Vapaus, June 23, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 23 p: — SalurdayrJun^ 23, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS .
(LIBERTY) ^ EstabliShöd Nov. 6. 1917
Editor: VT. Eklund . Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Published thrice weeUy: Tuejdays, Thursdays and^^^^ by Vapaus
Publishing C«. Ltd., 100.102 IBlm St; West; Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon applicatlönrtranslatlons free of charge.
Authorized as secondtfass mail by the Post Office Department, Ottawa,
' . and for payment of postage in cash. •
.% TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk/ $8.00 6 kk; $4^5 ^liSA:ss&y 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk; 9.50 6 kk. 5.25
Liittovaalieii tuloksista
Maanantaina suoritetutjiittovaalitospittavati että kum­pikaan
vanha valtapuolue ei nauti nyt canadalaisten enem­mistön
luottamusta. Se voi olla paljon mainostetufi "kaksi-puoiuejärjestelmän"
lopun alkua maassanune. Jos niin on,
"hyvä on. , "
Yleisesti tunnettu tosiasia on, että Ganadassa on pitkän
aikaa ollut kehittymässä kansanliike vanhoista puolueista
eroamiseksi. Uusien, eli työväenpuolueiden on ollut äärettö­män,
vaikea päästä murtautumaan pinnalle kaksipuoluejär­jestelmän
kahleista. Kuinka vaikeata tämä läpimurtautumi­nen
on, se ilmenee mm. viime maanantaisista vaaleista jos
pysähdymme tutkimaan vaikkapa Uuden demokraattisen
puolueen tuloksia. '
Uusi demokraattinen puolue sai nyt lähes kaksi kertaa
enemmän ääiiiä kuin edellisissä vaaleissa — 1,001,784 ääntä
verrattuna CCF:n 692,398 ääneen vuonna 1958. Tosiasiassa
Uusi demokraattinen puolue sai miltei puolet siitä äänimää­rästä,
mikä annettiin hallitsevalle torypuolueelle (viimeksi­mainitun
yhteenlaskettu äänimäärä oli 2,701,087) mutta siitä
huolimatta Uusi demokraattinen puolue sai valituksi vain
19 edustajaa torypuolueen saadessa 118 edustajaa.. Toisin sa­noen,
konservatiivipuolue sai valituksi yhden edustajan jo­kaista
23,000 ääntä kohden, mutta Uusi demokraattinen puo­lue
tarvitsi yli 52,000 ääntä saadakseen valituksi yhden edus­tajan
Ottawaan! '
Tällaisissa olosuhteissa on uusien, "alusta alkavien" pik--
kupuolueiden äärettömän vaikea päästä pinnalle kaksipuo­luejärjestelmässä
— mutta suunta on kuitenkin ilmeinen,
canadalaisten keskuudessa on kehittymässä liike pois kaksi­puoluejärjestelmästä.
Tämä kaksipuoluejärjestelmästä irtaantuminen ei tie­tenkään
ole suoraviivaista ja jatkuvaa kehitystä kautta
maan. Historia ei tosiasiassa kehity siten missään maassa.
Näissäkin vaaleissa saimme nähdä, että äärioikeistoa
edustava Social Credit sai demagogisella esiintymisellään ja
ennenkaikkea: työväenliikkeen heikkouden ansiosta kiskais­tuksi
mukaansa luvattoman suuren määrän valitsijoita Ca­nadan
ranskalaisten keskuudesta Quebecissa, missä vanhat
valtapuolueet ovat ilmeisesti menettäneet suurten kansan­joukkojen
kannatuksen ja juottamuksen. Selvää on, että So­cial
Creditin ehdokkaille Quelpecissa annettu äänimäärä edus­taa
valitsijain jyrkkäsanaista'protestia nykyistä valtakomen-toa
vastaan, mutta toisaalta on aivan varmaa, että sitä tietä
kulkien Quebecin valitsijain edessä on poliittinen umpikuja.
Toisin sanoen^ vaikka pinnallisesti katsoen näyttää, että van­hoista
puolueista'irtautuminen tapahtui repäisevämmin Que­becin
maakunnassa, niin todellisuudessa on asia päinvastoin,
sillä Social Credit ei edusta poliittisesti mitään uutta ja
eteenpäin vievää, vaan vanhaa hapatusta, vanhojen puoluei­den
vanhaa viiniä hieman uusituissa leileissä.
Maanantaista vaalitulosta voidaan siis pitää kansakun­nan
jyrkkänä tuomiona ennenkaikkea vallassa olleelle tory-puoluelle,
jolta "otettiin pois" lähes toinen puoli edustaja-
\ paikoista. Samalla kertaa maanantainen vaalitulos antoi tuo­mionsa
myös liberaalien "ohjelmattomuudelle" tämän het­ken
tärkeimmissä kysymyksissä. Selvää oli jo ennen vaaleja^
että torypuolueen kansansuosio oli laskenut romahdusmai­sesti.
Mutta kun liberaalipuolueella ei ollut — tai kun se
Suuren Rahan puolueena ei uskaltanut eikä voinut esittää
tärkeimmissä kysymyksissä —^'työllisyysasiassa, sosiaalisen
huollon kysymyksissä ja ennenkaikkea maamme olemassa­olon
säilymistä koskevassa rauhan ja sodan kysymyksessä
— mitään torypuolueen ohjelmaa parempaa, niin se ei voi­nut
liioin saada valitsijain luottamusta ja kannatusta.
