1958-07-24-13 |
Previous | 13 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Canadan SUURJUHLA Port Arthurissa elok. 2-3 pnä, 1958
SPECIAL EDITION
Finnish Sporis And
Music FestlYal
SECTION III Torstaina, heinäk. 24 p. — Thursday, July 24, 1958
JUHLANUMERO
Canadan suomalaisten
Liitto- ja laulujulilat
OSA III
ONNITTELUMME
CANADAN SUOMALAISTEN
LHHO-, LAUIU-JA SOmOJtlHLALLE
Onnellista matkaa kaikille
Pohjoisen suurin kauppa
19 ELM ST. E. SUDBURY
ESKIMOIDENKIN ALKU
KOTI SISÄ-AASIASSA
Eskimojen alkuperää voidaan
melkoisella varmuudella seurata
Euroopan ja Aasian myöhempään
mesoliittikauteen asti. Täten
eskimot ovat ensimniäinen Amerikan
mantereen kansa jonka sivistyksen
jälkiä tosiasiallisten ar-
. keolfiöS|e»xeftallajeji »enutcel-la
senratien saavutaan tarkenunin
määriteltyyn aikaan ja paikkaan
Vanhassa maailmassa.
Tähän päätelmään on tullut
tohtori Henry B. Collins, amerikkalainen
eskimoasiantuntija,
suoritettuaan tarkan tutkimuksen
tältä kaudelta säilyneistä esineistä,
eurooppalaisissa museoissa
olevat mukaanluettuina.
Tämän kauaen euraasialaiselle
sivistykselle olivat suurimmalta
osalta tunnusomaisia pienet kiviesineet
— ohuiksi liuskoitetut ki-vityökalut
kuten veitset, kaapimet,
heittoaseet ja muut sellaiset. Niiden
valmistaminen vaati suurta kärsivällisyyttä
ja tarkkaa ammattitaitoa.
Hyvin samanlaisia esineitä on
löydetty Amerikan arktiselta alueelta
varhaiseskimojen ja heitä
edeltäneiden asuinpaikoilta. Niiden
ja Baikalin järven läheltä sekä Lena-
joen yläjuoksun varrelta äskettäin
'löydettyjen mesoliittisten ja
varhais-neoliittisten esineiden välinen
yhtäläisyys on erikoisen suuri.
Nämä alueet ovatkin todennäköi-simmih
Pohjois-Amerikan arktiselle
alueelle aikaisimmin muuttaneiden
heimojen kotimaa. He eivät olleet
eskimolta nykyisessä mielessä,
mutta kaiken todennäköisyyden
mukaan olivat läheistä sukua näiden
esi-isille.
Ne kiviesineiden peruspiirteet,
jotka ovat kaikkein tunnusomaisimpia
mesoliittiselle kaudelle —
sellaiset geometriset kuviot kuin
puoliympyrät, kolmiot, jne. —
esiintyvät yhtäläisissä muodoissa
niin kaukana toisistaan olevilla alueilla
kuin Englannissa ja Ceylonissa
ja niiden välisillä alueilla
Länsi-Euroopassa, Skandinavidssa,
Afrikassa, Keski-Idässä ja Intiassa.
Nämä kuviot esiintyvät pelkästään
Vanhassa Maailmassa eikä niitä ole
löydetty Amerikan arktiselta alueelta
tai muualta Uudesta Maailmasta.
Erityisiä yhtäläisyyksiä on
kuitenkin muissa esinetyypeissä —
esimerkiksi kaivertimissa ja pie-noisterissä.
Yleisiä yhtäläisyyksiä
molemmilla alueilla ovat kiviesineiden
pieni koko ja hamaraterien
käyttö, joissa toinen reuna on paksu
ja tylsä.
Skandinaviasta löytyy lisäksi silmiinpistävä
yhtäläisyys varhaiseskimojen
kanssa — heittoaseiden ja
veitsien piikiviset terät. Intiassa ja
Ceylonissa huomattiin pienoistorien
olevan, samalla tavoin vallalla kuin
Amerikan arktisen alueen asuma-paikoilla.
Intialaisten ja ceyloni-laisten
kokoelmien terät, jotka on
tehty teräyäreunaisen liuskan laidasta,
olivat samanlaisia kuin Hud-sonin
lahdesta Southamptonin saarelta
löydetyt.
