Vapaus, September 15, 1955

              Sivu 2^^
(UDnSBXV) — XruSepeiMlent Ubor
0}«m ^ nstibsb Caoadians. Es»
tablisbed No7. 6, »17. Autbozized
«s Mcond d a » mail tqr: tbe Post
Office |>e3}artment. ottova; tvlb'
liilta<L Tuesdaj^
Tlxnnidsys asd Satnrda]» by Vapaus
PobUsblng Craq7an7X«(L, at 100>102
0m St. w,, siKlbutTf Ont, Canada,
lUia^boDes: JBu*. Office 09.4-«26«;
Editoria! Offtoe OS. 4<4289;s8aji8ger
E.Sukei. Sditor W, Eklund. fiSaiUog
addreaa: Boat €9. Sudbcry, Octario.
Atfvertislng xates ttpon applieatlon.
TraoBlatton free of cbarge.
IILAUSHINNAT:
Canidasu: 1 vk. 7J(K) 6 fck. 3;75
YhATstmaoA'. iTk. 8.00a kk.4^
Suomeasa: 2 vk. 8^ 6 klc. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
i tää tänään, syyskuun 15 päli-änä 70
I vuotta; •
[. Vijcjymme sukulaisten Ja tiittavaJ»
r onhe.itoivotuksJin. • ; : i.-,' V--'; •
Neljän vallan hallitusten pä4jnies- .oir:^
ten Geneven neuvottelukokouksessa Todellisuudessa Saksan kysyajyksen beessa säilyttää olemassaolonsa Poh-
IJI^^pifl lu
^rauhanomaisin keinoin. Tässä vai- ieeaä. on epävarmuut^;
Jo||atl8ntln,, liitto l^nMrEuroopan
liitto ja Varsovan sopimiis. .:
^: T^ vaiheessa yleiseurooppaiai-
;;;yiiCKiatettuaan sy iseh' johdosta kun
kaikki sääidyllisfet^^^
kaanit/ jotka järjcistivät maäiniTie ^mainetta pilaavia riiääkyjäisiä tä­hän
maahan kutsuvieraina V tulleita ne^uvostoliitto^^ mäatalous-
RIKOiiOPETUSTA
MJ3)eii nykyaikaisen sanomalehden
vetoniunerojna. myyntiä varten ovat
i pilakuvat <Comic strlps); mitkä raa-äsiarituhtijdita
Vastaan
nut, eitä Xeuyost^^ ja Suomen kbrkeimnian valtiovallan 'välillä Kykenemättä' pääsyinään ihrnvten
m.
' y : alkaa tänään u olisi suotavaa
; ryhtyä maittemme vä ystäv3'yclen ja; yhteistoiminnan edelleen
lujittamiseksi.!'
"Mitä nyt on tekeillä?''kysyy ihäihittulehU
; tiistaisen töimituskirjoi^^
; / äävistainattcOTiille>lukijoilleen luritukseen yiita-
: ten/että "asiaa seurataan melkoisella levottomuudeiiaSuoinessa,''
;£^uka seuraa."
]y':.^iyi^saJ^ kuiile^nrnie Vapaa Sänian huutavan vastaan. Mutta eivat-kö3^
apaa Sanan toimittajat die koskaan vanhaa ja
- j tee". ;
; > ^ ahoina on tosin kaiiheän Kfekkosen'' lisäkisi sosialiddmokraat-dem.
puolueen 'voimamies Emil Skog,
niu^"poissa on ulkoministeri" mikä seikka Vapaa Sanan horisoritista:
. kajeen "virtlaa siihen, mistä on kysymys.
^^Mutta^^^^ 0^^^^ ••pois jäämisessä" yksi ajatuskoe.
Paäliikrven neuvonantajain joukossa ei ole yhtään ainoata kommu-
'niS|^ eikä imuuta kansandemokraattia, mutta siitä huolimatta Hel-y
;,y si^^ta W siihen, etteivät Suomen kom-
^ m ole lainkaan huolissaan, eivätkä
vetUr siitä mitään erikoisia johtopäätöksiä, kuten Vapaa Sana pii;
vieiiävinään.
mitä tulee Suomen ulkoministeriin, riiiiii 'hän jölrtUu^^^^^^^V^^
; Sänäh kirjöis^^ "iäkkäiden" kadotifkseen
pij^entti Paasikiven — ja "kauhean Kekkosen'VkanssäJ— sillä
-H5I§ingistä tulleiden tietojen mukaan Suomen ulkoministeri on: täysin
lyjgjyväineh presidentin Moskovan matkaan. Helsingin päivälehtien
; päätoi^ Suomen tilkpmi-
Jiieskiviikkpnaj syyskuim 7 pä^änäj että
haiiftus tervehtii mielihyvällä: presidentti Paasi^^ Mosko<vastia
X ss^unutta kutsua, kysymyk^^ Vapaa Sanakin^
; aiiSiktCOTiastl^ ' että antaako puotiistusminiiterin mukahaoJo
} ; vi0tj;j^ri nieuvottelujen sisällöstä, vastasi ulkoniinistiefi Virolainen,
etiS presidentti halusi saada mukaansa molempien hallituspuolueiden ;
johrtajai. . • - . •' , - ' ^^r'; .
