1928-09-20-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, gyysknim 20 p;nä—Thor., Sept 20 No. 2M~ im Miksi sinun sitten pitää olla kommunisti ja miksi et sisääsi noita marxilais-leniniläisiä oppeja?" (Seuraavassa julkaisemme kolmannen jakson toveri Atro Tuomisen valtavan suuresta puolustuspuheesta Turun hovissa.) Tämän jutun yhteydessä on pidätetty n, 50 henkilöä ja toimitettu lähemmäs sata . koUtarkastusta. Kun yllättämällä pidätetään tällainen joukko ihmisiä, joiden väitetään olevan SKP:n jäseniä ja heidän asimnoissaan ja työpaikoissaan pidetään kotietsintä, luulisi siinä löytyvän jonkun asiakirjan tai muun todistuskappaleen, joka osoittaisi minun syyllisyyttäni. Mutta kun pienintäkään sellaista ei ole voita näinkään valtavassa nuotanvedossa löytää eikä edes Rasi ole voinut, vaikka sa« noo olevansa byroon Jäsen. jTityksis-t ä ä n huolimatta mistään sellaista hanlikia, on se selvääkin selvempi todistus, etten minä ole voinut olla minkäänlaisessa yhteydessä puolueen kan5..sa. Uskon, että herra kannevis-kaali on kanssani samaa mielipidettä siinä, että ainakin Ftasin, niin keskeisessä asemassa olleen henkilön oU-Ei pitän.vt voida hankkia joitakirf todistuskappaleita minuakin vastaan. Ja uskon, että olemme yksimieliset siitäkin, että Rasilla on ollut vilpitön ja harras halu nUtä hankkia, jos vaan jostakin voisi saada. Että kaikki nyt on täytynyt rakentaa pelkkien väitteltten varaan se juuri osoittaa, että Ilmianto on kaikkea perää vailla. Kuten ylläolevasta selviää ja k-iten tämän jutun käsittelyn aikana on käynyt selville«on minun ainoaksi " r l - koksekseni" jäänyt se. että olen toiminut työväen ammatillisessa liikkeessä ja että olen tunnustanut olevani marxilainen kommunisti. Arvoisat Oikeuden jäsenet! Te varmaankin kysytte7"^filllä minulta on u-seln niin kysytty: mutta miksi sinun sitten pitää olla kommunisti ja miksi imet sisääsi noita marxilais-leniniläisiä oppeja? Nehän ne juuri ovat nuo Moskovasta levitetyt opit, jotka synnyttävät täällä bolshevismia ja kommunismia. EI Suomessakaan sellaisesta muuten tiedettäisi mitään. Miksi et ole porvari niinkuin mekin olemme? Ei tarvitsisi yhtään Istua vankiloissa jä säästyisimme näiltä ikäviltä olkeusIstunnoM ta, jotka eivät suinkaan ole tuomareillekaan mieluisia, sillä järjestelmä vaatisi, että pitäisi tuomita, eikä tahdo löytyä mitään todeUista lakiin perustuvaa syytä. Tuo on kysymys, joka vielä vaatii selityksekseen muntaman sanan. Olen syntynyt maaseudulla, köyhissä oloissa. Isäni, jolla oli toistakymmentä lasta, elätti perhettään ruumiillisella työllä, kunniallisella, mutta pienituloisella puusepän työllä. Kun hän raatoi yötä Ja päivää, voi hän juuri Ja Juuri hankkia perheelleen kalkkein välttämättömimmän, nlmlt. jokapäiväisen leivän. Lasten oli kuitenkin, kuten niissä oloissa oli luonnollista, ryhdyttävä elättämään itse itseään Jo varsin nuorina. Minäkin jouduin maailmalle oman onneni nojaan Jo 12 vuo-fttlaana Minulla oli palava halu saada opiskella, saada käydä koulua, mutta sensijaan, että olisin päässyt harjoittamaan tuota mlelltyötänl jouduin rengiksi raskaaseen maatyöhön. Kasvavalle 12-vuotIaalle poikaselle se el ollut suinkaan leikkiä, sillä työpäivä Siinäkin talossa oU 12—16 tuntia. Kun minä sitten pellolla auran kurjessa raadoin ja näin varakkaampien ihmisten lasten menevän kouluun, kysyin lakkaamatta Itseltäni: mitä pahaa minä olen tehnjrt etten minä voi päästä kouluun? Mitä pahaa on Isäni tehnyt, kun el hänellä ole varalUsnutta kouluuttaa minua eikä muitakaan lapsiaan? Kaikki pitäjäläiset vallesmannista ja rovastista alkaen sanovat häntä kyllä erittäin rehelliseksi, ahkeraksi ja kunnialliseksi mieheksi, mutta mitä Iloa on kunniallisuudesta ja ahkeruudesta, kun el ole.varaa elättää lapsiaan. Tähän tapaan kulkivat minun ajatukseni ja minä en voinut olla tuntematta kalvavaa katkeruutta, kun minä niitä asioita ajattelin. Olin saanut kotona • uskovaisten vanhempieni luona ankaran uskonnollinen alkukasvatuksen, ja minä yritin saamani opetuksen mukaan rukoilla, että jumala järjestäisi minullekin olot pa-ren-. maksi, edes tilaisuuden päästä kouluun näkemään ja oppimaan, mitä nuo salaperäiset ja kiehtovat kirjat ^ sisälsivät. Vakuutin Itselleni ja jumalallekin, että minulla on yhtä lij-^-ät edellytykset käydä koulua kuin monilla noista varakkaimpien Ihmisten lapsista, sillä tunsin useita heistä, jotka eivät olleet vanistetut yhtään paremmalla älyllä tai lahjoilla. Näin raadoin mitä kamalimmissa o-lolssa kuukaudesta kuukauteen vuodesta vuoteen ja minun asemassani _ei tapahtunut mitään parann'iiäi,a. Ainoa muutos oli se, että sisässänl nousi tuo katkera vihlova ääni päivä päivältä yhä voimakkaammaksi; toa ja riistoa on vastustettava. En vielä osannut ratkaista, millä tavalla tätä olisi vastustettava, mutta tunsin kärsineeni vääryyttä ja joku vastustamaton ääni pakoitti minua sisäiseen kapinaan. Tämä pitämättä oli jo eräänlaista kommunismia. Se oli lapsen uhmaa tätä "laUlLsta yhteiskuntajärjestystä", jota herra kanneviskaa-li täällä jTittaä puolustaa, vastaan. Näissä mietteissä Iiit:nn sitten kotikyläni sosdem työväenyhdistykseen v. 1909. siis 15-vuotiaana, Siitä alkaen jossa kidutettiin kuukausikaupalla, vaikkei voitu mistään syyttää ja loppujenkaan lopuksi tuomita. Kim sitten v, 1920 Työmiehen toimittajana julkaisin kirjoituksen, jossa perustuslakiin vedoten vaadittiin kallolle kansalaisille yhtäläistä sana- ja painovapautta, palkittiin minulle tämä laillisuuteni vankeusrangaistuksella, jonka sittemmin tämä Hovioikeus aiheettomana kimiosl. Kun edelleen v. 1921 jouduttuani Sosialistisen Työväenpuolueen sihteeriksi, puolueen nimissä jul-tämän 19 vuoden ajan olenkin sitten j kai.sin julistuksen valtiollisten vanki-jatkuvasti aktiivisesti toiminut työ-: en puolesta, vedoten ihmisyyteen ja väen liikkeessä. ! oikeuteen, palkitsi yhteiskunta tämän Herrat Oikeuden jäsenet! | inhimillisyyteni Jälleen muutaman ' kuukauden vankeusrangaistuksella. Tästä te huomaatte, millä tavalla tuo, v:,jn vähän myöhemmin, aikana, Jol-kauhistuttava sosialismi eli kom- ; j^j^ e^äät seikkailijat yrittivät syös-manLsml synty>v Te huomaatte. , tämän maan veriseen sotaan, kireitä minun "rikollisuuten»" on ; ^^^^-^^ puolueen nimi.ssä julistuksen alkanut jo lapsena. . muistuttaen, että niiden kymmenien Te huomaatte, että minulla on olmiljoonien ihmisten muisto, jotka lut taipumuksia sosialismiin eli kom-munLsmiin, tuohon tämän yhteiskuntajärjestyksen vastaiseen ajatteluun jo melkein syntymästäni saakka. Se on alkanut vaistomaisesti, melkeinpä niin, etten ole sitä itsekään huomannut — jota seikkaa en sentään pyydä tä.ssä enempää kuin missään muussakaan jutussa esittää lieventävänä a-sianhaarana. Te huomaatte, että jo 14—15 vuotiaana minä olen alkanut kapinoida 'aaillista yhteiskuntajärjestystä" vastaan, liittymällä työväenyhdistykseen ja välttämällä, että tässä maailmanjärjestyksessä, niin lailliselta kuin se näyttääkin, on jotakin väärin. Mutta Te huomaatte myöskin, että tuota kapinan henkeä ei Jututtanut minun nuoreen sieluuni moskovalaiset kommunistit, eivätkä edes eu-ropalaiset marxilaiset, sillä niistä tuskin olin kuullut puhuttavankaan. Sitä el myöskään opetettu minulle kotona ja se pesiytyi minuun kuitenkin. Kun sitten myöhemmin 17 vuotta täytettyäni siirryin kaupunkiin puus2- pän oppiin,' selvisi minulle tämän "laillisen yhteiskuntajärjestyksen" nurinkurlsuns entistä räikeämpänä Kun minä aamulla varhain, edellisen päivän raadannasta vielä lopen väsyneenä, riensin synkkään tehtaaseen työpenkklni ääreen ja tiesin, että toiset minun ikäiseni poikaset "oikeitten ihmisten" lapset nukkuvat vielä kotonaan rauhassa, niin minun tuskan ja väsymyksen* turruttamaa mieltäni sanomattomasti kirveli. Kun minä Illalla 10—12 tuntisen työpäivän päätyttyä juoksin klrjolnenl vielä muutamaksi tunniksi iltakouluun, saadakseni edes pienen murto-osan silta tiedosta ja opista, jota toiset salvat nauttia koulun penkillä vakinaisena päivätyönä, niin en taaskaan voinut olla katkeroitumatta kun minä matr kallani näin, että toI,set minun ikäiseni lapset leikkivät leikkikentillä, kävelivät kaduilla ja puistoissa huvitel-lakseen Ja nauttiakseen raittiista Ilmasta, jota kaikkea minäkin tunsin niin kipeästi tarvitsevani. Kun minä tämän 14—16 tuntisen raadannan Jälkeen pääsin kurjaan asuntooni valmistamaan seuraavan päivän läksyjäni ja tiesin, että aamulla kello viisi on taas noustava ylös ja jatkettava tuota raskasta työtä loppumattomiin, niin sisälläni yhä purevammin viilsi ja yhä uudestaan minä kysyin: miksi pitää minun näin kohtuuttomasti rxiataa, vaikka eivät suuret laumat aikuisistakaan tee mitään, puhumattakaan lapsista? Enkö minä siitä asti kuin olen liikkeelle päässyt ole kalkin tavoin käyttäytynyt hyvin. Kieltäytynyt kalkista huvituksista ja leikeistä säästääkseni ne pennoset mitä ansaitsin kirjojenl ja vihkojen