Vapaus, September 18, 1956

              SlvUrZ Tiistaina, syyskuun 18 p. — Tuesday, Sept. 18,1956
nVAPAUS 4UMESnr> -o Zctdependent Latxnr
OflM» « f FtnniBli CansdiADS. Es*
tebHMtMl ffor, & 1917. AutboriKd
M i i e c ^ « l a » maa 1^ tbe F M t
Qine» |>eparim«ot» O t u v » . Fub-lidMtf
tHrfce «eddy: Tueadayv.
^niöndays and Saturday» by Vapam
PUUaiitnK company Ltd^ at 100'W
I9m 8ti. W;/ Sodtnny, Ontv Canada
Tetephones: Bos. OfXiee 06.4-426i;
Editoria} Office OS. idacager
S. Buksi. Editor W. SUOnd. Mailing
addreas: Sox €9, Budtnuy, Ontario. Adxeriising jrates upon appllcation.
Translatiao f ree oS ebane.
'TXLAUSBXNNAT;
7anadaasa: i Vk. IS» e Vk. S.75
3 kk. 2.2$
nidysvalk>lasa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ^
Aionu»a: 1 f k . 8^60 6 kk.,4.75
taki
huonc«ipi
* Britannian ja Ranskan vijmeisin suunnitelma Suezin kasiava-kriisin
yhteydessä on selvästi entista huonompi.
' Bgyptin hallitus hylkäsi ehdoitta n,s. Dullesjn suunnitelman
Suezin kanavan alistamiseksi "kansainväliseen kontrolliin", minkä
Bgyptin presidentti Nasser määritteli sattuvasti kyllä 'kollektiivi-seik
» imperialismiksi".
Tämän jälkeen esitettiin Britannian ja Ranskan hallitusten yh-
' neuvottelun tuloksena uusi suunnitelma, jonka mukaan pe­rustettaisiin
"Suezin Kanavan Käyttäjäin Yhdistys", joka ottaisi
haltuunsa Suezin kanavan kontrollin ja hallinnon,
' Yhteistä tälle uudemmalle esitykselle ja aikaisemmin hyljätylle
Dullesin suunnitelmalle on se, että Egyptiltä pitäisi-kiel^
isäntänä omassa malassaan ja omalla alueellaan.
Mutta jos .näistä suunnitelmista halutaan välttämättiJmäsli
löytää joitakin erilaisuuksia^ niin silloin on sanottava, että tämä
viimeinen suunnitelnlia/'Käyttäjäin Yhdi-styksen" suhteen on edel­täjäänsä,
Dullesin ehdotusta huonompi.
Kuten pääministeri Eden esitti, tämä ''Huezin Kanavan Käyttä-yjn
Yhdistys"^ ottaisi. palvelukseensa, ja, siis koment^^ionsa, Suezin
luotsit, huolehtisi kanavan laivaliikenteen järjestämisestä ja keräisi
kanavaa' käyttäviltä laivoilta tullimaksut. Sanalla sanoen "Käyttä-jäirt"
Yhdfetys'-' ottaisi Suezin' kanavan täydellisesti kontrolliinsa
jä hallintansa. Ja ne maat, Jotka soittaisivat ensimmäistä viulua
tässä.' /JKäytiäjäin Yhdistyksessä"/ tarkoittaa Britanniaa ja Ranskaa,
olisivat tämän "suunnitelman,floukaan niin "jalomielisiä'', että an­taisivat
"asianmukaisen n»aksun". Egyptille tämän kanavan välinei-deh^
käytöstä — tosin sillä ehdolla, että Egypti panee lampaan lailla
väsj^iansaromatta päänsä mestauslavalle ja hyväksyy sen, että tämä
"Käyitäf^n Yhdistys" (asiallisesti Suezin kanavan enti-set .ulko­maalaiset
omistajat) saa Suezin kanavan kontrollin ja hallinnan
sekä^ siitä.saatavat suuret voitot haltuunsa? Muussa tapauksessa,
selitetiiän Egyptillä evätään nämä "asianmukai­setkin
niaksufM
1 l^lvääon, ettei Egypti, eikä mikään itsenäinen maa voi tällais-^
ta.^sjiiynniteimaa hyväksyä. Yhtä selvää on sekin, että .maailman
ylOTiert mielipide tulee tuomitsemaan - tämän suunnitelman ja pitä-niälip
sitä" epätoivoisena^ y
säilyttämiseksi Egyptin alQeella.
^ Egyptin presidentti Nasser on tiedoittanut, että yritykset tä-tnäil
viimeisen suunnitelman toteuttamiseksi merkitsevät sotaa. Tä-niä
sellaisenaan on ymmärrettäväj vaikkei hyväksyttävä lausunto.
'Egypti oh kaikista provokatioistahuolinmtt^^
lietsomisesta j a toivottavaa olisi, että se esiintyisi maltillisesti kriisin .
tässäkin valheessa. Tosiasia nimittäin on, että oikeus on kokonaan
^Egyptin puolella tässä kriisissä ja oikeutta puolustettaessa ei tarvita
vihamielisiä eleitä. Tämä on tärkeätä siksi, että Britannian ja
kanskan olisi helpompi perääntyä sotaisista eleistään, jotka ovat
Jrieneet nämä maat vaarallisen lähelle uusia sotaseikkailuja, mistä
hiiden täytyy perääntyä, jos ei muuten, niin omien kansallisetiijensa
takia.
Kuollut kummitteli
Yleisön kannatuksen puutteessa pbliittiseen näivetystautlin
**kuoJlut'' eilinen ••suuruus', JosephMcCarthy kummitteli viikko
sitten maanantaina, ja kuten tavallista, sekaantui kerrassaan pahek-
$utUvalla tavalla toisten asioihin, tällu kertaa Canadan sisäisiin asioi­hin.
