Vapaus, April 5, 1956

              Stvu 2 IParoMtoa, hi»hUkuun 5 p, — Thursd^y, hpn\ 5,1956
ffirtriffWffW n » T A 100.1110
ttLAVSHuafJifr:
" ^ i P r a v d a i i lausunto Stalinista
rjatifca>
KäUSeo väärien }ust<xil2QseIit]vteR
41»
i
d^^iOiiii
/ ,l|»tpnln fcuplema tuJi ittMrem jilatyJtsjuä hänen l^helsemmille ystä?
yOIe^ Ja l(olco Sudburyn kaupungille vaikka tiedettiinluD lianen pote-
- sydäntautia jo pitemmän aikaa, * ^ >
^ ^^•^'MeiidUtqiantavaa muuten on; e t t ä edesmenneen Beatonin poUit^
$,kj^;t!^'^ystöttbta^tkin joutu
- , ansainnut, ^'ifir!. ^Sudbury * iiimen, miVi peiton sta erilisä tilat-;
' «l^tj^i^ takavuosina käytettiin. -
~ t?t?€atöirt ojiljnopiptiolinenJa lahjakas mie? jonkalaisia löytyy -väin
' atriharvDJa vanhojen puolueiden fhiiUlJi, - . *fi&
'^'"*X*r^ Hat» oli kansan mies, jolla di\ yrtäviä kaikiksi yhteiskunta-julsdssa,
ja |oka tuli hyvin toimeen kanssaihmistensä k a h ^ huolima^t^ ^
^ „ia^|W>UitliiM5ta,'i«koniw^^ ' Ig»;
i^^r\ ?X^~ Hän oK urheilija joka uhrasi paljon ailjiaaofa ja voimiaai».
V sen hyväksi, etta nuoj-isolle iaslhisuti varatuksi tervettä ajankulua, ke-lUtt|
väa iirheHu^miniaa, ja^nikä tärkeintä, hän ei antanut tässä||i|:
' I§fl;^ppei^e{nioIui^ ja^ryhmäpyyteiJh;. ' - || fei
^J^X.-^ HäJi^^Ii menestynyt pplitiikko, joka oh' armoitettu ymmärsi
' ' famäab oman laiikansa vaatimuksia ja tehtäviä. , * " .
' ,***)^^^ask.Beaioi)i^ ja^ tärkeä ajanjakso S^p|
' Mifs^ kaupungin,historiassa, . ' ' * . '
^ * '; yU, ]^aton oli, ^vanhan aj^n liberaali'*; joka osoitti sekä* käytän-
^ . nossa e^ti Jeariassa^että hän antaa arvoa muidenkin miplspiteille. Hän
/ ol^Ipriispuolustamaan <^^^ ilmaisuoikeutta niillekin, jot-
, |c|iif)$ivai halien feämsaan erimieliä., Siksi^ hänet tunnetaan j,i muls-tetalan.
pltkärt aikaa'''Sudburyn parhaana i>ormeijtarina \ '
~ .'llEi liioin ollut mikään sattuma, etiä Beaton VaKttiin yksitoista
peijakkaista kertaa pormestariksi, Et ollut sattuma sekään, että pa-
"I^tiaan^ takaisin .^ktinnalllispoli.tijkkaan, edesmennyt Bsaton valittiin
, ' ^lah^ti muita korktammalla äänimäärällä kaupunginhallinnon'jääe-'
^ , , ^^Ut^Mnee paikallaan palauttaa mie]ecmme se toslasa, että Sudbury
' ' ofi^-fäkavuosiria^yhdysvaliaiai^en suurpaäc-man kontrolloiman yhtiön
« «j^'4ottoma9^ niielivailassa^ Demokraattiset tuulahduks^ jd*'-menet-
I ' tflyjavat olivat'täällä silloin kokonaan iunt^attomiaV 33-iuvuininäi*
I . ^ käyuösina Sud^uryssa piestiin ja pahoinpideltiin työttömiä ehkä pa-
A ' hitnmin kuin mikään muussa Canadan kaupunj^issa. Ja Inco^erot-
} , ' ty^rtnotta-r* toisinaan joukkomitafsa — parbaankfn työifn/ehehsä^ jos
' ^an'uskalsi liittyä ammattiyhdistykseen tai edes puhua jätjestymisen
| / ' puolesta. tiN^äin musta ja lohduton oli tjJanne^ .vielä toisen maaihnan:
SQ^'«della jk^kutfn tällaisissa'tapauksissa on tavallista^ {iaikaltinsn
^ kfi^ahällishaAlnto ö)i poliittisesti sen ajan'hcn^n/tai oikeammin hen>
: ; , M0iyy^n ^yä,tin.„ . / "; ^ ; * ;|
,^^,,-<!&fpttaäjat muuttuivat. Kaikesta terrorista ja v.-^st^nhangoittC'
' H^i^ta^huolimatta Inco joutui loplilta .työläistensä. yhtenäisyyden
^ |44^äiittäwisyyclen etÄn. Incö joutui tunnustamaan mainehikkaan- ;
' - ^-(M-M ifiMon; - 0tJi^tt; tunnustamiseni yhteydessä tai^ p3remmini«n"an-a^^
J^^^ohrostvat )caivosm'ie£ten palka^ ja äamalla kertaa loppui tyo^'
^^^rfjöri»-^>^aat'dertipkraattiset tiiulct jjubalsiyat voimakki|||i^
^loln'nikkelialueella ja ne veivät mennessään "myös,.y^tiörtjtö^&ri^^^^^
' ^ustarieeo kunnallishallinnon: ^ ^ V . ; F . ^' ^ | | | |
''^'^'T^ssä^tilaritefls nousi näyttämölle "vanhan ajan liberalistn^l
^jisianut Bill Bealon.' Vaikka Beatcn ei kutilutiutkakn'^ työväenliike'
,ikjfiB£e^n ja.vaikka Jjän*joutui porvarillisena HberaaiUna'monenlaisi^J
zistxriitojenL temmeliyk^di?n,/niin juuri-työväenpiireistä.ijän sai löofi
'ttttävimmän kahnatUkscn vaalitaisteluissaan ja muissa edcsottamiJis- r
saan. juuri työväenliikkeen jäsenistön keskuudessa aK-ostetaan ja
kunnioitetaan, niitä monia hyviä* töitä^ mitä ennenaikaifecn hautaan
jouiunut peatpn ehti aktiivisen poliittisen elämänsä aikana suorittaa.'
