Vapaus, January 11, 1955

              Tiistaina, ianmiii. 11 p. — Tuesday, Jan. 11,1955
iG»o]^ tyijsaä
joiiliiläbjastaaii
»yt-idrjoitansuomeSiaiJanitan 8U-
,4, jofalulahjBÄta, jonäsa sain. Oliko
,fV'"'SöBIlä^liiaiiska Joulu? Minulla oli
•-V; äpaljoj» fiau^iaa Jouluna.
dlbääia toulullamme oU kuusijuhla
it2pn^. Si^m. oli paljon väScei, Minä
fain Tntree Dimension .VIewer", Jota
olen äin» mielinyt. Mutta nyt pitää
^'S^ cstaa lisää^lllmlä kun sen mukana ei
.ÄV,-tullut,kula^y|csi.,, ^-v^- • .>
' Pian oivUUSI (yuosiJi^olvonkalkiUCj
~ onnelllB^i uutta vuotta. Bye-bye nyt
tällä kertaa.
mi
mm
mi
Gloria Fykari/
' SUver Moimfain, Ont,
mm
Hmi Says Good-bye
To Her Friends
.Vr " / m fielä'änd ali the readera and
- i i - mltcniof this pagej
' ' 'r fTbii is my lasi letter to this pagc,
50 writc about everything I can
•ibIhk"of. . '
haven't been at v/ork. for almost
- *wa.mon<ha nov becaufie_rve bcen
Siclc." I was in the hospltal for a
" ihonth -with a, disease called spinal
'liientngitis. ' ll's^ aU hetta naw. The
4octor told; me that I havc to rest
at home for two weeka l'm golng
iiack to work next week.
'. j W«ll, Christmas has come and goiie.
• d i d n t gct^very much for Christmas.
' i bnly gct a sweater from mom, dad
and my brothers and slsters and that
' iBook. Oh yes, thanks very much for
, , the'boo5c 1 haven't started reading
' It yet, because I v?ant to rcad it In my
«xjan In Port Arthur.
,5 TomorTOW is l>tew Years Day al-
... ;'ready* This year has gone fast for
>?^; öie, - Guenj n i close now and say
- n )3ood«bye and wlsb «iveryone a Happy
\ l New Ycarl Chccrlof
' ' Ilmi Kivi,
Silver Mountain, Ont.
m
IS
sai
il
i i
KIITOS
^ 6ydämcUiset kiitoksemme.
tikille/ jotka yllättivät meidät
; Steelton-haalllla i Joulufltuun 18
. p:n iltana Juliuksen 70-vuotis>
- «yntymäpäivän" Johdosta.
. Kiitos hommani alkajille / Ja
__illan .emänllle kahvitarjoilusta -
ja arvokkaista lahjoista.
Vielä,.kiitos kalklUe osanot­tajille,
vaikka syystä tat tolses-
' tä eivät' voineetkaan olla ilian
Iloissa mukana. > ,' '
fTeifä kaikkiia kiitollisuudella
muistaen,
SANDRA J A JULIUS
HANSON ^ "
Z(. R, 3, Sault Ste. Marie, Ont.
KIITOS
. TOten haluan kiittää .CSJ:n Port
Arthurin osastoa. Naisten kerhoa Ja
kaikkia tovereita Ja ystäviä, Jotka
Järjestivät yllätyksen fiO-vuotlssyn-tymäpäivänl
aattona; tammikuun 5
pnä osaston haalilla.
Tämä.oli elämäni kohnas yllätys,
alkaen Otonpälvänä v. 1905 "Tor­palla"
ja toinen täyttäessäni 76
vuotta sekä nyt kolmannen kerran
mrs.: Airolankin saavuttaessa 70
ikämaalin, -
V Ä kahvipöydästä, runoista
ja lahjoista. Myöskin kiitos niille,
Jotka osaUlstulVftt, mutta eivät ol­leet
saapuvilla.
OTTO HEINO
102 Secord st. Port Arthur. Ont.
IVIarleen Says
Hello To Mummo
DCar Setä.
How are you? I am fine. Thank
you S2tä for the present you sent me.
IVB a nlce book. In one plcture a dog
has a bathlng suit. He tooks so nice
tirlth it on.
Haloo nmaano, Aino ja 2fafju!
Thaf» ali for now, good-bye.
Marleen Maensfra, ,
Maritstay, Ont.
jSetä Slipped Up
On Shirley^s Gift
Dear Setä and ali the readers and
writera of this page:
How'8 everybody feellng aftcr
Chrlstmafi? Ftae I hope because New
Years is on Its way., I am alright.
Did everybcdy get a lot of ^fts?
»I got a few. Prom the school I got
a camera and as an exchange gift I
got a statlonsry set, From my
möthcr.father and brothers I got a
fillp and plnk nylon blouse. Prom IJ-.
mi, my slster, I got pearls. I did not
recelve a glft Iroin the Vapaus, al-though:
my slster got «ne. , Air the
children at school thla year received
iveay good glf ts. They cost ^round
$3£0 each. Ali the girls froin gradc
four down got View-Mast€rs..
Did ali the boys and glrls get good
marks on thcir ueport cards? Idid
and SO did my brother Arvo. We had
OUT Christmas concert^^ on the 22nd of;
December, It was a pretty^ good one
too.
