Vapaus, July 23, 1921

              mm Mmm
ijcsaniaiiä on tulemassa isaatiaa ne Kommunistisen Interaatio jnetta luottaessa, saattaa tuottaa suu
rö--'aavi8n ja Kreikan rä-^nalen suoranaisen johdon alle. i nakin tappioita, gentähden voimme-
K^na. Mutta kaikki yBa-j Kommunistinen BalfcanJiitto hy-jkin täydellä syyllä sanoa, että työläi-jlat
ovat , taloudelJisesti i väksyy ^täydellisesti Kommunistisen jnen, joka rikkoo kieltolakia, hän pol-givti
on ententenläisim-jinternatfonaleö toisen kongressin e- kee omia luokkaetujansa. Han alen-helppo
pitää niitä, talu- sittämät ehdot. Saraoin pitää, ee I-
• - ~ ' " däiv kansojen ensiraäisen kongressin
päätöksiäkin täysin sitovina itseensä
nähden ja ottaa valvoakseen, että
Balkanin kommunistipuolueet taiste­lussaan
niitä noudattavat.
Entente ponnistaa kaikki voimansa
iaa'ja ^hdä Kannista
pan porvariston siirto
-työväki on tosin vaihta-aa-
i, niutta se ei ole silti
atkomaan valtiallisia, kan
taloudellisia kahleitaan. Si
edelleenkin suuri vaara,
ua imperialistien saaliiksi.
1 imperialistinen porvaris-kaikin
tavoin kärjistää kan
jtiriitoja voidakseen sitä
nistää näitten maitten
Se tahtoo ehkäistä val-
•sellisten'aatteitten levene
imalla kansoille muuta ajat
aihetta.
uoden tapahtumat tietävät
ja Tonavanmaitten porva-isalliskiihkoisen
politiikan
vararikkoa. Jugoslaavia
Haan vaikeitten kansallis­in
järkyttävä. Siellä on se-,
lisia että uskonnollisia rii-i
a vastaperustetun ja haja-l
Ition on vaikea selvitä. l ä l
;n porvaristo kilpailee joti
, käyttäen hyväkseen 3ra1k-|
stajiensa heikkouksia; riis­iaita
kaikki oikuedet ja on:
;n tehtyin harjoittainfan
riistoa.
vallankumousliike levjää no
)kansan ja vähävaraisen va
kuuteen. Turhaan "hafjöit-:
ä pitävä serbialainen pörva-käilemätöntä
solnlasväkiväl-it
ovat Jugoslaavran monar-otilaspaolneen
ponnistukset.:
en ja. oTJiratettujen kairso-aritkin
harjoittaa diktatuu-liellä
käytetään mitä raaim-
»ja talonpoikien .ja tj^fäis-kasvavan
vaTlankuraousliik-ikahuttamiseksi,
"Kreikan
on kiThtokansallinen poli-rsi-
äskettäiil täydellisen tap-
'urkin sota on. jo vaathlTit
kansalta satojatuhansia; sen
poikia, jotka ovat toivötto-
.istelussa nääntjTieet VäKän-iroilla.
.
i r ä R pOTvaristo saa säilyt-
,nsen valtansa yksinomaan
ististen vBlloitta;iien armos-den
avutta ei sen olisi oniiis-
:inä telidä loppua työkansan
ttömyydestä. Taikka epäilyk
:a on, voiko porvariston ny-arjoittama
Tiirmuvälta, niiten-
;tää tyytymättömyyttä puh-a.
Pikemmin muuttaa väki­en
salaiseksi Tiurinäksi, ''joka
kiä purkautuu sitä raivok-tukahuttiakseen
Balkanilla ja Tona-vanmaissa
ilmencväti vaiiankumous-liikkeen
sikäläisen hallitsevan porva-ristoaineksen
avulla. Jos se tässä
onnistaisi, saisivat Balkanin kansat
vielä vuodattaa vertaan vastavallan-kumoukseilisessa
sodassa Neuvosto-
Venäjää vastaan. Tämä on omiaan
kärjistämään luokkavastakohtia ja
jouduttamaan vallankumouksellista
kehiystä Balkanilla. Sikäläisten kom-mamstipuolueitteh
on syytä valmis­tua
tärkeisiin ja kohtalokkaisiin ta-jahtumiin.
