Vapaus, September 3, 1968

              ••I
JiettiaiilEliiiBSiset
.Wabrat,/.KalHonii8. — USA:n
naisten, yletsurtieilujoukkue Mexi­con
lHSOiWavyaöttiin;v^^ viikoHa
Walnutissa Kalifoitiiassa päättynei-deii<
.yiiim^oifiten katsastuskilpaihnjen
v|SJi8een. Ko&anaisuudessaarn USA:n
: imsjouSdoie Mexicon fcispjen yleis-iii4ieilu}
aj|eis8a on seuraava:
<100, 20a metriä ja 4 x 100 met-i-
in,'iviestb?Wyomia l ^ s , Margaret
BaUes, Barbara Ferrell, Mildrette
Netter.
.400 inestriä: - Jarvis CWtt, Lois
DriHkwater, Esther Stroyr ,
800 jjietriä: Jarvis .C0|t, Madeline
AfaDDing^ Doris Brown.
.80 m:n,'aidat:Mamie Railina, Pat
VW Wolveraere.
Pituus: Martha Watson, Willie
While.
Korkeus: Sharon Callaghan. Elea-nore
Montgomery, Estelle Basker-vMJe.
Kuula: Maren Seidler.
Kiekko: Olga ConnoUy.
KeöiäsyBarhara Friedrich.
Viisiottelu: Pat Winslow.
mioiiten £E:tä
: l i C l p r i g . ^ Kun suurin osa kansa­kunnista
jäi pois yleisurheilun nuor­ten
EM-)ldlpailuista, joiden piti al-k{(
a Leipzigissä,:: järjestettiin ikan-sainväliset
kilpailut, joissa tehtiin
viisi uuttql ipröi^tenf Euroopan ennä­tystä,
Itäsaksatar Burglinde Pollack te­ki
S-ottelussa" 4,717 pistettä. Kuulaa
työnsi itäsaksalainen Briesenick
18.71. 4x400 metrin viestissä Neu­vostoliiton
voittoaika oli 3;12,3.
Suamalaislttain mielenkiintoiset
ennätystulokset: olivat Itä^aksan
Waltraut Birnbaionin: 400 metrin
erinomainen voittoaika 54,0, ja Neu­vostoliiton
Evgeni Gavrilerikon 4ÖÖ
nietrin aitajuoksun tulos 51,6. Jos
kdpatlut,olisi saatu järjestää nor^
n^aalioloissa, olisi ollut erittäin mie-lenkiintoista
nähdä Pirjo Wilnu ja
JoiJtko Kokkonen tässä ennätyskyy-diisä.
nfexicon vutode-
Kfekic^, — Meksiko osallistuu o-miin
olj^piadcisoiihinsa 249 miehen
ja 44 naisen «oioiaUa. He ottavat'
:03aa ikisojen ifcaikkiin lajeihin.
Matkailisjoita vai-ten on hotelleis­ta
j a ylcsityisasunnoista varattu 64,-
OOO vuodetitaa. Nie on ijo kaikki myy*
ty. Eräiden, lehtitietojen mukaan
paikoista = olisi? peruutettu^ mutta
dympiakisojen järjestäjät ilmoitta­vat,
ettei^tähän (mennessä ole tullut
ainoatakaan per,utstusta. .
Kisoja saapuu sem-aamaan paljon
kuuluisuuksia. Hcii;tä mainittakoon
prinssi Philip; Hollannin prinssi
Bernard, Exeterin markiisi ja vete-raanilaulaja
Bing Crosby.
Avajaisseremcmioitten viimeinen
kenraaliharjoitus on siirretty tämän
viikon loppupäivistä syyskuun 8:n-teen.
Kolme M-ennäitys^
Los Angeles. — Yhdysvaltojen
olympiakatsastusten toisena päivä­nä
triitiin kohne uutta uinnin maa­ilmanennätystä.
Dobbie Mayerin ai­ka
naisten 400' metrin vapaauinnissa
c-li 4.24,5. Hän paransi omaa ennä­tystään
2,1 sekuntia.
200 metrin selkäuinnissa Claudia
Kolb sai ajan 2.23,7 joika on 1,3 se­kuntia
parempi hänen nimissään
olevaa ennätystä. Kolmannen ennä­tyksen
teki Catie Ball 100 metrin
rintauinnissa, aika 1;14,2. Neuv(Bto-liiton
Galina Prosumenshikovan en­nätys
oli 1.15,4.
Tauikofcuussa 1969 ISIhftee Fimiaitiia «nsimimäistelte viiaro^
lennolleen Helsingistä New Yorkiin. .Uutta reittiä lenaietääai Kööpenhäminäin ja Am-sterdiaimm
ikatuitta kuudelsti viikiossa.
KUKA RAHOITTAA KU-KLUX-KLANIA?
