Vapaus, March 19, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 19, p. — Tuesday, l^arch 19, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN ;
. OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ^ EstabllShed Nov. 6. 1917
Edltor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorlal-OS 4^4265 •
Publlshed thrlce weekly: Tuesdaya, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co, Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
''Advertising rates upon application, translations free.of charge,
Authorlzed as second cass maii by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
.TILAUSHINNAT.
Canadassa: 1 vk. $«.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 ^ Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Mhe CANADIAN LANGUAGE-PRESS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Justiina Savo, Toronto, Ont., täyt­tää
torstaina 'maaliskuun 21 päivä­nä
71 vuotta.
John Salo, Mipigon, Ont., täyttää
perjantaina, maaliskuun 22 päivänä
93 vuotta. '
Anna Leskinen, Pioneer Manor,
Sudbury, täyttää lauantaina, maa
liskuun 23 päivänä 80 vuotta; ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Jatkuvasti, -päivästä pS^ivään ja
viikosta viilckoon siiuren rahan lehj^
det tekevät propaganda
Canadan tulee entistä enemmän
hankkia kaikenlaista sotakalustoa,
mukaanlukien atomiaseita, : puolus­taakseen
itseään ulkoa tulevaa
hyökkäystä vastaan;
Luonnollista on että Canadan hal­lituksella
on oikeus ja velvollisuus
hankkia aseita puolustustaan var­ten,
mutta asiassa on eräs toinen
puoli, joka sietää ottaa huomioon,
Csmadan suomalaiset ja liittovaalit
Noin kolmen viikon kuluttua, tarkemmin sanoen huHti-'
kuun 8 pnä suoritetaan Canadan liittovaltion historian yhdet
kaikkein tärkeimmät vaalit. Silloin valittavan alahuoneen k o ­koonpanosta
riippuu suuresti se, voivatko canadalaiset olla
"isäntinä omassa talossaan", vaan täytyykö meidän alistua
vastänottamaanmarssimääräyksiä rajan eteläpuolelta. \
Näiden vaalien yhtenä erikoispiirteenä on se, että yleisen
väittelyn alla olevia vaalikysymyksiä on suhteellisen vähän.
Kaikkein ylimpänä on kysymys siitä, voiko Yhdysvaltain hal­litus
pakottaa Canadan vastaanottamaan jenkkien ydinaseita,
voi eikö se voi! Kysymys on siitä, voidaanko Canadan kan­sallisista
asioista, mukaanlukien maanpuolustusta koskevista
asioista, päättää demokraattisella tavalla täällä Canadassa,
vai täytyykö meidän kansakuntana ottaa komennuksia Y h ­dysvalloista.
Luonnollisesti on vaaleissa kysymys paljosta muustakin,
kuten tuiki tärkeästä terveyshuolto- eli "medicare"-lain laa­timisesta,
työmaalta työmaalle kulkevan eläkelain laatimi­sesta,
vanhuudeneläkkeiden korottamisesta työläisten ja pik-kufarmarien
tulojen parantamisesta, työttömyystilanteen
huojentamisesta, kuntien talousaseman parantarhisesta, nuo­rison'opiskelu-
ja ennenkaikkea työmahdollisuuksien laajen­tamisesta
ja monista muista hyvin tärkeistä asioista. Mutta
kaikki nämä halutut, tarpeelliset ja kiireelliset tavoitteet jää­vät
silloin täyttymättä, jos viimeaikainen suuntaus saa maas­samme
jatkua ja nopeistua, sillä kansakunnan varat eivät
riitä-silloin työtätekevien hyvinvoinnin parantamiseen jos
niitä haaskataan lisääntyvässä määrässä varustelukilpailuun.
Siksi näissä vaaleissa on "kysymyksen kysymyksenä" Yhdys­valtain
isännöimishalun torjuminen maassamme ja ennen?
kaikkea jenkkien ydinaseiden vastaanottamisesta kieltäyty­minen.
Ydinaseiden vastaanottaminen maahamme tai asevoi-miemme
joillekin osille, vetäisi Canadan välittömästi ydin-asevarustelufcilpaan;
voisi.aiheuttaa ketjuseuraamuksena sen,
että ydinaseita levitettäisiin lukuisiin muihinkin maihin, m u -
käät^ukien Sakaan, tekisi Sodänvaaran ejitistä suuremmaksi
ja köyhdyttäisi kansakuntaa niin, että elintason parantami­sen
asemesta sai.simme lisää veroja j a yhä kohoavia hintoja
tavallisen kansan leivän kaventamiseksi.
Tämän vuoksi on siis sanottava, että "kysymysten kysy­mys"
näissä vaaleissa on se^ miten saadaan mitätöidyksi jenk­kien
painostus, jonka tarkoituksena on saada Canada vastaan­ottamaan
ydinaseita. .
ASIAA HARKITTAVA HUOLELLA
, Ön siis erittäin tärkeätä, että Canadan suomalaiset yleen­sä'harkitsevat
näihin vaaleihin liittyviä asioita perusteelli-senimin
kuin milloinkaan ennen.
