Vapaus, June 16, 1970

              Tiistai, feesäfeumn 16 p. '—-Tues. JTune 16, 1970
VAPAUS INDEPEiSIDBNT L A B O R O R G AN
Olf jFINNISH C A
ItdCfpiuiite: t )^
Advairtlatngr wrtai ttpcn appMcatto^ of C1IBII8&
- CANADIAN LANGUAGE-PRE S S ' « 3 . ^
Ejiemmän **hampBlita^ ofltaa hyvä
Kaildd malhdoUinen tuM ja kamtn»tus siile, jos liittdhial-lituksen
kuluttaja-asLain ministeri Röftöld Basifctrd r^hiSy
sanoista tdkoihin lää&ärin TreS&ptiiHä JharMttavien lääädkeiden
tadivasta liipovieii hiiiifoljiBn äliöill^inöselksi.
Mr Bsisford^oii tuhasMifesti-oikeassa sanojaani, että lääk­keiden
hinnat "ovat Miäii Wt€4rt». Hän odi oiikieilia
jäljillä antaessaan ymmärtää, että liittolhalliitiufesen om -dhkä
sekaannuttava asiaan läälkkeideh hintoijen alentamiseksi.
Mutta mr. Basfordin toivomukset lääikemcaiopoU^^
teistoiminniasta hintojen laskentiselksi maalfcunnaiffisessa n^^^
takaavassa ovat verrättavtissa sidben, kon flfculutufetarvildtei-den
hinnat kohoavat jallfciivasti huolimaitta siitä, vaikka teol­lisuus-
ja liikelaitosten johtavat tekijät hipasivat ä^ttäin
Ottawan kokouksessa, että he' {»dättyväft ''tetannusten^^
rää" ylittävistä hintojei köarotuksista, mJitä tahansa sillä lop­pukädessä
tarfcoitettiinkäairi. ^
Tosiasia on, että lääkembnbpolien "hyväntahtoisuuteen"
ja "vapaan kilpailun vaikutiikseen" luottaaninen, mihin mr.
Basford lausunnossaan vieläMn viittaiEii, on "alfeadseonnoni pun­nittu
ja köykäiseksi havaittu".
. Luottaen lääkemionopoliefn hyväntsuopaisuiuteen liittoJhal-litus
peruutti syyskuun 12 pnä l'967 12'-pPosenttisen veron lää-kietuotteista.
Mutta se ei alentanut lääkkedden vähittÄsihiaitö-ja
juuri •nimeksikään.
Vähän myähemmin liittoihallituksen aloitteesta tehtiin
pairlainentissa mfuutos patentti- ja taiyairamerldailakiin ndmen-ömaan
siinä mielessä, että se helpottaa uJkomaasten lääHdoei-den
kUpaiiukykyisyyttä ja alentaa siten lääkkeiden hintoja
Tilastot osoittavat, että siitäkin oli tuloiksena suuri nolla.
Selvää ön saatuijen kokemiusten pteruöteeUa, että suostut­telu
ei auto siiloin kua^Uaian teönemisissä enimmäisvoittoja
tavoittelevista jättiläissuiirista riiomopoldyhtiöiBtä.
Jos mr. Basord todella haluiaa saada KäMceiden hSntoj»
lasketuksi, hänen täytyy tdhdä asiain edistämisieksi lakialoit­teita
— ja. hiiolehtiia siitä, että näihin lakeihin tulee riittälvästi
"hampaita" lääkeyhtiöiden yoittoilun estämiseksi. Tosiasiassa
tilanne' on niin vaikea, että hadUtificsen pitäisi ottaia k<^
lääkfiteolhsuus kontrolliinsa, kuten on menetelty esim. säh­kövoiman
suibteen eri maakunmdssa.Canadalaiset--- nimen­omaan
sairaudesta talouspuuitettattmn käiräivät canadaladset —
maksavat maailman korkeimpia hintoja lääkkeistään. Tilan­ne
vaatii katiiniideln poiheiden kauntafifehxisten smmnitel-iriien
liaksi päättäviä toimenpiiteitä niiii että lääkkeiden hin­nat
voidaan kertaheitoUa laskea feoiitiiidliBnuden puitteisiin.