Vihollisen uhatessa on
hyvä itse olla iskuvalmis.
Eaittiss ^ ^työläisten
l»a3kkataso
taa omansa ja toveriensa palkan. Hän
ehkäisee sosialistisen yhteifikunnan
toteutamista ja tukee kapitalistista
järjestelmää.
ri.
.rian poTTaristo el mitenkään
täyttä-mään Tauhansopimuk-iräyksiä.
"Niinmuodoin on en
helppo käyttää "Bulgaarian
.a sokeana •vällkappäleeriaan
ikoittaa se liittyniään pikku
m ja tämän suunnittelemaan
llanknmoäkselliEeen '"hyök-
Neuvosto- TeriäjalTvastaan
itakoon, että -.työ^en : on
a maassa käjrtävä päättäväis-elua
poTvaristoaan- vastaan
aakseen luokTcansa riistäjien
sta. Mutta jotta Tcansällises-osta
myöskin tulisi loppu, ei
luokkaetujen puolesta/yksis­tä.
Siksi vaaditaan, että-työ-
1 päästävä' ratkaisevasti yöitol
in Venäjällä on "käynyt Sil-istuu
sekä riisto -että 'kansäl-en
väliset kahnaukset,
anin kommanisöset piuölueet
htyneet Kommunistiseen Bäl-toon
johtaakseen . "Balkanin
san ja pienviljelijäin suurta
uraousliikettä. Hman yhte-johtpa
olisi vallankssuMiksel-nahdoton
voittaa,
sainvälisellä vastavallankumo-on
Kaakkois-Eurobpassa tär-kikohta,
usein mainittu pikTcu-
;. Se on omistavien InoHöen
ententeläis-imperialistien joTi-
On siis varsin luonnollista,
alkanin työkansa taistele/B t ä -
)llista vastaan yhteisellä rinta-ja
luottaa valankumonkBeHi-aistelujärjestöönsä,
Balkan-
1, joka taistelee Balkanm so
Sten neuvostovaltojen liiton
ta. .
jaarian, Jugoslaavian ja Krei-
)ramunist. puolueitten voima ja
OS on viime vuosina suuresti
ynyt. "Tästä on todistuksena
ä kansa on valinnut yhä use-kommunisteja
valtiopäiville,
nvaltnustöih., piirineuvostoihin
Taantumus on tosin raivonnut
äväilä voimalla, voimatta silti
komunistisen liikkeen leviämis-
'äinvastoin! Kaikista vaikeuk-hooliniatta
tulee Kommunisti-
Jalkan-liitto toimimaan entistä
nmin ja tarmokkaammin vallan
^ksen valmistelemiseksi,
ianin vallankTjmoasliikkeen me
! vaatii yhtenäistä,,keskitettyä
• ja lällainea johto edellyttää
toveriiliseen kuriin tottunut-
;2;-oukkoa.' Mutta liitto ei sfl-
'-i rajoittaa siihen' kuuluvien
^''ti2 irsehallintoa, Sentarkbi-on
iirkeintaan valvoa mai-piiobeincA
toiinintaa ja
Dssat •'alkohoölia käyttävät työnte­kijät
uskovat, että väkijoumat vir­kistävät
ruumiin voimia ja helpotta­vat
siten kovan työn tekemistä. Tie­teellisillä
kokeilla on kuitenkin todis
tettu, että jo vähäinen alkoholin naut
timinen työssä pakoittaa työntekijän
käyttämBänenemmiin voimaa ja enem
män aikaa määrätyn työn suoritta­miseen.
Edelleen pn todistettu, että
alkoholin tuottamat haitat kasvavat
työn jatkuessa ja tuntuvat vielä kau­an
jälkeenkin päin. Vielä selvemmin
ön havaittu alkoholin turmiollinen vai
kutus sellaisessa työssä, joka vaatii
erityisempää tarkkuutta ja taitoa.
Merkillisintä tässä on,- ettei kyseena­lainen
henkilö havaitse ensinkään
työnsä huonontunutta tulosta, vaan
on tyytyväinen itseensä. Vasta puo­lueeton
tutkimus paljastaa sen.
Samoin kuin ruumiillisen, on hen­kisenkin
työntekijän laita. Al­koholimäärän
nauttiminen heikon-taa
lasku- ja ulkoaoppimiskykyä sekä
heikentää yleistä käsitys- ja aateyh-distämistaitoa.