,/„Kysymys on lyhyesti sanoen siitä, minkälaista ohjelmaa
' seuj^aten voimme parhaiten taata oman henkilökohtaisen, se­kä
samalla niin Canadan kuin Suomenkin kansan turvalli­suuden?
Tähän on olemassa vain yksi vastaus: Varustelukilpailun
tehostamisen asemesta on sanottava: E i ydinaseita Canadaan
eikä .Canadan asevoimille! Canada haluaa ja tulee itse päät­tämään
omista asioistaan! Vain täten menetellen voi Canada
antaa oman merkittävän panoksensa kansainvälisen rauhan
säilymisen ja vakiintumisen hyväksi — j a vain rauhan säily­minen
takaa meille ja rakkaimmillemme elämän jatkumisen
j a onnellisemman huomisen. Muuta keinoa ei ole.
Konkreettisesti tämä vaatii meitä työskentelemään n i i -
den puolueiden ja ehdokkaiden ta|)piolle saattamiseksi, jotka
liberaalipuolueen johtajan, Lester B. Pearsonin tavoin intoi­levat
nyt jenkkien ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi.
Toisaalta se yaatii meitä antamaan sekä moraalisen että
aineellisen tukemme niille ehdokkaille, jotka päättävämmin
j a johdonmukaisemmin vastustavat näiden kauheiden jouk­kotuhoaseiden
vastaanottamista,
. Iloksemme voimme vaalikampanjan tuoksinassakin tp-deta,
että porvaripuolueidenkin ehdokkaina on nyt miehiä ja
naisia, jotka lupaavat vastustaa jenkkien ydinaseiden vas­taanottamista.
Se antaa meille mahdollisuuden toivoa, että
huhtikuun kahdeksannen päivän vaaleissa saadaan valituksi
alahuoneen jäsenyyteen enemmistö ydinaseiden vastaanotta­misen
kannalla olevia edustajia puolueyhteyksistä välittä­mättä,
vaikka huomattava osa Canadan työläisistä ja farma­reista
äänestää ehkä vieläkin jonkun porvaripuolueen ehdok­kaan
puolesta.
KANNATUS TYÖVÄENEHDOKKAILLE
Mutta paras tae siitä, ettei vaalilupauksia "unhoiteta"
eikä petetä on kuitenkin se, että valitsemme alahuoneeseen
mahdollisimman paljon työväenliikkeen edustajia, mikä tar­koittaa
ennenkaikkea Uuden demokraattisen puolueen eh­dokkaiden
vahntaa; Mitä enemmän saavat ääniä ydinaseiden
vastaanottamista ja Yhdysvaltain isännöimishalua vastusta­vat
työväenehdokkaat, sitä voim_akkaammin tulee tulkituksi
kansakunnan tahto rauhan puolesta. Siksi työväenehdokkail-le
anrtettavat äänet ovat monin kerroin arvokkaampia ja
hyödyllisempiä kuin "hyvillekin" porvareille annettavat ää­net
vielä siinäkin tapauksessa, vaikka .äänemme saavat työ-yäenmiehet
eivät kaikissa tapauksissa tulisikaan valituksi
,vielä tällä kertaa. Valveutuneen työväenluokan velvollisuus
j o n k i n huolehtia näissä vaaleissa siitä, että kaikki äänet anne­taan
ydinaseiden vastaanottamista päättävämmin vastusta-eville
työväenehdokkaille, j a että alahuoneen jäseniksi saatai-jsiin
niin paljon Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaista,
,'jotta he saisivat käsiinsä voiman tasapainon siinä täpaukses-
:sa, jos tulee jälleen vähemmistöhallitus, kuten yleisesti cana-jdalaisten
keskuudessa toivotaan.
;*yHpiSTETYIN RIVEIN UURNALLE
; ' | ^ N ä i s s ä vaaleissa pitäisi kansalaistemme yhdistää rivinsä
J l p j i d e n canadalaisten työläisten ja pikkufarmarien kanssa
SC;.. •
Ruotsin ryhmävakuutus
pi^rheturvan täydentäjänä
nimittäin että Mmä samaiset
Vuoden> vaihteesta lähtien ovat
käytännöllisesti katsoen kaikki 21
—67 vuoden ikäiset ruotsalaiset
työläiset henki vakuutettuja. Tätä
koskeva sopimus tehtiin vuoden
1962 sopimusneuvottelujen yhtey­dessä.
Ammatillinen. Keskusjär­jestö
ja Ruotsin Työnantajayh-distys
ovat perustaneet tätä tar­koitusta
varten eritjisen vakuu^
tusyhtiön. Kun 21—55 ikäinen
työläinen kuolee, saavat hänen
omaisensa 24,000 kruunun eli n,
1,5 milj. vmk:n suuruisen perus-summan.
55 vuoden iästä lähtien
laskee vakuutussumma 2,000
krounuila vuotta kohti.'