USAn 'V
USA:lla ei ole mitSfin yleisvalta-kittmalUsta
voimaohjelm^a eikä >^>
Öik MmSia mttbvältittn- ^ t & ; jo^
i u U i & i i t t ^ i , ti^aiäi, sät^l^^^ääi-täisi
energiapolitiikasta.: Kaikki enei*
dan primäSriläbteet ja vi^iman
^ t ö 'Mi y ^ l ^ h . iäoiU>]^lieii
ja ''vapaan i i M r f e ] ^ ^
mellyskenttänä. Nyt tähSn menoon
ixM mosSa-pim^: USA: r t l ^ a j&ote-moair
<eiierf^apulaa, joka uhkaa se­kä
teollisuutta että kuluttajätaloiitta:
OSAtn sinänsä täysin voimatto­n
i ^ ' lättbvältion voimakomlssionin
puliefenjohta j«^ John NassJka lau$in-ääk6ri,
etiS USA:n voiman kulutto
kasrvoi joitakin \KiaS!ia sitten'3 pro-seiitiri
vuosivaUhdiUa, \vUoiina, 1 ^
kaävu oli 5 prosenttia, mutta jo vuo-'
sina 1988 ja 1969 6 prosenttia. Eneri
gialähteiden etsintä, löydökset 'ja
hyväksikäyttö elvat ole kuitenkaan
kasvaneet läheskään kysyntää ja ku­lutusta'
vastaavasti..
Energiakriisi koskee erityisesti
maakaasua, .jonka kulutus kasvaa'
muita paljMi nopeammin eli 6 pro-sentih
VuosivauhdUla. Tällä heUcel-lä
USA:n pfimäärienergiasta on jb'
noin kolmasosa maakaasua. Maan
pinnan ja meren aUa on kyllä maa­kaasua,
mutta. näitä esiintymiä ei
ole tutkittu eikä siis voitu ottaa käyt­töön.
N^Ui^ useat suuret maäkazföu-yhtiöt,
kuten ihrh. Columbia Gas
Sys^m ja Consolidated Natural
Gas Company, ovat olleet pakotettu­ja
supistamaan toimituksiaän teh­taille
ja kuluttajatalouksille — jopa
eräinä viime talven kylminä päivinä
kokonaan keskeyttämään. Maakaa­sun
tuontia putkkea pitkin on voi­makkaasti
lisätty Canadasta.. EI
Paso Gas Company solmi jokin aika
JsittSn' ^ ^ l i a n kanssa ZS-vttotiseii'
soli^äU^ nesteytel^ madlitffkikoi'
toinilttäi&teä ^ift&lulgäilk
•USA:n hiilivarastoa .ovfit myös
täydessä käytössä', ttitä tuleJe ajyyn,'
niin USA tuottaa omasta takaa vain
puolet sUtS, mitä se kuluttaa. USAn'
vtoterlaadinV Venezuelan öljyvaro­jen
k^tÖ on jö iij-t lakipisteössl ja
tuonnin lisäämiseen sieltä ei ole
mahdcJlisuuksia. Arabimaiden öljyn
saanii käy ipäivU päivältä sdcäris-tapaisi
Francon
THadrid. — Ranskan entinen
valtionpäämies kenraali Charles
de Gaulle, joka viettää parhail­laan
lomaa BJspanjassa keskuste-li-
maanaataina Madridissa 45 mi­nuuttia
Espanjan valtionpäämie­hen
kenraali Francisco Francon
kanssa. He eivät olleet tavanneet
toisiaan ket jtaakaan aiemmin.
DDR:ii aipu VieMnainille
yfittänyt 150 milj.
•Berliini. — Saksan demokraat­tisen
tasavallan väestö antaa
merkittävää apua Vietnamin kan­salle
sen taistellessa vapautensa
ja riippumattomuutensa puolesta
Yksinomaan tämän vuoden vii­den
ensimmäisen kuukauden ai­kana
sosialistisen Saksan työläi­set
ovat keränneet Vietnamin
avun rahastoon yli 22 miljoonaa
Saksan markkaa. Kaikkiaan vuo­desta
1964 lähtien on DDRissä
kerätty Vietnamin kansan avus­tamiseen
yli 150 miljoonaa Sak­san
markkaa.
kinvai^selbi että Ajan oibon yU
kalliiiäniaftsi. Alaäran öljyrikkää-
M «rat -vielä ^^vitaaiaxL ^mtn
lauta-asteella. John Nassika ehdot­ti
mm. lausiinnossaan liittov^ttöis^
alaisen kansallisen neuvoston "perus-:
tamista käsittelemään ja ratkaise­maan
UiSA:n energiavarojen kiris­tyviä
ongelmia.
USA:n korkein johto on ollut kyl­lä
piUcän aikaa tietoinen maan enr-giavaroja
uhkaavista vaaroista^
Niinpä presidentti JNixon ehdotti joi
viime maaliskuussa vh*allisesti, että
USA:n. olisi neuvoteltava Canadan
kanssa sopimuksen aikaansaamisek­si
pMijoisamerikk^aijsten energiaa
lähtddei) hy\^ik«yttämi3e&tä;. Ce-nadalla
on suunnattomat öljy-, maa*
kaasu-, Mli- ja uraanivarat. Mstä
on kuitenkin vain murto-asa käytös­sä.