Ei ivoida kyllä väit­tää,
etteikö löytyisi suuria kirjaili­joita
ja taiteilijoita, joiden elämässä
alkoholilla on ollut huomattava osa.
Mutta kaikesta päättäen. ei heidän
arvokkain työnsä tulos ole alkoholin
ansiota. Päinvastoin voidaan olettaa,
että monet alkphiolia nauttivat suur­miehet
olisivat'^ kyenneet vieläkin
enemmän aikaan saamaan, jos olisi­vat
olleet raittiita.
Koska väkijuomat alentavat työ­taitoa
on siis itsestään selvää, että
väkijuomia nauttiva työläinen alen­taa
oman palkkansa ja vaikuttaa si­ten
ehkäisevästi yleiseen palkkata­soon.
Asian todenperäisyyttä tukee
taloudellisen elämän laki, joka mää­rää
palkasuhteet työntekijäin taita­vuuden
mukaan. Jos yleinen palkka­taso
olisi esim. 30>k. päivässä, niin
työläinen, joka työskentelee työnsä
kehnouden vuoksi 20 mk. päiväpal­kalla,
muuttuu yleiselle palkkatasolle
paljon vaarallisemmaksi kuin kallis-palkkaisempi
toverinsa. Kapitalistit
eivät halua maksaa taifcavallekaan
työläiselle, korkeampaa palkkaa, vaan
viitaten vähemmän taitavaan, koetta­vat
pitää palkkatasoa mahdollisim-mau
alhaisena. Juopottelevat työläi­set
ovat suuresti häirinneet ammatil­listen
järjestöjen ponnistuksia korke
amman palkan saavuttamiseksi. Täs­tä
syystä on työväen ammatillisessa
liikkeessä huomattu raittiuden tärr
ceys ja ovat ammatilliset järjestöt
asettuneet kieltolain „taakse.
Vähitellen on jo luovuttu siitä
väitteestä, etä raittiusharrastus olisi
muka työnantajain alkuunpanema,
tarkoituksella saada työntekijä rait-iiksi
ja sen kautta lisätyksi heidän
työtehoaän, jotta pääomat kertyisi
tssA yhä suurenmiaksL On totta, että
capitalisti ansaitsee enemmän, jos
aiänen;ty31äisensäcon raitis, mutta tot
ta on myös se, että raittiin työläisen
a^mason^rempiAuin juopon. Sitä­paitsi
raitis työläinen omaa nykyisistä
fhteiskunnallisista oloista selvemmän
arvostelukyvyn ja pyrkii kaikella toi­minnallaan
rinnan .sosialistisen yh­teiskunnan
toteuttamistoimenpitei-den
feiBBaa; Icöbaöaroaan yleistä työ-teitoa,
jeatei tnlokact .uudessa yhteis­kunnassa
koituvat yhteiseduksi.
Kun väkijuomateoHisuuden kautta
ja ceh kehittyessä on yhä enemmän
ja enemjpä9 Jieät^ pcaMaitoksien,
vanginvartioiden, vankiloiden ja tuo­mioistuimien
lukumäärää ja näiden
kautta lisätty työläisille, joko välilli­sesti
eli yälittömästj TaskMta vero­taakkoja,
pyritään niistä kansan rai­tistumisen,
avulla yhä enemmän ja
enemmän vapautumaan. Kieltolain tu
keminen ja raittiustaistelu ei siis ra-joitUi
kuten monet olettavat nimen­sä'edellyttämälle
suppealle alalle
vaan kulkee käsikädessä kaikkien työ
väen kysymyksien kanssa. Se on lä­heisessä
suhteessa työväen niin am­matilliseen,
kuin poliittiseenkin toi-
PerheiUamat
on osastomme jäsenistön Icesken ensi
sunnuntaina t.k. 24 p., jokainen jä­sen
voi tuoda 1 kunniavieraAi muka­naan.
Ohjelma tulee olemaan hyvin
arvokasta ja monipuolinen. Rientä­kää
siis taas suurella. J9Ukolla viettä­mään
nautintorikäs ja samalla toveril
linen ilta. Ravintola tulee olemaan
vapaa. ' .
