Vapaus, July 24, 1928

              Sivu 2 Tiistama, heinäk. 24. p:nä—Tuesday, Jnly 24 No; 155 ~ 192R
VAPA U S
A. • TAJkSA. B. V TtSfHCÄZS- H, SCLA-Iit
osJy « j ia
VAPAUS »lAcitr)
HJioresHixNAT V A P A U D E S S A:
5«iE»att<stai»et f l J » k«t*. »2J0 k«lui kertJ», — ArfotäaoorocB«r»ot«tj«l 50e.
4Tk««.iis«»k«-. t2£0 luer*, « 3 ^ kout. — tiiM.laoak»a UM ket». — KBoUai««iIao^-
Ht fZÄ t«t*. SOe. kiitäd»s»eeit« ui anUurflrrrixi. — Hal»Tnmif«K }a raot^^otekKf
jBOtMbist* ctsUices. — T.1«aVr». jo;x« e « e » » » «i oli» gUrttiiMf». pvltf »««•ai—n. JoUI»
M utukMt. • • '
mAUSHLV<AT;
I Tk. UJO. « k*. KJa. 1 kk. fl.TS j« 1 kk. f l i » . — TkijiniUttbiM }• ScoaM> M U n n l l r
1 rk. | « ^ . « kk. <3J0. 3 kk. tZJ» > ^ kk' . njau
«ilo 4 ip. ib:
taisi»»: La«Ttr B»iMi»g. S3 Un»» Stx««t. P»fc«li» SSfiV.
••y«sdcs k D c r t t A r i : libertT BoiUIa». SS Lötn» St. Pab«UB 1*33. V^ctötac*»: Box W. Sadtaar. O"-
C«a«ni ^ratM,^ nut 7fe. per eoL tock. M i s i » » du»»» for e s fU iB»etti6» TSe. Jhm Vtpn»
tB tf bc« BiimtiiSss ««&'•£» aaooc Ift» TiaaiA Pcop!» te Cca»4«. •. Z- -
Jm «u» oIBoia f«k«n» ma «uuaau »a» » * i.
^••imriiTi I. V. KAKNASTO, l i i k k f hott«t».
»iu|»a
Obregonin murhan syistä
K a p i t a l i s j u sTnsTttaä Joka päivä
uiisia rjistomuotoja, se on ainaisen
OsQustoi
Viime keskiviikkona tapahtuneen
Meksikon presidentiksi valitun Ob­regonin
murhan syistä kirjottaa
Daily WQrkeT seuraavaa:
Jälleen puhuu salamurhaajan re­volveri
taantumuksen, pappien vas­tavallankumouksen
puolesta- Esitys­paikkana
on tällä haavaa Meksi­ko,
missä yksilöllisen terrorin, po­liittisen
salamurhaajan ase jälleen
ilmenee pitkässä tapahtumain sar­jassa
taantumuksen yhtenä tun­nusmerkillisenä
välikappaleena.
Mutta jos tilanherrain ja pappien
etuoikeudelle perustuvat taantumuk­sen
pimeimmät voimat ovat mur­hanneet
kenraali jObregonin, nnn
se ei ehdottomasti „ edellytä sitä,
että Obregon olisi edustanut mek-eikolaisten
kansanjoukkojen puoles­ta
toimia edistysmieibiä aineksia.
Sillä tyhmyys, sokeus ja kyvyttö­myys
yhteiskunnallisten ilmiöiden
ja historian kulun arvioimiseen o-
"vat sen taantumuksen tunnusmer­killisiä
piirteitä, mikä on ilmen­nyt
Meksikossa- toimeenpannuissa
vastaivallankumousyrityksissa ja mi­kä
johti Öhregonin salamurhaan.
Kun vastavallankumous, jonka
Meksikon kirkko ja tilanherrat or-ganisoiivat
Al^all-kadun finanssipor-hojen
rohkaisemana ja rahastama­na,
puhkesi ja kohdistui Calle-,
/sin johtaman Meksikon hallituksen
kukistamiseen, niin oli Meksikon
tyoläistien ja talonpoikain velvolH-'
suutena nousta- > vastustamaan tata
vastavallankumousta. Sen he teki-vätlcin
suurenmoisella rohkeudella,
hävittäen väsävallankumouksen so­tilasmahdin.
'Mutta vaikka työläiset
-vja talonpojat täteii ^ ehkäisivät vas­tavallankumouksen
kukistamasta
;CaIlesia ja Obregonia, niin se
semmoisenaan ei ole takeena siitä,
t elta Calles ja Obregon tulisivat ole-
.niaan u^ollisia työläisten ja ta-lonppikain
asialle. Kun Yhdysval­tain
imperialismi havaitsi, miten
llj*ak'iyyinnälUstä oli sen yritys
'ji7/a'A-er/aa kukistaa Meksikon halli-iusta
sotavoimalla, niin se turvautui
ovelampaan taktiikkaan — New
Yorkm pankkien rahalliseen ja
'Ylidysvallain hallituksen diplomaat­tiseen
puriätamiskeinooh» —
Tämmöisenä pöinostuksön väli
kappälgeäd kaytelUin Mekvikossa
olevaa Yhdysvaltain (Morganin)
lähettilästä, Dwight Morrowia, joka
pätevimmiii vaikutti. Obregonin
turmelemiseksi. Morrow ryhtyi vä­limieheksi
saadakseen aikaan suora-
"naisen '*rauhan" Obregonin ja
taantumuksellisen papiston välille;
Morrow tahtoi saada Obregonin
perustamaan (valtansa) papiston
suosimalle tilanherruus-järjestelmäl-le,
ja siten vapautumaan valppaan,
yhä taisteluhaluisemmaksi ja "epä-luotettavammaksr'
tulevan työ­väenluokan
ja talonpoikaiston riip­puvaisuudesta.