V Tällainen on Toronton Vapaa Sanan itkuvirren todellinen ole-mua,'
jahka siitä kiskaistaan pois kaikki >pähah^
Bi^iE*Suömen ulkoministerin ;kptimjäämiseii: tiinw V • ^
i^Mitä sitten tulee Helsingin Särioni^^
i^TylcisMli tiedetään, että mainitun le
EtidtOj;- ei edusta yhtään paremmin Suomen kansaa kuin vielä rik-ik^
mpi Hearst^ edustaa JvYJidj^valtai kansaa. Tässä dni; joitakin
esj^erickejä: \:,\:/'.\-:'/.;:_^ '.'•V--"' '^'^v'-'-'
''••'y/--.-'^'- Toroiitolaisen Vapaa Sahan mieinäuseUa käyttäen, "täattiisti
l fegfe]numstiyastäihen^ Suomi kirjoitti Suomesn Ja Neuvostoliiton
ykävyyssuhteiden,väb\'istam^^^ presidenttiin riaapuri-
; maassa kohdistuvasta luottamuksesta:
\ - "Varmaan matka tarjoaakin tilaisuuden käsitellä kaikkia meidän
oii^lmiamnie ystävyyden ja luottamuksen merkeissä. On toivotta- •
V vä^, että niissä saadaan aikaan tuloksia, jotka puolestaan ovat oman-
: sa«yhä vahvistamaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä hyvää ja liiot-tavaista
naapuruutta ja yhteistyötä : . .
^^^^^^^^:^^^; känsä tunte(evuosi^'uodeltakas^fanutta luottamusta
läpL^tä iyältionpäämiestään kphtäan ja toivottaa hänelle meriestyksel-l
i ^ ja hyvää malkaa."
. ' Suomen Sosialidemokraatti, jonka poliittista. Iin jaa Tdrbhtöri'Va-
> paa-Saha sanoo toisinaan seuraavansaj osoittaa kirjoituksessaan, etta
Paasikiven linjan toteuttamirien Suomessa on mahdollista vain Suö-
^- •''rakehtavien piirien" tuella. Suomen Sosialidemor
itt^atti kirjoitti: \_
menestyk-seJHsesti
työskennellä tämän päämäärän hyväksi siinä m^
. on'iapahtunut* nimehomaari sen takia, että kansamme kaikki raken­tavat
piirit ovat tajunneet •tämän ei väin ainoaksi mahdolliseksi,
ly^n myös ainoaksi järkea'äksi .tavoitteeksi, kun 'kysymys, bn idästä
jä!»oiemassäplostämme vapaana ja itsenäisei^^ kansakuntana , . .
liT" "Ei ole ilmoitettu mistä näissä neuvotteluissa tullaan keskus­telemaan
(Toronton Vapaa Sana senkin "tietää"), mutta on oletet-
: tanra, että jos niiden tarkoituksena todellakin on kiimmankih maan
. ystävällisten suhteiden edistäminen, mitä ei tarvitse epäillä, niin ne
eiyät voi olla kahnaltariime kielteisiä, vaan päinvastoin niiden on
oletettava iisäiivän kummankin kansakunnan luottamusta toisiinsa."
r 'Toronton Vapaa Sana ei selvästikään lukeudu "Suomen kansan
kaikkiefi rakentavien piirien" ystävien ja karrtättajien joukkoon!
f-' "Maalaisliiton lehti Maakansa tähdentää, presidentti Paasikiven
matkan yhteydessä, että on syytä pidättyä kannunvalannasta mah-dölHsten
neuvottelujen osalta ja selittää kantaansa:
t-"yaikkia kysymyksessä on vierailumatka, kysytään kaikldallä
maailmassa, mistä presidentin vierailun aikana >Ioskbvässa keskiis-misliin
oven kautta, nämä lehdet
yrittävät: nousta ylös \ likavlemärin
kautta.: 'y:','''
Katsokaa jiilkaisuhyllyjä. Kaikki­valtias
Jumala! Raiskatut\revityt Ja
murhatut; kuvatut, maalatut ja pii­rustetut;
reippaita, puolittahi ver­hottuja
ihmisiä piiskaatan. paholn-käiiteltyjen
ky^TJjysten joukossa ch js Euroopan tur/alllsuuskyigfmyksen
tärkein sijansa Euroopan: todellise.i yhteys ilmenee ensinnäkin siinä, että
turvaUisuuden takaamisen kysymyk- • nj-kyisessä, tilanteessa Saksan kysy-gsllä.
Nykyisin muodostuneessa kan-i niyksen ratkaisu voidaan löytää äi-' sih turvallisuusjärjestelmän osanot-
.'.ainvälisessä tilanteessa on tämä ky- ; apeastaan Euroopan kollektiivisen tur- ! tajamaat ottavat itselleen täydessä
syaiys Europpan. eikä vain Euroopan • vallisuusjärjestelmäii luomisen poh- ' ~»»'-™ ve»* .v. „ o » : <
tu-T^allisuuden takaä-misen pohjim-; jalla. Juuri Euroopan kqilektii\'jseh
maisena perustana. turvallisuusjärjestelinän .. pvdtteissa
Euroopan
käsiteltäessä Geneven neuvotteluko- niin Saksan kansan.. eduksi, kuin
kouksen osanottajat pyrkivät löytä- • myöskin kaikkien muiden Euroopan
mäin kaikille hyväksyttäviä .sovinto- . kansojen. eduksi, toisin sanoen niin
herää, sen katkeran kokemv&em es^
neissa naapureissa. Sakaäii yhdlsfä*'
miseix. tie kulkee Eurpcqpcm tiifvalli-fiuuden
ja aseistaiilsuutuniissn kaut«
ta." Saksalainen ^emokyaattlneri
TAHlli
"Minä olen ntjcBl
tysymytBm". «aooi
annan liänen nimeke
Neues-Dei^scbland" lehti korostaa
mitassa ne sitoumukset jotka ovat j kommentaailoissaan. että Ceneressä
yhteydessä, Euroopan kollektiivisen i aikaansaatu kansainvälisen jäimitftr-tun^
allisuusjärjestelmän, luomisen | neisyyden laukeaminen parantaa
turvaliisuusprobleemia : Saksan Itysymys voitaisiin ratkaista i kanssa. Samaan aikaani lopettaa ! Saksan kysymykan ratkaistm näkö-;
' täydellisesti olemassaolonsa Pohjois-j aloja. •'Ehdotuksellaan kblle&ilivisen
Atlantin Jiitto. Pariisin scpimukspt ja I turvallisuibjärjestelmä^ luomisesta".
