Vapaus, July 3, 1965

              . SiVM2 Lauantainia,^ heinäik. 3 p; Saturday, July 3, 1965
•'H
. 4
VAPA.US
EOiTOR: W.. E K L U N D ^ ; :
I N P E P E N Ö E N T LAÖÖRJÖRGAN
. O F FINNIiSK C A N A b i A NS
r V Bstebllahed Növ. 8. 1917
, ^ ^ K-' ' l)i)ANAC»Ri-E. S U K S I -i
r&vvHofk. O F F I C E A N D IE&ITORIÄL « > 4 . 4 2 64
i»ubi|died ÖJrlce weeitly: Tu^gdm' ThUKöaM apd .Sätittaays by^ Vftpfiuf
PUtdlahing Co. jMnU»^' *'SÄ5£äi?^i^U^'^' •?^^^^*
' i ^ < ^ i ^ as pej{(wia p J a s p ^ U to öfe pttawa,
^ Wä Ä>r payment ^ ^ | i e i t i c a ^
GANAOIÄNiLAI^(iUAlJf:-HRtSS
^^^i^Mlässa: l vk. »9.00. g kk. |4.7S Vj^im
8 kk. 2.75 ÖiiömMsa: 1 vk.
1 vk. »10.00, $ kk. »5.26
10.50. 6 tie. 5.75
Toiveiden pettsrmys
: MaaiJman^lemen mielipide odotti Washingtonista an-n^
ujenjv^^eitten perusteella, että Yhdysv^tain presidentti
ijrii^oiiR Johnson pitää San Franciscossa, Yhdistyneet Ka^
sakunnat-järjestöj» iO^vviOtjsjuhlassa "suurpuheen", joka
'^^vaa tien maailman jännitystilanteenhuoj
Itt^ktan^^e^ ja vojimistyttanusen kautta.
•'1l^*äiji.Aei kuitenkaan tapahtunut! Merkillepantavaa myös
,:• ^mi,- että julkisesti ilmaistu "pettymyson kaikkein suurin
- '•';V«|>residentti Johnson pelästytti ystäviään siUä kun hän
j feuantaina ryhtynyt auttamaan Y K . T I maksuikriisin rat-iWsMa
•-^^ kirjjoitti Toronto Daily Star vihne lauantaisessa
' ^toimitusartikkelissaan.
i; r:-»'"Piresidentti Lyjidon B. Johnsonin eilisen puheen aiheut-taiöÄ
alkvvaikutejma on pettymys enemmän siitä, mitä hän
f ii«ttft)inatta.jätti kuin siitä mitä hän saaioi", kirjoitti Toron-
• '.ton'aamuleiiti Globe and Mail.
' I-iuJa yhdysvaltalainen New York Times kirjoitti puoles-
- ^Bsm
• .v7;v;''Presidentti Johnsonin puhe . . . oli eniten pettymystä
-"^alhfiuttava niille, jotka olivat toivoneet, että hän vetää maa-
*" ilinan huomion puolelleen esittämällä ehdotuksia: YK:n pe-
. _ rtistamiseen^^^^M saavuttamiseksi.
- V > ;"Sen sijaan presidentin puheessa oli yleyiä mutta kulu-
-»c^iijeita tunteita, joiden pelkkä toistaminen ei auta lainkaan
luiden toteuttamista. Kaunopuheiset lauseet ,eivät voineet
peittää sitä tosiasiaa, että hyvä, otollinen tilaisuus mene-
^ "tettiin,"
??i> ! Kuten tiedetään. San Fr^ciscossa vietettiin viime vii-kon^
lopulla 3-päiväistä juhlaa YK:n peruskirjan allekirjoit-iaiÖsen'kunniaksi.
-
YKin jäsenyydessä on nyt 113 maata, mutta Yhdysval-
" tain presidentti Johnson oli ainoa valtion päämies, joka oli
kukuttu sinne puhujaksi. Tämä "lavastus", jos niin sällittä­ni'
:?ie«^saJiQavaaitoi, mainiosti näkyvän puhujalavan presidentti
'=^'iJolmsoiniUe, Hänellä oli todella kultainen mahdollisuus ve­tää
koko maailman huomio puoleensa, mutta tämä "mahdöl-lisuus
menetettiin" kuten New York Times aivan oikein to-
' teii.