Vielä tärkeämpiä tutkimuksiUem-me
ovat Baikal-järven ja ylemmän
Lena-joen alueelta löydetyt esineet
jotka venäläinen arkeologi, tohtori
A. P. Okladnikov on enimmäkseen
kaivanut esiin. Siperiasta löydetyt
jäännökset käsittävät suuren joukon
esinetyyppejä, jotka ovat samanlaisia
kuin arktisen Amerikan
varhais-eskimojen ja heitä edeltäneiden
asukkaiden alueilta' löydetyt-
• : !
Erityisten esinetyyppien' suuri
yhtällisyys on osoituksena läheisestä
suhteesta eskimolta edeltäneiden
heimojen ja varhais-eskimojen
sivistyksen sekä euraasialaisten mesoliittisen
ja varhaisneoliittisen sivistyksen
välillä. Si«ä-Aasia näyttää
tätei) olevan se alue, josta es-kimosivist^
sen perusainekset ovat
lähtöisin, kun taas Itä-Aasia oli
myöhemiiien ainesten alkulähde."
HEINÄKUUN PÄIVIÄ
PRUNNIPUISTOSSA
Hajakuvia Suomen ensimmäisestä
näyttelystä vuodelta 1876
HehdnU. — Yli kahdeksankymmentä
vuotta on kulpnut ensimmäisestä
suomalaisesta yleisnäyt-telystä,
joka pidettiin heinäkuussa
V. 1876. Ajatus tällaisen Suomen
näyttelyn aikaansaamisesta
oli lähtöisin J. W. Snellmanista,
juka esitti sen jo 1860-luvulla.«
Asiaa pohdittiin monessakin muodossa,
mutta näyttelyn toteutumisen
esti vuoden 1867 ankara ka-tevuosi
ja sitä seurannut hätä- ja
nälkäkausi.
Paremmat ajat koittivat jälleen
ja suuri "Yleinen Näyttely" saatettiin
juhlallisesti avata heinäkuun
ensimmäisenä päivänä vuonna 1876.
Koko Helsinki oli avajaisten edellisinä
päivinä kuin kuumeessa, olivathan
rakennelmat näyttelypaikalla
jotakin aivan uutta ja ihmeellistä.
NäytteU^n paikkana oli kaunis
Kaivopuisto. Sinne oli jo v.
1838 rakennettu suosittu Ullanlinnan
kylpylä sekä Kaivohuone. Silloisten
välimatkojen ipukaan oli
Kaivopuisto "hyvin kaukana keskustasta".
Sinne päästiin maitse
ainoastaan likaista ja rapakkoista,
rappeutuneiden magasiinien reunustamaa
tietä myöten. Korkeita
näyttelyvieraita ei kuitenkaan sopinut
kuljettaa sitä tietä näyttelypaikalle,
joten ainoa mahdollisuus oli
turvautua laivareittiin. Ullanlinnan
kylpylän eteen rakennettiin mm.
kaksi laivalaituria, joihin kauppatorilta
lähtevät laivat toivat yleisön.
Useista venelaitureista puhumattakaan.
Näyttelyn rakennelmiin ja koristeluun
iihrattiin huomattavia summia,
mutta niinpä näyttelystä tulikin
loistelias ajan vaatimukset huomioonottaen.
Vain pieni lainaus
Suomen Kuvalehden kesäkuun numerosta
1876, joka antaa selvän kuvan
näyttelypaikasta:
— Helsingin "Prunnipuistossa",
puitten ja ruohoisain nurmien keskellä
kohoaa korkeakupuinen, mo-nihuippuinen,
kepeä, sievä rakennus
— se on se tiikalinna, jossa
Suomen nuori teollisuus nyt ensi
kertaa saa näyttää, onko se vielä
nukkuva Lumivalko-prinsessa, vai
onko nykyaika, se mahtava herättäjä,
myös hänetkin jo saanut hereille."
Laajassa näyttelyssä herätti huomiota
erikoisesti eräs arvokkaimmista
ja mielenkiintoisimmista osastoista,
opiskelevan nuorison järjestämä
kansantieteellinen osasto.
