Vapaus, August 7, 1958

              Sivu 2 Torstaina, elok. 7 p. — Thursday, August 7, 1958
V A P A U S
(IJBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6. 1917. Authori^
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Tbutsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Klm 6t. W., Sndbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. MaUhig
address: Box 69, Sudbiuy, Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4Jq
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kolmas suurjuhla tulossa
Kaikki käytettävissä olevat tiedot, kirjeenvaihtajamme
melko yksityiskohtaiset uutistiedot sekä kotiutuneiden oh-jelmanesittäjien
ja juhlavieraitten suusanalliset kuvaukset
antavat varauksitta sen kuvan, että IJort Arthurissa pitkän
viikonlopun aikana pidetty toinen yhteinen Liitto-, laulu- ja
soittojuhla oli entistä ehompi ja entistä antoisampi kulttuuri-juhla,
mistä me kaikin voimme oikeutetusti olla ylpeitä. Pu­haltamalla
yhteiseen hiileen on saatu lisää ja entistä suu­rempaa
joukkokannatusta samalla kun ohjelmisto on moni­puolistunut
ja tullut entistä paremmin suurta yleisöä tyy­dyttäväksi.
Toisaalta ei tietenkään voida uudistaa silmiämme sellai­selle
tuiki tärkeälle tekijälle kuin on laajan maamme pit­kien
matkojen aiheuttamat suhteellisen suuret matkakustan­nukset,
jotka koskevat sekä ohjelman esittäjiä, että juhla­väkeä.
Yhteisten suurjuhlien valmistaminen ja niihin osal­listuminen
vaatii parhaassakin tapauksessa sievoisia kustan-nuksip,
mutta yhteisesti toimien jäävät nämä kustannukset­kin
loppujen lopuksi paljon pienemmiksi, mitä ne olisivat
erillään toimien.
Kaikki tämä puhuu luonnollisesti voimakasta kieltä, ei
vain nykyisten suurjuhlien jatkamisen, vaan myös entistä
laajemman' yhtenäisyyden puolesta. Itse elämä on meille
opettanutv että jos on hyvää tahtoa, yhteistoiminnan tiellä
olevat todelliset ja oletetut vaikeudet voidaan voittaa, että
yhteistoitninnan avulla on saatavissa entistä parempia tulok­sia
kulttuuriperinteidemme vaalimisessa. Käytäntö on täten
todistanut senkin, että tätä yhteistoimintaa voitaisiin ja pi­täisi
yhteishyvän nimissä edelleen laajentaa. Jos on vain riit­tävästi
hyvää tahtoa, tällainen yhteistoiminnan laajentami­nen
on mahdollista — ja hyöty siitä tulisi kaikille maan-miehillemme
ja koko tälle maalle, jonka vakituisia kansa­laisia
ja asukkaita me olemme.
Jokatapauksessa CSJ:n ja SCAUL:n kolmas yhteinen
Liitto-, laulu- ja soittojuhla pidetään ensi vuonna toivorik­kaassa
mielessä ja eteenpäinmenon antavan innostuksen val­litessa
laulajain toivomusten mukaan joko Timminsissa tai
jos siellä on voittamattomia vaikeuksia, sitten Torontossa.
Urheiluliiton liittokokouksen päätöstä emme vielä tiedä tätä
kirjoitettaessa, mutta olemme kuitenkin täysin vakuuttunei­ta,
että mikäli seuraavan suurjuhlan paikasta olisi erimie­lisyyttä
~ niin yhteisymmärrykseen päästään siitäkin —
sillä rivi- ja kannattajajoukkojen, kuten vastuunalaisten toi-mitsijainkin,
yksimielinen katse kohdistuu nyt ensi vuonna
pidettävään kolmanteen yhteiseen suurjuhlaan.
Suomm liallituskaruselli
Tätä kirjoitettaessa ei ole varmuutta miten ratkeavat
Suomessa nyt käynnissäolevat hallitustunnustelut ja -yri­tykset.
Mutta mielenkiintoa ne saavat osakseen tälläkin puo­len
'"rapakkoa" olevien maanmiestemme keskuudessa, ja sik­si
emme malta olla kajoamatta tähän "puolivalmiiseen"
asjaän.
. Kuten asiaan kuuluu, ensimmäinen hallitustunnustelu
lankesi suurimman puolueen, SKDLn tehtäväksi. Ja kuten
myös ilmeisesti asiaan kuuluu, uskollisena työväenliikkeen
asialle, SKDL:n pääministeriehdokas Eino Kilpi ehdotti mo­lemmille
sosialidemokraattisille eduskuntaryhmille, että kos­ka
Suomen kansa on jälleen valinnut työväen enemmistön
eduskuntaan, niin tämä tarkoittaa tietysti, että kansa haluaa
saada tähän enemmistöön nojaavan työväenhallituksen. Täl­lä;
yksinkertaisella perusteella, joskin hyvin joustavaan ta-
> pajansa Eino Kilpi sanoo sosialidemokraattiselle puolueelle ja
sosialidemokraattisen puolueen oppositiolle antamassaan kir­jeessä
nrmi. seuraavaa:
. "Tasavallan Presidentti on antanut allekirjoittaneen teh­täväksi
tunnustella mahdollisuuksia uuden hallituksen muo­dostamisesta
-eduskuntavaaliien pohjalla siten, että hallitus
koostuisi kolmesta maan työväestöä edustavasta ryhmästä;
SKDL:n, Sosialidemokraattisen puolueen ja Sosialidemo-laiaattisen
opposition eduskuntaryhmän nimeämistä edusta­jista.
