1955-01-11-06 |
Previous | 6 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, ianmiii. 11 p. — Tuesday, Jan. 11,1955 iG»o]^ tyijsaä joiiliiläbjastaaii »yt-idrjoitansuomeSiaiJanitan 8U- ,4, jofalulahjBÄta, jonäsa sain. Oliko ,fV'"'SöBIlä^liiaiiska Joulu? Minulla oli •-V; äpaljoj» fiau^iaa Jouluna. dlbääia toulullamme oU kuusijuhla it2pn^. Si^m. oli paljon väScei, Minä fain Tntree Dimension .VIewer", Jota olen äin» mielinyt. Mutta nyt pitää ^'S^ cstaa lisää^lllmlä kun sen mukana ei .ÄV,-tullut,kula^y|csi.,, ^-v^- • .> ' Pian oivUUSI (yuosiJi^olvonkalkiUCj ~ onnelllB^i uutta vuotta. Bye-bye nyt tällä kertaa. mi mm mi Gloria Fykari/ ' SUver Moimfain, Ont, mm Hmi Says Good-bye To Her Friends .Vr " / m fielä'änd ali the readera and - i i - mltcniof this pagej ' ' 'r fTbii is my lasi letter to this pagc, 50 writc about everything I can •ibIhk"of. . ' haven't been at v/ork. for almost - *wa.mon<ha nov becaufie_rve bcen Siclc." I was in the hospltal for a " ihonth -with a, disease called spinal 'liientngitis. ' ll's^ aU hetta naw. The 4octor told; me that I havc to rest at home for two weeka l'm golng iiack to work next week. '. j W«ll, Christmas has come and goiie. • d i d n t gct^very much for Christmas. ' i bnly gct a sweater from mom, dad and my brothers and slsters and that ' iBook. Oh yes, thanks very much for , , the'boo5c 1 haven't started reading ' It yet, because I v?ant to rcad it In my «xjan In Port Arthur. ,5 TomorTOW is l>tew Years Day al- ... ;'ready* This year has gone fast for >?^; öie, - Guenj n i close now and say - n )3ood«bye and wlsb «iveryone a Happy \ l New Ycarl Chccrlof ' ' Ilmi Kivi, Silver Mountain, Ont. m IS sai il i i KIITOS ^ 6ydämcUiset kiitoksemme. tikille/ jotka yllättivät meidät ; Steelton-haalllla i Joulufltuun 18 . p:n iltana Juliuksen 70-vuotis> - «yntymäpäivän" Johdosta. . Kiitos hommani alkajille / Ja __illan .emänllle kahvitarjoilusta - ja arvokkaista lahjoista. Vielä,.kiitos kalklUe osanottajille, vaikka syystä tat tolses- ' tä eivät' voineetkaan olla ilian Iloissa mukana. > ,' ' fTeifä kaikkiia kiitollisuudella muistaen, SANDRA J A JULIUS HANSON ^ " Z(. R, 3, Sault Ste. Marie, Ont. KIITOS . TOten haluan kiittää .CSJ:n Port Arthurin osastoa. Naisten kerhoa Ja kaikkia tovereita Ja ystäviä, Jotka Järjestivät yllätyksen fiO-vuotlssyn-tymäpäivänl aattona; tammikuun 5 pnä osaston haalilla. Tämä.oli elämäni kohnas yllätys, alkaen Otonpälvänä v. 1905 "Torpalla" ja toinen täyttäessäni 76 vuotta sekä nyt kolmannen kerran mrs.: Airolankin saavuttaessa 70 ikämaalin, - V Ä kahvipöydästä, runoista ja lahjoista. Myöskin kiitos niille, Jotka osaUlstulVftt, mutta eivät olleet saapuvilla. OTTO HEINO 102 Secord st. Port Arthur. Ont. IVIarleen Says Hello To Mummo DCar Setä. How are you? I am fine. Thank you S2tä for the present you sent me. IVB a nlce book. In one plcture a dog has a bathlng suit. He tooks so nice tirlth it on. Haloo nmaano, Aino ja 2fafju! Thaf» ali for now, good-bye. Marleen Maensfra, , Maritstay, Ont. jSetä Slipped Up On Shirley^s Gift Dear Setä and ali the readers and writera of this page: How'8 everybody feellng aftcr Chrlstmafi? Ftae I hope because New Years is on Its way., I am alright. Did everybcdy get a lot of ^fts? »I got a few. Prom the school I got a camera and as an exchange gift I got a statlonsry set, From my möthcr.father and brothers I got a fillp and plnk nylon blouse. Prom IJ-. mi, my slster, I got pearls. I did not recelve a glft Iroin the Vapaus, al-though: my slster got «ne. , Air the children at school thla year received iveay good glf ts. They cost ^round $3£0 each. Ali the girls froin gradc four down got View-Mast€rs.. Did ali the boys and glrls get good marks on thcir ueport cards? Idid and SO did my brother Arvo. We had OUT Christmas concert^^ on the 22nd of; December, It was a pretty^ good one too. My slster nmlcame home from the hospltal on December 20th. She has been hoipe over a week now. She was In the hospltal over a month, but she is better now. I mlght go to town for a few days during my hölldäys. My slster is going to work on January 4th. • Father 'just flnlshed cuttlng my brother 7 Kenny'shalr and he didn't cry this tlme. Pather's cllppers pinch sometime and my brothers don't llke to bave thelr hair cut. , ^ • They haive been plaimlng to maike a rihkat the school so that the children can skate. I got a pair of, uasd skates last Winter and i i ha(ven't tried them yet. I don't knowhow to skate >very wcl}. Havie ali the' chlldrert been skating and sliding? I have bbeen filidlng quite a few timcs. .How IS the weather in Sudbury Setä? ThcrCslots of finowhere but not as much as last yiär.