Vapaus, September 25, 1924

              aikoihin Jcuin fiuori tiede-'päivä takaperin uutista eräästä Jo-
' V - T C - i - ^ t ^ asema xavaiw«j»u ».»*-•.»,
^j-j heidän asemaansa jot-lrän nimen isännältään, jolla hän
- tai järjestöt ryhtyivät
v — a - a l n , syytti haUitseva' fook-
VZ^ä IcaikiUa niillä nimityksiHä,
tänä päivänäkin päi-rtjX'-:
t?::-^-=«5sa- Marx on' lainan-
"r;VaäGnian> kolmanteen nidök-
L'r t-iiin porvarilUsen politiikon
^^•neer.i. jossa hän koskettelee sor-
•^.jjr ;;. oikeudettoman maatySväen
,',v r-;ä voisimme verrata, m i -
.gn r.a^-cT. on «sivistyksessa> paas^
eKeripSJ:^ %-iimeisen 60-vuoden a i -
ians, '^air^aamme tähän <Pääomasta>
^^<Ku".i:äamme mitä herra John
jrigh: -anoi puheessaan %Brinning-ji^.
iT-.'- joulukuun 14 p:nä-18^5.
Jlain:::u3an ensin niistä 5:stä m i l -
joons?::. perheestä, jotka eivät ole
edu;tet:.-a parlamentissa, hän jat-
T.gj. <Keidän joukossaan on yksi
miljccna. eli oikeastaan enemmän
iuin yk.~i miljoona Yhdistyneessä
kuninpa/Kunnassa, jotka ovat poljet­tu
alii^ kaikkein onnettomimpain
ierjälä:'-:en joukkoon. Sen »lisäksi
on ttinen miljoona sellaista, jotka
ioettavat pysytellä juuri vähän ylä-puok!
l£ kerjäläisyyden, mutta jot­ka
ovat jatkuvasti vaarassa joutua
äärirr.niäi5een köyhyyteen. Heidän
\olo£iir.t«ensa ja mahdollisuutensa e i ­vät
ole yhtään paremmat. Katso­kaa
nyi tätä sivistymätöntä j a alin­ta
kerrojta yhteiskunnassa., . A j a t e l ­kaa
heidän hyljättyä asemaansa, hei­dän
köyhyyttään j a heidän täydel­listä
toivottomuuttaan. Jopa Ame­rikan
Yhdysvaltain; etelävaltioitten
neekeriorjatkin oliyiat toivorikkaam­pia,
odottaen aina • jotain riemu-juhla\
Tioita. Mutta nämä ihmiset,
nämä nieidän maamme alemmat
kansanjoukot, minä Valuan painos­taa,
eivät omaa mitään uskoa pa­rempiin
olosuhteisiin, eivätkä osaa
riitä edes kaivata. Luitteko joku
oli työskennellyt 24 vuotta, 8 shil­l
i n g in (69 mk, viikkopalkalla. John
G r o f s ' in täytyi pitää mökissään yllä
seitsemän lasta käsittävää perhettä
tällaisella palkalla. Pitääkseen mök-
Eri paiitkakiiiiiulta
LEVACK, ONT.
Mään lämpimänä, jossa makasi hä.
nen sairas vaimonsa rintalapsen ke­ra,
hän otti, eli juristin kielellä
puhuen, hän varasti aidaksen, jon­ka
arvo oli.6 penseä. Tästä rikok­sesta
hänet lähetettiin rauhantuo-marin
määräyksestä 14 eli 20 päi­väksi
vankeuteen. Minä voin va­kuuttaa
teille, että tuhansia saman­laisia
tapauksia kuin Johan Grofs'in
voidaan löytää yli koko maan ja
erikoisesti etelästä. Ja heidän olo-suhteensa
ovat sellaiset, että vilpit­tömän
tutkijan on ollut mahdoton'
ratkaista, miten nuo ihmiset voivat
elää. Luokaamme nyt katseemme
yli maan ja tarkastakaamme noita
5 miljoonaa perhettä j a heidän toi­votonta
asemaansa. Emmekö voi
sanoa rehellisesti,, että se kansan­osa,
joka on vailla äänioikeutta, raa­taa
ja yhä vaan raata, tietämättä
j u u r i mitään lepo-ajasta? Verrat­kaa
heitä hallitsevaan luokkaan —
mutta jos minä teen sen, niin mi­nua
tullaan syyttämään kommu­nismin
levittämisestä — ver­ratkaa
tätä suuremmeistä raatajain
ja. äänioikeudettomain kansanjouk­koa'
siihen osaan, joka voidaan ot­taa
huomioon hallitsevana luokka­na.