My slster nmlcame home from the
hospltal on December 20th. She has
been hoipe over a week now. She
was In the hospltal over a month,
but she is better now. I mlght go
to town for a few days during my
hölldäys. My slster is going to work
on January 4th.
• Father 'just flnlshed cuttlng my
brother 7 Kenny'shalr and he didn't
cry this tlme. Pather's cllppers pinch
sometime and my brothers don't llke
to bave thelr hair cut. , ^
• They haive been plaimlng to maike
a rihkat the school so that the child­ren
can skate. I got a pair of, uasd
skates last Winter and i i ha(ven't tried
them yet. I don't knowhow to skate
>very wcl}. Havie ali the' chlldrert been
skating and sliding? I have bbeen
filidlng quite a few timcs.
.How IS the weather in Sudbury Se­tä?
ThcrCslots of finowhere but
not as much as last yiär.- To-day. it
'sure was «fld. T ^ moming the
temperature waa elghteen below zero
and It was colder 4urlng the night, .
: On Christmas Day I ate so much I
could hardly walk,: I: guess thafs
the tlme when everyon6 eats too
much. We had a big turkey, the blg-gest
we'ye ever had. I thlnkthepart
I Uke best is the drcsslng.
1 guess 1'11 close now, so good-bye
and a Happy New Year!
Shirley Kivi,
Silver Mountain, Ont.
Toimittajasetä
juttelee
Haloo tytöt Ja pojat!
Sedän postilaatikosta löytyi tällä
viikolla kaikkiaan neljä kirjettä..Jols-
(a yksi suomenkielellä. Missähän po­jat
olivat kun kaikki kirjeet ovat t y ­töiltä?
Kiitos kirjeistänne Shirley,
Marleen, Ilmi j a Gloria.
• Oli onni, että sftlrley mainitsi k l r -
TASKUKALENTERI 1955
ON NYT ILMESTYNYT
128 SIVUA — HINTA 50c
ir: Vapaus kustannusliikkeen kustantamana on ilmestynyt T A S K U -
KALENTERI ensi vuotta varten. Kalenterissa on huomattavia
tietoja lukuisilta eri aloilta, sellaisia, jolta on vaikea monasti j a
yhfäkklä löytää tavallisista lähteistä. Taskukalenterlsta bn tullut
yhä suosituin taskukirja, jot^ Ilman el aikaansa seuraava kansa­lainen
tule enää toimeen.
Seuraavassa on ensi vuoden Taskokalentcrin sisältölnettelo:
Kalenterlosasto
Täriceimmät tapahtumat
Postimaksut
PakettimaksuC Suomeen
Työttömyysvakantns
Merien syvyys
Merkkitapahtumia
Junien nopeus
KomlteMä.
Vanhuuden turvasta
Canadan kauppa :
Canadan kalastoksesU
Canadan pääministerit
Suuret Järvet
Ihmbhnkka maanjäristyksissä
Yhdisteet Kansakunnat
Antojni nopensennätykset
Aurinko Ja maa
Maailman johtavat lehdet ^
10 suurinta kaupunkia
R- Ja k-urheilun M-ennätykset
AmmattUais-Jääkiekon parhaat
Maaliman suurin puu
A-nyrkkeiiyn mestarit .
Lämpämittarlt > ;
Liikkuvat juhlapäivät
Maailman pääkaupungit
Voorlöljyn tarina
Mittoja ja painoja
Työtaistelujen historia -
Maaliman korkein '
vuorenhuippn
Uintiobjeita
YlraUlset Johlapäivat
MaapaUon ikä Ja synty
Valovuosi
Anrlnkomoottorl
Totuuksia valosta
' IlistorlalUsla lauseita
Myönnämme 15% alennuksen jokaiselle, Joka tilaa TASKUKA-liENTERIA
10 kappaletta tai enemmän. Ottakaa huomioon käm­pillä
ja muilla työmäUla.
Taskukalenteri on nyt lähetetty kalkille asiamiehlUe, mutta jos
ei paikkakunnallanne tai työmaallanne ole asiamlestämme, kirjoit­takaa
suoraan osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
P..p;BOX69 SUDBURY, ONT.
TUL järjestää
Suomen suurimmat
arpajaiset
Helshiki. — TUL — Työväen Ur­heiluliitto
ön»päättänyt järjestää/ ja
saanut siihen 'jo luvankin, suuret ar­pajaiset
heti vuoden 1955 alussa. Ar­pajaiset,
jotka järjestää Kanaan PI-ka^
rpajaiset, iovat ,<fuuriminat ;mltä
Suomessa on tähän/Jsaakka koskaan
^ärjfetetty. Niiden bruttoyalhto nou­see
120 miljoonaan markkaan ja nii­den
päävoittojen jpuk<^a von mm-eriemmän
autoja kuin' icdssään muis­sa
arpajaisissa StMBjfissa tähän
saakka on ollufc.^. Voittoluetteloon
näet kuuluu j^nfensä 24'eri merkkis­tä
autoa, lajlvalfkolmaö'edustaessa:
lilln itää kuin länttäkin.
