejr
t9 buinper!'/^1iiiw|B^esäW
^ Tarmoiasta löytäii skmat hiivit
InaUtiDiifot kuiii linjstfi muaaltakiii j
ja ishkä parempaikin' kolska tie- «
taakseni muualta ei saa niin hyvää
suidmalaista mokaa kuten si- •
(iä^<suola|tuaA pimaiMa jlobta^^ ^>.
neilikkaa, kasvisannoksla. paistia
y.m. Kahvi on todettti parhaaksi
koko eteläOnUriissa. Ja sitten se
Tarmolan sauna, sille antavat tun-nustuksensa
toiskieliset pOikave-karatkin,
puhumattakaan meistä
suomalaisista.
Lauantaina tekivät talkoolaiset
taasen paljon arvokasta työtä. Matti
Mäkelä oli jUuri palanut lännen
reisultaan ja hän otti talkookseen-maalata
saunan sisäseinät ja katto.
Kyllä sauna nyt hohtaa^ niinkuin
uusi Canadan hopea dPllari ja hauska
siellä on kylpöä. Tanssilavan
korjaajat hikoilivat korjaustyössään.
Arvo Salo, entisenä taitavana
metsämiehenä ja mainärinä kaatoi
suureni puun josta veistettiin
tanssilavan lattiaa kannattamaan
vankka niska. _ Kyllä^ lava nyt kPs-.
tää taiissia tulisenimätkin säksan-
;polkat y.m. hyppelyt. Lyyli ja 01
ga "finistiyät'' itenttäpenkkieh jä
pöytien maalauksen. Voi sitä värm
loistoa! Kyllä pengit ja pöydät
pitäisi nyt tyydyttää kaikkia, koska
niiden maalauksessa on käytetty
kaikkia parhaita värejä.
Lauantaina iltapäivällä jouduttiin
keskeyttämään vähäksi aikaa
talkootyöt ja kenttähuvit kiin pilvet
Tarmolan pääUä yhtäkkiä räjähtivät
auki jäävettä tuli alas kuin Niagaran
putouiksesta. ' Parkkauspihas-sa
ja urheilnkt^ntälläolimbntai ttm-maa
vettä miutta pian se sieltä katosi-
koska maa oli jo monta päivää
odotellut kastelua.
Niin se suurjuhlamme,.hetki lähenee
. nopeasti, öini vain väjaä kuukausi
ail(aa,kun kaukaisemmat juh
la vieraamme ovat; lähteneet'Tatimo-laa
kohti,
.tafas tavata
nähneet sitten Port Arthurin juh-
•lia. Tämä keskikesän suurtempaus
joteta .toivomm^^ -kaikltieh'^aikojen
suurei^pia" ' lupaa meille kaikille
paljon' huvia ja ^ nautintoa;: Samalla
juhlamme antavat värikkään lisänsä
tvntuvalla^ tayalla jGanadän nuo'
ren kulttuurielämän kehitykselle ja
ja suomalaisien kansankulttuurin
tunnetuksitekemiselle täällä.
—^ Allekirjbittanut on pahoillaan siitä
että tällä kertaa joudun sivuuttamaan
yhtieisen toimintahime kohokohdan
perspönasyiden vuoksi,
miiitta siellä missä olen, tulen ajatuksissani
Plemaan i kanssanne ja
toivon palaavani tervana ja taas
suurella ihnplla yhdyn joukkoonne
yhdessä suunnittelemaan vieläkin
suurempia suomalais canadalaisen
työväen yhteisiä kulttuurijuhlia tu^
lievänä vuonna. Qlen. pitkän i matkan
päässä Atlannillä ennenkuin
tämän luette, siis toivotan kaikkia
"hyvää^lffiteisilleluhnile fiyvää^e^
nestystä osaanottajille ja lämmin
kädenpuristus Teille kaikille. — ejl.
— No niin, sitten hän kysyi, PO- * t ^\
nuinko minä,myös. | 1
• Helsinki:' ||-^t|Sosdem-pud^ ;
johdon töiinestia^ssäp^^
niokraattistä Nucn-iiaiitt^
nostetean hiaaätfe äiitbu^^-I^^
m
äskettäin pidetyii m? edustajäkö^^
koukJBiOT l ä i l l i s u i ä t a ' ^^
asta bii viime viik(aia?^^si|k€^^
fesillä' Helsihgiii: ^Äaasttivi^^
dessa. Puo^eji^o^^Sttää J p k p i^
sen. jossa nuorispWtto
position ubmissä;^ioileeh laittpmänv
Haastaessa väitettiht^jeräid^^^
tajieri; joilla «i icäliit Ä
edustajavattakirii^/'^iitä saahtea)|S^
kim" taas osalta laillisia kökbus^tis^
tajla piisi valtakirjat \ p i d ä t e t t y . -\
Raastuvanoikeus^ kuunteli äsiä^
miesten vätttei^ ;iuhnfii verran ja
päätti Siirtää asiähelbl^Un 4 päivään,
sekä i r t t ä t a h d e h ^^
päätöksiä ei tpistaiseksi-^^^
kisteriin jutun ohessa keslceri. -
EmifSaarMt
i i
f 1
m
'm
a 1'?;;
'lii
m
m
IiB ! w
M.