Aikalcauslehden The Nationin vii­meisenä
numerossa on:Fred Cookin
artikkeli, jossa kirjoittaja kertoo
siitä, miten USA:n fasististen nuj»*
rukaisten; selim takana' seisoo. nu>^
nopolbtien pääoma, joka käyttää
hyväkseen amerikkalaisen yhteis­kunnan
pohjasakkaa voitonpyyteis-ten
tavoitteidensa- saavuttaaqiseksi.
Nämä Texasin, Kalifornian ja Ala-banian
öljy-, teräsw ja tykkikunin-kaat
eivät ole säälineet miljoonien
dollareiden menoa pönfcittääkseen
Ku-Klux-Klamn ja ikaiken^karvaisten
iiatsiainesten toimintaa.
K o n ^ u n i ^ i n vastaiseen fcanv
panjaan ja sotahysterian lietsomi­seen
on saatu varat näiltä teolli­suus-
ja finanssipiireiltä. Esitämme
oheisena lukijalle osart Fred Cookin
kirjoitfankasta artiickelista uutistoi­misto
ÄPN:n: kirjeenvaihtajan V,
Nagovitsyn välittämänä.
Vuoden 1964 vaaleissa ääriainek­set
kärsivät tappion. Mutta tämä ei
suinkaan merkinnyt näiden s^inesten
toiminnan heikentymistä, päinvas­toin
se kulcoistaa tänään ehompana
Dmitri Gudkov:
USA JA ETEU-AMERIKKA
...Täteni kutsumme kaikkia Liiton
ui^lluseurojen jäseniä osallistu­maan
uitoeilukilparfuihin, jotka jär-iestämme
Tarmolassa syyskuun 7 ja
a pnä. -
Kilpailulajit ovat seuraavat:
Yleinen ja alle 21 v- sarjat: Olym­pialainen'
10-ottelu.
Pojat alle 17 v. sarja: 5-otteIu
joka sisältää 100 m , kuula, kor­keus,
pituushyppy ja keihäs.
Ikämiesten, naisten, tytöt alle 16
V. ja lasten sarjat: 3-ottelu joka si­sältää
100 m., kuula ja pituushyppy.
Palkintoja jaetaan eri sarjoissa.
-Kilpailut alkavat täsmälleen kello
10 ap, molempina päivinä.
Järjestää; v.- ja u.-sicura Yritys,
Toronto Ont.
Puheenjoh~taja
R, Miner.,
Sihteeri
E. Männistö
—^ Etelänapamantereen vesillä on
valaanpyynnin aikana saatu kiinni
valkoinen valas. Albiinovalas oli l i ­säksi
kjröyräselkäinen,
Amerikkalaisissa lelidissä esite^^
lään usein väitteitä» että läntisen
pallonpuoliskon maat olisivat men­nyttä,
ellei USA niitä auttaisi.
Vuonna 1961 Waghington ehdotti
latinalaiselle Amerikalle avustusoh­jelmaa
"edistysUiton" puitteissa. Se
edellytti jokavuotista apua laticalaL
sen Amerikan maille, mikä merkitsi
miljardin dollarin summaa teolli-suudoUj
maatalouden^ kansan ^ i s -
lyksen ja hyvjinvoinnin kohottami­seen
ja kehittämiseen. Teollisuus­tuotannon
lisäys vuodessa piti olla
vähintäin 2.5 pros.
Mitä sitten tapahtui tälle laajasti
.naino.stctuHe ohjolmalle? Se yksin­kertaisesti
epäonnistui. Eikä muu­ten
olisi. voinut käydäikään, koska
•'edistysliiton" todellinen syy oli
halu vielä suuremmassa määrin or­juuttaa
latinalaisen Amerikan mai­ta.
USA:n vuotuinen apu jäi 500
miljoonaan dollariin. Mutta USA on
itsekin tunnustanut, että jokainen
pohjois-amcrikkalaisten monopolien
sijoittama'dollari tuotti kolmen dol­larin
voiton.
Latinalaisen Amerikan teollisuus
tuotannon lisäys jäi vajaaksi pro-
.scntiksi- Brasiliassa se kuluvana
vuonna laski kaksinkertaisesti verr
rattuna siihen vuoteen, jolloin
"edistysliiton" ohjelma hyväksyttiin.
Etelä-Amerikan talouselämää järi-
S3rttää yhä syvenevä kriisi. Teolli-suustavarain
tuotanto laskee, maata,
loustuotteiden määrä supistuu, kan­sallinen
valuutta menettää arvoaan,
kansallisvelka kasvaa, samoin kaup­pataseen
vajaus. Pelkästään viime
läntisen pallonpuoliskon valtiot ovat
viimeksi ifculuneina 10 vuotärta kär­sineet
20 miljardin dollarin tappiot.
Pelkästään kaupankäynnissä USAn
kanssa Etelä-Amerifcka menettää
neljä kertaa enemmän kuin saa US^
A:Ita niin sanottuna apuna.