Sillä niiii kauan
kun Obr^on oli riippuvainen työ-
Iäisistä ja talonpojista eikä tilan­herroista,
tulisi siitä koitumaan epä­mukavuutta
Wall-kadulle, tämän
yrittäessä kä)'ttää Obregom'a impe-rislismin
polisiina, alistamaan Mek­sikon
työläiset ja talonpojat alt­tiiksi
Yhdysvaltain pääoman har-jottamalle
riistolle.
Lähentyessään ja taivuttaessäan
Obregonia pH» Morrow^ yhdessä
kädessä sotilaallisen hyöUcäyk&en
uhkaa ja toisessa lahjuslainoja ja
•suosioita, joita Obregonin tapainen
pikkukapitalistinen politikoitsija ha­vaitsi
varsin vaikeaksi vastustaa.
Niinpä siis, ennenkuin salamurhaa­jan
Itioti' kaatoi ^Obregonin papiston
ja tilanherrain taantumuksen vihol­lisena,
Obregon jo ehti osottamaan
usesf.a nVfkkejä siitä, että hän
itse oli ryhtynyt taantumuksen pal­velijaksi-
'
Kaikki merkit viittaavatkin siihen.
että Morrow oli onnistunut suun­nitelmissaan.
Epämääräisiä vihjauk­sia
Obregonin ja katolikkien välisestä
sovinnosta ja näiden vihjausten puo­littaisia
kieltämisiä seurasi näet en­tistään
terävämpi työväenluokan
sorto Meksikon hallituksen taholta.
.Ne ilettävät imperialistiset orgiot,
joita vietettiin Lindberghin latina­laiseen
Amerikaan tekemän lennon
yhteydessä; Meksikon saamatto­muus,
kykenemättömyys historialli­sen
ösanöa täjltämbeen latinalaisen
Amerikan imperialistivastaisen ryn­täyksen
johtamiseen, josta kykene­mättömyydestä
on parhaana todis­tuksena
Meksikon orjamainen an­tautuminen
taannoin pidetyssä Ha-vanan
konferenssissa; ja sitä seu­rannut
meksikolaisen ilmailijan
Carrazan antautumislento — niin,
nämä kaikki seikat osottavat sitä,
että Obregon oli ennen kuolemaan­sa
antautunut Yhdysvaltain impe­rialismin
ja katolisen taantumuksen
kokoomuksen mustille yoimille.
Yhdysvaltain kapitalistiset lehdet
nyttemmin 'lirvailevat, minkälaiseesi
tilanne kääntyy Meksikossa Obrego­nin
kuoleman jälkeen. Ja Wall-,
kadun kapitalisteilla on edessään
probleemi^ minkälaisten välikappal-ten
avulla saattavat he nyt kontrol­loida
Meksikoa^ kun Obregon.' jon­ka
he olivat miltei jo asiamiefaek-seen
saaneet, qn poissa. Mutta Mek­sikon
työläisillä ja talonpojilla ei
ole •Iaink^can> Epävarmuutta ^ siitä,
minkälaisia tulevat lähiaikojen ta­pahtumat
pääpiirteissään olemaan.
Yhdys\'altain finanssiporhot ja hal­litus
tulevat tekemään entistä jul­memman
ryntäyksen, ja uusin kei­noin,
meksikolaisten työläisjoukko­jen
orjuuttamiseksi. Sen tähden on
Meksikon työläisten ja talonpoikain
välttämättä mobilisoitava kaikki la­tinalaisen
Amerikan voimat, joita
Yhdysvaltain imperialismi ei ole
vielä turmellut, taisteluun tuota im­perialismia
vastaan.
Tilanteen ollessa niin jännitetyn,
kuten \8e jo oli, tulee Obregonin
murha epäilemättä merkitsemään
uutta vaihetta tässä imperialismia
Yastustavaesa tastelussa, jota kaik­kien
aktiivislert ainesten on r)hd>-t-tävä
avustamaan, ja voimistuttamaan
omia asemiaan. Sillä yksi asia on
sejvä: Amerikan imperialismin ja
latinalaisen Amerikan joukkojen vä­lillä,
joita ensiksimainittu pitää or­jinaan,
ei saata olla rauhaa. Impe­rialismin
luonne on näet semmoi-nen,
että Meksikon kehitysasteessa
olevan kansakunnan olemassaolo on
mahdotonta suuren Wäll-kadun im­perialismin
varjossa ilman taistelua
olemassaolonsa puolesta. Yhdysval­tain
imperialismin aikäisempain ke­hitysvaiheiden
kuluessa kaupitsi ve­rinen
tyranni Diaz maataan koi-menk>'
mmeneh vuoden ajan Wall-kadun
rosvoille. Kun Diaz sitten
1911 kukistettiin, niin pitivät Yh-dys\
altain, Britannian ja muiden
maiden imperialistit Meksikoa ta­hallisesti
veristen kuohujen vallas­sa.
Väistämättömimpinä syinä tä­hän
ulkopuolisten sekaantumiseen
olivat: Yhdys\altain läheisyys ja
Meksikon luonnonrikkaudet
Wall-kadun riistomagnaattien toi­mesta
tulevat sota, kulkutaudit ja
salamurhat vierailemäaä Meksikos­sa
siihen saakka, kunnes Meksiko
kunnollisesti täyttää historiallisen
tehtävänsä latinalaisen Amerikan
johtajana ja liikkeelle saattajana
Yhdys\altain imperialismin ikeen
poistamiseksi.