Käännyn sen vuoksi arvoisan ryhmänne puoleen tie­dustellen,
katsotteko voivanne osallistua tälle pohjalle suun­niteltuun
hallitukseen ja sen muodostamisen edellyttämiin
yhteisiin neuvotteluihin..."
i Sosialidemokraattinen puolue ja Sosialidemokraattisen
puolueen Oppositio eivät kuitenkaan olleet valmiina tällai­sen
"vaalituloksiin perustuvan työväenhallituksen muodos­tamiseksi".
Molemmat hylkäsivät tämän ajatuksen pannen
ilmeisesti jonkun muun hallituskokoomuksen etutilalle.
; Tässä yhteydessä on syytä täälläkin, jos ei muuten niin
i t^piskelun kannalta, tutustua siihen minkälaisen tarjouk­sen
Sosialidemokraattinen puolue ja sen Oppositio hylkäsi-v
^ ja mitä todella sanotaan siinä hallitusohjelman pohjaksi
laaditussa ohjelmaluonnoksessa, minkä SKDL esitti. SKDL
ehdotti lyhyesti kertoen seuraavia toimenpiteitä:
— Naapuriystavyyteen perustuvaa rauhanomaista ulko­politiikkaa
on jatkettava.
: — Kansalaisten kanTanvaltaiset oikeudet taattava ja tor­juttava
taantumuksen yritykset niiden kaventamiseksi.
— Ulkomaisia markkinoita laajentamalla luotava edel­lytykset
vientiteollisuuden täyden tehon käyttöön ja lisää­miseen.
• —Vähävaraisten kansalaispiirien aseman parantamisek­si
sekä kotimarkkinateollisuuden- käyntiin saattamiseksi täy­dellä
teholla ja maataloustuotteiden menekin lisäämiseksi
•y OI) työläisten ja henkisen työn tekijäin realipalkkoja sekä
pienviljelijäin realiansioita lisättävä.
— Ryhdyttävä luomaan uusia työtilaisuuksia laajenta­malla
tuotannollisen elämän pohjaa. Neuvottelut Neuvosto­liiton
kanssa pitkäaikaisen lainan saamiseksi saatava pää­tökseen.
— Neuvottelut Saimaan kanavan käytöstä saatava myön-
— teiseen päätökseen. . *
— Maatalouspolitiikassa nykyistä paremmin huolehdit­tava
pienviljelmien kannattavuudesta.
; — Pyrittävä helpottamaan vähävaraisen kansanosan ve-z
c^ormaa.
: — Lapsilisiä ja kansaneläkkeitä sekä muita vähävarais-
S C A U - L l i t o n liittokokouksessa
oltiin yhteisjuhlien kannalla
Port Arthur. — (Omalta kirjeen­vaihtajalta)
— Viime maanantaina
kello 10 aamulla alkoi Suomalais-
Canadalaisen Amatööri Urheilulii­ton
vuotuinen liittokokous CSJrn
paikallisen osaston talolla.
Kun kokouksen oli avannut liiton
monivuotinen toimitsija Paavo Vau­rio
ja valittu kokouksen puheen­johtajaksi
A l f . Widgren sekä kaik­k
i muut tarpeelliset virkailijat, ko­koukseen
osallistuneet eri seuro­jen
edustajat ryhtyivät liiton var­sinaisten
asiain käsittelyyn, joita
olikin kertynyt kokolailla.
Liittotoimikunnan sihteeri Vau­rion
raportissa osoitettiin, että yh­teiset
liitto-, laulu- ja soittojuhlat
olivat osoittautuneet menestykselli­siksi.
Jo ensimmäiset yhteiset juh­lat
Sudburyssa näyttivät lupaavilta
ja nyt j u u r i viime viikonlopulla p i ­detyt
olivat osoittautuneet vieläkin
menestyksellisemmiksi.
Veljesedustajia kokouksessa oli
CSJn toimeenpanevasta komiteasta,
Vapauden liikkeestä, CSJn Toron­ton
osastosta, CSJn Port Arthurin
osastosta ja CSJn naisten keskus­järjestön
edustaja.
CSJn toimeenpanevan komitean
edustaja E. Laakso korosti järjes­tön
ja liiton välistä yhteistoimin­taa,
jonka avulla on toivottu saa­tavan
Canadan suomalainen nuori­so
pai-emmin kiinnostumaan fyys-ja
kulttuuritoimintaan.
Vapauden edustaja Suksi toivoi
liittokokouksen päätöksien tuotta­van
tuloksia ja kehoitti liittotoimi-kuntaa
ja liiton seuroja käyttämään
Vapauden palstoja enemmän hyö­dykseen.
^
CSJn Toronton osaston edustaja
Lauri Mäkelä ehdotti, että liitto
kiinnittäisi yhä enemmän huomio­ta
tulevien kurssien onnistumi­seksi.
CSJn naisten keskusjärjestön
edustaja Kerttu Laakso kehoilti
liittoa kiinnittämään vielä enem­män
huomiota lasten ja nuorison
toiminnan kehittämiseksi ja rau­han
turvaamiseksi.