Siksi tämän mantereen valtiot
yhä suuremmassa määrin suuntaa­vat
katseensa kohti sosialististen
maiden markkinoita ja solmivat suo.
ria kauppasuhteita niihin. Kolum­bian
lehdet ovat hiljattain kertoneet
että viime vuoden 10 kuukautena
Kolombialla oli -304 miUoonan dol­larin
vajaus, mutta samana ajan-jitksona
kaupassa sosialististen mai-dpn
kanssa'todettiin 16.1 miljoonan
dollarin positiivinen saldo.:.
Tämä selittää latinalaisamerikka­laisten
kauppavaltuuskuntien toivio-rctket
Neuvostoliittoon ja muiliin
sosialistisiin maihin.. Viime päivinä
on Moskovassa käynyt Chilen, Perun
Ja Kolombian valtuuskunta ja piak­koin
saapuu Venezuelasta edustava
valtuuskunta.
kuih kdskaaii aifcaisernmin". Presi­dentti
Johnsonin politiikka; jofea ja^
koi amerikkalaisen yhteiskunnan
kahtia Vietnamin sddän johdosta ja
asetti hallituksen /toiminnan epäilyk­sen
alaiseksi, loi edeilytylsseit taam
(umuksellisten voimien elvyttämi­seksi
Yhdysvalloissa. .
Mutta olisi väärin luulla, et^a vain
tällainen tilanne elvytti USA:n ää^
riainekset. Moni muukin tekijä on
vaikuttanut näiden ainesten kasvuun
ja vaikutuksen leviämiseen, ^Yksi
.niistä on ollut pelko, jota niin moni
rmerikkalainen tuntee huomi&i^i-vän
suhteen: Tällaiset pelon val­lassa
elävät ihmiset ovat helppo saa­lis
ääriaineksille, jotka pyrkivät va­kuuttamaan,
että todellisena uhkana-valkoisille
ovat konununjstit ja nee­kerit.
Toisena tekijänä pitäisin taantu­muksen
mahtavaa finanssipohjaa,
joka koostuu miljonäärien runsas-kätisistä
lahjoituksista, niiden, jot­ka
tuntevat sympatiaa ääriaineiksia
kohtaan. Niinpä esimerkiksi äärioi­keistolaisen
Kristillis-kansallinen
rlstiretki-nimisen järjestön johtajan
Gerald Smithin nimelle saapuu suu­ria
lahjoitussummia kaikkialta Yh­dysvalloista.
Kymmenen kuukauden
aikana vuonna 1966 hänen pankki­tililleen
tuli noin 300,000 dollaria
aikaisempien lisäksi.
: Suuria lahjoituksia saa myös Kris­tillinen
ristiretki-nimisen äärijärjes­tön
johtaja James Hargis. Hän sai
lahjoituksina 107,000 doHaria.
Kuka sitten tukee r ^ l l i s e s ti
Smithia j a hänen kaltaisiaan?
Heitä on paljon. Mutta ensimmäi­seksi
haluaisin mainita dallasilaisen
öljykuninkaan Harold Huntin. Hunt
ihi^mol kaikin tavoin ääriainesten
toimintaa ja jakaa imlle. runsadcä-tisesti
rahojaan. Aivan samoin teke­vät
General Eleetric-firman omista­jat.
Juuri tämä ^ihtymä alkoi en­simmäisenä
puhua oikeistolaisen Ro
nrId Reaganin nimittämisestä Kali­fornian
osavaltion ikuvernööriksi.
Allan Bradly-vakuutuslaitos on va­kuuttanut
Kristillinen kommunismin
vastustaja-nimisen Järjestön, jonka
johdossa on Fred Schwarz, jonka
vuositulot nousevat 600—700,000
dollariin. On vaikea määritellä,
kuinka suuria summia miljonäärit
työntävät niille järjestöille,, koska
niitä ei näy missään: kirjanpidossa.
ELINTÄRKEÄ ASIA
Tilanne lähi-idässä on edelleen
rauhaton. Israelilaiset sotilaat seiso­vat
edelleenkin Suezin kanavan itä-
1 annalla, Jordan-virran länsirannal­la,
Golanin kukkuloilla Tiberias-järven
läheisyydessä. Miehittääät ei­vät
ole lopettaneet aseellisia provo­kaatioitaan.
Israelilaiset poliitikot
luottavat edelleenkin kiihkotunnet-
•nissaan Yhdysvaltain tukeen ja nii-vuonna
toimeenpantiin devalvaaUo , ujn amerikkalaispiireihin, joita kiin-
UUSI
LOISTELIAS
ja ajankohtainen
JULKAISU
KEBftAN. KUUKAUDESSA
1 TOosikert» mm MUiAlUfAJAMB
IjBTONUMEBOT 60o
PosUtoe läheteUynil 70o
'HLhtAiJC OeorTTEEXiLA:
VAPAUS
FUBLiSHING CO. LTD.
useissa läntisen pallonpuoliskon-maissa.