Katsokaa heidän rikkauksiaän,
heidän komeuttaan, 'heidän ylelli-syyttääp.
Katsokaa heidän väsynei-syyttään
—'• heillä on myöskin vä­symys,
mutta se- on yltäkyllSisyy-den
tuottamaa väsymystä — ja, kat­sokaa
miten he kiiruhtavat paikasta
toiseen, yaikka ei ole kysymys
muusta kuin uusien huvittelupaik-kain
löytämisestä.»
lietteitä
Joka luo uskonnon, iei tiedä mitä
tekee. Olisin taipuvainen sanomaan
tätä samaa niistä, jotka ovat perus­taneet
suuria ihmisystävällisiä lai­toksia.
Nämä laitokset eiyät kos­kaan
ajan oloon vastaia perustajan­sa
tarkoituksia, jopa sattuu, että ne
muuttuvat suoraksi vastakohdak­seen.
Jumalat muuttuvat enemmän
kuin ihmiset, niillä kuii ort vähem­män
täsmällinen muoto j a ovat kau­emmin
olemassa. Toiset jumalat tu­levat
vähemmiten paremmiksi,- toi­set
huonommiksi. Kristittyjen ju­mala
on kenties muuntuiiut täydel­lisemmin
kuin yksikään muu. Tämä
riippuu epäilemättä siitä, että se on
vuoronsa perään kuulunut mitä mo­ninaisemmille
sivistyksille j a ro-xiuille.
Meillä on jotakin kokemusta
uskontojen elämästä j a kuolemasta.
Roomalaisen monijumalisuuden lop­pu
varsinkin on tunnettu. Tämän
•surkean lopun nojalla voimme pää­tellä
kristillisyyden lopusta; näem-
, me sen jo kallistuvan iltaansa.
Sivistsmeet • kansat harjoittavat
julmuutta, mikä harkintansa kaut­ta
sivuuttaa raakalaisten keksimän.
Eikosoppinut on paljon häjympi
kuin villi. Ihmisystävä keksii ran­gaistuksia
sellaisia, että ne ovat
tuntemattomia Persiassa j a Kiinas­sa.
Persian pyövelit antavat vankien
kuolla nälkään. Mutta täytyi olla i h ­misystävä
keksimään vankien me-
Behdyttämisen yksinäisyydessä. Yk­silöjen
turvallisuus nykyaisessa yh­teiskunnassa
ei pohjaa rangaistuk­sen
pelkoon. Kuolemanrangaistus on
poistettu useimmissa Europan mais­sa-
ilman, että niissä olisi telity u-seampia
rikoksia kuin maissa, joissa
täraä häpeällinen tapa on yhä vielä
käytännössä. Raakalaisuuden jättei­tä
roikkuu vielä meidän nykyaikai­sessa
sivistyksessämme. Sotalakim-rae
esim. tulevat tekemään meidät
vihatuiksi pian koittavalle ajalle.
•*••..*/ ^
Almujenanto on yhtä vähän kaunis­ta
kuin apinan irvistykset. Myön­nän,
etten löydä sanassa hyvänteke­väisyys
sen alkuperäistä kauneutta,
Sen ovat hävittäneet fariseukset,
jotka ovat liian paljon käyttäneet
sitä sanaa. Yhteiskunnassamme ön
monia hyväntekeväisyyslaitoksia,
^atta niiden yhteinen vika on siinä,
«^ä ne ovat luontuneet juuri niis-
•ta yhteiskunnan väaryjicsistä, joita
miden pitäisi lääkite. Kaikkea kä­sittävän
hyväntekeväisyyden määrä-cn,
«ttä jokaisen on elettävä o-ttacta
eikä toisen työstiL K a i k l d ui-kopuolella
soKdsErisbuttä ja keski;
Jiaisyyttä on alhsosta, häpeällistä ja
hedelmätöntä.