E r i seurojen raporttien joukossa
olivat mieltä kiinnostavimpia Port
Arthurin Iskun ja Toronton Yrityk­sen.
,
Port Arthurin edustaja osoitti
raportissaan kuinka seura oli jos­sain
määrin saavuttanut erittäin
tervehdittävän yhteistoiminnan tois­ten
liiton jäsenyyden ulkopuolella
olevien seurojen kanssa. Toisten
seurojen toimitsijat ovat olleet an­tamassa
apuaan Iskun kilpailuissa
ja päinvastoin. Myös on ollut ha­vaittavissa
hyviä merkkejä yhteis­toiminnasta
englanninkielisten seu­rojen
kanssa.-—
Toronton Yrityksen taholta i l ­moitettiin,
että siellä on havaittu
hyvää ja ilahduttavaa suuntautu­mista
muihinkin urheilulajeihin
kuin pelkästään kenttä- ja rataur-heiluun.
Toronton seura on onnis­tunut
suuressa määrin järjestämään
joukkuepelejä toisten Toronton seu­rojen
kanssa. Näistä mainitta­koon
pesäpallo, jääkiekko ja piak­koin
mahdollinen lentopalloturnaus.
Kansan laulut kuvaavat
Suomen kansan historiaa
Port Arthar. — Canadan Suo­malaisen
Järjestön kansallinen
sihteeri Eino Laakso piti johta­van
englannin, kielisen puheen
yhteisillä Liitto-, laulu- ja soitto­juhlilla
täällä viime sunnuntaina.
Laakson puhe oli osoitettu suu­relle
yleisöjoukolle, joka kokoon­tui
ulkoilmajuhlaan Iskun pnis^
tossa sunnuntaina. Suomennettu­na
puhe kuuluu seuraavasti:
Minulla on ollut ilo tänään tava­ta
lukuisia Canadan suomalaisia,
miehiä, naisia ja nuoria; kalasta
jia, metsätyöläisiä, farmareita, kai­vostyöläisiä,
rakennustyöläisiä ja
teollisuustyöläisiä; vapaiden am­mattien
harrastajia, liikemiehiä ja
heidän perheiden jäseniä kaikkial­ta
Canadasta, lännestä British Co-lumbiasta
saakka ja idästä Quebe­cia
myöten. Olen myös tavannut
yhteisiä ystäviämme Yhdysvallois
ta. Minulla on kunnia tuoda teille
kaikille lämpimät terveiset Cana­dan
Suomalaisen järjestön toimeen­panevalta
komitealta, joka on yksi
tämän suuren kansanomaisti ur­heilu-,
musiikki- ja laulufestivaalin
järjestäjistä.
On sanottu, että päästäkseen ym­märtämään
kansaa on vain kuun­neltava
heidän kansan laulujaan.
Suomen kansan historia, sorret­tuna
vuosisatoja kulttuurillisesti,
sosiaalisesti ja kansallisesti ensin
Ruotsin alaisena ja sitten myöhem­min
tsaarivallan alaisena, ei voinut
muuta kuin tuoda esille lauluja,
jotka kuvastavat ylpeitä j a vapaut­ta
rakastavia ihmisiä. Tänään teillä
on tilaisuus kuulla eräitä näitä lau­luja,
joiden joukossa on Sellaisia
ten kansalaisten sosiaalisia
etuja pyrittävä mahdollisuuk­sien
mukaan parantamaan.
— Eduskunnalle annettava
kiireellisesti esitys yleisestä
työttömyysvakuutuksesta.
— Huomiota sivistyselämän
tukemiseen ja koulutoimin­nan,
erikoisesti ammatti­opetuksen,
parantamiseen ja
lisäämiseen.
* * *
Tällainen oli se ohjelma­luonnos,
jonka sosdemit hylkä­sivät
— ja sen tilalle esittää
Sosialidemokraattisen puo­lueen
pääministeriehdokas On­ni
Hiltunen jotakin "laajape­räistä"
hallitusta mihin tulisi
mustimman taantumuksen, siis
kokoomusmamman edustajat,
mutta eivät SKDL:n edusta­jat!
Selvää tietenkin on, ettei tä­mä^
Hiltusen vauva rupea elä­mään
tekohengityksenkään
avulla, sillä moiseen leikkiin
eivät mielellään lähde muut
kuin ne, jotka ovat täydellises­ti
mistään piittaamattomia, mi­käli
on puhe parlamenttaarisis-ta
pelisäännöistä ja kansakun­nan
esittämästä tahdosta.
Miten hallituskysymys Suo­messa
ratkeaa, se on tietenkin
yksinomaan suomalaisten ja
Suomen sisäinen asia, mutta
kaikkein luonnollisemmalta
ratkaisulta työväenhallituksen
perustamisajatuksen rauettua
näyttää maan työtätekevien
kansankerrosten — SKDLrn,
Sosdemien ja Ml:n yhteishalli­tuksen
muodostaminen. Joka­tapauksessa
näyttää siltä, että
niin kova hinku entiseen kuin
isiemme maan taantumusvoi-milla
onkin — voirnat eivät
enää tunnu riittävän.
kuin Sibeliuksen säveltämä Finlan­dia
ja Paciuksen säveltämä Suomen
laulu. Molemmat nämä laulut, jot­ka
on sävelletty herättämään kan­saa
kansalliseen taisteluun, ilmai­sevat
voimakasta rakkautta koti­maata
kohti. Baikalissa ja Laulu
työlle ilmaistaan vihaa sortajia
kohti. Sellaiset laulut kuin Hää-polska
ja Kehtolaulu antavat pie­nen
väläyksen toiveista saavuttaa
valoisan, iloisen ja rakkaan tulevai­suuden.