Ylioppilaat olivat suurella innolla
ja harrastuksella keränneet kautta
maan oiihen tarvittavan arvokkaan
aineiston. Osasto käsitti useita täydellisesti
sisustettuja maalaiskoteja
eri maakuntien 'kansallispukuihin
puettuinc mallinukkeineen. Siellä
oli Säkylän-talo länsi-Suomesta, alahärmäläinen
tupa että etelä-Pohjanmaalta,
anjalainen häähuone, hämä-läiften
tupa jouluasussa, karjalainen
pirtti. Kaiken tämän lisäksi oli
näytteillä suuri joukko erilaisia
kansatieteellisiä esineitä. Silloinhan
elettiin kansallistunteen suurta,
heräämisaikaa. Siksipä tällä osastolla
olikin harvinaisen suuri ja
huomattava kulttuurimerkitys. Tä-
PARHAINTA MENESTYSTÄ
SUOMALAISTEN JUHLALLE
Hauskaa juhlamatkaa!
"TEIDÄN PAIKKAKUNTANNE HOTELU'
BUUIUlUUIlUIUii HOTEL
Alertsin kentän vieressä Lockerby, Ontario
tä suurella vaivalla, voimia ja varoja
säästämättä koottua osastoa
ei näyttelyn päätyttyä hävitetty,
vaan siitä muodostui vankka ja pysyväinen
pohja heti näyttelyn jälkeen
perustetulle kansatieteelliselle
museolle, joka myöhemmin liitettiin
uuteen Kansallismuseoon.
Näyttelyn kohokohdaksi muodostui
heinäkuun 15 päivä, jolloin' keisari
Aleksanteri II puolisonsa Marian,
perintöruhtinaan ja suuren
loistavan seurueensa kanssa saapui
näyttelyyn. Keisari osoitti silmin-
Juhlatervehdys
Vancouverista
ENTISELTÄ URHEILIJALTANNE . . .
PARHAiNTA MENESTYSTÄ
limO-JA LAULUiUHlALLE!
LYALL BEATON
VAKUUTUS- JA KIINTEIMISTÖTOIMISTO
Puhelin OS. 5-6441 - kotiin OS. 4-2107
18 Durhäm. St. North Sudbury
PARHAINTA MENESTYSTÄ
SUOMALAISTEN
LAULU- JA URHEILUJUHLALLE
HAUSKAA MATKAA
PORT ARTHURIIN
PARHAINTA MENESTYSTÄ
URHBILIJOILLE JA LAULAJILLE
MUISTAKAA . .
VIRVOKEJUOMIA
KUN HALUATTE VIRKISTYSTÄ
l ^ t t o o Q f l Q Q Q Q Q f l O O Q f l Q Q a Q Q O Q g o n Q O Q j o o o Q p Q p o o Q o 0 0 0 0 0 o o Q o o o_ftj> qo o o o o
SUDBURY BREWING^MALT1NG
LORNE ST.
COMPANY LIMITED
PUH. OS. 5-7561 SUDBURY
Vancouver. — Täällä lännellä
ovat vallinneet kauniit aurinkoiset
ilmat ja lomalaisilla on siis tilaisuus
paahdattaa itsensä kullanruskeiksi.
Kuivuuden vuoksi ovat metsätyöt
hiljaisia, sahalaitokset kuitenkin
ovat lisänneet työtehoaan kevääseen
verrattuna. Lakkoa ei tullut
puutavarateollisuudessa, ei ainakaan
vielä. Juttu on vielä vailla
ratkaisua syyskuuhun asti, saa nähdä
miten se sitten ratkeaa.
Erinäisiä työtaisteluja oh täällä
jatkuvasti menossa CPR kauppalaivojen
lakko jatkuu joka on huomattavin.
Leipävarrasta koetetaan nostaa
ylemmäs työnantajain taholta jota
nähtävää innostusta näyttelyn eri
osastoihin, varsinkin konehalliin ja
kansatieteelliseen osastoon. Pistäytyen
välillä maistamaan Sinebrychoffin
olutta liikkeen viihtyisässä
"Bierhallissa" (oluttuvassa), keisari
suoritti huomattavia taideostoja.
Mm. hän osti Walter Runebergin
"Psyke ja Jupiter kotka" maalauksen,
Hj. Munsterhjelmin "Kuutamoja
Suomen saaristossa" ja O.
Kleinehin suuren merimaiseman.