^1
edistysmielmenstyoväM aonv.inen««:^>;6yR^
tänyt^ ?voimakfeäa» kännättajänSS
• i-
Hän oli syntynyt Suomessa 1874 ' *
ja saapui ' ^Ganadaan vuosisadan ---rif
vaihteessa jä eli suurimman osan-"^
täällä bipajästaäu; British Cbluinbi-i
ässä jossa hän työsKei^teiii^
töissä ja rakennusteoUisuiidessa.
Sääri pii mukana moneni CSJ.n
osaston periistamisessa ja kuului
myöskin niihin, joiden töiniesta ra-'-
kennettiin Clinton haali. ~ ;^
Vieläpä häii viime; vubsina,vaik^
kapa hänen terveytensä heikentyi;-: i«
ösaUistui työväehlehtien lw^^
seen ja ^rähaiiharikintakamppailuun
yapätidelle jia JPacitid TribUnelle.^
; Hän bli kiinncsttmut^kirjallisi^
teen ja esitti inyöskhikiq
nuoreihinalle polvelle. i
X GSJ:n Vam^uyerin osaston; jäsfr: :
nistö päätti^^iaäiSaarelle ^
jäsenen aryou ih^eA ^yiilne; elinvuosinaan
sen arvokkaan työn jöh^-
dosta, jonka hän teki järjestönsäi;
hyväksi.
FBI ei saa kansanedustajan puurosyntiä
Canadalaincn kansanedustaja, jo- RCMPrn kanssa,i?sanoi minulle suo-ka
sattuu olemaan CCF:n jäsen, voi
puuroprotestin johdosta joutua valtiollisen
poliisin (RCMP:n) kortistoihin,
.missä pidetään muistiinpanoja
kaikjsta "subversiivisista teoista",
mutta oikeusministeri Fulton
vakuuttaa kuitenkin; että tällaisia
puuroprotestisyntejä ei anneta
Yhdysvaltain ohranalle, F6l:lle. _
Nain on äiis mahdollista, että
k o. [kansanedustaja ei joudu puuroprotestin
johdosta , epäamerikkalaisen
komitean mustamaalattavaksi
— mutta olisipa moinen muistio
jonkun ipikkuihmisen ^"syntiluette-lossa'V
niin häntä pidettäisiin/epäi'
Icmättä nun vaarallisena henkilönä
ctteiV kuuna kulloinkaanv ainakaan
Yhdysvaltain .puolelle pääsisi.
Mutta alkakaamme asia alusta.'
Kansanedustaja Douglas Fisher
(CCF — Port Arthur) valitti viime
torstaina alahuoneen istunnossa,
että hän oli saanut varoituksen pysyä
irti RCMP:n valonaroista asioista
tai^tauuten paha perii. , , I
Asia"^ koskee hänen kysymystään
huhtikuun 29 päivältä siitä, kun;
RCMPoli yrittänyt pakoittaa kunniallisen'ihmisen,
neiti Aino Pirskasen
salaiseksi urkkijakseen Canadan
Suönjalaiseen: JärjestööUvv Sen
sijaan,* että'^län Jolisl. saanut tyjt
'dyttävänvastauksen kysymykseen,
^mr.^f'lshe^ia o}i-ilmeisesti u^^^
ko ••••
raan 'Sinun onO parasta pysyä siitä
erillään'." Mr. ^ Fisherille oli täU
löin sanottu, että CSJ on "subver-siivinen
järjestö".
Oikeusministeri ei kiistänyt laiur
kaan sitä, etteikö moista uhkausta
olisi mr; Fisherille annettu. Hän
sanoi: "Minä en sano,, ettei^ hänelle
ole niin sanottu, minä sanon^vain,
että mikäli on puhe RCMP:sta^' minä
en lau^u asiasta'nnitään. Me emme
ole milloinkaan i^ntaiii^t vihjettä,
että jokin jSitjestS j»lisi sub-versiivinen."
(Tummennus allekirjoittaneen.)
_J-KuUfipr.
Fisher esitti, että halli-,
tuksen' pitäisi tiedoittaa, mitä järjestöjä
pidetään subversiivisina, et-:
tä viattomat,'ihmiset voisivat niitS
järjestöjä varoa, niin mr. Fulton
kieltäytyi ehdottomasti siitä selittäen,
että nimittämällä ^yksilöt: ja
järjestöt, joita pidetään ei haluttuina,
tehtäisiin RCMP:n turvallisuustyö
"kokonaan mitättömäksi"! .
Kuten siis huoniataan, mitään
järjestöä ei ole määritelty "subversiiviseksi",
eikä sitä voidakaan
tehdä, sillä valkeus nauraa pimeyden
töille koska se ' "mitätöisi
kokonaan" RCMP:n "turvallisuustyön".'