Nämä ovat eräitä Suomen
kansan lauluista, sillä niissä kuva­taan
heidän toiveitaan j a surujaan,
heidän vihojaan ja pelkojaan, hei­dän
tarpeitaan ja toiveitaan.
Taistellessaan vapauden ja de­mokratian
puolesta monet Suomen
parhaista tyttäristä ja pojista oli­vat
pakoitettu pakenemaan syn­nyinmaastaan
pelastuakseen sorta­jiensa
vainoilta. Monet siirtyivät
Canadaan alkamaan uutta elämää.
On hyvin käsitettävissä, että he toi­vat
mukanansa heidän traditionsa
taistella demokratian puolesta ja
y l i puoli vuosisataa he ovat autta­neet
demokraatian rakentamisessa
Canadassa. Eräät näistä miehistä
ja naisista perustivat Canadan Suo­malaisen
Järjestön, järjestön, josta
on tullut edistysmielisten Canadan
suomalaisten kulttuuri-, valistus- jä
ajanviete keskus. He elävät samaan
tapaan kuin toisista kansoista tul­leet
canadalaiset, he sulautuvat toi­siin
kansallisuuksiin ja antavat Ca­nadan
kulttuurin kehittämiselle
oman erikoisen panoksensa. Me
olemme ylpeitä näistä ensimmäi­sistä
uranuurtajista; voimme olla
ylpeitä siitä työstä mitä he suorit­tavat
Canadan kehittämiseksi, sen
edistymiseksi ja teollisuuden ra­kentamiseksi.
Olemme yhtä ylpeitä
niistä kulttuuriaarteista, jotka he
ovat antaneet Canadalle.
Eräs Canadan Suomalaisen Jär­jestön
tavoitteista on yhdistää kaik­ki
Canadan suomalaiset. Me käsi­tämme
sen, että useat Canadan
suomalaisten ryhmät harrastavat
kulttuurillista ja urheilullista toi­mintaa
samaan tapaan kuin me­kin,
ja että näitä pienempiä ryii-miä
on eri puolilla Canadaa. Mei­dän
järjestömme oh ainoa kansalli­nen
järjestö ja aina olemme ilmais­seet
halumme yhdistää suomalaiset
yhteen Canadan suomalaisten so-siaalijärjestöön.
Me uskomme, että
sitä tietä voisimme vaikuttaa pa­remmin
ja laajemmin Canadan
kulttuurin kehittämiseen. Me ter­vehdimme
äsken Suomesta tulleita
yhtymään meihin, he-voivat oppia
paljon meidän kokemuksistamme.
Keholtamme heitä yhtymään kuo­roihimme,
näyttämöseuroihimme,
rata- ja kenttäurbeiluun ja talvi­urheiluun,
voimisteluryhmiin ja
opiskelui-yhmiimme. Me voimme
auttaa heitä löytämään ystäviä
meidän ystäviemme keskuudesta,
joiden joukkoon kuuluu monista
kansallisuuksista juurtuneet cana-dalaiset.
Me voimme myös auttaa
heitä käsittämään Canadan elämän
tapoja.
Järjestömme ei olp poliittinen,
meidän jäsenistömme muodostuu
monia poliittisia mielialoja omaa­vista
ihmisistä, jotka ovat varsin
kiinnostuneita maailman tapahtu­miin.
Suuria muutoksia on tapah­tunut
maailmassa ja kahdenkym­menen
vuosisadan tällä puoliskolla
olemme astumassa ihmiskunnan
uuteen aikakauteen. Tieteen kehi­tys
lupaa meille helpompaa ja on­nellisempaa
elämää , jos voimme
torjua sodan vaaran. Ainoastaan
rauhan olosuhteissa ihmiset voivat
elää onnellista elämää. Me emme
voi sallia, että maailmassa yhä laa­jemmin
levitetään atomi- ja vety­pommeja.
Tänään pieninkin pai­kallinen
vihollisuus tai vieläpä va­hinko
voisi johtaa maailman pa­loon.
Jokaisen pitäisi tuntea vält­tämättömyyden
lopettaa tämän ih­miskuntaa
uhkaavan vaaran. Istu­koot
ja neuvotelkoot valtiomiehet
heidän erimielisyyksistään, jos he
eivät onnistu ensimmäisessä neu­vottelussa,
niin yrittäkööt neuvotel­la
uuden kerran. Varmasti sellai­nen
menetelmä on parempi kuin
ydinasesodan tai minkä tahansa so­dan
alkaminen. On joukko sellai­sia
asioita joihin kiihoittamiseen
emme katso olevan Canadan ja ca-nadalaisten
etujen mukaista. Tar­koitan
eräiden ryhmien toimenpi­teitä,
joiden päämääränä näyttää
olevan vihollisuuksien lietsominen
sellaisien maiden hallituksia vas­taan,
joiden yhteiskunnallinen jär­jestelmä
eroaa meistä. Olemme si­tä
mieltä, ettei Canadalla ole syytä
sekaantua toisten maiden sisäisiin
asioihin . . . päinvastoin, me tarvit­semme
ystävällisiä suhteita kautta
maailm;»n . . . meidän farmarimme
tarvitsevat niitä myydäkseen yli­jäämä
farmituotteet ja meidän
teollisuutemme tarvitsevat niitä ta-varamarkkinain
laajentamiseksi. Me
tarvitsemme kaupankäyntiä, jotta
työttömät miehet ja naiset pääse­vät
töihin jalostamaan luonnonrik-kauksiamme,
joita meillä on suuret
määrät.