Joskin katolinen kiihkoilija am­pui
panoksen, joka tappoi Obrego­nin,
niin tuon pyssyn, jolla ampu­minen
toimitettiin, pii ladannut
-Morrov, Morganin palkkarenki.
y k s i osuustoiminnan
t e h t ä v i ä on paJveluskuntain kasvatta­minen
osuustoiminnallisten liikkeiden
palveliikseen. Porvarillinen i)alkka-rengin
asema j a taipumukset ilmene­vät
perin silmäänpistävästi osuuslii-keiden
työläisissä. Täitä tilazmetta p i ­t
ä ä yllä se. e t t ä ei ole suuremmassa
m ä ä r ä s s ä prittykään kasvatamaan
muuta k u i n palkkarenkejä. Useissa t a -
määrft.syiä • j ö ^ t t y k ä ä n kasvattamaan.:
kokoonpannut johtokunnat eivät voi
latnata buomiota TOUUUB, lciäxi~^^vci£hj'
dollislmman korkean työtason saa­vuttamiselle
liikkeen , i ^ v j ^ n ^ m i ? a l - -
ta. Ralvehiakiinnalta, <^ t,^a<ttjb^^"tySs^,
kentelyä eipä edes 8a|tt|%y|^ka{k,^^^
toiminnallisten, tjti xvtiden^tyKäisben
tatotiteflSttelden edistSäifeclle.-'.Tfrx^i>-
Sanotaan: Icun tjröUloen ' p ä ä^
tyfinantajaksi on h ä n samanlainen
: kehityksen ?'T;?1nf*n. se c n kapitalistis-
; ten pakkolakien alair.er j a siksi sen
: t ä y t y y aina m e n r ä eteenpäin — !o-
: puHista tuhoutumistaan kohden. T y ö -
I väenliike s y n n y t t ä ä myösMji joka päi-
! Tä uusia taistelu tapoja, terästää sen
i taistelua kapitalismia vastaan j a me-
. . nee valtavalla painollaan, johon sen
vaikeimpia sen kaikkivoipaan kykyTn alkaa hcr- j kapitalistinen järjestelmä juuri pakot-
U l i i i l K l ) alkeet
rv
k u i n b^rttallrtlkln - — Ehkä Jossain
tapauksessa pahempikin.
Työläisten o l o ^ t e i d e n osuusliik­keissä
täytyy oUa y l ä p u o l e n a sitä t a ­soa,
joka on yksityisissä liikkeissä pal­velevilla
tyOläisiim. Mutta heille on
myöskin asetettava vaatimuksia työ­l
ä i s t e n Järjestötoiminnassa. Sattuupa
Joskus niinkin, että osuusliikkeiden
palveluskunnissa löytyy henkilöitä.
Jotka suorastaan halveksivat kaikkea
työläisten, Järjestötoimintaa. Tämä
olisi sUtl helposti vältettävissä, jos el
p y r i t t ä i s i aina ottamaan sitä kantaa,
e t t ä muulla el ole väliä kuin työnsä
kuxmollisella suorittamisella. Vaikka
työvoiman hankinnassa saattaakin o l ­l
a Joskus vaikeiiksla, silloin kun p y ­r
i t ä ä n saamaan oikean laatuista a i ­nesta
osuuskuntain palvelukseen, n i in
jumaan, merkitsee se mvöskin matni-'taa, eteenpäin — lojrjlliseen voittbon-t
u n luokan valta-aseman menettä-; sa.
I f i t ä tulee osuuskuntain työläisten L ^ ^ ^ 5 | _ ^ f _ ^ ^ ° J ^
t^e ^h t.ä .v ä^ n s ä ssuuoorriittttaammiisseeeenn,, eeii se ssaaa! ar'r*^ _r*rr" _e«r^ai*tfa vviirrttaauukkssiiaa. - jotka
perustua amerikalaiseen kiemafluun. I *^*°^^f ^ Jy°^aeDluokan taistelua v a -
W^ t m m o n t a r k k a a n yleisön Palve- ^ ^ " P ^ ^ ^ ^ P i t a l i s m i n _ i k e e s^
lemiseen. mahdollisimman nopeasti j a , ' ? ^ SSnf 12?^ tyojaenhik.
keen liepeille pesiintynyt sosialidemo­kratia,
joka tällä mantereella ilme­nee
vanhoillisena ammattiyhdigtys-byrokratiana.
Tällä sanotulla liikkeel­l
ä on vielä toistaiseksi verrattain vah­vat
Juurensa Europassa, vaikkakaan
suorasukasestL Työläisten liikkeellä
t ä y t y y olla oma lein^insa yleisön pai-'
v e H | e e n k i n nähden. Kysymyksiin on
i i a l ^ i y r i t t ä v ä ahtamaan mahdollisim­man
pätevä vastaus. Jos ei puhuteltu
«oi Itse tehtyihin kysymyksiin vasta-t
f l r . ' o n asiakas ohjattava sellaiseen
paflirnan. Jossa haluttu palvelus v o i -
dsscB suorittaa.
^7«nrJestynelden työläisten hankkiml-
«sousliikkeiden palvelukseen ei
s ä ä inuodostua gipftiMitaan tavaksL
Järjestyzfeen työläisen ainoana leima­n
a el saa olla se. e t t ä . h ä n kantaa
jonkun työläisten Järjestön Jäsex&ort-t
i a . O n osotettava myöskin toiminnal­l
a a n mitä todellisuudessa harrastaa.
Tolseltapuolen taas. sillain, kun ollaan
J ä r ^ t y n e i t t e n työläisten kanssa te-kemlslssä.