- To-day. it 'sure was «fld. T ^ moming the temperature waa elghteen below zero and It was colder 4urlng the night, . : On Christmas Day I ate so much I could hardly walk,: I: guess thafs the tlme when everyon6 eats too much. We had a big turkey, the blg-gest we'ye ever had. I thlnkthepart I Uke best is the drcsslng. 1 guess 1'11 close now, so good-bye and a Happy New Year! Shirley Kivi, Silver Mountain, Ont. Toimittajasetä juttelee Haloo tytöt Ja pojat! Sedän postilaatikosta löytyi tällä viikolla kaikkiaan neljä kirjettä..Jols- (a yksi suomenkielellä. Missähän pojat olivat kun kaikki kirjeet ovat t y töiltä? Kiitos kirjeistänne Shirley, Marleen, Ilmi j a Gloria. • Oli onni, että sftlrley mainitsi k l r - TASKUKALENTERI 1955 ON NYT ILMESTYNYT 128 SIVUA — HINTA 50c ir: Vapaus kustannusliikkeen kustantamana on ilmestynyt T A S K U - KALENTERI ensi vuotta varten. Kalenterissa on huomattavia tietoja lukuisilta eri aloilta, sellaisia, jolta on vaikea monasti j a yhfäkklä löytää tavallisista lähteistä. Taskukalenterlsta bn tullut yhä suosituin taskukirja, jot^ Ilman el aikaansa seuraava kansalainen tule enää toimeen. Seuraavassa on ensi vuoden Taskokalentcrin sisältölnettelo: Kalenterlosasto Täriceimmät tapahtumat Postimaksut PakettimaksuC Suomeen Työttömyysvakantns Merien syvyys Merkkitapahtumia Junien nopeus KomlteMä. Vanhuuden turvasta Canadan kauppa : Canadan kalastoksesU Canadan pääministerit Suuret Järvet Ihmbhnkka maanjäristyksissä Yhdisteet Kansakunnat Antojni nopensennätykset Aurinko Ja maa Maailman johtavat lehdet ^ 10 suurinta kaupunkia R- Ja k-urheilun M-ennätykset AmmattUais-Jääkiekon parhaat Maaliman suurin puu A-nyrkkeiiyn mestarit . Lämpämittarlt > ; Liikkuvat juhlapäivät Maailman pääkaupungit Voorlöljyn tarina Mittoja ja painoja Työtaistelujen historia - Maaliman korkein ' vuorenhuippn Uintiobjeita YlraUlset Johlapäivat MaapaUon ikä Ja synty Valovuosi Anrlnkomoottorl Totuuksia valosta ' IlistorlalUsla lauseita Myönnämme 15% alennuksen jokaiselle, Joka tilaa TASKUKA-liENTERIA 10 kappaletta tai enemmän. Ottakaa huomioon kämpillä ja muilla työmäUla. Taskukalenteri on nyt lähetetty kalkille asiamiehlUe, mutta jos ei paikkakunnallanne tai työmaallanne ole asiamlestämme, kirjoittakaa suoraan osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED P..p;BOX69 SUDBURY, ONT. TUL järjestää Suomen suurimmat arpajaiset Helshiki. — TUL — Työväen Urheiluliitto ön»päättänyt järjestää/ ja saanut siihen 'jo luvankin, suuret arpajaiset heti vuoden 1955 alussa. Arpajaiset, jotka järjestää Kanaan PI-ka^ rpajaiset, iovat ,<fuuriminat ;mltä Suomessa on tähän/Jsaakka koskaan ^ärjfetetty. Niiden bruttoyalhto nousee 120 miljoonaan markkaan ja niiden päävoittojen jpuk<^a von mm-eriemmän autoja kuin' icdssään muissa arpajaisissa StMBjfissa tähän saakka on ollufc.^. Voittoluetteloon näet kuuluu j^nfensä 24'eri merkkistä autoa, lajlvalfkolmaö'edustaessa: lilln itää kuin länttäkin. Palaamme volttokokoelmaan lähemmin tuonnempana, mutta jo nyt on syytä mainita, että siihen kuuluu muun ohella mm. Kymmenittäin erilaisia talouskoneita ompelu- Ja pesukoneista aina radioihin saakka.: Eräänä- voittona on myös merkittävä erikoisuus — 'Huoleton vuosi". Voittajalle -maksetaan vuoden ajan palkf, ka&i' hänen puolestaan maksetaan määrätty määrä.. vaatetuÄlaskuja, lääkärinkuluja, yms/ vieläpä, annetaan kesälomakin. Sekin naula varmasti vetää > Seuroille lähetetään lähiaikoina ennakkotilauksien "perusteella määrätty määrä arpoja. : Mikäli tUaiiksIa tulee enemmän kuin arpoja voidaan antaa,, vähennetään kaikilta tilauksen osoittamassa suhteessa. Nyt keholtetaan seuroja, jotka saavat merkittävän osan ..myyntipalkkiona 'ja myös voitosta, varautumaan heti myyntiin ja järjestämään, asiamies- Ja myyntiverkostonsa kuntoon, sillä lähtö tapahtuu jo vuodenvaihr teessä. Tilauslista lähetetään seuroille lähipäivhiä. Syyi^uussa ansiot korkeimmat Sarniassa Ottawa. — Canadan tilastollisen toimiston Julkaisemien tietojen mur kaari olivat työläisten keskimääräiset vlikkoansiot viime syysk. 