Canadalaiset yleensä'— sanomalehdet* mukaanlukien— suh­tautuivat
halveksivalla vaitiololla McGarthyn kummitteluun ilmei-siesti
sen käsityskannan perusteella, että -kuolleista ei saa puhua pa-h^
a'*—• eipä edes poliittisesti kuolleistakaan.
Mutta löytyi sentään poikkeuskin. Paikallinen, joskin kauko-omistettu
päivälehti kiirehti viime torstaina paremman puutteessa
käyttämään hyväkseen kuolleen kiimmituksen juttuja kirjoittaen
toimituspalstallaan m.m. seuraavaa:
" . . . Senaattori Joseph McCarthy rikkoi pitkällisen vaitiolonsa
pyytääkseen puolustussihteeri VVilsonia 'vahvistamaan tai kieltä-mään^
uutistiedot,; että vierailevat venäläiset saivat tilaisuuden tut­kia
'salaista' ilmavaroituslaitosla, mikä ulottuu Pohjois-Ganadan
poikki. Aikaisemmat uutistiedot tuottivat Canadan AVashingtonin
lähetystöstä myönnytyksen, että kommunistit kulkivat ^epähuomiossa'
lentäen tutka-laitteiden yli Newfoundlandissa matkustaessaan
Royal Canadian Air Force lentokoneella. Sanottiin, etteivät ne lait­teet
olleet salaisia . . . " -
Mikäli poliittisesti kuollut hiljaiseloa viettävä "Hyppivä Joe"
saa tuon lausunnon lukeakseen, hän voi imarrella itseään, että on
Ganadassa ainakin yksi päivälehti Joka tarvitsee hänen pälvelusUian
ja esittää suosionosoituksia siitä kun amerikkalainen politiikko. joka
on kyllä joutunut amerikkalaistenkin etlessä- suunsa tukkimaan, se­kaantuu
meidän maamme; Canadan, sisäisiin ;isioihin Ja yrittää siten
tehdessään huonontaa maamme suhteita toiseen naapurimaahan.
; Jotta totuus ei#inhoittuisi ja jäisi huomioimatta, meidän on syy­tä
todeta, että on paikallisella päivälehdellä lopulta sen verran kan­sallista
kunniantuntoa, että se ''sievisteli" melkoisessa määrässä
•McGarthyn lausuntoa, ennenkuin antoi sille toimituspalstallaan siu­nausta.
Verratkaamme mainitun lehden torstaisesta, toimituskirjoi-tuksesta
otettua, ylläolevaa lausuntoa siihen AP.n uutistietoon, min­kä
sama lehti julkaisi 3 palstan otsikolla varustettuna syyskuun 11
p:n numeronsa etusivulla. Siinä sanottiin:
"\Vashington (AP) — Senaattori Joseph McCarthy (Rep. \Vis.)
vaati maanantaina, että puolustussihteeri \Vilson 'vahvistaa tai kiel-
;tää' julkaistut raportit, että 16 venäläistä on saanut tarkastaa tär
män maan (siis Yhd>'svaltain — Vapaus!) salaiset ilmahälyytyslait-teet,
mitkä ulottuvat Canadaan . .
Tämä oii ilmeisesti liikaa jo paikalliselle päivälehdellekin koska
•se^^'karsi'' pois McGarthyn lausunnosta kaiken sen. missä hän puhuu
amerikkalaisten salaisuuden paljastamisesta täällä Ganadassa!
* • •
Kysymys on luonnollisesti, kuten lukijat epäilemättä ovat ar­vanneetkin,
Neuvostoliiton kalastusasiainministeri Ishkovin Canadan
vierailusta/mikä aiheuttaa ilmeisesti sitä kauheimpia painajaisunia
yhdysvaltalaisille sodanlietsojille mitä enemmän se on lämmittänyt
'Canadan Ja maamme pohjoisen naapurin välisiä suhteita. Tosiasia
onkin; että Neuvostoliiton vieraat ovat saaneet tässä maassa asialli-
^sien ja kohteliaan vastaanoton virallisesti, sekä lämmintä myötätun­toa
kaikilta niiltä canadalaisilta. joiden kanssa he ovat matkallaan
'tulleet'kosketuksiin. .
Kuvaavaa tässä yhteydessii on, että jxiuhatessaan näitä neuvos-
250 uutta tilausta Vapaudelle
KoifJuoden JksJottua, lokakutto
15 päivänä, alkaa luiokaoden
imamsMuim t$ p:mt) knmi
Vapauden ievftyarynläya, iooka
lavoiUeeiMi 0 0 250 oiidep tilauk­sen
fiankinla lebdellemme Ja sii-jiä
aivossa kaikkien kalkeanassa
olevien tilaosten unsinta.
Kun kysymyksessä 'on kilpailu
viidessä e r i sarjassa suomalaisasu­tusten
suuruuden perusteella, on
myös katsottu tarpeelliseksi määri­tellä
mikä on "uusi Ulaus" j a tässä
on päädytty siihen, että uudeksi / t i ­laukseksi
e i voida lasltea syyskuun
1
PAUHAAT UUSIEN TILAVSTEN
HANKKIJAT PALKITAAN
JjAiXemme levildiialueen' paikiBaininnat on ;aettu viiteen
eri sarjasn tiankintatavoiiteiden penisteeUa. Uusista tiJsuksista
annetaan yksi piste jollaisesta kuukaudesta. Mitä pitempi aikai­sempia
tilaukset ovat sita «nemman ^saa pisteitä, Esimei^ksi
koko vuoden uudesta tilat&sestä annetaan 12 pistettä. Uudeksi
tilaukseksi lasketaan myös sellaiset tilaukset, jotka ovat Jcatken-neet
ennen syykuun 1 jmvaä 1956.