Valtaosa uinuu vielä maan |a
useassa tapauksessa ikuisen jään
alla.
Asia ei ole kuitenkaen niin yksin­kertainen
kuin Nixon ja amerikka-laismonopolit
edeUyttävät, ts. Cana­da
luovuttaa iknan muuta energia-vvääfmä
OI5A:ik/^paaseen ' I c i^
töön (riistDolOi)V HSaadaa, iäxm^^
l!iKineraaU-\jate^^ ixätäs^,
teriJ. Greene kävi uiSArssaDenve-i
l s i ^ laukomassa suoria 'saaoja'
eiräto amerikkalaisen öljyfirman
kokouksena Ikäläisille tfljyboäseiUe
ja Ui^iAcn ulkoministeriön edustajil­le.
Greene lausui', <Atä jo nyt ame^
rikkalaisyhtiöt omistavat tai kont-roUoivat
kaihta kolmasosaa Canadan
öljy- ja mineraalituotannosta. "Me
emmeneuvottele-USAnpitäessä pis­toolin
piij^ua DfdmoUamme mistään
yteisestS. 3a\^yksipuoiisesta paketti­ratkaisusta
Canadan energiavaro­jen
hyväksikävtöstä USAui pussiin.^
Cäeaia^ «ma^QlESiin- fayvä^^
tölle on saatava aikaan canadaUd-jira
ratkaisu, joka-<lto Catiadan etu­jen
mukainen", Greene lausui. Hän
Usäsi, että hän oU näyttänyt pitä­mänsä
puheen Canadan pääministe-riUe
ennen sen esittänlL^. USA:lla
en nyt vastassaan ilmeisesti paljon
"kansallisempi" Canada kum "iso­veli"
on kuvitellut.
Libra.
JÄLKiMUISTOJÄ YHTIÖKOKOUKSESTA
KATUJEN
SAASTUTUKSESTA
Ilman, veden ia maan saastutuk­sesta
puhutaan nykyään paljon.
Kahlaisin kysyä, mitä TE teette
puhdistuksen puolesta.. Minun kävi
niin vihaksi • tässä yhtenä päivänä
kun ohi kävellessäni näin ybcten uk­kelin
avaavan tupakkalaatikkoa ja
heittävän paperit maahan. Pysäh­dyin
ja sanoin, ota ylös nuo pa­perit.
Ei taitanut minua ymmärtää, kun
katsoi ihmeissään, mutta kun sor­mellani
näytin, niin jo ymmärsi ja
pisti kuin pistikin jätteet taskuun­sa.
Usein näen lapsia heittävän ma-keispaperit
maahan, varsinkin kaup­poja
edessä niitä näkee paljon.
Olen ottanut tavakseni, että aina
muistutan ja jos sen kaikki teemme
eiköhän opita. Parempi puolisko on
uhannut, että hän lähtee joku päivä
säkki seläsfö kadtdta jätbatä kerää­mään.
& i minä! ainalcaan kiellä
Olisi hauska kuulla, mitä te muut
Vapauden lukijat teette?
— Heta, Toronto.
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Mr. Dniry ja han&k ^ohjeensa"
Seuraten''perikadon" ohjehiMiansa setrraavan postimestari
Kieransin edesottamisila — Kieräns on äe mies, jofca on aiheut­tanut
kaaosmaisen tilanteen posfelaitdkisessa ja sälyttänyt smi-
_na postimaksuijen korotuksia pienille sanonudehdille —^ Mit-tohaälituksen
raha-«siadn ilauftakunnan presidtent Dm.-
ry sanipi-yiime viikolla alahuoneöi istunn!ossav että **hallituk-sen
h3fväksymisen saanut" palkamkorfotusten 6-prosenfttisen
kfflttorajaa pidetään voimassa heiuvotöltaessa postityöläisten
uudestefe työehtosopirndksesta".
Sillä ehdolla ei sopimukseöh päästä sanoivat heti posti-työläisten
puhiemiehet, muitta mr. Ehniry, jonka ministeriö
on virallisesti postrlyöläisten n^uvottelukomppanina, selitti
edelleen, että tämä "ohjesääntö" pailkanköirotusten määritte­lemiseksi
''ei jätä paljoakaan liikuntavar-aa neuvoteltaessa
postiityöläisten kanssa".
Mr. Drury ei siis yritäkään sanoa, että palkankorotusten
fcattorajaohje olisi laMvoimadnseh säädös. TosaaBiassa hän pu­huu
"hallituksen hyväksymiseiri saianeesta dhjeesta", millä
hän tairkoittaa liittohallituksen fenta- ja tukfeoiniissionin pu­heenjohtajan
John Youngin esittäainää lausuntoa, että palkat
masta elimestä, jonka määritelmät miuka sftorvait hällitufeBen.