ostoon ja pon-nistaaksenl aina vaan eteenpäin i? kuitenkin minun asemani näyttää yhtä kurjalta kuin ennenkin. Niin minä ajattelin, ja minä tunnustan sen rehellisesti, että minä tunsin katkeruutta tätä järjestelmää kohtaan. Minä tunnustan rehellisesti, että jo tällöin minä tietoisesti ajattelin, että tämä on kohtuuton ja väärä ja tilalle On luotava uusi, parempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskuntajärjestys. Siitä ajasta alkaen minä olen myöskm täysin tietoisesti toiminut työväenjärjestöissä paremman yhteiskuntajärjestyksen saamiseksi maailmansodan teurastuskentille juuri on uhrattu, pitäisi velvoittaa jokaisen ihmisen vastustamaan sotaa ja puolueen nimessä kutsuin kaikkia Suomen työläisiä taistelemaan sotaa vastaan, rauhan puolesta, palkittiin minulle tuo rauhan rakkauteni 4 vuoden kuritushuonetuomiolla Kaikki nuo tuomiot minä olen kunnialla kärsinyt. Mutta herra kanne-viskaalilla näyttää olevan otsaa vaatia minulle rangaistusta toiminnastani Sosialistisessa Työväenpuolueessa, vaikka miniin toimintani sieUä on jo monet kerrat oikeudessa "noteerattu" ja melkein jokaisesta sen puolueen hyväksi tekemästäni kynänpiirroksesta on eriicseen tuomittu. Kuritushuoneessakaan en saanut rauhassa olla. Vaan, raahasi tämän yhteiskunnan ohrana minut sieltäkin V. 1923 oikeuden eteen, mutta Turun Hovioikeus silloin toki juhlallisesti julisti, että olen syytön, jolloin karsimansa tappion E.K. nyt yrittää minulle kostaa. Kun minä sitten kuritushuoneesta vapauduttuani antauduin yksinomaan ammatillisen liikkeen palvelulcseen, toivoen, että edes täällä, työväen taloudellisen toiminnan alalla saisin rauhassa toimia, olen minä palkkioksi tuosta varovaisuudestani saanut jälleen istua E.K:n kidutuskomeroissa ja raskaassa tutkintovankeudessa jo kohta 4 kuiUcautta ja herra ties kuinka kauan vielä saankaan istua. Minun toimintani on aina ollut, kuten edellisestä huomataan, julkista, rehellistä ja avonaisesti Itaikkien nähden ja arvostelun alaisena tehtyä tönänne vanhempienne tai kasvattajl-enne välittömän suojeluksen ja val-voiman alaisina. Te oxetie saaneet oppinne Ja kouluutiiksenne kotilun penkillä vuosikymmenien aikana, hyvien opettajien ohjauksen alaisina. Teistä harva tuskin tietää, mitä on puutteen aiheuttama todellinen nälkä ja kurjuus. Vielä harvemmat teistä timtevat millaiselta opiskelu tuntuu 12 tvmtisen päivätyön raataneelle nälkäiselle lapselle tai nuorukaiselle. E - lämä ei voi teistä varmaankaan tuntua miltään erikoisemman raskaalta, sillä tehän mittaatte, kuten luonnollis- '. N^eroniitti Kirj. L. M. ROSSmiN Erinäisten työ?äenjarjestöjen osotteita — No? T^mä lausuttiin epämiellyttävällä äänellä. Nuoren miehen, joka palveli sihteerinä yhdellä rahakunlnkaalla, täytyi tyytyä näihin epäystävällisyyk-slln. Ja Charles Berts tiesi sen hyvin. "Tyhmä nauta!" — ajatteli hän ja esitti sitten ktinnioitettavastl tälle "naudalle": Anteeksi mister Farbes, Dempsey CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEEBIK bSOTE Komauai»tipaoln«n« laetetUTl Uijtnjix» es OMteiun »ll»oleT«ll» <»otteeUa: Mr. J. MeDonaM. RooD IS, 1631^ Chttrci St.. Toronto 2. Oat. L. I. U. of CJiS.KD.KS, PoijoU-Ontarion «hie-komitea. Poreupiae, Oat. BEAVER LAKEN »- o»»«on iolooiaet joka fcsn ea« lunattatai keUo 1 piiriUi oMuton UloIU. Osuton oKjte: Box E7. Vorthincton. Ont.— Voimiftelojeur» lehna o»ote on »mm. CA-NAC-LS SUOMALAISEN JARJESTÖ.N. UUlitX»- Ilmoitti juuri minulle, että tuntem-aton tan, .ihu^nn o*ctc oa: A . T . mu. 9S7 Bro«l-gentlemanni haluaa tavata teitä. H- Toronto, oat. m.oittaa olevan tärkeätä asiaa. Huo- CASADAS K O M M U N I S T I P U O L U E E N PIIHI No. limatta kaikista Dempseyn vastaväitteistä hän on nyt odotushuoneessa. Dempsey j ä i . . .. — Idiootiksi. — lopetti miljardööri suuttuneena. — Minä olen muistaak-ke- Smoen (K.Om) toimeeapmevan piirilotniteaa js kpm Sudburrn kaapunkijirje»t5n o»otteet orat: Box 731, Sudbcrr, Oat. — Koramaniatipoohieea SuJbi^rjn järjestön ijbieeriraliastonhoitaja, S. C. .Neil, 03 t a v a t t s T i i n Vjpauiiea toinsitukaeaaa, L;bertT-raken=uk»esM, Lorne-kadolla. , i seni selvästi sanonut, etten- ota ta. sita oman mittapuunne ""-"^^^^^-Lään vastaan Menkää ja tiedustelkaa, | C A N A D A N S U O . \ : A U U S T E N T T . - O L A I S T E N U R - Teistä on Ilman suurempia pcnnistuk- "„ ' ^^rö,'> Hänen korttin-i H E I L U L I I T T O . Liittotoimituaaan kotipaikka on sia tullut oppineita arvovaltaisia ja . ,i^ l ^ ^ t ^ n n lähettää \ - i - ' Su'^!"'-?-. ont. Liiton kunniallisia ^nsalaisia. TeUtä ^^^^^^^^^^ n. . M . c.ei.bt. kaikki ei luultavasti ole vaatinut mi- snttiKort.insa „utjcLu:.-a , tään suurempaa tahdonlujuutta eikä Liiton sihteeri on P . Rnohonen, n Mine, Ont. Box 810 Co-kirjeeavaihto. osota: sotaan.... Hm.... hm.... Pj-jtäkää j C Ö E A L T I . S .. . . o « . t o a osote oa: . „ . ... . T,» I häntä tänne, mutta ilmoittakaa, että^ t.!t. ont. siveellLsta tuntoa Kaikxi on tapah^^^^ _ ,,5kokouk.et jokai.ca nut melkein Itsestään, silla memttep.ij^ äänettömästi. i .„i.ea .unauatai; minne tahansa, min ama on ollut ^ ^. ^^tanut itseään kauan o-1 A. jaaa.uiaen, Mokomoa p.o., Ont. vastassa omaisten, opettajam ja tut-! •> aukenivat ja aukossa nä-' tavam auttava, tukeva kasi. Nim onj" -j^.^,^ ^ j ^^ ollut teillä lapsena ja niin on ollut | '^^^^-^^^ ^^jaten katseli tulija j-m-pärilleen, silmälasien välähdellessä. Pidätetty kiunarrus isännän taholta, odottamatta käskyä Istuutui «uUja s ^ C R E , G ^ £ O . N - o«.toa*kokpu. on j^^^^^^ nojatuoliin, vetäen päänsä olkapäi- ' ' - J " ' ^J""- ^- ° - den sisään — kuin peljästynj-t kilpi- Mlnun toiminnassani el ole koskaan ollut salaista, hämäräperäistä tai julkisuutta karttelevaa. -SUtä on osoituksena sekin, että kalkki tuomioni on annettu julkisissa sanomalehdissä Julkaisemistani Julistuksista ja klrjo-tukslsta. Joiden "rikollisuuden" Ja r l - koksettomuuden voi kuka hyvänsä i l man muuta tänäkin päivänä todeta. Onneksi sen voi niistä todeta myöskin jälkipolvi Ja historian kirjoittaja, joka ei suinkaan hevillä Jaksa käsittää mikä nUstä olisi rikollista ja lainvastaista. Herrat oikeuden jäsenet! Te huomaatte, että tämä yhteiskunta ei ole kuljettanut minua ruusujen ja liljojen päällä, el lapsena, ei nuorukaisena, eikä miehenä. Yhteiskunta, jonka velvollisuutena olisi ollut kasvattaa, kouluuttaa ja tukea puutteessa ja a-vuttomuudessa elävää nuorta jäsentään, ei • ole tehnyt minun hyväkseni yhtään mitään, ellei siksi katsota sitä, että se on istuttanut minua, parhaassa nuoruuden ijässäni puoli vuosikymmentä vankilassa ja kantanut säännöllisesti verot Tämän hyvän yhteiskuntajärjestyksen puolesta minä olisin saanut vajo- .^a vaikka kuinka syvälle kurjuuteen )a rikollisuuteen. Se on pitänyt minulle avoinna ja ikäänkuin virittänyt ansoiksi eteeni kalkki rikollisuuden Ja saastan loukot, joita tämä järjestelmä on täynnänsä. jotta minunkin olisi niihin ehdottomasti langettava. Sensijaan, että sen parhaat tukipylväät n.s. ensimäiset kansalaiset, olisivat rehellisesti, säädyllisellä Jä kunniallisella elämällään olleet opettavana ja hyvään johtavana esimerkkinä, ovat he riettaalla, rikollisella elämällään olleet ensimmäisenä valmiit vetämään koko nuoruutenne iän. Mutta minullapa- ei ollut samalla tavalla, eikä yleensä tj-öläisten lapasilla. Aivan päinvastoin on minulla ollut. Siksi minä uskallankin väittää, että henkilöltä, joka sellaisissa oloissa kuin minäkin olen elänyt voi kouluuttaa ja kasvattaa itsestään rehellisen ja kunniallisen Ihmisen, vaaditaan erikoinen itsensä hillintä ja kieltämi"- kyky, tahdonlujuus ja siveelline/i kunto. Häneltä vaaditaan, tätä kaikkea monin kerroin enemmän kuin sellaiselta henkilöltä, joka elää ja kasvaa h>'vi.ssä taloudellisissa oloissa. Minä myöskin täydellisesti 3ramärrän, miksi lukemattomat työväenluokan nuorukaisista sortuvat paheen ja r i kollisuuden tielle, sillä mitäpä muuta heistä voisi odottaakaan, kun he s. J. C 0 T E . \ U H I L L I N osaston työkokonkaet pidetään jokaiien kuukauden ensimäinea ja koi-ciss suonuntai kello 2 päivällä. Kirjevaihto-oaoto on: J. E . Koski. Diatmore, P . O., Sask. Näissä ankaroissa oloissa minä kasvatin ja kouluutin itse itseni parhaan taitoni ja .vmmärrykseni muka.a n alas pahuuteen, osoittamalla omilla kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi esimerkeillään, että näin poika, tule tämä ei ole oikein! Täällä ei ole kaikki p> niinkuin pitäisi oUa! Tällöin minulle myöskin alkoi selvitä, että tämä ei ole Jumalan maail-majärjestys ja että tässä eivät rukoukset auta mitään. Kyllä tämä on pahojen ihmisten järjestys ja muilla keinoina kuin rukouksilla tätä sorja kansalaiseksi. Ankaran raadannan, raskaan päivätyön ohella, minä koetin hankkia itselleni edes välttävän luku- ja kirjoitustaidon ja edes jonkinlaisen alkeellisen käsityksen maailman menosta ja järjestyksestä, nuo sivistyksen ja tiedon