Palaamme volttokokoelmaan lä­hemmin
tuonnempana, mutta jo nyt
on syytä mainita, että siihen kuuluu
muun ohella mm. Kymmenittäin eri­laisia
talouskoneita ompelu- Ja pesu­koneista
aina radioihin saakka.: Erää­nä-
voittona on myös merkittävä eri­koisuus
— 'Huoleton vuosi". Voit­tajalle
-maksetaan vuoden ajan palkf,
ka&i' hänen puolestaan maksetaan
määrätty määrä.. vaatetuÄlaskuja,
lääkärinkuluja, yms/ vieläpä, anne­taan
kesälomakin. Sekin naula var­masti
vetää >
Seuroille lähetetään lähiaikoina
ennakkotilauksien "perusteella mää­rätty
määrä arpoja. : Mikäli tUaiiksIa
tulee enemmän kuin arpoja voidaan
antaa,, vähennetään kaikilta tilauk­sen
osoittamassa suhteessa.
Nyt keholtetaan seuroja, jotka saa­vat
merkittävän osan ..myyntipalk­kiona
'ja myös voitosta, varautumaan
heti myyntiin ja järjestämään, asia­mies-
Ja myyntiverkostonsa kuntoon,
sillä lähtö tapahtuu jo vuodenvaihr
teessä. Tilauslista lähetetään seu­roille
lähipäivhiä.
Syyi^uussa ansiot
korkeimmat Sarniassa
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimiston Julkaisemien tietojen mur
kaari olivat työläisten keskimääräiset
vlikkoansiot viime syysk. 1 pnä kalk-ke^
in korkeimmat Samian suurkau-punklameella.
74.27 dollaria. Toisella
tilalla oli Sudburyn alue, 72.87 "dol­larisi.
Vlikkoanslot olivat kaikkein
alhaisimmat St.: JohnsIn • alueella
Newfoundlandissa, .44.10 dollaria.
. TeoUlsuustyölälsten • k
nen ansio oli koko maassa mainittuna
päivänä 58.044 dollaria eU 153 dolla­ria?
enemmän kuin 'VUosI alkaisem-mlt^.
Vuordtyössä noin 2/3
tehtaiden työväestä ,
Ottawa. ~ Canadan työministeriön
toimesta suoritettiin huhtlk. 1953 tut­kimus
työskentelysuhteisiin Canadan
tehtaissa Ja sen perusteella todetaan,
iettä tutkimusten kohteena - olleista
hoin 800.000 työläisestä oli miltei 2/3
vuorotyössä:--Vuorotyötä oli tehnyt
kaikkiaan 71.1 prosenttia työlälsistay
mutta helsä oU 85 prosenttia tehnyt
sitä ainoastaan tilapäisesti. Vuorotyö
on paljon yleisempää suurissa kuin
pienissä teht.ai5S?., todetaan, tutki­musten
perusteella,- :^
Miltä Neuvostoliitto
näytti Sartresta?
Jeessään. eltei .=liän bllut vielä saa­nut
sedän lähettämää joululahjaa,
vaikka hänen s.sio.nsa Sli jo saapu­nut.
Asia- oii aimUtam nim, efcta jos
Shirley- cl oi:si buomauttanut asiasta
niin odottr-ininen .ei olisi auttanut,
kun setä oh jostain käsittämättömäs­tä
syjfttä jättänyt Shirleyn nimen
pois . joululahjaluettelosta, vaikka
Shirley on jo useimpia vuosia ollut
ahkerampien kirjeenvaihtajien jou-icssa.
: S^lä p?..hoittcle2 .että näin
tapahtui., ja lähetti Shirleylle pake­tin
jo viime :viii:o'ila. Eikönän se
olo J o saapunut, Shirley?
Nyt sattuikin omituisesti, k un tällä
kertaa setä joutuu mainitsemaan se­kä
Shirleysta että Ilmista, jotka ovat
siskokset. Perheen nuoremmat huo­maavat
Tlmln kirjeestä, että hän on
siirtynyt varttuneempien neitosten
joukkoon, on mm. jättänyt koulun­käynnin
ja sih-tynj-t Port Arthuriin
alkamaan työuransa, mistä sjrystä
hän lausuu viimeisessä kirjeessään
jäähyväiset perheen nuoremmille.
'Sedälle tuntuu ikävältä kun mene­tämme
ahkpran kirjeenvaihtajan, jo­ka
on monta vuotta kirjoittanut mie­lenkiintoisia
kh:j eitä Silver Mountai-nlsta.
IhnlvOifkinelikä ollut ahke­r
i n kirjoittaja tältä farmialueelta vii­maisien
vuosien aikana j a setä toivoo,
että Ilmin poistuessa meidän per­heestämme
hänen tilalleen tulisi
joukko uusia kirjeenvaihtajia, jotka
kehittiisivät yhtä ahkeriksi kirjoit­tajiksi
kuin mitä Ilmi on-ollut. Setä
toivoo, että Ilmi muistaisi Club News
osastoa kirjoituksillaan, kun siihen
tulee ailietta.
Siis perheen nuorempien puolesta
setä toivoo Ilmille menestystä hänen
alkaessaan uuden clämänvaiheein. Sa­malla
setä suosittelisi Ilmllle nyt kun
hän asettuu Port Arthiu-lln, että hän
seuraa kunniallista elämän tietä ja
pyrkii edistymään omalla työalallaan
j a samalla muistaa kehittää' elämän
korkeimpia arvoja osallistumalla ak­tiivisesti
(Voimistelu* j a kulttuuritoi­mintaan
' työväenlilfcjteen piirissä.