• • •
Sttnret löytöretket avasivat äärettö­mät
kentät enropalaisten -ahneudel­le.
Valkoiset vallat alkoivat kilpail­la
keskenään eriväristen rotujen lo­pettamisessa
ja antautuivat neljän
vuosisadan ajaksi mitä hurjimpaan
kolmen maanosan ryöstöön. Juuri
tätä kutsutaan nykyaikaiseksi sivis­tykseksi.
Vielä tänäkään päivänä ei­vät
valkoiset seurustele mustain
taikka keltaisten kanssa muuta kuin
surmatakseen heitä joukottain. Kan­sat,
joita me kutsumme raakalaisik­si,
tuntevat meidät toistaiseksi vainlten riveihin oli sitten mikä puolue
Osastomme järjestimi protestiko-kous
oli osaston haalilla syysk. 7
p., sitä vainoa j a väkivaltaa vastaan
mitä Suomen valkohallitus käyttää
tovereitamme kohtaan Suomessa.
Kokous alettiin yhteislaululla " V a ­la"
ja suoritettiin kokoukseen va­rattu
ohjelma. Puheen piti Onni
Saari puhuen työväenliikkeen ke­hityksestä
ja niistä vainoista, mitä
työväenluokkaa kohtaan on kävtet-ty.
Kokouksessa hyväksyttiin seuraa­vat
vastalauseponnet:
Vastalause.
Me, Levackin suomalaiset järjes­tyneet
työläiset lausumme jjTkän
paheksumisemme «-ja vastalauseem­me
sen johdosta kun Suomen val­koinen
hallitus jatkuvasti vainoaa
ja kiduttaa Suomen järjestyneitä
työläisiä telkeämällä heidät vanki-loihrin
ja riistäen heiltä toiminta
ja järjestymisoikeude.t
Me vaadimme heti vangittujen to­vereiden
vapauttamista vankiloista,
sekä takavarikoitujen kirjapainojen
kuin myöskin omaisuuden työläisil­le
palauttamista.
Alas valko hallituksen roisto valta.
Eläköön kansainvälinen kommu­nismi.
Levack, Ontario, Canada, 7 päi­vä
syyskuuta, 1924.
T. Kauppinen, V. Lammi,
puheenjohtaja. kirjuri.
Tämän kuun 14 päivänä vietim­me
syys- ja haalimme näj'ttämön
uudistusjuhlaa. Juhla onnistui ko­kolailla
hyvin ohjelman sekä raha­tulojen
puolesta. Esitettiin näytel­mä
"Murtuneita", jonka esitj'stä en
arvostelukyvyttömänä henkilönä ru­pea
arvostelemaan.
Paheksuttavaa on se kun eräät
henkilöt ovat ottaneet tavakseen
käydä juovuspäissä huvitilaisuuksi-amme
häiritsemässä. Häiriten edelr
la sanottunakin iltana särkien yh­den
ikkunan ja huudellen kaikkia
hävittömyyksiä joten kappaleenkin
esitys keskeytyi vähäksiaikaa kun­nes
saatiin yleisö rauhoittumaan.—
Puolestani huomautan häiritsijöille,
että luulen ettei I. W. AV. salli hu­vitilaisuuksissakaan
sellaista elämää
ja toisen suunnan työläisten parja­usta.
Olen luullut ettei niin alhai­sella
kehitysasteella olevia henki­löitä
kuulu järjestyneiden työläis-
Otastcm t y a u l E o d k M M * 14 p.
syyskuuta yhtyi jäsendcsi Liisa Pou­tiainen.
Hänet hyväksyttiin koe­jäseneksi.
Karjalaa tlmalairaraltastoB talot
tarkastettiin. Niitä o l i kerääntynyt
$21, joka lähetetään keskusviras­ton
kautta. Keskusteltiin taloudel­lisesta
toiminnasta, ja päätettiin
valita järjestäjä, jos täällä alkaa
metsätyöt Tunnamaan, sillä metsiä
on paljon tällä jTnpäristöllä, joista
on aikomus teettää ratapölkkyjä
tänä talvena. Toivottavaa olisi et­tä
metsätyöläiset järjestj-isivät täl­läkin
ympäristöllä, silla se on pa­ras
ase, jolla voimme taistella työn­antajien
kiristystä vastaan.