Varsovan sopimus ja niiden . perus- ; kirjoitraa : tämä lehti. *'Neurcstbiiiton
päätöksiä. Tämä kysymys saj hei- j kuin ;sitä._ neljän vallan, hallitusten, teellä muodostetut fvaltioryhmät lik- i valtuuskunta pyrki samalia Saksan
jastuksensa myöskin neljän vallan • päämiesten; direktiivit vaätii'at.
hallitusten päämiesten direktiiveissä ! Päästäksemme varmuuteen tästä on
ulkoasiainministereille. E>xrjopan ; ymrnäitettävä, millainen on S a k^
turvaUisuuden takaamista koskeva. reaalinen tilanne tällä hetkellä. So-kysymys
ön dU-ektiivelssä ensimmäl- : dan päättymisestä kuluneen kymme-selläsijalla
kaikkien muiden kansain- ; nen vuoden jälkeen .Saksan alueella
välisten kysymysten keskuudessa. D i - ? on öllut clemassa'ka3£si Saksan valta-yidbitaan-
ja vaihdetaan yleiseuroop- j yhdistämiseen, mitä helpottaisi huo-palaiseen
kolektiiviseen turvallisuus- j mattavasti rauhallinen olotila Euroo-järjestelmääh.
. . ^ passa." . '^••'•'/•'^
Näillä ehdotuksilla on erikoisan i Selostuksessaan Neuvosltbliitbn
siiuri meikitys Saksan kysy.myksen j Korkeimman Neuvoston sessiassa
ratkaisemiselle. Niiden toteuttami- j Geneven neuvottelukokouksen ,tuldt-hien
auttaisi ratkaisevasti eteenpäin ' sista N. A. Bulganin korosti, etteivät
rektilveissä ulkoasiaihminii-terien j kuntaa, jotka ovat erilaiset ei väin Saksan kansallista >älleenyhdis'tämis- | "Saksan' kysymyksen ^ännSstäniises
pohdittavaksi annetaan erilai.sia.eh-j parustuslailliselta rakenteeltaan, vaan tä rauhantahtoisella ja; dsmbkraatti- j tä johtuvien vaikeuksien ^saaolla^^ es-dotuksia;
siiiiä luvussa myöskin koko j myöskin yhteiskunnalliselta luonteel- | ^-^Ua pohjalla, siUä» se asteittaisesti | teeriä . . . tärkeimmän pefuskysymy^^^
askel askeelta poistaisi ne tärkelm- ien ratkaisemiselle, joka pö uSco»
: kolllsuuta. Ylläkuvatunlalset synkät
kuvat tanssivat sukupuollnälässä ole­vien
miesten silmissä. ;'
Tylsistyneisyys oii saavuttanut Jo
miltei asteen, missä voidaan kantaa
ihmispäätä pitkän selpiään p ^ s s ä ka­tua
pilkin kenenkääii kllnnittäinättä
huomiota siihen. - - Hai Griffm, Pa­cific
Trlfaune. '
Canadan suurin
kaasulähde
Euroopan taikka Euroopan osan tur- taan. Saksan demokraattisessa tasä-vallisuussopimuksen
solmimisesta, eh- j vallassa toteutetaan todellista kan-pidellään,
ryöstetään ja kuristetaan, dotus aseellisten voimien ja aseistuk- ; canvaltaa jä se kehittyy johdonmu-
Siellä valmistellaan sukupubiirl- sen. rajoittamisesta, kontrollista ja!. kaisesti demokraattista ja. rauhan-tarkastuksesta,
sellaisen vyöhykkeen ; tahtoista tietä. Toiselta puolen ^Län-lubmisesta
Idän ja Lännen yälilläj: si-Saksaa remilitarisoidaan ja siellä
johon aseellisia yoimla voidaan ma- saavat yhä suuremman vallan mili-jolttaa
yksinomaan sopimuspuolten -taristii^et ainekset. Tällaisissa olois-keskinälsestä
suostumuksesta, ym. «a kahden niin erilaisen valtion me-ehdotiiksia.
. kaaninen yhdistäminen merkitsisi.
Geneven neuvottelukokouksessa; kääntyä pois reaalisen poliitikan
käydyissä keskusteluissa Europpan , maaperältä. .Tällainen yhdistäminen
ttirvalllsuusprobieemia pohdittiih;; on yksinkertaiJsesti mahdoton,
kiinteässä yhteydessä Saksan kysy- j suheh oh vielä Jisättävä, että kum-myksen
kanssa. Näiden kahden täi-- j-pikin Saksan valtakunta kuuluu eri-keimmän
kansainyäliseh kysymyksen 1 laisiin Euroopan maiden rj-hmitty-yhteys,
kuten Neuvostoliiton h a l l i - n i i ni
tusvaltuuskunnan päämies N. A. Bul- i ; kaikki tämä puhuu siitä, että Sak-ganin
sanoi puheessaan heinäkuun 20 j ^an yhdistämistä koskevan, kysymyk-päivänä,
on kiistaton. Näiden kahden | jen ratkaiseminen nykyisissä olosuh-ilmiön
keskinäisen yhteyden hiyöntä-; jeissxvaatii^y^ pomilsteluja niin
minen ei tietenkään merkitse niiden
sotkemista yhteen, niiden ymmärtä­mistä
yhtenä ilmiönä. Euroopan tur-
Calffäry, — Mid-Westem Industrial
Gas Ltd. on todennut Canadan suu-rinunan
luonnbnkäasulähteen Alexr
anderin intiaanialueella, noin 25 mai­lia
luoteeseen Edmontonista. Yhtiö
ilmoittaa, että Alexander no 6-15
kalvon vapaa virtaaminen todettiin
285,000,000 kuutiojalaksi ivuoKÄau-dessa.