MANYBERRIES,ALTA.
Naiset ovat täällä ottaneet kansa-laispapereita
runsaassa määrin, käyt­tääkseen
tulevissa vaaleissa äänioike­uttaan.
Uusilla kansalaisilla oli sii­hen
tilaisuus ensi kerran heinak,'18
p:nä toimitetuissa maakuntavaaleissa;
Äskettäin oli District oikeudessa
käsiteltävänä omituinen juttu. Mr.
Lindeqvist pH lähettänyt piletin si­sarelleen.
Hänen sisarensa Suo­mesta
tultuaan öli ollut Xindeqvist-illa
työssä lähelle viisi kuukautta.
Kuitenkin L. peri häneltä piletn
hinnan ja vielä 75 senttiä päivältä
ruokarahaa. .Tuomari tuomitsi L:n
maksamaan olkeuskuJut.
Viljapellot tääljä "Mindassa ovat
melko hyvät. Mutta muutamat ah­neet
maanviljelijät kyntävät pyhää
arkia, etteivät, salli edes hevostensa
levähtää. Nyt taasen tätä kirjotta­essa
satelee parhaillaan, joka lisää vii
jan kasvua ja samalla myöskin sato­määrää.—
P! -J'
WHITB STAR DOMINION LINJAN UUSI LAIVA "
Matkustaessanne Suomeen taikka tuottaessanne omaisianne ja keta la­ihansa
Suomesta, käyttäkää White Star Dominion Linjan mahtavia posti-höyrylaivoja.
AlIekirjottaaQt myy pilettejä jokaiseen Europan maahan.
Tiedustelkaa hinloja y.m.
Sudbury,^ Ont,' Box 69. J. V, KANNASTO
Valtuutettu asiamies
HESPERO, ALTA.
...Ampui., itsensä. — Täkäläinen
maanviljelijä Andreiv Kaliski kansal
lisuudeltaan saksalainen, ampui it­sensä
omassa kodissaan heinäk. S p.,
muun väen velä nukkuessa. Tämä­kin
tekp oli nykyisen yhteiskuntajär­jestelmän
aiheuttama. .Sillä jos vai­najalla
olisi ollut aineellinen toimep,n-tulo
taattu, ei hän olLsi vajonnut tuo
hon epätoivoiseen t.3kaon. Mutta
kuri Hän oli ollut heikos.sa terveydessä
jo'' kolme vuotta, ankarassa raada'>
nassa menetetyn tervpyterif^ takia,
näytti tulevaisuus hänelle synkältä.
Vainaja öli vanha merimies, käynyt
Suomenkin satamissa.
paiste, jonka he ovat. saaneet osak­seen
— luonnoltakin!
Vaan,hänelle, jota tuolla kulkee,
hänelle ei edes luonnonkaan aurinko
suo valoaan. Hän d voi odottaa kau
niimpaa säätä, koska hän ei voi tais­tella
sitä voimaa vastaan, joka hänet
pakoittaa kulkemaan, katsomatta lain
kaän, onko sää tänään hyvä tai huo­no.
— Ja se. voima ön — nälkä.
Jo kehtoon on kohtalo määräyk­sensä
antanut. Koko elämänsä ajan
on hän samalla tavalla kärsinyt. Sik­si
häp ei ihmettele, että hänen tä­näänkin
täytyy kestää yksin lahjo­mattoman
luonnon vihat. Tyynenä,
pää alas vaipuneena, hän astelee e-teenpäin.
Joku talonisäntä, tai muu
parempiosainen, joka mahdollSfeesti
katsoo kamarinsa ikkunasta, tie.lle,
jossa, tuo elämän todellinen sankari
kulkee, luulee, että hän on oikein on­nellinen
ja Hoinen saadessaan vettä
niskaansa ja tuulen häntä armotto­masti
pieksäessä.
Mutta ken kykenee katsomaan hä
neen syvemmälle, hän näkee paljon
muuta, mutta kaiken vähimmän iloa.
Kuinka kova myrsky raivoakaan
hänen sielussaan ja aivoissaan. Hän
ajattelee: ralitä on elämä Ja niinkä
arvoinen on elämä? Tätä' kysyy
Tulipalo oli lahella Bonaltoa. ~ , h ä n itseltään uudestaan ja yhä uu-
Tuli hävitti George Patrickin isohkon
tallirakennuksen, jossa oli myö.skin
Jonkun verran kauroja ja muutama
setti hevosten valjaita. Iso vahinko
köyhälle maanviljelijälle.