• Kaikkien työehtosopimuksen pii­riin
kuuluvien työnantajien velvol­lisuutena
on ottaa vakuutus kaikil­le
työntekijöilleen. Tämä tapahtuu
jokseenkin automaattisesti niillä
työpaikoilla, jotka alan teollisuus
liiton välityksellä kuuluvat Työnan
iajayhdistykseen ts. ovat järjestäy
tyneitä työnantajia. Toisin on
asianlaita järjestäytymättömien
työnantajaryhmän palveluksessa o
levien työntekijöiderf täytyy itse
varmistua siitä, että työantaja todel
la on ottanut vakuutuksen^-pyytä,
mällä vakuutuskirjaa nähtäväkseen
Tämän kaltaiset valvontatoimenpi
teet; ovat erityisen tärkeitä raken
nusalalla jossa pieniä työnantajia or
lukuisammin kuin useimmilla muil
Ia teollisuudenaloilla. Ryhmäva
kuutuksen voimaanastumisen alku
vaiheessa ovat sekä liitto että osas
tot asettaneet käytettäväksi ylimää
räisiä varoja tehdäkseen valvonnas
ta niin tehokkaan kuin mahdoUis:
ta. Sinä lyhyenä aikana, jonka ku­luessa,
vakuutusta on sovellettu, on
valitettavasti kuitenkin jo tapahtu­nut,
että rakennustyöläisten omai
set ovat jääneet korvausta vaille
työnantajan laiminlyönnin johdos
ta.
VOIMASSAOLOAIKA
Vakuutus on voimassa viiden päi
vän työssäolon jälkeen saman työn
antajan palveluksessa. Jos työnte
kijä on aikaisemmin ollut vakuutet­tu,
astuu tämä vakuutus jälleen voi
maan heti uuden työsuhteen aika
•essa. •
Vakuutuksen voimassaolo jatkuu
raskauden ja synnytyksen, asepal
veluksen, virkavapauden, työriidan
ja lomautuksen aikana.
Sairaustapausten sattuessa on va­kuutus
voimassa rajattoman ajan.
vaikkakin työsuhde mahdollisesti o
Iisi katkennut sairauden aikana
Mikäli on kysymys pitkäaikaisesta
sairaudesta, tulee vakuutetun yhden
vöoden sairastettuaan ilmoittaa va­kuutusyhtiölle,
fettä vakuutuksen
|täytyy edelleen olla voimassa. Tä­mä
ilmoitus tulee vuosittain uusia.
Työttömyyden aikana — riippu-lehdetr
radiot ja televisiot mukaan
siitä-että-Tiukien pyrkivät «Iltamaan meille
sellaisen käsityksen että hyökkäys
Canadaan tulee tapahtumaan vain
eräältä vissiltä taholta, nimittäin
pohjoisesta päin ja että sitä varten
meidän on varustauduttava- i
Silmäys maailman karttaan osoit­taa
että meillä on pohjoisessa kak­si
maata joiden rajat ulottuvat Poh­joiseen
Jäämereen, kuten Canädan-kin
rajat, nimittäin Norja ja NCUT
vostqliittd. Canadassa tuskin ori yhr
tään ^hmistä joka uskoisi ettäi Nor­jalla
1 olisi hyökkäysaikomusta Ca-nadaianj
niinollen jalelle jää siis
Neuvostoliitto.
Kuitenkin heti vallankumouksen
ensipäivästä lähtien ovat—kaikki
Neuvostoliiton johtajat esittäneet
päättävästi kaikkien sota-aineiden
riisumista koko maailman mlttä-
I
niin, että voisimme vaaliuur­nana
äänestää samaa ehdokas­ta
rauhan ja yleensä kansakun­nan
parhäiiten etujen hyväksi.
Täilamen yhtenäisyys on sekä
mahdollista että suotavaa, silla
yhteisesti . toimien voisimme
Canadan kansan vissinä osana
antaa parhaan panoksemme
maamme hyväksi-Hiäissä-r-vaa-ieissa.
Harkittu käsityksemme on,
että muutamaa aniharvaa poik
keustapausta ehkä lukuunotta­matta,
näissä tärkeissä vaaleis­sa
on annettava yhteinen kan­natuksemme
ydinaseiden vas­taanottamista
vastustaville Uu­den
demokraattisen puolueen
ehdokkaille. Mitä enemmän
saavat ääniä ydinaseiden vas­taanottamista
vastustavat työ­väenehdokkaat,
ja mitä enem
män saadaan valituksi Uuden
demokraattisen puolueen eh­dokkaita
alahuoneen jäseniksi,
sitä paremmin palvellaan Ca­nadan
kansallisia etuja ja puo­lustetaan
rauhan asiaa.
Yhdistäkäämme siis rivimme
mahdollisimman laajassa mit­takaavassa
työväenehdokkai-de,
n puolesta jotka päättävim-min
vastustavat ydinaseiden
vaytanottamista ja Yhdysval­tain
hallituksen isännöimispyr
kimyksiä maassamme.