Aikaisempi iCanadan ennätys
saavutettiin, yhtiön . Alexander 6-16
kaivossa 139,000,000 kuutiojäEcaa Vii­meisin
kaivo on järjestykses.5ä viides
meriestykselhnen yritys Mld-Wes^em-yhtiön
poraamilla intiaanien mailla.
Yhtiön sanotaan omistavan täydelli­sesi:!'
mäitiltiit viisi^käivöa, jonka;li­säksi
yhtiö on äskettäin ostanut kaksi
muuta kaasukalvoa.
MidrWestern [ on myynyt Sherritt-
Gordon-yhtiöUe tulevah vuoden alus­ta
laskien 9,000,000 kuutiojalkaa päi­vässä
sen Edmontonin lähetsyyde^ä
olevaa sulattoa varten. Yhtiö ori
,tehnyt, myös. sopimuksen Calgary
Pbw'er iJnlltedin kanssa hiyvdä kaa­sua
niitä voimalaitoksia varten, mit­kä
perustetaäri. Lake yräbbämtiniln,
noin 40 mallin etäisyyteen länteen
Edmörilnoista. .'•.'••'^."••v •
mät esteet,: jotka haittaayät nykyään
tämän probleemin ratkaisemista.
Senvupksi on luonnollista, että Euroo­pan
laajat yhteiskuritaplirit ottivat
Neuvostoliiton iiudet ehdotukset ivas­taan
hyväksyäri. Sellttäriiäilä Neu­vostoliiton
ehdotusta Saksan kysy­myksen
;ratkaisemisen.suhteen rans­kalainen
"La Combat" lehti kirjoitti:
"Saksan yhdistämissn todellisena es-asiainministerien
käsiteltävä, — ky-symykseii,
joka. koskee Euroopan tur­vallisuusjärjestelinän
luomista". Sii­tä
cvat kiinnostuneet kaikki Einoo-pan
kansat." Euroopan turvallisuuden
takaamisen päätehtävä — Euroopan
, kollekMivIsen turvallisuusjärjestelmän
luominen — cn ratkaistava yleisen
rauhan "eduksi.
Aviomies' ei perusi
nimestä, mutta hän
tahdikkaasti Ja sani
nlota. Ensimmäinei
kastUto, oU Euphrc
SeiirasI lyhyt ba
"Sanotaan iiäntä m
kaan" sanoi vaimo :
; A N S A I T S I Ki
Vaimo:.—^ Seuraat
tulet niin ioayähällä 1
ulkona koko yön.
Mies: -7- Paljon kii
shi ettet sinä pitäisi
VII
.suurvaltojen kuin myöskin itsensä
saksalaisten taholta. Tämä vaatii
sellaisen tilanteen luomista,: minkä
väUisuuskysymys ja Saksan kysy-1 i^ilitessa Saksan militarismin hen-niys
ovat käksi itsenäistä kysymystä; i itijnherättäniisen; vaara tulisi olemaan
joten hiiden käsitteleminen yhtenä nollan arvoinen ja samalla katoaisl-kysymyksenä
ei ole olkeudenmukai; ; yat ne yhteydet, jotka sitovat kaksi
h^"- : erilaista Saksan valtakuntaa kahteen
Skisan kysymyksen : ja Euroopan ; erilaiseen valtioryhmään Euroopassa,
turvalllsuuderi takaamista koskevan ; Tämä vbldaänkih parhaiteri saavut-kysymyksen
keskinäisen yhteyden oi- ' taa Euroopan kollektiivisen turyalli-kein
ymmärtäminen on tavattoman
tärkeätä. Euroopan kollektiivisen tur-yallisuusjärjestelmän
luominen voi­daan
ratkaista ainoastaan ottamalla
huomioon: Euroopassa . nykyään val­litsevat
reaaliset olosiihteet. Ja nä­mä
olosuhteet ovat sellaiset, että
Saksan kysymyksen asettaminen etu-tilalie
vaatien sen ratkaisemista en­nen,
EOroopan kollektiivisen turvällft
suusjärjestelmän luomista merkitsisi
"valjastaa hevonen . rattaihin taka­perin''."
lyödä laimin nykyisen -kanr
säiriväUsen tilanteen todelliset vaati-armituotteiden
hinnat
I as
Washington. — (FP) - - Neljänte­nä
kuukautena peräkkäin farmituot-L
teiden hinnat ovat laskeneet, samalla
kuin hinnat kuluttajille ja elinkus­tannukset
Syleensä jatkavat nousu­suuntaa.
Maatalousdepartmentti tiedoltti,
että farmarien saamat hinnat sadois­taan
ja karjasta laskivat 2 prosen­tilla
kuukauden aikana Joka päättyi
elokuun l5. päivään. Tämä lasku oli
jatkoa suunnalle Joka alkoi huhti­kuussa,
ja niin muodoin f armituot­teiden
-hintataso ori 6 prosenttia alle
V uotta ennen valllnniitta tasoa. .
Ruokatarpeiden hiritojen kohoaml-ren
sitä vastoin nosti elinkustannuk­sia
kuluttajille. Kuluttajien maksaes­sa
enemmän Ja farmarien saadessa
vähemmän; ruokatarpeiden välittäjät
cvat saaneet kahmia Jatkuvasti l i ­sääntyviä
lllkevoittpja, .sanotaan Na­tional
Parmers Unionin "Newsletter"-
julkalsussa.