1 pnä kalk-ke^ in korkeimmat Samian suurkau-punklameella. 74.27 dollaria. Toisella tilalla oli Sudburyn alue, 72.87 "dollarisi. Vlikkoanslot olivat kaikkein alhaisimmat St.: JohnsIn • alueella Newfoundlandissa, .44.10 dollaria. . TeoUlsuustyölälsten • k nen ansio oli koko maassa mainittuna päivänä 58.044 dollaria eU 153 dollaria? enemmän kuin 'VUosI alkaisem-mlt^. Vuordtyössä noin 2/3 tehtaiden työväestä , Ottawa. ~ Canadan työministeriön toimesta suoritettiin huhtlk. 1953 tutkimus työskentelysuhteisiin Canadan tehtaissa Ja sen perusteella todetaan, iettä tutkimusten kohteena - olleista hoin 800.000 työläisestä oli miltei 2/3 vuorotyössä:--Vuorotyötä oli tehnyt kaikkiaan 71.1 prosenttia työlälsistay mutta helsä oU 85 prosenttia tehnyt sitä ainoastaan tilapäisesti. Vuorotyö on paljon yleisempää suurissa kuin pienissä teht.ai5S?., todetaan, tutkimusten perusteella,- :^ Miltä Neuvostoliitto näytti Sartresta? Jeessään. eltei .=liän bllut vielä saanut sedän lähettämää joululahjaa, vaikka hänen s.sio.nsa Sli jo saapunut. Asia- oii aimUtam nim, efcta jos Shirley- cl oi:si buomauttanut asiasta niin odottr-ininen .ei olisi auttanut, kun setä oh jostain käsittämättömästä syjfttä jättänyt Shirleyn nimen pois . joululahjaluettelosta, vaikka Shirley on jo useimpia vuosia ollut ahkerampien kirjeenvaihtajien jou-icssa. : S^lä p?..hoittcle2 .että näin tapahtui., ja lähetti Shirleylle paketin jo viime :viii:o'ila. Eikönän se olo J o saapunut, Shirley? Nyt sattuikin omituisesti, k un tällä kertaa setä joutuu mainitsemaan sekä Shirleysta että Ilmista, jotka ovat siskokset. Perheen nuoremmat huomaavat Tlmln kirjeestä, että hän on siirtynyt varttuneempien neitosten joukkoon, on mm. jättänyt koulunkäynnin ja sih-tynj-t Port Arthuriin alkamaan työuransa, mistä sjrystä hän lausuu viimeisessä kirjeessään jäähyväiset perheen nuoremmille. 'Sedälle tuntuu ikävältä kun menetämme ahkpran kirjeenvaihtajan, joka on monta vuotta kirjoittanut mielenkiintoisia kh:j eitä Silver Mountai-nlsta. IhnlvOifkinelikä ollut ahker i n kirjoittaja tältä farmialueelta viimaisien vuosien aikana j a setä toivoo, että Ilmin poistuessa meidän perheestämme hänen tilalleen tulisi joukko uusia kirjeenvaihtajia, jotka kehittiisivät yhtä ahkeriksi kirjoittajiksi kuin mitä Ilmi on-ollut. Setä toivoo, että Ilmi muistaisi Club News osastoa kirjoituksillaan, kun siihen tulee ailietta. Siis perheen nuorempien puolesta setä toivoo Ilmille menestystä hänen alkaessaan uuden clämänvaiheein. Samalla setä suosittelisi Ilmllle nyt kun hän asettuu Port Arthiu-lln, että hän seuraa kunniallista elämän tietä ja pyrkii edistymään omalla työalallaan j a samalla muistaa kehittää' elämän korkeimpia arvoja osallistumalla aktiivisesti (Voimistelu* j a kulttuuritoimintaan ' työväenlilfcjteen piirissä. Nälhha tohnintohiln Ilmi voi tutustua Port Arthurin iskun kautta. Menestystä toivottaen; Toimittajasetä Tuotto ranskalainen klrJaOi-ia Jean Paol Sartre teki knlnneen syksyn aikana tntnrtnmlCTnatlran NeovostpIIittoon. Matballa p»- lattnaian bän antoi pariisUalndle: •'Uberatlon''-IehdelIe haastattetnB matkavalknffimlstaan, Jolkai-i semme seuraavassa mtmtamfa ot^ teitä tästä mielenkiintoiseni haastattelusta. SAIKO VAPAASTI PCBVA IHMISTEN KANSSA? Haastattelija: 'Saatoitteko esteet-tömästi tavata ketä halusitte ja. puhua kenelle halusitte?" Sartre: "Kosketus oli nihi laajaa, hiin avointa Ja niin helppoa kuin suuikhi ön mahdollista. Ainoassakaan tapauksessa nainulla ei ollut vaikutelmaa umplmleli§yydestä. Sanomaleh-. timiehet, jotka ovat epäsuopeita N ^ - vvostoliittoa kohtaan ja jotka :OTat oleskelleet siellä, kertovat ihmisille hyvin usein 'q^äluuloisuudesta'. Ajattelen esim. lazarelföja.