Uudet energian lähteet ja tieteen
toiset suuret saavutukset kun niitä
käytetään ihmiskunnan eduksi tuo­vat
mukanaan korkeimman elinta­son,
jota kaikki; canadalaiset ha­luavat
ja jonka he myös ansaitse­vat.
Vihan lietsominen johtaa so­taan
ja puutteellisuuksiin... vel-jellisyys,
yhteistoiminta ja ystäväl­liset
suhteet kaikkien maiden kans­sa
takaavat rauhan ja yltäkylläi­syyden
. . . Canadan Suomalainen
Järjestö ' yhtyy kaikkien hyväntah-don
ihmisten kanssa työskentele­mään
rauhanomaisen maailman puo­lesta
canadalaisille ja koko maail­man
väestölle.
"Yritys on muuttumassa parem­minkin
nuorten ihmisten seuraksi
kuin puhtaasti rata- ja kenttäur-heiluseuraksi*',
sanoi Toronton edus­taja.
Tässä samassa yhteydessä kokous
korosti sitä, että on tarpeellista
saada Inyös vanhempi j a järjestely-kysjrmyksiin
perehtyneempi jäse­nistö
aktiivisempaan toimintaan
näiden nuorten ihmisten auttami­seksi,
mutta ei välttämättömästi
heidän toimintaansa määrääviksi
johtohenkilöiksi.
Seurojen muille aloille haarau-tumisesta
puheen ollen, kuten esi­merkiksi
näyttämöalalle, useiden
edustajien taholta osoitettiin, että
liiton säännöt jo nykyisilläänkin
ollessa eivät suinkaan kiellä sel­laista,
vaan päinvastoin liitto, seu­raten
Suomen Työväen Urheilulii­ton
periaatteita, on omaksunut teh­täväkseen
toiminta-alojen järjestä­misen
sellaisillekin ihmisille, jotka
eivät erikoisemmin pidä rata- ja
kenttäurheilusta.
Keskustelu tästä sukeutui kun
CSJn edustaja ehdotti, että mah­dollisesti
S C A U L voi olla se järjes­tö,
joka kokoaa lippunsa alle Ca­nadan
suomalaisperuiset ja mah­dolliset
muut englanninkieltä pu­huvat
nuoret. Kokouksen yleisenä
mielipiteenä oli se, että Jiiton tu­lee
kiinnittää enemmän huomiota
tähän puoleen.
Sanoi liiton puheenjohtaja Jack
Karvonen: "Hyvin yksinkertaisesti:
vanhempi väki antamaan apuaan
nuorille heidän yrityksissään piris-tääi
toimintaa ja osallistua muu­hunkin
kuin vain urheilutoimin­taan."
Huolimatta joistakin pessimisti­sistä
lausunnoista kokouksen ylei­nen
mielipide oli se, että nyt on
toiveita paremmasta tulevaisuudes­ta
liitolle.
Liittokokouksen hyväksymien pää­tösten
joukossa olivat:
Ensi talven mestaruushiihdot an­netaan
Whitefishin Speedin järjes­tettäväksi.
Liittotoimikunnan kotipaikaksi
jää edelleenkin Toronto.
Yhteistoimintapyrkimyksiä tois­ten
liiton ulkopuolella olevien seu­rojen
kanssa jatketaan edelleen.
Yhteisiä juhlia CSJn kanssa pide­tään
edelleenkin.
Liiton mestaruuskilpailuista pois­tetaan
aitajuoksut ja painonheitto.
Liittotoimikunnan tiedonantajak­si
jää edelleenkin Vapaus-lehti.
Liiton sihteeriksi jää edelleen
Paavo Vaurio. (Vaurio itse huo­mioi,
että tämä taitaa olla 24. ker­ta
kun tuo sama päätös on tehty.)
Liiton presidentiksi valittiin edel­leen
J . Karvonen.
Liiton naisten juhlapuku jää
edelleen punaisen väriseksi.
Liiton ansiomerkit päätettiin an­taa
hyvin ansioituneille K. Siljan-derille,
Eino F r ^ s s i l l e j a E l v i L u -
jaselle sekä nykyään Suomessa ole­ville
Yrjö j a Tyyne Jokelalle.
Ehdotus mestaruuskilpailujen
muuttamiseksi avokilpailuiksi ai­heutti
vilkkaan ja laajan keskus­telun.
Useat puhujat osoittivat
kuinka avokilpailut, joissa annet­taisiin
liiton mestaruus vain liiton
jäsenille, edistäisi yhteistoimintaa
toisten urheilupiirien kanssa. Jot­kut
toiset puhujat, seurojansa edus­taen,
olivat sitävastoin jyrkästi
avokilpailuja vastaan.