HuJonoa asiaa on ilmeisesti tue^ttava hoiönoiiHa argumtentedUa,
Tässä on siis mr. Druryn selostuksen mukaan kysymys
''hännästä mikä hedlulttaa koiraa", eli haiUituOoseh muDdo<sta
elimestä, jonka määritelmät miuka sitovat halUtukseln! Hiui(>^
nat asiaa on ilmeisesti tufettava huonodUa argumenteiUa.
Ja kysymys on niin huohoiäta ''tihjesääninoötä^ pailfcöriko-rotusten
rarjoittamisekai että tämän "hiaan ktoddo eoÄnnattiyih-distysiiike
on yhtenä maeihenä liyljännyt ja tuaminifitrt Sen. lisyyksistään huolimatta yksi-
Postityöläisiillä on kaksinkettainefn syy suhtautua torju- ihieHisesti hyljännyt palkainfeo-vasti
tähän palkkojeni fcorotuksen 6-prasent;tiseen katto!]rä)]'aan rotusten yleisen B-proisenttisen
nimenomaan sikai, kun Meidän k)alkkainsa iovat viilmeksiilaalu-neitten
-vuosien aäkaai^ kuoppim, mikä vaatia
pääministeri Trud^auii puhiima^ ''o2Sceipi(ietän^^
kunnan tavoitteen perusteella s ^
pienipalkkaisille ja suhteellisesti pienmpiä fedtrittABia tai öi
mitään korotuksia suuripalkkadisille.
Ottakaamme yksi esiiineridki. Postityöläisten peruspalkan ongebnia 'pelkkinä numeroina'
$(2.57 t.) mukaan e^xrosenttinien pallkankoroitus olisii pyöreissä joiden mukaan jdku mieliväin
luvuissa 15 senttiä tunmillta, |6.16 iieJÖäkymmöitätuntiseilta taisefeti esiftetty prosenittimäärä
työviikolta tai nodn $320 vuodelssa. Tämä ei mitenkään vastaa oii sama aliipaHfeätuille posti^työ-noin
S^prosenttista läiseBe kuin sie on rasvaisten
hin on vielä lisättävä asumismenfarjen jft v&tdjeh. fiuiiÄ nousu. Hihapritojeii ääressä ofevalÖe
Mutta asia on vallan -toinen mr. Druryn. kohdalta Hän valtion ylemmällekm toimen-saa
alahuoneen jäsemyydestä vuoaipaikäfcsi $18,000 ja minfe- haltijalle,
terisalkun holitamiseista lisäpalkkiota niin, että Ä e n politt- ' Jos missään, niin täsisä on Hcy-tisen
toimintansa vuosiansiat (muita tmaihdoilisöa tuloga huo- symys siitä "50—50 jänis- ja
mioonottamatta) on sidnä 3 6 ^ doUarin paiUkeflla. TäUoi- htfvoalihaijaiuheesta" minkä val-sella
palkalla olevalla eiJrasenttilam t)aUcairJam)tus on Usnoä- mistamisQSsa käytetään 1 ibevö-sesti
Uiamkin suuri. Vaikka mr. Drury satei väin 2 prosenttisen
pallkankorotiitoen, niin <iWllörimääräiaesti hän sais» $7Ö0.Ö0 tu-lolisän
vuodessa — ja hBnelflä, kuten postlmidyilalfcliif on vain
yksi aim/yksi-vatsa ja j^hden asunnon tarv^.
Ylläolevat seikat lukeutuvat niihin teOdijöiihJh, miuM pe-
Antti Laukko, Garson Mine,
Ont. täyttää sunnuntaina, kesä­kuun
21 pnä 71 vuotta.
Antti Forsman, Delta, B. C.
täyttää maanantaina, kesäkuun
22 pnä 93 vuotta.
Matti Haveri, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina kesäkuun 22
pnä 71 vuotta.
Lydia Mäki, R. R. 1, Copper
Cliff, Ont. täyttää tiistaina, ke­säkuun
23 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
PITÄISIKÖ YLEISINÄ
JUHLAPÄIVINÄ TEHDÄ
TÖITÄ?
Ainakin minä nostan olematonta
hattuani Metro-Toronton esikaupun
gin East Yorkin vaItuu£>toIle, kun
se päätti, että ei ainakaan Canada
Päivänä heinäkuun ensimmäisenä
saa mitään kauppoja pitää auki:
Sakko on $5,000.00 jos ei totella .
Oikein, ainakin minun mielestäni,
ja tätä pitäisi noudattaa kaikkiin
yleisiin juhlapäiviin nähden.