Sanomalehtenä ja liikelaitoksena Vapaus oli'toisinaan hyvinkin
" läheisessä yhteisloiminn^säa Beatönin kanssa. Kun esim, palkallinen
päivälehti kieltäytyi julkaisemasta hänen joitakin lausuntojaan täi
ehdotuksiaan,. Beaton ci epäillyt kääntyä Vapauden puoleen ;?elitia||
Oiällä, että haa oji pienestäkin^ julkisuustyöstä kiitollinen.' Kun hän
Joutui'toisinaan erittäin «kovaan taisteluun yaalien aikana mustinta
tMntumusta vastaan, Beaton <^i läheisessä yhteistoiminnassa tj^äehfS
' (itlfl^n ja sen''niukana myös^Vapauden^^cans a. Ja urhcilumlehenä
lian" oli A^almi^ virka-aSemansa puolesta tervehtimään Alerusin ja SC
AlIL:n järjestämiä hyviä ui;heilutilaisuuksia yhtä innok>isti kuin hän|:
toimi esimerkiksi Sudburyn Arenan rakentamisjksi. Ja kun nyt pääU»
tymässä olevan ^^j^lmän «odan ilmapiiriisä yritettiin vissien piirien,
toimesta hacjoittaa taloudsllista paiiiostusta Vapautu vastaan, Beaton
r tiov^ liberaalisten vakaumustensa kanto-nana ylös ja sanoi, ettii kau­pungin
veronmaksajille tehdään suurta vääryyttä, ellei kohdella kaik­kia
liikkeitä tasa-arvoisesti.
^ \'apaamielisyydestään ja enna1;koluuIottomuudestaan huolimat-iä^
Beaton ei kuulunut^koskaan työväenliikkeeseen. Ainoastaan \uo-den^
l943 maakuntavaaleissa hän esiintyi 'itsenäisenä CX-T.n" elidok-kaaoia
— ja silloinkin M-M unionin y k s i m i e l i s e s t i kannattamaa R.'
<vai4inia vastaan. ' ' > . «.
"^'Edesmennyt Beaton ei koskaan väittänytkään olevansa työväen-liii^'.
Hän esiintyi aina emalia rtjolillaan — hyvää tarkoittavana libe-i^
ina, joka oli valmiina toimimaan oman harkintansa mukaan kau-pmikimme
h>-väksi. Luoiurallista sib on, että hänen ratkaisunsa saat-toivsit
olla toisinaan h^^vinkin ristiriifai?ia; ne ailieuttivat toisinaan
suurtakin mielipahaa työväenliikkeen piireissä,^- Mutta tällaiset ta­pahtumat
olivat sittenkin poikkeustapauksia. Yhteisesti puhuen hän
/oli edistyksen ja pikkuihmisten ystävä. \ ,v
'"^Työväenpiireis^ tultaan edesmennyttä Bill Beatonia muistMj
maan lämmöllä ja rakkaudella. Työväenliikkeen riveissä oivalletaan
paremmin kuin ehkä* tni&sään muissa piirelEsä, että Beaton edusti
libjbraalisine mielipiteineen uutia ja eritläih tärkeätä ajanjaksoa kau-piml^
imme historiassa.' Hänessä henkilöityi kunnalliselämän alalla
i^tvapaamielifel, demokraattiset tuulahdukset, jotka tulivat nikkeli-.
alueelle kaiv=ostyöläisten paljon ponnisteluja ja suuria, uhrauksia vaati-heör
järjestymiskampanjan voiton tuloksena. ^
7;/"-On vahinko, että Beaton kuoli parhaassa Tm'ehuudeniässä, efi^SQ-yuotiaana.
Varmaa nimittäin on, että Beaton olisi antanut vielä ar-vi
»ldaatt panoksen kaupunkimme juuri n>t ed^ssäolevien suurten on-
^eikn^ ratkaisemisessa.
sustyössä, V. J , i e n ä i tarasti erii-'
^ I to<lcJItoen historian luoja j a e t » mitä, jo„tajlg„ t n e r H t ^ joufeiojen Jär-
^yväUJsempA Ja laajempia jrbtefa&unr jestäjtoä. M i r i i ^ Jenlnlsniij»
nallijet mualokset ovat. sitä «lu- aassikoJdOT J a a i^
kov o» Britannian matkalla iKhltty-1 va51äpaino3»l mzrrJsa^-leäsiismi
njt uuäaiaa^Siifdsa iiotkxyfzn |as£tts opin. Jonka mvkazn kdxua on
^•arasta 00 saiua avomielisesti, ettft
täajä pyylevä, entinen pääministeri,
onnistui matkallaap.
mnon saanut itsensä pidetyksi ja
•eif mtsAtm ^n epäilemätu Uevit-lAnyt*'
8Sreffainin* pulmatuannetu ^ sen
yrittäessä mitätöidä Joseph Stalinin.