Eli kuten oikeusministeri'
Fulton; sänbiiperustellessaanvsitä
miksi ei mitään järjestöä;voida julistaa
subversiiviseksi:,,, ,
..VSilloin (jos joku järjestö leimat'
dollisesti epäoikeutettua sekä:asianomaisille
yksilöille että järjestöille.
Merkillepantavaa myös on, että
liberaalipuolueen johtaja, mr. Pear^
son, joka ei ole ilmeisestikään mitään
oppinut eikä mitään unhoittanut,
yhtyi torypuolueen oikeusministeriin
siinä, että sellaista "pientä
ja sievää" noitajahtia tulee ylläpitää,
että voidaan oikeuttaa RC
MP:n mielipidenuuskinta ja siinä
yhteydessä vakoilla vähän yhtä ja
toista.
Keskustelun jatkuessa osoittautui
nimittäin vuudelleen, että tämän salaisen
poliisinuuskinnan uhreiksi
on joutunut jopa CCF:n kansanedustajia.
' _
Nikipä esimerkiksi Harold ,Winch
(CpF - r Vancouver East),esitti^tä-män'
keskustelun yhteydessä, että
R'CMP'käyttää "gestapon menetelmiä"
tarkkaillessaan-ja tutkiessaan
sellaisia canadaläisia ,kuin" esimerkiksi
hän, mr. Winch — joka sivu-mennensanoen
on: miltei yhtäikau-,
kana oikealla sosialistisista aatteista
kuin yö on päivästä, mikäli on
puhe näiltä, tiimoilta.
Tähän oikeusministeri Fulton
vastasi, että mr. Winch on väärässä
luullessaan, että RCMP tutkii ja
nusskii häntä vain siksi kun hän
on sosialisti, eikä liberaali tai konservatiivi.
' " ' .
Kas tästäpä se kenkä puristaakin.
; Jos hallitus julistaisi jonkun
ijärjestön l^subversiivisiksl", niin
sen täytyisi todistaa se. Se olisi
.tietysti kaikkien tySväenjärjestö-jjbn
kohdalta ittla mahdottomuus.
Mutta mikä pahinta, se veisi pois
mahdollisuuden käyttää tätä nöi--
^ tajahtimenetelmää sellaisia'yksi-mm:
sanottu: "Valkeus nauraa j^mey-' ml
den töille" -7. ja RCMPrn noi"^;;;''
tajahti menestyy vain synkini-J|^;
mässä pimeydessä. ' -
Mutta ottakaamme vielä >toinetii^;;;^.
kin ccf:läinen kansanedustaja,:Air-"^'
nold Peters (Temiskamingj joka
osallistui myös tähän keskus'teluun
selittäen, että jos RCMP jatkaa
kansanedustajain ja muiden (salaisi 1
ta) tutkimista, silloin on ehkä, aika ^
'•tehdä meidän toimestamme eräitä , ^ ,
yksityisluontoisia tutkimuksia".
Mr. Peters sanöii että RCMPrn
entinen komissioneri! Woods oli - ,, '
näyttänyt hänelle 'joitakin vuosia .
sitten'poliisimuistiinpanoja;> hänen ^
(nnr." Pe^tersin) ^toiminnastaan ja
elämästään;fi Poliisimuistioissa:! • o
tietoja mm. ,hän6~n .toiminnastaan
RCAF:ssa (Canadan. ilmavoimissai_
ja siitä tosiasiasta, että hän^_oli.---
osallistunut ryhmäprotestiin veteraanien
opiskeluryhmälle annetus- ^
ta ruoasta. , - - _
"Tällaiset, poliisitiedot olisi hyi- ^
jättävä kun havaitaan, ettei niistä
ole apua", sanoi mr. Peters. "TälSS'Msp||i|
laiset seikat eivät aiheuta-turvalli-suusriskiä."
kuutti kuitenkin, ettei tällaista"syur. . ;
tiä anneta ;hänen kohdaltaan'FBI:n ' - ;
Yhdysvaltain poliittisen ' ohranan [
tiedoksir - * '" '\i l ^^S^Sf^Si
Mikä kaikki psoittaa, että kaikki 'i
mielipiteiden kontrolliin tähtäävä \
:poliittinen;i';p6liisinuuskinta'^olisido|s|lp
petettävä ennen'kilin''se on ; i i i ä t i | | | | | l | |
myöhäistä — ennenkuin tulee 'ti- f
lanne: missä^ katsotaan • "uskolllsik^äiii|
si" ja "luotettaviksi" •aihbastaaril@lil2||
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 4, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-07-04 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus590704 |
Description
| Title | 1959-07-04-02 |
| OCR text |
i d: claai-mallv by.thei;Post;
ÄSBIM loppuikä-dess|
siitä työstä, mitä itse laiMh juhliöihyväte^
JiuiäiäFflyat: enermpnär» tibhdäan työtä
^ ^ ijäl^ä vain -työäikia on juuri pyt:^
, hyödyllisemmin käytämme ;hyyäksCTrime näriiä jälelläojevat -
yiik0: päivat^^^ ^äremmiri tuieyat juhlat onnistumaan.