Täällä Torontoss^in onaina juhla­päivien
aattoina lehdissä valtavat
ilmoitukset . . . SALE, SALE ja
vieläkin SALE. Ja niin joutuu suu­ret
joukot työskentelemään.että vaan
liikkeet saisivat suuria voittoja.
Njrkyään, kun on niin paljon työt
tömiä, kannattaisin ehdotusta, jonka
hiljattain luin Toronto Starista, että
lyhennettäisiin työviikot neljäi)äi
väisiksi, silloin kaikilla olisi työtä
ja Canadan talouskin siitä hyötyisi
Kirjoituksessa sanottiin, että sil
loin, kun tuli viisi päiväinen viikko,
niin ennustettiin, että siitä talous
tulisi kärsimään, mutta ei niin vaan
ole oUut, työtehokin on työläisillä
parempi kun saa useamman lepo­päivän.
Siis tätäkin kannatetaan, jos sillä
vaan saadaan työttömyyttä poistet­tua.
— ht. *
South Porcupine. — Sudbury on
aina ollut kansalaistemme mieles­sä
jonkinlainen etappi, ja keskus­paikka.
Se ei ole tosin millään luon-,
non kauneudella pilattu. Ja siksi sen
entisen Kauhavan miehen lausunto
pitänee paikkansa vielä tän^dn
päivänä. Oli näet käynyt hiin, että
"kotoo paikkaanm" oli tollut sinne
Copper Cliffiin ja hän tapasi siellä
miehen, joka oh ollut jo tällä seu­dulla
useita vuosia. Mutta kaikki
tuntui tästä uudesta tulokkaasta ko­vin
vastenmieliseltä. Hän moitti
sitä karun näköistä luontoa, niitä
pahanhajuisia savuja ja niistä joh­tunutta
likaisuutta yleensä eikä rau­tatieasemallakaan
kaupattu "präis-käleitä"
kuten h ^ n kotipuolessaan
Kauhavalla. Joten moittimisen, si­jaa
oli kaikenlaista. Niinpä aikai-fcattorajain.
Kuten postiimestairi Kierans,
räha-^iain lautakunnan presi-dierttti,
IteohseiVatlivisuudestaan
tunnettu C. M. Drury, yrittää
käsitellä ihmisiä ja mhtmdllisiä
— Eräs englantilainen yhtiö on
esitellyt uuden nelinopeuksisen
käsiporakoneen, jonka väitetään
olevan ensimmäisen laatuaan ja
joka on tarkoitettu harrastelijoi­den
ja ke-vyen teollisuuden käyt­töön.
Siinä on 380 watin sähkö­moottori.
semmin tullut "perukkalaanen" jou­tui
huomauttamaan tälle maamie-helleen
että, "eihän täällä paskassa
niin häävi olla ole, mutta rahaa tääl
lä tekköö."
Tuossa maailmankuuluisassa nik-kelikeski^
essa on asonut kansalai­siamme
koko 'sen olemassaoloajan.
Varmaan.en tiedä, mutta jos minul­le
saneltaisiin, että suomalaiset ko­van
työn tekijät olivat avaamassa
tätäkin kaivosseutua ja alkuun ra­kentamassa
niitä mahtavia Incon
kaivos- ja sulimolaitteita, niin minä
heti uskoisin tämän ilman vasta­väitteitä.
Mutta on kuitenkin tiedos­sa,
että kansalaisemme ovat tehneet
aivan kuin sivutyönään ne ympäris­töllä
olevat larmikylät ja raivanneet
viljeljicselle laajat alueet. ja että
näillä tienoilla asuu vieläkui suuri
joukko maanmiehiämme ja heidän
jälkeläisiään. Vaikkakin elämänta-^
vat ovat suuresti muuttuneet vii­meisten
vuosien aikana.
Mutta siinä isossa . kirjassakin
kerrotaan, että ihminen ei elä ai­noastaan,
leivästä. Niinpä nämä ko^
van työn tekijät ovat perustaneet
muiden canadansuomalaisten avus­tamana
Vapaus-lehden ja sille kuu­luvat
talot ja tavarat, joiden välityk­sellä
ja avulla on tuUut valistusta
ym. tietoisuutta niin paljon Cana­dan
suomalaisille, että sitä ei voi mi­tata
mmkäänlaisella puntarilla ei­kä
mittanauhalla. Todettakoon vain
että pitkäaikaista Vapauden ja Lie­kin
lukijaa ei voida puhua "huma­laan"
mistään valtiollisista ja yh­teiskunnallisista
asioista. Tietävät
ne "juuttaat" paljon kansainvälises­täkin
elämänmenosta. Suuri on siis
ollut valistustyö ja sitähän jatketaan
edelleenkin kansalaisillemme, jot­ka
eivät ole kuluttaneet housujaan]
oppilaitosten pedceillä.. Sillä monet
ovat käyneet rippikoulunkin ja hank­kineet
akanotto-luvan hakkaamalla
halkoja paikkakuntansa pastorille
ja selvinneet siitä aika hy\^lä arvo.
lauseilla.