Malenkov on oUnt ystävällisten Ih-misjou^
jen huomion kohteena Jalr
kat»1'o<iptteIuiss3, bevosajokilpailuls-
<3 j a ahtaissa. Hän on ^udeUut
lapsia Ja taputtanut heidän päitään
sekä vleraillut.tebtaissa Ja keskustelr
i n t ' p^heenemäntien kanssa. Eräs
skotiantUaispoika^ Jota Malenkov ter­vehti
kädestä pitäen, sanoi myöliem-min
vanhemmilleen, että isoksi'kas­vettuaan
hän haiuaa tulla venäläf-seksi,
^ ' ' '
Lyhyestf sanoen Malenkov on on­nistunut
propagandistina . . . Ma*en-kovln
menettelymuoto on^ taitavampi
Ja'vaarallisempi sen vuoksi, että se
riisuu eiJäluuloi - . - — UPjn kirjeen­vaihtajan,
Charles M, McCannin uu-tlstleio
huhtikuun 3 pnä 1956.
remnut kansanjoukot ovat nUs» mu-. j,„t^rianiäslty^ sen tonnustanilnen,
kaha. Lokakuun suuren ioOaUstisen t työtätekevät Joukot, kansa, on
vallankumouksen. Jolla oli valtava ( ^ j ^ ^ yhteiskunnan rakentaja antaa
vaikutus-koko sen Jälkeiseen maali- niahdorisuuden käsittää oikein Ja ar-manhlstorian
kulkuun. suoritti i , ^ 3 ^ j ^ ^ ^ tuomien
maamme työväenluokJ» kwnmuirf^- . ,oi,tajie„^ järjestäjien, alkunnpanijoi-sen
puolueen Johdolla Wto?sa köy-. g^jj^g^en osuu^. Huomattavat
himmän talonpolkaiston kanssa ja i p ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ - ^^.^^^ kykyjensä
iceskivaraklEaan taionpoÄaJrton k a n - j ^ ^ ^ j j ^ j o t k a tekevät heistä sopivim-nattamana.
Sen suoritti , ^ ^ j ^ ^ j ^ ^ ^ ^yj^^^j^ ^ ^ ^ j ^ ^ j .
oiemmätö Ja siksi se ol&ln kaiisan- tää merkittävää
vallankumous.' Samanlaisia: känsän-vallankumouksia
ovat E^lnanr^uri
Koloin tuotanto
Puolassa
Varsova^ ;>7-: Puolan; metallurgisen
teoUlsuiulennopla kasvu on vaatinut
koksin ituotarmon kohottamista huör:
mättatasti]'Vlime^^^^:v^^
tuotettiin koicsia * lähes 10. miljoonaa
tonnia: Nylcyään Puola tuottaa koksia
mUtel kaksikertaa enemmän kuinen-ren
zotaa. ,
Kuu4ivi;utls8uunmte}man^;
Puola rakensi'16 uudenaikaista ko*
neistettua koksipatteria. Näiden uu*'
(ien^koksipatterien osalle lankeaa ny<•
kyään noin 40^ prosenttia koko tasa­vallan
koksltuotannosta,
'l>uoIa' myy koksia ^ulkomaillekin
Saksan ^demokraattisen tasavallan,
Romanian kansantasavallan Ja trnlcar
rin kansantasavallan kehittyvä me­tallurginen,
; teoUlsuus käytyä pää-ajiäljisestl-.
puolalaisfa. kokäia/ Mqnet
vallankumous sekä vallankomouksei-liset
-A9iialistiset muutokset. Jolta "on
tapahtunut : kaikissa Icansandtemo-kraatilslssa
maissa'.
Kehittäen Bfandn Ja Engelsin ma
teriallstisia historiankäsitystä'I.?*-
ntn kävi koko elämänsä ^Jan^I^py-mätdntä
taistelua inarxismTle 'viha-mieli:
»^ narodmkklen ja: myöHemä
soUaalivalIankumoukselUsten^>.'jfei«^
muksia vastaan "kaiken voi^sttfijBan-kare^
sta" ja harmaasta, persoodial^-
mast^, toimettomasta "laumast^*^.
: > : ^Marxismi; eroaa
kaikista muista sosialistisista teoriois­ta
siinä, että se yhdistää ansiokkaasti
Järjestäjillä,: j ^ ^
koska he käsittävät Ja näkevät tapah­tumat
QTvexiimin kuin muut.
Tuomiten 'pikkuporvarillisen, anar­kiaan
A taipuvan v radikaalisiyis^efs-
£ön,;;Jokav: esiintyi' puolueen Järjestä-
"' Jien"merkitystä Ja arvovaltaa vastaan.
Lenin samo}: " ' •.