Paikkakurmat on jaettu viiteen eri sarjaan seuraavasti:
A'SARJA^kuuluvat paikk^unnat, joiden tavoitteet ovat 11
tilauksesta 22 tilaukseen.
B-SARJA—kuuluvat paikkafltimnat, joiden tavoitteet ovat 8
tilauksesta 10 tilaukseen,
päivän jälkeen katkenneita ti-Ic-SARJA—kuuluvat paikkäacunnat, joiden tavoitteet ovat 6
lauksia. Kuten sanottu, uusien t i ­lausten
hankinnassa kilpaillaan v i i ­dessä
sarjassa . j a kunkin sarjan
voittajalla on mahdollisuus saada
sievoinen palkinto, kuten alempana
julkaistavasta taulukosta näkyy.
Rauhan j a ystävyyden aate kanr
sojen kesken on voittamassa. Siksi
on rauhan asiaa vaikeissakin olo­suhteissa
puolustaneiden lehtien,
kuten Vapauden levittäminen tul­lut
entistä helpommaksi. Toisaalta
on kuitenkin korostettava, että juu­r
i nyt tarvitaan rauhanasiaa puolus­tavia
lehtiä, sillä tämä työ ei " v a l ­mistu"
ennen kuin saadaan kan­sainvälinen
sopimus aseistariisumi­sen
j a atomiaseiden kieltämisen hy­väksi!
Vapaus on viimeaikoina saanut
melkoista tunnustusta siitä, että
sen nutisi j a iiedoKaspalyeluun
, voidaan luottaa niin koti- kuin
ulkomaisissakin asioissa. Erikoi­sen
pidetyksi on lehtemme tullut
urheilu-uutistensa ja yleensä
kulttuuritoimintaa käsittelevien
kirjoitustensa takia. Vapauden
yhteistoimintakanta saa myös jat­kuvasti
lisäkannatosta täkäläis­ten
maanmiestemjne keskuudes­sa.
'
Nyt on siis otollinen tilaisuus
työskennellä uusien tilauksien
hankkimiseksi Vapaudelle. Tässä
mielessä on tämä levitysryntäys
järjestetty. Siksi pyydämme V a ­pauden'
ystäviä j a kannattajia huo­lehtimaan
siitä, että valmistelut
Vapauden levitysryntäystä vartan
tehdään riittävän ajoissa kaikilla
paikkakunnilla, ja. että levitystyö-hön
pyritään saamaan mahdolli­simman
laajat joukot. .
Hankkikaamme Vapaudelle l o ­kakuun
15 pnä alkavan ryntäyk­sen
avulla vähintäin 250 uutta t i ­lausta!
Samassa yhteydessä voim­me
antaa veljellisen apumme s i -
sarlehtemme " L i e k i n " hyväksi.
Jonka levittämiseen ^kUnnitetään
nyt myös erikoishuomibtä! ' ^
Paikkakuntien j a alueiden tavoit­teet^
voittajille jaettavat palkinnot
ja kilpailun muut yksityiskohdat
ilmenevät seuraavasta:
• • •••
Tunnettu venäräinen
a
Schmidt kmM
Moskova. — Tunnettu neuvosto­liittolainen
Jäämerenkävijä t r i Ot­to
Julievich Schmidt kuoli täällä
viime perjantaina e4-vuotiaana.
Hän toimi viimeksi Neuvostoliiton
Pohjoisen Meritien hallinnon pääl­likkönä.
V. 1932 Schmidt johti laivasto^
ryhmää, joka ensimmäisen kerran
yhden sesongin aikana purjehti At­lantin-
mereltä Tyynelle merelle.
Vuosi myöhemmän hän yritti jäl­leen
purjehtia samaa reittiä, mut­ta
vain muutamia maileja Tyynestä
merestä myrsky pyyhkäisi hänen
laivansa pohjoista kohti j a jäät pian
murskasivat laivan. Laivassa olleet
101 henkilöä joutui olemaan jää­lautalla
kuukausimääriä. Heidät
kuljetettiin pois jäälautalta lento­koneilla.
Schmidt johti Neuvostoliiton i l ­mailijoita
yli pohjoisnavan Yhdys­valtoihin
v. 1937. Samana vuonna
hän johti retkikunnan pohjoisna-
• valle. • •
tilauksesta 7 tilaukseen.
D-SARJA—'kuuluvat pailduScunnat, joiden tavoitteet' ovat 3
tilauksesta 5 tilaukseen. ^ ' •
E-SARJA—kuuluvat paikkaktinnat, joiden tavoitteet ovat 1
tilauksesta 2 tilaukseen. '*
P A L K I N N O T
Kunkin sarjan voittajalle, joka saavuttaa sarjassaan suu­rimman
pistemäärän, annetaan seuraavat palkinnot:
A-SARJASSA:
$25.00 arvosta kirjallisuutta tai äänilevyjä.
B-SARJASSA:
$20.00 arvosta kirjallisuutta tai äänilevyjä.
C-SARJASSA:
$15:00 arvosta kirjallisuutta tai äänilevyjä.
D-SARJASSA:
$10.00 arvosta kirjallisuutta tai äänilevjrjä.
E-SARJASSA: s"''^''
$5.00 arvosta kirfallisuutta tai äänilevyjä.
Ryntäyksen päätyttyä julkaistaan Vapaudessa luettelo kir­joista
Ja äänilevyistä, josta kunkin sarjan voittaja voi valita
palkintonsa; Jos henkilö ei halua kirjoja eikä levyjä, voi hän
siinä tapauksessa valita WatermanintäytekyTiän.