Ääni j^rdinäseita vastaan ja
lyöväenehdokkaiden puolesta,
on _ ääni kansakunnan hyvin­voinnin
edistärnjlsen ja kan­sainvälisen
rauhan puolesta!
matta siitä onko työttömyys työnte­kijän
tahdosta riippumaton vai on­ko
hän itse jättänyt toimensa — on
vakuutus voimassa saman ajan, jon­ka
työntekijä viimeisten 26 viikon
aikana on ollut toimessa ennen työ­suhteen
katkeamista. Edellytykse­nä
tälle on kuitenkin, että asiano-nainen
on työnhakijana työnväli-ysviranomaisten
.kirjoissa. Sitävas-oin
vakuutus ei ole voimassa va­kuutetun
asuessa ulkomailla, mikä-i
tämä ei johdu lääkärin määräyk­sestä.
Sairaudesta aiheutuneen työ-
'<yvyttömyyden sattuessa voidaan
juitenkin myöntää poikkeus pää-
;äännöstä.
?EF,INTÖOIKEUS RATKAISEVA
Edunsaajien kohdalla on voimas­saoleva
naima-ja perintöoikeus rat­kaiseva.
Tämä merkitsee,, että
yöntekijäin vaimo tai aviomies ja
apset ovat edunsaajia. Aviovaimon
asemaan asetetaan myös avioliiton
'-.altaisissa olosuhteissa' vakuutetun
canssa yhdessä asuva nainen.
Mikäli edellämainitun kaltaisia
edunsaajia ei ole, suoritetaan va-luutussumma
muille omaisille pe-intöjärjestyksen
mukaan. Kuiten-
:in sillä erotuksella, että summa
/ähenee puoleen, siitä, mitä asiano-
"nainen aviopuoliso tai lapset olisi­vat
saaneet.
Alussa mainittiin, että korkein
maksettava määrä on 24;000 kiniu-lua.
Tämän lisäksi tulee 7000
cruunun lisä jokaisesta lapsesta, jo-
:a ei ole täyttänyt 17 vuotta siinä
cuussa, jonka kuluessa vakuutettu
ycuolee. Jos lapsi on täyttänyt 17
.nutta ei 18 vuofta, on lisäsumma
3,000 kruunua. Summa pienenee
1000 kruunulla jokaisesta vuodesta
!0 vuoteen saakka. Jos lapsi on 20
-21 vuoden välillä, on maksettava
umma kuitenkin vain 2000 kruu-
. lua. •
Jos on kyseessä työntekijä, joka
n alle 21-vuotias ja jättää jälkeen-ä
vaimon ja/tai lapsia, on vakuu-us
voimassa kuten sallaisen kohdal­la,
joka on täyttänyt 21 vuotta. Täl-
»-aisissa tapauksissa on vakuutusyh-iö
kuitenkin pidättänyt itselleen
)ikeuden tarkistuksen suorittami--
;een. - •.• •.
Jos perillisiä ei ole lainkaan, voi
vakuutettu antaa toisenlaisen mää-äyksen
kirjallisesti. Jos hän jät­kää
tämän tekemättä, menee summa
erityiseen rahastoon, joka käytetään
vakuutusyhtiön hallituksen päättä­mällä
tavalla.
Ryhmävakuutus on tehnyt tar­peettomiksi
osan niistä kollektiivi-jista
vakuutuksista, joita liitto ja o-jastot
aikaisemmin olivat ottaneet
Kaikkia ei kuitenkaan lopeteta,
muutamia niitä pidetään ja käyte­tään
turvaamaan niiden jäsenten
Dmaisten tulevaisuus, jotka kuole­vat
ennen 21 vuoden ikää tai täy-lettyään
67 .vuotta, lisäksi on tarkoi-
.uksena pitää voimassa invaliditeet-i-
ja kuntouttamiskorvaukset.
Ryhmävakuutus merkitsee per-leen
turvan oleellista paranemista.
Voidaan.tietenkin keskustella siitä;
pitääkö tällainen kysymys ratkaista
yömarkkinaosapuolten keskeisellä
iiopimuksella vai sosiaalilainsäädän­nöllä.
Mutta^un se nyt on sopi-musteitse
syntynyt, tulee tuskin ku-caan
ruotsalainen työntekijä ajat-
AUTOILEW MAANOSAT
kaavassa ja sen sijaan ottaa käytän­töön
neuvottelut tasavertaisuuden
pohjalla kaikkien erimielisyyksien
ratkaisemiseksi eri valtioiden vä­lillä.
Kukaan ei myöskään voi osoit­taa,
että Venäjä olisi koskaan, en­tisen
eikä nykyisen hallituksen air
kana tehnyt mitään elettä tai uh­kausta
hyökätäkseen Canadaan.
Päinvastoin;' kahden maailmansodan
aikana Canada ja Neuvostoliitto
ovat liittolaisina taistelleet yhteistä
vihollista vastaan. Neuvostoliitosta
käsin ei myöskään millään tavalla
ole pyritty sekaantumaan Canadan
sisäisiin,^asioihin.
Meillä on kuitenkin toinenkin ra­ja
jonka ylitse Canadaan voidaan
hyökätä ja sen rajan taustaa mei­dän
sietää hieman tutkia ainakin
näin vaalien edellä.