"l^öv^riluoiia,-.Joka • käy to
'•coko^maallman vaikeata Ja sitkeäl^^
taistduavtäydelUaen: vapautensa puo­lesta,
tarvijsee^ auktoriteetteja, ' —
mutta luozinollisestl: vain siinä- mer­kityksessä
'kuin Jiiioretj työläiset, tar­vitsevat
>vanhoJa'täis^UJa^
muksia sortoapa riiätoa:;ya^taan;^taiS:%^
telljain; Jotka, dyat kokenut iliuk
lakiojja,:-osallistuneet moniin^vallan^;
vlsen tilan ja kehityksen olijektiiyisen
kulune-7"joukkdjen vailanktKmo^^
liseen voimaan; vallankumoukselliseen
luomiiStyöhön, vallankumoukseUIseen
aloitteeliisuuteen luonnollisesti vtun-nustamara
ehäottomÄsti erij yksilöi­den^;
"lehmien;" Järjestöjen ja;;;j^
puolueiden merkityksen, < Jotka kyke-nevät<
saamaan selville Ja totuutta- •
maan liosketuksen eri luokkien'Välil­lä"
(Leninin kootut teokset, venäjänk,
l>alnj»-;iS;^^^
Yltsllön Ja joukkojen merkitystä^ his­toriassa
on 'Selvittänyt ansiokka^^
tiuomattava mandlainien G . y;;|'leha-'
nov.; jonka mielestä on. väärä 'käsitys,
että; historia: on huomattaviensyltsir
löiden huomaa, yksilöiden, jotka niie-
.liva!taise$ti T pakotti^yat i si.vlsts^ttp-,
mät kuuliaiset kansanjoukot ^omaksu-bät^
i-£uroopan> maäit ostavat myösLmaan omat käsitylcsensä: historiaa,
täydellisen tieteellisen J ä r k l p c r ä l i ^ - i , ' ^ ' , ' , . , ™ \ ^ ^ ,
Btaomunistisella jnuäaeeiJ» J^
vostotehgalla op^äy» ^ tfte ylpeitä;
laTtnf^tfiffmffttgtn^p t7mcä>murista:
5aavutoks:sta, yaJtioUiset).' taloudeDl'
^ ja eivistykselllsei^ Tskennnstyds
Ic£dki]!a aloina suorittamastaan luo­vasta
toiminnasta. NenvostoUiton si­säpoliittinen
ja ulkopoliittinen/asema
sekä yhteiskuntamme ja valtiomme
rakenne on nykyisin :fojempl ja vi^rv
kempi kuin mOIoinltajan aikaispmm^n.;
Neuvostoliiton valtiorakentee^;,, .,|a;
sosialistisen Jäijestehnän suori voima^
ja valtava etevämmyys; ovat antaneet
puo!ueelle. valtiolle ja'Jcan^Se^i-tiiai-;
5uuden asettaa jtsdleenvaltavundd'
laan koko maailmaa -hämmästyttäviä
'tehtäviä kansantalouden- kehittämi­seksi
: kuudennen ;.viisiyuotissnunnItel-•
man aikana sekä ryhtyä/näiden .teb7>
tavien toteuttamiseen.^ J -
: Työväenluokan;;Jai'talonpoikaiston:
liitto,- -SNTL:n kansojen ' veljellinen
Kaki K«ki-ldän
Ipninisleriä
fervMBC:fa
•^;i^nu)tmtvtri. Kabctoi keski-idan
a|aap • laäpitnMerif^rlgOd^ Sayed
Ismail EI; Azbari Ja Iranin Hosssin
SITÄ
TÄTÄ
:PuOIala.'6ta:kok3iaj:Nykyään. Puola vie
Ol02^ koksia yhtä paljon Icuin se tuot
ti sitä ennen sotaa yhteensä.
sanot hän, luoi kansa. * v
MarxismJit ci ; kiellä jhuqmattavlen
yksilöiden«aerkitystä, historiaapa,' lueep monipuolinen kokemus.
teet ovat bpettaneelb ja:Joilla on laaja
poliittinen-katMmtis. ;,Pro!etariaatin
yleismaailmallissn; taistelun auktori­teetti
'on> tarpeellinen jokaisen maan
oroletaareiUe'.:..Jokaiss'h maan nii­den
r edistyneimpien, rtiet^^
työläisten .'kollektiivisuus. Jotka: ovat
esikuvana välittömässä: taistelussa,
tulee aiija - olemaan:: suurin auktorir
teetti. kaikissa tällaisissa kysymyks5sr
sä," (Leninin kootut teokset, osa 11,
siy. 374—375, venäjänk. painos). .
Neuvostokansan > Johtaja Ja; järjes-:
täja sen?" taistelussa uuden'yhteiskunr
nan rakentamiseksi; on! kommunisti­nen
puolue. Jonka muodostaa työ­väenluokan;:-;
työtätekevin .talonpoi­kaiston
ja sivistyneistön edistykselli­sin
osa, r Ja Oi puolueen'; skollektiivisena
Johtajana, '^seh: periaatteiden r säily ttä-
Jänä : ja) tulkitsijana, on ^keskuskomi­tea^
Joka valitaan, puolueen- parhaim­mista
voimista,-Ja -jossa^hdistyjr puo-ystävyys-
ja kansan sammumaton rak­kaus
sosialistiseen gynnyinrnaahansa,
ko2Ö neuvostoyhtelslninnan - vankkU"
maton V moraaIis-]K)lUttinen- yhtenä!-:
syys': muodostavat; neuvostorskaiteen^
sen; mahdin j a kukoistuksen perustan.
MainstifliEkaan -'•^kommunistisen';' puo^
lueenime'viisas:^Johto?^uolueensjob-
:aessa maatamme: vakaasti lenlnlläis-,
lä tietä, on ollut, on Ja tulee olemaan
neuvostoyhteiskunnan - voiman ja vlu-juuden:
lähteenä. sen:' edetessä: horju­mattasuurt;
päämääräänsä kbmmu-olsmia
kohden.
Alär ovat jäbettäneet tervehdyksensä
B|itistr MColtunbian väestölle heidän
ralniistautueBsaan Juhlimaan Ban-dnngin
konferenssin 5-vuotispäIvää.'
.: - luetaan Pender Audi-toriumlssa
liohtikuun 2f päivänä p i ­dettävässä
juhlassa, joUoinnpyös esi­tetään
;'IpdO|iesian hallituksen lilml
Bandungfn- koriferen'ssiKfa,'
; ^ B C : n : rauhanneuvoston mukaan
odotetaan ^ lisää .te^ehdyksiä aasia­laisilta'
Ja afrilckälalsilta' räUhan' karf-nattaJUtaV:/
' , \ ' *
EI VODSCr oponAA
niatsuista pailaava kaveri, joka oli
nähtävästi ;nautljnut -vähän lljkaa,
kysyi^ katkun k u o j ^ a kaivavalta mie.
heitä: ^ ,
—-Mitä kaveri ^ i e e?
—Tunnelia tciselle puolen Jokea.
— ^Ofka TaJmlstuu? ,
— Kolmen' vuoden Jniluttua.
• ^— En voi odottaa niin kauan. Täy­tyy
kal.ottaa.-täksL
SfOLEUBlAT VAPAITA
Muu«i kaveri: tulee hieman hor-jahdenentkyytlä:!
odottavan taksin luo
kysyen: ^ ^ - ,
— Oletteko vapaa?