A ^ ^ n u on se. "pettymyksen'Vydi^ mistä canadalaiset päi-väliäbtlet
puhuvat. Muistaa nimittäin tulee, että Washing-
;<^^vtonista ylimainostettiin, kuten USAn tapana on,' tätä presi­dentti
Johnsonin San Franciscon puhetta jonakin erikoispu-
^ >^^]bBefena. Siinä yhteydessä vihjailtiin avoimesti erinäisiin "tai-
'-'vaamnerkj^eihin". siitä, että presidentti Johnson voi tehdä
V' 'odotuksia YK:» maksukriisin ratkaisemiseksi ja Vietnamin
" sodan lopettamiseksi
^Ensinmainitun asian yhteydessä palautettiin mieliin
, USAm YKin valtuutetun Adlai Stevensonin pari päivää ai-kaisemmin,
eli viikko sitten Ireskiviikkona antama lausunto:
" . . . Minä uskon, että huolestuneisuutta aiheuttanut maksu-
*;' _te|ta voi pian tulla sivuutetuksi; Yhdistyneet Kansakunnat
il. Järjestö on ollut riittävän kauan sairasvuoteella."
Presidentti Johnson ei kuitenkaan esittänyt minkäänlai-
•"V;; sJ9gehdotuksia Washingtonissa haudotun maksukriisin sivuut-
.-rfV^iämiseksL Siitä maailmanlaajuinen "pettymys'- presidentti
I Johnsonin omien kannattajien keskuudessa.
! .. Presidentti Johnson esitti nyt kyllä ensimmäisen kerran
; Yhdysvaltain toimesta laiisunnon, että Washiiigton ei enää
I vastusta YK:n puuttumista Vietnamin asiaan. Hän sanoi
• .Vietnaniista: "Minä kehotan tätä maailman kansojen kokous-r
vaikutusvaltaansa yksityisesti ja yhteisesti
(-.^.^yetääkseen pöydän ääreen ne jotka näyttävät haluavan so-
I ^daidcäjmtiä. Me tulemme tukemaan teidän ponnisteluanne
I > .'kuten me tulemme kannattamaan minkä tahansa YK:n alai-j
1 sen. laitoksen tehokkaita toimenpiteita . . ."
> ^ • Tämän lausunnon ilmeisenä tarkoituksena oli antaa sel-
1 .; Jäinen käsitys, että Yhdysvallat on luopunut Vietnamin ky- _
' symyksen yhteydessä YK:n syirjimisestä ja kannattaa nyt
|tYK':n toimenpiteitä rauhan palauttamiseksi siellä.
;,/>A£aaaa paremmin perehtyminen osoittaa kuitenkin, iettä
initään^^ toimenpidettä ei presidentti Johnson
.^•nytkään ehdottanut. Hän yritti vain saada hallituksensa kur­jat
edesottamiset hieman parempaan valoon maailman ylei­sen
mielipiteen silmissä. - ^
Meffle on nimittäin kerrottu, että heti tämän puheen jäl-
. presidentti Johnson kiiruhti selittämään sanomalehti-
.<'imiehill#/pttä YKrlle ei ole annettu mitään "virallista" kiit-
' sua puuttua Vietnamin asioihin, vaan ainoastaan ilmaistu,
Mtä USA on valmis "tukeniafim"^^j^^
Pai(in "puoli tässä Vietnam-lausunnossa on kuitenkin se
.tahallisesti esitetty v-alhekäsitys — sitä ei suoraan niin^sa-
,nota—että "toiset osapuolet" oyat muka hyökkääjiä ja Viet-
' liemin asioihin Gte sopimusta ja YKm peruskirjaa jul-'
. kea?ti loukaten sekaantunut Yhdysvaltain imperialismi on
muka oikea rauhan enkeli! Selvää on, ettei tällaisilla pu-
. heillä- sÄäda aikaan muuta kuin yleisen mielipiteen halvek-
^sumista'$'^o jorinaa kohtaan. Mahdollisesti se ei ole Yhdys­valtain
hyökkäyspolitiikan kannattajien kohdalta miellyttää
•vää kuultavaa, mutta Neuvostoliiton YKrn valtuutettu Ni-
. .kolxu Fedorenko osui käsittääksemme suoraan naulan kan-
' taan kun hän sanoi, että "napalm-palopommej a pudotetaan'
satoja tonneja Vietnamin tasavallan, eikä Yhdysvaltain
alueelle".
Niin huono oli presidentti Johnsonin puheen vaikutus
Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, että Adlai Stevenson
katsoi tarpeelliseksi juhlaistunnon päättäjäispuheessaan sa-
- noa, että YK:n maksidcriisi on ratkaistava "ennen kuin Yleis-kokpuä'aloittaa
työskentelynsä yhdeksän viikon kuluttua".
Tosiasia tietenkin on, kuten mr. Stevenson sanoi; että
SYNtYMÄ-
. PÄIVIÄ ;
4h
: HeÄr j f j ö t o u i i a ^^plivi v Ä a «pisto nVrnauttiikh kan-
Hulda^^ 1^^ Port Arthur, Onfc
täytU perjantaina, helnäk. 2 pnä 70
vuotta.
Alfred' Saari, port Arthur, Ont.
täyttSä lauantaina' .heinäki-3 pnä
75" vuotta.