Argentiinan peson hinta laski
dollariin verrattuna 40 pros., Bra­silian
cruzieron 41 pros., Perun seo.
lin 40 pros. Vastaavia muutoksia ta­pahtui
viime vuonna myös Bolivias­sa,
Kolumbiassa, Uruguayssa, Ni­caraguassa,
Guatemalassa, Hondu^
rasissa ja muualla. Ulkomainen vel­ka,
varsinkin Yhdysvalloille, on
noussut jo y l i 11 miljardin dolla­rin.
Jo pelkästään tämän summan
korot ovat y l i puolitoista miljardia
dollaria. Sanalla sanoen, silmukka
läntisen pallonpuoliskon kaulassa ki­ristyy
yhä, - -
Ei ole salaisuus, että arvokkaat
luonnon kaivannaiset — Chilen ku­pari,
Venezuelan öljy, Brasilian raur
tamalmi, Bolivian tina j a muiden
maiden maan uumenten rikkiaudet
- r ovat USAn monopolien käsissä.
Latinalaisen Amerikan kansallinen
teollisuus, pankkiliike ja ulkomaan­kauppa
ovat amerikkalaisten mo­nopolien
valvonnassa. Tilanne maa­taloudessa,
ikulttuiu*in alalla ja kan­san
hyvinvoinnin suhteen on jyrkäs­ti
huonontunut. *
USA:n avustusohjelman ainoana
ja reaalisena tuloksena on ollut por-varillis-
demokraattisten hallitusten
tukahduttaminen eräissä maissa ja
niiden korvaaminen sotilasdiktatuu-reiiUa.
Tilanne on huonontunut vielä
.siitäkin, että USA harjotttaa erot-telupolitilkkaa
kaupan alalla ete­läisten
naapureittensa suhteen. Vuo.
si vuodelta latinalais-amerikkalais-ten
tavarain viennin määrä USAhan
kasvaa; mutta siitä saatavat tulot
stuirtiaftuvat jyrfcäirtl, Bpäita«M!t»irtOt-scssa
kauppavaihdossa USAn kanssa
nostaa jännityksen säilyttäminen
tällä maailmankolkalla. Sen jälkeen
kun Was'hingtonin oli pakko tunnusr
taa epäonnistuneensa Vietnamissa,
yksi ja toinen siellä vielä uskoo, et­tei
kaikki ole menetetty. Saigonin
tappiot voidaan kompensoida lähi-idässä.
Amerikkalaisen Lmpcrialismin pää­määrät
ovat entiset: keinolla millä
hyvänsä USA:n poliittiset strategit
aikovat iskeä kansalliseen vapaus^
liikkeeseen. Israelin johtomiesten
käsin he tahtoisivat saada tärkeim­män
tavoitteensa saavutetuksi —
kumota edistykselliset ja kansalliset
arabihallitukset, ennen kailskea Kai­ron
ja Damaskuksen. Käytännölli­sesti
katsoen yritetään tehdä tyh­jäksi"
koko arabikansojen taistelu
kansallisen riippumattomuutensa lu­jittamiseksi,
riippumattomuuden,
joka on voitettu kiivaissa kahakoissa
ulkomaisten orjuuttajien kanssa.
Näissä oloissa arabimaiden yhte­näisyys
imperialisminvastaisessa tais
tclussa on muodostunut elintärkeälk-
.si asiaksi ennen kaikkea siinä suh­teessa,
«ttä sc> on yhteydessä Israe^
Iin hyölckäysten vaarallisten seuraus­ten
poistamiseen. Kysymys ei ole ai-noastaäan
miehitysjoukkojen vetä­misestä
pois arabialueilta, vaan
myös yhtenäisestä taistelurintamasta
inoperialismin aikeita vastaan tehdä'
t y h j ^ i arabiaseonien palauttami.
nen ja vahvistaminen näillä alueilla.
Yhdistynyt arabitasavalta^ Syyria
ja Algeria ponnistelevat tätä nykyä
tarmokkaasti lujittaakseen taistelu­rintamaa
hyökkääjää ja sen apunei-la
vastaan lähi-idässä. Myös Saudi-
Arabian päämies oh ilmoittanut
puoltavansa arabiyhtenäisyyden lu­jittamista.
Irakin, Jordanian ja L i ­banonin
valfiomiehet aikovat niin
Ikään lujittaa siteitään vakiinnut-taakseen
(taistelun hyökkääjää ja sen
imperialistisia suojelijoita vastaan.
Libya ja Sudan sekä muutamat
muut maat ovat valmiit kantamaan
oman kortensa kekoon imperialis-minvastaisen
yhtenäisyyden hyväksi.