ensimmäiset välttämättömimmät tekijät. Ja tämä yhteiskunta on tietenkin tämän ponnistelun palkinnut? Onpa tietenkin ja sille aivan omaperäisellä taralla. Kun puusepän opista — jonka kaikella kunnialla suoritin — päästyäni jouduin tamperelaisen Kansan Lehden toimitukseen, yrittäen siellä vointini mukaan tehdä jotakin työväenliikkeen eteen, näperrellen yhtä ja toista pientä, ja joissa toimin vuoden 1918 Tampereen valtaukseen saakka, niin tämä yhteiskunta palkitsi minut noista työväenliikkeen hyväksi astumistani ensi askeleista, raaliaamalla minut vankileiriin tänne alas, jos tahdot yhteiskunnassa menestyä. Tällaisessa jTnpäristössä ja tällaisissa oloissa olen kuitenkin onnistunut kasvattamaan itseni ja ohjaamaan elämäni valheet niin. etten kertaakaan ole horjahtanut minkäänlaisen todella rikoksen tielle (kalkki syjrtteet ovat olleet pulitaasti poUittisia). sillä minua ei ole koskaan tuomittu, eikä voitu tuomita, eikä edes koskaan syytetty minkäänlaisesta rikkomuksesta tai muusta sopimattomasta halpamaisesta teosta, ei edes väkijuomien käytöstä. Sen tähden minä ' uskallankin nousta jalustalle ja kysyä: kuka teistä puhtaalla omallatunnolla katsoo olevansa oikeutettu syyttämään minua? Teistä herrat oikeuden jäsenet tämä kaikki ei tietenkään ttmnu miltään, sillä Te olette, ainakin useammat teistä, saaneet elää ja kasvaa ko-hamasta syntymästään saakka joutuvat elämään sellaisessa ympäristössä ja oloissa, minkä tämä yhteiskuntajärjestys työläisille määrää. Kun te herrat oikeuden jäsenet muistelette lapsuutenne ja nuoruutenne aikoja, on teillä siellä pääasiassa kauniita ja miellyttäviä muistoja. Mutta niinpä ei ole meillä köyhälistön lapsilla. Minä en tiedä, millaiselta lapsesta tuntuu hyvin puettuna ja ruokittuna leikkiä toisten lasten kanssa, vanhempiensa Ja omaistensa hellän huolenpidon alaisina, mutta minä tledänT miltä lapsesta tuntuu nälkäisenä ja ryysyisenä, vieraan orjuudessa raataa raskaassa maatyössä aamusta iltaan ja minulta, puristuu vieläkin käsi nyrkkiin joka kerta kun minä sitä ajattelen. Minä en tiedä, millaiselta nuorukaisesta tuntuu käydä koulua ja opiskella koulunpenkillä säännöllisenä päivätyönään, mutta minä tiedän millaiselta hänestä tuntuu opiskelu ja koulunkäynti pölyisessä, kuumassa tehtaassa raadetun .. 12-tuntisen työpäivän jälkeen. Minä en tiedä, miltä tuntuu syödä, juoda ja mässätä toisilta Ihmisiltä, yhteiskunnalta ja valtiolta rosvottuja ja varastettuja rahoja, mutta minä tiedän, miltä tuntuu hiessä otsin tehdä työtä ja malcsaa veroja, pitääkseen yllä näitä elostelijoita. Minä en tiedä miltä tuntuu lietsoa sotaa, provosoida ihmisiä teurastamaan toisiaan ja saalistaa sitten sodan kustannuksella, mutta minä tiedän, miltä tuntuu Istua ku-ristushuoneessa rauhan asian puo- ' lesta, sodan vastustamisesta. Minä en tiedä, miltä tuntuu rääkätä ja kiduttaa ihmisiä E. K : n komeroissa, mutta minä tiedän, miltä tuntuu kuukausikaupalla Istua, noissa Inhoit-tavlssa luolissa. Minä en tiedä, miltä tuntuu syyttää ja tuomita sj^ttömiä ihmisiä, mutta minä tiedän miltä tuntuu olla syytettyhä ja kuulla tuomionsa, silloin kun varmasti tietää ja tuntee, ettei ole^koskaan tehnyt mitään rikollista rangaistuksenalaista tekoa, j ei edes pienempääkään. | Nuo kaikki ne ovat minun lap-i suutehl ja nuoruuteni muistoja ja minun ei kai tarsitse sanoa, että ne eivät ole erikoisen kaimiita eikä ihania. Tämä juuri tämä on sitä, joka on synnyttänyt ja synnyttää minussa kommunismia ja ilman, että sen siementäkään olisi tarvinnut Moskovasta hakea. (Jatkuu.) TYÖLÄISIÄ NEPaiANNIEN ASLN-TOIHIN NEUVOSTOLIITOSSA Harkovissa on asuntopula ollut verrattain kireä. Monien työläisperheiden on täytynyt asua sullottuina pieniin huonepahasiln. Vaikka viime vuosina ja erikoisesti tänä \nionna rakennustoiminta on- oUut vilkasta, niin silti el asimtopulaa kädenkäänteessä voida poistaa. Kun yksityiskauppiailla yjn. sellaisilla nepmannlalneksilla on hallussaan suuria huoneustoja, on Harkovln kaupunglnneuvoston määräyksellä otettu nepmanneilta lilat huoneet pois ja asutettu niihin vaikeimmissa asuntosuhteissa olevia työläisiä. Tällä tavoin on jo asutettu 700 perhettä. Edflleen tullaan neuvoston iJäätöksen mukaan ottamaan kalkilta el-työtäteke\iltä aineksilta liika asuntopinta-ala ja luo\-uttamaan konna. Valittavasti ritisi ' vastapäinen nojatuoli mister Forbesin painosta. II:*- syvästi nosti miljardööri kulmakarvojaan. — Henrico Marti, professori — e-sitti vieras. — Te tahdoitte niin kiihkeästi tavata minua — Se oli välttämättömyyden pakosta. Tunnustan, etten . odottanut tapaavani teitä täällä. Nähtyäni lehdestä, että jahtinne on saapunut Nea-peliin, kiirehdin tänne. Mutta yhtä kaikki, teidän luoksenne on vaikea päästä — minun täytyi aivan tapella palvelijanne kanssa. — Asia on siten, että matkustan tunnin kuluttua, — vastasi Forbes kuivasti katsoen kelloon. Professori nyökäytti päätään. — Koetan esittää lyhyesti Teitä, "Amerikan Kemiallisen Trustin päämiestä, epäilemättä intreseeraa Ilmoitukseni. Ellen erehdy, valmistaa trusti msrrkkykaasuja ja aineita joista kaasua saadaan. Voin ilmoittaa teille oman viimeisen keksintöni — erittäin voimakkaasti vaikuttavan kaasun— Miljardööri tuli tarkkaavaksL — Te ehkä tiedätte, — jatkoi pro-ressorl Innokkaasti, — minkälaisen kiihtymyksen m37rsk3m nosti ensimäl-nen kaasuhyökkäys vUme sodassa. Kuinka paljon siitä puhuttiin ja kirjoitettiin siihen aikaan. Silloin se näytti meistä hirveällä, mutta nyt me olemme siihen tottuneet, eikö .niin? Forbes nyökäytti päätään seuraten yhä kasvavalla Innostuksella vieraan kertomusta. — Keväällä y. 1915 saksalaiset järjestivät enslmäisen kaasuhyökkäyksen läntisellä rintamalla ranskalaisia vastaan. Muistaakseni käytettiin klooria. Tämän kaasun vaikutus joukkoihin, jotka eivät olleet siihen valmistautuneet, oli hirveä. Tukehtumaisillaan olevat mjrrkyte-tyt sotilaat etsivät pelastusta paosta, mutta suurin osa heistä tuhoutui. Säilyneiden kertoman mukaan moraalinen vaikutus oli kuvaamaton — lähenevä kaasupilvi sjmnyttl paniikin. Muutamat utopistit ajattelivat, että tällaisten kaasujen käytäntöönotto lopettaa sodan. Mutta me tiedämme, kuinka vääriä nämä käsitykset olivat — vielä kauheampia kaasuja käytettiin sodan lopulla Professori piti aivan kuin luentoa, lyöden kynällä tahtia. — Sitäpaitsi,'"ei kaasujen kä5rttö ole niin uutta kuin sitä luullaan. Jo spartalaiset , polttivat piirittämlensä afrikalaisten kaupunkien muurien ympärillä puita, jotka olivat kyllästytetty tervalla ja rikillä. Entisajan kiinalaiset heittivät vihollisiaan vastaan "haisevia ruukkuja". V. 1532 Etelä- Amerikan intiaanit taistellessaan espanjalaisia vastaan Orinoco-joella käyttivät menestyksellä "pippurikaa-sua". He heittivät tuoretta pippuria ruukuissa palaville hiilille, kun tuuli puhalsi vihollisen puolelle. Canadan alkuasukkaat voitelivat risuja kala-i- asvälla ja levittivät päälle erään puun lehtiä, sytyttivät ntiotiot ja saivat aikaan väkevää kj^yneleitä vuodattavaa sa\'ua. Sen jälkeen on kemia astunut pitkän askeleen eteenpäin. — sodan lopussa ilmestyivät: fosgen, hiilihapon ja: kloorin yhdistys, kyynelkaasu, sinappikaasu, erilaisia nesteitä... — Te unhoitatte lyisiitin — "kuoleman ruusun", — sanoi miljardööri. — Jos puolisataa Ilmalaivaa heittää lyi-siitti- pommeja. voivat ne lyhyessä ajassa tuhota kaikki Pariisin tai Lontoon asukkaat. — Oh, ei! Annan sille oman kunniansa — vakuutti professori. — Mutta niinkuin tiedätte, kaikki nämä kaasut vaikuttavat fyysilliseen organismiin tuhoten sen soluja.".. Minun keksimälläni *kaasulla perustuu vaikutus kokonaan toiseen periaatteeseen. Se %-alkuttaa kiihoittavasti hermosj's-teemlin. saaden aikaan sokean raivon ja tuhoamishalun. Vain pieni määrä tätä kaasua s. J. C0LEM.\.MN. osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen suanuatai klo 1 i.p. Kirjeenraihtp-osote: S. J. Oaasto, Box 31, Coleman, Alla. S. J. CONNAUCHT STA. ja METSÄMIESTEN UNIO-OS.^STON osote: Box 35, Concaught Su., Ont. Kokoukset pidetiiän joka kuukauden en- «isiäinen sunnuntai. DUNBLANEN S. S. OS.\STON osote on: Box l i Dunblane, Sask. S. J. FINLA.NDIN osaston kokoukset pidetään joka easimäiaca sunnuntai kuussa, kello 11 päl-väliii. Osote: Finlaad, via Barwick. Oat. s. J . FORT W : L L I A . M I N osastoa työkokoukset ovat jokaisien kuun easnrrSiaeq ja kolij "•^ «un. aunui kei^'! 