' H i l h i a Kulmala, Sault Ste. Marie,
Ont., tkyttäa" keskiviikkona, heinä­kuun
7 pnä' 77 vuotta.
Kaarlo Mankinen^ Vancouver,
Qnt., täyttää torstaina, heinäkuuii B
päivänä ÖO vuotta.
Yhdymme' sukulaisten "ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
^•SALAINEN AGENTTI"
J A HÄNEN 5 V A I M O A AN
Vancouv«!r. •— Albert Emerson
Simpson, jonka 5-osaihen .avioliitto \
juttu ulottui kenraalikuvernöörin
linnaan asti, tuomittiin täällä viime
tiistaina kabdelui vuodeksi vanki­laan.
Simpson, 33-vuQtias rakennustyö­läinen,
joka kertoi viidelle vaimol­leen,
että hän on James Bon^-tapai-nen
salainen agentti, jul.5tetliin ke­säkuun
18 päivänä syyllistyneeksi
parlame'ntin lakien kahteen vääreu:
nykseen. Hänelle langetettiin kum
mastakin 2-vuotinen vankilatuqmio.
Hän sai JisäJcsi vielä 2 vuoden van­kilatuomion
avioliittoasioista. Simp
son voi kuitenkin palvella nämä tuo-,
miot samanaikaisesti .
Tuomiota langettaessaan poliisi-tuomari
Gordon Scott sanoi; ''HäP;
(Simpson) näyttää kohdanneen viisi
herkkäusko.sta naista, mikä seikka
ei ole moite hänen nykyiselle vai
molleen. Hänen käyttäytymisensä
toisia naisia kohtaan oll anteeksian­tamatonta."
Simpson sai rangaistuksen siitä
että hän oli väärentänyt parlament-tilain
mikä mitätöi hänen avioliit­tonsa
Alma Helen Simpsonin kanssa
ja toisen asiakirjan väärentämises­tä,
joka antoi hänelle luvan naida
Christine Adelle MöLellanin. ' V i i ;
meksimamittu henkilö on' McG.ll
yliopistosta filosofian maistenri a r ,
von saanut sosiaalityön' tekijä. :
Simpson on laillisesti aViol.itossa
viidennen naisen kanssa. '
Parlamenttaaristen asiakirjojen
allekirjoittajana on olevinaan ken
raalikuvernööri George Vanier.
.Miss McLellan, ja neljä muuta
na.sta, joiden .nimiä ei julkaistu,
todistivat oikeuikuulustelussa Simp
sonin sanoneen heille että hän on
salainen agentti, joka ei voi van
uomansa valan vuoksi selittää mitä
hän tekee työkseen. Miss McLellan
sanoi Simpsonin kertoneen hänelle,
että hän (Simpson) työskentelee sa­laisen
järjestön palveluksessa, jonka
tarkoituksena on suojella Canadaa
nä kaksikymdientä vuotta aittea pe;;
rustettUn Helsingiistt Ifrjtt Sirolan
Säätiö. Vaikka t&niia kulttuurisaä-tiön
perustusa^iakirilaxi ^ I b o n vaih
viisi nimeä, n i m . Hertta Kuusinen^
jJaalkko Klv{,^ V i l l e P^ssi, Aimo Aal­tonen
ja A i l i Mäkinen, ' v o i d a an
Säätiön .'per\i;^tajien l u k u laj$Keas^
tältiVuht.' Heitä ' oUVat^ fsniiiki t)&
so^ih^i aiketja' polUtUsista- i y i i t^
maamme eri vankiloihin jäkeski-tysteim^
lbin- laitfttenSsti/teljetyt fa-s.^
ih'''ija' luodin vastustajat,-' jotka
.syksyllä v. 1944 vapauduttuaan pää­sivät
,|08amseksi(e4a?te»n^. myöni;
tämästä pienestä rahallisesta jcor-vauk9?
sta eli/kip.ijirfl^oigta". Sää­tiön
perustajat lahjoittavat kvkki
30,00(^ silloista markkaa peruspäS-oniaksi,
jota demokrSäitiset keskus-ja
perusjärjestöt sek»'tuhannet yk­sityiset
työväen: valistuätoiroimus-ta
kiinnostuneet kans9l()iset. ryhtyi-;
vät heti monin tayoin>Muttama«n.
Näin sai alkunsa erJtK.flwajpt»n»p työ­väenliikkeen
eliuvoiioai^lmmista' ja
laaj.mmalle vaikuttavista valistus
työtä 4iarjoittavista IfjitOl^siBta, Joka
sai nim«naä työvfi^iioikkpsme an^
sioituna?n kasvattajai^ jä Johtajan
Yrjö Sirolan mukaan.