liEässä yhteydessä emme'voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, et-
M jiÖiiien mainostamis kannalta vie; aivan
,t^k|atä osaa Vapauden liitto- ja laulujuhlänumero, mikä
ilMljyy heinäkuun 23 päivänä. Tässä juhlanumerossa julkaisihan'y^^
seurojen ja liikkeiden ter-
X^i^lpiä ja ilm sekä juhla-aiheisia kirjoituksia ja
'IraVaulöia^ ohella pyydämme huomauttaa,
^ttä myös se työ mikä tehdään tämän juhlanumeron
oifiiis|^m(i^ koituu loppukädessä myös varein^is-ten'^
fii^^ Ja sitten kuri olemme yhteisin iröimiri
ja^^^pmisteluin saaneet todelliset arvojuhlat Torontoon,
yöiram siitä yhteisesti ja erikseen.
-^qro^^ tavataan elokuun 1 ja 2 pnä pidettävissä
suui^uiilissa! ' '.
mk
1^
H -
iIl .^ •
Iv
I A' i I •
h '
m mmm
m
1^
r
m
l^aifcka me yhdymme täydellisesti oikeusministeri Ful-toni|
b:>viime>^väikolla. alahuoneen isttmnossa' antamaan-lau-x
simtoon noitajahtimaniaa vastaan, i^in samalla kertaa emme]
voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, jettä-hä^^antoi
^^aktillisen"ftkalinatuksensa ja hyväksymisjeh^ä' '•'piönelle"'
ja '|sievä|le;^|i^itajahdille,'kunhan ^ ei vaili pääse kehittyj
ä ^ sellaiseksi' .epäsikiöksi, piikä ilVt rum«itaa koka Yhdysvaltoja."
* ' ' r' , '
|Ja vaikka meidän täytyy, valittii tpdetaj^että kansanedustaja
Douglas Fisher (CCF, Port Arthur), taryitsf poliit-^
tiselltureliivit pehmeähkön selkärankansa tukemiseksi, niin
siitä huolimatta haluamme korostaa; että,hän oli »tuhannesti •
oikeassa'kiinnittäessään sekä hallituksen että'ns.'suur'en ylef-'
sönj huomion tähän pahamaineiseen noitajahtiin, - joka TU^
mentjta jo meidänkin maatamme ja kehittyy varmasti entistä
hirveämmäksi, ellei sen tielle panna sulkua^
Meidän mielessämme on tietenkin se keskustelu, mikä
käytiin viikko sitten torstaina < alahuoneen istunnossa yhtäällä
oikeusministeri Fultonin ja toisaalla mn Fisherin ja
hänen kumppaniensa välillä neiti Aino Pirskasen tapahtumasta.
^ kerrottu, mr. Fisher
•esitti huhtikuun 29 päivänä oikeusministerille kysymyksen
siit^, kun RCMP:n on kerrottu pakoittaneen neiti Pirskasta
liitämään poliisiurkkijana Canadan Suomalaiseen Järjes-töcm
— mistä "kunniasta" neiti Pirskanen kieltäytyi, i
——l^t-nu'.-Fisjher-valitti,-että-häntäkin-on-jo-uhkailtu-po- -
liisien toimesta korostaen, että parasta on pysyä erillään
. koljo jutusta, koska kuten hän sanoi. Suomalainen Järjestö
on;;"pahojen järjestöjen luettelossa".
^Perääntyen aiheettomasti ja selkärangattomasti pahamaineisen
punakauhun edessä, mr. Fisher esitti asiallisen
pro4©tinsa yhteydessä myös sinisilmäisen pyynnön,_€ttä hallituin
julkaisisi "subversiivisten järjestöjen nimet" niin ettei
kukgan "viattomuudestaan liittyisi sen jäsenyyteen".
J[^ysymyksen tällainen vesittely avasi oikeusministeri
Fultonille takaportin ja niinpä hän käyttikin sitä hyväfeseen
ja öimtyi — vaikka katseleekin myötämielisesti sormiensa
läpilnykyistä noitajahtia — että "milloinkaan emftie ole
leinfenneet mitään järjestöä subversiiviseksi".
t^ämä sellaisenaan on totta. Mitään canadalaista järjes-
^\ olekaan kansallisesti nimitetty subversiiviseksi — ei-nin
paritiiU6iiti'n^yH'm8ärSlseh'istiin-tokaaäöhMiitunta
Oppositiossa-oleva
'«bdälistipudlue ^'vaUtii Kishiri
kiinan vSHsten suhteiden järjeste
Ij^ f seltä 15f^^ kanssa ?sblm
tiin (turvallisuussopm tarkistus.
Puolue vaatii, että istuntokausi
olisi 20?pHivSineii «ikä viisipäi-vSinen,
kuten hällituspuoiue, libe-raaiis-
demoki^äattinen piiöliie esittää.