8 illalla. Johtokuanan kokoukset edelliseaä > istaina, omalla huoneustolla 211 Robertson St., Fort Willianj, Oat. S. J. INTOLA.V osaatoa työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen (nnnuatai klo 2 ]. pp. Osote: ^. J. Osasto, lotols, Ont. S. J. NORTH BRANCHIN osaston otote on: Sanna Kannasto, Box 430, Port Arthur, Ont. CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUM.MOLAN osaston työkokoukset pidetään kerran kuussa. Box 29, Sbaunavon, Sask., Canada, viimeinen sunnuntai, kello 1 j.p.p. Osoite: S. J. NIPIGON oiasttm työkokoukaet pidetään Joka kuun 2 m ja 4:s lunnnntai. Kirjeraibto-oaot* on: s. J. Osasto, J. Nerala, Box 51, Nlpigon, Ont. S. J. LAKE COTEAU osaston No. 41 kokonkaet pidetään osaston haalilla joka kuun toinen san. nuntai kello 1 päivällä. Postioaote: Box 87, Dunblane. Sask. s. J. LADYSMITHIN osaaton kokonkiet' pideain joka kuun neljäi lunnuntai. alkaen klo 7 lllmlla. Kirjeenvaifato-osote: Box 153, Ladysmitli, B. C. S. J; LONG LAKEN osaaton kirjeenvailito.oiote: Victor Hänninen, Rbeaalt, via Sudburf, Ont. Kokoukset on jokainen I nien aunnantai kniiiaa kello 2 I.p. S. J. LARDER LAKEN osaaton osote on: Urba Aalto, Box 16, Larder Lake. Ont. 9. J. LEVACKIN osaaton No. 33 kokoukset plda tään. joka kuukauden toinen aunnantai. Sihteerin osote: Box 41. Levaok. Ont. LtmBEE tirORrERS DTOUSTRIU. DNiOJf CANADAN itäineo piiri, djmaato-oaou « Alf. HantainikT, 2» Seeoid St, Port Ont. Bahalibetrkset oa tchtiTi yMoltim, oaoUeeU»- S. J. NOLALBN OMXton kokonkaet on }okxli« knokaadea Janen «tmnnntai kallo 2 i.p. titjt, »aihto-oaote: Fnnk Nnnni, Nolaln, fJiJi^ Qg^^ S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET pidetään oaaston baonenatoUa. 239 St. Aatoin» St., jokaisen kuukauden cnaimiisrnä »unnttataiB». kello 3 »ItapäiTällä. Johtokunnan kokoakaet «I laana päivänä, kello 2 iltapäirätlä. Osastoa kii. jevaihto osoite: S. J- Montrealin osasta, 23} St. Antoice St-, Montreal, Quebec. S. J. KIRKLAND LAKEJl osaston Box 240, Kirkland Lake, Ont. osote oa: S. J. KENOGAMIN OSASTON kokoukset pideUia joka kuukauden toinen aunnantai kello kaksi ip. Kirjeenvaibto-osote: V. Kanjaa, Box Igg Kenogami, Que. L. TV. I. U. of Canada Kcnopamin o53«nii koukset pidetään joka kuukaudeo enslniiinea sucnuntai, iollo 2 ip. osaston haalilja. Posti, osote: Box 233, Kenogami, Quebec. S. J. PORT ARTHURIN ojaston kokoukset joki kuukauden liaen sunnuntai: johtokunnan kokoukset kuukauden viimeinen tiistai; näytelmäseo. raa kokoukset joka toinen keskiviikko; caia. jaosto kokoontua joka toinen tiistai. Kaikkiea kokousten aika on klo 8 illalla. Kirjeeavaibt». osote: 316 Bar St., Port Arthur, Oat. s. J. P0TTS\1LLEN osasto No. 14. Poreupiae. Oalario. TYÖL.ÄISNAISTE.\ LIITON POTTSVILLE.\ OSAS-TO. N kokaijkset pidetään kaksi kertaa kuussa, ensimäinen ja kolmas keskiviikko. Työkokouk-stt ollea ensimäinen keskiviikko kello 1 pjivjUJ ja ohjclmakokoukset joka kolmas keäkiviikko klo i-iB illalla. Osoite C. Tn. Liiton Suomalainea Osasto, Porcupinc, Ont., Can. ROUYN. QUEBECIN. S. i. osaston kuukausi-kokous , pidetään joka kankanden ensimäinea •unaantai kello 2 ip. ja L . W. I. Union osastoa kokous joka kuukauden toinen innnuntai keila 1 ip. Pnstiosote: Box 91, . Ronyn, Que. S. J. R03E GROVEN osaston kokoukset pidetään joka kuukauden toinen snnnnntai klo 2 j.pp.— Kirjeenvaihto-osote: Maija Hela, Rose Grove, P.O Ontario. •It S. J. SAULT STE. MARIEN No. S työkokoukset pidetään joka toinen aunnantai ja objelnu-kokoukset, toisina, alkaen klo 8 i.p. Osote: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont. s. J. SOUTH PORCUPINEN oaaston , työkokoukKi» pidetään joka kuukauden kolmantena «namia. taiaa, kello 2 i.p. Osote: Box 528. SOINTULAN OSASTO (Canadan Suomalaisen Jär-jestöa Osasto 56) kokoontan omalla HaaliUaan joka kuukauden ensimäisenä aunnontaitia kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. S. J. TIM.\IINSIN osaston kokoukset pidetään Joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, Timmina. Onl. Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- ji metsätyötSisten järjestöön. S. J. TORONTON osaston työkokoukaet pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 9S7 Broadvievr Ave-, jokaisen .kaakandes enaimäinei ja kolmaa sunnuntaisilta, aikani kello' BM. Ohjelma- ja keskastelukokouksoC pidetHän Jokaisen kuukauden toinen ja neljäi •tmnontai-ilta, alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 9S7 Broadviesr Ave. . J. WEBSTER'S CORNERIN osaston kokoukset pidetään ensimäinen sunnantai knusaa. Kirjeen-vaihto- osote: O. Salmi, Webster** Corner, B. C S. J. VANUPIN osaston knukausikokoaksel pMs-tään joka kuukauden 3 :a aunnantai klo 2 j.p.p, Postiosote: Quarla, Ont. S. J. VANCOUVERIN OSASTON No. 55 kokoni on jokaisen kuukauden toisena keskiviikkona kello 7-30 illalla Clinton Haalilla, 2605 Pendn Street East. •• • ••- AMERIKAN WORKERSPUOLUEEN Snomalaisea Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdlstriten Ke*- kuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation. 1000 Belmont Ave., Chicafe. Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähetykiet on tehtävä vllimainitulla osntteella. muutamia pommeja, jotka ovat täytetty tiivistetyllä "neroniltiUa", — jatkoi hän. — Tullen huiluksi, vihollisen joukot alkavat hävittää toisiaan ja tämä vuorostaan tuottaa välillisen moraalisen vaikutuksen muihin so-tilalhin, — heidät valtaa paniikki, epäjärjestys ja siltä seurauksena tals-telukyvyttömyys. Sodassa on tällä kaasulla rajattomat mahdollisuudet... Kiihkeä tuli kuvastui professorin silmissä. Hän melkein huusi — "Keroniitilta" ei voi pelastua!.,— Kaasunaamarit ovat sitä vastaan tehottomia siksi, että^ tämä on — "ohut" kaasu, tun-keutuen pienimpäänkin aukkoon tulematta tehottomaksi. Sitäpaitsi sitä voi yhdistää toisiin kaasuihin. Tähän tarkoitukseen sopii esim. "aivastus-kaasu", joka pakoittaa heittämään kaasunaamarit. "Neronlitti" vaikuttaa g vain psyykillisesti tuottamatta fyy- * siliisiä kärsimyksiä. Siltä seuraa hui- p luuden jälkeen — kuolema, huomaa-mattomastl ja auttamattomasti. Se on yleensä humoorinen kaasu... Miten te ajattelette! — lopetti hän väsyneesti. Rummuttaen sormillaan pöytään ajatteli miljardööri ihmeissään: "Piru-m ii 1 SUURTEOS SUOMEN "Punaisessa. Karjalassa" kirjoittaa, parhaimpansa, antaakseen kirjalle tov. Ivar Lassy teoksesta "Suomen i kauniin, voisipa melkein sanoa loista-luokkasota. Historiaa ja muistelmia" ! van ulkoasun — vaan myös sisältöön-mikä vastikään ilmestyi Amerikan! sä nähden. suomalaisten sosialististen kustannus-1 Kirjoituksista ovat 2 historiallisia. 5 Inkkeiden kustantamana ja mitä on. käsittelee vallankumouksemme hallin-saatavana myös Vapauden kirjakau- to- ja järjestökysymyksiä, 33 kirjotusta pasta, seuraavaa: 1 on omistettu itse luokkasodan tapah- Jo taivesta alkaen olemme kuulleet; tumille fniistä vksi yleinen kirjoitus. Yhdysvalloissa tekeilläolevasta suu- loput muistelmia eri taistelurintan:ll-resta kirjasta Suomen v:n 1918 luok-: ta), valkoista terroria kuvaa 19 kx-kasodan muistoksi. Tiesimme että a-i joitusta (niistä kaksi yleiskuvausta ia menkkalaiset toverimme tekivät vaka-! 17 muistelmaa) ja 7 kirjoitusta on o-m 'M ••m i vaa, perusteellista työtä aineiston kokoamiseksi niin Suomesta päin, kiyn Neuvosto-Venäjällä, ja Amerikassa elävien vallankumoukseen osaaottaneiden mistettu amerikalaisten suomalaisten toiminnalle vallankumouksemme hyväksi. Jo tässä kuvastuu jossain määnn toverien keskuudessa. Näkyipä tietoja kirjan yleinen luonne. Suurin osa sii-siitäkin, että Amerikan Työväenpuoluta on omistettu itse luokkasodalle ja een Suomalainen toimisto — elin, joka siellä on kommunistisen liikkeen johdossa — yhdessä muiden järjestöjen kanssa jo toista vuotta sitten oU Worcester'iin Mass., perustanut erikoisen "Suomen Luokkasodan Arkiston", jonka asiana on kerätä mahdollisimman paljon Suomen 1918 v:n luokkasotaa ja vallankumousta koskevaa aineistoa. työläisperheille. Kaikkien näiden toimenpiteiden tu-loksena on nyt ilmestynyt luo suurel-ja ihminen! la jännityksellä odotettu teos "Suo-menettaa tahdonvoimansa. Kaikki hä-imen luokkasota. Historiaa ja muistel-ajatuksensa kohdistauvat valnlmla" tov. A. Halosen toimittamana. Kirja, joka sisältää kuudettasataa sivua ja runsaasti kuvia, täyttää epäl- _ lemättä korkeita vaatimuksia ei vain — Ajatelkaa minka vaikutuksen te- kirjateknilllsessä mielessä — ameri-kee, jos vihollisen armeijaan heittää! kalaiset työläistoverit ovat tehneet nen härittämiseen. Nimitin kaasuni "ne-roniitlksi", — hullun' keisarin mukaan valkoiselle terroriUe. Suurin osa kirjoituksista ovat kuvailemia muistelma-kirjoituksia. Suurin osa kirjoittajista ovat työläisiä ja vallankumouksen n-vimiehiä. Se ei siis ole mikään "kirjailijain" teos, vaan känsäkourilla kirjoitettu, elävä ja välitön, tyyliltään suora ja koruton kuin vallankumouksen ja rintaman arkipäivä Itse on. Tästä kirjasta ei pidä siis hakea historiaa sanan ahtaammassa, tieteellisessä mielessä, ei myöskään kirjoituksia vallankumoushaUituksen ja sen paikallisten elimien toiminnasta, ei taloudellisia kuvauksia eikä teo- [ reettis-poliittisla kirjoituksia vallankumouksen arvioimiseksi. Viimeksi mainitulta alalta on vain yksi ainoa kirjoitus, nini. Kullervo Mannenn "Mitä Suomen työväenluokka on voit-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 20, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-09-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280920 |