Yksi ainoa seikka riittänee todistukseksi: Jos liberaali­puolue
olisi arvostellut valtapuoluetta siitä, ettei se ole käyt­tänyt
lähestulkoonkaan kansakunnan hyväksi niitä mahdol­lisuuksia,
mitä saataisiin kaupankäynnistä sosialististen mai­den
kanssa —. mr. Pearson ja hänen järkitrustinsa pitivät
neulanpistopuheita liittohallitusta vastaan sen vuoksi kun
maatalousministeri Hamilton tyhjensi aavikkomaakuntien
vilja-aitat myymällä viljaa Kiinan kansantasavallalle. Tulos
oli selvä — aavikkomaakuntien farmarit äänestivät miltei yh­tenä
miehenä torypuolueen puolesta, siis liberaaleja vastaan
ja yksistään tämä seikka — suhtautuminen Kiinan kanssa
käytävään kauppaan - r - aiheutti liberaalipuolueelle niin pal­jon
menetyksiäj että mr. Pearsonista ei tullut nytkään pää­ministeriä.
Sanotaan, että sen, jonka jumalat haluavat hävittää, he
ensin lyövät sokeudella — ja se tuntuu pätevän liberaalipuo­lueen
kohdalta. Joka tapauksessa on syytä todeta, että Ca-na_
dan kansa antoi maanantaisissa vaaleissa Salomonin vii­saaseen
päätökseen verrattavan kannanilmaisun — samalla
kun hallitusvastuussa olleelta torypuolueelta otettiin pois
^enemmistöasema, kansakunta kieltäytyi antamasta enem-mistäasemaa
liberaaleille.
Seurauksena on todennäköisesti, että pääministeri Die-fenbakerin
johtama torypuolue muodostaa "vähemmistöhal­lituksen"
joko Social Creditin tai liberaalipuolueen eli nii-dea.
molempien myötävaikutuksella. Kuinka kauan tällainen
vähemmistöhallitus pysyy satulassa, se on asia erikseen. Pää­ministeri
Diefenbaker on viitannut siihen, että W. L. Mac-kerizie
Kingin vähemmistöhallitus v. 1921 vaalien jälkeen oli
vallassa noin viisi vuotta. Mutta tilanne on nyt vallan toisen-
. lainen. *'«ifr
' Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että Canadassa voi­daan
pitää seuraavan vuoden, tai kahden kuluessa uudet liit-toparlamentin
vaalit — ja se vaatii työväenpuolueilta päät­tävää
toimintaa tästä päivästä lukien —Erikoisesti työsken­telyä
työväenliikkeen yhtenäisyyden saavuttamiseksi, sillä
ilman yhtenäisyyttä ei työväen vaalivoittoa voida odottaa.
Paljon
"gangstereita'*
väittäen mustaa vj^lkoiseksi
eli yrittäen saada lukijansa
uskomaan, että :Chelmsfordis-sa
mr Don^Gillisiä-vastaan i l ­meisesti
spontaanisesti noussut
suuri mielenosoitus,, mikä sai
valitettavasti kyllä myös väki­valtaisia
piirteitä, kohdistui
muka "pääministeri Diefenba-keria
vaptaan" (?) paikallinen
päi^lehti puhui lauantaina
etusivun toimituskirjoitukses-saan
"gangstereista" ja va­kuutti^
että loppujen lopuksi
Ghelmsfordin tapaus lujitti
pääministeri ^Diefenbakerin ja
hänen ehdokkaansa, mr. Gillis-in
asemaa.
Lopuksi lehti vetosi tory­puolueen
ehdokkaiden puoles­ta
selittämällä "kansalliseksi
mielipiteeksi sen, että "Diefen-bakerin
hallitus valitaan uu­delleen
suurella enemmistöl­lä".
Ennustelu on tietenkin epä­kiitollista
hommaa^ mutta si­tä
suurempi mahdollisuus on
ennustuksilla mennä "päin
ijnäntyä" jos niiden perustana
on tosiasiain päälaelleen kään­täminen,
kuten menetteli mai­nittu
lehti esim. Chelmsfordin
tapauksista puhuessaan; Mikä­li
leliden meriselitys Chelms­fordin
"gangstereista'' pitää
paikkansa — silloin on vaali­tulosten
perusteella todettava,
että Nickel Beltin vaalipiirissä
on todella paljon "gangsterei­ta"
koska mr. Gillis oli vähällä
menettää "vaalirahansa" (de-posit).
Toisin sanoen "gangste­rien"
paljouden takia oli mr.
Gillisistä vähällä tulla "skunk­k
i " .