Heinäkuun 15:nnen keisarivierailu
näyttelyssä kesti puolentoista
tuntia. ,
Heinäkuun 17. päivänä saapui
keisarinna ruhtinaallisten "daa-miensä"
kanssa uudelleen näyttelyyn
tutustuen tarkoin'sen eri osastoihin
ja tehden huomattavia ostoksia.
Kerrotaan hänen kotiteollisuus-osastolla
suurella mielenkiinnolla
tutkineen ja haistelleen katajaista
viilikulhoa tiedustellen, mikä puu
voi tuoksua näin puhtaan ihanalle.
Hilja Kaski, KU.
työläisten pitää lakonkin avulla:
koettaa pitää tasapainossa.
Rakennusalalla on vilkasta touhua,
ei kuitenkaan riittämiin, sillä
paljon on ammattirakennusmiehiä
työttömänä. Omakotirakennuksia
nousee kuin sieniä sateella, pulma
vain on siinä, että ei ole työläisillä
varoja päästä niihin ihaniin koteihin
käsiksi ja pitää niitä hallussaan.
Kolmen nukkumahuoneen asunnon
hinta on siinä $16,000 korvilla,
uusien nimittäin. Pitäisi olla vakituinen
tulo pitääkseen tällaisen
hallussaan, jota ikävä kyllä ei monellakaan
työläisellä ole. Melkein
joka toisessa talossa on vakituisesti
"For Sale" taulu. Voisi sanoa kuten
entinen poika, että onpas täällä
Canadassa-paljon forsale-nimisiä
ihmisiä! Tällaisen kuvan voiinme
siis antaa täältä kultaiselta ja aurinkoiselta
länneltä!
Järjestöväki valmistautua sinne
Arthnrin suurjuhlille, joka
onkin jo men'ossa kun tämä ehtii
lehtemme lukijain , nähtäväksi.
Toivomme matkailijoille täältä
kuten muualtakin parhainta
mahdollista hjrvää, on tietjrsti
suurenmoista olla mukana suorilla
katselmuksilla kuten nämäkin
kulttuuri- ja urheilujuhlat
tulevat olemaan. Parhaimmat tier-vehdyksemme
juhlien järjestäjille
sekä koko juhlayleisölle toivottaa
— Mökinpoika.
ONNITTELUMME
SUURJUHLAIiE!
Matilda ja Oskari Revoniemi
Lac du Bonnet, Man.
Ida Nordlund*
Sudbury, Ontario
TERVEHDYKSEMME
BOTTLING WORKS LTD.
"•"Suositun "PEPSI-COLA"
* ja muiden maukkaiden
* virvokejuomien pullottajat •••****•••*••*•
PUHELIN OS. 4-4571
252 Regent Street South Sudbury-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 24, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-07-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580724 |
Description
| Title | 1958-07-24-13 |
| OCR text | Canadan SUURJUHLA Port Arthurissa elok. 2-3 pnä, 1958 SPECIAL EDITION Finnish Sporis And Music FestlYal SECTION III Torstaina, heinäk. 24 p. — Thursday, July 24, 1958 JUHLANUMERO Canadan suomalaisten Liitto- ja laulujulilat OSA III ONNITTELUMME CANADAN SUOMALAISTEN LHHO-, LAUIU-JA SOmOJtlHLALLE Onnellista matkaa kaikille Pohjoisen suurin kauppa 19 ELM ST. E. SUDBURY ESKIMOIDENKIN ALKU KOTI SISÄ-AASIASSA Eskimojen alkuperää voidaan melkoisella varmuudella seurata Euroopan ja Aasian myöhempään mesoliittikauteen asti. Täten eskimot ovat ensimniäinen Amerikan mantereen kansa jonka sivistyksen jälkiä tosiasiallisten ar- . keolfiöS|e»xeftallajeji »enutcel-la senratien saavutaan tarkenunin määriteltyyn aikaan ja paikkaan Vanhassa maailmassa. Tähän päätelmään on tullut tohtori Henry B. Collins, amerikkalainen eskimoasiantuntija, suoritettuaan tarkan tutkimuksen tältä kaudelta säilyneistä esineistä, eurooppalaisissa museoissa olevat mukaanluettuina. Tämän kauaen euraasialaiselle sivistykselle olivat suurimmalta osalta tunnusomaisia pienet kiviesineet — ohuiksi