Description
Title | 1928-09-20-02 |
OCR text | Torstaina, gyysknim 20 p;nä—Thor., Sept 20 No. 2M~ im Miksi sinun sitten pitää olla kommunisti ja miksi et sisääsi noita marxilais-leniniläisiä oppeja?" (Seuraavassa julkaisemme kolmannen jakson toveri Atro Tuomisen valtavan suuresta puolustuspuheesta Turun hovissa.) Tämän jutun yhteydessä on pidätetty n, 50 henkilöä ja toimitettu lähemmäs sata . koUtarkastusta. Kun yllättämällä pidätetään tällainen joukko ihmisiä, joiden väitetään olevan SKP:n jäseniä ja heidän asimnoissaan ja työpaikoissaan pidetään kotietsintä, luulisi siinä löytyvän jonkun asiakirjan tai muun todistuskappaleen, joka osoittaisi minun syyllisyyttäni. Mutta kun pienintäkään sellaista ei ole voita näinkään valtavassa nuotanvedossa löytää eikä edes Rasi ole voinut, vaikka sa« noo olevansa byroon Jäsen. jTityksis-t ä ä n huolimatta mistään sellaista hanlikia, on se selvääkin selvempi todistus, etten minä ole voinut olla minkäänlaisessa yhteydessä puolueen kan5..sa. Uskon, että herra kannevis-kaali on kanssani samaa mielipidettä siinä, että ainakin Ftasin, niin keskeisessä asemassa olleen henkilön oU-Ei pitän.vt voida hankkia joitakirf todistuskappaleita minuakin vastaan. Ja uskon, että olemme yksimieliset siitäkin, että Rasilla on ollut vilpitön ja harras halu nUtä hankkia, jos vaan jostakin voisi saada. Että kaikki nyt on täytynyt rakentaa pelkkien väitteltten varaan se juuri osoittaa, että Ilmianto on kaikkea perää vailla. Kuten ylläolevasta selviää ja k-iten tämän jutun käsittelyn aikana on käynyt selville«on minun ainoaksi " r l - koksekseni" jäänyt se. että olen toiminut työväen ammatillisessa liikkeessä ja että olen tunnustanut olevani marxilainen kommunisti. Arvoisat Oikeuden jäsenet! Te varmaankin kysytte7"^filllä minulta on u-seln niin kysytty: mutta miksi sinun sitten pitää olla kommunisti ja miksi imet sisääsi noita marxilais-leniniläisiä oppeja? Nehän ne juuri ovat nuo Moskovasta levitetyt opit, jotka synnyttävät täällä bolshevismia ja kommunismia. EI Suomessakaan sellaisesta muuten tiedettäisi mitään. Miksi et ole porvari niinkuin mekin olemme? Ei tarvitsisi yhtään Istua vankiloissa jä säästyisimme näiltä ikäviltä olkeusIstunnoM ta, jotka eivät suinkaan ole tuomareillekaan mieluisia, sillä järjestelmä vaatisi, että pitäisi tuomita, eikä tahdo löytyä mitään todeUista lakiin perustuvaa syytä. Tuo on kysymys, joka vielä vaatii selityksekseen muntaman sanan. Olen syntynyt maaseudulla, köyhissä oloissa. Isäni, jolla oli toistakymmentä lasta, elätti perhettään ruumiillisella työllä, kunniallisella, mutta pienituloisella puusepän työllä. Kun hän raatoi yötä Ja päivää, voi hän juuri Ja Juuri hankkia perheelleen kalkkein välttämättömimmän, nlmlt. jokapäiväisen leivän. Lasten oli kuitenkin, kuten niissä oloissa oli luonnollista, ryhdyttävä elättämään itse itseään Jo varsin nuorina. Minäkin jouduin maailmalle oman onneni nojaan Jo 12 vuo-fttlaana Minulla oli palava halu saada opiskella, saada käydä koulua, mutta sensijaan, että olisin päässyt harjoittamaan tuota mlelltyötänl jouduin rengiksi raskaaseen maatyöhön. Kasvavalle 12-vuotIaalle poikaselle se el ollut suinkaan leikkiä, sillä työpäivä Siinäkin talossa oU 12—16 tuntia. Kun minä sitten pellolla auran kurjessa raadoin ja näin varakkaampien ihmisten lasten menevän kouluun, kysyin lakkaamatta Itseltäni: mitä pahaa minä olen tehnjrt etten minä voi päästä kouluun? Mitä pahaa on Isäni tehnyt, kun el hänellä ole varalUsnutta kouluuttaa minua eikä muitakaan lapsiaan? Kaikki pitäjäläiset vallesmannista ja rovastista alkaen sanovat häntä kyllä erittäin rehelliseksi, ahkeraksi ja kunnialliseksi mieheksi, mutta mitä Iloa on kunniallisuudesta ja ahkeruudesta, kun el ole.varaa elättää lapsiaan. Tähän tapaan kulkivat minun ajatukseni ja minä en voinut olla tuntematta kalvavaa katkeruutta, kun minä niitä asioita ajattelin. Olin saanut kotona • uskovaisten vanhempieni luona ankaran uskonnollinen alkukasvatuksen, ja minä yritin saamani opetuksen mukaan rukoilla, että jumala järjestäisi minullekin olot pa-ren-. maksi, edes tilaisuuden päästä kouluun näkemään ja oppimaan, mitä nuo salaperäiset ja kiehtovat kirjat ^ sisälsivät. Vakuutin Itselleni ja jumalallekin, että minulla on yhtä lij-^-ät edellytykset käydä koulua kuin monilla noista varakkaimpien Ihmisten lapsista, sillä tunsin useita heistä, jotka eivät olleet vanistetut yhtään paremmalla älyllä tai lahjoilla. Näin raadoin mitä kamalimmissa o-lolssa kuukaudesta kuukauteen vuodesta vuoteen ja minun asemassani _ei tapahtunut mitään parann'iiäi,a. Ainoa muutos oli se, että sisässänl nousi tuo katkera vihlova ääni päivä päivältä yhä voimakkaammaksi; toa ja riistoa on vastustettava. En vielä osannut ratkaista, millä tavalla tätä olisi vastustettava, mutta tunsin kärsineeni vääryyttä ja joku vastustamaton ääni pakoitti minua sisäiseen kapinaan. Tämä pitämättä oli jo eräänlaista kommunismia. Se oli lapsen uhmaa tätä "laUlLsta yhteiskuntajärjestystä", jota herra kanneviskaa-li täällä jTittaä puolustaa, vastaan. Näissä mietteissä Iiit:nn sitten kotikyläni sosdem työväenyhdistykseen v. 1909. siis 15-vuotiaana, Siitä alkaen jossa kidutettiin kuukausikaupalla, vaikkei voitu mistään syyttää ja loppujenkaan lopuksi tuomita. Kim sitten v, 1920 Työmiehen toimittajana julkaisin kirjoituksen, jossa perustuslakiin vedoten vaadittiin kallolle kansalaisille yhtäläistä sana- ja painovapautta, palkittiin minulle tämä laillisuuteni vankeusrangaistuksella, jonka sittemmin tämä Hovioikeus aiheettomana kimiosl. Kun edelleen v. 1921 jouduttuani Sosialistisen Työväenpuolueen sihteeriksi, puolueen nimissä jul-tämän 19 vuoden ajan olenkin sitten j kai.sin julistuksen valtiollisten vanki-jatkuvasti aktiivisesti toiminut työ-: en puolesta, vedoten ihmisyyteen ja väen liikkeessä. ! oikeuteen, palkitsi yhteiskunta tämän Herrat Oikeuden jäsenet! | inhimillisyyteni Jälleen muutaman ' kuukauden vankeusrangaistuksella. Tästä te huomaatte, millä tavalla tuo, v:,jn vähän myöhemmin, aikana, Jol-kauhistuttava sosialismi eli kom- ; j^j^ e^äät seikkailijat yrittivät syös-manLsml synty>v Te huomaatte. , tämän maan veriseen sotaan, kireitä minun "rikollisuuten»" on ; ^^^^-^^ puolueen nimi.ssä julistuksen alkanut jo lapsena. . muistuttaen, että niiden kymmenien Te huomaatte, että minulla on olmiljoonien ihmisten muisto, jotka lut taipumuksia sosialismiin eli kom-munLsmiin, tuohon tämän yhteiskuntajärjestyksen vastaiseen ajatteluun jo melkein syntymästäni saakka. Se on alkanut vaistomaisesti, melkeinpä niin, etten ole sitä itsekään huomannut — jota seikkaa en sentään pyydä tä.ssä enempää kuin missään muussakaan jutussa esittää lieventävänä a-sianhaarana. Te huomaatte, että jo 14—15 vuotiaana minä olen alkanut kapinoida 'aaillista yhteiskuntajärjestystä" vastaan, liittymällä työväenyhdistykseen ja välttämällä, että tässä maailmanjärjestyksessä, niin lailliselta kuin se näyttääkin, on jotakin väärin. Mutta Te huomaatte myöskin, että tuota kapinan henkeä ei Jututtanut minun nuoreen sieluuni moskovalaiset kommunistit, eivätkä edes eu-ropalaiset marxilaiset, sillä niistä tuskin olin kuullut puhuttavankaan. Sitä el myöskään opetettu minulle kotona ja se pesiytyi minuun kuitenkin. Kun sitten myöhemmin 17 vuotta täytettyäni siirryin kaupunkiin puus2- pän oppiin,' selvisi minulle tämän "laillisen yhteiskuntajärjestyksen" nurinkurlsuns entistä räikeämpänä Kun minä aamulla varhain, edellisen päivän raadannasta vielä lopen väsyneenä, riensin synkkään tehtaaseen työpenkklni ääreen ja tiesin, että toiset minun ikäiseni poikaset "oikeitten ihmisten" lapset nukkuvat vielä kotonaan rauhassa, niin minun tuskan ja väsymyksen* turruttamaa mieltäni sanomattomasti kirveli. Kun minä Illalla 10—12 tuntisen työpäivän päätyttyä juoksin klrjolnenl vielä muutamaksi tunniksi iltakouluun, saadakseni edes pienen murto-osan silta tiedosta ja opista, jota toiset salvat nauttia koulun penkillä vakinaisena päivätyönä, niin en taaskaan voinut olla katkeroitumatta kun minä matr kallani näin, että toI,set minun ikäiseni lapset leikkivät leikkikentillä, kävelivät kaduilla ja puistoissa huvitel-lakseen Ja nauttiakseen raittiista Ilmasta, jota kaikkea minäkin tunsin niin kipeästi tarvitsevani. Kun minä tämän 14—16 tuntisen raadannan Jälkeen pääsin kurjaan asuntooni valmistamaan seuraavan päivän läksyjäni ja tiesin, että aamulla kello viisi on taas noustava ylös ja jatkettava tuota raskasta työtä loppumattomiin, niin sisälläni yhä purevammin viilsi ja yhä uudestaan minä kysyin: miksi pitää minun näin kohtuuttomasti rxiataa, vaikka eivät suuret laumat aikuisistakaan tee mitään, puhumattakaan lapsista? Enkö minä siitä asti kuin olen liikkeelle päässyt ole kalkin tavoin käyttäytynyt hyvin. Kieltäytynyt kalkista huvituksista ja leikeistä säästääkseni