Se
Huomioiden ne: kuumat ykrs^odii-l
i n kyyneleet 'initS.tfifiUS Pohois-
Amerikassa ilmestyvät Suuren Ra­han
lehdet ovat vuodattanet Kiinan
'suuresta n&lSnhädästä" Työmies-
Eteenpäin lehden "Esko'! kirjoittaa:
Maamme kaupalliiSen sanomaleh­distö
pienemmästä suurimpaan vei­vaa
taas nälästä j a nälänhädästä:
Kiinassa kärsitään nälkää, Neuvos­toliitossa
kärsitään nälkää j a kai­kissa'"
niissä maissa, joissa ennen
nälkää kärsineet kansat ovat itse
vallan ohjissa kärsitään nyt nälkää
niin että räiskinä Icuuluu. Kaikkial­la
kärsitään nälkää — muualla,
mutta ei "vapaassa maailmassa". E i
maissa sellaisissa kuin Espanja,
Arabia, Latinalaisen Amerikan
maat ja ennenkaikkea Länsi-Euroo-pan
maat j a tämä meidän maamme.
Voi ja liha katoaa kokonaan ihmis­ten
pöydältä Neuvostoliitossa nyt
kun hintoja nostettin, uhoavat leh­det.
Tätä tapahtuu samaa^n aikaan
kun kaikki syövät kyllikseen kaik­kea,
niin voita kuin lihaftkin, mei­dän
maassamme, jossa varastot ovat
täynnä ruokatarpeita — liikatuotan­toa,
joka muka jää y l i k un kansa
ei jaksa kaikkea syödä, ja niin lop­pumattomiin.
Mutta mihin onkaan unhoittunut
presidentti Kennedyn vaalikamppai­lun
aikana antama lausunto? Se
kuului näin:.' Seitsemäntoista mil-oonau
amerikkalaista menee jokai­sena
iltana nälkäisinä nukkumaan."
Ja tätä tapahtuu aikana, jolloin hal­lituksen
varastohuoneet ovat tulvil­laan
ruokatarpeita ja puolitoista
miljoonaa dollaria kulutetaan joka
päivä niiden varastoissa pitämiseen,
vahtimiseen ja pilaantumasta estä­miseen.
Jii mihin on joutunut Keyserlin-gin
raportti, jonka hän v, 1960 esjt.
ti Eiscnhovvcrin hallitukselle vähää
ennen kun se poistui vallasta? Siinii
raportissa osoitettiin tarkoilla tilas­toilla
ja tosiseikoilla, että 77 miljoo­naa'
meidän rikkaan/ maamme asu-
Rakennustyöläiset kannattavat
aseistariisuntaa
kasta ,kSi;8il;pientä j a a vu
ja pieiitäs j a siiurta kurjuutta. Jok'
tarkoittaa sitä. ettei niillä ole aina
leipääkään kylliksi saatikka sitten
voita j a i i h a a , . joissa- kummassakin
kyllä hintaa löytyy täälläkin j a j o i ­den
hinnat mieluimmin kiipeävät
ylös kuin laskevat sille tasolle jos^
sa nuo 77 mijoonaa voisivat niitä
ostaa kyllikseen tai edes alimman
tarvittavan määrän.,
Paljon veivataan myös juttua so­sialististen
maiden tehottomasta
maataloudesta, joka ei kykene tuot­tamaan
kylliksi ruokatarpeita. Ke­hutaan,
miten kapitalismin alaisuu­dessa
sapuskaa tuotetaan niin että
sitä riittää varastoihin ja toisiin
maihinkin lähetettäväksi. Joka on-kin
totta. Koko järjestelmä kärsii
kriisistä, jonka "liikatuotanto" a i ­heuttaa.
Mutta onko esimerkiksi
maatalouden "liikatuotanto" todel­lista
liikatuotantoa? Vjoidaanko sitä
s i k s i nimittää silloin kun 77 mil­joonaa
ihmistä kärsii pientä .'a surr
la puutetta ja nälkää, eivätkä mil­loinkaan
saa kyllikseen syödä.
Entäpä jos tämä järjestelmä ot­taisi
ja sanoisi jonakin päivänä
noille 77 miljoonalle ihmisille:
— Istukaapa papat, mammat ja
kitit pöytään ja syökää kerrankin
kyltiksenne. Ja tästä lähtien te jo­kainen
saatte syödä tarpeeksenne
sitä mitä mielenne tekee. Vetäkää
napanne täyteen kaikkea sellaista­kin,
mitä ette ole milloinkaan en­nen
saaneet. Me varaamme hyvät
työpaikat j a hyvät palkat joka a i ­noalle
iikalle ja iikattarelle, että ne
voivat ostaa kaikkea mitä mieli te­kee.
•:. ,
Sen .'aikeen ei tarvitsisi puhua
mitään maataloustuotteiden ylijää­mästä.
E i tarvitse kuluttaa puolta­toista
miljoonaa dollaria päivässä
ruokatarvevarastojen . vahtimiseen
j a hoitamiseen. Varastot hupenisi­vat
nopeasti 77 miljoonan nälkäisen
vatsoihin. Ja kova kiire tulisi asut­tamaan
farmareita kasvattamaan l i ­sää
viljaa, lisää lihaa ja voita, ettei
nälänhätä tulisi : vieraaksi tähän
maahankin.
vuotta sen jälkeen, voita ja lihaa^
olisi varastoissa? Jos olisi, n i i n sitä
olisi vain siksi, koska kansa ei ky­kenisi
ostamaan sen paremmin kuin
ne 77 miljonaa joista Keysferlingln
raportissa mainitaan.