^) No niin, minä en tiedä, mistä he ovat onkineet, sellaisia vaikutelmia. Neuvostokansalaiset osoittavat erittäin vilkasta uter naisuutta kaikkea kohtaan. 'JE5)äluu-lolsuudesta' en nähnyt missään; Jälr ieäkään." OLIKO AEVOSTELUVAPAUTTA? Haastattelija: 'Onko Neuvostoliitossa arvosteluv^pautta? Mitä arvostellaan? iMiten arvostellaan?;' : Sartre: "Neuvostokansalaisella on minun käsitykseni mukaan täydellinen arvosteluvapaus, mutta: kysymys ön arvostelusta, joka ei kohdistu yksityisiin ihmisiin vaan tiettyihin toimenpiteisiin. Olisi erehdys uskoa, että neuvostokansalahien ei puhu Ja että hän pitää arvostelunsa omana tietonaan, sillä < se ei pidä paikkaansa. Hän arvostelee enemmän Ja tehokkaammin kuin me. : iRanskalalnen työläinen sanoo: / M i nun työnantajani. on saastainen ^ koira 1' Neuvostoliittolainen työläinen ei sano: Minun tehtaani Johtaja on saastainen koira!', vaan: 'Tämä'toimenpide" on Jäi^jetöru' Ero on siinä, että ranskalainen sanoo (tämän kahvilassa, mutta neuvostokansalainen esiintyy . julkisestl, esittää [vastuuntuntoisen arvostelunsa julkisessa kokouksessa — eshn. jonkin neuvoston kokouksessa, sen tai tämän teknillisen ryhmän kokouksessa, johon hän kuuluu, tai puolueen kokouksessa, ^ n harjoittaa usein kirpeää. arvöstätla' mutta aina myönteiseen suuntaan. Ja se. mikä koskee työläisiä, pitää palk-< kansa jokaisen suhteen." . ' Haastattelija: "Eikö voi piillä tietty vaara siinä, että arvostellaan mie-; luummhi tohnenpiteitä kuhi ihmi- >siä?" Sartre: '\Minä pidän varmana, että lopulta tullaan siihen käsitykseen, että tehtaan johtaja ei ole asemansa arvoinen, jos kovin mohia toimenpiteitä arvostellaan, mutta aluksi antavat neuvostokansalaiset ihmiselle luottamiiksensa: Hänen on korvattava tämä luottamus työllään, esimerkillään ja moitteettomuudellaan. Näin ajattelevat Ja tuntevat neuvostokansalaiset. Meidän maassamme m,e tunnemme . jotakin ihmistä kohtaan apriorl-epäluixloa, koska hän on jonkin järjestelmän tai jonkin luokan edustaja. (Heillä siellä toiseUa puolella on apriorl-luottamus. Jos heillä on monen asian suhteen valkeuksia, ei heidän ensimmäinen ajatuksensa ole; että puuttuu hyvää tahtoa, vaan yksinkertaisesti, että asia ei ole sujunut hyvin, että ihminen ei ole ymmärtänyt tehtäväänsä oikein. 'Ihminen voi erehtyä, ja arvostelun on kohdistuttava ensimmäisenä hänen ereh-dykseensä. Vasta paljon myöhemmin, jos erehdystä ei korjata, voi syntyä konflikti, ja vasta silloin arvostelu kohdistetaan ihmiseen. On h3rvln yllättävää, että keskustelussa neuvostokansalaisten kanssa voi todella arvo^ella kaikkia mahdollisia heidän järjestelmänsä ihnlöitä. He antautuvat keskiisteluun olematta loukkaantuneita, ja he Jopa voivat panna alulle sellaisen keskustelun sillä edellytyksellä, että heillä on tietty: luottamus asianomaiseenpa että arvostelu ei koske määrättyjä ihmisiä. Jos heille sanoo heti etukäteen: 'Teidän hallituksessanne olevat iluniset ovat lurjuksia', niin he eivät enää jrmmärrä, mutta jos heille sanoo: 'Mi-; nä luulen, että tässä kohdassr. 4; . minusta tämä tuuntuu 'vähemmän hyvältä', niin he ovat iimostuneita. Tämä ei merkitse sitä, että he automaattisesti yhtyisivät keskustelutoverinsa mielipiteeseen, mutta he haluavat kernaasti tietää,, mitä tietyistä probleemoista ajatellaan. '; • Keskustelhi satoja kertoja esim. nykyisestä neuvostoliittolaisesta maalaustaiteesta. En salannut koskaan sitä, että en pidä siitä. He eivät millään tavoin pahastuneet, vaan antautuivat keskusteluun. Ja vaikkakaan he eivät olleet samaa mieltä, että olista NEUVOSTOLIITON BAUHAN-PBOPAGANDAN BENKI Haastattelija: "Millainen tunne neuvostoihmisillä on rauhan suhteen? aiiten rauhanpropagandaa suoritetaan?" , Sartre: VKaSkklalla näkee kirjoitettuna sanan 'IMBI' (joka merkitsee samalla maailmaa ja ratthaa), suutmat-tomissa nauhoissa, julisteissa ja kuvissa. Täshkentissa