ne pennoset mitä ansaitsin kirjojenl ja vihkojen ostoon ja pon-nistaaksenl aina vaan eteenpäin i? kuitenkin minun asemani näyttää yhtä kurjalta kuin ennenkin. Niin minä ajattelin, ja minä tunnustan sen rehellisesti, että minä tunsin katkeruutta tätä järjestelmää kohtaan. Minä tunnustan rehellisesti, että jo tällöin minä tietoisesti ajattelin, että tämä on kohtuuton ja väärä ja tilalle On luotava uusi, parempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskuntajärjestys. Siitä ajasta alkaen minä olen myöskm täysin tietoisesti toiminut työväenjärjestöissä paremman yhteiskuntajärjestyksen saamiseksi maailmansodan teurastuskentille juuri on uhrattu, pitäisi velvoittaa jokaisen ihmisen vastustamaan sotaa ja puolueen nimessä kutsuin kaikkia Suomen työläisiä taistelemaan sotaa vastaan, rauhan puolesta, palkittiin minulle tuo rauhan rakkauteni 4 vuoden kuritushuonetuomiolla Kaikki nuo tuomiot minä olen kunnialla kärsinyt. Mutta herra kanne-viskaalilla näyttää olevan otsaa vaatia minulle rangaistusta toiminnastani Sosialistisessa Työväenpuolueessa, vaikka miniin toimintani sieUä on jo monet kerrat oikeudessa "noteerattu" ja melkein jokaisesta sen puolueen hyväksi tekemästäni kynänpiirroksesta on eriicseen tuomittu. Kuritushuoneessakaan en saanut rauhassa olla. Vaan, raahasi tämän yhteiskunnan ohrana minut sieltäkin V. 1923 oikeuden eteen, mutta Turun Hovioikeus silloin toki juhlallisesti julisti, että olen syytön, jolloin karsimansa tappion E.K. nyt yrittää minulle kostaa. Kun minä sitten kuritushuoneesta vapauduttuani antauduin yksinomaan ammatillisen liikkeen palvelulcseen, toivoen, että edes täällä, työväen taloudellisen toiminnan alalla saisin rauhassa toimia, olen minä palkkioksi tuosta varovaisuudestani saanut jälleen istua E.K:n kidutuskomeroissa ja raskaassa tutkintovankeudessa jo kohta 4 kuiUcautta ja herra ties kuinka kauan vielä saankaan istua. Minun toimintani on aina ollut, kuten edellisestä huomataan, julkista, rehellistä ja avonaisesti Itaikkien nähden ja arvostelun alaisena tehtyä tönänne vanhempienne tai kasvattajl-enne välittömän suojeluksen ja val-voiman alaisina. Te oxetie saaneet oppinne Ja kouluutiiksenne kotilun penkillä vuosikymmenien aikana, hyvien opettajien ohjauksen alaisina. Teistä harva tuskin tietää, mitä on puutteen aiheuttama todellinen nälkä ja kurjuus. Vielä harvemmat teistä timtevat millaiselta opiskelu tuntuu 12 tvmtisen päivätyön raataneelle nälkäiselle lapselle tai nuorukaiselle. E - lämä ei voi teistä varmaankaan tuntua miltään erikoisemman raskaalta, sillä tehän mittaatte, kuten luonnollis- '. N^eroniitti Kirj. L. M. ROSSmiN Erinäisten työ?äenjarjestöjen osotteita — No? T^mä lausuttiin epämiellyttävällä äänellä. Nuoren miehen, joka palveli sihteerinä yhdellä rahakunlnkaalla, täytyi tyytyä näihin epäystävällisyyk-slln. Ja Charles Berts tiesi sen hyvin. "Tyhmä nauta!" — ajatteli hän ja esitti sitten ktinnioitettavastl tälle "naudalle": Anteeksi mister Farbes, Dempsey CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEEBIK bSOTE Komauai»tipaoln«n« laetetUTl Uijtnjix» es OMteiun »ll»oleT«ll» <»otteeUa: Mr. J. MeDonaM. RooD IS, 1631^ Chttrci St.. Toronto 2. Oat. L. I. U. of CJiS.KD.KS, PoijoU-Ontarion «hie-komitea. Poreupiae, Oat. BEAVER LAKEN »- o»»«on iolooiaet joka fcsn ea« lunattatai keUo 1 piiriUi oMuton UloIU. Osuton oKjte: Box E7. Vorthincton. Ont.— Voimiftelojeur» lehna o»ote on »mm. CA-NAC-LS SUOMALAISEN JARJESTÖ.N. UUlitX»- Ilmoitti juuri minulle, että tuntem-aton tan, .ihu^nn o*ctc oa: A . T . mu. 9S7 Bro«l-gentlemanni haluaa tavata teitä. H- Toronto, oat. m.oittaa olevan tärkeätä asiaa. Huo- CASADAS K O M M U N I S T I P U O L U E E N PIIHI No. limatta kaikista Dempseyn vastaväitteistä hän on nyt odotushuoneessa. Dempsey j ä i . . .. — Idiootiksi. — lopetti miljardööri suuttuneena. — Minä olen muistaak-ke- Smoen (K.Om) toimeeapmevan piirilotniteaa js kpm Sudburrn kaapunkijirje»t5n o»otteet orat: Box 731, Sudbcrr, Oat. — Koramaniatipoohieea SuJbi^rjn järjestön ijbieeriraliastonhoitaja, S. C. .Neil, 03 t a v a t t s T i i n Vjpauiiea toinsitukaeaaa, L;bertT-raken=uk»esM, Lorne-kadolla. , i seni selvästi sanonut, etten- ota ta. sita oman mittapuunne ""-"^^^^^-Lään vastaan Menkää ja tiedustelkaa, | C A N A D A N S U O . \ : A U U S T E N T T . - O L A I S T E N U R - Teistä on Ilman suurempia pcnnistuk- "„ ' ^^rö,'> Hänen korttin-i H E I L U L I I T T O . Liittotoimituaaan kotipaikka on sia tullut oppineita arvovaltaisia ja . ,i^ l ^ ^ t ^ n n lähettää \ - i - ' Su'^!"'-?-. ont. Liiton kunniallisia ^nsalaisia. TeUtä ^^^^^^^^^^ n. . M . c.ei.bt. kaikki ei luultavasti ole vaatinut mi- snttiKort.insa „utjcLu:.-a , tään suurempaa tahdonlujuutta eikä Liiton sihteeri on P . Rnohonen, n Mine, Ont. Box 810 Co-kirjeeavaihto. osota: sotaan.... Hm.... hm.... Pj-jtäkää j C Ö E A L T I . S .. . . o « . t o a osote oa: . „ . ... . T,» I häntä tänne, mutta ilmoittakaa, että^ t.!t. ont. siveellLsta tuntoa Kaikxi on tapah^^^^ _ ,,5kokouk.et jokai.ca nut melkein Itsestään, silla memttep.ij^ äänettömästi. i .„i.ea .unauatai; minne tahansa, min ama on ollut ^ ^. ^^tanut itseään kauan o-1 A. jaaa.uiaen, Mokomoa p.o., Ont. vastassa omaisten, opettajam ja tut-! •> aukenivat ja aukossa nä-' tavam auttava, tukeva kasi. Nim onj" -j^.^,^ ^ j ^^ ollut teillä lapsena ja niin on ollut | '^^^^-^^^ ^^jaten katseli tulija j-m-pärilleen, silmälasien välähdellessä. Pidätetty kiunarrus isännän taholta, odottamatta käskyä Istuutui «uUja s ^ C R E , G ^ £ O . N - o«.toa*kokpu. on j^^^^^^ nojatuoliin, vetäen päänsä olkapäi- ' ' - J " ' ^J""- ^- ° - den sisään — kuin peljästynj-t kilpi- Mlnun toiminnassani el ole koskaan ollut salaista, hämäräperäistä tai julkisuutta karttelevaa. -SUtä on osoituksena sekin, että kalkki tuomioni on annettu julkisissa sanomalehdissä Julkaisemistani Julistuksista ja klrjo-tukslsta. Joiden "rikollisuuden" Ja r l - koksettomuuden voi kuka hyvänsä i l man muuta tänäkin päivänä todeta. Onneksi sen voi niistä todeta myöskin jälkipolvi Ja historian kirjoittaja, joka ei suinkaan hevillä Jaksa käsittää mikä nUstä olisi rikollista ja lainvastaista. Herrat oikeuden jäsenet! Te huomaatte, että tämä yhteiskunta ei ole kuljettanut minua ruusujen ja liljojen päällä, el lapsena, ei nuorukaisena, eikä miehenä. Yhteiskunta, jonka velvollisuutena olisi ollut kasvattaa, kouluuttaa ja tukea puutteessa ja a-vuttomuudessa elävää nuorta jäsentään, ei • ole tehnyt minun hyväkseni yhtään mitään, ellei siksi katsota sitä, että se on istuttanut minua, parhaassa nuoruuden ijässäni puoli vuosikymmentä vankilassa ja kantanut säännöllisesti verot Tämän hyvän yhteiskuntajärjestyksen puolesta minä olisin saanut vajo- .^a vaikka kuinka syvälle kurjuuteen )a rikollisuuteen. Se on pitänyt minulle avoinna ja ikäänkuin virittänyt ansoiksi eteeni kalkki rikollisuuden Ja saastan loukot, joita tämä järjestelmä on täynnänsä. jotta minunkin olisi niihin ehdottomasti langettava. Sensijaan, että sen parhaat tukipylväät n.s. ensimäiset kansalaiset, olisivat rehellisesti, säädyllisellä Jä kunniallisella elämällään olleet opettavana ja hyvään johtavana esimerkkinä, ovat he riettaalla, rikollisella elämällään olleet ensimmäisenä valmiit vetämään koko nuoruutenne iän. Mutta minullapa- ei ollut samalla tavalla, eikä yleensä tj-öläisten lapasilla. Aivan päinvastoin on minulla ollut. Siksi minä uskallankin väittää, että henkilöltä, joka sellaisissa oloissa kuin minäkin olen elänyt voi kouluuttaa ja kasvattaa itsestään rehellisen ja kunniallisen Ihmisen, vaaditaan erikoinen itsensä hillintä ja kieltämi"- kyky, tahdonlujuus ja siveelline/i kunto. Häneltä vaaditaan, tätä kaikkea monin kerroin enemmän kuin sellaiselta henkilöltä, joka elää ja kasvaa h>'vi.ssä taloudellisissa oloissa. Minä myöskin täydellisesti 3ramärrän, miksi lukemattomat työväenluokan nuorukaisista sortuvat paheen ja r i kollisuuden tielle, sillä mitäpä muuta heistä voisi odottaakaan, kun he s. J. C 0 T E . \ U H I L L I N osaston työkokonkaet pidetään jokaiien kuukauden ensimäinea ja koi-ciss suonuntai kello 2 päivällä. Kirjevaihto-oaoto on: J. E . Koski. Diatmore, P . O., Sask. Näissä ankaroissa oloissa minä kasvatin ja kouluutin itse itseni parhaan taitoni ja .vmmärrykseni muka.a n alas pahuuteen, osoittamalla omilla kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi esimerkeillään, että näin poika, tule tämä ei ole oikein! Täällä ei ole kaikki p> niinkuin pitäisi oUa! Tällöin minulle myöskin alkoi selvitä, että tämä ei ole Jumalan maail-majärjestys ja että tässä eivät rukoukset auta mitään. Kyllä tämä on pahojen ihmisten järjestys ja muilla keinoina kuin rukouksilla tätä sorja kansalaiseksi. Ankaran raadannan, raskaan päivätyön ohella, minä koetin hankkia itselleni edes välttävän luku- ja kirjoitustaidon ja edes jonkinlaisen alkeellisen käsityksen maailman menosta