— Kyllä. / : '
' — Niin olen minäkin- Eläköön va­paus!
'" .K '
Hl'*
sanotaan
Canadan suvereenisiiuttä Arjdiikassa
Kirj. Marie Frank
. Useimmissa Canadan maakunnissa
toimii nykään esteefctömästi henkilöi­tä,
Jotka. levittävät Juuta.'aisla Ja nee-kereita
halveksivaa kirjallisuutta.
On^ ilmeistäkin, että tarkoituksena
on:. aikaansaada:, samanlainen-.tilanne
kuin vallitsee. Yhdysvaltain. Alabaman
valtiossa; Rotuvihaa lietsovat henkilöt
käyttävät hyväkseen maan postilalr
tosta ievittääkseen rotusyrjintää kän-ziattavaa>
kirjallisuutta,< He aktiivises­t
i : esittävät ylem-myyäteoriaa
jakäyi^ät kamanjaajuu:.
t&Ia'si8 ja unloita vastaan kommu-cfsmivastatsen
propagandan teko-:
syyllä. Heidän kirjallisuudessaan teh­dään
useita mammtoja. "kapitalisti-
TMvmret toimivat Mars-tähdeUä
^' / 'CSotambos, Ohio. — Michlganilataen
' V ta^utfeteilijä sanoi täällä, että omi--
tUlset'-' pUvet Joita on nähtävänä
\ iMätSrtähddlä voivat olla tuUvuorista^
p^urkatituvaa'tomua j a höyryä.
' i^os^lUln on, näinä pilvet ovat vah4
-''vistuteena-sille teorialle, että Mars
4 "tähdeltt 00. valtavasti tuUvuoifia. Ja
myös vahvistuksena' siis käsitteelle.
että Mars-tähti on; siinä muodostu­misen
alkuvaiheessa jonka tämä melr
dän maapallo sivuutti ennenkuin velä-mää
tänne kehittyi.
:. .Tuulien: kantama j a Icasaama.vul-'
kaaninen tomu tulivuorista voi ihjrvin
muodostaa; 9e tummat 'juovat Marsin
phmalla. joiden on ota^lamttu olevai^
elävien olioiden kaivamia kanavku
sen, lcansalnvällsen''.yhteisto:minnasw
tu. 'kommunistisen :vkansainvälisen"
kanss»-nykyisen yhteiskunnan ku­moamiseksi.
Onko; tutun tuntoista? Niin. se on
aivan samanlaista kum Hitlerin käfi-nattajat
esittivät tiiihin'^ aikoihin kun
Saksan kansaa piinattiin. Se on Juuri
sellainen otijelmai. Joka on ominaisia
canadalaisille natsien ihailijoille,
quebecilaiselle Adrian Arcandille -Ja
ontarioIalselle-3lon Oostickille. .
-'..Huomattava osa* tästä ainehlstosta
on kotoisin Yhdysvalloista.
KETX OVAT NABIA imilSET?
^Huomatulmpien tämän liikkeen Caj
nadassa toimivien henkilöiden jou-kcssa
ovat seuraavat:
.:>Rcn Göstipk; Heshertonissa, Onta-^:
riossa juIkBistim Canadian Intelle-gence
Servicen toimittaja. Hän puhui
äskettäin St. -Andrew3in eVankelis-lu^
er.Iaisessa kirkossa Torontossa.
Hänen puheensa aiheena oli kummal­linen
juutalaiSTkOEomjunismivastainen
sekoitus. Känen posUoikeuden ^.saa­nut
nelisivuinen painettu lehtensä on
täynnä Juutalaisvastaisia Jt:lkilausu-mia;
Ei näytä olevan minkäänlaista
lakipykälää joka ^ kieltäisi sellaisen ai-nehiston
levittämisen postm kautta.
; Cos^ck on se mies. joka johti-leh-r
tensä avulla päättävää^Titysla ku­motakseen
sitä lainlaadintaa, joka ta:,
kaa tasapuoliset oikeudet leikille ih­misille
heidän rotuunsa: Ja: ihonvä­riinsä
katsomatta/Hän on. aikaisempi
Social Credit-puolueen kansallisen
johtokunnan jäsen -jonka puolueen
eräs osa on Jo kauan harjoittanut
juutaaisvastaista pn^gandaa: '
:Costickin'kanta .rotusyrjintää vas­tustavaan
lainlaadintaan on se. että
$e olisi muka^vepäkristilllstä' ja "epä-englantilaista"
Ja että se tUUsi pols-keus."
i •
I Gastici ei ole-ainoastaan kyennyt
'.valtaamaan <;vsociai'<^ Credlt-puolueeO'
parlamenttiedustajien: aktiivisen kan-:
natuksen vaan'hän s i i myös jdrv.en-pääläisen
; pastorin; Dan Mclvorin
käyttämään: parlainenttiedustajar:
paikkansa tarjoamia oikeuksia jäuta-lainvastaisen
kirjallfsuuden levittamii-seksi.
KysjTnyksessä: ; ovat kirjanen
*Knsw Your; Enemy'' ja.Inteilegsnce
Service-lehti.
SnONIN PROTOKOLLA :
..Torcntolainen AI Herridge johtaa;
National Federation of Christian Layr;^
men-jarjestöa. Joka yhdessä Canadliatl,
Anti-Communist Leaguen kanua J a r |
jesti Oostickin puhet laisuuden :Tor:;
ronton luterilaiseen kirkkoon. •
Samat Joukot vastustavat juomaver
sien fluoridoimista: silla veru^tkeellaf
että se musa olisi 03a Jonkinlaisesta
Kansainvälisestä salajuonesta.