Meidän etelärajamme takana on
naapuri jonka täkäläiset suuren ra­han
lahdet, radiot.ja televisiot ta­vallisesti
kuvaavat erikoiseksi Ca­nadan
hyväntekijäksi, melkein suo­jelusenkeliksi
jolla ei Suinkaan
ole meihin nähden muuta kuin
kaikkein rauhallisimpia aikomuksia
ja. joka ei ote jbskaätt t^^iyt' pte-tuntS^
än elettä;vsaattaakseeu Ca­nadan
valtansa alle,...
Vksinpä Cahafdah koululasten
historfah"oppikirja .Canadan men­neisyydestä
tietää kertoa että ainoa
valtakunta joka koskaan on Cana­daan
tehnyt aseellisia hyökkäyksiä,
tarkoituksella vallottaa Caqada, on
meidän eteläinen naapurimme Yh­dysvallat,
Nämä sotilaalliset^ hyök­käykset
ovat tapahtuneet vuosina
1775 ja 18.12. Nämä sOtUäaUiset
hyökkäykset: tosin kuinpais^llakiri
kerralla epäonnistuivat, siitä |^itos
Canadan urhoollisille; puolusiajille,
inutta ne jokatapauks^a: vaativat
Canadan silloisilta kapsalaisijta ää­rettömän
suuria uhrauksia taiste­lussa
"Yhdysvaltalaisia hyökkääjiä
vastaan ja puolustaessaan Canadan
i-a jo ja. Näistä. taisteluista on tänä­kin
päivänä olemassa muistomerk­kejä
lukuisissa Canadan kaupun­geissa
ja kylissä. .
TALOUDtlLLINEN HVlöKKÄYS
Kun sotilaaUiset hyökkäykset
näin epäonnistuivat niitl; piisi ollut
luultavaa että eteläinen naapurim­me
jättää meidät ratuhassä kehittä­mään
omaa elämäämme. ' N i i n ei
kuitenkaan tapahtunut.' Sotilaallis­ten
hyökkäysten tilafle vaihdettiin
vain toinen taktiikka^ nimittäin ta^
ioudellinen hyökkäys. Tätä hyök­käystä-
on sitten iayty. ipaatamme
vastaan jatkuvasti,: alati kipityvällä
vauhdilla, ja tällä hyökkäyksellä on
YTidysvaltain rahapääoma onnistu­nut
aikoessaan moninverroin suu­remmassa
määrässä, jopa äiinä mää-satitixiiljoonaiset
voitot 'viiösittalti
Siidburyn ympäristön ja^Manitoban
nlkkelialueen kaivianhbista kaive-.
tusta kikkelistä. Väätaiähjaksi näis­tä
meidän luonnonrikkauksiemme
riistämisistä jättää eteläinen naa­purimme
meille muutaman verodol-lartn,
raihnaiset kaivosmiehet ja
tyhjennetyt kaivosonkalot. Näistä
onkaloista tuskin saisi edes atomia
pommisuojia jos eteläisen rajan ta-:
kaa milloin aloitetaan atomifayökr
käys, mihinkään muuhun ne eivät
kelpaa. Tämän saman hyökkäyksen
koitteena on Atbertan öljy ja liion-nonkaasu
ja British Columbian ve­sivoima^
toisin sanoen kaikki Cana^
dan luonnonrikkaudet.
PÖLIITTINIBN HYÖKKÄYS >
Taloudellisen hyökkäyksen lisäk­si
on varsinkin viime vuosina var­sin
suuressa määrin kiihdytetty Ca-nadaa
vastaan poliittista hyökkäys­tä
Yhdysvaltain taholta." lÄeille an­netaan
määräyksiä, rajan eteläpuo­lelta,
että meidän pitäisi — mikäli
se meille on mahdollista — pyrkiä
näännyttämään kiinalaiset ja kuu­balaiset
nälkään kieltäytymällä
myymästä heille viljaa ja karjaa,
vaikka meidän farmareillamme on
suuret ylijäämävarastot näitä elin­tarvikkeita.
Meidän fai-mareiltamme
sensijaan puuttuvat rahavarat joil­la
voitaisiin maksaa konevelat jot­ka
pääasiassa johtuvat niistä ostois­ta,
joita Canadan farmarit vuosit­tain
joutuvat tekemään Yhdysval­tain
pääoman kontrollissa olevista
maatalouskoneiden välitysliikkeistä.