Erimieiisy^den johdosta on istuntokauden
tyo joutunut täydelliseen
umpikujaan.
l^äitii^äiföSlaiÄpS^^
?vblt(MiräuksistaMOpp^^
jättivät lcommunistlen^v^}ohtäö)aIle
hallitukselle uhkavaatimuksen^ että
kiiluessa:' Muusia /tapauksessa '<öp-oipitppJFii
®i§Sii^^ -hiti'toimenpiteisiin"
^näii' > lämäuttamise^^^^ > iJLJäkayaati-
: miiof n*%i Boiir^
turi; Govindan .Nair"/J'Komräiinis-
;tiÄ{haUituk^
^jite^ ;IJev^ mainittiin
^iihmenkunnan h
surmansa, Myöhenimin ilmoitettiin
Keralaan siirre^yh^^
sen joiikko^ösästbjä: pääministeri
Nambo^rin pyynnöstä. Tjapahtu-mien
viimeisimpänä kääntee|niä saapui
pääministeri Neiiru Keraläan
viime viikph maanantaina tutustumaan
henkilökölitaisesti iilantee-seen,
Koulukysymystä kilpenään käyttävän
opposition takana, joka avoi-j
kbiilu jeh äuudene^
säkuun-15 päiyänä, luoda terrorin
ja mielivallan aviilia tilannfe, joka
. Keralan kommunistineii, ^llitus,
valittiin^i-ehdottomaliäiparläme
rise^a ^ .enenimistölla: maaliskuussa
1957. .Kommunistinen.puolue ^'säi
tällöin 65 paikkaa, kongressipuolue;
43, Prajärpuoiue 9 ja miiiianiettirai-set:
8.;-.:v--:"' ••,:.>•;:;;.:•;'•:
Osavaltioiden hallituksiria, jotka
;bikeastaan; ovat maakuntähallituk^
sia, on .t^Intiassa rajoitettu valta.
Kömnäunistineh hallitus ei voi ryhtyä
mihinkään syvällisiin uudistuksiin,
kuten ulkomaalaisten oniista-mien
suurtilojen kansällistamiseieh.
Tämä, .kuuluu keskushallituksen
päätänitäyaltaah. Matta kailcki puo^
lueettbina^t huomioitsijat ovat vakuuttaneet,
että väärinkäytökset ja
ÖÖlii^itfettlx«|irt
Ä Ö s i U e i l i e v ö t t b i^
,. fHällitiikseii vastustajat oy^t kph-"
distan«et^^xkiihoituksensa>^fkolmeen;
hallituksen, yalroistamaan uucfistus-,
i ( B i i | o i i k^
lakiesitykseen: V n i a^
uuclistaniisesta ja piiriballMoä. kös-
!lrowaQ'ti^'iQlribci^^
jotka oppositio on nostanut inielen-
MoitÄsihsa olkönaiselts^
aivan ilmeisesti ovat vain- veruk-keitarmissS
sittenipiilee to(lelIiiien
syy: heidän;'^vihansa Vpurkau^^
seen? Vastaus' löytyy -helposti. fOp-pqsitiopuolueet
'ovat' ^menettäneet
tbivioin^valloittaaltakaisin asemansa^
perustuslaiUista tietä; -Vuoden 1937
parlamenttivaalien' 'jälkeen
50 vuotta yhtämittaista
fcullao louhintaa Ontariossa
k
parrella samanaikaisesti demokraattisia aat^ita ja diktaät-i!!
torfmaisia menettelytapoja. Toisin sanoen, jos jotakuta jär-
-^jertöä vastaan «ostetaan syytös -^'subvfersiivisuud^ta " niin
*äi|ä;syytös>n^myös TODISTETTAVA taf muussa.tiöui^l
äesjaiasia,raukeaa. . > ii|
; Liittohallitus ei halua mitään tällaista. Se haluaa käydä '
siibversiivisuus-propagandan varjolla likaista "kylmää sotaa.'
tämän maan työväenliikettä vastaan yleensä. Siinä mie-lesfeä
on järjestetty kovapaineinen propaganda, jolla ei,ole
mi^äh päätä eikä häntää työväenliikettä vastaan. Juuri täUp
niittien porvarien propagandalla yritetään antaa sellainenS
kuva/että r vissit työväenjärjestöt ovat muka "subversiiypi
siaj'• mutta hallitus voi siitä huolimatta esiintyä tekopy-hänävja
pestä. Pilatuksen lailla kätensä maailman mielipiteen'edessä
sanoen, "me emme ole julistanut mitään järjestö^
subversiiviseksi" ' - , Hi
, piilutta kuten olemme moneen kertaani tälläkin palstalla
,' 'todermeet^ asian ydiri ,on paljon pintaa syvemmällä. Tätai
**subversiivisuus" humpuukia käytetään erittäin viekkaalla
^ tavalla 'koko"työväehliikettä vastaan. Ken tätä epäilee, hä- f
V>v/ mjsietää pysälityä ajatteleiiiaah sitä, miksi nyt'on-uhkailtu
^^srarJ^Fisheria'ja myös sitä,*miksi'hänen'puoluetoverin8a, kan-
''\;Y,,sai^fefiustajat Harolci ^'VVincli ja^ Arnold Peters^ valittivat ala-mm
(Jatkoa)
' , ' . . • • -'. ' • • -
(Oheellisena julkaisemme loppuosan
Emil Hankilan kirjoittamasta
artikkeliista. Tässä yhteydessä huomautamme,
että kun kirjoitusta
alettiin julkaista kesäkuun 27 pnä
niin toimituksen esittelyssä ijanot-tiin
Hankilan olleen South Porcu
pinen alueella yli neljäkymmentä
vuotta. Se oli virheellinen ja olisi
pitänyt sanoa neljättäfcymmentä
vuotta, joka kirjoituksen alussa
ilmeni.)