Palkintojen lisäksi ryntäyksen aikana myönnetään kaikille
uusien tilausten hankkijoiIIe45% palkkio.
Ryhtykäämme joukolla hankkimaan Vapaudelle uusia
tilauksia!!
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
Johiokunta
VAPAUDEN LEVITTSHYNTAYKSEN TAVOITTEET
Uusnatsilaisuus on
jyrkästi tuoifiittu
Kiri' K . KaOo
Uamtktyrea» mt* peMtto-yat!
8ik«t fcflBfim«nils>bea poo*
loeen lafckantlaBilnen Xinsf-Sak-saasa
antaa paJJoD ajattdeniisen
aOtetta ktOfo maaflmacn. Se oU
BItlerftt gialmmätnrh ^ Urfmenplde
valtaan tolmt» 'pikeen J s l d ti
senrasi kalkki oon —> lopidaf on-nettomniis
koko maaffmalle Ja ka-tastniofl
Saksan «fart^P* Jntkal*
'! ttnmie. oheelHsena Soonien tydr
väenliikkeen «eteraanin SuOmen
- Kaasaa 'DemoiDraattfsen Liiton
poheenjohtaian,' K. Kolon
ajankohtaisen artnrttritn asfaate; :
Bonnista sanoneet, tiedot kertovat:
kommimistinen-puolue'onl^änsl-Sak-sassa
lakkautettu, sanomaläidetes-
I T X - C A N A D A N - r - Q U E B E C I N A L UE
Montreal . . . , . , ;;... . 8
Rouyn / . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . ,2
Vai d'Or 1
Malartlc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1
Kenogami . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' 1
Sioux Lookout . i . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Fort Frances , . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Niplgon 3
Homepayhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.
Oeraldton 1 . . . . . . . . . . . . . . . 2
13
ETELX-ONTARION A L VE
Suur-Toronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 22
WIndsor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
St. Catharines . . . . . . . . . , . ; . 3
Sprucedale Ja ympäristö . . . * . . . . 1
Samia j a Blue Water -2
Hamilton . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . I
49
MANITOBAN J A 8 A S K . ALUE
Winnipeg . . . . . . . . . . . . . . . .... 1
Meadow Portage . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Shaunavon 1
Dunblane . . . ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . l
Steeledale 1
Roiketon 1/
L a c d u Bonnet . . . - . . . . . . . . . . . 1
Pointe du Bois . . . . . . 1
Macrorle ,.. 1
Sherridon 1
Uusisuomi ( W a p e I I a ) ' . . . . . . -'1
A L B E R T A N A L UE
Canmore,
31
P O H J O I S - O N T A R I O N A L U E :
Timmins ......... 8
South Porcupine . . . . . . . . . . . . . . . . :'5
PottsvlUe . - . . . . . . . . . ; . . . . . . . 1
Connaught Station . . . .... 1
" Mclntosh Springs . . . . . . . . . . . 1 P&Z^-:::;::::::::;:::»«av»
Hearat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - . . . . 3
1 Reesor ......;..... 1
Larder Lake . . . . . . . . . . . . . . . : . . . , 1
. Kirkland Lake . . . . . . . . . ff
Swastika "(Eby) 1
'Tar2well . . . . . . . . . . ; . 1
Gobalt ; ; . . . . . . . . i . . . . . . . . . . . . . . . l
•'Hansen . . . . . . . . . . . I
cMead . . . . . . . , . . . . ; > . . . . . . . . . . . . . 1
11
Leslieville
Elspeth (Benalto) . . . . . . ..
Waakatenau (Hollow Lake)
Rioh Lake .'. ' 1
.Thorhlld 1
Bingley . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -l
Hteoero 1
Blairmore 1
Rocky Mountain House . . . . . . . . 1
40
K E S K I - O N T A R I O E N A L UE
; Sudbury, Lockerby ja .
; CopperCllff . . . . . . ...... 22
WanUD 7 2
' Long Lake 2
Wahnapitae 1
Estaire , 1
McKerrow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t
Whlteflsh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Beaver Lake Ja N a im Centre . . . 2
Sault Ste.Marie . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Chicago Mine . . . . . . — . . . . . . . . . 1
Wabos 1
Wawa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Mattawa .. ; - . . . . . . . . 1
Garson Mine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Crei^hton Mine . . . . . . . . . . . . 2
Levack ..... 1
Waters Townshlp . . ... 2
Azilda 1
Blind River . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
II
BBirXSH COLUMBIAN ALUE
Vancouver . . , . . . . . . . . . . . . . 1 0
Solsqua 1
Salmon A n n 1
Websters Comers • . . . . . 2
Sointula 3
Ladysmlth . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . 1
Nanataio 1
New Westminster . . . . . . . . . . . . , 2
White Lake (Notch HUI) : . . . : . . 1
Sicamous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Port Kells ...^ 1
Hammond 1
Kitfanat '1
26
TAVOITTEET ALUETTAIN
55
L X N S I - O N T A R I O N A L UE
Port Arthur . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22-
Port William 2.