- t ä y t y y työläisille myöntää
Järjestyneiden työläisten elintaso Ja
t y ö s u h t e e t ; Jos työläisten liikkeet e i ­vät
pysty n ä i t ä perusteita seuraankaan,
n i i n Järjestyneisyys Jää sillohi vahi
t y h j ä k s i korulauseeksi. Meidän täy­tyy
p y r k i ä kaikessa ulos porvarillisuu­desta,
lause: "Liike o h - l i i k e t t ä . " on
vanhentunut käytettäväksi sUlöin, k u n
on kysymys työläisten liikkeestä. K a i k ­kien,
Jotka' Joutuvat osuusliikkeiden
k ^ h j y s alkavat piTklstää esiin siellä.
m'g^g ennen vallitsi hyvinvointi. Ja
TnänjTi talouden koiiottamiseksi voi­tetut
saavutukset uhkaavat mennä
hukkaan v-aosiksi -eteenpäin. "nLmä on
ilmeisesti näkyvin seuraus siiiä kom­m
u n i s t i l t a kiihotuksesta, joka vuo­sikausia
on l ä ä n i s s ä levittänyt nurin­kurisia
taloudellisia oppejaan, jotka
MontreaUn poliisit
ne puukkoja nyt etsL
Suomalaisten asunnot
he IMÖJISI sekaiseksi. nyt täälläkin osottavat, mihin ne j o h - . . .
tavat, n i m i t t ä i n työväen iöybdyttäxni-Ulniumnoi suurta osaa
£een. h ä t ä ä n ja kurjuuteen." nuuskinnassa näytti.
"Eräs etevä sosialidemokraatti sa
noi minulle kerran, ettei t ä n n e • tule
m i t ä ä n järjestyspä eikä menestyksellis-
^ Etsivät vain lukot murtaa,
tehtävää kun täyttL
ei n i i n vallitsevana^ k u i n t ä l l ä mante­reella-
Europan työläiset ovat suu­relta
osaltaan taipuvaisia radikaali­suuteen,
koska heillä ei ole mitään
mahdollisuuksia Odottaa "onnen" k u l -
tapyörän Jauhavan keille kultaa osa­kekeinotteluissa
tai muissa sellaisissa
s i i t ä huolimatta täytyy alkaa lainaa-; k e t t ä ."
maan enempi huomiota valittavien
h e n k i l ö i t t e n aikaisemmalle J ä r j e s t ö -
työskentelylle^ Osuusliikkeiden, sa­moin
kuin kaikkien muidenkin t y ö -
kanssa kosketukseen^ on omaksuttava
oma liikekäslte. eikä: "Uike on l i l -
Useln kyllä t e h d ä ä n perin heikosti
t y ö t ä malnlttujen>=käsitteiden kasvat­tamiseksi.
Johtuen se sUtä. e t t ä verrat- nettu "työväenliike" on puhtaasti por-
Joissa uuden mantereien työläiset unek.
sivat Ja imohtavat samalla proletari-suutensa.
Europan työläisiä pidättää
synkässä orjuudessa vain rautainen
kapitalistinen diktatuuri. Joka sääli-mättömästi
iskee pyövelin piilunsa Jo­kaiseen
kohtaan missä työläisten kes­kuudessa
vähänkin httigirahtj^ft radi­kaalisuudelle.
Mutta terrorin lisäksi
k ä y t t ä ä porvaristo Europan maissa, ku­ten
se k ä y t t ä ä myöskin tässä maassa
nousevaa työväen vallankumousliikettä
kuklstaessaan. avukseen virtai^ksia,
m i t kä tunnetaan työväenliikkeen n i ­mellä,
mutta Jotka kuitenkin ovat
puhtainta pikkuporvarillista idealismia.
T ä l l a i n e n voimakas ase porvaristolla
työväkeä vastaan taistellessaan on so­sialidemokratia
Ja samaan l a j i i n k u u .
luvat vahhoillisejt ammattiyhdistys­pomot.
E t t ä sosialidemokratian nimellä ttm-l
ä l s t e n j ä r j e s t y e n ; ön p y r i t t ä v ä i r ­taantumaan
iKnvarillisista menetelmis­t
ä , sillä niistä (d ole m i t ä ä n hyötyä.
Työn j ä r j e s t ä m i n e n mahdolHsImman
teholsaksi ei v a a ä l mahdottomia i » k -
kokeinoja. Työläisen tarvitsee vain
saada kohtelun, j o k a . o n omiva» he­r
ä t t ä m ä ä n "^^lälsessä velvollisuuden
tmmon. TjrOlälsIIIä el ole taipumusta
laiskotteluun silloin, kun tie timtevat
saavansa rehellisen kohtelun. Yhtä­mittainen
ankara käskeminen ei tuo­t
a hyvlft tuloksia. Jokaisella ihmisellä
on omanarvon tunne; osata oikealla
tavalla vedota siihen, tiiottaa parhaat
tulokset
T ä m ä n sarjan toisessa artikkelissa
me mainitsimme, että osuusliuntain
t ä y t y y muodostua 'eräänlaisiksi |collek-tlivisen
t o i m b m ä n koulutnutti&lEsi. Jois­sa
^ ö l ä l s l ä 'opetetaan c h o U u u a o , ^SiXH
k e i t ä ' yhteiskimnalllsia. mgyfiC tvi'
I ä i s t e n pyrkimys yhteiskunnan hal­lintaan
myöskin : e d e l l y t t ä ä " s l t ä . etlä
t y ö l ä i s t e n on kasvatettava omista r i ­v
e i s t ä ä n toimitsijat, jotka kykene^t
suorittamaan t ä r k e i t ä yhteiskuzmalU-s
l a tehtäviä. Tuotannon Ja Jaon J ä r .
Jestely väatU kyvykkäitä työläisiä.
Meillä on perin kouraantuntuvla ko­kemuksia
NeuvostoL, kuinka pprvarlllL
nen inteUektuali pyrkii hoitamaan
t y ö l ä l s t e ^ - a s i o i t a . Porvaristoa katke­roittaa
kalkki uudistuspyrkimykset.
Jos halutaan Irtaantua porvariston
holhouksesta, o n toimitsijat kasvatet­tava
omista riveistä, l i t ä toimenpi­d
e t t ä koettaa porvarillinen aines kai­k
i n keinoin estää, sillä se huomaa
valta-asemansa uhatuksi. Jota se on
p i t ä n y t itseoikeutetusti luokalleeh kuu­luvana.
Jos usko porvarillisen ainek-t
a i n pieni osa työläisten toimeliaim-mastakaan--
aineksesta on kyennyt i r -
taazibimaan pikkuporvarillisuudesta.