•'Kaksi ruokatavarayhtiötä osoitti
viime viikolla raporteissaan, miten
liikevoitot lisääntyvät ruokien pro-sessaajllle",
sanoo Newsletter. "Food
Fair Stores tiedoltti liikevoitoista,
Jotka ylittävät kalkki entiset ennä­tykset
kolmen kuukauden aikana
päättyen heinäkuun loppuun. Tämän
yhtiön liikevoitot olivat 8.5 prosenttia
suuremmat kuin vastaavana aikana
viime vuonna. Stokely-Van Camp-yh-tiö
tiedoltti liikevoitoista vuoden ajal­ta,
päättyen toukokuun,loppuun 1955,
jotka olivat 30 prosenttia suuremmat
edellisen vuoden liikevoittoja,"
Maatalousdepärtmentln raportti
f armituotteiden hinnoista oli tämän
vuoden ensimhiäisen • 7 kuukauderi
ajalta. Sen johdosta National Parm­ers
Uhiön sanoo, että se ön "selvä
tunnustus, että joustava tuklhlntoi-ohjelma.
Jota maataloussihteeri Ben-sen
edustaa, el vaikuta siihen suun­taan,
että tuotantoa vähennettäisiin."
Maatalousdepärtmentln raportissa
sanotaan, että ' f armituotteiden hin­tojen
laskemista tulee 'jossakin mää­rin
korjaamaan suurempi tuotanto."
Amerikan farmarit ovat todella
myyneet suuremman määrän tuottei­ta
tänä vuonna kuin vastaavana ai­kana
vuonna 1954, osoittaa National
Parmers Union, mutta siitä ' huoli­matta
farmarien tulot ovat laske­neet
4 prosentilla.
SKDL:n pää-äänenkannattaja^ Helsingin Vapaa Sana tervehti
presidentin matkaa lausuen mm:
"Tasavaltamme presidentin kutsuminen Moskovaan, — vLeläpä
aivan erikoisen ystävällisessä ja lämpimässä sävyssä ^— . . on
t ^ j ^ , tai neuvotellaan. Marsalkka Voroshilovin kutsukirjeessä herättänyt ansaittua huomiota kautta maailriian, Xiin kutsussa kuin-sanotaan,
että presidentin vierailun aikana "olisi mahdollistä -vaihtaa vastauksessa pohjataan tulevaisuuden toimenpiteet sodan jälkeen ra-mielipiteitii
niistä toimenpiteistä, joihin olisi suotavaa ryhtyä mait-,
temrne välisen ystävyj-den ja yhteistoiminnan edelleen lujittamiseksi!
Tasavallan prsidentti taas lausuu vastauksessaan toivovansa, että
edessä olevat neuvottelut Moskovassa olisivat omiaan edistämään
jilujittamaan suotuisaa kehitystä Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Tämä osoittaa, että vi«railun aikana on tarkoitus käydä keskusteluja
mftlphipia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä. Minkälaatuisia
nätnä kysjnnykset ovat, ei luonnollisestikaan ole tiedossa (muualla
kuin Toronton Vapaa Sanan toimituksessa!), koska edeltäpäin ei
ole laadittu kiinteää ohjelmaa keskustelua varten . , . On syytä
jiiadä rauhallisesti odottamaan asioiden kehitystä."
Työkansan Sanomat lausuu mm, seuraavaa: • r
»^^.'"Tapahtuneen kehityksen valossa on jokaisen helppo j-mmärtää,
käinka arvokasta isänmaallista työtä ovat suorittaneet ne laajat
k|afälaispiiril, jotka aktiivisesti ovat tukeneet ystävyys- ja rauhan-
^ politiikan toteuttamista ja itse osallistuneet sen toteuttamiseen . . .
Presidentti Paasikiven ja hänen seurueensa vierailu- ja neuvottelu­matka
on kumoamaton todistus siitä, että kamppailu ystävyys- ja
. rauJian^litiikan puolesta on ollut tuloksellista. Kansamme suuri
ei!l^!l^istö toivottaa lähest)^älle •vierailulle ja sen aikana *wiähdolli-sesti
käytäville neuvotteluille parhainta menestystä."
kennetulle ystävyydelle ja erikoisesti ystävyys- ja avunantosopimuk-?
seen,
'Tapahtuva vierailu ankkuroituu siten kolmeen sodanjälkeiseen
politiikkaamme pääpiirteeseen^ presidentti iPaasikiyen omaan vaUio{
miestyöhön Suomen ja Xeuvöstoliitori suhteiden saattamiseksi luotta­mukselliselle
ja ystävälliselle pohjalle, kolmen suuren puolueen,
kansandemokraattien,: sosialidemokraattien ja maalaisliiton vuoteen
1948 voimassa olleeseen yhteistyöohjelmaan . . . ja kolmen suuren
yhteistyöhalliiuksen, Mauno Pekkalan hallituksen viimeiseen suu­reen
valtioiekoon, ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukseen Suo­men
ja Xeirvostoliiton kesken . . . Kuten kansandemokraatit kaikissa
yhteyksissä ovat voimakkaasti korostaneet — on vielä sekä syytä
että mahdollisuuksia Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden kehittä-miseen
. . ," ;.'.'\ ^ .';.,•'•
•/ Näin Suomessa! •• ' ••• ^
Eikö olisi syytä, että Toronton Vapaa Sanakin luopuisi sotaa
edeltäneestä, mutta Hitlerin tappion jälkeen kuolleesta ja kuopatusta
'•päin inhaa it2jä''voyho ryhtyisi katselemaan maailmaa':^
ainakin armasta s,vnnyirimaatamme — sellaisena kuin se todelli­suudessa
bn —-• etkä sellaisena vihan oHdakepesäkkeenä; minkä kai-- .
kenkarvaiset taanlumusvoimat ja sodanlietsojat yrittivät siitä tehdä?