.Townshlp of Tisdale on kunta
missä sijaitsee tämä South Porcu-pinei
ja Schumacher. Toinen kylä
^on toisella laidalla kuntaa ja näiden
välissä ja sivuilla on varsinaista,
niin sanottua, "mainin" päällä
olevaa asutusta, koska jokaisella
kaivannolla on pienempi yhdyskun
ta, jossa tavallisesti asuu kaivannon
johtajat ia osat teknillistä-, henkilökuntaa.',.
"«H, J . , .'i / , ^ , | . '
Tänä kertajtQajtoirainnassa kokp
perukalla 11 •iultlk^i^c^tai^ joista 5
on tämän fisdafe-kunnan alueella
joten tältä puolen, ajatellen tämän
jjiräisi olla yksi rikkaampia kuntia
kokp Canadan maassa. Mutta nämä
maailman asiat ovat Olleet sitten
jvumeisen maailmansodan sillä mallilla
että kullan hintaa ei ole nos
tettu siitä mihin se jai muistaakseni
vuonna 1936. Tästä kaiketi joh-tuukini
että uusia kaivosavauksia
tälle alueelle ei ole myöskään il
mestynyt tuon mainitsemani vuoden
jälkeen. Entisiä on kyllä joi
tain lakannut tuotantonsa, ja ovat
km osaltaan hiljentäneet liike- ja
työelämää täällä. Miten olisikaan
käynyt, jos ei hallitus olisi ruvennut
maksamaan niin sanottua tuo-tantoboonusta
näille kultakaivan
noille. Kokonaissummaa en tiedä,
mutta eiköhän se vain lähenteie
kahtäkymnoentä miljoonaa dollaria
vuosittain. Nähkääs tuotantoboonus
Inäksetaan sen muka~anT"miten":pal-jon
tätä arvon mineraalia on saatu
jalostettua.
Nykyisin tuotannossa olevia kaivannolta
on 11 -ja nämä yhtiöiden
omistamat kaivannot -tpimivat U,-
550 eekkerin maa-alalla; Näiden
yhdentoisat kaivannon kaivosaukkojen,
eli phaftien yhteinen syvyys
on 119,770 jalaa, eli vähän päälle
kaksikymmentä mailia. .Maanalainen
aukko siihen luettuna "driftit"
"oorkotit" "boxsihoolit" y.m käsiti
tää 3,500 mailia-eli-verrannollisesti
sanottuna tämän reikä ylettäisi, Ca
On totta, kuten mr. Fulton
sanoi, että Canadassa ei tarvita
eikä hyväksytä minkäänlaista
hoitäjahtimenetelmää. Mutta
, sitä suurempi syy^ on sanoa,
että kansanedustaja Fis-»[
hei" jauhanen kumppamnsa oli-,
,v4' tuhannesti' oikeassa ^vaatiessaan'
Gestapon i menettelytapojen
matkimisen' lopettamis-:
ta.>' ^ '
Ei ole kysymys vain joistakin
yksilöistä tai'joistakin järjestöistä,:
niin: tä^keätä^ kuin se'
onkin, vaarf tämän maan maineen
ja kunnian puolustamisesta
sekä demokraattisen halr
litusjärjestelmän säilyttämisestä.
Oikeusministerin korkeassa
asemassa olevalta mr. Fultonil-,
ta vaaditaan, ei vain'sitä, että
hän vastustaa noitajahdin pa-hentamiseen
tähtääviä toimenpiteitä,
vaan myös nyt käyn-i
nissäi\al^y^ noitajahdin^ juu-j
rineeHv^is 'kttkeinisjtä.-. silla
vain^8it«9i voidaan:'äeipokraQt- '
tinieh hSllitiMnliötömme säilyt-^, '
i i i »
KIRJ. EMIL HANKILA
nadan rannasta rantaan, Atlannista
Tyyneen mereen saakka.
Näiden kaikkien kaivosaukkojen
teossa on ollut myöskin suomalai-nien
mies käsiensä kanssa.