Jokainen arabljpoliilikko; joka käsit­tää
Israelin hyökkäyksen vaaralli­sia
seurauksia vastaan käydyn tais­telun
koko vaikeuden, ymmärtää
myös, että yhtenäisyyden pnnttumi-
»en hyödyttää vain lähi-idän kanso­jen
vihollisia Vain yhdessä sovitut
toimenpiteet imperialistista aggres­siota
vastaan voivat johtaa menes­tykseen
ja miehittäjien pikaiseen
karkottamiseen niiden anastamilta
arabialueilta.
Mutta eräs seikka on ainakin selvä.
Apu sen kun vain kasvaa'. Sen laa­juutta
kuvaa mm. seuräaFva esimerk­ki:
eräs" oikeisiton finanssipylväistä,
jokin aika sitten edesmennyt dälla-siiainen
Bedford Louis oli Doctor
Ross-nimisen elintarviikeyhtymän
j«>htaja: Hän testamenttasi John
Birchin seuralle miljoona dollaria
sekä' saman verran Dan Smouthni-nuselle
terroristijärjestölle.
Oikeiston yhtenä tukH>yl\'äänä ja
suojeluenkelinä pidetään Prowlya,
joika johtaa suurta Gili€|Unitnisitä(
partateräfirmaa. Frowly on ollut
ääriainesten huoltaja jo siitä läh­tien,
kun hän perusti yhdessä Fred
Schwarzin kanssa Kommunismin
vastaisen korkeakoulun Los Ange­lesissa.
Vuoden 1964 presidentin­vaaleissa
hän levitti katolisten pap­pien
keskuuteen 40,000 kappaletta
kirjaa nimeltään "VaJ4tse empimät­tä",
jossa kehoitettiin antamaan
häni GoldwaterilIc. Goldwaterui
tappion jälkeen Frovvly aktivoi huo­mattavasti
toimintaansa- Wall Street
Journal toteaa, että hän rahoittaa
suurin summin viiUä järjestöä, jot­ka
toimivat kommunismiin vastusta­miseksi,
Frowly rahoittaa 100,000 dollarin
erin olijekirjelmicn painattamista,
jotka ovat lähtöisin amerikkalaises­ta
turvallisuusneuvostosta (jonka
entiset FBI:n työntekijät perustivat
vuonna 1955). Ohjekirjeet on laa.
dittu erityisesti työnantajia vartena
Niiden teemana on ankara kommu-'
nJsmin vastainen kampanja. ' ' V •;
Amerikkalainen turvallisuusneu­vosto
on keskittänyt huomionsa kyl-i
män sodan propagandaan. Kylmän
sodan oppia ja politiikan voimatoi-^
nrenpiteitä ajavat tässä neuvostossa
entinen kongressiedustaja republi­kaani
Walter Gadd ja senaattori
Thomas Dodd.
Mutta näiden äärioikeistolaisten
järjestöjen jouko-ssa ehkä kaikkein
vaikutusvaltaisin on John Birchin
seura,- joka perusteltiin vuorina
1958. Perustajaryhmään kuului ja'
Litä johti teollisuusniiesten kansal­linen
yhdistyksen entinen presid'6nti''
ti Robert Welch. Seura sai vuorfna
1966 suojelijoiltaan 6 miljoonaa
dollaria. Tällaisten varojen turvin
:c toimii hyvin aktiivisesti. Seuralla
on oma 15 minuuttia kestävä ra­diolähetys
viikottain, joka lähete­tään
176 radioaseman välityksellä.
Se on nfuodostanut oman järjes­tönsä,
joka vaatii Yhdysvaltoja luo-,
pnmaan YK:n jäsenyydestä. Birchin
seura on kyhännyt kokoon kaksi elo­kuvaa,
joissa lietsotaan vihaa, sitä
nuorisoa vastaan, joka vaatii Viet­namin
sodan lopettamista. Siinä
lietsotaan vihaa neekereitä kohtaan,
jotka taistelevat kansalaisoikeuksi­ensa
puolesta- Toisessa näistä fil-
Tiistai, sypk.. 3 p. — %}ies6ay, gept S, ,'
Penltti Lahtipielii:
Eläkekysymystett eHes^ ^lelib.
lä nykyisin vilJtkaan v I r W ^ iä
eii^^raUIsen pofeKskeiati ^ '
t«eriaf ott län^iSfikjri iävailstä
,enemmän kiinnostusta mfjrifer *rt
konalskt m V i f m i i ^ y ^
taan.
Oheisen kirjeitns^arjan terkot
tuksena on v a l e p a fcysyniy1(fiiSi
mlfon etiBceasiat 6fr ^ b r l ^ t f t^
NeuvosteUi«o«sa. ^
peiiistun neuvosloUlftoialsÄeA
alan kirjäillsimteeii |a ftthxSkdi-hln.