....Jäitä satoi — Oikein Porvoon mi­talla
tuli täällä jäitä, jossain paikoin
tavattoman paljonkin. Monet kyn­tävät
nyt valmiiksi ensi. kesäksi, toi­vossa
että sattuisi olemaan parempi
onni. Melkein kaikki vilja oli vn-kuuttamatonta,
ainoastaan muutamat
harvat olivat vakuuttaneet, Vakuu-tuskomppania
kuitenkin kieltäytyi
maksamasta, sanoen ettei vakuutus­kirjat
olleet kylliksi kauan, si-sällä.
Nämä keinottelukomppaniat osaav.nt
kieräillä, vakuutusmaksut , on kyllä
säännöllisesti peritty farmareilta. Ku
kapa oikoisi meidä.i köyhäin ayiat,
ellemme itse kykene niitä oikomaan.
On jo ail^ meidän maanviljelijäinkin
avata silmämme, silH olemmehan jo
vuosisatoja nukkuneet.
Valkoinen Suoni punottaa. — E-räs
nainen läksi täältä joku aika sit­ten
valkoiseen Suomeen. Hän kir-jottaa
ettei sitä ole kyetty kylliksi
valkaisemaan, vaan punottaa edei-een.
Suomen markka ici ole mistään
arvosta. — Yksi täältä.
Yarjopuolella
Kirj. Asi Kanto.
Syksyinen ilta. Koko päivän on tih
kunut vettä, pitäen kosteana kulke­van
keski-ikäisen, tai mieluummin
vidä nuoren miehen luisevaa ruumis
ta. Välittämättä sumuisesta satees
ta, marista vaateryysyistään, Jokai­sesta
tiestä, hSn kulkee eteenpäin ai­van
kuin olisi tuohon kaikkeen niin
tottunut,'että voi kulkea nyt yh^
helposti, kuin joku toinen turvalli­sessa
suojassaan.
Todellakin on hän siihen tottunut.
Hänelle se on välttämättömyys, sillä
hänet on elämä jättänyt varjopuolel­le,
suomatta hänelle osaakaan kirk­kaasta
päiväpaisteesta. Jotkut toiset
ovat vallanneet elämän aurinkoisen
puolen,-.....-.
Nytkin hän on tiellä, kulkien eteen
min taan. Se on työväeji valistustyön päin — yksinään, • Sillä toiset, h«,
yksi tärkeimmistä kulmakivistä, jon
ka
nen
joilla on hally-ssaan valopuoli, he py
unhoittaminen tahi ylenkatsomi- syvät n:t suojissaan, koska he tietä- _ vr.ik^^i^^z'
^ttilevai3UudenyhteiBkuntaraken-lvät, että tule^ jän kirkas pän^- Kehenkä e; vou-r luonto vai.ut.a.
destaan. Ja itsekseen hän vastaa:
(Elämä on tuskaa, ainoastaan tus­kaa
niiHe, jotka eivät elämän heh­kuvasta
onuesta ole osallisiksi pääs­seet.
Minulle ei elämällä ole mitään
arvoa. E;i enempää"kiiin tuolla lintu
sella,-joka itselleen fiakee suojaa
kuusen-oksien alta. Ei ole niinkään
paljon. Sfllä ei ole elämän huolia,
jotka mimia raudannon ihanista lah­joista
osansa, joista se saa vapaasti
nauttia. Minulta ne pUuttuvat.»
Ja edelleen "hän astuu miettien
kohtaloansa, Tfhä synkemmäksi käy
elämän mahddllisuus, yhä . selvem­min
huomaa hän osansa pienuuden
luonnon struriirta rikkauksista. Ja
hän kysyy taas itseltään: <Miksi e-län,
kun kerran olen liikaa täällä?
Eikö minulla ole oikeutta omaan it­seeni
nähden?» Mutta vastaukseksi
hansaa: tMinun on elettävä samas­ta
syystä kuin noiden tuhansien pik­kueläinten,
jotka em^ edes tiedä mi­tään
oleraassaolon merkityksestä.