Nälhha tohnintohiln Ilmi voi tutus­tua
Port Arthurin iskun kautta. Me­nestystä
toivottaen; Toimittajasetä
Tuotto ranskalainen klrJaOi-ia
Jean Paol Sartre teki knlnneen
syksyn aikana tntnrtnmlCTnatlran
NeovostpIIittoon. Matballa p»-
lattnaian bän antoi pariisUalndle:
•'Uberatlon''-IehdelIe haastattetnB
matkavalknffimlstaan, Jolkai-i
semme seuraavassa mtmtamfa ot^
teitä tästä mielenkiintoiseni
haastattelusta.
SAIKO VAPAASTI PCBVA
IHMISTEN KANSSA?
Haastattelija: 'Saatoitteko esteet-tömästi
tavata ketä halusitte ja. pu­hua
kenelle halusitte?"
Sartre: "Kosketus oli nihi laajaa,
hiin avointa Ja niin helppoa kuin
suuikhi ön mahdollista. Ainoassakaan
tapauksessa nainulla ei ollut vaikutel­maa
umplmleli§yydestä. Sanomaleh-.
timiehet, jotka ovat epäsuopeita N ^ -
vvostoliittoa kohtaan ja jotka :OTat
oleskelleet siellä, kertovat ihmisille
hyvin usein 'q^äluuloisuudesta'. Ajat­telen
esim. lazarelföja.^) No niin, mi­nä
en tiedä, mistä he ovat onkineet,
sellaisia vaikutelmia. Neuvostokansa­laiset
osoittavat erittäin vilkasta uter
naisuutta kaikkea kohtaan. 'JE5)äluu-lolsuudesta'
en nähnyt missään; Jälr
ieäkään."
OLIKO AEVOSTELUVAPAUTTA?
Haastattelija: 'Onko Neuvostolii­tossa
arvosteluv^pautta? Mitä arvos­tellaan?
iMiten arvostellaan?;' :
Sartre: "Neuvostokansalaisella on
minun käsitykseni mukaan täydelli­nen
arvosteluvapaus, mutta: kysymys
ön arvostelusta, joka ei kohdistu yk­sityisiin
ihmisiin vaan tiettyihin toi­menpiteisiin.
Olisi erehdys uskoa, että
neuvostokansalahien ei puhu Ja että
hän pitää arvostelunsa omana tieto­naan,
sillä < se ei pidä paikkaansa.
Hän arvostelee enemmän Ja tehok­kaammin
kuin me.
: iRanskalalnen työläinen sanoo: / M i ­nun
työnantajani. on saastainen ^ koi­ra
1'
Neuvostoliittolainen työläinen ei sa­no:
Minun tehtaani Johtaja on saas­tainen
koira!', vaan: 'Tämä'toimen­pide"
on Jäi^jetöru' Ero on siinä, että
ranskalainen sanoo (tämän kahvilas­sa,
mutta neuvostokansalainen esiin­tyy
. julkisestl, esittää [vastuuntuntoi­sen
arvostelunsa julkisessa kokouk­sessa
— eshn. jonkin neuvoston ko­kouksessa,
sen tai tämän teknillisen
ryhmän kokouksessa, johon hän kuu­luu,
tai puolueen kokouksessa, ^ n
harjoittaa usein kirpeää. arvöstätla'
mutta aina myönteiseen suuntaan. Ja
se. mikä koskee työläisiä, pitää palk-<
kansa jokaisen suhteen." .
' Haastattelija: "Eikö voi piillä tiet­ty
vaara siinä, että arvostellaan mie-;
luummhi tohnenpiteitä kuhi ihmi-
>siä?"
Sartre: '\Minä pidän varmana, että
lopulta tullaan siihen käsitykseen,
että tehtaan johtaja ei ole aseman­sa
arvoinen, jos kovin mohia toimen­piteitä
arvostellaan, mutta aluksi an­tavat
neuvostokansalaiset ihmiselle
luottamiiksensa: Hänen on korvattava
tämä luottamus työllään, esimerkil­lään
ja moitteettomuudellaan. Näin
ajattelevat Ja tuntevat neuvostokan­salaiset.
Meidän maassamme m,e tun­nemme
. jotakin ihmistä kohtaan
apriorl-epäluixloa, koska hän on jon­kin
järjestelmän tai jonkin luokan
edustaja. (Heillä siellä toiseUa puolella
on apriorl-luottamus. Jos heillä on
monen asian suhteen valkeuksia, ei
heidän ensimmäinen ajatuksensa ole;
että puuttuu hyvää tahtoa, vaan yk­sinkertaisesti,
että asia ei ole suju­nut
hyvin, että ihminen ei ole ym­märtänyt
tehtäväänsä oikein. 'Ihmi­nen
voi erehtyä, ja arvostelun on koh­distuttava
ensimmäisenä hänen ereh-dykseensä.
Vasta paljon myöhemmin,
jos erehdystä ei korjata, voi syntyä
konflikti, ja vasta silloin arvostelu
kohdistetaan ihmiseen.
On h3rvln yllättävää, että keskus­telussa
neuvostokansalaisten kanssa
voi todella arvo^ella kaikkia mahdol­lisia
heidän järjestelmänsä ihnlöitä.
He antautuvat keskiisteluun olematta
loukkaantuneita, ja he Jopa voivat
panna alulle sellaisen keskustelun sil­lä
edellytyksellä, että heillä on tietty:
luottamus asianomaiseenpa että ar­vostelu
ei koske määrättyjä ihmisiä.