Säätiön perustehtäväni asetettiin
sotien jälkeen, enn^i^nl^eqiättömän
voimakkaasti kasvaneen' tyoväenliik
keen ja denvokraattiii^n jka^alaistoi-minnan
valistustyön järjestäminen
ja varojen hankintajsl||i varten.,.Ei:
kä kulunut nlontakaan .Icuukautta,
kun Säätiöi^'' tMi^es'6r y]j'teisty6ss5
demokraattisten keskusjärjestöjen
kanssa perustettiin maahutte ensim
mainen marxilainen,ybtoiskunnalU-nen
korkfeaköulu.*'' 'Sirola-opjstQ
Helsingin MytlykaUloI^e: " H e l s i n k i
Iäisten työläi>ten lallcoöjiyöh jä koko
maastfl saätiij^n iahjiSiitusten turvin
rakennettiin ensimmäiset; parakit:
joissa 60 oppOasta/^atiof' alkaa ^
kuukautisen opiskelunsa jo vuonna
1948. '
Tällä hetkellä Sirola-opisto joi^ka
kouluttamien henkilöiden llrku nou­see
jo kahteentuhanteenkolmeensa
tään (2,300)!' toimii kaksivuotisena
100' o p p i l a ^ lli»tokseha>%'IIaTvialan
modernisoidiliksa ' V^liilj&tillnfnassa;
;yhteistblBMhnnSfta. tässä htmimasaä
'Simpsonin <fhieiden mu(Itaise3ti ^J6pat
tärkkäilemhft(l/.«iBPääii''vantoiwerilai
'^fitt .tUiyHiht(»^ft .^atnflMamaitä'' M
ncstä raportteja "läntisetf alueen^
oletetulle '/*'sotilaskoDikentajall^'. u
TSm» taplaUlr tuli • lÄlvänvalooB
sellaisia ' ulkdpuolisia^ vofmta ' k u in
kbmmiinismib • Ja' faslsmia-^^Vaätaanr .: — - ^ « S f o » ^
Hän-61. önöf-SiThpsönin k a n s ^ ' t '
saiiopistolain mukaista valtion apua
on Yrjö Sirolan Säätiön ostius kou­lun
taloudessa edelleenkin ratkaise­vaa
laatua. ^
Monien vuosien ajan toimi Sirola-opiston
kyljessä Helsingissä myös
Sirolan Koulukoti, jpssfi varattomJl'
la lahjakkailla työläistytöUlä ja
pojilla-ÖU mphdoIHsutts taloud^lU
'^Ista^ huolista VAp^lnd luk^a keskir
koulu- tai yllbppUaskurssi, jopa jät­k
i n oplntojaan^^yJioplstassäa^na aka­teemisien
loppututkinnon ! suoritta
iniseen asti. K u n koulukoti «piston
Harvialaan siirrytty^ taloudellisesti
l i i an riaskaana laitoksena : lopeteta
t i in van Säätiö avuslanut opiskeli­joita
mm. stipendien turvin. Kyni:
menlin kohoaa niidenkin henkilöi
den luku, joita Yrjö Sirolan Säätiö
on näin auttanut ammattikoulutuk-
8wi ja korkeamman opin tielle.
Myllykallion parakkisuojien va­pauduttua
Sirola-opiston käytöstä
toimi samansa paikassa noin 3 vuo­den
ajan Sirolan Kurssikeskus, jos­sa
yhteistoimin eri työväenjärjestö­j
en kanssa järjestettiin kymmeniä
kuukauden kestäviä poliittis- käy­tännöllisiä
kursseja. Tuhansiin nou
see niiden erilaisissa järjestö- ja
luottamustehtävissä nykyisin toimi­vien
henkilöiden luku, jotka Mylly­kallion
kurssikeskuksessa saivat en­simmäisen
järjestökoulutuksensa,
useimmat myös innostuksen kipinän
opiskelun jatkamiseen Sirola-opis-t9ss9
YKK:ssa ja Kiljavan Ammatti
yhdistysopistossa.
Sirolan kirjeopisto, joka vuosi
vuodelta on laajentanut ja moni
puolistanut -toimintaansa on yksi
ensimmäisistä Säätiön perustamista
ja rahoittamista laitoksista. Se ai
koi toimintansa j o keväällä 1945
Tänään lasketaan kirjeop.ston toi
mittamien erilaisten opinto-ohje!
mien luku sadoissa ja niitä suorit-
.taneiden määrä tuhansissa.