Intola Ja Alppila . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
North Branch .. . . v . . . . . . . . . lv
Kivikoski .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Stepstone (Tarmola) . . . . . . . . . . . . l
Laope ja :Ware ...... 1
Miller (Murillo) ...... 1
Kaministiqula . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Itä-Canada—Quebecin alue . ; . . 13
Etelä-Ontarion alue . ; . . . . . . 31
Pohjois-Ontarion alue . . . . . . . . . 40
Keski-Ontarlon alue . . . . . . ; , . . . 55
Länsi-Ontarion alue 49
Manitoban Ja Sask. alue . . .. 11
Albertan alue ...-. 11
British Columbian alue . . . . . . 28
Muut paikkakunnat . . :.. .\. 14
Y H T E E N S Ä 250
tetty ilmestymästä Ja hxkuisasti puo­lueen
Johdossa toimineita henkilditä
on työnnetty telkien taakse. Tapaus
ei ole inisi Sa&san valtakunnassa. Se
osoittaa Jälleen selvästi, miten väliän
kansanvaltaisille periaatteille siellä
annetaan arvoa. Ja ettei viime sodan
katkerista: kokemuksista -Länsi-Sak­sassa
ole haluttu vetää oikeita Johto­päätöksiä.
Maasta on muodostunut
kansandemokratioita vastaan kolidis-tetun
provokation -ke^us. Siellä, o r ­ganisoitu
sabotaashitoiminta -aiheut­taa
häiriöitä, raja-alueilla Ja sieltä,
lähetetyt propagandailmapallot vaa<^
rantavat yksinpä ilmaliikenteen tm--
valllsuuden.
Länsi-Saksan. kommunistisen puo­lueen
lakkauttamista edelsi p i t M sar­ja
kansalaisten demokraattisia o i ­keuksia
vastaan tähdättyjä väkivalta­tekoja.
'Jositäeimeh kiellettiin. SEUC-sa—
Neuvostoliitto-Seuran, V a p a an
Saksan Nuorisoliiton Ja voimakkaan
Saksan Kansanrintaman ym. sellais­ten
Järjestöjen toiminta. MOnia i s ­kuja
on kohdistettu ammatillisia Ja
sivistysjärjestöjä vastaanpa poliisiter-rori
on saanut peloittavan laajuuden^
Nykyhetken itapahtumia Länsi-:
Saksassa .ei voi olla vertaamatta H i t ­lerin
valtaannousun yhteydessä 23
vuotta sitten esiintyneisiin. Saksa­laisen
-Ja ulkomaalaisen suurpääoman;
tukemana kOhosi Hitler valtakunnan­kansleriksi
30 pnä< itammik. 1933. Ja
kaksi päivää myöhemmin seurasi v a l ­tiopäivien^
hajoittaminen, kolmantena
päivänä ikiellettiln ::ikommunistisen
puolueen toiminta, 27 pnä helm&uuta
järjestettiin provokatoorinen valtio-'
i7äIvätalon ipolttaminen, Juutalaisvai­not
aloitettiin, Ja toi&okuun 10 pnä
Saksan so6.dep>. puolueen tofanintarlo-i
oetettiin Ja omaisuus t^avarikoitiin.
Siten oli kaikkL xiatsihallitusta vas­tustavat
voimat kaadettu, Ja suorite-,
tut valtiopäivämiesvaalit muodostuisi
vat irvokkaaksi ilveilyksi.. Naapuri­maamme
Ruotsin sös.dem, puolueen
oä%-äänenkannattaJan ipiirtäjä kuva­sikin
myrkyllisellä ivalla niitä menetr
•telytapojaji, Joilla : Hitler pystyi vaa­leissa
voittainaan vastustajansa.
Muistettaneen, rmiten vielä : vuoden
1932 Saksan maakuntavaaleissa sosde-mit
saivat yli 8 m i l j . ääntä Ja kommu­nistit
yli 6 .milJ. ääntä. Seuraavissa
vaaleissa ei näistä 14 miljoonasta ää-;
nestäjästä näfkynyt paljon jälkeäkään.
V. 1933 marraskuussa suoritetuissa
valtiopäiväivaaleissa saivat natsit 39,5
milj. ääntä. Kaikki västakäcaiseUa;
kannalla oUeet 3,3 mUJ. ääntä julis­tettiin
mitättömiksi. Ja v. 1936 vaa­leissa
saivat natsit 40 milj. ääntä, vas­tustajien
äänimäärän ollessa puoli
miljoonaa, r : ^ .
Pienenä osoitaksena siltS, mli-,
laisena taantnmnksellisena lilk-keenä
natsismi edlntjri, lainaam­me
Saksan kirjallisnnsaluitemian
puheenjohtajan Hans Johstln
laosnniuin: ^ "Knn kuolen sanan
'kulttunriV tempaan revolverini
esine. : Oikeita mielettömyyden
tadtkiil» oUvai niiHikiSs
«si Isu 'ViOtr m umA
«Badrcnpf i» nalitavaaiid knln
leenvKrfstos." (Alida iSpaiiloL)
" «Adolf Hitler on todellinen Py­hä
BenkL*^ (Tohtori EerrL)
«nuBlmmm looja niytfäytyf
2,000 raotta dtten Kristoksen
hahmossa. Tänään esiintyy Jo­mala
Saksan .kansalle Hitlerin
mnodossa." (Kaoppalefati WeU
der Kanfnians.) .
Nämä harvat lainaukset osoittavat,
millaista sekäsotlnia j a määrätöntä
typeryyttä kansa jontui natsHaisnu-den
muodossa nielemään.
£i saata . olla < pa oematta. mertJlle,
miten Länsi-Saksan nykyinen kehitys
fasistiseen suuntaan J a demokraattis­ten
Järjestöjen tuhoaminen on ns.