Jos heille sanoo heti etukäteen: 'Tei­dän
hallituksessanne olevat iluniset
ovat lurjuksia', niin he eivät enää
jrmmärrä, mutta jos heille sanoo: 'Mi-;
nä luulen, että tässä kohdassr. 4; .
minusta tämä tuuntuu 'vähemmän
hyvältä', niin he ovat iimostuneita.
Tämä ei merkitse sitä, että he auto­maattisesti
yhtyisivät keskustelutove­rinsa
mielipiteeseen, mutta he ha­luavat
kernaasti tietää,, mitä tietyis­tä
probleemoista ajatellaan. ';
• Keskustelhi satoja kertoja esim.
nykyisestä neuvostoliittolaisesta maa­laustaiteesta.
En salannut koskaan
sitä, että en pidä siitä. He eivät mil­lään
tavoin pahastuneet, vaan antau­tuivat
keskusteluun. Ja vaikkakaan he
eivät olleet samaa mieltä, että olista
NEUVOSTOLIITON BAUHAN-PBOPAGANDAN
BENKI
Haastattelija: "Millainen tunne
neuvostoihmisillä on rauhan suhteen?
aiiten rauhanpropagandaa suorite­taan?"
,
Sartre: VKaSkklalla näkee kirjoitet­tuna
sanan 'IMBI' (joka merkitsee sa­malla
maailmaa ja ratthaa), suutmat-tomissa
nauhoissa, julisteissa ja ku­vissa.
Täshkentissa näin eräänsä las-tenkirjastossaJoliot
Curien j a Pierre
Cotin muotokuvat, pelkästään siltä
syystä, että he olivat saaneet Stalinin
rauhanpalkinnon.
On liian yksinkertaista, jos selite­tään,
että tämä propaganda vain ver-iiöaa.
neuvostoliittolaista , imperialis­mia,
halua maailmanhefruuteen, Jne.
Olivatpa Neuvostoliiton ulkopoliitti­set
käsitykset mitkä tahansa, nita Jo­ka
tapauksessa <m Ilmeistä, että se ei
ole löytänyt mitään muuta yksinker­taista
tapaa niiden ilmaisemis^ 200
miljoonalle ihmiseUe.kuhi totaalisen
propagandan rauhan hyväksi. PuhUr
taan ja khrjoitetaan, että rauha on
tarpeen, että on haluttava rauhaa ei­kä
koskaan sotaa. Ja he eivät vain
halua rauhaa, vaan he myös uskovat
siihen.
On aivan ilmeistä, että tämä propa­ganda
on täysin erilaista kuin se, Jota
tapaamme esim. Amerikassa. Amerik­kalaiset
sanoisivat: ^ e puhiuxune
myös rauhasta, Atlantin ^sopimuksen
ja atomipommin avulla I. ^.', kim taas
neuvostoliittolaiset »eivät halua rau­haa
sodan avulla vaan rauhaa rauhan
avulla."
USKOVATKO HE SODAN
MAHDOLLISUUTEEN?
Haastattelija: "Uskovatko he so­dan
mahdollisuuteen?"
Sartre: "Kyllä, mutta he uskovat,
että rauha on mahdollinen ja että
he pystyvät sen säilyttämään. (Laza-reffilaiset
ovat sanoneet, että 'neu­vostoliittolaiset
ovat sodan ajatuksen
terrorisoimia'. Se ei ole totta." : ^
Haastattellija: '^ävätkö he rauhaa
keinona ideologisen herruuden. saa­vuttamiseksi?"
Sartre: "Elivät pidä, ts. he^ovat va­kuuttuneita
siitä, että' kommunistinen
ideologia on tarkoitettu koko maail­malle
ja että koko maailma joka ta­pauksessa
tulee sen omaksumaan.:
Heidän ajatuksensa on siis se, että
se tie. jolle ihmiskunnan on astut­tava.
Jotta kaikki sujuisi vähimmän
turmiollisella.'tavalla ja jotta päin­vastoin
kaikki tapahtuisi «välittömästi
kansojen tahdon mukaisesti, että tä­mä
tie on raitban tie.TavalliseUe neu­vostokansalaiselle
sellaisella ajatuk­sella,
että rauha olisi Jonkinlainen
Ijelno, jonkinlaista tekniikkaa sen
saavuttamiseksi, jonka sota muuten
aikaansaisi, ei ole yhtään mitään jär­keä,
koska hän on vakuuttunut siitä,
että kalkkien maiden kansoilla on sa­mat
pyrkimykset kuin neuvostokan-
Hongolian Itulftuuri
nousun fietiä
30 vuotta sitten, mairaskuun 26 pnä
1824. ensimmäinen Suuri kansanhu-raali
Julisti Mongolian kansantasa­vallaksi
ja nrahvisti^Miongolian histo­riassa
ensimmäiasn demokraattisen
perustuslain. Jossa on tehty yhteen-ivedot
Mongolian kansan pitkästä
taistelusta <vapauten5a ja riippumat­tomuutensa
puolesta, varmistettu
lainsäädännöllisesti Mongolian vuo­den
1924 anti-imperialistisen Ja anti-feodaallqen
vaUankumouksen voitot
ja Mongolian kansan s^Jälkeiset
saavutukset.
Ennen (vallankumousta feodaalinen
sorto, uttomainen orjuutus Ja taan­tumuksellinen
laamanilaisuus padnol-vat
kansaa m-«^ftana taakkana ja tu-kahduttlnrat
kansallista kulttuuria Ja
taidetta. (Maa oli täynnä luostareita
eikä ollutminkäänlaista kansansivis­tystä.