I Sirolan Kirjeopiston opinto.ohjel
mat ja sen suorittama op.nto-ohjaa-j
i en koulutustyö ovat olleet k o r
vaamattomaksi avuksi kaikille de
n i o k r ^ t t i s i l l e , j ^ muille työväen
järje^öiUe, jotka .sotien jälkeen
valtavasti laajenneessa .järjestöken
tässä, tarvitsivat paljon kykeneviä
tpimlibenkiliittä, puheenjohtajia ja
1 »
•Aate
Muodostakaa kapakka omaan kotiinne, pikaa aeti'fiio^aaB aslälikäa;
na; teidän önostetttava,toimilupakirja5)'ictorla8ta Ja'Ottaw
vaimol)i^bne $12:00,'että hän voi ostaa gaUonanivt^
128 ryyppyä;: Ostakaa kaikkf ryyppynne oinaita vaimoltanne, 40;«elttttiä
ryypyltä, j a neljän päivän »kuluttua, JoUoln vhlsky-gaUona' o n .mepnyt,
vaimonne voi viedä pankkiin $39.20 j a sijoittaa taas $12i00uuden^^^^U^
sen aloittaakseen. , ' , . ,^
^ps t o e l i t t e lOvuotta j a ostatte tätep kaiken, iloliemen yain^pltfiin^
Ja sitten kuolette käärineYtQ kengäQvaiaissänoe,^ sillQin on |e9k9)lliin«
$38,7^.40 pankkitiU, JoUa })tln vpi JBrjestää:t«ill« kunnial^sft l^utaj^ii*
set, kasvattaa lapsenne, ostaa talon j a tontib sekä naida säädyllisen mie­hen.
J9;iinlioitt8a että hän on koskaan teitä tuntenutkaan/
•>^'The Lytton Leader.
i p i
Vi in--',,.
PRESIDEmri «TEUOLLE" ^ . -
(Ontarion) . . .Työsuhdelautakunnan kuulustelussa (missä käsitätiin
Mine-MiUin edustusanomusta) oli täysi osanottajamäärä; ammattiyhdistys-"
väen edustajien lisäksi kuuhisteluissa dli lainopillisia neuvonantajia.^ IVksi
pöytä oli varattu Mine-Millin osasto No7 598;lle, minkä äareSsä istuivat Vel­jet
Thibault (osasto No. 598:n presidentti), Kennedy ja pailcallisösaätoii.Itä­mies
John Nelligan. ' ' ' '
Terästyöläisten union pöydän ääressä olivat lakimies: Osler,' Dwlg^t
Story ja Gildirist, Mutta kun terästyöläisten union paikallisosaston presi­dentti
yritti istua sen pöydän ääreen, hänet ajettiin sieltä pois ja hänen
täytyi etsiä istuinta jostakin salin perältä. Kun hän meni takaisin S u ^ ^
ryyn, hänet ajettiin taas pois ja Manclni meni puheenjohtajan paikalle.
Mikä tapa k<Adella presidenttiä — ja m&ä presidenttil
— Harvey Mur^diy^ Mine-Mill Herald,
AVOIN KIRJE USAn
PRES. J(>HNS0NIUE
IS
ohjaajiaj jne. Hman^ Säätiön tukea ei
^ij-jeopvston laaja kustannus* ja
n^uui^iniinta,olisi olliit m^hdollis-
'^Säätiön toimesta on harfoitettu
jopa kirjojen kustannustoimintaa,
Se toimitti ensimmäisen laitoksen
Yrjö SiroT'än elämäkertaa j6 V . 1946
Mr. presidentti:
On tullut aika, jolloin jonkun on
puhuttava maanmiestemme suuren
kansan puolesta, joka kammoten
seuraa sitä suuntaa mille olette joh­taneet
Yhdysvallat Vietnamissa.
Presidentin vapausmitalin omistajar
na minulla on velvolLsuus sanoa
suoraan ja julkisesti mitä miljoo­nat
isänmaalliset kanssakansalaise­ni
sanovat yksityisesti omien kotien­sa
suojissa. Nimittäin, että te.dän
nyt seuraamanne suunta loukkaa
niin {käytännöllistä hankintaamme
kuin siveyskäsitteitämmekin.
Sen paremmin teidän käyttäyty
misenne kuin menettelytapanne
kaan eivät anna mitään vakuutusta,
että teidän ohjelmanne johtaa hy
vään lopputulokseen; päinvastoin,
teidän yrityksenne korjata - sotilas­voimilla
tilannetta, mikä on muo-kun
m.s5 McLellan anoi ensin avio- pägasiallinen tuki työväen kiVjalli-eroa
ja sitten juIish-lielihlkuUsSa, ^
että heidän avioliittonsa ei ollut-käan
voimassa. ' ' '
Simpson näl viime ^dtfna viiden­nen
vaimftfnsä; JtflcatuortaVi Scottin
selityksen mukaan "sanoo rakasta
vansa kovasti miestään. Hänellä on
ainakin koti minne hän voi miehen
sä ottaa sopivina aikoina.^'
V i e t k o n g siirtynee
airinnasta hyökkäyksiin
New York. Vfetkong siirtyy nyt
sunrbyökkäyksiin pyrkien tuhoa­maan
kokonaisia vihollisosasloja,
kertoi Japanilainen valokuvaaja
Akimlko Okahura, joka on saa­nut
10 tunnin haastattelun Viet-kongin
keskuskomitean varapu­heenjohtajalta
Huynh Tan Pha>
tuta, maanantaina Life-lehdelle.