,
Neuvo^oliitx)n nylcyihen eläkei
jäi-jestelroä on iperuspiirteittensä
osalta berälsin vuodeMa 1818, -lo
Eitä ennen oli Venäjällä v i M ak
virkamiesten eläkkeiden ' ^ohella'
ollut myös työläisten eläketofifea,
mutta systeemi ei oUut ikäytännössä
kovin laaja. _Vuonnan 1918 sää­detty
yleinen eläketurva astur voi­maan-
takautuvasti, joten- eläkkeen­saajia
ilmaantui kohta:sadointuhan-sin-
Viime • vuonna oli maassa 34
miljoonaa eläkkeensaajaa..
Neufvostoliiton eläkejärjestelmä
on voimakkaasti ansaintaperiaatet-ta
korostava ja eläkkeet pvHkäUe
—: joskaan ei aivan yksinomaisesti
^ ansioihin suhtautuneet; Itse eläk
keen käsitettä käytetäänkin vain
työuraan perustuvasta vanhuuden-turvasta,
kun taas ansioeläkettä
vailla oleville maksettavia kansan-eläkkeen
tapaisia nimitetään '^kuu-kausiavustuksiksi".
AMMATTIIN PERUSTUVA
ERIYTTÄMINEN
Neuvogtoliiton eläkejärjestelmää,
sä on menty hyvin pitkälle eläk-keensaannin
. ehtojen ja eläke-etu­jen
sopeuttamisessa työn luonteen
tai rasittavuuden (kaivosmies, len­täjä,
sirkustaiteilija) tai oletetun
rasituksen kestokyvyn (sukupuoli,
synnynnäisc^t ruumiinviat yms.)
mukaiseksi. Tässä mielessä Neu­vostoliitossa
on hyvin erijrtetty elä-,
kesysteemi. Eräs eriyttämisperuste
ön maantieteellinen alue, jolla
työskentely tapahti4u. Maan eräillä
äärialueilla ja erikseen lisäksi ark­tisilla
seuduilla on voimassa hUOi
niattavasti edullisominA eläk*>-
ehdot kuin muilla alueilla. Tiedoi»
Siani ei kuiftenlkaan:ofe, miss^.mai-
'rin tämä perusteena on esimerkiksi
ilmastollisten ja muiden rasitusten
hyvittäminen ja missä määrin työ­voimapoliittiset
näkökohdat..:
Toiselta puolen Neuvo^oUitön
systeemille on luonteenomaista eri
työalojen eläke-ehtojen huomatta­va
yhdenmujkaisuus, milloin amma-tiji
luonne ei vaadi erikois-järfes-telyjä.
ORGANISAATIO
Neuvostoliiton eläketurva —- myös
ansioeläkejäFJesitelmä -—on totaa-meistä
sanotaan, että. liike kansa-l?
isoikeuksien puolesta on osa rau-tianliikkeestä,
joka on kommunis-lion
ohjaama ja jonka tarkoitukse­na
soTi koko maailman orjuuttami­nen.
Tällaisia ovat ne järjestöt ja hen­kilöt,
jotka Fred Cookin mukaan
organisoivat, suuntaavat ja rahoit­tavat
äärioikeistolaisten valtavaa
toimintaa Yhdysvalloissa.
SUOMEN UUTISIA
Lenltävä lautailen
hä(ir9(isi häitä
Santiago, Chile. — Tuntematon
lentävä esine aiheutti pahaa epä­järjestystä
eräissä häissä Coyhaigu-essa
hiljattain. Tämä kylä joka si­jaitsee
(Thilessä 1,000 Ikilometrin
päässä Santiagosta etelään, oli juuri
valmistautunut häiden viettoon, kun
eräs kirkon ulkopuolelle jäänyt hää­vieras
huusi' näkevänsä lentävän
lautasen. Kaikki kirkkoväki ryntäsi'
huutaen ulos, mutta järjestys pa­lautui
kuitenkin myöhemmin. Nuori
pari saatiin vihityksi ja häät pide-lyiiksi.
"V^vä'' sukuipuioli
Samassa toiidissa kuin naiset en­tistä
enemmän ryhtyvät käyttämään
E-pilleroitä, saattaa miehen hallit­seva
rooli Mvitä, sanoo sosiologi,
tri. Martin Loeb, joka työskentelee
Wisconsiöltt yliopistossa USA:ssa,
Kun mainen voi itse valita lapsen
Ja jääikaapln — tai urari välillä,
tulee vallan tunne varsin voimak­kaaksi
väittää tri. Loeb. Naiset saa­vat
yhä ikasvaVan tunteen siltä, että
voivat itse määrätä tulevaisuudes-taan.
Syksyn kunnallisvaalit
Lokakuun kunnallisvaalitaistelus-sa"
on puolueiden alustavien ilmoi­tusten
mukaan noin 61,000 valtuus­toehdokasta.
Jaettavia paikkoja on
arvioitu olevan hienwn alle 12,000.