Kuitenkin pitkän keskustelun jäl­keen
kokous päätti, että liittotoimi­kunnan
tulee tehdä asiasta alustus
ja lähettää se seuroille, joiden on
KerttB Laakson tenrehdyspuhe
Port Arthurin suurjuhlassa
Hyvät juhlavieraat!
Tahdon tuoda teille lämpimät
rauhan ja ystävyyden tervehdykset
Naisten Kansainvälisen Demokraat­tisen
Liiton IV:stä kongressista
Vienistä joka pidettiin kesäkuun a-lussa
j a jossa sain olla edustamassa
CSJ ja sen naisten kerhoja.
Tässä kongressissa oli edustajia
noin 300 — 70 eri maasta, lisäksi
seuraajia ja vierailijoita jotka
edustivat yhteensä 200 miljoonaa
naista ympäri maailman.
Erittäin liikuttavaa ja järkyttä­vää
oli kuulla raportteja siirtomaa-kansojen
Burman, Guatemalan, Cu-ban,
Caineroon, Algerian j a erikoi­sesti
imperialististen valtojen sor-raon
alla olevilta naisilta.. He m.
ron alla olevilta naisilta. He m.
soivat ja epäinhimillisesti rääkkää­vät
naisia j a lapsia, hävittäen hei­dän
kotinsa j a omaisuutensakin. He
vetosivat meidän ihmisyyteemme
että mekin vaatisimme nämä mur­hamiehet,
vieraiden maiden sotilaat
määrättäväksi pois heidän maas­taan.
He anovat kansoilleen itse­näisyyttä
j a vapautta j a ennenkaik-kiea
rauhaa että he saisivat kasvat­taa
lapsiaan ja viljellä peltojaan va.
paana ainaiselta pelolta.
Taas toiselta puolelta oli innosta­vaa
kuulla sosialististen maiden ra­portteja
siitä miten naiset tasa-ar-voisena
miestensä rinnalla rakenta­vat
maataan ja parantavat olosuh­teitaan
vuosi vuodelta. He kertoi­vat
kuinka heidän lapsillaan on t i ­laisuus
käydä koulua, kuinka van­huksilla
on turvattu elon ehtoo, sai­railla
vapaa hoito, eikä ole työttö­myyden
pelkoa. Mutta myöskin
heidän huuliltaan kuului tuo pyyn­tö;
säilyttäkää rauha maailmassa,
työskennelkää ystävällisten välien
saavuttamiseksi kaikkien kansojen
annettava vastauksensa tämän vuo­den
loppuun mennessä.
Kokous hyväksyi myös kaksi
ajankohtaista päätöslauselmaa:
RAUHAN PUOLESTA
Tämä liittokokous huomioi Kes-ki-
idässä vallitsevan vaarallisen t i ­lanteen,
jonka on kehittänyt Yh­dysvaltain
ja Britannian sotilaalli­nen
tunkeutuminen Libanoniin ja
Jordaniaan ja jonka johdosta maail­man
sota on mahdollinen millä het­kellä
tahansa.
Sen tähden tämä liittokokous
esittää, että Canadan hallitus vaa­tisi
Yhdysvaltain ja Britannian so­tajoukkojen
poistamista ko. maista.
Tämän vallitsevan jännitystilan-teen
lieventämiseksi kokous vaatii,
että Canadan hallitus antaa tuken­sa
suurvaltojen hetikohtaisten neu­vottelujen
järjestämiseksi, minkä
avulla voidaan poistaa se vaaralli­nen
ja jännittävä tilanne, joka täl­lä
hetkellä vallitsee.
YHTEISTOIMINNASTA
Tämä liittokokous ilolla terveh­tii
Port Arthurin Iskun saavutuk­sia
yhteistoiminnassa toisten l i it
tomme ulkopuolella olevien seuro­jen
kanssa ja kehoittaa kaikkia l i i ­ton
seuroja kehittämään ja laajen­tamaan
yhteistoimintaa järjestä­mällä
yhteisiä paikallisia ja alueel­lisia
urheilukilpailuja paikkakun­nalla
toimivien seurojen kanssa ja
olemalla läheisessä yhteistoimin­nassa
keskenään.
kesken, sillä se on kaiken onnelli­sen
elämän ehto.
Tämän valtavan kongressin soli­daarisuuden
ja ystävyyden henki
oli suurenmoinen — oli ihana olla
mukana siellä ja tuntea miten suur­ta
on sentään rauhan työ ja veljey­den
tunto kansojen keskuudessa.
Tämä kongressi velvoittaa meitä
naisia ja tietysti myöskin miehiä
mitä suurempaan ja tehokkaam­paan
toimintaan rauhan puolesta.
Naisten Kansainvälisen Demok­raattisen
Liiton presidentti Ma­dame
Cotton — herttainen )rli 70
vuotta vanha nainen — laiisui
avajaispuheessaan he kauaskan­toiset
ja vetoovat sanat että mei­dän
'on vaadittava atomi-aseiden
kokeilut lopetettavaksi, meidän
on turvattava ja suojeltava lap­siamme
sekä tulevaisuuden suku­polvia
atomipölyltä ja sen hirvit­tävältä
tuholta. Käyttäkäämme a-tomivoimaa
vain ihmiskunnan hy­vinvoinnin
parantamiseksi ja hyö­dyksi
eikä kaiken oleellisen hävit­tämiseksi".