•—iöy5s-"julka£äukom:tealta" voidaan
määrätystä hinnasta saada ihmeteli
tävä seosnimiä ja lainauluia. Joissa;
panetellaan juutalaisia Ja kommu^'.^;
^teja.;:Otsikkona sillä on "Red 'Pog
Over- America" Sen: toimittaja ' on
WlUiam Guy Carr. ,
William Guy Carr.- Kuka on tämä
Carr? Han esittelee itsensä entisenä;
sukellusveneen; komentajana. : Cana|
dan laivastosta. Mutta kun asiaa ryh-^!
dytaän seulomaan.; saamme todelli-r:
sen kuvan; miehestä. Han on todelli*
suudessa sairas : fanaatJ^ko. jonkaij
mielessä piilee ajatus salaisesta juul
talaisperuisesta rahamiespUrlstä joka
muka vehl^eUee.maailman politiikasi
sa -r^ vanha kauan sitten kuniöttu:
väite Suonin protokollasta.
V. 1923 C^rr ryhtyi CPR:n poliIsl|
."aitoksen palvelukseen. MeUIe usko|
teilaan, etta han teki:siteniJätkäak4i
seen . tatsinto;aan ' vallan'sumöuk|
selliseen liikkeeseen.'^ Todellisuudessa!
hän: el ,esi|S sen parempaa'osaa ^kulö'
tava h,et ratsupoUisilaitoksen toal-valli
tpalkatuts urkkijat.; joiden pä&tl
tehtävä on vakoilla unionisteja. Myö-;;
hemmin häa siirtyi kaivosalueille: josr;'
sa han Jälleen kauppasi kykyjään:
Hän.värväsi-vieläioman poikansakin
ksivosherrojen urkkijaksi.
S>tten han yhtyi Toronton FOlUsil:
laitokseen siihea aikaan kun surulli'^
Kommunistisen puolueen j a neuvos-
, :ovaltion; perusta Ja • ja^ ;johtaja nV., I ;
Lenin : on aijDa korostanut puolueen
rityistä merkitystä^ -neuvostovaltion
j a :koko sosialistisen .rakeimustyön
Johtajana; .r. Korostaen: kommunistisen
ouolueen suuren-; vastuun - merkitystä
^oko maata Johtavana: puolueena Le-
Min: noudatti; itse: ankarasti Ja vaati
kaikkia kommunisteja noudattamaan
puolueen suuren kokemuksen pohjalla^
laadittuja-, puolue-e-ämän ja Johtope-;
riaattsideovnormeja^ -Näistä periaat-
' teista: tärkein on kollektiivisen johdon
periaate itsepuolueen luonteesta joh­tuen
sen: rakenteessa demolcraattiselie
sentralismille, joka yhdistää puolueen:
Jäsenteh: aktiivisuuden; oma-aloittei­suuden':
ja : omatoimisuuden ehdotto­maan;
k u r i i n . L e n i n - puhui .siitä;: että
vallankumous tuo esille .'.^korektiivisen
organisatooi^sen. kyvyn. Jota ilman
proletaarien miljoona-armeijat: eivät
•voi saavuttaa vo-ttda" (Leninin koo­tut
teokset, osa 29 sivu 75; Venäjänk.
painos). ' ir \t - , i ;Jatkuu'
sen kuuluisa • kenraaU Drajer . johti
sen' toimintaa. Draper oli aikamme
yksi katkerimpia työläisten ja^iiijva-pauden
vihaajia. f ,^ -"
-Mainitun kirjan alussa seiastetaan
joitakin .k;rja$^^^ käytettyjä ten^jä^
Fasismista Siina sanotaan: "Alkupe-taa
lakicirjolsta.mn kannattaa rau-i räinen järjestö perustettiin ItÄassa
tatelden rotupolitiikkaa siinäkin kiih
bSn: sanoo: jos CPR haluaa palkata
- aeckereitä palveUjoiksi mia. Se l^ödjtti suuresti Italian tom-junUnsa.
nlUi se on sen laitoksen 01- { ssa . . .*• / .
v. 1919 vastustamaan kansainvälistä
ja jumaluusoppivastaista kommunlS-VALKOIHOISTEN
JiEUVOSTOlA-CANADASSAKIN
'Mr; Hall « n myös eras Giiteticlcixt. ja,
muiden juutalais, ja neekeriyasiais?
lenvrotusjnrjintäläisten'seiuraaJa;:4Hä-nen:
toimintakeskuksensa oh Radvilie*
Saslcatchewanissa. " . -
^ Yksi hänen leylttämiäanv ^lehtisiä
cn eräs sellainen joka e l ä i s i suureni^
paa: suosiota paitsi Yhdysvaltain lete-
.^lävaltioissa. N;ita on saatavissa: nii-de
«i läiidekohdasta: Inglewoodi3ta:Ca^
lifomlasta. Kustantajattunnetaanni-mella
VAmericanr Nationalistjoka
nimitys - on ^todellisuudessav vam peite
•Alabaman Ja-; muiden:. etelävaltioiden
•valkoisJle neuvosto.lie".
-Ivatarkoituksissa Siina kuvatastnlS-mi)
JconaiseniAEL^-rGIO:n johtohen­kilö
Walter vReuther ; tervehtimässä
National Asscciation for the Advan-cement
of. Colored Peoplerneekerijärr
jestön toimJienkJö.ta.
Sen viilan keskeisimpänä^; kohtena
on NAACP-Jarjesto. Ylcsi sen jär­jettömistä
väitteistä on se, että
NAA(3P:n'Johdossa ovat "vallanku-.
moukselliset juutalaiset".
PostilialUtus kieltää epäsiveellisen
kirjallisuuden ja arpalippujen levittär
misen postin; kautta, mutta ei ole ole-::
massa lak.a tällaisen törkeän: kirjal-
1 suuden ievittamisen'estämiseksi.