Eräässä kireässä keskusteluvai-heessa
Matti MSkelä tmmiasi että
"näin hän ymmärtää tämän asian,
vaikka onldn vanhasmaan torvi",
niin Hankila huomautti Matille että
sikäli kun hän on kuoUat, niin en­simmäisen
maailmansodan jälkeen
tulleet suomalaiset olivat Torvia
ja toisen sodan jälkeen ovat tulleet
itse soittajat.
Mutta Iniolimatta mistään leikki-nimityksistä,
me suomalaiset olem-
1
me sittenkin täällä vieraalla maalla
suunnilleen samassa asemassa, ol­koonpa
joku tullut muutamaa kym­mentä
vuotta ennemmin tai jälkeen;
Totuus on se että jcdcaisen meidän
on hankittava toimeentulomme ja
tienattava vellikupin hinta työnteol
la vain harvoja poikkeuksia lukuun­ottamatta.
Siihenpä se tahtoo meil­tä
kaikitta jäädä ja vanhuuden saa-vuttua^
huomaannme, että ei meistä
ole milj<Hiääriä tullutkaan.
N}1(ymaaihnan päivinä kun kaik­kien
pienten liikkeiden, joilla ei ole
minkäänlaista valtion- eikä raha-miesyhtynuen
avustusta, on vaikea
mennä eteenpäin. TÄmän huomioa
saamme tehdä kaikista pienistä liik­keistä
joilla on vieras työvoima. E i ­kä
tämä rajoitu pieniinkään liikkei­siin.
Kansallinm rautatieyhtiömme
on valtion avustuksella. Kaikki täs­sä
maassa toimivat kultakaivannot
saavat elääkseen hallituksen avus­tusta.
Tässä vain mainitsen muuta­mia.
Mutta kansa kuitenkin kyselee
toisiltaan että mihiiycä niiden rahat
menevät?
Kun monikymmenvuotinen iiik-keenhoitada
Edwin Suksi esitti tili-raportin,
oli siinä nnmeroita niin et­tä
ne eivät mahtuneet ylidell^ pape-riarkkisivulle.
Ajattelin, että mitä­hän
sanoisivat ne kaukonäköiset ve­teraanit,
jotka perustivat lehtenune
yU viisikymmentä vuotta sitten. H«l
lähän oli vain muutaman sadan dol­larin
pääoma käytettävissä ja nekin
melkein vdkavaroja. "Kssä kokouk­sessa
lienee ollut vaui yksi alkurai-vaaja
A. T. HiU, sieltä uuden nimen
saaneesta Thunder Baysta, joka on
joutunut seuraamaan tämän jäijes-telmänune
kehityksen.
Jaa. Mutta taisi sentään olla toi­nenkin
— ja hän oli Vie Jutila siel­tä
kuuhiisalta Beaver Lakelta. Muu­ten
Jutila kertoi että ei sielläkään
(JaMniu 3 sivuilla)
inl|sä'en
iomijtitaa
"'«Jgyptiii, Libyan ja Sudanin
poliittisesta, taloudellisesta ja so­tilaallisesta'
yhteistyöstä "huoles­tuneena
yrittää Israel jatkuvaisti
vaikeuttaa näiden maiden ase­maa.
Pian sen jälkeen kun Suda­nin
nykyinen johtaja E l Nimeiry
ilinoitti vallankaappauksen jäl­keen
ahtavansa täyden tukensa"
Al-Patah'ille Palestiinan Vapau­tustaistelussa,
puhkesivat levot­tomuudet
.Sudanin eteläisissä
maakunnissa uudelleen.
.Neekerit ovat kapinoineet
toaan kolmessa eteläisessä Maa­kunnassa
Khartumin hallituksen
joukkoja vastaan vuodesta 1964
lähtien, mutta ilman suurempaa
menestystä johtuen suurelta osin
kapinallisten heikosta aseistuk­sesta.
Vallankaappauksen jälkeen ete-^
Iän kapinoitsijat; olivat pitkään
odottavalla kannalla maan uuden
edistjitsellisen hallituksen vuok­si.
E l Nimeiryn ilmoitettua soli­daarisesta
avusta palestiinalai­sille
sisseille, alkoi Sudanin ete­läisiin
maakuntiin virrata aseita
ja rahaa. Tarkkailijat ilmoittivat,,
että kapinalliset oli aseistettu
modernein israelilaisin "Uzi"-ko-nepistoolein.