suusjärjestelmän luomisen tietä. .Neu­vostoliiton
ehdotuksessa Euroopan
koliektilvisen turvallisuusjärjestelmän
luomisesta sanotaan, että valtiot sol­mivat
' yleiseuroopipialaiseri" -turvaili-suussoplmuksen
"pitämällä silmällä
sitä, että Euroopan kollektiivisen tur-'
vaUisiiusjärjestelmän lUöminen edis­tää
Saksan kysymyksen pikaisempaa
"iratkaisemista Saksan yhdistä m:isellä
• rauhantahtoisella ja •demola-aattisel-la
pohjalla". ;. '•;
Neuvostoliiton ehdotus edellyttää,
että . yleiseurooppalaiseen turvalli­suussopimukseen
yhtyvät, heti Saksan
demokraattinen tasavalta sekä myös­kin
• Saksan liittotasavalta. Saksan
yhdistämisen; jälkeen yleiseuroppijä-lälsen
turyaliisuUsjärjesteimän osan­ottajaksi
tulee yhtenäinen ja rauhan­tahtoinen
Saksan valtakunta.
Euroopan kollektiivisen turvalli­suusjärjestelmän
luomista koskevan
probleemin ratkaisulle sekä myöskin
Saksan kysymyksen, ratkaisemisen
helpottamiselle on tärkeä .merkitys
niillä uusilla ehdotuksilla jotka Neu­vostoliiton
. hallitiisvaltuuskunta esit­ti
Geneven neuvottelukokouksessa
kollektiivista'. turvallisuutta koskevas­ta
kysymyksestä. Närriä ehdotukset
ottavatkin juuri huomioon ne esteet^
jotka ovat nykyään kollektiivisen tur­vallisuusjärjestelmän
luomlsön tiellä,
—T ne liitot ja ryhmittymät, jotka si-toutumukslUaari
kahlehtivat E^uroo-pan
maita. Tässä yhteydessä Neu­vostoliitto
on ehdottanut jakamaan
Euroopan kollektliviseri turvallisuus-järjestelmän
luomisen kahteen väi-heessen.
Ensimmäisessä vaiheessa sopimiik-sen
osanottajat eivät vapaudu sitou­muksistaan
voimassaolevien sopimus­ten
mukaan. • Samaan aikaan kollek­tiivisen
turvallisuussopimuksen rilli­kään
niiden on pidättäydyttävä
aseellisen voiman käyttämisestä ja
ratkaistava kaikki keskinäiset riitan-
Ilmaisutyyli on kuin
kullan huuhtomista
Helsinki. — (VS) Maahamme
syysk. 6 pnä saapunut, jo etukä­teen
suurta mielenkUntoa ja ute­liaisuutta
herättänyt Kiinan klas- '
sinisen oopperan yhtye esittäytyi
syysk. 8 pnä lehdistön.edustajille
Royaliin järjestetyssä tilaisuudes­sa,
jossa yhtyeen apulaisjohtaja
Mä Shao-po selvitti puheessaan
kiinalaisen klassillisen oopperan
inohteenomalsiä piirteitä. Eräät ;
. yhtyeen 60 jäsenestä antoivat l i .
saksi kaksi suurenmoisen värikäs­tä
ja talturil lista näytettä ohjel­mistosta,
jonka helsinkiläiset saa­vat,
nähdä täällä järjestetyissä
ncil^ssä illassa Kansallisteatteris­sa.
Tämä ensimmäinen kosketus
taiteilijaryhmään antoi' jo va­kuuttavan
käsityksen siitä, että :
kiinalainen oopperavierailu tar­joaa,
meille jotakin aivan onialaa-tuista
ja harvinaisen kiehtovaa
taidetta, ;i, .
. Tilaisuuderi tervetuliaissanat lausui
Suoriil-Kiinah Seuran puolesta seuran
puheenjohtaja, ammattienylitarkasta-ja
Allen Järvenpää, Joka mainitsi että
Suomella ori pllut onni saadk enisim-maiseriä
vieraakseen Kiinan klassilli-sen
oopperan yhtye. Vierailu kestää
ri. kolmen viikon ajan Ja pääkaupun­gin
lisäksi vierailut ulottuvat Tampe­reelle,
Turkuun, Vaasaan,' Ouluun,
Kuopioon, Mikkeliin, Kotkaan ja Lah­teen:
Senjälkeen yhtye palaa Helsin­kiin
antaen vielä pari näytäntöä. Hän
toivotti kaukaiset vieraat sydämelll.
sesti tervetulleiksi, sariioln tilaisuu­teen
runsaslukuisina saapuneet leh­distön
edustajat. • .• ;
Oopperayhtyeen apulaisjohtaja Ma
Shao-po ilmaisi puolestaan ilonsa sii­tä,
että yhtyeellä ö;i tilaisuus esittää
perinteellisintä kiinalaista taidetta
Suomen kansalle. Meillä on se käsitys,
että oiette kiinriostuneita kiinalaisesta
taiteesta, hän sanoi. Senjälfcesn häri
selvitti englanninkielisen Ja taiteilija
Ritva Arvelon suomenkielisen tulkin­nan
avulla klassillisen kiinalaisen
oopperan pepuspiirteltä ja tyypillisiä
ominaisuuksia.
Kiinalaisen klassillisen oopperan
perusainekset ovat musilkkv Ja laulii,
pantomiimi sekä akrobaattitanssi.
Ooppera on näiden yhteensulautuma.
Tällä taiteen alalla esiintyvien taitei­lijain
täytyy pystyä kalkkiin; kolmeen
lajiin, senvuoksi näyttelijän koulutus
vaatii tavattoman pitkän ajan, vähin.
tään 20 vuotta tullakseen täydelliseksi.