O s u u s t o i i n ^ t a v ä k l on yleensä porva­rillisempaa
kuin monien muiden työ­v
ä e n j ä r j e s t ö j e n jäsenistö; sUlä inikä-
11, h e syventyvät •"tutkimaan osuustoi-mlntaa
^syventyvät he sen liikepuo-leeo.;
TässSk heitä sitoo suoranaisen
porvsuilUsaa liike-elämän vaikutel­mat.
On verrattain valkeata kohota
yläpuolelle ympäristönsä vaikutelmain
i l m a n hudckidcasvatusta.. 7 J a aseissa
t a p a u k i s s a ' osuustolmintamlehiltä
puuttuu luokkakasvatus.
BS^IIäc pn, J^TpIUlsiä osuustcdmin-taxhlehfit"
Jotiot uskovat kapitalismin
I k e e s t ä ; I r t a a n t u m i s e n tapahtuvan a i -
noBstäää j a j t o l s t ä ä n osuustoiminnan
avulla. MuIKe työväen Järjestymis-muo(^
EUe<hei^ eivät voi antaa suurta-k
a t ^ arv^ t^V^ pitäen muuta
Jäi^jBstyästil -TOorasta^ tarpeettbniia-
Tyypillinen osuustoimintamies ot­t
a a alussa kaniian: Osuustoiminta
on se voima. Joka h ä v i t t ä ä yksityiset
liikkeet.' Toinen kanta on: osuustoi^
mlnnai^. tulee olla puolueetonta, se
ei saa sekaäntiia uskoimollisiin; po­l
i i t t i s i i n , t a i ammatillisiin kysymyksiha.
Näistä lopullisesti muodostuu kaiyL<i:
" L i i k e on liikettä". Jonka kannan e-dustajat
eivät enää lopuksi n ä e lilk-keen
työläinä, e i l ä Jäsenistöä Ja Joh.
donmukaisena tuloksena on tavallinen
porvabilHnen liike. Joka kantaa osuus­liikkeen
nimeä. Tämänlainen liike ei
e n ä ä voi' l a i n a t a mitään huomiota
työläisten Järjestymiselle yleensä, e i -
l ä . edes i ^ d ä toisia osuusliikkeitä
muuta kuin irtonaisina' liikejnityksi-n
ä .
Mistä on löydetövm kapitalistien
ERÄÄN H A L U T C S H E R R A 3 * K U V A A V A LAUSUNTO SOSIALIDEMO.
K R A A T T I S I S T A A M M A T T I Y H D I S T Y S P O M O I S TA
varisteni etuja ajava liike, sitä eivät
he Itse mielellään tunnusta. Mutta
porvareilta i t s e l t ä ä n sensijaan on U -
seamminktn- k u i n y h d « i kerran luis­kahtanut
tutdlaisia lausuntoja. Joissa
suoraan tunnustetaan tämän lajin
"työväenliikkeen" suuri merkitys sen
tukiessa kapitalistista Järjestdmää.
Huonoimpia tässä suhteessa ei ole
lausunto, Jonka aiyan äskettäiif antoi
Ruotsissa Norrbottenin Iflänln eroava
maaherra Malm,. Kuten aikasemmin
t ä työtä, ennenkuin sosialistit ovat ko­konaan
eronneet kommunisteista. Täs­sä
on kyllä perää. , Minäki n tahtoisin
katsella ?>!"aa siten. Luja uskoni on,
e t t ä lri»ffe-irpin suurin osa työläisistä a i ­nakin
Norrbottenissa on pohjaltaan
ymmärtäväisiä miehiä. Jotka hyvin
k ä s i t t ä v ä t eräitten lavertelijain saar
nflatngin oppien onttouden. Kalkkien
näiden miesten on kokoonnuttava Ja
pudistettava pÄp^tssn nämä laverteli­jat
j a pantava siten harkintakykyiset
Ja taloudellisia ajoita ymmäitäyät
miehet ammatillisten yhdistysten
Johtoon."
T ä l l a i n e n on siis sanasta sanaan
kapitalistisen halliti^herran lausunto
sosiaJidemokraateista. Työnantajien
rintama kaivoslakossa alkaa pian täl&
kypsä soviimon tekoon, mutta vielä
viimeisillä hetkilläkin koettaa vallas-saolevan
luokan hallitusherrat - saada
työyäkeä Johdetuksi pois taistelujen
t i e l t ä — sosialidemokraattien ^ l i in
Jotka he tietävät paohielaisikseen- Ja
siten, jos työväki saataisiin heidän
kontrolliinsa, myöskin työnantajat
pelastaisivat tilanteen itselleen.
Tällä mantereeella on lukemattomia
samanlaisia tapauksia, Joissa kapita­listit
viimekädessä, kun h e i d ä n pyssy-hurttansa
ja rikkurilaumansa eivät
ole onnistuneet taltuttamaan oikeuki
sistaan taistelevaa työväestöä, luotta-vat
vanhoillisten ammattiyhdistyspo­mojen
apuim. J a y h t ä Järjestelmälli­sesti
k u i n kapitalistit heihin luottavat
y h t ä järjestelmällisesti myöskin nämä
"työväenjbhtajat" heille apunsa anta­vatkin.