• Väestöstä oli kirjantaitoista
ainoastaan 0,7 prosenttia. .: •*
Kansanvallan aikana on Neuvosr
toUiton avulla Mongolian kansantasa­vallassa
tapahtunut todellinen kult­tuurivallankumous.
Nykyään on maassa 366 alkels-
: konloo, 62 keskOconlaa, 14 tefcni-knmia
Ja 4 fcotkeakoulna, siinä In-,
vussa kasvatnsopllllnen korkea-konin
Ja Tshoilialsanille nimetty
yliopisto. KaiUki>ne suorittavat
saarta työtä kansan valistofcsen
alalla.
Tasavallassa on kasvanut oma kan-sanslndstynelstö.
Johon kuuluu yli
3.000 opettajaa ^a noin 2,000 muutsi
korkeakouluslivistyksen saanutta
työntekijää. "
Laajalti on kehittynyt myöskin
Mongolian kansantasavallan kirjalli-suua
taide 'Ja lehdistö.
Maassa kehittyy (kansallinen taide.
Tasavallassa on kolme musikaalista
draamateatteria «valtion draamateat­teri,
lastenteatteri, nukketeatteri,
sirkus, kolme laulu- Ja tanssiyhtyettä,
montakymmentä klubia, joissa 18 on
ammattiteatterit, 18 taideeyhdistystä
Ja 600 omintakeista taidekollektilvia.
salaisellakin."
VALLANKUMOUS?
(Haastattelija: "Uskovatko he, että
kansat itse tulevat tekemään vallan­kumouksensa?"
Sartre: "Kyllä. He ovat sitä mieltä,
että Neuvostoliiton on muiden kan­sojen
avristamana myötävaikutetta­va
kansainvälisen 'Jännityksen lieven­tämisen
hyväksi Ja että kansainväli­sen
jännityksen lieventyminen, viime
kädessä vastaa kansojen pyrkimystä
vapautua amerikkalaisesta puristuk­sesta,
että kansat. Itsestään Ja itse
valitsemillaan keinoilla'päätyvät val­lankumoukseen,
ja .täten ko(htaavat
neuvostoliittolaiset. Tästä he ovat
vakuuttuneita. He ovat varmoja siitä,
että asiat tulevat itse kulkemaan
näin,"
Ensiminäinen höyrylaiva
joutui unhoon housujen
repeämisen johdosta
ollut oikeassa, olivat he siitä huoli­matta
kiinnostuneita, pohtivat esit­tämiäni
perusteluja \Ja pani^-at -ne
mieleensä."
•) Viittaus Pariisin suurimman Il­tapäivälehden
"Prance Soh''iin" pää­toimittajaan
Pierre lAzaieffiin, Joka
viime teekuussa julkaisi kuvauksen
omasta Neuvostoliiton-matkastaan.'-
Kapteeni Blasco de .Garay oli var­maankin
kummallisin mies, joka kos­kaan
on haistellut ^merituulta. 250
«vuotta ennen Pultonia, jota pide­tään
höyrylaivan keksijänä.i tämä
mies rakensi siiphataslaiivan. Hän ke­hitti
sen niin täydelliseksi, että sen
käyttökelpoisuus näytti; varmalta.
Keksijän vaivat ja ankara taistelu
aikalaisten epäluuloisuutta Ja pahan^
suopeutta vastaan menivät kuitenkin
hukkaan — rikkinäisten toppahousu­jen
vuoksi.
llräs senalkaineh kirjoitus kertoo
asiasta seuraavaa:
"Korkeassa iässä, kim kirjoitettiin
anno Dominl 1543. syttyi >hänen mie­lessään
ajatus. joUa hän rakensi ko­neen.
Jolla voitaisiin kuljettaa suu­ria
_laivo ja eteenpäin myös tyvenellä
ilman purjeita ja ahroja." ^
Jos vanha merikarhu oli luullut,
että hänen maanmiehensä nyt ibäntä
juhlirvat, niin hän sai kokea katke­ran
pettymyksen. Aluksi vain sääli-
(västl naurettiin tälle haaveiUJalle.
joka luuli voivansa syrjäyttää van­hat
hyvät purje- ja soutuaivat Joil­lakin
rautaisilla tangoiUa ja pyöril­lä.
Mutta kun Slasoo oli niin pitkäl­lä,
että saattoi lähteä koepurjehduk-selle,
silloin alkoi kansa kuidcailla
jty murista. Sanottiin, että mies oli
kun hfllUtsija Karl V kiinnltU hä­neen
huomiota. Hän itse harrasti
mekaniikkaa Ja ilmoitti olevansa val­mis
seuraamaan uuden koneen esit­telyä.
Tämän merkittävän kokeen tuli ta­pahtua
kesäkumi 17. pnä 1543 Barce­lonan
satamassa. Suunnaton väen­paljous
keräytyi satamaan ja kaik­ki
ihmiset halusivat nähdä "paho­laisen
tekeleen" omin silmin, 20O
tonnin kantoinen "Trinidad" oli sa­tamassa
lähtökunnossa. Hallitsija
määräsi, että uutta konetta oU ko-keUtava
tällä laivalla. Jota keksijä
el ensinkään tuntenut. Jotta mitään
petosta el tapahtuisi..