—^ Me emme enää tee pisto-hyökkäyksiä
vaan pyrimme tästä
lähin tuhoamaan kokonaisia vi­hollisosastoja
suurhyökkäyksin,
. sanoiJHuynh.
— Nämä hyökkäykset onnistu­vat
hyvin monsuunisateiden ai­kaan.
Sitä paitsi amerikkalaiset
eivät tunne meikäläistä maastoa,
kansaa eivätkä kieltä j a he tar­vitsevat
tehokasta huoltoa.
Me taistelemme kunnes viimei­nenkin
amerikkalainen on karko­tettu
Vietnamista . e i k ä yksikään
jenkki ole turvassa Saigonissa.
Amerikkalaisten täytyisi lähettää
neljä miljoonaa sotilasta Vietnamiin
kyetäkseen tasaväkiseen taisteluun
Vietkongia vastaan. Pian olemme
tilanteessa, Jolloin Saigonin joukko­ja
ei enää ole olemassa'ja amerikka­laiset
tarvitsevat vietnamilaisia
"neuvonantajia". Kun tämä hetki
koittaa on puolet neuvonantajista
Vietkongin miehiä.
stiuden |a lehtien kustantamisessa
on Säätiön'. taholta ' o l l u t kuitenkin
taloudellista laatua sen myöntäessä
varoja mm. kirjapainojen perusta­miseen,
on'osallistunut niin
ikään työväen kulttuuritalojen ra­kennustyön
rahoitukseen. Säätiö
voi olla ylpeä 20-vuotisen työnsä
tuloksista, jotka ovat suuremmat
kuin yksikään Säätiön perustajista
uskalsi unelmissaankaan 20 vuotta
sitten toivoa.
Mutta miten säätiö on hankkinut
edellä esitettyyn monitahoiseen ja
varoja kysyvään valistustyöhön tar­vittavat
varat? Selvää on, ettei pelk
kä peruspääoma olisi tuohon kaik'
keen riittänyt. Mutta Säätiöpä ei
jäänytkään sen varaan. Perustami­sestaan
lähtien se ryhtyi myymään
onnittelu-, tervehdys- ja surunvalit­teluadresseja,
joiden menekki de­mokraattisten
järjestöjen ja koko
työväenliikkeen piirissä on ollut
huomattava sekä aatteellisessa, että
erityisesti taloudellisessa mielessä.
Toiminnan rahoituksessa on Yrjö
Sirolan Säätiön adressien myynnillä
yhä edelleenkin etusija, mitä on
syytä korostaa Säätiön siirtyessä
nyt kolmannelle vuosikymmentaipa-leelleen
yhä kasvavien vaatimusten
saattelemana. Oman kauniin osansa
Säätiön varojen kartuttamisessa
ovat antaneet ne työväen kulttuuri­toiminnasta
kiinnostuneet yksityi­set
kansalaiset, jotka ovat muista­neet-
Säätiötä jälkisäädöksin ja lah­joituksin.
Niitä on tullut aina Ame­rikasta
asti ja, kansalaispiireistä,
joihin Säätiöllä ei ole ollut edes vä­litöntä
kosketusta.
Yrjö Sirolan Säätiö on kiinteä j a
elävä osa työväenliikkeen ja demo­kraattisten
järjestöjen kulttuuritoi­minnasta.
Sillä alkaa myös olla ar­vokkaita
perinteitä, joiden jatkami­nen
j a vaaliminen on ennen kaikkea
tämän päivän nuorten kunnia-asia.
A i l i Mäkinen.
dostunut meidän oman ylimielisyy­temme,
yksipuolisten poliittisten
olettamustemme johdosta, ei voi
saavuttaa mitään lopullista päämää­rää
ennen korjaamatonta ydinkatas­trofia.
Se aiheuttaisi lopullisen sai­rauden
koko sivistysmaailmalle ja
teidän omalle kansallenne, jotka
joutuisivat vietnamilaisten ja kom­munistien
kajissa yhtä paljon sen
avuttomiksi uhreiksi.
Lähtiessänne toteuttamaan tätä
ohjelmaa te lyötte arpaa maanne
tulevaisuudesta, sillä teillä e i ole
rohkeutta heittää s.vuun häviön
kortteja ja suorittaa uutta jakoa
vaikka teidän, valintanne tarjosi
teille erinomaisen tilaisuuden. Tei­dän
peliteoriitikkonne suostuttivat
teidän pelaamaan venäläistä rulet­tia.
Mutta ette voi pelastaa halli­tuksenne
mainetta ampumalla kuu­lan
kansakunnan kalloon. :
Yhdysvaltalaisten' asevoimien olo
Vietnamissa ilman Yhdi$t^et
Kansakunnat järjestön valtuuksia
on ollut alusta alkaen taisteluhaas­te
meidän omille juhlallisille s.tou-muksillemme,
jotka annoimme autr
laessamme sen (YK:n) perustamis­ta.