Sosialististen maiden. maatalous-kriisi
on erilainen kuin kapitalisti­maiden.
Ensinmainittu johtuu siitä,
että tuotantoa monista eri syistä e i
ole voitu kohottaa vastaamaan nou­sevaa
elintasoa ja kansan ostoky
kyä. Viimeksimainittu sensijaan
johtuu siitä, että kansan ostokyky
laskee — j a sen mukana elintaso —
tuotteet eivät käy kaupaksi, vaan
kasaantuvat varastoihin. Kapitalis­min
vallitessa tavraa tuotetaan
myytäväksi, sosialismin vallitessa
kulutettavaksi.
Sosialismi avaa tien kaikkien vas­tusten
: a kriisien voittamiseen. K a
pitalismi jatkuvasti oman kehityk
sensa lakien kautta lisää j a kärjis­tää
noita kriisejä.
Voiko järjestelmä, jonka tulvil­laan
olevien ruok^tarvikevarasto-jen
ääressä 77 miljoonaa ihmistä
kärsii puutetta ja. nälkää, irvistellä
järjestelmälle, nuorelle, nousevalle
järjestelmälle, :ossa puutetta on. ei
siksi, että tavaraa olisi " l i i k a a ";
vaan siksi, että sitä ei vielä voida
tuottaa kylliksi?
Varmastikaan ei voi. Sensijaan
sen itsensä irvistelemiseen on
enemmän kuin syytä ja aihetta.
— Esko.
Matofarmi kaliistajffle
Nuoriso löytää helposti onkimato-ja
omasta takapihastaan tähän a i ­kaan
vuodesta, mutta kuumana .ke­sänä
se e i ole yhtä helppoa. Silloin
niitä ei tahdo saada edes hyvinva-rustetuista
urheilutarpeiden kau­poista,
vaikkakin paremmissa kau­poissa
niitä x)nkin aina saatavissa
mutta ne ovat rahan panttina.
On muutamia keinoja saada aina
matoja niitä tarvitessa. Helpoin kei­no
on ostaa valmis .matopakkaus
toukokuussa j a hoitaa sitä mulpna
seuraavien ohjeiden mukaan omas­sa
kellarissa ja jos e i niitä kaikkia
käytä heti. niin syksyllä siinä on
vielä virkeitä matoja. Mutta voi
myöskin perustaa matofarmin seu­raavalla
tavalla:
Puolikas puutynnyriä haudataan
maahan niin, että vain vähän reuno­ja
jää näkyviin. Tynnyrin pohjalle
pannaan kolme tuumaa kiviä ja hy­vin
karkeata santaa ja sen päälle
hyvää ruokamultaa. Paras sekoitus
on hyvää multaa, eläimen lantaa :a
mädäntyneitä vihanneksia kompos­t
i s t a sekoitetaan keskenään kutakin
yleistä
Ilmaisten kansainväliseen raken-nuo-,
rakennusaine- ja puutyöläis-ten
liittoon kuuluvien ammatillis­ten
järjestöjen 8,600,000:n jäsenen
tahdon liiton hallinnollisen komi­tean
kokous Bukarestissa kääntyy
18:n vallan aseistariisuntakomitean
Genevessä koolla olevan kokouksen
osanottajien puoleen ja pyytää hei­tä
pyrkimään, kaikin voimin ylei­nen
ja täydellisen aseistariisunnan
ongelmien ratkaisemiseen ja siten
turvaamaan ja lujittamaan rauhaa.
Työläist ja kansat tuomitsevat
Sosialistisissa maissa on puutetta
lihasta. ja voista siksi kuii sitä ei
ole; voitu vielä kylliksi tuottaa. So­sialistiset
jäi'jestelmät ovat nuoria
ja niiden edessä on kaikenlaisia va>
Työtätekevät ihmiset seuraava|j tukkia - kaikki perintönä kapita-kaikkialia
maailm&sa-mitä syvin»'Hs"fiiiltä': -Tbiseri maailmansodan ar-mällä
mielenkiinnolla 18:n maan
komitean, toimintaa toivoen, ^ettäf
niidenkin hallitusten edustajat, jot­ka
tähän saakka eivät ole osoitta­neet
vilpitöntä halua edistää yh­teisymmärryksen
syntymistä aseis-tariisuntakysymyksessä
ottaisivat
huomioon kansojen tahdon, jotka
haluavat tehdä ainiaaksi lopun kil­pavarustelusta
ja hävittää aseva»
rastot.
Rakennus-, puu- ja rakennusaine
ankarasti Ranskan hallituksen ta- työläisten kansainvälisen liiton hal-hallisen
poissaolon tästä kokouk­sesta.
Niiden ammattiliittojen jäsenet
linnoilisen komitean jäsenet ovat
vakuuttuneet siitä, että jokaista
toimenpidettä, joka voisi helpottaa
joita me edustamme, rakentavat yleisen ja täydellisen aseistarii-omin
käsin asuntoja, tehtaita, kou­luja
ja sairaaloita edistäen työl­lään
kansan elinehtojen paranemis­ta
ja planeettamme kaunistamista.