liuskoitetut ki-vityökalut kuten veitset, kaapimet, heittoaseet ja muut sellaiset. Niiden valmistaminen vaati suurta kärsivällisyyttä ja tarkkaa ammattitaitoa. Hyvin samanlaisia esineitä on löydetty Amerikan arktiselta alueelta varhaiseskimojen ja heitä edeltäneiden asuinpaikoilta. Niiden ja Baikalin järven läheltä sekä Lena- joen yläjuoksun varrelta äskettäin 'löydettyjen mesoliittisten ja varhais-neoliittisten esineiden välinen yhtäläisyys on erikoisen suuri. Nämä alueet ovatkin todennäköi-simmih Pohjois-Amerikan arktiselle alueelle aikaisimmin muuttaneiden heimojen kotimaa. He eivät olleet eskimolta nykyisessä mielessä, mutta kaiken todennäköisyyden mukaan olivat läheistä sukua näiden esi-isille. Ne kiviesineiden peruspiirteet, jotka ovat kaikkein tunnusomaisimpia mesoliittiselle kaudelle — sellaiset geometriset kuviot kuin puoliympyrät, kolmiot, jne. — esiintyvät yhtäläisissä muodoissa niin kaukana toisistaan olevilla alueilla kuin Englannissa ja Ceylonissa ja niiden välisillä alueilla Länsi-Euroopassa, Skandinavidssa, Afrikassa, Keski-Idässä ja Intiassa. Nämä kuviot esiintyvät pelkästään Vanhassa Maailmassa eikä niitä ole löydetty Amerikan arktiselta alueelta tai muualta Uudesta Maailmasta. Erityisiä yhtäläisyyksiä on kuitenkin muissa esinetyypeissä — esimerkiksi kaivertimissa ja pie-noisterissä. Yleisiä yhtäläisyyksiä molemmilla alueilla ovat kiviesineiden pieni koko ja hamaraterien käyttö, joissa toinen reuna on paksu ja tylsä. Skandinaviasta löytyy lisäksi silmiinpistävä yhtäläisyys varhaiseskimojen kanssa — heittoaseiden ja veitsien piikiviset terät. Intiassa ja Ceylonissa huomattiin pienoistorien olevan, samalla tavoin vallalla kuin Amerikan arktisen alueen asuma-paikoilla. Intialaisten ja ceyloni-laisten kokoelmien terät, jotka on tehty teräyäreunaisen liuskan laidasta, olivat samanlaisia kuin Hud-sonin lahdesta Southamptonin saarelta löydetyt. Vielä tärkeämpiä tutkimuksiUem-me ovat Baikal-järven ja ylemmän Lena-joen alueelta löydetyt esineet jotka venäläinen arkeologi, tohtori A. P. Okladnikov on enimmäkseen kaivanut esiin. Siperiasta löydetyt jäännökset käsittävät suuren joukon esinetyyppejä, jotka ovat samanlaisia kuin arktisen Amerikan varhais-eskimojen ja heitä edeltäneiden asukkaiden alueilta' löydetyt- • : ! Erityisten esinetyyppien' suuri yhtällisyys on osoituksena läheisestä suhteesta eskimolta edeltäneiden heimojen ja varhais-eskimojen sivistyksen sekä euraasialaisten mesoliittisen ja varhaisneoliittisen sivistyksen välillä. Si«ä-Aasia näyttää tätei) olevan se alue, josta es-kimosivist^ sen perusainekset ovat lähtöisin, kun taas Itä-Aasia oli myöhemiiien ainesten alkulähde." HEINÄKUUN PÄIVIÄ PRUNNIPUISTOSSA Hajakuvia Suomen ensimmäisestä näyttelystä vuodelta 1876 HehdnU. — Yli kahdeksankymmentä vuotta on kulpnut ensimmäisestä suomalaisesta yleisnäyt-telystä, joka pidettiin heinäkuussa V. 1876. Ajatus tällaisen Suomen näyttelyn aikaansaamisesta oli lähtöisin J. W. Snellmanista, juka esitti sen jo 1860-luvulla.