Viime -viikolla Sudanin radio
Omdurman ilmoitti kiivaista tais­teluista
maan eteläosissa. Ne oli­vat
päättyneet hallituksen jouk­kojen
voittoon. Viisisataa kapi­nallista
oli vangittu ja tärkeä is­raelilaisten
ja länsisaksalaisten
aseiden kokoonpanotehdas tu­hottu.
Nixonin mainitsemat
' M i s e n tappiot'
surmattuja siviilejä
Hanoi. — Ainakin 90 prosent-.
tia presidentti Nixonin mainitse­mista
"vihollisen tappioista"
Kambodzhan operaation yhteydes­sä
on siviiliväestöä, vanhuksia
naisia, ja lapsia, jotka ovat saa­neet
surmansa amerikkalaisten
B-52-pommikoneiden pudottamis­ta
pommeista, sanoi Kambodzhan
entinen päämies Norodom Siha­nouk
Hanoin lehdille Nixonin äs­keisen
puheenjohdoäta antamas­saan
lausunnossa. •' •
Sihanouk piti naurettavilla pre­sidentin
väitteitä siitä, ettei F N -
L:lla olisi aineellisia edelljrtyksiä
sodan jatkamiseen Etelä-Vietna­missa.
Tällaisten väitteiden mie­lettömyyttä
todistaa se; että kan­sallinen
vapautusrintama suorit­taa
yhä kymmenissä kaupungeis­sa
isku ja miehittäjiä vastaan, sa­noi
Sihanouk. Hän korosti, että
USA:n joukkojen tunkeutuminen
Kambodzhaan on maan puolueet­tomuuden,
suvereniteetin ja alu­eellisen
kokonaisuuden loukkaa-s
mistä.
Uussda väMvaUantekoja
Santo Domingo, Dominikaani­nen
tasavalta. — Kahden kuoli^
aaksi ammutun lääketieteen opis­kelijan
ruumiit löydettiin viime
perjantaina eräästä Santo Domin-gon
esikaupungista. Dominikaani­sessa
tasavallassa kuluneen vii­kon
aikana sattuneiden väkival­tatekojen
uhrien määrä nousi tä­ten
10 reen.
Miltei kaikissa tapauksissa ky­seessä
on ollut poliittinen murha,
ja uhreista on kahdeksan ollut
ylioppilaita.
PÄIVÄN PAKINA
NIXONIN KULISSIT
raen ja 1 jänis.
Selvää on että tällaiuen /'nu-n>
di:oleikki" ei voi tyydyttää
Ihmisiä, joilla on omat dJkoMi-
Huolensa ja tavoitteensa sekä
rusteella Canadan ammattiyhdistysliöce on pioillltttslsta eriinie . niistä johtuvat taipeensa.
Kukapa meistä olisi unhoittanut
"Pötemkfaiin kulissit".
.Katariina II :n kaikkivaltiaana
suosikkina G. A. Potemkin johti
Venäjän maan sisä- ja ulkopoli­tiikkaa.
Keisarinnan käydessä Ete-lä-
VehäjäUä 1787 Potemklnin väi­tetään
näytttoeen häneUe kukois­tavia
4tyliä esittäviä kuQsseja.
Siitä Potemkinm kulissit ~ovat
tuUeet merktisemään kaunomaa-lausta,
jonka tarkoitoksene on sa­lata
todellisuudessa vallitsevat epä­kohdat.
•
"Katariina toisen" sijalla on Yh­dysvalloissa
kansan yleinen sota-vastainen
mielipide ja myös kon­gressi,
jolla perustuslain mukaan
pitäisi olla ratkaiseva sananvalta
teeidan Ja rauhan kysymyksistä.
Nyt näytti siltä^ että USAn
yleistä mielipidettä ja kongressia
rauhoittaakseen, presidentti Nixon
turvautui' «mialaatuisten kulissien
valmistamiseen.
Tarkkaavat lidrijat muistavat,
että presidentti Nixon lähetti äs-kettäin
erlkolsvaMuuskunnan tut­kimaan
Kambodzhaan järjestetyn
flotarietkeh inerkltystä ja tuloksia
mita tosiasioita tutkimaan"
ISUIietottyyn ko<^^
naattorla, 4 edustdjakamBrln Jä­sentä
ja 3 osavaltioiden 'kuvernöö­riä
— kaikki miähiä, jotka tun­netaan
Nixonin sotaohjelman tuki­joina.
Toisin sanoen, Kambodzhan rö­töksen
tehnyt presidentti lähetti
omat miehensä tätä kansainväli­seksi
rikokseksi katsottua sotaret-keään
"tuUdmaan".
Se "palauttaa mieleen suomalai­sen
vanhan katutappelijan, jSca
vibiapullölla uhriaan lyöden hih­kaisi,
että "tuossa on haava ja
voiteet!"