Nykyisin toista vuotta kestä­nyt
Yhdysvaltain hiilenkaivajien lak­ko
on s i i t ä tuoreimpana esimerkkinä
Työväestön on siis, samalla kuin se
taistdee yhdistynyttä kapitalismlia
vastaan, samalla taisteltava myöskin
toisella rintamalla, sisäisellä rintamal­la,
vanhoillisia ammattlyhdistyspomo-la,
vanhoillisia ammattiyhdistyspomoja
vastaan. I ^ d e n vaikutusta vastaan
taistelu ei suinkaan ole helppoa; p ä i n -
oleihme maininneet,. o n Ruotsissa Jo
useita^ kiiukauata kestänyt kaivostyö­l
ä i s t e n lakko Ja sen Johdosta on mal-nittuklj;
f m p a t e r r a aqtanut lausunton-s!
a. Jöäsa 'selvästi viitataan, miltä
suunnaK^ heille, kapitalisteille, olisi
apua odotettavissa. Mainittu lausun­to
kuuluu seuraavasti: •
"Juuri nyit Synkeää Isynkkä varjo
rakkaan Norrbottenimme yli; Se on
se lamaannu^.' Joka' seuraa kaivoslak
koä j a Joka' nyksriässä oloissa ulottaa
vaikutuksensa koko lääniin. Hätä Ja
vastoin taistelu sillä rintamalla on e-nemmän
voimia kysyvä k i i i n suoranai­nen
taistelu selvällä rintamalla Isapi-talisteja
vastaan. Mutta s l k s i j ä heitä
vastaan on mobilisoitiaiva' kaikki voi­mat.
Sillä ei p i d ä unhoittaa sitä tosi.
asiaa, e t t ä taistelu näiUl vastaan on
l u j i n osa taistelusta kapitalistista. Jär­jestelmää
vastaan Ja vsata työväen
onnistuessa puhdistamaan, liepeiltään
n ä m ä porvariston kätyrit; vasta ä t t ^n
tulee luokkien välinen kamppailu saar,
maan sellaisen luonteen, e t t ä taistelu
vallitsevaa Järjestelmää vastaan v o l -
deen voittaa.» — P .
Tohtori Tosso lännenmaUi
K i r J . Diogenes.
" P u n i k i n " kuuluisa aputoimittaja, i -
losohvian tohtori L J L P J \ . TOSSU oli
vuosia hautonut päässään käväistä
länsirannikolla. Tokko häneltä nyt­k
ä ä n oHsi tullut lähdettsrä, mutta sii­hen
hänellä tavallaan oli pakko, k im
h ä n ei jaksanut sietää sitä kalan-hajua,
mikä hänen laajoihin sierai­miinsa
tunkeutui Brulen Joelta. Niin­pä
pakkasi h ä n tarvittavat kampsunra,
kirjotuskoneen, valokuvauskoneen, p o r . ^ i i p p u a,
kenpinssi-kaimun, peerlestä ja koor-nipiippunsa
Ja istahti P u n i k i n vastaa­van
toimittajan kaaran pompparin
päälle. •';—>•
Iloinen veitikka, tuo Tossu! Nämä
vuodet eivät ole h ä n t ä muuta kuin
nuorentaneet. Hän ammentaa josta­k
i n nuoruudenlähteestä versynä ja
hetta, h ä n olisi sen* toisensa silmänsä-k
l n tärvellyt. Voi olla e t t ä h ä n poik­keaa
Buttessakin. Tossu muistaa e-r
ä ä n a i k u i s e n Gust 'Willlamin keisari­kunnan
Buttesta. Idahon pohjoissa-kara
sivuutetaan, välillä i ^ d a a n ys­täviä
j a tuttavia, kansaa tulee kaukaa
katsomaan Tossim menoa, tulee cow-poikia
Ja cow-tyttöjä, tulee intiaaneja.
Joiden kanssa Tossu polttaa rauhan-tulee
Fox Newsin edustaja
ottamaan kuvia, tulee "Pmaikin" t i ­lauksia
kuin satamalla. Sitte siirry­t
ä ä n Oregonin puolelle ja monien
- s e i k k a i l u i d e n - j ä l k e e n saavutaan on­nellisesti
Ästoriaan. Jossa Partaan
Eemeli (oikea taivutus on: nomina-
Olemme usein alkasemniinkin tul­leet
käsitelleeksi kysymystä, mistä o-vat
löydettävissä kapitalistien kätyrit
työväenliikkeen keskuudessa Ja osotta.
neet. e t t ä ne ovat löydettävissä Juuri
sosialidemokraattisen "työväenliikkeen'
Ja vanhoillista ammattiyhdistyspo­mojen
keskuudesta, oikeammin —
Juuri nämä ammattiyhdistyksien van­hoilliset
Johtajat ovat Järjestään ka-;
pitalistien kätyreitä. Sattukoonpa esi­merkiksi
tässä rnf»n'y^ifiT' minkälainen
työselkkaus tahansa. Joku pMlittiheiö
toimenpide tai muu, jonka avulla tais-teluhalua
omaava työväestö. pöhSiäcd
rokset, haluavat puolustaa oikeuksL?
aan hyökkäävää kapitalismia vastaan^
n i i n aina Järjestelmällisesti löydäiacimd
jonkun vanhoUliseti amm^tttybdlstys;
pomon, jonkun Simpstmin tai jonkun
muun samalla Unjäila kapitalistien
kanssa, s o v i t t e l e n ä s s a s y n t y n y t t ä r i s.
t i r i i t a a kapitalistien eduksi j a työväes­t
ö ä vastaan.
Eikä heidän toimintansa rajoitu
ainoastaan siihen, e t ä soyifetelulllaan
lyövät alas työläisten oikeutettuja vaa­timuksia,
mfxtta he m y ö s k i n valmista­vat
maaperää kapitalistien voitolle
Järjestäytymisen aakkosista lähtien.
Taisteluhalutein osa työväestä sulje­t
a a n pois ammattiyhdistykslst& —
kommunisteina luonnollisesti — Ja
ammattiyhdistykset p y r i t ä ä n rakenta.
maan sellaisiksi, että ne hajauttavat
työläisten voimat mahdollisimman laa­jalle.
T O i ^ sanoen isellaiseen tilaan,
ettei niillä ole mahdollisuuksia käydä
tuloksellista taistelua hyvin j ä r j e s ^ -
n3rttä kapitalistilu(dEkaa vastaan.