Canadan puolustuksen nimessä
pnaahamme ja loukkaa itnei-tä
il^^^o^nä valtiona? Ne eivät ole
suinmä: meidän pohjoiset Naapu­rimme,
.jotka ovat .sekaantuneet
meidän asioihimbe/ Suurin hyök-käysvaara
on eteläisen naapurimme
taholta. Sieltä tulevaa hyökkäystä
vastaan meidän on vihdoinkin ryh-
'd^Olivä taisteluun. Taistelun itse­määräämisoikeutemme
puolesta
voimme parhaiten alottaa tulevissa
liittoparlamentin vaaleissa huhti­kuun
8 ^päivänä, antamalla äänem­me
sellaisille ehdokkaille jotka vas-tifistavatf
ydinaseiden hankkimista
Ca^m^\e,i joita YhdysValtaiiif tahol­ta
y^i^tä 11 «vaaditaan ' vastaanoUa-mÄpriUeidaB-
tärkein .tiehtäv^me
tuievissa yaaleissa on valita liitto-parlamenttiin
enemmistö sellaisia
edustitjia jotka sanovat meidän tu-telemaan,
että biisi pitänyt vuoden
1962 sopimusneuvotteluissa luopua
tästä vakuutuksesta ja ottaa mie­luummin
se 0,75 % enemmän palk­kaa,
johon määrään vakuutus suo­ranaisena
palkanlisäykseriä ^ arvioi­tiin.
— T.
rm, että m«stä sanotaan tulleen J on Yhdysvaltain taholta kiihdytetty
vedenkantajia' ja puunhakkaajia" hyökkäystä Canadaa vastaan sillä.
Yhdysvaltain pääomalle.
Taloudellisen hyökkäyksen muo­tona
on erikoisesti otettava huo­mioon
että meidän luonnonresurs-simme
pyritään riistämään meiltä
pilkkahinnalla. Meidän 'vihreä kul­tamme"
vyöryy jatkuvana virtana
rajan eteläpuolelle, tuottaen mo­nien
miljoonien dollarien voitot
vuosittain Yhdysvaltain rahapää-
Qmalle vastapalkkioksi tästä riistos­ta
^ää: Canadalle oksat, latvat ja
kännokot. Amerikan kapitalistien
kassaholveihin siirretään Pohjois-
Ontärion ja Quebecin: kullat"'ja ho-peat
sekä muut jalometallit Maail­man
suurin nikkelikomppania saa
ionTsaataVi. i ^ ^ . i^ä^ttää rbmistä-asi-^
oisfaari. nipiilä-on hyvä imaine jja
sudÄ*:iaikutiiävalta puolueettomien
maiden keskuudessa. Tämä johtuu
siitä, että meidän edustajamme eri­näisissä
maailman tilannetta käsit­televissä
konferensseissa ovat kan-naftiineet
rauhallisia neuvotteluja'
eri' valtojen välisten ristiriitojen \
ratkaisemisessa - ja kannattaneet
34eistä aseistariisumista. Jos me nyt
ottaisimme vastaan Yhdysvaltain
tyrkyttämiä atomiaseita ja ryhtyi­simme^
Yhdysvaltain . sotavankku-rien.^^
täjiksi me menettäisimme:;
kaiken arvonantomme puolueetto­mien
hiljan itsenäistyneiden m^i-'
den. keskuudessa. Täten me teki-^
simme suuren karhunpalveluksen
rauhan asialle. Vastustaessamme
atomiaseiden vastaanottoa me sen­sijaan
teemme palveluksen maail­man
rauhanasian hyväksi.
Uuden Demokraattisen Puolueen
ehdokkaat, muutamia poikkeuksia
lukuunottamatta, ovat lupautuneet
vastustamaan ydinaseiden vastaan­ottamista,
samoin ovat kommunisti­sen
puolueen ehdokkaat lupautu­neet
tekemään samoin. Juuri työ­väenehdokkaille
on. siis näissä vaa­leissa-
annettava täysi kannatus ja
tuki siellä, missä työväellä on oma
ehdokkaansa.
. Mikäli työväellä ei ole jossakin
piirissä omaa ehdokasta, sielläkään
ei pidä nyt istua kotona kädet ris­tissä.
Sellaisissa tapauksissa olisi -
käsittääkseni annettava kannatus
sellaiselle ehdokkaalle joka selvim-^
n^in lupautuu vastustamaan ydin­aseiden
hankintaa ja puolustamaan :
Canadan oikeuksia itsenäisenä kan-
Duncan Hines, Nova Scotiasta, on tässä antamassa 144:nen
verilahjoituksensa Punaisen Ristin klinikassa,; Glace Bay,
Nova Scotiässa. Mr. Hines, Cape Bretonin Nyrkkeily va­liokunnan
puheenjohtaja, on' antanut 144 verilahjoitusta
20 vuoden aikana. • .
että on vaadittu maatamme otta­maan
osaa miljoonien dollarien ar­vosta
PineTree ja muiden radar-
'linjojen rakentamiseen, joista meil­le
ei ole mitään hyötyä ja jotka on
huomattu vanhanaikaisiksi jo ennen
valmistumistaan. Tämän hyökkäyk­sen
onnistumisesta voi Yhdysval­tain
hallitus olla kiitollinen silloi­selle
liberaaliselle hallitukselle.
Heidän Tiallituskautenaan alkoi to­dellinen
kilpajuoksu Washingtoniin
tekemään myönnytyksiä niille vaa­timuksille
joita sieltä Canadalle esi­tettiin.