Päätettiin rakentaa haalin lähei-sjTteen
hevostalli. Valittiin 3-hen-kinen
komitea joka tuo kustannus­arviot
ensi kokoukseen. Katsottiin
että se; on välttämätön täällä, sillä
talvella on mahdoton tulla iltamiin
ja kokouksiin hevosella, sillä hevos-raukat
paleltuvat seistessään mon­ta
tuntia ulkona tuiskussa ja pak­kasessa.
Täten toivomme toimin­tamme
\nlkastuvan, kun voi tulla
haalille sellaisetkin henkilöt, jotka
eivät jaksa hiihtää pitkiä matkoja.
Raportteri.
Kaleva Suomalainen Apteeki •
_^ Kaikki meidän suomalaiset kotilaakkeemme ovat valmistettu
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan,
seka K G. K. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
Suomesta
meidän rikostemme kautta. Epäile­mättä
tullaan vielä käymään sotia,
mutta maailmanrauha on kuitenkin
kerran toteutuva siksi, että uusi olo­jen
järjestys, uusi tiede, uudet ta­loudelliset
välttämättömyydet pa­ko!
ttavat rauhantilaan aivan samoin
kuin ihmisten elinehdot ennen mui­noin
pakoittivat sotatilaan.
N i i n kauan kuin valtio on tyytyr
vainen niihin tuloihin, joita varat­tomat
hankkivat sille, niin kauan
kuin ruumiillista työtä tekeviltä
luokilta virtaa raha-avustusta kone­maisella
säännöllisyydellä, niin kau­an
on valtio, onnellinen, rauhallinen,
arvostettu. Valtiotaloustieteilijät ja
kapitalistit tunnustavat ilolla oikea­mielisyyden.
Mutta hetikohta kun
tämä onneton valtio yrittääkään ha­vitella
varoja niiltä, joilla on, ja
vaikkapa vain jossakinkaan määräs­sä
puristaa niitä, rikkailta, niin an­netaan
paikalla ymmärtää, että val­tio
tekee inhoitta van attentaatin,
loukkaa oikeutta, häpäisee pyhää,
hävittää kaupan ja teollisuuden ja
murskaa köyhät -— kajoamalla rik­kaisiin.
J a ajanoloon saapuu perika­to
vitkaan mutta varmasti. Kajotes­sa
pääomaan on valtio mennyttä ka­lua.
Lakien majesteetillisuudella ei ol­lut
mitään arvovaltaa Coignardin
selvänäköiseen sieluun nähden, ja
hän väitti sitä, että. on onnettomia,
joiden täytyy alistua niin paljon sel­laisen
alaiseksi, minkä järki j a a l ­kuperä
ei useimmitenkaan ole mis­tään
löydettävissä. Hän . e i uskonut,
että latUiset tai laittomat kiristykset
saisivat aikaan mitään muuta kuin
pahaa pahan päälle. Häntä ei miel'
lyttänyt yksityiskostojen virkeä vä-littomys^
eikä lakien majesteetilK-n
e n , julmuus. — Hän ei pitänyt
suuressa arvossa yhteiskuntien edus­t
a j i a eikä vaitaktmtien voittokaa-ria.
Unelma, joka ei ole-minun j a jota
tällä, hetkellä u n e k s i i ^ tuhannet ja
taasitalumnet sielttt, on tosi javpro-feetaiiinen.
Jokainen yhteisknnta,
jonka elimet eivät enää vastaa tar­koituksia,,
mihin se on luotu j a jon­ka
jäsenet eivät saa tarvikkeitaan
suDTittamansa työmäärän hyödyn
tahansa kyseessä. — Hoppulainen.
:—__o- •—-;
ROSE GROVE, ONT.
Osastomme järjestämä protesti-kokous
Suomen valkoista vainoa
vastaan, oli järjestön haalilla 14 p.^ J
syyskuuta, 1924. Kokouksessa pu-'
hui D. Tuomainen Suomen työläi.s-ten
kohtalosta ja P. Poutiainen
lausui runon. Sen jälkeen kokous
hyväksyi seuraavat vastalausepon­net:
Vastalause.