Samoinkuin kaikki hyvää tahtovat
ihmiset kaikkialla maailmassa ra­kennusteollisuudenkaan
työläiset
eivät, halua, että rakennukset ja
muut inhimillinen sivistyksen
muistomerkit, jotka työtätekevät
ihmiset ovat luoneet vuosisatojen
kuluessa, tuhoutuisivat ydinaseso­dan
liekeissä. Kaikille meille on
elämä kallis, ja me haluamme naut^
tia työmme tuloksista.
Velvollisuutemme j a vastuumme
tulevia sukupolvia kohtaan vaatii,
meitä lujittamaan maailman rauhaa
ja poistamaan sodat historiasta, si­ten
puolustamaan ihmiskunnan ole-
'massaoloa j a työtä. Ainoa keino,
jolla tämä jalo päämäärä voidaan
saavuttaa, on yleinen ja täydelli­nen,
ankaran kansainvälisen val­vonnan
alainen aseistariisunta.
Tämä ei kuitenkaan ole aggressii­visten
impcrialistipiirien mielipide
joille sodat ovat suunattomien
voittojen lähde. Heidän antamal­laan
avulla elvytetään vaarallisin
vihollinen -r- länsisaksalainen mi­litarismi,
jonka varustaminen kiih­tyy
herkeämättä. Valtavia aseva­rastoja
on koottu Euroopan sydä­meen
ja tuhannet ohjustukikohdat,
lentokoneet ja sukelusveneet on
lastattu atomiaseilla.
Yleisen ja täydellisen aseistarii­sunnan
ongelman ratkaiseminen
avaisi laajat mahdollisuudet käyt­tää
valtavia inhimillisiä j a aineel­lisia
voimavaroja taloudellisen ja
sosiaalisen edistyksen hyväksi ja
muodostaisi suotuisat olosuhteet
kansainväliselle yhteisymmärryk­selle,
yhteistyölle ja rauhanomai­selle
rinnakkainoloUe.
Nykyhetkellä, jolloin uusi sota
olemassaolevien uudenaikaisten
aseiden seurauksena tekisi suunat-tomia
tuhoja ja toisi ihmiskunnal­le
mittaamattomia onnettomuuk­sia,
on aseistariisuntakysymys käsi­teltävä
ja ratkaistava mitä suurim­malla
vastuuntunnolla ja tehokkuu­della.
sunnan aikaansaamista, olisi tutkit­tava
täydellä vastuuntunnolla, jot­ta
se voitaisiin hyväksyä. Siksi me
tervehdimme ja kannatamme niitä
täsmällisiä, täysin toteuttamiskel­poisia
ja tehokakita ehdotuksia, jot­ka
Neuvostoliitto on tehnyt esittä­essään
yleisen ja täydellisen',= anka­ran
kansainvälisen valvonnan alai­sen
aseistarisumissopimuksen al­lekirjoittamista
viipymättä, samoin­kuin
ehdotuksia, joita muut ko­kouksen
osanottajamaat ovat teh­neet
alueellisten sopimusten alle­kirjoittamisesta,
joihin sisältyy
ydinaseettomien vyöhykkeiden
muodostaminen.:
Koko työtätekevän ihmiskunnan
mukana rakennasalan työläiset pi­tävät
erittäin tärkeänä, että sopi­mus
yleisestä j a täydellisestä aseis­tariisunnasta
laaditaan ja solmi­taan
viipymättä, ja ilmaisevat toi­veensa,
että 18:n maan aseistarii­suntakomitean
työ saataisiin me­nestykselliseen
päätökseen. Esitäm­me
vielä kerran painokkaan vaati­muksemme,
että on hyväksyttävä
todellinen ja tehokas ohjelma yleis­tä
ja täydellistä aseistariisuntaa
varten ja heitettävä suuret sota-aseiden
varastot valtameren sy­vyyksiin.
Rakennus-, puu- ja rakennus-ainetyöläisten
kansainvälisen
liiton hallinnollinen komitea.
Bukarest, 22 maaliskuuta. 1962.
Yhteismarkkinat
Afrikan valtioille
Kairo. — Kairossa kokoontuneen
Casablanca-valtioiden "hiuppuko-kouksen"
valtuutetut päättivät
lauantaina yksimielisesti perustaa
Afrikan yhteismarkkinat.
Muuan konferenssin edustaja il
moitti, että Kokouksessa päätettiin
lokakuussa keskustella yksityiskoh­taisesti
kysymyksen kaikista näkö­kohdista
ja aloittaa ensi vuodon
tammikuussa suunnitelmien toteut­taminen.
Valtuutetut pääsivät yksimielisvy-
Siirrymmekö
Kuiiiuii 20
vuoden sisällä?
Austin, Texas. - - T e h t a a t toimi­vat
kuussa olevissa kaupungeissa v.
1980 ja säännölliset, aikataulunmu­kaiset
liikennevuorot kuljettavat
sinne sadoittain matkustajia maas­ta
joka vuosi, ilmoitti t r i Theodore
B. Taylor, joka oh eräs YhdysväJ-tain
ilmavoimien '•Örion''-suunnitel-man
teknillisistä johtajista.