näin eräänsä las-tenkirjastossaJoliot Curien j a Pierre Cotin muotokuvat, pelkästään siltä syystä, että he olivat saaneet Stalinin rauhanpalkinnon. On liian yksinkertaista, jos selitetään, että tämä propaganda vain ver-iiöaa. neuvostoliittolaista , imperialismia, halua maailmanhefruuteen, Jne. Olivatpa Neuvostoliiton ulkopoliittiset käsitykset mitkä tahansa, nita Joka tapauksessa <m Ilmeistä, että se ei ole löytänyt mitään muuta yksinkertaista tapaa niiden ilmaisemis^ 200 miljoonalle ihmiseUe.kuhi totaalisen propagandan rauhan hyväksi. PuhUr taan ja khrjoitetaan, että rauha on tarpeen, että on haluttava rauhaa eikä koskaan sotaa. Ja he eivät vain halua rauhaa, vaan he myös uskovat siihen. On aivan ilmeistä, että tämä propaganda on täysin erilaista kuin se, Jota tapaamme esim. Amerikassa. Amerikkalaiset sanoisivat: ^ e puhiuxune myös rauhasta, Atlantin ^sopimuksen ja atomipommin avulla I. ^.', kim taas neuvostoliittolaiset »eivät halua rauhaa sodan avulla vaan rauhaa rauhan avulla." USKOVATKO HE SODAN MAHDOLLISUUTEEN? Haastattelija: "Uskovatko he sodan mahdollisuuteen?" Sartre: "Kyllä, mutta he uskovat, että rauha on mahdollinen ja että he pystyvät sen säilyttämään. (Laza-reffilaiset ovat sanoneet, että 'neuvostoliittolaiset ovat sodan ajatuksen terrorisoimia'. Se ei ole totta." : ^ Haastattellija: '^ävätkö he rauhaa keinona ideologisen herruuden. saavuttamiseksi?" Sartre: "Elivät pidä, ts. he^ovat vakuuttuneita siitä, että' kommunistinen ideologia on tarkoitettu koko maailmalle ja että koko maailma joka tapauksessa tulee sen omaksumaan.: Heidän ajatuksensa on siis se, että se tie. jolle ihmiskunnan on astuttava. Jotta kaikki sujuisi vähimmän turmiollisella.'tavalla ja jotta päinvastoin kaikki tapahtuisi «välittömästi kansojen tahdon mukaisesti, että tämä tie on raitban tie.TavalliseUe neuvostokansalaiselle sellaisella ajatuksella, että rauha olisi Jonkinlainen Ijelno, jonkinlaista tekniikkaa sen saavuttamiseksi, jonka sota muuten aikaansaisi, ei ole yhtään mitään järkeä, koska hän on vakuuttunut siitä, että kalkkien maiden kansoilla on samat pyrkimykset kuin neuvostokan- Hongolian Itulftuuri nousun fietiä 30 vuotta sitten, mairaskuun 26 pnä 1824. ensimmäinen Suuri kansanhu-raali Julisti Mongolian kansantasavallaksi ja nrahvisti^Miongolian historiassa ensimmäiasn demokraattisen perustuslain. Jossa on tehty yhteen-ivedot Mongolian kansan pitkästä taistelusta <vapauten5a ja riippumattomuutensa puolesta, varmistettu lainsäädännöllisesti Mongolian vuoden 1924 anti-imperialistisen Ja anti-feodaallqen vaUankumouksen voitot ja Mongolian kansan s^Jälkeiset saavutukset. Ennen (vallankumousta feodaalinen sorto, uttomainen orjuutus Ja taantumuksellinen laamanilaisuus padnol-vat kansaa m-«^ftana taakkana ja tu-kahduttlnrat kansallista kulttuuria Ja taidetta. (Maa oli täynnä luostareita eikä ollutminkäänlaista kansansivistystä. • Väestöstä oli kirjantaitoista ainoastaan 0,7 prosenttia. .: •* Kansanvallan aikana on Neuvosr toUiton avulla Mongolian kansantasavallassa tapahtunut todellinen kulttuurivallankumous. Nykyään on maassa 366 alkels- : konloo, 62 keskOconlaa, 14 tefcni-knmia Ja 4 fcotkeakoulna, siinä In-, vussa kasvatnsopllllnen korkea-konin Ja Tshoilialsanille nimetty yliopisto. KaiUki>ne suorittavat saarta työtä kansan valistofcsen alalla. Tasavallassa on kasvanut oma kan-sanslndstynelstö. Johon kuuluu yli 3.000 opettajaa ^a noin 2,000 muutsi korkeakouluslivistyksen saanutta työntekijää. " Laajalti on kehittynyt myöskin Mongolian kansantasavallan kirjalli-suua taide 'Ja lehdistö. Maassa kehittyy (kansallinen taide. Tasavallassa on kolme musikaalista draamateatteria «valtion draamateatteri, lastenteatteri, nukketeatteri, sirkus, kolme laulu- Ja tanssiyhtyettä, montakymmentä klubia, joissa 18 on ammattiteatterit, 18 taideeyhdistystä Ja 600 omintakeista taidekollektilvia. salaisellakin." VALLANKUMOUS? (Haastattelija: "Uskovatko he, että kansat itse tulevat tekemään vallankumouksensa?" Sartre: "Kyllä. He ovat sitä mieltä, että Neuvostoliiton on muiden kansojen avristamana