Syksyllä tulen kiertämään eri
paikkakunnilla ja antamaan täydel­lisemmän
raportin kongressista se­kä
myös kerron matkastani NL:ssa
johon Canadan lähetystö kutsuttiin
kahden viikon vierailulle Wienin
kongressista. Käväsin myöskin*" syn­nyinmaassani
Suomessa ja haluan
kertoa teille sieltä näkemyksiäni
ja havaintojani. Toivon että tapaan
teidät silloin uudelleen.
Marathonin ja Agaxvan
välinen tie pian vahnis
Port Arthur. — Ontarion maantie-ministeri
Cass selosti täällä viime
maanantaina, että rakennuksen alai­nen
osa poikki Canadan johtavasta
maantiestä on melkein vahnis Aga-wan
ja Marathonin välisellä matkal­la.
Uusi tie on 164 mailia pitkä.
Samalla Cass selosti, että he aiko­vat
ruveta pian jatkamaan Fort
Prancesin ja Atikokanin välistä tietä.
Hän on ennustanut, että maantei­den
rakentamisessa Ontariossa tul­laan
seuraavan 15—20 vuoden 'kulues­sa
kuluttamaan n. kolme miljardia
dollaria. Hän on sitä mieltä, että
vuoteen 1976 mennessä Ontariossa on
4,250,000 ajoneuvoa. Tällä kertaa n i i ­tä
on n. 2.000,000.
IA
TÄTÄ
KASSANHOITAJAA ETSITÄÄN
"Olen kuullut, että Ninth Natio­nal-
pankki etsii kassanhoitajaa."
"Mikäli muistan he ottivat työ­hön
erään sellaisen kuukausi sit­ten."
"Aivan oikein. Häntä juuri etsi-täänkin."
TAIVAASSAKO?
Kun autoilija, joka oli ajanut pu-helinpylvääseen,
oli palaamassa ta­juihinsa
ja kosketteli alas pudon­neita
puhelinlankoja, niin hän huo­kasi
ja sanoi:
"Kiitos jumala, tämähän on harg-pu!"
PÄIVÄN PAKINA
"Kiviperän Pekan" autuuden alku onkin
"Siltaniemen Santerin" suuri "synti"
Ei ole painomuste häävisti kuivu­nut
siitä kun Toronton Vapaa Sanan
toimittaja-pakinoitsija "Kiviperän
Pekka" julisti lehtensä "objektiivi­seksi"
maailmankatsomukseksi sen­kin,
että urheilukysymyksiäkin käsi­tellään
niiden poliittisen ominaispai­non
perusteella.
Kuten muistetaan, "Kiviperän Pek­ka"
perusteli juurta jaksain syitä
syviä, miksi esimerkiksi Neuvostolii­tosta
tuleville urheilu-uutisille on
viitattava kintaalla vain sen vuoksi,
että niihin suhtaudutaan erään to-rontolaisen
maailmanmullistajaleh-den
toimituksessa poliittisten seikko­jen
sanelemalla tavalla.
Mutta vaikka "ite" lehden päätoi­mittaja
niin syvällisesti perusteli
valtiollisten näköalojen tärkeyttä ur-heilukysymysten
käsittelyn yhtey­dessä,
niin tämä ei ilmeisestikään so­vi
kaikissa tilanteissa samaisen leh­den
"Siltaniemen Santerille", joka
viime lauantaina julmisteli Neuvos­toliitolle
näinkin:
"Siis yksinpä urheilullakin kom­munismin
pääpesässä on oma poliit­tinen
värinsä, joka pannaan palvele­maan
vallassaolevia pyyteitä."
Mutta jos tämä urheiluasloiila
"politikointi" on erottamaton osa
Vapaan Sanan jokapiUväisestä toi­minnasta,
kuten "Kiviperän Pek­ka"
antoi ymmärtäii, niin nodlä pa­haa
olisi siinä. Jos NeuTostolUtto
suhtautuisi samalla tavalta nrhei-lukysymyksiin?
Eikö "Siltaniemen Santerin" pitäisi
lyödä rintoihinsa ja sanoa omahy­väisesti,
että vihdoin viimeinkin on
Neuvostoliitossa nähty päivänvalo ja
ruvettu urheiluasioillakin politikoi­maan,
kuten Vapaa Sana on mene­tellyt
virallisiestikin jo pitkän aikaa?
Valistuneena ihmisenä "Siltanie­men
Santeri" tietenkin myöntää, et­tä
se mikä on hyvää ja suotavaa hä­nen
omalle lehdelleen, on tietenkin
hyvä ja sallittua myös toisille!
Kuten näkyy "Siltaniemen Sante­r
i " — porvarilliselta nimeltään Bru­no
Tenhunen, esittää ylläolevan pro­testin
kokonaan aiheettomasti, ^llei
hän halua takakäden kautta isk^ä
"Kiviperän Pekkaa" ja omaa leh-tcään
siitä, että se antaa selvästi val­tiollisen
värin urheiluasioillekin?
Mene ja tiedä.
Kaikesta huolimatta meistä tuntuu,
että "Siltaniemen S a n ^ r i " on itse­kin
syyllistynyt JuurT^amaäh syn­tiin,
mistä hän piti nyt korkeasti
moraalisen nuhdesaarnan Neuvosto-hitolle.