Iänsivaltojen'sanomalehdistön Ja y l e i ­sen
mielipiteen taholla otettu h i l j a i ­sella
hjnräksymisellä vastaan. Näkee-pä
yksin meidän porvarillisten sanor
nialei>temme. (HS) yleisön osastolla
kiivailtavan siitä, että Suomen kom­munistien
taholla sot&eudutaan Sak­san
sisäisiin asioihin tuomittaessa
Saksani kommunistisen puolueen Jak-kauttaminen-
^^llaisten käsityskan­tojen
esittäjillä ön iluneellinen unoh­tamisen
taito. He kieltäytyvät muis­tamasta
sitä; että natsilaisuus mer­kitsi
H i t l e r ^ valtakaudella j a t i l a i ­suuden;
tullen-merkitsisi uudelleenkin
väkivaltaa vieraita maita kohtaan. Jos
natsi-Saksa olisi : voittanut toisen
maailmansodan, oUsi siitä seuraukse­na
ollut kaikkien pikkuvaltioiden,
myös Svtomen, itsenäisyyden päätty­minen.
; O n onitä vaikavin syy palaut­taa
mieliin Saksan pyrlcimysmaail-manvaltiuteen.
Ensi kädessä kohdis-'
tui se' naapuruudessa olevien kanso­jen
itsenä^yyden Ja vapauden tuhoa­miseen.,
Se. tapahtui <taiican suuiihi-.
tehnan mukaisesti. Keväällä 1938 111-
tettiit^.Hävalta Saiksaan, syksyllä v.
1939: Tshekkoslovakia,' Ja suunnitel-.
man mukaan sitten Unkari, Puola,
Romania, Bulgaria, Tanska. Belgia,
Hollanti, Luxembmrg. Norja, Ranska
ym. maat. Saksassa Julkaistiin v.
1940 jo neljäs painos Ferdinand F r i e ­din
teoksesta Wendre der Weltwirrt-schaft.
Sen mukaan jaettiin Euroop^
pa kolmeen elintilapiiriin. Suomi ja;
Ruotsi .katsottiin kuuluvan fasististen
valtioiden elintilaan. Tällaisen suun­nitelman
olemassaolosta antoi mm.
Helsiiigin Sanomat erään artildcellnsa
yhteydessä varmennuksen Ja> .Julkaisi
sitä selventävän kartan. Päämäärä­llä
.oli .muodostaa ; Suur-Gennaania,
joka 'idässä niisi illottunut Ural-vuo­ristoon,
lännessä Ranskan rajaan Ja
olisi niellyt Suomen ym. pohjoismaat
siirtomaiksensa.. Tämän vuoden n u ­merossa
56; lehtemme Vapaa Sana
Julkaisi puheeiiaoievan kartan Ja l i i t ­ti
alle Hitlerin sanat: "Pienten val­tioiden
on kadottava. Niitä pidämme
tulevaisuudessa omina uusina siirto­mainamme.
Tarvitaan pikkuvaltioi­den
ihmiisiä työskentelemään inisissa
siirtomafesamme, miitta kansakuntina,
niiden täytyy lakata olemasta." : Ja
miiäcälainen: näiden vapautensa me­nettäneiden,
kansojen ihmisten koh­talo
olisi ollut. Siitä antoivat natsit'
kyllin ; selvän vastauksen selittees­sään:
./'Me tulemme saattamaan
maailmassa .uuden orjuuden j a emme
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
TOi Hännlnfai. I4)ng Leke. Ont..
iäytti xoaanastaina/fyTBfcuim l ? pnä
70 vuotta-
Hanna Cdnoncn, SatOt Ste. Marie.
Ont.. täyttää iMsldidiUnina,' syy^^un
19 pnä 84 vuotta. .
Yhdymme sukulaJsten Ja tuttavain
Qxmentoivottiicsifn.
• * 0
(Vastauksena toimitukselle esitet­tyyn
kysymykseen: Tässä osastossa
julkaistaan ^tymäi^väonnitteluja
mikäli asiasta toimitidcselle ilmoite­taan.
Ja lainkaan iQ^i^ymättä onko
merkkipäivän täyttävä henkilö V a ­pauden
lukija. tai eficö ole. Onnitte­luja
Jtilkaistaan henkilön täyttäessä
50. 60, 65. 70 Ja tämän Jälkeen Joka
vuosL • Olkaa hyvä Ja huomioikaa
nämä ikäsäädökset. "
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Haluaisin kysyä seu­raavaa:
Pihamaallamme oleskeli
ruskeanharmaa lintu (vähän pie­nempi
kuin "Robin"). Nyt löysin
seen kuolleena. Sillä on pieniä.,kel-taisia
täpliä •siellä j a täällä; ne näyt­tävät
maalatuilta. Linnulla on ja-lassa
rengas, jossa on merkintä
NOTIFY F & W. S E B V j a numero
50295218. Voisinko saada tietää
mistä se l i n t u on kotoisin ja ke­nen
se on? Vapauden -lukija,
Dunnville, O n t
Vastaus: Lintuja merkataan ta­vallisesti
jalkarenkaalla tieteellistä
tutkimustyötä varten. Halutaan tie­tää,
missä l i n n u t ' kulkevat, missä
pesivät, mitä teitä kulkevat ^ne.
Tämän vuoksi suosittelenune, että
lähettäisitte k.o. jalkarenkaan osoit­teella:
F i s h and W i l d L i f e Division,
Department bf Lands and Forests,
Parliament Building. Toronto, Ont.
Mahdollisesti voitte sieltä myös saa­da
vastauksen kysymykseeqne, vaik­ka
pääasia tällaisessa tapauksessa
on se, että saadaan rengas takai­sin
asianomaisille.
tule 'kieltämään voitetuilta kansoilta
edes lukutaidottomuuden siunausta."