Eri popperPlssa saattavat eri ainekset
olla korostettuina, toisissa laulu ietu-alalla,
toisissa pantomiimi, toisissa
taas akrobatiikka Jne. ; Herra Ma
Shäo-po huomautti, että- Suomeen
tuodussa ohjelmassa on ollut pakko
supistaa monta tuhtia kestävät ooppe­rat
vain lyhyiksi näytteiksi; katkel­miksi,
mutta hän ja koko taiteilija­kunta
toivoi silti suomalaisen; yleisön
saavan oikean käsityksen oopperatai­teen
laadusta. ., .
Toinen kiinalaiselle oopperalle luon.
teenomainen, plh-re OP; laulutapa.
Laulu ori vanhempi kuin itse draama.
Laulu- Ja tanssltapa ön kiipassa yli
3,000 vuotta vanha. Yleensä katso­taan
' draaman syntyneen laulusta.
Laulussa ön, erilaisia säyelteräaojä,'
Jotka luonnehtivat erilaisia .;}Iiuipaie-tyyppejä:
Myös riäytiäin&piiiiöeseen,
lausuntaan lllttj^f säestys:. - . . :
Tahssilitset; alneJo^
lattaniaan malidolli^man. Ipielsiesä
näytteleiriiseen. Tanssiilisteh.;airi€^te.A
tarkoituksena on tehostaa Jä körpstäa
näyttämöllisen elämän aineksia.'Näyir
tämö tarpeistoa ei useimmiten .käytetä
lainkaan, mutta näytteUJät ilmaisevät
esineet miimillisesti. syiriboliikan avul­la.
Tämä ilmaisutapaa me pidämme
realistisena, hubmautti herra,; Ma,
Shao_po, Ja sölvensl vielä ajatusta
v e r t a u k s e l l a ; ,
Meidän mielestämme se ei ble Im^
pressionlsinia,. vaäa siiliä ikäänkuin
huuhdotaan hiekasta kultaa. .Vaikka
konkreettista näyttämötäipeistoa^ .ei
olekaan, vaan esineet ilmaistaan eleiii
Ja limein,, kaikki häyttämöliä Mtfen-kiri
iUnäisee tödelllseh eläihäh tapah­tumaa
Västakohtaria nattirällstl^lle
tavalle tässä ilmaisutavassa on keski­tytty
oleelliseeni heijastetaan talteelli-sssti
todellisen elämän Ilmiöltä.
. : Siten esim. veneellä soutaminen ja
hevosella ratsastaminen vaatii vain
airon ja piiskan, kaiken miiun näytte­lijä
ilmaisee elein ja ilmein. .
Näyttelijöiltä täUalnen ilmaisu vaa­tii
tavattoman suurta taitoa. Jatkuvaa
taiteensa kehittämistä. Taiteilijoiden
välillä vallitseekin KUnässa kova k i l ­pailu
oman persoonallisen tyylin ke­hittämiseksi.
,
Neljä kauneusvaatimusta hallitsee
kiinalaista klassillista oopperaa, totesi
apulaisjohtaja Ma Shao-po leluksi:
korkein mahdollinen taituruus eli
näyttelijän kyky, täydelllshi kauneus,
suuri huumori Ja sisällön korkeatasoi­suus
ja jalous.
Selventävän puheen Jälkeen saatiin
; . BeisinkL — Kului
lisenssejä . voitu myö
toiiia, 5,262 .kuprma-ai
ten eil i enenunän; kul
lisenä vuonna yhteer
rästä Pn n. 142 Jo f
valtaosa. jäljelläolevii
kijun aikana,
, Koko; länsimaisesi
määrästä on 5 torni
pla autoja 4.193. Ko;
; to bn katsonut väittä
lä lisätä kuorma-aut
on pyytänyt ja saar
yäliiuttaä 500,ÖÖ^
liserisilblda ii. 340 ku
häh saakka siäätujen
vin hoUsee lärisitiiont
kiiprmä-äutobn. Kot
to pystyy markkinoh
äutPa ja itä-Euroop
dääh niitä iibiii 3,bo(
: ^ .•Maätaloiisträktörfeit
liä liserissiöitii ,yhte
jbsta suurin osai Jo br
Liop^^ sy
lisenssivirasto i tulee
den tuontia varten v
miaaimrituojlen käyt
SCp.OOÖ piinnän ar
punkilta saadiin yllmi
taerän. i i l l ä vbids
l.OOp kpl, maätalousti
otetaan huomioon n .:
maineii tuotanto, .n
reitä saadaan markkit
Suam.^£xrjailija
tuo>j)teita ftdkal
Neuycfsto-iKarja!
heb^c^tö^saVäiläh' äs
yat valppaasti Suömei
vian malclen edistysn.
suutta,' jota yhä suur
rässä Julkalstaari tasav
lehdissä.
; Viime vuonna nämä
vat Jatkokertomuksina
rpmaanit. ^Kuolleista
•;'TulltIkkuJa iainaäma
kon Elvi Sinervon • ym
vuonna ovat lukijat s:
iden tutustua; Pentti Hl
leihhi "Atbtnltutkija"
huomiota on herättänjf
pieriöisromaahl 'Toveri
Aikakauslehdissä on,
kin Joiikkb norjalaisen
iaritllaisen liaxriessln
tuotteita. .• ' .
heti tuoreeltaan nähdä
teitä tästä haryinalsest
sin rajoitetuissa tlloiss
huoneessa, mutta rakj
pferäti; taiteilijat totesli
sahanlaskon sanoin,
"bam^u-ruo'on lävitse
leopardia, voi ainakin
täplän." Ja läsnä ollee
paljon runsaammin ku
Iän: kohtaukset ooppt
Joella" j ä "Bllkslhiyrttl
nen" muodostuivat voir
myksekal. .;
esiin,
u:„.,.
•: UutistietPJen mukaan näyttää siltä,
että' Wasiiingtonin maikoi
kalaistunut ulkoministeri Lester B.