Koska valkoisen Suomen lahtari-hällitus
on näin^ häikäilemättömästi
hyökännyt Suomen työläisten jo
ennestään vähäisiä oikeuksia vas­taan,
sulkien sen parhaat taistelijat
vankiluoliinsa, katsomatta, kuulu­vatko
ne sitten poliittisiin tai ta­loudellisiin
järjestöihin ja myöskin
kommunistisen eduskuntaryhmän,
mätkien niille ummessa silmin näin
häikäilemättömiä vankilatuomioita,
niin olemme me Rose Groven maan-viljelystyöläiset
katsoneet velvolli­suudeksemme
nostaa äänemme kuu­luville
Suomen sort-ettujen tovereit-temme
puolesta. Kehoitamnie kaik­kia
Canadan kuin myös Aiinerikan
ja kaikkien maitten työläisten nosta­maan
äänensä tätä oikeusivaa vas­taan,
sillä siihen velvoittaa meitä
näitten tuomittujen puolisoiden ja
puutetta valittavien orpojen äänL
Auttakaa toverit!
Myöskin hyväksyi kokous ponsi-valiokunnan
ehdottamat ponnet,
joissa vaaditaan
1. Se ajojahti, jota Suomen
hallitus on ohranoittensa kautta
harjoittanut, maansa työväenluok­kaa
vastaan, on viipymättä lope­tettava,
2. Kaikki poliittiset vangit, niin
kansalaissodassa kuin sen jälkeen
vangitut toverimme on viipymättä
vapautettava, täysfllä kansalaisoi­keuksilla.
3. Täydellistä työläisten toimin­ta
ja kokoontumisvapautta, sekä
suojeluskunnan ja ohralaitoksen v i i ­pymättä
lakkauttamista.
Peter Väisänen, David Kokkonen,
puheenjohtaja. kirjuri.
Protestikokouksessa kerätty ko­lehti
tuotti $8.15 joka lähetetään
Torontoon keskusviraston kautta
Suomen tovereille avustukseksi hei­dän
taistelussaan.
V I H D I N « S U O J E L I J A I N . A M P U -
M A H A R J O I T U K S I S S A ERÄS
M E N E T T Ä N Y T H E N K E N SÄ
Eräänä iltana oli muutamia «suo­jeluskuntalaisia
» kerääntynyt ampu­maharjoituksiin
lähellä Ojakkalan
asemaa Vihdissä. Talloin ampui ta-,
lollisen poika Arvi Korppi vahingos­sa
veljeään Lauri Korppia, joka
viime mainittu oli taulun äuona tu­loksia
tarkastelemassa. Lauri Korp-pi
kaatui heti maahan ja lähdettiin
häntä viemään kirkonkylään lääkä­rille,
josta vietiin vielä samana yö­nä
autolla Helsingiin sairashuoneel­le
leikattavaksi. Sairashuoneella hän
kuitenkin v.k. 30 päivää vasten yöl­lä
kuoli. Ammuttu oli noin 19-
vuotias ja ampuja jonkun verran
vanhempi. —, Kuinkahan mones oli
tämä uhri niistä, jotka -tsuojelijain»
aseleikittelyn seurauksena ovat saa­neet
henkensä heittää?
o— ——
P E T S A M O N NIKKfiLILöYDÖT
Kolmisen vuotta sitten löydettiin
Petsamon tunturilla kalliosta mal­mia,
jonka todettiin sisältävän ö
pro.senttia nikkeliä. Seuraiavana ke­sänä
lähetti geologinen komis.sipni
eduskunnan tarkoitusta varten
möyntämillä varoilla . retkikunnan
Petsamoon tutkimaan tarkemmin
löytöpaikkaa. Tällöin todettiin, et-tä
Pat.sjoelta Venäjän rajalle on
kaaressa kulkeva malmivyöhe. Tä­nä
ke.sänä on, edu.skunnan myön­nettyä
tarkoitukseen 150,000 mk.,
tehty uusia tutki.m>«1.sia j a löydetty
vuori.in.sinööri Try.stedtin H. Sille
antaman tiedon mukaan uu.si aina­kin
150 metrin pituinen j a kolmen
metrin paksuinen nikkelimalmisuo-ni,
jonka on todettu sisältävän noin
4.4 pros. nikkeliä. Kulkuneuvojen
puutteellisuuden takia ei tähän asti
tehtyjen löytöjen perusteella kui­tenkaan
vielä kannata kaivostöihin
Petsamossa ryhtyä. Ensi kädessä
on tärkeätä saada todetuksi, miten
runsaat Petsamon valmivarastot o-vat,
jonka seikan .selville saamiseksi
eduskunnalta on pyydetty uutta
määrärahaa tutkimuksien jatkami­seksi.