Margot Fonteyn
jälleeii Suomeen ' . . J
vLontfK». >— TänssUatar^^l^
teyii J&LtanssiJaMicha^eL§oam'^, jot­ka'
kuluuvat Sadlers :W.eIIs-jbalettiin,
saapuvat ensi kuussa Suomeen. Ja: he
esiintyivät Suomalaisessa oopperassa.
Suomalaisen oopperan haletti on kut­sunut:.
heidät Ja 'Britlsh:;CoimcU;,;on
takaajana. ,
Caitadan pohjofsimmalta osalta,
Ynkon Territoriesta; • on /ryhdyt^; va­littamaan
c St.,; Laurentin :: haUituk-seEe-
Ottawaan,: . että pohjoiselle
alueelle ^ radarTlinjäa',' ralsentavat' yh-dsrsvaltalaLlset
urakoitsijat j a sotilas-;
henkilöt ; loukkaavat Canadan suve­reenisuutta.
.v; Whitehorsen Ic^yppakamari on syyt-,
läny^: :et^' Dew-linjan' f radar-linjal-le;
annettu'nirm)^^^;
;teydessä'' ylenkatsotaan: Canadan su-
'Vereenisuus - Ja ::Canadan. laki / kuten
myös canaiialaiset urakoitsijat.''Lm-r^
jK: raJtcnnetaan: 7a leveysasteelle: läpi
Canadan. s;.
Viime maaliskuun 8. -päivän num,e-laisia.
zdihin Jitkeuttien'; myös alueen
intiaanit ja eskimot. .yr- "
^.Vastatessaan ; kysymyksiin päämi­nisteri
-St.: Laurent sanoi, että hän
tutkii Jcsko^ölisi tehty hallitukselle
virallisia syytöksiä Canadan suveree­nisuuden
loukkaamisesta; — Canadian
Tribune.
Canadan Uutiset
uusille omistajilie
T^Bdbitanvi^että-^
-jsmistajaa/. Port ^j^hittissa ; i l m e s i^ä;
Canadan UutisefM kirjoitti maalis-rossaan
WhItehorseStar-lehti Julkal-Jfeuun 2S pn toimituskirjoitukssssaan
si ttooiimmiittuusskkiirrjjooiittuukksseenn,,'' jossa väite-:
tään; etta- yhdysvaltalaiset Urakoitsi­jat
syrjäyttävät canadalaisia lento-;
yhtiöitä ^ja tavavankuljetuslaitoksia
huolimatta siitä että tcahden > maan
välillä: on • olemassa sopimus: asiasta.
Edelleen-väitetään yhdysvaltalaisten
lentoyhtiöiden'.loukkaavan: 'canada-'
iklsia tullisäädöksiä lentäessään Eag-lesta
Alaskasta Ja että lentotransport-tilautalnmnan
' määräyksiä rikotaan
yhdysvaltalaisten vientoyhtiöiden toi-,
mesta .niiden kuljettaessa: tarvik^ita
DEWjn'.radar-llnJa':le. * '
J (Etadax;linjan-rakenniis^
on nykyään 'kokonaisuudessaan': yh­dysvaltalaisten
siviiirr :J3. sotilashen-^
kilöiden :: .yalyonnan^^^
Wa°shiiik'-onksä • • nimitettiin' Federal
Electrid -Co:* valvomaan suunnitelman
toteuttamistarseuraavan kolmen; vuo-detv^
aksi. - , , .,
Vljriie.; viikolla. puoliBtustiiotannon
ministeri itove tunnusti parlamentin
alahuoheessa, et'tä*:cariadalaiset' tär-:^
jouksetlbliihylätty; Hän väitti näiden'
tarjouksien, olleen ''.kohtuuttomia".
HSn^inol: edelleen, että suunnitelman
toteuttamiseksi palkatuista 'työläisistä
mm. seuraavaa:
"Viimeiset- neljätoista vuotta Cana­dan
; Uutista. kustantanut mr. Karl E,
Hill on myjmyt lehtilhkkeen mrs.
Rauha; Lahdelle Ja" mr. Bruce Lah-del
e. jotka ovat useita: vuosia pitä­neet
huolen lehden latomisesta Ja
kokoonpanosta. Kuten tavallista sa­nomalehden:
siirtyessä uusiin> kasiin,
yllämainitut ostajat .ovat: sitoutuneet
lähettämään lehteä vapaasti /tilauk-sensa^
etukäteen maksaneille tilaajilla.
.Jos ; kohta Yhdysvaltain puolella
kaksi suomalaista - sanomalehteä^ on
lakannut ilmestymästä viime kuukau­sina;
Solumbia: Press (entmen Lännen
Suometar); muuttuen ^englanninkielir:
se^i ja Keskilännen :Sanomat lopet­taen
ilmestymisen viimdsen kustan­tajansa:
mr. Niemen-äkillisen' kuole­man
:johdosta4 niin täällä-:CanadasEa
suomalaisira/sanprnalehdiU^^ .
pitkälQi^idkaa^h3^ät me^
dollisuiidet^ ;jos^.kohta. kiistannukset
rvlituisfeen;; kohoavat'; kuten kalkilla
muillakin aloilla . '
Domimcanin terävallah Santo
Domingo. yliopisto penistettiin vuon-tulee
olemaan 8öpr0oentti& Canada- na 1538. '
Tulinko minä tänne illalliseUe vaiko illalliseksi?
PÄIVÄN PAKINA
Daily Worker ja sananvapaus
Huolimatta siitä mitä me itse ku­kin
ajattelemme • New i Yorkin Daily
Workensta; kaikki :demokraatiti ovat
ehdottomasti sitä mieltä, että Jos
Daily Worker estetään tavalla taittoi-)
sella IhnestymästB, se on hyökkäys
sanavapautta vastaan yleensä. x
.-.jTOsiiasiassa, jos Daily vWorI^
tään ilmestymästä, se on askel mui­denkin
lehtien painovapautta: vastaan.