Vaikka tältäkin mantereelta olisi
nuaihita esimerkkejä kuinka paljon tai-hansa
vanhoillisten ammattiyhdistys.
pomojen ruokottomuuksista, joilla he
työväkeä pettävät, otamme kuitenkin
t ä l l ä kertaa e r ä ä n esimerkin Europas­ta,
vanhasta ammattiyhdistysliikkeen
j a samalla myöskin työväenliikkeen
kaikkien virtausten maanosasta. E u ­ropa
on ollut työväenliil^een kehto,
s i e l t ä ovat levinneet n i i n vasemmisto­laiset
kuin m y ö s k i n oikeistolaiset vir­taukset
6ri m a i h i n Jä maanosiin Ja
n ä i d e n virtausten mukaan pyritään
muissa maanosissa vielä tänä päivä­n
ä k i n omaksumaani työväenliikkeen
keskuudessa itselleen l ä ä m ä ä r ä t . * E u ­rapa"
on ollut kautta aikojen kom-
;ixtHnismin kehto; s i e l t ä ' o n n u n . M a r ­x
i n opit levinneet kaikkialle tunnet,
tuun maailmaan. Europan taloudel.
lisen kehityksen arviointi <m s y n n y t t ä ­nyt
maailmaan sosialistisen tieteelli­sen
kirjallisuuden; Eiäopan lukuisat
vallankumousyritykset ovat oHeet t y ö ­väenliikkeen
suurille johtajine, kuten
Marxille, EngtisHle. Leninille yjtn- l ä k -
sykappaleina. joiden mukaan he ovat
Johtaneet työväenluokan vapaustais­telua
kansainvälisessä sanlbin kuin
Icansallisessakin mittakaavassa. E u ­ropan
työväestö on s y n n y t t ä n y t suu­ria
miehiä luokkataistelurintamiUe;
sen kapitalismi on kipeimmin iskensrt
hasivoja luokkataisteldarmeijan r m -
taan. Europasta on levinnyt niin. ka-pitallsmi
kuin myiöskiri työväenlUk
muihin rrumnrti^nrt ' j a 'taistelu • Jatkxni
niissä samalla tavoin .^kuin sielläkin
— virheineen j a voittoineen.
virkkuna pysyäkseen, ja helppopa se
on arvata, mistä h ä n ' s i t ä ammentaa,
ktm h ä n sitä toisillekin jakaa. "Löytjry
lähde hyvä. selkeä Ja syvä, lähde sa­lainen,
lähde Julkinen," täytyy tässä
laulella.' K a . m i k ä on t ä m ä lähde?
Se on, se on h u u m o r i n ijätipulp-puava,
kristallinkirkas gejrsiri, josta
Aesop aikoinaan joi, josta Shake-speiare
janoansa ^ammutti, josta Vol­taire
veti täysin siemauksiii. Jonka
kuulakassa sateessa Mark Twatn hen­kensä
rehevöitti. Ja jonka partaalta
t r i Tossu ei i k ä n ä erkane. Onnetar­ten
suosikki, tuo Tossu! Toiset tässä
saavat ikänsä miettiä jotakin sukkelaa
ja nerokasta sanoakseen. Ja k u n sen
sitte paukauttaa, onkin se typeryys!
Toista se on Tossun. Hänen iei tar­vitse
muuta kuin suunsa aukaista j o ­takin
sanoakseen, r i i i n jopa hjrmsöle-vät
virstantolpatkin, ja maantien-varsilla
lehmätkin vetärät suhnsa
nauruun, lehmätkin, joilla, n i i n f r i i in
Feliks Pesonen sanoi, o n n i i n kovin
p i t k ä naama.
Sillä terveellä silmällään tulee Tos­su
tarkastamaan t ä m ä n maailman me­noa
Superiorista länteen käsiin, vie­r
a i l l en Savon kontrilla Etelä-Dakotas-sa
ensi töiksensä. Jos Tossu olisi
kunnianhimoinen, pääsisi h ä n farma­rien
tgesigentinpJ^doijcaaksi, mutta
t ä s t ä kunniasta h ä n kieltäytyy, koh­teliaasti
mutta varmasti; sillä h än
t i i v i Parras, genetiivi Partaan — eikä
Parraksen) kutsuu seurueen lohenpää-mojakalle.
Syötyä mennään saunaan
puhdistumaan matkan tomuista, vaan
sitte tulee Tossulle äkkiä kiireellinen
sähkösanmna Hollyvroodista, tulla
nä3^telemään Billie^ Dovea kanssa
kappaleessa "Miksi routa tuo por­saan
kotia," vaan Tossu ei kallista
korvaansakaan sellaisille houkutuksil­le.
Postikonttoriin Ja sähkösanomatoL
mistoon on ensimäinen asia, l ä h e t t ä ­m
ä ä n matkanvarrelta "Punikille"
Uusi synti suomalaista
painaa tässä maassa,
kun lapamadon kasvatusta
suosii mahassansa.
Nyt on Michiganin järvi
ktukki saastutettUj
suomalaisten matoparvi
kaloihin tartutettu.
Saksa suosii Neuvostolle
liittoa sotaa vastaan.
Että saatais Kelloggäle
rauhanpiippu maistaan.
Mahtaneeko työläisvalta
suoda suostumuksen?'
Ottanee kai todemmalta
Geneven vastauksen,
Obregon Meksikossa
hengestänsä pääsi.
Vaalikiihko valtiossa
miehen surmaan syöksi.
Tazsi tulla katolisten
selkään kuuma sauna,
kun apureiksi murhamiehen
osoittui kirkkotaumd.
Aukes ukset Holzille,
ja jäivät vankiluolat.
Näin luokkasorron uhrille
nyi vapauden suovat.
Vain suuri joukkovaätimus
sai vangin vapahaksi..
Pelvosta taipui hallitus,
kun käytän uhkaavaksi.