Nyt on tämä "tutkijakomitea"
esittänyt havainnoistaan "tolvorik-kautta"
huokuvan raportin minkä
mukaan "Kambodzhan operätion"
olisi oikeastaan pitänyt suorittaa
jo "aikoja sitten".
Muodon vu(*si oli joukossa yksi
"epäilijäkin" joka huomautti kai­nosti,
että ratkaisevana kokeena
'tulee olemaan se, auttaako se
(Kambodzhan sotaretki) meitä pää
semään Vietnamista pois nopeam­min."
'••.y.V
Edelleen "tuUdjakomieta" va­roittaa,
että USAn asevdUnia on
visseissä tilanteissa ehkä lähetet­tävä
uudelleen Kambodzhaan.
Tällaisia "terveisiä toi tämä tut­kijakomitea
takaisin läfaettäjäl- >
leen, presidentti Nixonille.
Mutta millä perusteella?
APn Shakey'a Hill-nimlsestä
paikasta Kambodzhasta aiemmin
lähettämän tiedmi mukaan, "tul-kijakomitean"
nähtäväksi oli jär­jestetty
kaunomaalaus-kuva, mikä
olisi saanut Potemkinln punastu­maan
kateudesta.
"Tutidjakomiteaa" varten oli
tehty huolellista vahnistelua. Mie­het
olivat käyneet parturissa ja
iMihAstaneet sekä vaatteensa että
aseensa. Myös oli puhdistettu "val­latut"
aseet ja "entisöity viholli­sen"
nuiahan kaivamat suojapai­kat,
minne oli "viety aseeUcin ta­kaisin",
kuten on selitetty.
Ja amerikkidaiset antilaat olivat
ihneisesti saaneet perusteellisen ai
vopesun. Kun tuUdjakomitean jä­senet
kysyivät paikaHa olleilta nuo
riita amoikJkalaisilta sotilailta,
että mitä he Kambodzhan sotaret-kestä
ajattelivat, niin sitten tapah­tui,
kuten AP:n uutisUedossa sa­natarkasti
kerrottiin:
.—• Nuoret sotilaat kiemurtelivat
ja vUkuilivat hermostuneesti toisiin­sa.
Yksi huulipartalnen puhui en­siksi:
• • •
"Meistä (sotilaista) tuntuu, että '
se (Kambodzhan sotaretki) auttaa
sodan lopettamista, dksi he tulivat
kuten tiedätte."
"Weil, minä olen keskustellut
miesten kanssa kaikkialla, ja heis­tä
tuntuu, että se (Kambodzhan
sotareUd) olisi pitänyt UHOi pal­jon
aikaisemmta", sanoi Pennsyl-vanian
kuvernööri Raymond P.
Shafer. ''Oletteko te myös saman
rnidta?" •
^KyUä herra", (Ycs sir), sanoi
ensin puhunut sotamies. "Juuri
nim minäkin ajattelen."
"Oletteko te kaikki samaa miel­tä",
kusyi kuvernööri kääntyen
paikalla olleiden toisten sotilaiden
puoleen.
"Aivan niin, herra, kyllä herra",
(Thafs right, sir, Yes sir), he
sanoivat tarmokkaasti ny%äten.
"Se on hyvä", sanoi kuvernööri.
'•Minusta tuntuu, että amerikkalai­set
saavat toisinaan väärennetyn
kuvan ja mhiä olen täällä saadak­seni
tietoon todelliset tosiseikat."
Kuvernööri käveli pois, liittyäk­seen
toisiin "tosiasiain etsijöihin"''
teltassa missä annettiin tilannese­lostusta
. . . Huulipartain^i so­tilas
veti syvään henkeä.
"Minä toivon, että toiset sotilaat
eivät kuuMeet mitä sanoimme",
hän sanoi . . . .
Kuvernööri Shafer selitti, että
hän ei näJaiyt ketään "jonka mie­lestä
oUsime menietelleet väärin
tullessamme Kambodzhaan."
Kuvernööristä voidaan tietenkin
sanoa, että "kukaan ei ole niin
sokea kuin henkUö joka ei halua
nähdä." Tämä siitäkin huolimatta,
vaikka 'tosiasioista etsivien" tot­tuneiden
poliitikkojen - nähtäväksi'
olikin valmistettu kauniisti maala­tut
"Nixonin kulissit". : :
Ja siunatuksi lopuksi: Jos seu­raavan
viikon aikana tapahtuu
huomattavampi kälah hinnan las­ku,
niin siUoin kaildd /arvoisat lu­kijat
(misus Ja Pietilä) tiedätte,
missä tämän kirjoittaja on oleil­lut.
— Känsäkoura.