^ KUMMltAVAROITA
KoamaTcsipussia, hinta $1.2S,
ISOO. U M . $4.00 ja $S.OO.
KDunavenptuna letkuja, kin-
•U,^—„ $100
Ruskoja naisilk. hinta $S.SO
Ruiskuja miehiUe. kinU $1.00
Raiska ja laeille, hiata .S6
lorraruiskuja. hinU .... .36
Nenäruläkuja, hinU SS
Varmuuaesineiti Baisilla, iin-
••••••••••tn*•«•••••••«• ^3»&.0
Varmunsenneitä niehille, hin­ta
$S.0O tua.
Kääreitä, plaastaria j.m.
Haavapnmpulta 25e. 40e, 75e.
$1.50.
Haavakääreiti 1» lOc, r X6e
Exsemasalvaa, hinU .76
Hoffman nin tippoja, sydin-alttskipoon
.50 Ja $100
Selkiplaastafia
Riataplaastari* ...
MBBHitfpltaitaiia
Eetteritärpättii, jBkiia
bengenahdistnkMen
Halvauavettä, hinta
Hiusöljyä. hinu
Haramastippojt. hinta
Hamihaskittiu. hinta .
Hammasharjoja, hiata
40c, 60c ia 75e.
Hemoroidesalvaa, hinta
Hajupihkaa, hinta 25c
Intinlinjamenttia, hinta
Snellmannin koliikkitippoja '50
Kamferttiriinaa, hinta . . . .50
Kamferttiöljyi, hinta 60
Emitiopoja, koliikiin Ja sydän-aloalcipunn,
hinta -BO
Haanasyolveria, .ff ia 60e.
.16
M
M ..^
.60
.60
J 5
.10
t5e.
.76
•nssi
.61
Ibosalvaa. hinta
Kamfrrttia, kaivaa tSc
Kamferttilinjaneottia
KummiDlaastaria — M
Kolmenlaisia tippoja
LnuUnjamcnttia ...
Mikstara Simpleka
Mervin tippoja
Parraaajosaipuoita .
f&inkivittyspul veriä
VJkiöljyä
Paunöljyi
Puhdasta Norjaa kalamaksa»
Sijyi, hinU 50c Ja $1.00
PrinÄsintippoja .50
Presenreeraavia tippoja . . .BO
RiiRabaKsamia .60
Silmävetti .M
SilmiBahraa .60
Suu- ja hammattretti .M
Tilatkaa n e i l t i t&afc«l««tt*lo. »aataVaaa kaikUa Saoosaa. Caaadaa Ja Aaiari'
kaa läiklmlti, kamailtavaraita. asaskaaraasaiaa le ja y-m. Me aaalisamma postirahaa kaikisU
$5.00 U i sitä isoaunista titaubtsta. — Erikois liäkaluottelot asiamiehillä.
KALEVA
168 So. Algoma St
W. A. CARLET,
Omistaja Ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
E. G. K. NTMAN, Suomasta Ja Canadaua
totkionoa Kuorittanut apteekkari.
K A K S I V A N K I A K A R A N N UT
K A K O L A S T A
Eräänä yönä karkasivat Turun
keskusvankilasta kuritushuonevan-git
Janne Pöyhönen j a Lauri Sal­minen.
Karkurit, jotka asuivat yh.
teishuoneessa vankilan kolmannes­sa
kerroksessa, olivat seinän läpi
kulkevaa ilmatorvea myöten tun-keutiineet
katolle ja sieltä pimeän
turvissa varaamansa liuorah avulla
laskeutuneet alas vankilan ulko­puolelle.