Blasco oU tähän saakka pitänyt
keksintönsä alassa. Nyt hän asetti
kalkkien nähden laivan kannen poik­ki
akselin. Jonka kumpaankin pää­hän
kitonitettUh su\irl siipiratas.
Keskelle kantta hän asetti toisia pyö­riä,
jolta hihnat yhdistivät, ja suu­ren
rautakattilan, joka täytettiin ve­dellä.
-Vesi tuotiin Montserratin py­hästä
lähteestä, jotta huhut noituu­desta
loppuisivat. Kattilan alla oli
arina, Jolle Blasco teki tulen. Kot­van
aikaa kaikki oU hiljaista. Äkkiä
sihahti esille höyrypUvi, pyörät al­koivat
liikkua, ensin hitaasti, sitten
yhä nopeammin. Ähkyen ja puhkuen
liukui "Trhiidad" Barcelonan lahden
yli. Suoraan vasten kovaa tuultal
(Hallitsija ilmaisi ääneen Ihastuk­sensa
ja lähetti rahastonhoitajansa
laifvalle ottamaan tarkoin selkoa yk­sityiskohdista.
Don Alvarez de Var-da,
keisarillinen rahastonhoitaja, as­tui
"Drinidadin" kannelle Ja kaptee­ni
Blasco pani parastaan selvittääk­seen
koneen toimintaa korkealle her­ralle.
Tämä nyökkäsi armollisesti
sulkahatullaan, -«vaikka hän ei ym­märtänyt
yhtään mitään puhkuvasta
pyöräpelistä.
Sitten hän meni vähän Illan lähelle
konetta. Yksi pyörä tarttui hänen
flanderilalsesta sametista tehtyihin
toppahousulhli^ Ja repäisi niihin
lUtossa paholaisen kanssa. Vähältä^ pa. lk„e.e .n klelexi, i-jkvne pari kolme la-pltl,
ettei häntä Jo heitetty tyrmään, S ? aahaJaiÄoja, Joita housui­hin'
oli taitavasti sijoitettu muotoja
antamaan, pölisivät ympäri "Trini­dadia".
(Kun pöly laskeutui, todettiin,
että rahastonhoitaja oli lysähtänyt
kasaan kuta tyhjent^ynyt leili, (Don
Alvarez lähti laivasta raivostuneena.
Aatelismies Kastiliasta ei salU kenen­kään
rankaisematta itseään loukata,
ei edes koneen.
Hän selitti halltsijaUe,. ettei ko­neesta
ollut mihinkään: kahdessa
tunnissa se kuljetu laivaa vain kah­deksan
mailia, mihin pystyy jokai­nen
purjelaiva heikollakin tuulella.
(Lisäksi • kone oli paholaisen tekele,
!}oka salakavalasU tarttui fhmlaita ja
saattoi teidän ruumiinsa Ja sielunsa
vaataan. r...-
1 Niin valjjnl suuri kdulntö mOioon:
VARSOVA RAKENTAA
URHEILULAITOKSIA
' Varsova. — Puolan pääkaiQungin
r a k e n n u isohjelmassa näyttelenrät
huomattavaa osaa myös erilaiset ur-r
heilurakennehnat. Ennen, toista,
maailmansotaa oU Varsovas» yksi
30,000 katsojapaikkaa Jcäsittä^vä sta­dion,
kohne uimahallia J a erältä pie­niä
urheilukenttiä, jotka kaikki tie­tenkin
tuhoutuivat kokonaan tai pie­nemmässä
määrin sodan seuraukse-na.
Tällä -hetkellä on Varsovassa
50,000 katsojapaikalla varustettu sta­dion,'
30,000 katselijaa "vetävä" moot-toriurheilurata,
kaksi 25,000-paikkals-ta
stadionia, pienemmät .urheiluken­tät
k&ikissa kaupunginosissa sekä
kuusi uimahallia, . '
Kaupm^issa on • ollut myös keino-,
jäärata jo vuodesta 1953 lähtien, mut­ta
lähiaikoina se vasta valmistuu lo­pulliseen
asuunsa. Pelaajien on ol­lut
pakko pukeutua ahtaissa, para-
Jtelssä 'ja katsojia on mahtunut, pui­sille
lehtereille vain 5,000 henkeä. Tä­nä
vuotina on saatu: kuntoon 10,000
hengelle tarkoitetut betonikatsomot,
joideii alle on sijoitettu ajanmukai­set
pukeutumlssuojat, sUihkut, vol-misteluhallit,
ravintolat Ja erikoinen
lämmitetty käytävä. Jossa katsojat
voivat ^-lämmitellä jääkiekko-ottelui-deä
ja muiden kilpailujen väliajoil­la.
Lopullisessa kuimossa keino jää­radan
katsomoihön mahtuu <18,000
henkeä.
Varsovan mahtavamittaisen kult-tuiuri-
3a tiedepalatsin eräs" siipira­kennus
on omistettu nuorisolle. Vii­meistelytyöt
ovat parhaillaan käyn­nissä.
(Rakennukseen sijoitetaan mm.
Uima-allas, Jobon tulee 10 metrin
ihypiytornl, nyrickellykäiä latsom
neen, kori- Ja lentopalloiluhalli niin­kään
jEatsomoUa varustettuna' sekä
lukuisia voimistelu- Ja harjoitussale­ja.