Pearson.saa paulaa. Jotta "ohdakkeista
kulkea ^juoksupojan tie:. :;.", sillä
kuteri esim. Glöbe and Mali lehden
kirjeenvaihtaja Harvey. Hickey Otta­vasta
tiedoltti viime' maanantaina,
mr. Pearson sai viikon vaihteessa
"opetuksen siitä, ettei pitäisi koskaan
puhua kansainvälisistä asioista Uniän,
ettei puhetta ole etukäteen kirjoi­tettu."
,•,;•,•;••; ;:•.•'•. ^ :'','.
Kuten ön Jo eri yhteydessä huomioi­tu,
ulkoministeri Pearson piti viime
lauantaina Klagstonlssa Nuorten L i ­beraalien
Yhdistyksen konferenssissa
puheen, missä yhteydessä hän sanoi
— ilmeisesti totuudenmukaisesti —
yleisesti katsottavan, että Canadan si­teet
Yhdysvaltoihin ovat lujemmat Ja
^tärifeämäiät kuhi siteet Lontooseen.
Totuuden puhumisesta el useinkaan
kiitosta saa Ja niin tapahtui tässäkin,
'että ulkoministeriön virkailijain sano­taan
saaneen vatsanpuruja ynnä
päänklvistystä ei hiinkään paljoa
siitä, että asia näin on, vaan ennen­kaikkea
siltä, että se voi antaa ajat-telenilsen
aihetta niille canadalaisIUe.
Jotka pitävät arvossa maamme Jäse­nyyttä
j a yhteyksiä Brittiläisen maa_
ilman yhteisösi..
Kaiken tämän, perusteella kierrottlln
maanantaisessa Ottawan uutisessa,
jotta uUconilnlsterlöri virkailijat kävi­vät
haukkojen lailla saaliinsa, mr.
Pearsöriiri kiinppuun,. Ja sanoivat, että
riytiiäri sinä poika riiöläkän päästit. .
' Tästä taas johtul.se, että eshner-kiksi
yllämainittu Glcbe joutui selit­tämään
lukijakunnalleen, että se Jul­kaisi
etusivullaan kaksi erilaista sa­nanselitystä
ulkoministeri Pearsonin
yhdestä Ja samasta puheesta.
Sen Jälkeen kun ulkoministeriön
vhkallljat olivat välinsä selvittäneet
varomattoman ulkoministerin kanssa
ja "oiiettaneet. hänelle läksyn, ettei
kansainvälisiä suhteita . käsitteleviä
puheita saa pitää" ilman valmiiksi
kirjoitettua lunttaa. Julkaisi ulkomi­nisteri
"perbutuksen" tai "oikaisun"*
mikä ei peruuta eikä "pUialse". mitään
vaan vahvistaa edelleen. iiähen selos­tustaan,
että Johtuen nykyisistä soh-telstariime.
Yhdysvallat aiheuttaa
suurimman päivittäisen pulman liitto,
hallitukselle.. . ; .
Ulkcinlriisteri, Pearsonin ."oikaifiui-sa"
kielletään ensin, ettei hän ble sa­nonut,
että Cdnädailä pn XJontöbta
lujemmat jä- täi-keärijriiiät siteek Wai-hlngtorilln,
riiutta sitten sänbtääh:' ;
] "Meidän asenteemme Yhdisteen
Kuningaskunnan suiiteeh ön ityt täy-
•-.In vakiintunut Ja se l e ^ Historian
Jä yhteisen kätsömiiksen; pattotelUä.
Mutta suhteemme Yhdysvaltbihln
ovat vielä kehitysvaihiejessä. epäile­mättä
nälderi siteiden monitahoisuus
ja laajuus lisääntyy yhä jä he iniio-dostavat
tänään kaikkein täticeinäyih
yhden ongelman, itse sotaa Jä räuiiaa
lukuunottamatta, mikä on Hallltukseh
edessä sen ulkomaa-asioissa." •. .
TOriiä on kaiketi sitä »kieltämisen
kieltämistä", mitä porvaripolltiikot ei­vät
ole ymmärtävhiään. "Kiellet.
tyään" sen, ettei hän ole sanonut,
jotta Canada on Lontoota lujemmilla
Ja monitahoisemmilla siteillä sidottti-na
Washlngtonlln, mr. Pearson kieltftä
oman kieltonsa Ja sanoo lopuk^ että
Yhdysvallat aiheuttaa nyt meille iniu-rimmarT
yhden j)ulman ulkoinaa-asl-ölta
käsiteltäessäI :
AUekiirjbittanut muut
mr. Pearson on alnakli
rehellineii^.
. Jos muistetaan eslmei
Wa^ngton jarrutti nie
yU 25 vuotta. St. Lawi
suimhitelihän toteuttan
tuB kuitenkin "kukoksi
Cähaäa iUnoltti, että tb
tämän., suunnitehnan -
on b t t ä s e aiheutti pä
inr. I»earsoniUe kuin 11
eräiUe mullldEin Jäsenll
Kiiri mr. Pearsonin
miltei kdödssa
suiiksissa;' icbkptiksissä
seissa sanöb väitloslhtce
rästä "niihä myös", rilir
mättä aiheuttanut uiko
me. uskovainen mies ki
thliäbn-väivöjä äinakh;
Mällä EhlboliiseUa käydi
Sfe.sUtä.
•:X AiieättrJöittahUt liittyy:
nadälaisiin, jotka uskov
minlsterhnme vika cl c
hän puhui KIngstonlssa
Canadan ' Ja Yhdysval
suhtd^.. Vika on sllnl
täfaiän- asti. osallistunut
Jehnah;fcDteuttiainlieen, n
miikset eivät enää kestä
mistä elTOida puhui :
«sesti etukäteen yalmlstt
• • V • • > : ' , - • —B