« Asiaa pohdittiin monessakin muodossa, mutta näyttelyn toteutumisen esti vuoden 1867 ankara ka-tevuosi ja sitä seurannut hätä- ja nälkäkausi. Paremmat ajat koittivat jälleen ja suuri "Yleinen Näyttely" saatettiin juhlallisesti avata heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1876. Koko Helsinki oli avajaisten edellisinä päivinä kuin kuumeessa, olivathan rakennelmat näyttelypaikalla jotakin aivan uutta ja ihmeellistä. NäytteU^n paikkana oli kaunis Kaivopuisto. Sinne oli jo v. 1838 rakennettu suosittu Ullanlinnan kylpylä sekä Kaivohuone. Silloisten välimatkojen ipukaan oli Kaivopuisto "hyvin kaukana keskustasta". Sinne päästiin maitse ainoastaan likaista ja rapakkoista, rappeutuneiden magasiinien reunustamaa tietä myöten. Korkeita näyttelyvieraita ei kuitenkaan sopinut kuljettaa sitä tietä näyttelypaikalle, joten ainoa mahdollisuus oli turvautua laivareittiin. Ullanlinnan kylpylän eteen rakennettiin mm. kaksi laivalaituria, joihin kauppatorilta lähtevät laivat toivat yleisön. Useista venelaitureista puhumattakaan. Näyttelyn rakennelmiin ja koristeluun iihrattiin huomattavia summia, mutta niinpä näyttelystä tulikin loistelias ajan vaatimukset huomioonottaen. Vain pieni lainaus Suomen Kuvalehden kesäkuun numerosta 1876, joka antaa selvän kuvan näyttelypaikasta: — Helsingin "Prunnipuistossa", puitten ja ruohoisain nurmien keskellä kohoaa korkeakupuinen, mo-nihuippuinen, kepeä, sievä rakennus — se on se tiikalinna, jossa Suomen nuori teollisuus nyt ensi kertaa saa näyttää, onko se vielä nukkuva Lumivalko-prinsessa, vai onko nykyaika, se mahtava herättäjä, myös hänetkin jo saanut hereille." Laajassa näyttelyssä herätti huomiota erikoisesti eräs arvokkaimmista ja mielenkiintoisimmista osastoista, opiskelevan nuorison järjestämä kansantieteellinen osasto. Ylioppilaat olivat suurella innolla ja harrastuksella keränneet kautta maan oiihen tarvittavan arvokkaan aineiston. Osasto käsitti useita täydellisesti sisustettuja maalaiskoteja eri maakuntien 'kansallispukuihin puettuinc mallinukkeineen. Siellä oli Säkylän-talo länsi-Suomesta, alahärmäläinen tupa että etelä-Pohjanmaalta, anjalainen häähuone, hämä-läiften tupa jouluasussa, karjalainen pirtti. Kaiken tämän lisäksi oli näytteillä suuri joukko erilaisia kansatieteellisiä esineitä. Silloinhan elettiin kansallistunteen suurta, heräämisaikaa. Siksipä tällä osastolla olikin harvinaisen suuri ja huomattava kulttuurimerkitys. Tä- PARHAINTA MENESTYSTÄ SUOMALAISTEN JUHLALLE Hauskaa juhlamatkaa! "TEIDÄN PAIKKAKUNTANNE HOTELU' BUUIUlUUIlUIUii HOTEL Alertsin kentän vieressä Lockerby, Ontario tä suurella vaivalla, voimia ja varoja säästämättä koottua osastoa ei näyttelyn päätyttyä hävitetty, vaan siitä muodostui vankka ja pysyväinen pohja heti näyttelyn jälkeen perustetulle kansatieteelliselle museolle, joka myöhemmin liitettiin uuteen Kansallismuseoon. Näyttelyn kohokohdaksi muodostui heinäkuun 15 päivä, jolloin' keisari Aleksanteri II puolisonsa Marian, perintöruhtinaan ja suuren loistavan seurueensa kanssa saapui näyttelyyn. Keisari osoitti silmin- Juhlatervehdys Vancouverista ENTISELTÄ URHEILIJALTANNE . . . PARHAiNTA MENESTYSTÄ limO-JA LAULUiUHlALLE! LYALL BEATON VAKUUTUS- JA KIINTEIMISTÖTOIMISTO Puhelin OS. 5-6441 - kotiin OS. 4-2107 18 Durhäm. St. North Sudbury PARHAINTA MENESTYSTÄ SUOMALAISTEN LAULU- JA URHEILUJUHLALLE HAUSKAA MATKAA PORT ARTHURIIN PARHAINTA MENESTYSTÄ URHBILIJOILLE JA LAULAJILLE