Meidän jatkuva kietoutumisem­me
sisällissotaan Etelä'Vietnaaniss9
käypiin sotilasdiktaattoreibin, yb-dessä
ylenpalttisen taloudellisen
avunannon ja alakäden sotilaallisen
yhteistoiminnan kanssa, on yhtä
vaikeasti puolustettavissa, kuin on
meidän hallituksemme alkuperäinen
Vietnamin yleisten vaalien järjestä-miskielto
siinä mielessä ettei kom­munismia
pystytetä kansanäänestyk­sen
psinisteella. Teidän yrityksenne
sälyttää nyt koko syy Pohjois-Viet-namin
hallituksen kannettavaksi ei
hämää ketään, paitsi heitä, joiden
toiveajattelu alunperin johti mei­dät
yksimieliseen interventioon;
samat elimet ja vakoilulaitokset,
jotka viekottelivat meidät Sikojen-lähden
onnettomuuteen; >
Sen sijaan, että käyttäisitte hyvin "
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
MB, JÄ HUORl POLVI
•*YK on ollut riittävän kauan
sairasvuoteella."
Canadan velvollisuus Gene­ven
sopimuksen valvontako­mission
jäsenenä ja Yhdysval­tain
kansan hyvänä naapurina,
on sanoa.suoralan ja julkisesti,
eitä. hyökkäykset YKita vas­taan
n.s. maksukriisin pohjalla
on lopetettava ja että Yhdys­valtain
hallituksen täytyy ryh­tyä
neuvotteluihin Viptnamin
sodan lopettamisesta Etelä-
Vietnamin Kansallisen Vapau­tusrintaman
edustajain kanssa;
tuoda sotajoukkonsa pois Viet­namista
ja ryhtyä ktmnioitta-maan
Geneven sopimuksen kir­jainta
ja henkeä Vietnamissa.
Silläkin uhalla, että asiasta voi­daan
olla eri mieltä, allekirjoitta­neen
tekee mieli kosket^la vähän
njiorisokysymMstä, pitäeii lähtöä
kohtana sitä, "miksi nuoriso on
niin kovin paljon toisenlaista kuin
ennen'', kuten erä^">8tävämme
esitti jokin aika sitten^ "
Suoraan ja lyhyesti sanoen al­lekirjoittanut
lukeutuu niihin, jot­ka
ovat mielissään jä'11cflssaan sii­tä,
että nykyajan nuoret ovat to-della
'/erilaisia" kuin'Tmeldän"
sukupolvemme nuoret.
Ajatellaanpa .a^aa.-
Olosuhteet ja koko elämän tahti
öVäJt paljon muUltunoet meidän
tarkoitamme vanhemman'' sukupol^
ven elinaikana. , "
Vielä tämän vu^isadan alussa;,
elettiin sanan- varsinaisessa mie­lessä
"hevos- jä kärrykautta". Vii­tisenkymmentä
vuotta sitten pi­dettiin
esim. auton paikkakunnalle
tuloa yhtä Ihmeellisenä ja kiiholt-tavana'tapahtumana-
käin nykyään
pidetään Ihmisen "kävelyä" ava­ruuden
tyhjyydessä. ; .
Meidän sukupolvemme, nuoruus-kautena
oli korkeimman; opinsaan-n
i n mahdollisuus vain varakkai-dei)
lapsilla. N y t on pakko työläis­ten
ja farmarien /hankkia lapsil­leen
mahdollisimman'kofkea kou­lusivistys
» Joa rpieStäöoj-että hei­dän
jMfceläjsensä^-pääsevät elämi­sen
alkuurf korkeasti teollistunees­sa
ja nopeasti automatisoituvassa
maailmassa.
. Nykyajan nuoret tietävät ehkä
paremmin kuin luuUaankaan, että
vanhempi sukupolvi on tehnyt
paljon työtä esimerkiksi Canadan
rakentamiseksi niin taloudellises­ti
kuin''soslaalisestikin.
He ovat iloisia ja ylpeitäkin sii­tä,
että tämä "meidän sukupol­vemme"
on toimintansa ja tais­telunsa
avulla hankkinut viimeksi-kuluneitten
vuosikymmenien ai­kana
vanhuudeneläkelait, lyöttö-myysvakuutuslait,
lapsilisälait,
leskenhuoltolait, 40-tuntisen r>työ-viikkolain
jne.
Mutta nykyajan nuoriso, kuten
nuoret aina, e l katsele taaksepäin
vanhoja saavutuksia ihaillen,
nykyaikaan ja tulevaisuuteen, uu­sia
saavutuksia voittaakseen.