Minulla on suurempi «ikeus elää kuin
yhdelläkään noista, jotka elävät lois­tavasti
toisten työllä. Siis eteenpäin
kurjuuden uhallakinly
Näin huomattuaan, että kärsivien
puolella on oikeus, hän »jrkistyi suu­resti
ja lähti rivakkaammiri astu­maan.
Rajuilmakin oli asettunut,'vä
hitellen taivas seestyi. Pilsret hajosi­vat
kuin yön mustat hengettäret päi­vän
edestä. iSaraoin tulee nykyi­nen
järjestelmäkin pakenemaan va­pauden
edestä. Sinä suureaa päi­vänä
vapauden aurinko noaiee, -vää­ryyden
kahleet katkottuaan, kalman-yöri
peitosta». Näin ennusti hän, toi­veista
valoi-sana.
MjTskyisen päivän iltarusko!
Kuinka äkkiä muuttuu luonnon suu­ret
asetukset!- Tunti sitten mita hir­muisin
myrsky. Nyt mitä kaunein
syksyinen iltahetki. Miten kauniisti
punaa laskeva aurinko puiden latvat.
Kuinka kauniisti kultaa se lammen
laineet jylhiä kallioita vastaan! Kaik
ki juhlallista ja kaunista. Linnut,
jotka äsken etsivä^tselleen suojaa
myrskyltä, ovat nyt taas pyrähtä­neet
esiin ja virittävät laulun.'-a kuin
kevään parhaina p&i%'inä. ,
Huomaamme, että matkamiehem-me
mieliala vaihtelee sään mukana.
Tämähän onidn. hyvin luonnollista.
Ketä ei se saisi iloiseksi hymyllään.
Niinpä hänenkin mielensä oli suu­resti
keventynyt.
— Vielä, kuiskaa hän itsekseen,
vielä on minulla jälellä luonnon äha-nuus.
Sitä eivät,he voi minulta riis­tää
pois. ,
Vihdoin näyttää erämaa loppuvan.
Tuossa mäellä on vähäinen tölli. Se
näyttää rauhalliselta.
MuIVgan & MuUigan
LARiMlESTOIl^ISTO
Elm Street, Sudbury, Ont.
.D.MEDRUM
Lakim. ja yleinen Notario
Nova Ssotia Pankin rakennuk,
59 Durham St., Sudbury, Ont,
age
Johtava kiiorma-ajo komppania
Phone 259 34 Lorne Street
SUDBURY, ONT.
Auto Troki ja pitkänmatkan muut
toajoa. — Huonekalu varasto­huone
ja puunmyynti paikka.
Auki yöllä ja päivällä
, UUSI KIUA SUOEAAN SUOMESTA
Meidän kirjakauppaamme on juuri saapunut uusi kirja suo»
raan Suoniosta ja tällä kerralla sellainen kirja jollaista ilmestyy ai»
noastaan harvoin. Kirjan nimi on:
ja on sen klrjottanut suurta kuuluisuutta saavuttanut kirjailija,
Konrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: Hullun päi­väkirja,
Turrapaika, VallankumouksclUnen Ja Hävittäjä. Kerto,
mukset ovat viimeisien vuosien sota- ja vallankumous aikoja kuvaa­via.
Jokainen joka on kerrankaan ennen lukenut Lehtimäen teok­sen
tietää että nänen vertaistaan kauhujen kuvaajaa ci löydy toista
suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän on etevä siinä että hän
voi pukea sanoiksi sen mitä kansa ja yksityiset ihmiset voivat ai­noastaan
vaistomaisesti tuntea, ja mikä kultnekin on aivan selvää
jokaiselle,, kunhan on vain saanut lukea Lehtimäen esityksen. Mutta
vaikain Lehtimäki onnistui kuvauksissaan jo silloin kun aiheet ei­vät
olleet niin suuremmoisia kuin nykyään, niin hänen viimeinen te­oksensa
sentään vie voiton kaikista edellisistä. Uskomme siis että jo
kainen tämän ilmotuksen lukija lähettää tilauksensa aivan heti, Asia-miehiämrae
myöskin kehotamme tätä kirjaa tilaamaan. Hinta 75c.
Box 69.