MUISTAKAA . . VIRVOKEJUOMIA KUN HALUATTE VIRKISTYSTÄ l ^ t t o o Q f l Q Q Q Q Q f l O O Q f l Q Q a Q Q O Q g o n Q O Q j o o o Q p Q p o o Q o 0 0 0 0 0 o o Q o o o_ftj> qo o o o o SUDBURY BREWING^MALT1NG LORNE ST. COMPANY LIMITED PUH. OS. 5-7561 SUDBURY Vancouver. — Täällä lännellä ovat vallinneet kauniit aurinkoiset ilmat ja lomalaisilla on siis tilaisuus paahdattaa itsensä kullanruskeiksi. Kuivuuden vuoksi ovat metsätyöt hiljaisia, sahalaitokset kuitenkin ovat lisänneet työtehoaan kevääseen verrattuna. Lakkoa ei tullut puutavarateollisuudessa, ei ainakaan vielä. Juttu on vielä vailla ratkaisua syyskuuhun asti, saa nähdä miten se sitten ratkeaa. Erinäisiä työtaisteluja oh täällä jatkuvasti menossa CPR kauppalaivojen lakko jatkuu joka on huomattavin. Leipävarrasta koetetaan nostaa ylemmäs työnantajain taholta jota nähtävää innostusta näyttelyn eri osastoihin, varsinkin konehalliin ja kansatieteelliseen osastoon. Pistäytyen välillä maistamaan Sinebrychoffin olutta liikkeen viihtyisässä "Bierhallissa" (oluttuvassa), keisari suoritti huomattavia taideostoja. Mm. hän osti Walter Runebergin "Psyke ja Jupiter kotka" maalauksen, Hj. Munsterhjelmin "Kuutamoja Suomen saaristossa" ja O. Kleinehin suuren merimaiseman. Heinäkuun 15:nnen keisarivierailu näyttelyssä kesti puolentoista tuntia. , Heinäkuun 17. päivänä saapui keisarinna ruhtinaallisten "daa-miensä" kanssa uudelleen näyttelyyn tutustuen tarkoin'sen eri osastoihin ja tehden huomattavia ostoksia. Kerrotaan hänen kotiteollisuus-osastolla suurella mielenkiinnolla tutkineen ja haistelleen katajaista viilikulhoa tiedustellen, mikä puu voi tuoksua näin puhtaan ihanalle. Hilja Kaski, KU. työläisten pitää lakonkin avulla: koettaa pitää tasapainossa. Rakennusalalla on vilkasta touhua, ei kuitenkaan riittämiin, sillä paljon on ammattirakennusmiehiä työttömänä. Omakotirakennuksia nousee kuin sieniä sateella, pulma vain on siinä, että ei ole työläisillä varoja päästä niihin ihaniin koteihin käsiksi ja pitää niitä hallussaan. Kolmen nukkumahuoneen asunnon hinta on siinä $16,000 korvilla, uusien nimittäin. Pitäisi olla vakituinen tulo pitääkseen tällaisen hallussaan, jota ikävä kyllä ei monellakaan työläisellä ole. Melkein joka toisessa talossa on vakituisesti "For Sale" taulu. Voisi sanoa kuten entinen poika, että onpas täällä Canadassa-paljon forsale-nimisiä ihmisiä! Tällaisen kuvan voiinme siis antaa täältä kultaiselta ja aurinkoiselta länneltä! Järjestöväki valmistautua sinne Arthnrin suurjuhlille, joka onkin jo men'ossa kun tämä ehtii lehtemme lukijain , nähtäväksi. Toivomme matkailijoille täältä kuten muualtakin parhainta mahdollista hjrvää, on tietjrsti suurenmoista olla mukana suorilla katselmuksilla kuten nämäkin kulttuuri- ja urheilujuhlat tulevat olemaan. Parhaimmat tier-vehdyksemme juhlien järjestäjille sekä koko juhlayleisölle toivottaa — Mökinpoika. ONNITTELUMME SUURJUHLAIiE! Matilda ja Oskari Revoniemi Lac du Bonnet, Man. Ida Nordlund* Sudbury, Ontario TERVEHDYKSEMME BOTTLING WORKS LTD. "•"Suositun "PEPSI-COLA" * ja muiden maukkaiden * virvokejuomien pullottajat •••****•••*••*• PUHELIN OS. 4-4571 252 Regent Street South Sudbury- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-07-24-13