ja järjestyksestä, nuo sivistyksen ja tiedon ensimmäiset välttämättömimmät tekijät. Ja tämä yhteiskunta on tietenkin tämän ponnistelun palkinnut? Onpa tietenkin ja sille aivan omaperäisellä taralla. Kun puusepän opista — jonka kaikella kunnialla suoritin — päästyäni jouduin tamperelaisen Kansan Lehden toimitukseen, yrittäen siellä vointini mukaan tehdä jotakin työväenliikkeen eteen, näperrellen yhtä ja toista pientä, ja joissa toimin vuoden 1918 Tampereen valtaukseen saakka, niin tämä yhteiskunta palkitsi minut noista työväenliikkeen hyväksi astumistani ensi askeleista, raaliaamalla minut vankileiriin tänne alas, jos tahdot yhteiskunnassa menestyä. Tällaisessa jTnpäristössä ja tällaisissa oloissa olen kuitenkin onnistunut kasvattamaan itseni ja ohjaamaan elämäni valheet niin. etten kertaakaan ole horjahtanut minkäänlaisen todella rikoksen tielle (kalkki syjrtteet ovat olleet pulitaasti poUittisia). sillä minua ei ole koskaan tuomittu, eikä voitu tuomita, eikä edes koskaan syytetty minkäänlaisesta rikkomuksesta tai muusta sopimattomasta halpamaisesta teosta, ei edes väkijuomien käytöstä. Sen tähden minä ' uskallankin nousta jalustalle ja kysyä: kuka teistä puhtaalla omallatunnolla katsoo olevansa oikeutettu syyttämään minua? Teistä herrat oikeuden jäsenet tämä kaikki ei tietenkään ttmnu miltään, sillä Te olette, ainakin useammat teistä, saaneet elää ja kasvaa ko-hamasta syntymästään saakka joutuvat elämään sellaisessa ympäristössä ja oloissa, minkä tämä yhteiskuntajärjestys työläisille määrää. Kun te herrat oikeuden jäsenet muistelette lapsuutenne ja nuoruutenne aikoja, on teillä siellä pääasiassa kauniita ja miellyttäviä muistoja. Mutta niinpä ei ole meillä köyhälistön lapsilla. Minä en tiedä, millaiselta lapsesta tuntuu hyvin puettuna ja ruokittuna leikkiä toisten lasten kanssa, vanhempiensa Ja omaistensa hellän huolenpidon alaisina, mutta minä tledänT miltä lapsesta tuntuu nälkäisenä ja ryysyisenä, vieraan orjuudessa raataa raskaassa maatyössä aamusta iltaan ja minulta, puristuu vieläkin käsi nyrkkiin joka kerta kun minä sitä ajattelen. Minä en tiedä, millaiselta nuorukaisesta tuntuu käydä koulua ja opiskella koulunpenkillä säännöllisenä päivätyönään, mutta minä tiedän millaiselta hänestä tuntuu opiskelu ja koulunkäynti pölyisessä, kuumassa tehtaassa raadetun .. 12-tuntisen työpäivän jälkeen. Minä en tiedä, miltä tuntuu syödä, juoda ja mässätä toisilta Ihmisiltä, yhteiskunnalta ja valtiolta rosvottuja ja varastettuja rahoja, mutta minä tiedän, miltä tuntuu hiessä otsin tehdä työtä ja malcsaa veroja, pitääkseen yllä näitä elostelijoita. Minä en tiedä miltä tuntuu lietsoa sotaa, provosoida ihmisiä teurastamaan toisiaan ja saalistaa sitten sodan kustannuksella, mutta minä tiedän, miltä tuntuu Istua ku-ristushuoneessa rauhan asian puo- ' lesta, sodan vastustamisesta. Minä en tiedä, miltä tuntuu rääkätä ja kiduttaa ihmisiä E. K : n komeroissa, mutta minä tiedän, miltä tuntuu kuukausikaupalla Istua, noissa Inhoit-tavlssa luolissa. Minä en tiedä, miltä tuntuu syyttää ja tuomita sj^ttömiä ihmisiä, mutta minä tiedän miltä tuntuu olla syytettyhä ja kuulla tuomionsa, silloin kun varmasti tietää ja tuntee, ettei ole^koskaan tehnyt mitään rikollista rangaistuksenalaista tekoa, j ei edes pienempääkään. | Nuo kaikki ne ovat minun lap-i suutehl ja nuoruuteni muistoja ja minun ei kai tarsitse sanoa, että ne eivät ole erikoisen kaimiita eikä ihania. Tämä juuri tämä on sitä, joka on synnyttänyt ja synnyttää minussa kommunismia ja ilman, että sen siementäkään olisi tarvinnut Moskovasta hakea. (Jatkuu.) TYÖLÄISIÄ NEPaiANNIEN ASLN-TOIHIN NEUVOSTOLIITOSSA Harkovissa on asuntopula ollut verrattain kireä. Monien työläisperheiden on täytynyt asua sullottuina pieniin huonepahasiln. Vaikka viime vuosina ja erikoisesti tänä \nionna rakennustoiminta on- oUut vilkasta, niin silti el asimtopulaa kädenkäänteessä voida poistaa. Kun yksityiskauppiailla yjn. sellaisilla nepmannlalneksilla on hallussaan suuria huoneustoja, on Harkovln kaupunglnneuvoston määräyksellä otettu nepmanneilta lilat huoneet pois ja asutettu niihin vaikeimmissa asuntosuhteissa olevia työläisiä. Tällä tavoin on jo asutettu 700 perhettä. Edflleen tullaan neuvoston iJäätöksen mukaan ottamaan kalkilta el-työtäteke\iltä aineksilta liika asuntopinta-ala ja luo\-uttamaan konna. Valittavasti ritisi ' vastapäinen nojatuoli mister Forbesin painosta. II:*- syvästi nosti miljardööri kulmakarvojaan. — Henrico Marti, professori — e-sitti vieras. — Te tahdoitte niin kiihkeästi tavata minua — Se oli välttämättömyyden pakosta. Tunnustan, etten . odottanut tapaavani teitä täällä. Nähtyäni lehdestä, että jahtinne on saapunut Nea-peliin, kiirehdin tänne. Mutta yhtä kaikki, teidän luoksenne on vaikea päästä — minun täytyi aivan tapella palvelijanne kanssa. — Asia on siten, että matkustan tunnin kuluttua, — vastasi Forbes kuivasti katsoen kelloon. Professori nyökäytti päätään. — Koetan esittää lyhyesti Teitä, "Amerikan Kemiallisen Trustin päämiestä, epäilemättä intreseeraa Ilmoitukseni. Ellen erehdy, valmistaa trusti msrrkkykaasuja ja aineita joista kaasua saadaan. Voin ilmoittaa teille oman viimeisen keksintöni — erittäin voimakkaasti vaikuttavan kaasun— Miljardööri tuli tarkkaavaksL — Te ehkä tiedätte, — jatkoi pro-ressorl Innokkaasti, — minkälaisen kiihtymyksen m37rsk3m nosti ensimäl-nen kaasuhyökkäys vUme sodassa. Kuinka paljon siitä puhuttiin ja kirjoitettiin siihen aikaan. Silloin se näytti meistä hirveällä, mutta nyt me olemme siihen tottuneet, eikö .niin? Forbes nyökäytti päätään seuraten yhä kasvavalla Innostuksella vieraan kertomusta. — Keväällä y. 1915 saksalaiset järjestivät enslmäisen kaasuhyökkäyksen läntisellä rintamalla ranskalaisia vastaan. Muistaakseni käytettiin klooria. Tämän kaasun vaikutus joukkoihin, jotka eivät olleet siihen valmistautuneet, oli hirveä. Tukehtumaisillaan olevat mjrrkyte-tyt sotilaat etsivät pelastusta paosta, mutta suurin osa heistä tuhoutui. Säilyneiden kertoman mukaan moraalinen vaikutus oli kuvaamaton — lähenevä kaasupilvi sjmnyttl paniikin. Muutamat utopistit ajattelivat, että tällaisten kaasujen käytäntöönotto lopettaa sodan. Mutta me tiedämme, kuinka vääriä nämä käsitykset olivat — vielä kauheampia kaasuja käytettiin sodan lopulla Professori piti aivan kuin luentoa, lyöden kynällä tahtia. — Sitäpaitsi,'"ei kaasujen kä5rttö ole niin uutta kuin sitä luullaan. Jo spartalaiset , polttivat piirittämlensä afrikalaisten kaupunkien muurien ympärillä puita, jotka olivat kyllästytetty tervalla ja rikillä. Entisajan kiinalaiset heittivät vihollisiaan vastaan "haisevia ruukkuja". V. 1532 Etelä- Amerikan intiaanit taistellessaan espanjalaisia vastaan Orinoco-joella käyttivät menestyksellä "pippurikaa-sua". He heittivät tuoretta pippuria ruukuissa palaville hiilille, kun tuuli puhalsi vihollisen puolelle. Canadan alkuasukkaat voitelivat risuja kala-i- asvälla ja levittivät päälle erään puun lehtiä, sytyttivät ntiotiot ja saivat aikaan väkevää kj^yneleitä vuodattavaa sa\'ua. Sen jälkeen on kemia astunut pitkän askeleen eteenpäin. — sodan lopussa ilmestyivät: fosgen, hiilihapon ja: kloorin yhdistys, kyynelkaasu, sinappikaasu, erilaisia nesteitä... — Te unhoitatte lyisiitin — "kuoleman ruusun", — sanoi miljardööri. — Jos puolisataa Ilmalaivaa heittää lyi-siitti- pommeja. voivat ne lyhyessä ajassa tuhota kaikki Pariisin tai Lontoon asukkaat. — Oh, ei! Annan sille oman kunniansa — vakuutti professori. — Mutta niinkuin tiedätte, kaikki nämä kaasut vaikuttavat fyysilliseen organismiin tuhoten sen soluja.".. Minun keksimälläni *kaasulla perustuu vaikutus kokonaan toiseen periaatteeseen. Se %-alkuttaa kiihoittavasti hermosj's-teemlin. saaden aikaan sokean raivon ja tuhoamishalun. Vain pieni määrä tätä kaasua s. J. C0LEM.\.MN. osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen suanuatai klo 1 i.p. Kirjeenraihtp-osote: S. J. Oaasto, Box 31, Coleman, Alla. S. J. CONNAUCHT STA. ja METSÄMIESTEN UNIO-OS.^STON osote: Box 35, Concaught Su., Ont. Kokoukset pidetiiän joka kuukauden en- «isiäinen sunnuntai. DUNBLANEN S. S. OS.\STON osote on: Box l i Dunblane, Sask. S. J. FINLA.NDIN osaston kokoukset pidetään joka easimäiaca sunnuntai kuussa, kello 11 päl-väliii. Osote: Finlaad, via Barwick. Oat. s. J . FORT W : L L I A . M I N osastoa työkokoukset ovat jokaisien kuun easnrrSiaeq ja kolij "•^ «un. aunui kei^'! 