Tässä juoksussa erikoisem­min
kunnostautui silloinen ulkomi­nisteri,
liberaalien "rauhankyyhky-nen",
josta myöhemmin aiottiin teh-^ sakununa. H.E.
dä Canadan pääministeri. Tämän
samaisen hallituksen aikana pää­asiassa
taottiin ne kahleet, Joilla
Canadan puolustusvoimat on kyt­ketty
Yhdysvaltain sotakoneiston
yhteyteen. Suomalainen sananlasku
sanoo; että jos pirulle antaa pikku­sormen
niin se vie koko käden. Tä­mä
sanonta näkyy edelleenkin pitä­vän
paikkansa. E i Canadan kansal­ta
ole kysytty minkäänlaista lupaa
Yhdysvaltain taholta Bomarc-ase-mien
rakentamiseen ,ne on meille
pakotettu otettavaksi kuten siirto­maalle
ainakin ja viimeisenä vaati­muksena
on tullut se, että meidän
pitää ottaa vastaan atomikärkiä
näihin Bomarc-vekottimiin ja kulut­taa
edelleen miljoonia dollareita
Canadan kansan varoja ja niillä va­roilla
edelleen lihottaa Yhdysval­tain
sota-asetehtailijoita.
"KUKA" JA VAALIT
Kaiken tämän johdosta voidaan
tosiasiassa tehdä kysymys, kuka on
se joka aikoinaan on kahdestikin
sotilasvoimin hyökännyt Canadaan?
Kuka on se joka jatkuvasti harjoit­taa
taloudellista ja poliittista hyök-
SITÄl
J A
TÄTÄ
HERRA SMITH'
Herra Galke saapuu Ne\v Yorkiin
ja soittaa firmaan Smith, Smith &
Smitti.
— Herra Smith? hän kysyy.
— Hän on matRoilla.
•"— • Voisinko: sitten puhua herra
Smithin kanssa?
— Valitan, herra Smith on sai­raana.
— Pyytäkää sitten herra Smithiä
puhelimeen.
Olen puhelimessa.-
SELVÄ ON
^ Nyt, kun psykoanalyysini on
selvä, niin minkälaista aviomiestä
suosittelette minulle, herra tohtori,
— V Tyytykää vain poikamiehiin,
hyvä neiti. Jättäkää aviomiehet
rauhaan. ("Medisiinari").
Jenkkejä kivestää M-Vietiiamissa
Peto on vaarallisin silloin kun kanavien varsille tuhotakseeii puski
kot missä kommunistit piileksivät,
selittävät Saigonin anäerikkalaispe-i-
uiset uutistiedot.
Merkillepantavaa' on myös Yh-dysiyältain
puoiustusininisteriöri se­litys;
asiasta. AP:n a l k ^ i i t o i l a an­taman
meriselityksen miik^ Ete­lä-
Vietnamissa levitfeiyt, • k^isvulli
feuutta hävittävät keinikaälit "eivät
Ole rnyrkyliisiä ihifllsii|e' ja eläi-hiille,
jos niitä käytetään <^eiden
hiukaisesti, tsr suihkutetaäii; puihin
ja niiden juurilla kasvavilri, pensai­siin
avoimessa ilmassa." '
Siinäpä sitä ollaankin! Sotatoimis^
sa ei olla niin turhan tarkkoja,
vaikka esim. tätä myrlQrllistä ke­mikaalia
sattuisi menemään vähän
"kommunistien" kasvi- ja hedelmä­tarhoihin,
pelloille ja laidunmaille.
Siinäkin tapauksessa vaikka ei olisi
avoin tarkoitus myrkyttää ihmisten
ja eläinten ruokia, on aina se vaa­ra,
että tuuH kuljettaa suihkutetta­vaa^
rayikkyä nietsistä jonnekin
muualle, esim. eläinten ja ihmisten
ruokun liiin, että ihniiset ja eläi­met
voivat sairastua vaikeasti ja
pahimmissa tapauksissa kuoliakin.
Meillä täällä Canadassa on luon­nonsuojelulain
toimesta vastustettu
jyrkästi metsien myirkyttämistä ke­mikaaleilla
• vissejä tuhohyönteisiä­kin
vastaan, joUca aiheuttavat mii-
Joonien dollarien tappiot ja uhkaa­vat
hävittää kokonaisia suuria met
siialueita, j a miksi? Siksi kun na-se
on haavoittunut tai joutunut sel­laiseen
paikkaan, mistä ulospääsy
näyttää vaikealta.
Sama pitää paikkansa imperialis­miin
nähden. J a erikoisesti Yhdys
valtain imperialismin viimeaikaisiin
edesottamisiin Etelä-Vietnamissa.
Tässä on joitakin esimerkkejä^
Kun Neuvostoliiton sanomalehdis­sä
esitettiin äskettäin syytös, että
Yhdysvallat käyttää Etelä iVietnam-issa
myrkyllisiä kemikaaleja siviili-,
väestöä vastaan, niin yhdysvaltalais-piireissä
ei yritettykään kieltää tai
kumota tätä syytöstä.