VAPAUS
SUDBURY, ONT.
ilBEATH
Vanhin'ja luotettavin
JUVELI-KAUPPA
SUDBUEYSSA
Avioliitto lupakirjoja
KORJAUSTYÖT TAATAAN
Suomalaisia palvelee
E. WILSON
50 Durham St, SUDBURY
^iiiiiiiniiiminitniiiiiiiniiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniii^
5 / , Yhdyvaltftin puoluelehlien tilaaminen. S
S y*" Ottakaa tämä asia esille ensi kokouksesanne.* S
S Osastojen toimihenkilöille on ainakin osittain tiettyä että Va- s
S 'pauden ja Yhdysvalloissa toimivien puoluelehtililkelden välillä on voi 2
S massa sellainen sopimus, että nuo lilkeet, Työmie«, Toveri, Eteen- s
5 päin y.m. eivät saa tfiUlä tehdä suoraan liikettä vaan että on kaikki s
5 liike tehtävä Vapauden kautta. , . . , , s
S Tätä sääetöä on julkisesti rikkonut etupäässä Toveri, tehden -
5 täällä liikettä Vapauden seläntakana. Viimeseen Toverille lähetUi- s
s määmme kirjeeseen saimme sellaisen vastauksen että he pitävät oi- =
= keutenaan tehdä kuteisliikcttä, siis sellaista mistä raha lähetetään ti s
E laaksien matkassa, suoraan ilman antamata Vapaudelle sopimuk-s
5 SBSsa määrättyä asiamiespalkkiota. Siis ToVeritkeeien liikkeen suo- -
5 raan josta s«a heti rahan, mutta Inottolilkkoen, JOSTA ON AINA s
= HUONOJEN SAATAVIEN PELKOA JA PAUON KUSTANNUK- =
S srk JA JOSSA EAHA SEISOO KlINNL ANTAA TOVERI VA- =
= PAUDELLE. , s
5 iJokaisessa osastossa pitäisi tJedettumän että Vapana on heidän s
= oma >ehtens» ja siis CANADASA ON SEN ETUA AJETTAVA EN- =
5 NEN KAIKKEA MUUTA. Tämän tähden jokaisessa osastossa kat- s
5 aottakoon ettil eivät ainakaan osastojen asiamiehet tee mitään lliket- E
5 tä muuten kuin Vapauden välityksellä. Vapaudelle kuuluu tuosta s
= Kkkeestä vissi prosentU ja kun keran VAPAUDEN ON VAMTET- a S TTVÄ OSA LinCKESTÄ JA KAIKKI SELLAINEN JOSSA RAHA |
i .SEISOO KIINNI. NIIN KATSOKAA ETTÄ SE SAA MUUNKIN S
E LIIKKEEN, Toiselta puolen on otettava huomioon että vaikkakin a
=• jiao lehdet antavat meille 40 pros. asiamiespalkkiota Ikun me siltä an a
= namme asiamjehille 20 pros. niin JÄ VAPAUDEN OSALLE KAIK- E
S KIÄ KULUJA VASTAAN AINOASTAAN NIIN VÄHÄN ETTÄ E
5 KDN PARAS OSA LIIKETTÄ MENEB SUORAAN EI VAPAUS a
= TODELLA TIENAA MITÄÄN. a
Itmotuksien hankkiminen Vapauteen, |
Edellä olevan asian lisäksi pydämme teitä ottamaan huomioonne E
myöskin seuraavan asian: S
= 1, Vapaus ilmestyy nyt kolme kertaa viikcrsa ja siinä voist'olla il- S
^' motuksia iiiukan enemmän kuin niitä on viime aikoina ollut, ei sen- E
5 tähden että ilmotukset lehteämme kaunistaisivat vaan scntähdea et- a
E tä niistä on jonlcunverran lehdelle tuloja. " Q
~ Sudburysta ilmotuksien saanti on nykyään kuivunut vähiin ja a
a fiik.si niitä pitäisi saada muualtakin, Canadassa on paikkakuntia, S
a joiKB asuu satoja jopa tuhansia suomalaisia jotka melkein poikkeuk- E
E settfi lukevat vapautta. On paikkakuntia, joilla on voimakkaat osasot E
E huomattavlla juvenmäärällä. Tällaiset osastot voisivat hyvästi pa- a
a kottaa liikemiehiä antamaan ilmotuksla Vapauteen. Meniemällä S
JEDäTEÖMIKÄ
ONIU?