Nykyajan nuorisolla on vallan
laiset ammattiyhdistykset mukaan
lukien, se häpeällä tunnustetta­koon.
Tämän kirjoittajasta tuntuu, että
meillä, vanhemmilla on yhtä ja
toista opittavaa nuorilta, lukeu­tuen
siihen myös kielenkäyttö.
Työväeriliikkeen riveissä vuosi­kymmeniä
olleet kansalaisemme
tietävät kuinka vissit sanat ja
määritelmät ovat seuranneet mei­tä
kuin kerjäläisiä. Me olemme
esim. "rationalisoineet" ja katsel­laan
asioita eri "perspektiiveistä".
Yleisesti puhuen me olemme ol­leet
puheissamme j a kirjoituksis-samme
"konkreettisempia" kuin
valtamaantien rautabetonisillat.
Mutta kun nuoret sanovat, että
sellaiset sanat tuntuvat heistä
"vierailta" j a kankeilta, ja kun
he puolestaan käyttävät aivan uu­denlaisia
määritelmiä;, niin me
olemme suoraan sanoen hieman
ihmeissämme.
Sen sijaan, että Canadan nuo-toisenlaiset
olosuhteet, mahdolli-
—suudet ja velvollisuudet kuin oli
meidän aikakautemime nuorisol­la.
He alkavat siitä mihin me lope­timme!
Käytäntö on myös osoit­tanut,
että nuorisomime on paljon
vastuuntuntoisempaa, tarmok­kaampaa
ja edistyksellisempää ai­nesta,
mitä ^luulisi esimerkiksi
Beatles-laulajain aiheuttamaa hys­teriaa
seuratessa. Muistakaamme
vain, että esimerkiksi ylioppilas-nuoret
vievät nykyaikana paljon
näkyvämpää osaa taistelussa kan­salaisvapauksien
ja ennenkaikkea
rauhan j a ihmiskunnan olemassa­olon
puolesta kuin monet "aikuis­ten"
ryhmät — lukuiset olkeisto-ret
puhuisivat esimerkiksi "hal­litsevasta
luokasta", he käyttävät
sanaa "Establishment" eli lyhy­esti
vain "Laitos" tai jotakin sel­laista
— millä he tarkoittavat kui­tenkin
aivan samaa, mitä me van­hemmat
tarkoitamme "hallitseval­la
luokalla".
Puolustaessaan kansalaisoikeuk­sia
ja rauhan asiaa, nuoret ovat ke­hittäneet
aivan uusia taistelumuo-toja
j a antaneet niille uusia olo­suhteita
kuvaavia nimityksiä. Me
saamme nykyään lukea "sit-in'- ja
" L i e - i n " mielenosoituksista, j o l lb
tarkoitetaan, että mielenosoittajat
istuvat tai tarpeen tullen ovat ma­kuullakin
mielenosoituspaikoilla
ja kieltäytyvä noudattamasta polii­sien
"hajotkaa" määräyksiä. Esim.
TVrsta olenuiie saaneet nähdä mi^
ten näitä mielenosoittajia— nuo­ria
tjttöjä ja poikia — raahataan
niskasta tai jaloista vetäen vpois
mielenosoituspaikoilta.
Ne meistä jotka olemme osallis­tuneet
mielenosoituksiin esim. pu­hevapauden
ja työttömyysvakuu­tuksen
puolesta, sekä sotavalmis­telu
ja vastaan, olemme tietoisia
siitä, että "Arkalasta" kotoisin
olevat eivät sellaiseen toimintaan
helposti liity. Mutta ainakin yhtS
suurta rohkeutta tarvitaan " s i t - i n"
mielenosoituksiin nyt osallistuvil­ta
nuorilta kun he veltoksi heit­täytyen
antavat poliisien raahata
itsensä pois mielenosoituspaikalta,
sillä mistä esim. Yhdysvaltain ete­lävaltioiden
mielenosoittajat tietä­vät
minkälaisia potkuja j a iskuja
he siinä yhteydessä saavat.
E i , nuorisossamme ei ole ylei­sesti
puhuen mitään vikaa. Päin*
vastoin on asia.
Vika on siinä, että me vanhem­mat
emme aina ymmärrä, mihin
nuoret pyrkivät, emmekä sitä, että
nykyajan nuoriso haluaa ratkaista
suuret ongelmansa omalla taval­laan
— j a tehdä siinä yhteydes­sä
virheitäkin, jos e i niitä voida
välttää.
Mahdollisesti voidaan ajatella,
että jotenkin tässä ralekssä nuo­risoon
suhtautumalla voitaisiin
edelleen parantaa eri ikäluokkien
välisiä suhteita j a . siten auttaa
nuoria TÄMÄNPÄIVÄISTEN,
HEIDÄN IKÄLUOKKANSA SUU-R
I E N P U L M I E N RATKAISUA.
^ Känsäkoura.