Mutta ? kaikesta tästä huolimatta
sainmie^ivllme; viikolla ;nähdä;~ että
epätoivon; vimma Ha:: kylmän sodan i l ­mapiiriä
- ylläpitävät viranomaiset
miehlttii&t aito fasistiseen m a l l i in
Daily Workerin - toimintahuoneet sar
maila kun he miehittivät sikäläisen
kommunistipuolueen: vissejä toimisto-.
Jakija.
Mikä oir sitten syy?
'Yksi syy on yhtä hyvä kuin jokin
touienkin s y y v o l ä v a t nämä kylmän
sodaii poliitikot sanoa. Hoyppivän
Joen" nimellä ttmnettu senaattori
McCarthy on polUttisesU kuollut Ja
IcupfiHBitt»],. mutt?^ hän^n, texroriaat-teensa
ilmeisestikin elää vielä siinä
määrin, että^DaUyv:Work^ta yrite-
'tään riistää ilmoitymlsmahdonisnudet
Jonkun kurjan tekc^yyn perusteella.;
Ja kurjasta ..tekosyystä on todella
kysymys.
^ Pannessaan munalukot Daily, Wor-kerin
toimlntahuonei^in;-;Yhdysval­tain
hallituksen; valtiovarain viraston
edustaJat^SelitUvät'pilkallisesti sihnää
r>SitäpaItsl. poliittiset puolueet eivät
'ni(fysva^loi5sakaan ma'ksa:mitään-tu'-
loveroa. Yleinen käsitys-on siellä,
kuten täällä ' Canadassakin, etteivät
poliittiset. puolueet ole verovelvollisia:
MU^a V löytääkseen Joitalc^
teluja" laittomille-toimenpiteilleen,
kylmän sodan: poUtilkltaaseuraavat
viranomaiset selittivät; että.Yhdysval-tain/^
omm^uhätipuolne on> saanu^^^^^
tamista ja; muista tilaisuuksista; '^sa­laisia
lahjoituksia. Joista muka pitäisi
maksaa veroa! ' ' ^ ^
iskien,H että ;Daily ,WorJcer; j a Yhdys-
•va^taln ::kommunlstinen '; puolue ovat
suuressa verovelassa — että.niHlä; on
kaikkiaan' noin $350.(K)0: maksamatto­mia
Teroja.
.': TSmän .vuotesi;—'ja ;< huolehtiakseen
siitä, ettei DaUy Wofkerin toimitta­j
a t saa muka viedä pois huoneistosta
vanhoja j a kuluneita Uzjoltuskonä--
taan, pantiin munalukot mainitun Ptosta^p huolimatta Daily WorfcBrilla
lehden toimintahuoneisiin. {0°^ kuulemma kuitenkin maksa ma tto-
Bttä kysffmys on todella tekosyystä. | ffäatiii, että ^^^^
se.-näkyy^' siitä,:r:;ettei:^munaln^
.,::Jatäm^ väite pätee kuulemmk Dai­ly'Workeriinkm:
nähden..:vaikka;:lap-setkin''
tietävät, että mahxittn lehti
tuottaa^ liikelaitoksena tappiota: noin
$200.000Joka vuosi!
Voidakseen-pitää taloudellisesti tap^
piota:; tuottavan i; lehtensä käyimlssä;
Daily ;iWorkerin tilaajat; ja kannatta­jat
:: joutuvat keräämään vnosittahi
mainitun. $200.000. suuruisen. summan
lehtensä hyväksi. V . ? *
Mutta vaidtuisesta; j a ' suuresta tap-^
omalsuudet-t'xvastaa-': todennäköisesti
yhtä kymmenettä osaa hiistä "vero-rästeistä?;
imtft muka aiotaan
menetelmän perusteella ja avunavjer
riä!
mistojen''oviin oli -pantava munalu-
Icot!
' Että ky:qmiys on - jostakin;^mimsta;
knto;;nwtowmattomien veroJen^ .p
misestä, se näkyy myös N., Y . Bostin
viime: keskiviikkoisesta toimituskirjoi-
(>:xi^iy':.-4i ; , : , r : : : ' ' - ' P : a : v ; ; ; - v : f ; --^» Vr-S :
tulEsesta, iinissäv sanotaan mm. seu­raavaa:
> • "Valtiovarain ministeriön toimenpi-.
teitä tullaan yleisesti pitäinäan todis­teena
siitä,, että'Amerikka on lan-
'gennut olettamukseen," jotta - Amerik­kaan
-uhkaa kotoinen kommunismi, j a
että Daily Workensta on tullut kuo­lettava
vaara: Yhdysvaltain :>a^
lulie. ' ,
"Valtiovarain ministeriön toimenpi­teistä
ei ole annettu pätevää selitystä
, . . Samalla koin Joe M c C ^ y elää
poliittisesti unhoitettuna; me olenome^
luoneetsuudeUeen: kuvan,trmisö, kunr
di^as tasavalta on menettänyt mie-lenmalttinsa
-ja tullut naurettavaksi :
mccarthysmi-taudin takia . . , '^>-
"Jos valtiovarain ministeriöllä olisi
mitään todellisia perusteita^ se olisi
vedoftnut oikeuteen; sen sijaan että,se .
turvautui alustavasti. sortotoimenpir,
teisiin . ,
Allekirjoittanut puolestaan yhtyy
niihin tuhansiin > demokraattisiin
amarfkkalaisdn ja Yhdysraltato to-dellisito
ystävito. jotta .protestoivat
fäm^Ti juurpan mielivaltaisuuden joh- r
dosta, mikä vaarantaa sanavapautU
yleenö:. Ja.mnstaä; edeneen. Yhdysv
tain mainetta Ja arvovaltaa muun
manilTnan Ja .ennenkaikkea amaiU^.::
laisten omissa silmissä. ' ^
;&r.::::.-^v.fc^^i;:;.;vi;'.A;;^-i.y^r&i^i^