Siiftä nieltävää kylliksi nUUe, jotka
tässäkin maassa heiluivat natsi-Sak­san
asioilla Ja Julistivat suuriäänises-ti
sen vastustajia maamme itsenäisyy­den
kaupiteljoiksi. O n hyvä, että edes
näm myöhemmin nähdään, että nat­si-
Saksan voitot toisessa maailmanso­dassa
. olisi eiidottomasti merkinnjrt
maanune itsenäisyyden Ja vapauden
menettämistä Ja että vain lähinnä
neuvostoarmeijan voitto pelasti Ican-
' .(Jatkuu 3. sivulla)
Mitä muut sanovat
HYVÄ E S I M E R K KI
"Me uskomme, että canadalais-ten
enemmistö tuntee : v a in ylistys-halua
kalastusministeri James
Sinclairia kohtaan sen johdosta
kun hän n u n esimerkillisesti on
toiminut isäntänä neuvostoliittolai­sen
I kalastusministeriön edustajis-ton
vieraillessa: Ganadassa. Sano-malehtiraporttien
mukaan hän on
näyttänyt koko maailmalle hyvää
esimerkkiäsutä kuinka voidaan ke­hittää
ystävällisempiä jBuhteita Ca­nadan
j a Neuvostoliiton.välillä;
Sellaisten edustajistojen vierai­lun
tarjoama hyöty Canadalle on i l ­meistäkin.
Canadan teollisuus j a
työläiset tulevat hyötymään tuotan­tovälineiden
heille myynnistä. Ga­nadassa
vierailee myös eräs toinen
rakennusinsinööreistä muodostettu
neuvostoliittolainen edustajisto tar­koituksella
ostaa rakennustarpeita.
Canadalainen ; metsätuotannon e-dustajisto
vieraili äskettäin Neu­vostoliitossa
j a o l i "hänunästynyt"
näkemäänsä edistykseen.
Mutta Toronton ratapihoilla sei­soo
pitkät jonot Massey-Harrls-Fer-guson-
yhtiön valmistamia maata­louskoneita
vain siitä syystä, että
Ottawa ei s a l l i oven raottamista
siinä määrin, että voitaisiin käydä
kauppaa Kiinan, karissa. Täten
3,000 näitä koneita valmistanutta
työläistä joutui työttömäksi.
Olisi molempien maiden yhtei­seksi
hyödyksi jos raivattaisiin va­paan
kaupankäynnin j a kulttuurel-llsen
kanssakäymisen tieltä kaikki
esteet." — Canadian Tribune.
Conmee (Mokomon)
Shabaqua
Sunshine . . . . . ..
Nolalu .
SUver Mountain
Jackpine . . . . . ..
QuibeU . . . . . . ..
Finland . . . . . . ..
1
1
1
2
1
1
1
1
PÄIVÄN PÄKINÄ
Puo^areista ja vätiäii muuMin
toliiltolaisla vieraita vastaan toimituskirjoituksessaan, paikallinen
päivälehti ci saanut yhtään arvovaltaista lausuntoa canadalaisista läh­teistä.
Sen täytyi turvautua Yhdysvaltain pahamaineisen noitajah-taajän
hävyttömyyksiin! Ja vaikka se kiihkoili McGarthyn avulla
toimituspalstallaan. näitä pohjoisen naapurimaan vierailijoita vas­taan
torstaina, sen saman päivän numerossa, sivulla 6, oli Prince ;
Rupertista, B. C , lähetetty C P ; n uutistieto, missä kerrottiin neu-vostovaltuuskunnan
johtajan, mr.. Ishkovin kiittäneen cänadalaisten
rauhanomaista rakennustyötä ja lausuneen toivomuksen, että maailma
vapautuisi lopullisesti kaikista sodista. Mainitun uutistiedon mu-:
kaan, mr. Ishkov sanoi mm. seuraavaa: i
"Me olemmejcaikkialla huomioineet, että (canadalaiset) kan­sanjoukot
osallistuvat rauhanomaiseen työhön, että ihmiset halua­vat
parantaa elintasoaan, rakentaa parempia kaupunkeja ja saavut­taa
onnellisemman elämän .
"Neuvostokansan, ainoana toivona on myös elintasonsa paran­taminen.
Neuvostoihmiset eivät ajattele sotaa — he muistavat viime-sodan
kovat ajat. . •
"Me emme kohtaa toisiamme riittävän usein. Mitä useimmin
kohtaamme toisemme, sitä enemmän häviävät epäluulot. Silloin ei
tule enää sotaa."
, Canadalaisilla yleensä ei ole mitään tällaisia tavoitteita vas­taan.
Mutta siiä ihmeellisempää on, että mikään lehti voi jättää
huomioonottamatta omilla uutissivuillaan olevan ystävällishenkisen V
lausunnon ja mennä kauaksi rajan taakse, saadakseen vihan anunuk-keita
sellaiselta muumiolta kuin on senaattori McCarthur! - •
> Puoskareitakin on monta sorttia.
Mutta kaikille n i i l l e ominaista on
se, että yrittävät j o i k i n sellaista
"parannustyötä" minkä seuraamuk­sista
e i heillä itselläänkäänole edes
harmaata aavistusta. -
Toinen yhtäläisyys puoskarien
suhteen on siinä, että niiden vaiku­tusvalta
on lääketieteen-kehityksen'
takia hävinnyt miltei olemattomiin.
: Mutta- tämän tuosta^ ^^^U
taivaalle^ joitakin suuruusluokkaa
olevia puoskareita, joista ehkä >pa-himpia
ovat n i i n sanotut uskolla
parantajat, jotka käyttävät keinoa
telutarkoituksessahyvälbeen eräit­ten
yliherkkien ihmisten uskonnol­l
i s i a tunteita. Siksi heitä inho­taan.
Siksi on heitä vastaan helppo
nostaa mölyä - r ^ aiheettakin.