T r i . Taylor, jonka suunnitelma
edellyttää valvottujen ydinräjäytys-.
ten käyttämistä avaruiismatkailun
apuna, puhui Texasin yliopiston
ydintieteen päivillä.
— Vuoteen 1970 mennessä on ih­minen
päässyt kuuhun j a kojelait-teita
oh voitu lähettää Marsiin ja
Venukseen.
Taylor antoi seuraavan kuvan ke­hityksestä
vuoteen 1980 mennessä:
1) Kuussa olevat tehtaat valmis-niin
perinpohjin, ettei kiveä olisi i tavat avaruuslaivojen polttoainetta
jäänyt kiven päälle j a 20 miljoonaa I kuussa olevista raaka-aineista,
sen asukasta makaisi maan mullas- 2) Kuussa on useita pieniä kau­punkeja.
Niiden väestö rakentaa ja
käyttää astronomisia laboratorioita
ja tuottaa avaruuslaivojen räjähdys­aineita.
3) Matkustaminen kuuhun on
yleistä ja mahdollista jokaiselle ter­veelle
ihmiselle.
3) Mars on tutkittu läpikotaisin
ja sen pinnalla ön miehitettyjä tu­kikohtia.
• V;
5) Useat avaruusalukset ovat kier­täneet
Venuksen ."a maihinnousu-retkikunnat
ovat tutkineet sen pin­nan.
Jupiteriin ja Saturnukseen on
lähetety tutkimusretkikuntia.
T r i Taylor sanoi, että tämän vuo­sisadan
loppuun mennessä kerätyn
uuden tiedon määrä on niin suun­naton,
ettei tällä hetkellä voida
edes kuvitella lopullista inhimillistä
vastuuta.
vet eivät poistu vähällä. Esimerkik
i i Neuvostoliitto kärsi tuossa sodas­sa
vaurion, joka oli samaa kuin jos
Yhdysvallat olisi hävitetty Atlantin
rannasta Mississippi-okeen asti
sa. Luuletteko, että nyt vajaa 20
lajia'^khtä i)aljon. Tynnyrin, on o t
tava varjoisassa paikassa; j a :sey6^^^^^^
liidettävä kosteana eikä liian vm^ri
känä: Maitoastioideii vlrutusvedell^'
on hyvä k^stell^ multa j a iiiaiafi>r
,l|iutalemassa sopii ahtaa joka; kymf
liienes päivä. Kahvinpotoista mado^
myös pitävät. Verkko, ori hyvänaiefe,
tea tynnyrin päälle estämään' lintu-^
|a muita eläimiä ryöstöretkeltä.- ,
V Seuravassa sekoituksessa madot
menestyvät ja hyvin: Hyvää raqltaa.
ja leikattua ruohoa kumpaakin.-2:3
tuumaa vuorotellen. On hyvä alkaa
matofarmi alan liikkeistä ostetuillk
matopakkauksilla.
Sementtitiilistä, jotka läpäisevät
hyvin veden, sanotaan tulevan vielä
paremman matofärmin kuin puusta.
Ne muurataan toisiinsa laatikon
malliin suunnilleen 4 jalkaa syvälle
silloin ei pakkanen sitä vahingoita
j a madot säilyvät siinä y l i talven.
Täytä'hiuuten samoin kuin,edellä
on selostettu. Matofarmaus on mie­lenkiintoista
j a käytännöllistä eten­kin
ahkerille kalastajille.
- r r
Konservativien saama äänimlärä laski
Saulf Ste. Mariessa,; toisten nousi
teen sopimuksen ratifioimisesta ta
loudellisen komiteansa suositukses­ta^
mutta vielä ei ole päätetty, mis­sä
muodollinen ratifiointi tapahtuu.
Edelleen valtuutetut sopivat af­rikkalaisen
korkeimman sotilasjoh­don
perustamisesta Accraan alku­kustannusten
noustessa 250,000
puntaan.
Kokouksen edustaja sanoi, että
viisi valtiota — Ghana, Guinea.
Mali Marokko ja Yhdistynyt arabi-tasavalta
— jakavat kulut keske­nään.
Algeria ei toistaiseksi anna
avustusta tähän tarkoitukseen.
Edustajan mukaan konferenssi
hyväksyi myös afrikkalaista pank­kia
koskevan ehdotuksen. Tästä
elimestä tulee Afrikan taloudellisen
yhteyden neuvosto .'a A f r i k a n mak­su-
unioni. TIIJVTKAA V A P A U S!
Sauli Ste. Marie, — Liberaali
George Nixon valittiin taas uudel­leen
viime maanantain vaaleissa A l -
goma West piiristä Ottawan liitto-parlamenttiin
noin 4,000 äänen
enemmistöllä lähimmästä kilpaili­jastaan
konservatiivi Henry Längis­tä.
Tämä oli jo seitsemäs kerta kun
Nixon on valittu täältä. Hänet ensi­kerran
valittiin V. 1940 ja hän on
edustanut tätä piiriä 22 vuotta yh­tämittaa
Ottawassa.