JFindsorissa virkavalta
'vientikauppaa" vahtL
Ei, sälaviinan kauppiailta
puutu virkamahtit
kun väkijuomalästattsta,
poliisit he suojaa.
Saa. "Setä-Samppa** juomista,
ja kiiltää viinan tuojaa.
Fordin pajan työläisille
tuotti myrkky haittacu
Eikä kunnon ruokailfille
ole siellä aikaii:
'RuokatuntV* pienennyt
on liian pikkuiseksi,
se Heikin hyväks* hiipynyt,
on tunnin kolmanneksi.
i "aseistit ja Eurooppa,
käy tukkanuottasille.
Syytöksien hernerokka
tuli Nobilelle.
-— Minne joutut Malmgren, —
r.ysyy Svea-niamma,
Xenraali vaan vaikeni,
ei vastausta annh.
Duhoboorit lännellä
Jo hurjistuivat äivarL
Uhkaavalla mielellä
pois ne heittää paidan.
Alastonna katutöitä
vihapäissään mitlaa,
ellei vapaaks' vangitulta
hallitus nyt viskaa.
hauskoja juttuja ja vielä hauskempia
kuvia.
Amerikalainen k u s t ^ t a j a käsittäisi
t ä l l a i s t a tilaisuutta nostaakseensa' leh­tensä
hintaa,, vaan Punikin hinta s iL
t ä huolimatta on ennallaan, n i m i t t ä in
t i e t ä ä , e t t ä presidentiksi on syntynyt
Jokainen mies Amerikassa, koulukir­jojen
mukaan, mutta Punikin aputoi­mittajasta
ei mainita edes kansain­l
i i t on pöytäkirjoissa eikä Mongolian
kokousreferaateissa. Hän sieppaa k u ­via
Dakotan farmareista ja korkeista
tuulimyllyistä, mutta ei taistele niitä
vastaan niinkuin Don Quijote Man-chalainen,
vaan jatkaa irifttiraanca
Montanaan. Red Lodgessa h ä n tapaa
vanhoja tuttavia, työpaanareita h i i l i -
kaivannoista. Siellä, lieneekö huhupu-se
taala j a puoli vuosikerta YhdysvaL
loissa, j a Meksikossa, Cubassa j a C a -
nadassa varttia enempi. Tilauksia ot­tavat
vastaan kaikki lehdet Ja niiden
asiamiehet, Ja itse tohtori Tossukin.
Tohtori Tossim antaroan kuitih voi
l i i t t ä ä suveniiriksi valokua-alpu-miinsa.
N i i n että. kannattaa nyt tilata P u ­nikki,
kun itse tohtori on sillä mat-kustavana
kirjeenvaihtajana.
Montrealfli miSm
LYHTYTANSSTT
Osaston huvitoimikimta toimii l y h -
tytanssit Stanley-haalilla t.k. 28 i ^ -
v ä n Utana. Tansseista tullaan muodos­tamaan
erikoisen hauskat, samalla
MAGNUS RAEUS.
ohjelmatilalsuus osaston lukutuvalla,
ntaman j ä r j e s t ä j ä t ovat tulisella kii­reellä
olleet toimessa saadakseen näis.
t ä m i t ä parhaimman. K a i k k i nyt taa­sen
näihin ohjelmailtamlin sunnun­t
a i n 29 p ä i v ä n iltana, sillä koko kesä
onkin oltu pois ohjehhatilalsuuksista.
V "JDHANNUSTULILLA"
^ Osaston huvitoimikunta on alkanut
harjoittelemaan kappaletta "Juhan-nustulilla".
Melkein jokainen o n kuul­lut
puhuttavan t ä s t ä kauniista laulu­n
ä y t e l m ä s t ä j a useampi on sen n ä h -
h y t i ö n sekä haluaa nähdä vieläkin.
Siksi osaston h w i t o i m i k u n t a päättikin
ottaa t ä m ä n kauniin kansanomaisen
l a u l u n ä y t e l m ä n Ja e s i t t ä ä sen ulkoll-m
a n ä y t ä n t ö n ä osaston vuokraamalla
k e n t ä l l ä . TilaisUus on p ä ä t e t t y järjes­t
ä ä elok 19 p ä i v ä n ä . Alkakaa jo pitä­m
ä ä n tilaisuutta mielessänne, sillä t i ­kuin
ne o n h e i n ä k u u n viimeiset tans­sit.
Kukapa nuori tai vanha ei h a l u.
aisi tanssia lyhtyjen valossa hyvän
orkestein soitdlessa. T i . 28 päivänä
sitten.
O H J E L H A T I L A I S U U S
Taasen p i t k ä s t ä aikaa tulee olemaan
Maisuuteen tullaan hankkimaan paljon
muutakin ohjelmaa.
HUONO TYtfNSÄANTI
Metallimiesten keskuudessa on a l ­kanut
Olemaan hnoDoa t y ö n s a a n t i a ja
m n u t a m i s ä . paikoista oh Jo Tpi«*h^ä
vähennettykin, sanotaan e t t ä ei ole
t y ö t ä . On ymmSrtäinäfdiitä. e t t ä mls-t
a johtuu Juuri n y t t ä h ä n aikaan vuo­desta
t ä m ä , jB^g» laivaliikenne j a muu
p i t ä i s i antaa, metallialalla ^ ö s k e n t e -
levillekin työtä, vaikka toisin kyllä
n ä y t t ä ä olevan. Työttömyyskysymys
<m muutoiij nykyään n i i n tavallista,
e t t ä siinä ei cde m i t ä ä n ihmettelemistä
Ja paikkansa p i t ä v ä ä o n alkanut ole-ttaan,
että m i t k ä ä n tecdlisuusalat ei
nyt e n ä ä n toimi vilkkaasti y h t ä aikaa
kuten cm exmExx. sUlä y l e i s t ä j o nyky­ä
ä n op, e t t ä jos j c * u toinen teollisuus­a
l a toimii paremmin, n i i n toiseSa on