Vaikka emme olekaan erinäisten
kiireitten vuoksi joutanut Vapaa Sa­naa
lueskelemaan, niin allekirjoitta­neelle
on kuitenkin selitetty, että
"kesätoimittajana" oleva "Siltanie­men
Santeri" kiePÄytyi antamasta
lehtensä lukijakunnalle tietoja
"kaikkien aikojen maaottelusta" ~-
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain maa­ottelun
tuloksista. Vapaa Sanan mo­nen
lukijan täytyi ostaa Vapauden
irtonumero saadakseen tietoja siitä,
miten ja minkälaisia tuloksia tässä
kahden jättiläisen rata- ja kenttä-urheilukilvassa
oikein tehtiin.
Kuten näkyy, "Siltaniemen Sante­r
i " syyllistyi juuri siihen syntiin,
mistä hän Neuvostohittoa moraali­selta
kannalta nuhtelee, nimittäin
urheiluasioilla politikoimiseen.
Siis tältäkin puolelta hänen mo­raalisaarnansa
on hieman ontto.
Mutta kun "Siltaniemen Santeri"
huomasi, että jotkut sanomalehti-kenraalit
käyttivät poliittiseen tar­koitukseen
tätä "kaikkien aikojen
maaotteluakin", niin siitäkös nousi
suuri innostus myös suomenkielises­sä
newspaperissa — tosin vain To­rontossa.
Yksikään ainoa suomalainen lehti
ei ole meidän tietääksemme vielä
siihen lokaan takertunut.
Tunnettu tosiasia tästä Moskovas­sa
pidetystä "kaikkien aikojen maa­ottelusta"
'— josta Vapaa Sanan ur­heiluväelle
ei. tietoja välitetty, on
meidän tietääksemme tämä:
Pitkien neuvottelujen jälkeen pää-dyttiia
N L : n ja Yhdysvaltain rata-ja
kenttäurheilijain vuorovaikutuk­seen.
Sitkeiden neuvottelujen jälkeen
päätettiin, että ensimmäinen ottelu
pidetään Neuvostoliitossa ja ensi
vuonna toinen ottelu Yhdysvalloissa.
Samalla on kerrottu sovitun, että
kilpailuun osallistuvat sekä mips-että
naisurheilijat, ja että kumman­kin
ryhmän (siis miesten ja nais­ten)
pistetulokset lasketaan erikseen.
Kaikkien asiantuntijain ja sano­malehtimiesten
kertoman mukaan
Moskovassa pidetty kilpailu sujui
mainiosti ja todella hyvässä urhei­luhengessä.
Ainoa pieni soraääni oli
se. kun vissit amerikkalaiset sanoma-lehtimiehet
syyttivät Neuvostoliiton
"rikkoneen sopimusta" sikäli, että
ottelun päätyttyä julkaisivat sekä
miesten että naisten pistetulosten l i ­säksi
vielä molempien joukkojen yh­teisen
pistemäärän, jonka perusteel­la
Neuvostoliitto sai niukan pistevoi­ton
tässä urheiluhistoriallisessa suur-koitoksessa.
Tätä yhteenlaskemista ci olisi kuu­lema
saanut tehdä, sillä "kirjeen­vaihdossa
oli sovittu, että miesten ja
naisten tulokset lasketaan erikseen".
Kukaan ei ole meidän tietääksem­me
väittänytkään, ettei näitä tulok­sia
"saa" laskea yhteen. Jokatapauk­sessa
amerikkalaiset kirjeenvaihtajat
laskivat ensimmäisen kilpailupäivän
jälkeen sekä miesten että naisten
pisteet yhteen ja selittivät, että " y h ­teispisteissäkin"
Yhdysvallat johti
ensimmäisen päivän iltana.
Vasta toisena kilpailupäivänä, jol­loin
yhteispisteiden johto siirtyi
Neuvostoliitolle. kuultiin joitakin
protesteja näiltä sanomalehtien k i r ­jeenvaihtajilta.
Mutta silloinkaan näihin poliitti­siin
protesteihin eivät liittyneet sen
paremmin USA:n urheilijat kuin toi­mitsijatkaan,
päinvastoin he olivat
erittäin tyytyväisiä matkaansa ja se­littivät,
että "kaikki saivat tärkeitä
voittoja" — Yhdysvallat voitti odo­tettua
niukemmin miesten kilvan,
Nevostoliitto voitti samoin odotettua
niukemmin naisten kilvan. Yhdys­valtain
kymmenottelija voitti kaik­kien
aikojen kymmenottelun ja Neu­vostoliitto
sai yhteenlaskien pistevoi­ton
koko maaottelusta. Yhteistulok­sena
on urheilullisen kanssakäymi­sen
aikaansaaminen näiden suurval­tojen
kesken ja se koituu epäilemät­tä
yhteisymmärryk.sen, rauhan ja
edistyksen voitoksi.
Kaikki tosiurheilijat. kaikki urhei­lun
ystävät ja penkkiurheilijat ovat
tietysti mielissään tällaisen suurkil­pailun
alkuunpanosta — ja muistaa
sopii, että uusi koitos on ensi vuon­na
ja silloin on mahdollista hävin­neen
päästä vuorostaan niskan päälle
— mutta murtuneena murjottaa nur­kassansa
Toronton Vapaa Sana ja
pitää moraalisia nuhdesaarnoja sjTi-neistä,
j o i u se itse tekee julkisesti
ja salaa. — Känsäkoura.