Edellisissä kunnallisvaaleissa eh­dokkaita
oli 51,707 ja valtuusto­paikkoja
jaettiin 12,325. Ehdokas­listojen
julkaisemishakemusten jät-rämisen
määräaika päättyi koko
maassa viime ikuun 26 pnä.
Ei-sosialististen puolueiden vaa-liliittoneuvottelut
ovat j(*taneet
yhteistyöhön tähän mennessä noin
230 ^paikkakunnalla. Edellisissä
kunnallisvaaleissa Uittoja oli suun­nilleen
saman verran.
Vasemmisto sen sijaan menee
pääosassa maata vaaleihin omina
liittoinaan ja kaikkien kolmen va­semmistopuolueen
yhteisiä liittoja
cn arvioitu olevan korkeintaan 3—4
paikkakunnalla. Viime vaaleissa va-s6n>
misto oli liittoutunut paljon
selvemmin. (HS)
Autotehdas Uuteenkaupnnkiin.
Autotehdas rakennetaan Uuteen-;
k.iupunkiln. Uusikaupunki voitti 23.
elokuuta pitkän ja kireäksi muodos­tuneen
kilpailun Valmet Oy:n ja
ruotsalaisen Saab-yhtiön yhteisen
autojen kokoonpanotchtaan sijoitus­paikasta.
Ensimimäiset suomalaiset
Saab-^hcnkllöautot vai m is tuvat suu n-nltelmien
mukaisesti "Uudessakau­pungissa
vielä ensi vuoden loppuun
mennessä. Täyteen vauhtiin tuotan­to
pääsee vuoden 1970 aikana. So­pimuksen
mukaan Uusikaupunki
myy peustettavallc autotchdasyhti-ÖUe
80 hehtaarin suuruisen tehdas­alueen
Uudestakaupungista. Auto­jen
kokoonpano aloitetaan vielä
vuoden 1969 aikana ja tarkoitukse­na
on asteittain lisätä Suomessa
koottavien Saab-henkilöautojen ko­timaisuusastetta.
Aluksi keskitytään alihankintatoi-mituksiin
ja pitkiin tuotantosarjoi-nin.
Suomesta toimitetaan samoja
csia myös Ruotsiin Saavin tehtaille.
Ensimmäisessä vaUieesSa alihanUn-tatotmitukset
käsittävät mm: auto­jen
renkaat ja akut.
Autotehdas antaa välittömästi ty&^
tä noin 700 henkilölle-ja alihankina
lojen välityksellä-noin l;5(K)-^2,000
henkilölle. Tehtaan raMentanäineri
maiksaa noin 90 miljoonaa' itftarkkaa,
josta varsinaisen tehtaan ku^an^
nukset ovat 30 railj. 4ttte l»eiiiSla-miskustannukset
jaetätan rfiolenli^iett
perustajayhtiöiden kesken tasan ja
Valmet Oy:n osuus saadam 1&^'
kokonaisuudessaan lainana Ruotsis-fa-
Uuden tehtaan tuotaitlnoltst on
arvioitu ensi vaiheessa 15,000^
20,000 autoa, joista suurin osa vi»-'
dään Suomesta ulkomaille.
Kilpailussa autoiehtaailK sijbifiuh
paikasta on ollut mukana kailckiäan
133 paikkakuntaa. Viime vaihepa
vahvimmat ehdokkaat Olivat Uud)6ri'-'
kaupungin ohella Pori ifa' ^AiiM.
Lopullineri ratkaisu UudcJnltatki^tuv
gin hyväksi syrttyi liikötalbua^Is-ten
näkökohtien lisäksi sätattfa lä
talviliikenteen helplDtouddfiV '<fim^,
teellä. Tehtaalle jottiftitaan tuomaan
ympäri vuoden autojen'o^)eOi)co(W
panoa vartlen ja sieltä kWIj«teJ!a4n
amoin jatkuvasti valmiita autoiii
Ruotsiin ja Eurooppaan markkinoi-avaksi,
(HS)
l i n ^ . , «nsaiiit^19fee' Jcattaa kaSfci
SMFMK 'ftt «i^äkelnetk atRft,V»pälta
lafU^illUJjfta,- VaiKaaJk,S^^ta,.har­joittajia
ja tätttmmiim». tAydi
bj(i- ^ m m i y « H l l ^ f m ^ ön
k a i i m ^ mdodosta ertlli&iä elä-k
m s t e m e m t s i or^nis^fEtioita.
(Vn ^äkeastoissaaijkiv ei^^ sijas
s»' JolftfA- laajMnmah soälialUJuva-s
j r ^ m h i lää^käs. Nämä systeemit,
JoStSOnH kolittcr, ofvati leofeon^
taisia käsittäen koton sOisiaaAiturvan
jrfiMeii 9tsätSsiia« sen piiriin^ konlu-vine
palvelufcsineen ja etuineeil
Bsitnerkii^ sosiaalivi&utttnksen
Jahren työläinen on ylcsintein ei
vain eläkevakuuteUtu, vaan v^uu-,
tettu kaildEien mui^teenkin sosiaa­listen
riskien osalta.