myötävaikutettava kansainvälisen 'Jännityksen lieventämisen hyväksi Ja että kansainvälisen jännityksen lieventyminen, viime kädessä vastaa kansojen pyrkimystä vapautua amerikkalaisesta puristuksesta, että kansat. Itsestään Ja itse valitsemillaan keinoilla'päätyvät vallankumoukseen, ja .täten ko(htaavat neuvostoliittolaiset. Tästä he ovat vakuuttuneita. He ovat varmoja siitä, että asiat tulevat itse kulkemaan näin," Ensiminäinen höyrylaiva joutui unhoon housujen repeämisen johdosta ollut oikeassa, olivat he siitä huolimatta kiinnostuneita, pohtivat esittämiäni perusteluja \Ja pani^-at -ne mieleensä." •) Viittaus Pariisin suurimman Iltapäivälehden "Prance Soh''iin" päätoimittajaan Pierre lAzaieffiin, Joka viime teekuussa julkaisi kuvauksen omasta Neuvostoliiton-matkastaan.'- Kapteeni Blasco de .Garay oli varmaankin kummallisin mies, joka koskaan on haistellut ^merituulta. 250 «vuotta ennen Pultonia, jota pidetään höyrylaivan keksijänä.i tämä mies rakensi siiphataslaiivan. Hän kehitti sen niin täydelliseksi, että sen käyttökelpoisuus näytti; varmalta. Keksijän vaivat ja ankara taistelu aikalaisten epäluuloisuutta Ja pahan^ suopeutta vastaan menivät kuitenkin hukkaan — rikkinäisten toppahousujen vuoksi. llräs senalkaineh kirjoitus kertoo asiasta seuraavaa: "Korkeassa iässä, kim kirjoitettiin anno Dominl 1543. syttyi >hänen mielessään ajatus. joUa hän rakensi koneen. Jolla voitaisiin kuljettaa suuria _laivo ja eteenpäin myös tyvenellä ilman purjeita ja ahroja." ^ Jos vanha merikarhu oli luullut, että hänen maanmiehensä nyt ibäntä juhlirvat, niin hän sai kokea katkeran pettymyksen. Aluksi vain sääli- (västl naurettiin tälle haaveiUJalle. joka luuli voivansa syrjäyttää vanhat hyvät purje- ja soutuaivat Joillakin rautaisilla tangoiUa ja pyörillä. Mutta kun Slasoo oli niin pitkällä, että saattoi lähteä koepurjehduk-selle, silloin alkoi kansa kuidcailla jty murista. Sanottiin, että mies oli kun hfllUtsija Karl V kiinnltU häneen huomiota. Hän itse harrasti mekaniikkaa Ja ilmoitti olevansa valmis seuraamaan uuden koneen esittelyä. Tämän merkittävän kokeen tuli tapahtua kesäkumi 17. pnä 1543 Barcelonan satamassa. Suunnaton väenpaljous keräytyi satamaan ja kaikki ihmiset halusivat nähdä "paholaisen tekeleen" omin silmin, 20O tonnin kantoinen "Trinidad" oli satamassa lähtökunnossa. Hallitsija määräsi, että uutta konetta oU ko-keUtava tällä laivalla. Jota keksijä el ensinkään tuntenut. Jotta mitään petosta el tapahtuisi.. Blasco oU tähän saakka pitänyt keksintönsä alassa. Nyt hän asetti kalkkien nähden laivan kannen poikki akselin. Jonka kumpaankin päähän kitonitettUh su\irl siipiratas. Keskelle kantta hän asetti toisia pyöriä, jolta hihnat yhdistivät, ja suuren rautakattilan, joka täytettiin vedellä. -Vesi tuotiin Montserratin pyhästä lähteestä, jotta huhut noituudesta loppuisivat. Kattilan alla oli arina, Jolle Blasco teki tulen. Kotvan aikaa kaikki oU hiljaista. Äkkiä sihahti esille höyrypUvi, pyörät alkoivat liikkua, ensin hitaasti, sitten yhä nopeammin. Ähkyen ja puhkuen liukui "Trhiidad" Barcelonan lahden yli. Suoraan vasten kovaa tuultal (Hallitsija ilmaisi ääneen Ihastuksensa ja lähetti rahastonhoitajansa laifvalle ottamaan tarkoin selkoa yksityiskohdista. Don Alvarez de Var-da, keisarillinen rahastonhoitaja, astui "Drinidadin" kannelle Ja kapteeni Blasco pani parastaan selvittääkseen koneen toimintaa korkealle herralle. Tämä nyökkäsi armollisesti sulkahatullaan, -«vaikka hän ei ymmärtänyt yhtään mitään puhkuvasta pyöräpelistä. Sitten hän meni vähän Illan lähelle konetta. Yksi pyörä tarttui hänen flanderilalsesta sametista tehtyihin toppahousulhli^ Ja repäisi niihin lUtossa paholaisen kanssa. Vähältä^ pa. lk„e.e .n klelexi, i-jkvne pari kolme la-pltl, ettei häntä Jo heitetty tyrmään, S ? aahaJaiÄoja, Joita housuihin' oli taitavasti sijoitettu muotoja antamaan, pölisivät ympäri "Trinidadia". (Kun pöly laskeutui, todettiin, että rahastonhoitaja oli lysähtänyt kasaan kuta tyhjent^ynyt leili, (Don Alvarez lähti laivasta raivostuneena. Aatelismies Kastiliasta ei salU kenenkään rankaisematta itseään loukata, ei edes koneen. Hän selitti halltsijaUe,. ettei koneesta ollut mihinkään: kahdessa tunnissa se kuljetu laivaa vain kahdeksan mailia, mihin pystyy jokainen purjelaiva heikollakin tuulella. (Lisäksi • kone oli paholaisen tekele, !