8 illalla. Johtokuanan kokoukset edelliseaä > istaina, omalla huoneustolla 211 Robertson St., Fort Willianj, Oat. S. J. INTOLA.V osaatoa työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen (nnnuatai klo 2 ]. pp. Osote: ^. J. Osasto, lotols, Ont. S. J. NORTH BRANCHIN osaston otote on: Sanna Kannasto, Box 430, Port Arthur, Ont. CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUM.MOLAN osaston työkokoukset pidetään kerran kuussa. Box 29, Sbaunavon, Sask., Canada, viimeinen sunnuntai, kello 1 j.p.p. Osoite: S. J. NIPIGON oiasttm työkokoukaet pidetään Joka kuun 2 m ja 4:s lunnnntai. Kirjeraibto-oaot* on: s. J. Osasto, J. Nerala, Box 51, Nlpigon, Ont. S. J. LAKE COTEAU osaston No. 41 kokonkaet pidetään osaston haalilla joka kuun toinen san. nuntai kello 1 päivällä. Postioaote: Box 87, Dunblane. Sask. s. J. LADYSMITHIN osaaton kokonkiet' pideain joka kuun neljäi lunnuntai. alkaen klo 7 lllmlla. Kirjeenvaifato-osote: Box 153, Ladysmitli, B. C. S. J; LONG LAKEN osaaton kirjeenvailito.oiote: Victor Hänninen, Rbeaalt, via Sudburf, Ont. Kokoukset on jokainen I nien aunnantai kniiiaa kello 2 I.p. S. J. LARDER LAKEN osaaton osote on: Urba Aalto, Box 16, Larder Lake. Ont. 9. J. LEVACKIN osaaton No. 33 kokoukset plda tään. joka kuukauden toinen aunnantai. Sihteerin osote: Box 41. Levaok. Ont. LtmBEE tirORrERS DTOUSTRIU. DNiOJf CANADAN itäineo piiri, djmaato-oaou « Alf. HantainikT, 2» Seeoid St, Port Ont. Bahalibetrkset oa tchtiTi yMoltim, oaoUeeU»- S. J. NOLALBN OMXton kokonkaet on }okxli« knokaadea Janen «tmnnntai kallo 2 i.p. titjt, »aihto-oaote: Fnnk Nnnni, Nolaln, fJiJi^ Qg^^ S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET pidetään oaaston baonenatoUa. 239 St. Aatoin» St., jokaisen kuukauden cnaimiisrnä »unnttataiB». kello 3 »ItapäiTällä. Johtokunnan kokoakaet «I laana päivänä, kello 2 iltapäirätlä. Osastoa kii. jevaihto osoite: S. J- Montrealin osasta, 23} St. Antoice St-, Montreal, Quebec. S. J. KIRKLAND LAKEJl osaston Box 240, Kirkland Lake, Ont. osote oa: S. J. KENOGAMIN OSASTON kokoukset pideUia joka kuukauden toinen aunnantai kello kaksi ip. Kirjeenvaibto-osote: V. Kanjaa, Box Igg Kenogami, Que. L. TV. I. U. of Canada Kcnopamin o53«nii koukset pidetään joka kuukaudeo enslniiinea sucnuntai, iollo 2 ip. osaston haalilja. Posti, osote: Box 233, Kenogami, Quebec. S. J. PORT ARTHURIN ojaston kokoukset joki kuukauden liaen sunnuntai: johtokunnan kokoukset kuukauden viimeinen tiistai; näytelmäseo. raa kokoukset joka toinen keskiviikko; caia. jaosto kokoontua joka toinen tiistai. Kaikkiea kokousten aika on klo 8 illalla. Kirjeeavaibt». osote: 316 Bar St., Port Arthur, Oat. s. J. P0TTS\1LLEN osasto No. 14. Poreupiae. Oalario. TYÖL.ÄISNAISTE.\ LIITON POTTSVILLE.\ OSAS-TO. N kokaijkset pidetään kaksi kertaa kuussa, ensimäinen ja kolmas keskiviikko. Työkokouk-stt ollea ensimäinen keskiviikko kello 1 pjivjUJ ja ohjclmakokoukset joka kolmas keäkiviikko klo i-iB illalla. Osoite C. Tn. Liiton Suomalainea Osasto, Porcupinc, Ont., Can. ROUYN. QUEBECIN. S. i. osaston kuukausi-kokous , pidetään joka kankanden ensimäinea •unaantai kello 2 ip. ja L . W. I. Union osastoa kokous joka kuukauden toinen innnuntai keila 1 ip. Pnstiosote: Box 91, . Ronyn, Que. S. J. R03E GROVEN osaston kokoukset pidetään joka kuukauden toinen snnnnntai klo 2 j.pp.— Kirjeenvaihto-osote: Maija Hela, Rose Grove, P.O Ontario. •It S. J. SAULT STE. MARIEN No. S työkokoukset pidetään joka toinen aunnantai ja objelnu-kokoukset, toisina, alkaen klo 8 i.p. Osote: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont. s. J. SOUTH PORCUPINEN oaaston , työkokoukKi» pidetään joka kuukauden kolmantena «namia. taiaa, kello 2 i.p. Osote: Box 528. SOINTULAN OSASTO (Canadan Suomalaisen Jär-jestöa Osasto 56) kokoontan omalla HaaliUaan joka kuukauden ensimäisenä aunnontaitia kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. S. J. TIM.\IINSIN osaston kokoukset pidetään Joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, Timmina. Onl. Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- ji metsätyötSisten järjestöön. S. J. TORONTON osaston työkokoukaet pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 9S7 Broadvievr Ave-, jokaisen .kaakandes enaimäinei ja kolmaa sunnuntaisilta, aikani kello' BM. Ohjelma- ja keskastelukokouksoC pidetHän Jokaisen kuukauden toinen ja neljäi •tmnontai-ilta, alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 9S7 Broadviesr Ave. . J. WEBSTER'S CORNERIN osaston kokoukset pidetään ensimäinen sunnantai knusaa. Kirjeen-vaihto- osote: O. Salmi, Webster** Corner, B. C S. J. VANUPIN osaston knukausikokoaksel pMs-tään joka kuukauden 3 :a aunnantai klo 2 j.p.p, Postiosote: Quarla, Ont. S. J. VANCOUVERIN OSASTON No. 55 kokoni on jokaisen kuukauden toisena keskiviikkona kello 7-30 illalla Clinton Haalilla, 2605 Pendn Street East. •• • ••- AMERIKAN WORKERSPUOLUEEN Snomalaisea Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdlstriten Ke*- kuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation. 1000 Belmont Ave., Chicafe. Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähetykiet on tehtävä vllimainitulla osntteella. muutamia pommeja, jotka ovat täytetty tiivistetyllä "neroniltiUa", — jatkoi hän. — Tullen huiluksi, vihollisen joukot alkavat hävittää toisiaan ja tämä vuorostaan tuottaa välillisen moraalisen vaikutuksen muihin so-tilalhin, — heidät valtaa paniikki, epäjärjestys ja siltä seurauksena tals-telukyvyttömyys. Sodassa on tällä kaasulla rajattomat mahdollisuudet... Kiihkeä tuli kuvastui professorin silmissä. Hän melkein huusi — "Keroniitilta" ei voi pelastua!.,— Kaasunaamarit ovat sitä vastaan tehottomia siksi, että^ tämä on — "ohut" kaasu, tun-keutuen pienimpäänkin aukkoon tulematta tehottomaksi. Sitäpaitsi sitä voi yhdistää toisiin kaasuihin. Tähän tarkoitukseen sopii esim. "aivastus-kaasu", joka pakoittaa heittämään kaasunaamarit. "Neronlitti" vaikuttaa g vain psyykillisesti tuottamatta fyy- * siliisiä kärsimyksiä. Siltä seuraa hui- p luuden jälkeen — kuolema, huomaa-mattomastl ja auttamattomasti. Se on yleensä humoorinen kaasu... Miten te ajattelette! — lopetti hän väsyneesti. Rummuttaen sormillaan pöytään ajatteli miljardööri ihmeissään: "Piru-m ii 1 SUURTEOS SUOMEN "Punaisessa. Karjalassa" kirjoittaa, parhaimpansa, antaakseen kirjalle tov. Ivar Lassy teoksesta "Suomen i kauniin, voisipa melkein sanoa loista-luokkasota. Historiaa ja muistelmia" ! van ulkoasun — vaan myös sisältöön-mikä vastikään ilmestyi Amerikan! sä nähden. suomalaisten sosialististen kustannus-1 Kirjoituksista ovat 2 historiallisia. 5 Inkkeiden kustantamana ja mitä on. käsittelee vallankumouksemme hallin-saatavana myös Vapauden kirjakau- to- ja järjestökysymyksiä, 33 kirjotusta pasta, seuraavaa: 1 on omistettu itse luokkasodan tapah- Jo taivesta alkaen olemme kuulleet; tumille fniistä vksi yleinen kirjoitus. Yhdysvalloissa tekeilläolevasta suu- loput muistelmia eri taistelurintan:ll-resta kirjasta Suomen v:n 1918 luok-: ta), valkoista terroria kuvaa 19 kx-kasodan muistoksi. Tiesimme että a-i joitusta (niistä kaksi yleiskuvausta ia menkkalaiset toverimme tekivät vaka-! 17 muistelmaa) ja 7 kirjoitusta on o-m 'M ••m i vaa, perusteellista työtä aineiston kokoamiseksi niin Suomesta päin, kiyn Neuvosto-Venäjällä, ja Amerikassa elävien vallankumoukseen osaaottaneiden mistettu amerikalaisten suomalaisten toiminnalle vallankumouksemme hyväksi. Jo tässä kuvastuu jossain määnn toverien keskuudessa. Näkyipä tietoja kirjan yleinen luonne. Suurin osa sii-siitäkin, että Amerikan Työväenpuoluta on omistettu itse luokkasodalle ja een Suomalainen toimisto — elin, joka siellä on kommunistisen liikkeen johdossa — yhdessä muiden järjestöjen kanssa jo toista vuotta sitten oU Worcester'iin Mass., perustanut erikoisen "Suomen Luokkasodan Arkiston", jonka asiana on kerätä mahdollisimman paljon Suomen 1918 v:n luokkasotaa ja vallankumousta koskevaa aineistoa. työläisperheille. Kaikkien näiden toimenpiteiden tu-loksena on nyt ilmestynyt luo suurel-ja ihminen! la jännityksellä odotettu teos "Suo-menettaa tahdonvoimansa. Kaikki hä-imen luokkasota. Historiaa ja muistel-ajatuksensa kohdistauvat valnlmla" tov. A. Halosen toimittamana. Kirja, joka sisältää kuudettasataa sivua ja runsaasti kuvia, täyttää epäl- _ lemättä korkeita vaatimuksia ei vain — Ajatelkaa minka vaikutuksen te- kirjateknilllsessä mielessä — ameri-kee, jos vihollisen armeijaan heittää! kalaiset työläistoverit ovat tehneet nen härittämiseen. Nimitin kaasuni "ne-roniitlksi", — hullun' keisarin mukaan valkoiselle terroriUe. Suurin osa kirjoituksista ovat kuvailemia muistelma-kirjoituksia. Suurin osa kirjoittajista ovat työläisiä ja vallankumouksen n-vimiehiä. Se ei siis ole mikään "kirjailijain" teos, vaan känsäkourilla kirjoitettu, elävä ja välitön, tyyliltään suora ja koruton kuin vallankumouksen ja rintaman arkipäivä Itse on. Tästä kirjasta ei pidä siis hakea historiaa sanan ahtaammassa, tieteellisessä mielessä, ei myöskään kirjoituksia vallankumoushaUituksen ja sen paikallisten elimien toiminnasta, ei taloudellisia kuvauksia eikä teo- [ reettis-poliittisla kirjoituksia vallankumouksen arvioimiseksi. Viimeksi mainitulta alalta on vain yksi ainoa kirjoitus, nini. Kullervo Mannenn "Mitä Suomen työväenluokka on voit- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-09-20-02