Alvan oman lukunsa muodostaa ra­kenteilla
oleva suuTstadion, Johon
tulee 7OjO0O : hengen Icatsomot. ;Ra-kennustgröt
a l o i t e t ^ vasta viiine
vUoden syyskuussa, mutta stadionin
on silti' laskettu valmistuvan Jo alka^
neen vuoden puolenväliin mennessä.
Siten Varsovassa Järjestettävä nuori-.
sofestivanU Ja sen yhteydessä toi-meeiq?
antava maailman nuorison; ys-.
tävyyäclsat saavat todella upeat^ puit-,
teet.
—^Yhdysvalloissa kulutettihi 1948
tupakkaa 43 kiloa, maan kutakin asu­kasta
kohti eli enemmän kuin mis­sään
muussa maassa. Suomen / kulu­tus
oli 1950 noin 1.1 kiloa kutakin
asukasta kohtL
PETER A. VESA
B. LL. B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave» Toronto
Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet . . .
VARASTOMME KÄSITTÄÄ KAIKKI SUOSITUIMMAT
DECCA- J A RYTMILEVYT
• Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset
• Allaolevasta luettelosta löydätte parhaat Jonlnlevyt Ja -lahjatkin.
• DECCA-LEVYJÄ
SD 5043 Keskiyön valssi, Heaiy Theel
Eron hetki on kaimis, tango, Henry Theel
SD 5137 Karjatyttö, valssi, Henry Theel
Tänä iltana, tango, Henry Theel
'6D 5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
tij^; • Kaksi yksinäistä ihmislasta ,tangOi Martti Suuntala
SD 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metro-tytöt
-iUy Valkea joulu, slowfpx,-Henry Theel, ja Metro-tytöt
SD 5182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen
.. Muistojen pieni valssi, Erkki Junkkarinen
SD 5197 Tullsuudelma, tangOr Olavi Virta ja Metro-tytöt
;? . ^ Ennen kuolemaa, tango, Olavi Virta
'80 5206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta
l^'^ Nuoruuteni kaupunki, tango^. Olavi Virta
?SD 5208 -Unelma onnesta; tango, Ericki Junkkarinen
'S- . Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5218 Mustasukkaisuutta, tango. Olavi Virta
t a Cumprasita, tango, Olavi Virta ja Metrö-tytöt
»'SD 5221 Valkoinen kukka, tango. Matti Louhivuori
Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori
SD,5228-Tie, joka luoksesi johtaa, tango,"Metro-tytöt .
Kohtalon tango. Metro-tytöt
SD 5233' Jääh3rvälstango; Erkki Junkkarinen
TavalUnen tarina, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5240 Missä Uenetkään. tango beguine, Okivl Virta
Tyttöni; luqkseni Jää, valssi, Olavi Virta.
SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt
Sade kattoihin lyö, tango. Metro-tytöt
SD 5244 Mary-Anne Ja karjapaimen Tim, f oxrtrot, Ma-tti Louhivuori
ja-Metro-tytöt '
; Mummon kaapplkello, fox-trot, MatU Louhivuori ja
Metrotytöt
SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, begjiine, Olavi Virta
SD 5264 iToivetyttöni, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot. Olavi Virta
SD 5267 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt
Yksinäinen asema, foxtrot. Metro-tytöt '
SD 5268 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Elrto '
Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Elrto
• RYTMI-LEVYJÄ
R 6035 Köyhä laulaja, tango, Henry Theel
Kostervalssl, Hemy Theel
R 6037 Siirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalko
R 6099 Imatran Inserl, vaissx. Erkki Junkkarinen
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6113 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato >
Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato
R 6118 Vaille j ä ä n e en valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko
R 6125 Aika Uuno, jenkka, Jorma Ikävalko
Tarkkalan Tarja, Jenkka, Jorma Ikävalko
R 6126 Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri *
Huoleton hummeripoika, jenkka. Justeeri '
•R 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen •
Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6155 Ei sitä passoo sannoo, humoreski, Esa Pakarinen
; Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen
R 6168 Minä Ja Mandoliini, jenkka, Jukka Lönnqvist
Kulkurin viimeinen näky, fox-trot, Jukka Lönnqvist
Taikayö, valssi. Metro-tytöt
Odotin pitkän illan, tango, Metio-tytöt
Vanhan myllyn taru, foxtrot-ballaadl. Matti. Louhivuori Ja
• , , , Metro-tytöt
Me tulemme taas, jenldta. Matti Louhivuori ^
R 6200, Rinnarellumarilluinarel, Jenkka, Jorma Ikävalko ja
tukkipojat
Säkkijärven polkka. Jonna Ikävalko -
R 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen sinua aina, tox-^jpt, Olavi Virta
R 6211 HUjainen tango, Kalevi l^uru
RakkaaUe äidille, valssi, ^ e v i Tauru
R 6213 Voi, ktin olla viulu, Jeiikka, Justeeri
Markkinapolkka, Justeeri
uutta ja vanhaa No. 3, valsslslkermä, Tamara Ja Justeeri
Uutta ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeeri
Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtaloirielkklä, tango, Olavi Virta * -
R 6171
R 6172
R 6215
R 6216
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAlKKIAIiLE
HINTA $1.35 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Posti- Ja pikatayaratilausten tulee käsittfö vähintäin kolme levyft
• TUatJcaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Letjona-, Beaver^Ja Fennia4evyjm tukku-/jft vähittäismyyjät
B O X 69 SXJDBtrHy. O N T A R IO