Karkaaminen huomattiin
aivan heti, niin että kolmas samaa
tietä karkaamaan yrittänyt vanki
saatiin vankilan katolta pidätetyk­si.
Karkureita el liene vielä saatu
pidätetyksi.
— — — o
A S U N T O K U R J U U D E N S E U R A US
Työmiehenvaimo Anna Sofia Nys­tröm
tavattiin kuolleena eräästä
Kumtähdessä Helsingrissä olevassa
perunakuopasta, jossa hän oli vii­me
keväästä lähtien miehensä kans­sa
asunut. Illalla oli miehensä läh­tenyt
hetkeksi ostoksille ja palat­tuaan
oli hän löytänjrt vaimonsa
kuolleenaa. Kuolemansyynä on to-dennäköisesti
oUut halvaus, sillä
vainaja oli muutamia päiviä ollut
sairaaloinen, mikä taasen oli aiheu­tunut
kurjista asunto-oloista. ;
Tämä on taasen yksi räikeä ku­va
k a p i t a l i s ^ s t a maailmasta. TyÖ-läisvanhus
menehtyy kellariin sa­maan
aikaan kun työnriistäjäin a-sunnoiksi
kohoovat valtaiset-palat­sit,
• • . •. . •
UIKEMtESTEN «REHELLISYYS»
Tulliviranomaiset ovat kauan
epäilleet toiminimi K. V. Vallenia
Parturiliike ^vattu
22 Monk St., Sudbury, Ont.
S E L M A SUNDGREN
Samassa talossa kun Mrs. Aarnion
Luonnonparantola
liikesuhteista salakuljettajien kans­sa,
mutta todisteita onnistuttiin
saada a.siasta kun kauppias Erik
Fant Koivulahdelta tullimiesten ne­nän
edessä purki kahvisäkkejä toi­minimen
vai-astohuonceseen. Heti
toimitetussa tutkimuksessa voitiin
todeta, että 4 säkkiä sisälsi .salakul-jetuskahvia,
samalla kuin voitiin
epäillä vielä 11 säkin sisältävän sa­maa
laatua. TulHnhoitaja takava­rikoi
heti edellämainitut 4 säkkiä
sekä merkitsi ja numeroitd maini'^
tut 11 .säkkiä, kieltäen niitä mi­hinkään
luvatta .siirtämästä tai ke­nellekään
myymästii. Tutkimuksia
.sillävälin jatkettiin. Sitten saapui
tullinhoitaja uudelleen liiltkeen va­rastohuoneeseen
takavarikoidaksecn
mainitut 11 .säkkiäkin, sittenkin
jatketui8.sa tutkiniuk.sissa oli todettu
niidenkin sisältävän salakuljetettua
kahvia. Mutta silloin olivat .säkit
kadonneet. Liikkeen omistaja se­litti
ilman muuta myyneensä ne.
Tullinhoitaja tulee lähipäivinti nos­tamaan
jutun toiminimi Vallenia
vastaan. Kauppias Fant oli hiljat­tain
sotkeutunut suureen kahvijut-tuun,
jossa oli kysymys 12,000 k i ­losta.
Tätä juttua ei kuitenkaan
vielä ole lopullisesti poliisin toimes­ta
tutkittu, joten lähemmät tutki­mukset
selvittänevät tämän" paljas­tuksen
j a .sanotun liikkeen osuudeir»
nyt ilmi.saadussa kahvin salakulje­tuksessa.
.
HEISlNKILÄINEN POLIISI PIR-T
U A KULJETTAMASSA
Kun etsivät pitivät Tampereelle
tulevassa yöjunassa tavanmukaista
tarkastusta, tapasivat' he tällöin 3-
luokan vaunusta erään epäilyttävän
kapsäkin omistajineen. Et^iivän V,
Heikkilän lähtiessä viemään häntä
poliisiasemalle, yritti tämä Hämeen-ja
Viinikankadun kulmauksessa pae­ta
juosten Kyttälänkadulle päin.