KOLME
SOSIAALITURVASYSllSEKIUl
Neul^äsUHiitxm kolme rinndfekais-ta
sosiaaliturvan järjestelmää ovat:
1) Valtakunnallinen sosiaali-:. :
vakuutus ••. . •• - •••
2> Valtionsosi^Hhuolto
3) KoöekltiivimaaKviljeliJläin eli
kolhoosilaisten sosiaalHiuolto
Eläkkeiden osalta ja muutoiniki»
voitaneen- ensiAsi mainittua eli vai-takunnaliista
sosiaalivakuutusta pi-(
tää paivjöäilestelmäni; S e näyttää
turvaavan työsuhteissa olevien pe­rusjoukon
ansioeläkikeet. Näjtä ovat
työläiset ja toimilienkilöt.
{Valtion sosiaalihuolto näyttää
hottelevan erilaisia erikoisryhmiä.
Ensmnäkin se turvaa ansioeläkkeet
niille ammatinharjoittajille, jotka
eivät ole työsuhteissa, : kuten va­paille
taiteilijoille, yrittäjille ym.
sekä niille asevelvollisille (ansioon
perustujva työkyvyttömyyseläke),
joilla Oli aikaisemmin työsiihtdssa
hankittu eläkeoikeus. Toisdcsi tä-mä
jänjestelmä «huolehtii puolus­tusvoimain
vakinaisessa palveluk­sessa
olevien eläkkeistä. Niin ikään
taniä ' jäiiestehnä myöntää erikois-eläkkeitä
erityisistä ansioista val-takiinhan
palveluksessja. Vihdoin se
änfaa eläkkeet niille kansalaisille,
joiBa ei ole ansaittua: elSSceoilceut-ta:
Valtion sosiaalihuollolle on kes­kitetty
myös kaikki kuntoutus,
protonien hankinta, eläkeläisten
viflidytys, asuntolatoiminta ja muu
eläkkeensa^i^ erikoishuolto.
V KoUeitiivimäänviljeilijäin sosiaa­lihuolto
on Neuvsotcriiiton eläke­järjestelmän
uudempaa aluetta.
Jäfe^jsitelmä tuli voimaan vuonna
1964, yltsttyiskohtia on tosin paran­nettu*
myöhemmin. Sitä ennen oli
voimassa IkoIteMiivitalonpofikien
ke^nSinen avustusjärjestelmä, jo­ka
vuodesta 1932 alkaen oli mak­sanut
myös vanhuus- ja työkyvyt­tömyyseläkkeitä.
Vuoden 1964 sys­teemi
tuli samantyyppisen sosiaali­vakuutuksen
pohjalle kuin On esi.
merkilKi teollisuuden työntekijöil­lä.
ELÄKKEIDEN RAHOITUS
Sosiaalivakuutus _ rahoitetaan yri­tysten^
laitosten ja muiden työn­antajien
suorittamilla vakuutus­maksuilla
ja osaksi valtion varoil-la.
Vakuutetuilta ei peritä maksu­ja.
Järjestelmän varain hallinat on
amnuittiyhdistysiiikkeen käsissä ja
suuri osa eläke- kuten nniucnkin'
sosiaalivalkuutuksen kenttätyöstä
on eriasteisten ammatillisten jär­jestöjen
hoidossa.
Valtion sosiaalihuolto rahoitetaan
kokonaan julkisin varoin^ Hallin-noeta
vastaafvat eri hallintoportai­den
sosiaalihuoltovirastot Niissäkin
on aounaitillisilla järjestöillä laaja
OsallistitfnLs- ja valvontaoikeus.
KoHektiivimaamviljeilijäin sosiaa.
hhuolto rahoitetaan osakä kolhoo-sien
suorittamilla vakuutusmak-sufilla
ja osaksi julkisin varoin.
Stilä seikalla, minkä järjeätel-mänf
katttta; kukin kahsalaineen elä­kettä
saa, ei näytä olevan olennaista
merkitystä. Elälke-edut ovat kautta
ÖnjäAvafrsin yhdenmukaiset, mil­loin
työn luonne ja ammatin aset-i
tamat vaatimukset eivät edellytä
erilaisuutta. JSrjest©lm'äJako'v-pe.
ifustuneekln toisaalta ;:k%t^tjUi«il-le
ja toBäätta ybteiskuiitef, j ^ ta-louspoliitfisille
näkököhdn||!'^
MIEUKSlE
Mummo: "Tykfc8isit«JlVJ
kukseen {ja aja^ kar
Nykyaikainen lapsi:
n& UibfeS jo» se huvitttt^''^^.'*
KAUjNEtMMAT
' K U K AT
Ute lasnruksen
tftJÖ KORiPI
Port AiflKuir Oiitmö