Näistä seikoista tietenkin johtuu,
että ne monet palkan parantamis
vaatimukset ovat jääneet verrattain
pieniksi, mitä muualla Canadan
raskaassa teollisudessa nykyisin
maksetaan. Palkan nousut ovat vain
olleet siinä viiden sentin nurkilla
vuostttaln eikä hetlkään kaikkina
vuosina sitäkään. Aivan sentin
päälle en tiedä kaikkien kaiyannoi-den
palkkataksoja mutta voidaan
sanoa, että ne alkavat $1.30 eivätkä
yltä $1.50 tunnille, korkeimmissa-kaan
ammattitöissä. Mita sitten
tulee nun kutsuttuun "boonus"
hommaan, nun se on eri asia, jota
'toiset saavat enempi ja toiset vähemmän.
Mutta tällaisilla palkoilla
ovat; kullankaivajat työskennelleet
latkuvasti ja mita tulee yleensä kulutustavaroihin,
niin niiden hinta
on taalla sama mita se on muuallakin.
Ainoa mikä taalla on halvempi
on vuokrat mille jotka asuvat
vuokrahuoneissa. Lisaksi mainittakoon,
etta työviikko on nykyisin -14
tuntia. Viisikymmentä vuotta sitten
se on ollut 60 tuntia maanalaisissa
toissa ja maan paalia.
Mutta huolimatta näistä palkka
taksoista, nykyaika on lyönyt leimansa
tänne niinkuin muillekin
seuduille. On rakennettu uusia
mahtavia kouluja, liikelaitoksia,
kaupungintalo, jota vastapäätä on
postihallituksen mahtava rakennus
josta saamme kayda postimme hakemassa.
(Kantoa ei ole). Kirkot
ovat myöijkin uusittu perusteellisesti
ja niitä on nykyisin kylässämme
6, mutta ei sittenkään vielä maailman
suurimpien uskontojen kirkkoa,
kuten_buddhan ja_^ muhainetti-l
laisten. Mutta kapakoita on yhtä
enempi, eli yhteensä 7 (ja salaka-pakat.
paalle). Ei taalla Eteläpäässä
tarvitse kuivin suin tallustella^
JOS vain on taskussa "kuhisevia".
Näiden Iisaksi on seuraavia kokoontumispaikkoja:
Yleisiä haalcja
puoli tusinaa, luistin arenakeilara;
ta, "Curling" pelipaikka, jossa heii
lutaan luutain kanssa, tennis kenttä
ja mitä kaikkea lieneekääni mutta
.teatteria ei ole. Se joutui sulkcr
maan ovensa näköradion tultua, jota
kansa kutsuu yleisestivTV:ksii On
sairaala ja lääkäreitä useampia joita
toiset kehuu ja toiset moittii,
mutta hautaantoimittajaiion kalkille
samanlainen
Tähän kun lisätään kaikki kaup^
piaat ja; vapaiden :ammattien: harjoittajat,.;
niin >on;> totisesti- näiden
kaivosr: ja metsatyöläisten rahoille
menopaikkoja. Ihmetellä vain täytyy,
että'kuinka me kaikki voidaan
niin reilusti itse elää, vaikka ;onkih
tuo joukko niin suun ja sen pitää
elaä-ja'pärjätä paremmin.
, Paljon on elämän kehitys vaikuttanut
kaikkialla Viimeisen viiden
kymmenen vuoden aikana, mutta
suurta edistystä on myöskin kokenut
tämä kulta alue Ottaen huomioon,
että heti alkuunsa saivat ensimmäiset'asukkaat
Akokea ankaran'
vastoinkäymisen, silla tuo historiallisesti
tunnettu Porcupinen suuri'
tulipalo heinäkuun 11 pnä 1911,;
poltti melkein kaikki mitä oli alkuvuosina
saatu rakennettua. Sen Ii-!
saksi paloi niitä urhoollisia ihmisiä
suuri joukko, jotka olivat tulleet
tänne panemaan alulle tämän Poh-jois^
Amerikan suurimman kultakaif
vos alueen. .Ne ovat olleet työnsan-'
kareita, .joita tuskin kukaan eniiä
voi muistaa, ihmlsiä.^i jotka ovat
[jättäneet kätehsä jäljet. Monet^al
^kuiraivaäjat:olem'me säattal)ieetfhau
4an lepoon, n^uttal on-vieläkin yjcsi.
J6it»^'i.taS;foista- roltakiri ,,subrnä\
Iäisiäkin, Jotka^ ovat^jnäKncb
Kuulee joskus juttuja, että'alku-raivaajat
olisivat olleet suurelta
osalta riköksellisia ja että he ovat
tulleet tänne peittääkseen jälkensä
ja häipyäk^een pois tuttaviensa hä-köpiiristä.