Vaikkakaan tulokset eivät.ole vie­läkään
täydelliset (nämä saadaan
vasta t.k. 29 pnä virallisessa äänten­laskussa),
voidaan seuraavia nume­roita
pitää jokseenkin pätevinä —
George Nixon, liberaali 13,579 ään­tä
— Henry Lang konservatiivi 9,-
625 ^ Morris Werhick, Uusi demo­kraatti
8.345 ääntä. Vaaleihin osal­listui
y l i 31,550 äänestä ää joka on
noin 82 pros. kelvollisista listalla
olevista.
Merkille pantava seikka tässä on
että samalla kun uuden demokraat­tisen
puolueen kannattajien ääni­määrä
nousi y l i 3,500 ja liberaalien
nousi noin 1.200 äänellä verrattuna
V. 1958 Jiittovaaleihin niin konser­vatiivien
laski noin 1,730 äänellä
siitä mitä he saivat 4 vuotta sitten.
V. 1958 liittovaaleissa Algoma
West piirissä oli äänimäärä seuraa­va:
G. Nikon liberaali 12,389; Henry
Lang, kon. 11,355 ja Lorne Catiahan
CCF 4,801 ääntä.
Vaalikampanja kaikkien puoluei­den
taholta oli ylensä "siivoa"
sorttia ollen "kaikki hiljaista länsi­rintamalla"
niinkuin sanotaan, vaa­lipäivänä
kuin sitä edeltäneeltäkin
ajalla.
Algoma East p i i r i i n , johon mm.
kuuluu Blind River, Thcssalon, E l -
liot Lake y.m. oli tulos: Liberaalien
johtaja Lester Pearson 11,496 ääntä
Berthelob kon. 5,599 ääntä ja Cork.
uusi demokraatti, 3,402 ääntä. Kak­si
viimemainittua todennäköisesti
menettävät ^00.00 takuqrahansa
sillä he eivät saneet 50 proS:,voit­tajan
äänistä. Vaaleihin osallistui
noin 82 pros. äänestäjistä. , - -
Algoma Steel yhtiö on tiedoitta-nujt
valtustolle että se valmistaa p i i ­rustuksia
$884,000.00 maksavan l i ­kavesien
puhdistuslaitoksesta jonka
se pystyttää omalle alueelleen ja
haluaa lupaa yhdistää mainittu pub-distuslaitossysteemi
kaupungin lika-viemäri
Ohtoon.
Valtuusto myönsi luvan ja oli k i i ­tollinen
että yhtiö on ryhtynyt yh­teistoimintaan
puhdistaakseen -»ja
pitääkseen puhtaana St. Mai^s-joen
lik;^vesi£#ä. Terästehdas laskee ny­kyään
noin 50 miljoonaa gallonaa
likavettä vuorokaudessa jokeen.
Vain murto-osa tästä on WC-vettä
j(a suurin osa rautamullan sekaista,.
! Abitibi-yhtiö ei ole vielä tiedoi-tanut
aikeistaan tämän asian suh­teen.
Se laskee noin 10 miljoonaa
gallonaa vuorokaudessa jokeen^
l Valtuusto sekä Ontarion vesffoi-maresurssikomission
johtaja t r i A^
E. Burg ovat esittäneet samanlaisia
ehdotuksia mm. Dominion >Jar &
Chemical-yhtiön tervatehtaalle ja
viidelle muulle laitokselle, jotka,si­jaitsevat
St. Marys-joen rannalla..
United Steelworkers-union kol­men
unio-osaston virkailijain vaalit
toimitettiin täällä lippuäänestyksel­lä
viime viikolla: K a i k k i toimitsijat
valittiin kahden vuoden ajaksi. .
Osaston no. 2251 (Algoma Steel),
joka on suurin (noin 5,500 jäsentä)
presidentiksi valittiin Leslie Wood-cock.
Hän sai noin 550 äänen enem­mistön
nykyisen presidentti John
F e r r i s i n y l i . Wojodcock sai noi 1,800
ääntä. Ehdokkaita o l i neljä. Vara­presidentiksi
valittiin Fred Carter,
sihteeriksi Paul Lepage, sihteeri-ra­hastonhoitajaksi
B. Wilson ja ra-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
Mitä sanotaan vaalituloksista
Saadaksemme itsellemme jonkin­laisen
kuvan siitä mitä sanotaan
"suuren maailman turuilla' 'maa­nantaisten
vaaliemme tuloksista,
lainaamme tänään summittain j o i ­tain
canadalaisten, yhdysvaltalais­ten
j a neuvostoliittolaisten lehtien
lausuntoja — tietysti mahdollisim­man
lyhyesti.
Alkakaamme Canadasta -—taa­tusti
porvarillisista lehdistä saksi­tuilla
lainauksilla.
Yleispiirteenä on syytä todeta,
että Suuren Rahan omistamat ja
kontrolloimat lehdet ja kumma
kyllä, myös Vapaa Sana, ovat
yleensä "tyytymättömiä" vaalltu-toksiin
siksi kun rahamiesten
katsantokannan mukaan o l i s i tar­vittu
"lujaa hallitusvaltaa", joka
olisi voinut antaa "karvaita lääk­keitä",
suuren kansan nautitta­vaksi
— j a elintason huonontami­seksi,
mutta kansa valitsikin
kiittämättömyydessään "heikon"
vähemmistöhallituksen. Tästä
puolesta c i sen enempää. .