Entisyyden, nykyisyyden ja ole­tettavasti
tulevaisuuden paras ja
herkullisin kuumanilman ruoka.
Sitä saa kylmänä
Kairon JossiD
Ravintolasta.
Vastapäätä Queens hotellia
mottajja, voivat ilmottajat luulla pelastuvansa sillä että kun ei ku- E
kan ilmota niin täytyy sitä kuitenkin ostaa jostakin. Mutta jos leh- E
terome lukijat vain ottavat ja alkavat pistämään tilauksensa Eaton E
komppaniaan tai muihin suuriin postilähetys firmoihin, niin kyllä S
nikkuporvarit mielelläänkin antavat Ilmotuksla. Koettakaapa tätä E
Kokeeksi. Ottakaa asia esille heti ensimälscssä osastonne kokouk- E
sessa, . ,., a.
Ilmotushlntoja y.m. ohjeita saa Vapaudesta, E
Tov. VAPAUDEN KONTTORI!
rdiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiniiiiiiiiiniiiiiniiniiiniiiiiiiiiiimiinniiiiiniiiiiiiin
jiiiiiinHiiiiiiiiniiiiiii[iiniiiiiiiiiniiiiiiniiniiiiuiiiiiiiiinimiiiiiiiiiiniiiiniiiiiiii'£
TMS Citv Bottlin
valmistaa parhaimmat virvoitus­juomat
kakeoiskaupungissa, käyt­täkää
aina niitä. Erikoisesti suo­sittelemme
Pine Apple Juleppia.
Ulkolähetylyset tehdään buolelii-scsti
ja nopeasti.
V. TUOMI & K, MERIKALLIO.
omi.stajat. i
819 Jlinnesota St,, ^ '
Pho.ne Sr>, 2100. ' !
FORT V/ILLIAM,. ONT.'
Muutamia tämän vuoden Vapun numerolta on niinikään vielä E
myymättä. Vappu on erinomainen julkaisu ja moninkerroin tärkeä E
lukea vielä nytkin vaikkakin Vappu onkin jo ohitso. Tilatkaa itsel- E
lenne kappale, että ette jälsi ilman tuota arvokaata kirjallisuuslisää E
tänä vuotena. Hinta 90c. ' ' S
Seuraavia kirjoja niinikään pitäisi jokaisen aikansa tasolla olevan E
toverin hankkia: E
PENIKKA TAUTI, kirj. N. Lenin , „..„.„„„„. „„„...,.,..
MAAIMAN VALLANKUMOUS JA lYl INTERNATIONATIO-NAL,
klrf. G. Sinövjev , , ,.„.
RANSKAN KANSALAIS.SOTA, kirj. Karl Marx ..,.,..,.„,..,.
KÖYHÄLISTÖN DIKTATUURI, kirj. Kari Kantsky ,.,„,..„.....
KYMMENEN SOKEAA JOHTAJAA, kirj. Arthur M. Lewi8....
KÖYYHÄLISTÖN VALLANKUMOUS ja LUOPIO KAUTS-KYf.
kirj* N». Ii6nin ••««•'••»•***'#**«»>**«*««***M»*««»«>II. »..,.•«.••• 65 s
SUOMEN KIELIOPPL kirj. N. E. Setälä ,„.„..„. 1.00 E
ÄIDINKIELEN OPPIKIRJA, kirj. E. N. Setälä .75 E
Kaikkia näitä kirjoja voidaan tilata osotteella: a
.50 E
.50 E
.40 a
.65 E
.85 a
i Box 59. SUDBURY, ONT. |
FiiiniiiiiiniiiMinHiniiiiintfiiiniiiiiniiniiiitiiiiiniin^^^
iMiiiiniiininiiiiiiiiiiiniiniiininimitiniHiiiiiiiiiiiiiinnniiiimnmin
i i Pbono 711 P. aBoKl0S2E
1 EAGLE CAFE 1
= AINOA SUOM. HOTELLI SUDBURYSSA =
5 Siistit huonet, parhaat ruuat ja kahvit. Auki joka aika. - a
I OLGA SNELLMAN, omistaja |
.^i^lll^^^^lil]l^l^llllIlililllUlll^lllllllll^lli^i>M^l^iIiml^l!lm^^lli^lilH^