Tämän teorian kumosi
täysin tuomari Atkinson joka hiljattain
erosi virastaan jääden van
huuden lepoon, sillä hän oli ollut
pohjoisessa yli neljäkymmentä vuotta
poliisioikeUksien tuomarina. Lakimiesten
järjestämillä hyvästijättö
illatsuilla hän piti puheen jossa erikoisesti
alleviivasi sitä, että nämä
pohjoisen rikokselliset, joita hänkin
on tuominut ovat olleet vain nimellisesti
niitä. Esimerkin vuoksi hän
osoitti kuinka hän tuomitsi erään
viinankeitosta syytetyn, mutta sinä
paivana ei enaa lähtenyt junaa Hai-'
Icyburyyn, jossa !vankila sijaitisi.' sl-.
ka ollut paikkakL-nalla niin kutsqt-tua
politsiputkaa, joten vanki ^ytd^i
vapauttaa yon ajaksi, mutta 'sähial-la
han antoi varoituksen ja käskyn,
että on oltava huomen aamuna täs^
sa huoneessa kello 7 jolloin lähde;
taan viemänä miestä 'iusimäan".
Tuomarin kertoman mukaan mies
oli minuutilleen paikalla josta hän
paattelikin, että "tätä ei tee todellinen
nkoksellinen".
Taman viisikymmenvuotisen kulta-
alueen tulevaisuutta ei kukaan
voi tietaa. On mahdollista, että
jos maailmassa pysyy rauhallinen
olotila, nun kultaa kaivetaan Vielä
useamman miespolven aikana, jos
nimittäin ruttaa sellaisia paikkoja
jossa sita on.: Mutta jos sota syttyisi
nun luulen kaivamisen menevän
hyvin pieneksi. Tata seikkaa todisti
viime sodan aikakin, toiset miehet
vietiin sotaan ja toiset menivät
sinne vapaaehtoisesti. Näin ollen
tuotanto halvaantui hyvin pieneksi
ja paikkakunnan asutus väheni niiii,
etta monessakin talossa oli laudat
lyöty ikkunoihin^ koska asukkaita
ei ollut. Toivomme kuitenkin parhainta^
etta ihmiset saisivat elää
rauhassa ja rakentaa näitä seutuja,
jotka ovat tulleet rakkaiksi vuosien
ja vuosikymmenien aikana.
p!Vat\Jtbteiatetut;^'i^^
valtioissa.
; ilJusi 'koului i&yyäfcsytty^ja
vahvistettu Delhissä. K y s ^
ole uskonnollisten ija^
lussä olevien yksityisten kpu^^
ottamisesta valtion haltuun tai edes
bjpettajieih mäMSmiseää näihin
(vaildca valtio maksaakin kaikkien
opettajien; palkat) vaan ainoastaan
n^uissa intian yaitiöissa vallitsevan
järjestyksen miikaiseisti yleisten pätevyysvaatimusten
äsettamisiesta
opettajille. Tämä uudistus, joka nyt
on kohotettu tyytymättjSmyyden
keskipisteeksi oli alun perin yksimielisesti
hyväksytty osavaltion
parlamentissa.
Vastaavasti lakiehdotus maan-omistusuudistuksesta
sisältää oleellisesti
saman kuin kongressipuolue
esitti vaaliohjelmassaan, inutta ei
vallassaollessaan milloinkaan to
teuttanut.
Sinänsä hyvin vaatimatonta piirihallintoa
koskevaa lakiehdotusta
tukseii yhä 'lujittuvan. Vuoden 1957-
hufitikuun ja kiiluvan'vuoden hel-tuissa
paikallisissa vaaleissa
;Iromnwnislit^
piaikkäa/: ' Iroi^esSipuo^^
Prajarpuplue kÖlnie. U
^tojpääiöksenä: tästä piisi kommiiiiis
tipuoiueen valitseminen uudelleen
hallitukseen ^ yupdett 1M2^ paria-inenttivaaieissa.
Tästä jolitiiu icivottomuus kon-gi-
essipuoiuelaisten keskuudessa
kPko Intiassa. He pielkäävät, että
Keralan iesimerkki saa seuraajia
muissa Intian valtioissa.
mi
m il
N(Bw York. — Presidehtti Eisen-howerin
väliintulon avulla saatiin
täällä , viikon lopulla sovituksi 2
viikkoa kestävä "välirauha" terästeollisuudessa,
sillä asiäpuolet
suostuivat, että terästeollisuuden
lakon alkamispäivää siirretään kah-'
della viikolla, mikä ahtaa tilaisuuden
neuvottelujen jatkamiseen.
TORONTO VALMISTUU
JUHLIA VARTEN
Toronto. — Viime viikonloppuna
kaupungin kuumuus ajoi ihmiset
ulos etsimään vähiin viileämpiä
paikkoja. "Hlghwayit" olivat
täynnä matkustajia ja suuri
joukko heitä poikkesi Taimolaan-kin,
koslu- sinne on niin lyhyt
matka. Esim. keskikaupungilta on
vain jotain 18 mailia matkaa että
sen verran hermostokin kestää
fVaikka joutuu ajamaan ."humpejr
t9 buinper!'/^1iiiw|B^esäW
^ Tarmoiasta löytäii skmat hiivit
InaUtiDiifot kuiii linjstfi muaaltakiii j
ja ishkä parempaikin' kolska tie- «
taakseni muualta ei saa niin hyvää
suidmalaista mokaa kuten si- •
(iä^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-07-04-02