Vancouver Province on sitä miel­tä,
että jos "huomioidaan valitsi­jain
nykyinen mieliala, uusien vaa­lien
järjestäminen olisi ajan j a ra-.
han haaskausta: llerrasmicssopi-mus
konservatiivien ja sos-credit-^
tien välillä niin. että viimeksimai­nitut
tukisivat konservatiiveja ala­huoneen
istunnossa, antaisi ehkä
maalle enemmän hallitusvakavuut-ta,
kuin muilla keinoin olisi saa
tavissa".
Ottawa Journal sanoo: "Me em­me
ehdota mitään virallista kokoo­musta
pääpuolueiden välillä, mutta
se saattaisi olla-hyväksi meille kai­kille
. . . "
Montreal L a Presse: "Konserva­tiivipuolueen
hallitus on hävinnyt,
mutta sitä ei lyönyt liberaalipuolue,
vaan Social Credit.
Q u e b e c rEvenement-Joumal:
"Jos vaalikampanja oli ikävystyttä­vä,
tulokset eivät ole sitä, ja tun­tuu
siltä, että me saamme niittää
tulokset seuraavien kuukausien a i ­kana.
Quebec l'Actlon Catholique: "Me
olemme aloittamassa vaikean ajan­juoksun
missä on kaksi mahdolli­suutta;
vaikea mutta mahdollinen
liitto, tai uudet vaalit, mistä hyö­tyisi
vain liberaalipuolue . . . So­cial
Creditilla on avainasema . . .
Konservatiivipuolue on erittäin ha­lukas
liittoutumaan Social Creditin
kanssa siksi, että niin menetelles­sään,
se voi assosioida (vetää mu­kaan
tai yhdistää) Quebecin liitto­hallituksen
kanssa."
Rajintetun tilan vuoksi on nyt
hypättävä ulkomaille.
New York Times valitteli sydänr
surujaan. ei niinkään paljoa kon­servatiivien
häviöstä kuin siitä, että
liberaalitkaan eivät voittaneet.
"On melko varmasti järjestettävä
pian uudet vaalit" sanoi Times
toimituskirjoituksessaan ja selittää,
että Yhdysvaltain kansalaiset eivät
olisi paijoakaan, perustaneet kumpi
vanhoista puolueista, konservatiivi-tai
liberaalipuolue, olisi"'päässyt
enemmistöasemaan. Mutta amerik­kalaisia
hämmästyttää se. että So­cial
Credit pääsi nyt nousemaan
avaianasemäan. Ennenkkaikkea
enemmistökannatuksesn puute hal­litukselta
aiheuttaa huolestunei­suutta
amerikalaisille, sanoo TimeS:
NewYork Mirror sanoo, ett» Y h ­dysvaltain
j a Canadan välisten suh­teiden
huononeminen tulee jatku­maan
vaalitulosten ratkaisematto-muuden
takia. Mirror sanoo: Jos
Lester Pearson olisi käynyt vähem­män
intellektuaalista vaalikampan­jaa,
ja tunkeutunut lähemmäksi
Canadan kansan sydäntä, hän olisi
epäilemättä saavuttanut voiton."
New York Herald Tribune sanoo
toimituskirjoituksessaan,. että mr.
Diefenbaker voi säilyttää valta-ase­mansa,
vaikka hänellä tulee siinä
olemaan vaikeuksia.
Toisin kuin edellämainittu Mir­ror,
Tribune kiittelee mr. Pearson­in
vaalikampanjan laatua.
Mirror sanoo puolestaan mr.
Pearsonia "kansainväliseksi" mie­heksi,
joka on veljeillyt (playe|i|
fdotsie) punaisten kanssa ja " t u l i si
ilmeisesti h^-vin toimeen Kennedyn
hallituksen kanssai jossa' hänellä
on useita ystäviä.''
: Neuvostoliiton hallituksen aa-
; nenkannattaja Isvestija sanoo kon-jservatiivipuolueen
suurten mene­tysten
johtuneen ennenkaikkea s i i -
' tä, että Canadan kansa tuomitsee
\'ne jotka kuumentavat kylmän so­dan
hiiliä".
Juttumme ei luonnollisestikaan
olisi lähestulkoon täydellinen, e l ­lemme
saisi myös vanhan ystäväm­me.
Pietilän harkittua mielipide­ilmaisua.
Pyydettyämme häneltä lausuntoa
maanantaisten vaalien .tuloksista,
Pietilä imi useita syvällekäyneitä
henkisavuja väärävartisestaan ja
sanoi sitten vakaaseen tapaansa: ^
"Nostan lakkiani koko Canadan
kansan yhteisesti antamalla Salo-,
min päätökselle. Sen viisaampaa
vaaliratkai^ua ei olisi nykytilantees-;
sa voitu antaa. Kuka vielä rohkenee
puhua Canadan kansan poliittisesta
jälellojääheisyydestä?" ; *; [
Porvarillisen maailmankatsomuk­sen
^ perusteella sanomalehtimiehel- *
lä «1^'' saisi kuulema olla mitSSti ^
"omaa mielipidettä" ja niinmuo-,
doin napautamme jutun tähän koh­taan
"pisteen". • <
— Känsäkoura.