Mutta näyttää sUtä, ^ttä eräät
ihmismielien myrkyttäjät ovat sel­laisia
puoskareita, että he saatta­vat
uskolla parantajatkin joko här
peäpaaluun tai sitten omien hämä-rätarkoitustensa
edistäjiksi.
' Meidän edessämme on erikoisesti
Hollannin kunUjgatar Julianan ta­pahtuma.
- *
Kuten aina valppaita porvarOefa^
tiä lukevat kanssaihmiset tietävät.
Hollannin kuningatarta on viimeai­koina
mustamaalattu ^ mennen ja
tullen. Hänen hovinsa on leimattu
uskonnollisen mystismin j a jopa
rasputinilaisuuden . p e s ä paikaksi,
missä itseasiassa melko viaton,
mutta paholaiseksi maalattu ; " p a -
rantajanainen" Grete Hoffman o l i
saada aikaan .kuninkaallisen parin
avioeron; .Itoko hovin häpäisyn j a
vieläkin pahempaa.. .
' Mutta nyt on saanut asia hieman
toisenlaista valoa, vaikka e i vielä
aivan tyhjentävästL ,
Uutistoimisto U P : n Bonnin uuti­sessa
kerrottiin näes syyskuun 3 p.i
että kuningatar Juliana o l i uhan­nut
katkaista Hollannin suhteet
A t l a n t i n sotilasliittoon j a vieläpä
luopua kruunustakin, e l l e i maailma
luovu kilpavarustelusta. Tämän tie­don
alkulähteenä UPmaimtsee län-sisaksaläisen
kuvalehden " D e r Spie-g
r f i n " .
Tämän lehtitiedon mukaan kuniii-gatar
Juliana o l i esittänyt päämi­nisterilleen,
t r i DreesiUe, että on
aika osoittaa maailmalle, kuinka
hallitsevalla monaridalla vihdoinkin
oh rohkeutta yritykseen Idlpavaru»
telun lopettamisdEsL
T r i Dreesin tiedusteltua, kuinka
tällainen toiminta kuningattaren
mielestä.olisi sopusoinnussa Hollan­nin
'Velvollisuuksien kanssa^muita
A t l a n t i n ' valtoja kohtaan, kuninga­tar
vastasi:
" S i i n a tapauksessa katkaisen suh­teet
Atläiitin sotaliitton, vieläpä
omaan hallitukseenkin, mikäli se
asettuu minua vastaan. Hätätapauk­sessa
luovun kruunusta, mutta kiel-täytymiseiu
muuttuisi esimerkiksi
miljo<)nille ihmisille."
Ylempänä mainitun länsisaksalai-sen
kuvalehden mukaan kuningatar
Julianaä kannattaa poliittisesti ak­tiivinen
ryhmä, joka haarautuu laa­j
a l t i Hollannin yhteiskuntaan. Tä­hän
ryhjcnä^n kuuluu lukuisia Hol­lannin
protestanttisen kirkon pap­peja
j a sosialidemokraattisia. i n t e l -
lektueUeja. ,
Tämän kxmingattaren ympärille
keräyt^meeni j a hänen i suojelemansa
ryhmän jäsenet ovat pasifisteja j a
Hollannin puolueettomuuspolitiikan
kiihkeitä asianajajia, huoniauttaa
puolestaan "Der Spiegel":
Bfainita sopii, että tähän ryhmään
kuuluu'myös t a k a i l e n lehtiuutis­ten
perusteella kovasti parjattu
:^aranfajariäinen" Grete Hoffman.
M i k S I ' näissä viimeksitulleissa
tiedoissa on perää — j a Hollannin
kunin'gäftaren viimeaikainen kova-^
paineinen paijaus on merkkinä Sii­tä,
että siellä on tulta missä on sa-^^
vuakiA' —! n i i n silloin on mielihyvin
todettava, että kuningattaren k r i i i i -
uusi
j
i o n l
työ-nun
alla on — järkeäkin, puhumat­takaan
nyt inhimillisistä 'tunteista.
Samalla kertaa Hollannin kunin­gattaren
ruokottomuuteen asti men­nyt
parjaus on uusi osoitus siitä,,
että ihmisveren vuodatuksesta rik­kauksia
etsivät sodanlietsojat eivät
kaihda mitään keinoja rauhanpuo- n
lustajain mustamaalaamisessa — ja
suuren yleisön harhauttamisyrityk-sissä.
Sellaisenaan siis tämä on esimerkki siitä kuinka tärkeä
yUäpitää. kehittää j a laajentaa
tätekevien sanomalehtiä, joite Suu­ren
Rahan: sohaiset propagandistit
eivät voi käyttää hämärien pyyteit-tensä
hyväksi - j a ihmisten mielien
myrkyttämiseksL
Toisaalta tämä tapaus on eräs
uusi ^ varoitus rauhanpuolustajUIe
yleensä j a erikoisesti :työväenleh
dille: Rauhanpuolustajia löytyy kai­kista
yhteiskuntaryhmistä j a kaikis-1
ta luokista. 'Yhteistoiminta rauhan­asian
edistämiseksi voi j o olla niin
laajaa, että siihen lukeutuu omalla
tavallaan ni>rös kruunupäita vaikka
raiihnn1iilrlr«y|l OP»»"aispaino onkin
tavallisessa kansassai Siis uusi esi­merkki
j a : varoitus -lahkolaisuutta
j a ' ryhmäkiihkoUDa vastaan. '
Siiinahilrgi i l^ip^ilr«fi «anottakOOn,
että allekinoittannt pitää suuressa
arvossa kaikkia kuninkaita j a ku­ningattaria,
j o t k a t a v a l l a tai toisella
avustavat rauhan asian, voittoa. ,
— Känsäkoura.