Totta on, että Yhdysvaltalaiset
sotilaspiirit kielsivät myrkkykaasun
käytön, mutta samalla myönnettiin,
että myrkyllisiä ja ilmeisesti sekä
ihmisten että eläinten terveydelle
vaarallisia kemikaaleja on kuiten­kin
siellä käytetty.
Tosiasiassa Etelä-Vietnamista,
Saigonista, aikaisemmin saapuneis­sa
yhdysvaltalaisten omissa uutis-tiedoisa
on kerrottu, miten siellä
on käytetty "kommunistisissejä"
— selvästikin Etelä-Vietnamin kan­san
enemmistöä edustavia vapaus­taistelijoita
— vastaan rikkaruoho-myrkkyä,,
minkä tehtävänä sanotaan
olevan vehmeän kasvulUsuussuojan
hävittäminen kommunisteilta Lento­koneet
—-ja Etelä-Vietnamissa ole­vien
sotilaslentokoneiden alkuperä
on tunnettu .— suihkuttavat näitä
kemikasilimyrkkyjä maanteiden ja
mä kemikaalit tappavat linnut, jä­nikset
ja kaikki muutkin eläimet
metsistä, ja uhkaavat siten myrkyt­tää
vissejä kotieläimiä ja ihmisiä
kin.
Kun Yhdysvaltain sota- eli puolus
tusministeriö puhuu näiden myr­kyllisten
kemikaalien "ohjeiden
mukaisesta" käytöstä, niin se esiin­tyy
aivan kuin Pontius Pilatus ai­koinaan
pestessään kätensä sanoen
"viaton olen minä".
Tätä vastaan Neuvostoliiton ar-meijan
lehden, PunatäHden syytös
ön todella vavahduttava. Mainittu
julkaisu kirjoitti:
"Amerikkalaiset hyökkäysvoimat
ovat jälleen käyttäneetlmyrkyllisiä
aineita Etelä-Vienamissa. Satoja ih­misiä
on tuhoutunut ja suuri mää­rä
karjaa on myrkytetty . . . "
Väitettyään, että yhdysvaltalaiset
silmän tekevät "hierovat tyytyväisi
nä käsiään", Punatähti jatkoi: ?'Ke-mikaalisten
aineiden käyttö on tä­hän
saakka rajoittunut siirtomaa­sodan
käyttöön. Mutta kuka voi
taata, etteivätkö muidenkin maiden
kansat voi joutua saman aseen uh­reiksi?"
Kuten sanottu, nämä Neuvostolii-'
ton sanoraalehtisyytökset ovat sitä­kin
hätkahdyttävämpiä, kun ne lyö­vät
yhteen amerikkalaisten ja ua-tistoinitstojett
kuvauksiin SiitS, mi­ten
m:^rkylUsiä kemikaaleja on Ete-:
lä-VietUatnlssa käytetty kuulema
menestyksellisesti kommunistisisse-'
jä vastaan, i, ^
Mutta miksi voidaan kysyä?
Luulisi Yhdysvaltain tulevan siellä
toimeen ilman tällaisia joukkiituho
aseitakin.
Vastaus on häminSsiyttaväi)
slQkertaincn. Yhdysvaltoja tivträ'^^
tää sotilaallisesti Etelä-Vietnam­issa.'
Haaskattuaan Etelä-Vietna--
imin mädäntyneen diktatuuriko-inennon
ylläpitämiseksi ainakin,
$400,000,000 vuosittain ja sijoltet-tnaan
sinne peräti 12,000 miestä
käsittävät asevoimat, mukaanlu'
;:kien suuri määrä helikoptereita
Ja multa sotilaslentokoneita,
Washington on joutunut totea-
• inaan, että "voitto" on nyt yhtä
kaukana mitä se oli kuusi tai
seitsemän vuotta sitten!.
K:ansojen vapausliikkeen voima
tm suunnattoman suuri, Etelä-Viet­namin
vapausliikkeellä on tosin huo­nosti
aseistettu ja pieni "vakituinen
JM-meija" korkeintaan 25,000 -=mies-tä.
Sen lisäksi vapaustaisteluun osal­listuu
sisseinä arviolta 100,000.
miestä ja naista. ;^ i
Etelä Vietnamin' diktatuurihalli-T
tuksella on kantapäistä hampaisiin ^
asti aseistettuja miehiä vakituises­sa
armeijassaan 380,000. Sen lisäksi
sen tukena on. tuntematon määrä
yhdysvaltalaisia"sdtilasncuvonan-tajia"
sekä 12,000 sotilasta.
Mutta jenkki-imperialismi on kul»
kuitenkin omien uutistietojensakin'
perusteella niin "vaikeassa" pulas-.
sa" siellä, että se on turvautunut
jopa myrkyllisten kemikaalien käyt-,
töön? ;
Tuhat kertaa parempi" olisin'että
Ptelä-Vietnam jStettäisiint^itfMoinv.
.viimeinkin Etelä-VietaamiUyi^al^f
le ja jenkit tuotaisiin v|
sa. JokatäpaukiieJS^'(önj
wasts(<,sknoii. et^