}oka salakavalasU tarttui fhmlaita ja saattoi teidän ruumiinsa Ja sielunsa vaataan. r...- 1 Niin valjjnl suuri kdulntö mOioon: VARSOVA RAKENTAA URHEILULAITOKSIA ' Varsova. — Puolan pääkaiQungin r a k e n n u isohjelmassa näyttelenrät huomattavaa osaa myös erilaiset ur-r heilurakennehnat. Ennen, toista, maailmansotaa oU Varsovas» yksi 30,000 katsojapaikkaa Jcäsittä^vä stadion, kohne uimahallia J a erältä pieniä urheilukenttiä, jotka kaikki tietenkin tuhoutuivat kokonaan tai pienemmässä määrin sodan seuraukse-na. Tällä -hetkellä on Varsovassa 50,000 katsojapaikalla varustettu stadion,' 30,000 katselijaa "vetävä" moot-toriurheilurata, kaksi 25,000-paikkals-ta stadionia, pienemmät .urheilukentät k&ikissa kaupunginosissa sekä kuusi uimahallia, . ' Kaupm^issa on • ollut myös keino-, jäärata jo vuodesta 1953 lähtien, mutta lähiaikoina se vasta valmistuu lopulliseen asuunsa. Pelaajien on ollut pakko pukeutua ahtaissa, para- Jtelssä 'ja katsojia on mahtunut, puisille lehtereille vain 5,000 henkeä. Tänä vuotina on saatu: kuntoon 10,000 hengelle tarkoitetut betonikatsomot, joideii alle on sijoitettu ajanmukaiset pukeutumlssuojat, sUihkut, vol-misteluhallit, ravintolat Ja erikoinen lämmitetty käytävä. Jossa katsojat voivat ^-lämmitellä jääkiekko-ottelui-deä ja muiden kilpailujen väliajoilla. Lopullisessa kuimossa keino jääradan katsomoihön mahtuu <18,000 henkeä. Varsovan mahtavamittaisen kult-tuiuri- 3a tiedepalatsin eräs" siipirakennus on omistettu nuorisolle. Viimeistelytyöt ovat parhaillaan käynnissä. (Rakennukseen sijoitetaan mm. Uima-allas, Jobon tulee 10 metrin ihypiytornl, nyrickellykäiä latsom neen, kori- Ja lentopalloiluhalli niinkään jEatsomoUa varustettuna' sekä lukuisia voimistelu- Ja harjoitussaleja. Alvan oman lukunsa muodostaa rakenteilla oleva suuTstadion, Johon tulee 7OjO0O : hengen Icatsomot. ;Ra-kennustgröt a l o i t e t ^ vasta viiine vUoden syyskuussa, mutta stadionin on silti' laskettu valmistuvan Jo alka^ neen vuoden puolenväliin mennessä. Siten Varsovassa Järjestettävä nuori-. sofestivanU Ja sen yhteydessä toi-meeiq? antava maailman nuorison; ys-. tävyyäclsat saavat todella upeat^ puit-, teet. —^Yhdysvalloissa kulutettihi 1948 tupakkaa 43 kiloa, maan kutakin asukasta kohti eli enemmän kuin missään muussa maassa. Suomen / kulutus oli 1950 noin 1.1 kiloa kutakin asukasta kohtL PETER A. VESA B. LL. B. Barrister, Solicitor, Notary SUOMALAINEN LAKIMIES GE. 3392 1028 Danforth Ave» Toronto Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet . . . VARASTOMME KÄSITTÄÄ KAIKKI SUOSITUIMMAT DECCA- J A RYTMILEVYT • Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset • Allaolevasta luettelosta löydätte parhaat Jonlnlevyt Ja -lahjatkin. • DECCA-LEVYJÄ SD 5043 Keskiyön valssi, Heaiy Theel Eron hetki on kaimis, tango, Henry Theel SD 5137 Karjatyttö, valssi, Henry Theel Tänä iltana, tango, Henry Theel '6D 5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala tij^; • Kaksi yksinäistä ihmislasta ,tangOi Martti Suuntala SD 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metro-tytöt -iUy Valkea joulu, slowfpx,-Henry Theel, ja Metro-tytöt SD 5182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen .. Muistojen pieni valssi, Erkki Junkkarinen SD 5197 Tullsuudelma, tangOr Olavi Virta ja Metro-tytöt ;? . ^ Ennen kuolemaa, tango, Olavi Virta '80 5206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta l^'^ Nuoruuteni kaupunki, tango^. Olavi Virta ?SD 5208 -Unelma onnesta; tango, Ericki Junkkarinen 'S- . Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen SD 5218 Mustasukkaisuutta, tango. Olavi Virta t a Cumprasita, tango, Olavi Virta ja Metrö-tytöt »'SD 5221 Valkoinen kukka, tango. Matti Louhivuori Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori SD,5228-Tie, joka luoksesi johtaa, tango,"Metro-tytöt . Kohtalon tango. Metro-tytöt SD 5233' Jääh3rvälstango; Erkki Junkkarinen TavalUnen tarina, tango, Erkki Junkkarinen SD 5240 Missä Uenetkään. tango beguine, Okivl Virta Tyttöni; luqkseni Jää, valssi, Olavi Virta. SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt Sade kattoihin lyö, tango. Metro-tytöt SD 5244 Mary-Anne Ja karjapaimen Tim, f oxrtrot, Ma-tti Louhivuori ja-Metro-tytöt ' ; Mummon kaapplkello, fox-trot, MatU Louhivuori ja Metrotytöt SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt Tuntematon taival, begjiine, Olavi Virta SD 5264 iToivetyttöni, foxtrot, Olavi Virta Sydänkäpyseni, foxtrot. Olavi Virta SD 5267 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt Yksinäinen asema, foxtrot. Metro-tytöt ' SD 5268 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Elrto ' Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Elrto • RYTMI-LEVYJÄ R 6035 Köyhä laulaja, tango, Henry Theel Kostervalssl, Hemy Theel R 6037 Siirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalko R 6099 Imatran Inserl, vaissx. Erkki Junkkarinen Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen R 6113 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato > Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato R 6118 Vaille j ä ä n e en valssi, Jorma Ikävalko Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko R 6125 Aika Uuno, jenkka, Jorma Ikävalko Tarkkalan Tarja, Jenkka, Jorma Ikävalko R 6126 Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri * Huoleton hummeripoika, jenkka. Justeeri ' •R 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen • Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen R 6155 Ei sitä passoo sannoo, humoreski, Esa Pakarinen ; Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen R 6168 Minä Ja Mandoliini, jenkka, Jukka Lönnqvist Kulkurin viimeinen näky, fox-trot, Jukka Lönnqvist Taikayö, valssi. Metro-tytöt Odotin pitkän illan, tango, Metio-tytöt Vanhan myllyn taru, foxtrot-ballaadl. Matti. Louhivuori Ja • , , , Metro-tytöt Me tulemme taas, jenldta. Matti Louhivuori ^ R 6200, Rinnarellumarilluinarel, Jenkka, Jorma Ikävalko ja tukkipojat Säkkijärven polkka. Jonna Ikävalko - R 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta Ajattelen sinua aina, tox-^jpt, Olavi Virta R 6211 HUjainen tango, Kalevi l^uru RakkaaUe äidille, valssi, ^ e v i Tauru R 6213 Voi, ktin olla viulu, Jeiikka, Justeeri Markkinapolkka, Justeeri uutta ja vanhaa No. 3, valsslslkermä, Tamara Ja Justeeri Uutta ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeeri Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt Kohtaloirielkklä, tango, Olavi Virta * - R 6171 R 6172 R 6215 R 6216 LÄHETÄMME LEVYJÄ KAlKKIAIiLE HINTA $1.35 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) Posti- Ja pikatayaratilausten tulee käsittfö vähintäin kolme levyft • TUatJcaa osoitteella: Vapaus Publishing Company Ltd. Letjona-, Beaver^Ja Fennia4evyjm tukku-/jft vähittäismyyjät B O X 69 SXJDBtrHy. O N T A R IO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 11, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550111 |
Description
Title | 1955-01-11-06 |
OCR text |
Tiistaina, ianmiii. 11 p. — Tuesday, Jan. 11,1955
iG»o]^ tyijsaä
joiiliiläbjastaaii
»yt-idrjoitansuomeSiaiJanitan 8U-
,4, jofalulahjBÄta, jonäsa sain. Oliko
,fV'"'SöBIlä^liiaiiska Joulu? Minulla oli
•-V; äpaljoj» fiau^iaa Jouluna.
dlbääia toulullamme oU kuusijuhla
it2pn^. Si^m. oli paljon väScei, Minä
fain Tntree Dimension .VIewer", Jota
olen äin» mielinyt. Mutta nyt pitää
^'S^ cstaa lisää^lllmlä kun sen mukana ei
.ÄV,-tullut,kula^y|csi.,, ^-v^- • .>
' Pian oivUUSI (yuosiJi^olvonkalkiUCj
~ onnelllB^i uutta vuotta. Bye-bye nyt
tällä kertaa.
mi
mm
mi
Gloria Fykari/
' SUver Moimfain, Ont,
mm
Hmi Says Good-bye
To Her Friends
.Vr " / m fielä'änd ali the readera and
- i i - mltcniof this pagej
' ' 'r fTbii is my lasi letter to this pagc,
50 writc about everything I can
•ibIhk"of. . '
haven't been at v/ork. for almost
- *wa.mon |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-11-06