Tällöin ampui etsivä 2 laukausta
pakenijaa kohti, jolloin vasta »ai
hänet seisahtumaan. Saatuaan pa­kenijan
kiinni syntyi heidän välil­lään
tuima kamppailu, jolloin pidä­tetty
yritti vääntää etsivän kä­destä
asetta pois. Etsiväkin oli kui­tenkin
sitkeä j a ruiska mies j a para­hiksi
ennätti; jykevä passipoliisi
apuun. Tällöin näytti pidätety r i n ­nastaan
helsinkiläistä poliisimerkkiä,
.Se ei kuitenkaan mitään auttanut,
vaan oli ukon seurattava kamariin.
Selville kävi, että hän on helsin­kiläinen
poliisi n:o 157, nimeltään
E. V. Honkamäki j a oli matkalla
Keuruulle, mutta tuli matka tämän
ikävän • välikohtauksen takia kes­keytetyksi.
. • —o
PUHELINLIIKENNE SUOMEN JA
VENÄJÄN VÄLILLÄ ALKANUT
Puhelinliikenne Suomesta Venä­jälle
on alkanut. Puhelinmaksu
Helsingistä Pietariin on 16.S0 kol­men
minuutin puhelulta, Helsingis­tä
Moskovaan 52 mk., ...Viipurista
Pietariin 9 60 ja Viipurista Mosko­vaan
4SM. Toistaiseksi on puhelu­ja
ollut vähän. Puheluja välitetään
vain iltaisin ja aamuisin ja kuuluvat
ne hyvin.
Soo, Ont.y Ilmoituksia
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGILAN LEIPURiLUKKEESTA
27 ALBERT ST. E A S T . — PHONE 1230—J.
Hlaukaet toimitetaan nopeaan. — KlrjeoBOto (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kongille ja vaatetukselle. Suositteleo kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
W. N. JANAKKA
302 Albert St., W. ——— Soo, Ontario.
Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y. m.
Kaikki parhaita ja viimelsimpiu valmisteita.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore & Albert Sts. SAULT S.TE. MARIE, ONT.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkoläbetys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki. Jo.
ka iimoltaa Vapaudessa.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipilivä.
308 Albert St., W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO,
• a••
McFadden&McMillaD
Asianajajat,' lakimiebot, aotarlot
y. B i .
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden, K. C.
E. V, McMillan.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
Finnish BottliaK Works
, V. Lähde,, 326 Bloor St. W.
Puhelin 1123 W Soo, Ont
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo, Ontario.
Riku Waiden.
ja leivoksia tarjoamme summinsa ja
vähittäin kovaa leipilä ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Pohelin 739 J .
Matti Ketola.
304 Wellington St. W. Soo< Oat.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.
TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A B . WEST
SelkärankatobtorI
Tarkastetaan X-subkösädekoneella;
217 Gloucesier St. Soo, Oat
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemui fU^
malaisten keskuudessa.
Gore St Apteekki
Liiiikkaita, toiletUtarpeita, slkaaraja
Ja sigaratteja.
Lääkäri palveluksetta.
MA valmistamme jc kehitämme fil­mejä
24 tunnin siaiUi.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H. S. Boehmer
KemisU Ja ApteakkarL
SAULT STE MARIE. ONTARIO
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albart St. W. Soo, Oat
J. A. Uaclnnes, B.A. W.H.C. Bnec
MaelNNES & BRIEN
Lddmiebat,. Asianajajat, Notoriot.
•^iti Qaaaa Str.»
SaolC Sta. Mada, Ontario
Konttori vasUpätti Sasit Streettiä
Rahaa laiaataan faahrimmalla korolla
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista enailnokaa rue-katavaraa
sekä kaikenlaitta eläin»
ten rehua. Linjalla olijat tehkää os­toksenne
osuuskaupasta.
369 WelIinghton St., West. Ont.,
Can. — Telefooni 1810 F.
Winamette BlvA. Saoltarian
varustettu nykyajan luontaiaeDa ter-veyahoitovälineillär
TäydeUinen X-ray
ja laboratori tarkaatua. Buom.!
X-rau hoitoa Byövälle, Icasvaunaf-aille
ja ihotaudeille.
Dr. Pater Kokko. Dr. Aaaa KMto,
D.C, D.C.
467 Willamette Bhrd. Portland* Ora.
Puhelin Walnut 674T