Vapaus, July 28, 1964

              i
M
m.
Sfyiilt^ „ , Tiisfain^ heitiäk.'28 p.'— Tuesday, July 28, 1964
INDEPENDENT LABQR ORGAN
OF FINNISH CÄNADIANS
EstabUshed Nov. 6. 1911 TAPAUS
(LIBERTY)
M J t ^ r ; W. EUund . . ^ . Manager: E. Suksi .y^V.' Töephöner Of f tee" 674-4264 — Editoria] 674-4865
^ thrice weeMy: Tuesdays, Thursda^s and Saturdays H>y Vapaus
^ qo. Ltd.. 100-^09^ E l n r S t . We8t; Sudb>u-y. Ontarto. CatUidii.
' Mailing address: Ek)x 69 f
Jv.Advertlslng rotea^ appUcation. branslations free of charge;
Aiit|bR>ri«ed as.se<x)nd.c^
and Ipr:^pa^ment^of>;po6tage in (»uh
CANADIAN LANGUAGEPRESS
' mAtSBlNNA.T .
G^nadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USArssa
w! . ' 3 kk. 2.75 Suotaessa:
1 vk. $10.00 6 kk; $5.25
1 vk. 1050 6 kk. ^75
Elintaso kokoaa NLssa
- l^.v Toistaen sanasta sanaan Helsingin Sanomien päättömän
5^itteen, että palkankorotukset eivät muka korota neuvos-itdtaj^
(!), Torontossa ilmestyvä Vapaa Sa­na-
sanoi, että Hrushtshevin lupaamat "laajat palkankorotuk-s5&
than eivät sinänsä kohota elintasoa ollenkaan, jolleivat he
ABukuta suurempaan tuotantoon vievänä kannustimena . . ."
j%^että "Amerikan kapitalistinen yhteiskunta menee koko
hyvää vauhtia edellä (NL:n elintasosta) . .
Mutta mikä on totuus?
Katsotaanpa Moskovasta käsin, miten NL:ssa pyritään
toteuttamaan kommunismin ohjelmaa, kuten on selitetty.
^ V Korkein neuvosto, maan parlamentti, hyväksyi kuluvan
heinäkuun 12 pnä alkaneessa kokouksessaan kaksi tärkeätä
la]|ia, joista on kirjoitettu ja väitelty tavallista enemmän
lÄ^arimaidenkin . valtalehdissä, Ganadan- päivälehdet mu-iflE^
mluettuna.
?f y Nämä nyt hyväksytyt lait merkitsevät huomattavaa ias-
Iftita toteutettaessa maan kommunistisen puolueen v. 1961
läfVäksymää uutta ohjelmaa kommunismin rakentamiseksi
^vuotissuunnitelman puitteissa.
A.'. Toinen nyt hyväksytty laki ulottaa aikaisemmin teolli-suiiden
työntekijöille annetun vanhuudenturvan myös mäa-
^ d u n väestöä, kollektiivitalonpoikia koskevaksi, joits^ on
miljoonaa. Tähän asti kollektiivitiloilla on ollut oikeus
^ k s a a vanhuudeneläke oman tilansa jäsenille, mUtta sen
ovat pystyneet tekemään vain parhaat tilat. Nyt hyväksy-tatti
lain mukaan kaikille 65 vuotta täyttäneille kollektiivi-
4äj6n miehille ja 60 vuotta täyttäneille naisille maksetaan
itanhuudeneläkettä ensi vuoden alusta lukien. Eläkkeen suu-
JJHjis määräytyy henkilön aikaisempien ansioiden mukaan ja
^/on vähintään 12 ruplaa- ja enintään 102 ruplaa kk. Laki
«^^llyttää niinikään avustuksia kollektiivitilojen naisille
i^^ytysajoilta, sillä he saavat palkallisen loman 56 päivää
ennen ja 56 päivää jälkeen synnytyksen. Eläkkeitä annetaan
vi^ös invaliideille ja lapsille, jotka ovat menettäneet huol­tajan.
Täten Neuvostoliiton koko väestö on tullut yhtenäisen
Yhtiön säätämän eläkejärjestelmän piiriin.
Yhtä merkittävä on toinen korkeimman neuvoston hy-
Y^symä laki, jolla 18 miljoonan työntekijän palkkoja koro­tetaan
osittain tämän vuoden ja osittain ensi vuoden aikana,
i Isfekimäarin 21 prosentilla. Vaikka näitä-palkankorotuksia
ÖpJ sanottu propagandamielessä "virkamiesten" palkankoro­tuksiksi,
niin todellisuudessa korotus koskee opetustoimen,
l^kintähuoUon, liike-elämän ja yleensä ns. palvelusammat-tien
sekä asunto- ja kunnallishallinnon alalla työskenteleviä
tjföläisiä ja toimenhaltijoita, joiden palkat ovat jääneet jäl­keen
muiden työläisten palkoista. Lisäksi on syytä huomioi-ää,
että toisin kuin on tapa tämänsuuntaisissa -korotuksissa
kapitalistimaissa, NL:ssa nyt toimeenpantava palkankorotus
Sn. suurempi alinunin palkattujen kohdalta, ja kokonaisuu­dessaan
se merkitsee, että joka neljäs Neuvostoliiton työläi­nen
ja toimenhaltija saa nyt palkankorotuksen. Myöhemmin
scniraavat tietenkin lisäuudistukset, jotka kohottavat neuvos-
^kansan elintason vuoteen 1980 mennessä maailman kor-feeinmiaksi,
kuten NKPcn ohjelmassa hahmoitellaan.
C: Tällaisia ovat tosiasiat, joista Vapaa Sana EI KERRO
liSdjoilleen, ja jotka se kuittaa Hesan tuulesta temmatulla
Viitteellä, etteivät-nämä palkankorotukset muka kohota elin-tesoa!
' ^ «10 9i
;Tätä NL:n korkeimman neuvoston suurisuuntaista uu-dötusta
on arvosteltu kahdelta suunnalta, joilla on kuitenkin
y|it3rmäkohtana sama Neuvostoliiton-vastainen kiukuttelu.
: ] ^ n a moittii NL:n eläkeparannuksia ja palkankorotuksia
'jkapitalisniiin" johtaviksi tekijöiksi jota vastoin porvarilli-lehdistö,
joista Hesa on yksi, yrittää väheksyä tämän
sijurisuuntaisen parannuksen merkitystä ja arvoa.
KAHDEN TAHON ARVOSTELUSTA
Tästä "Kahden tahon arvostelusta" kirjoitti Helsingissä
ilmestyvä Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti,
§I{DL:n äänenkannattaja Kansan Uutiset viikko sitten tors­taisessa
toimituskirjoituksessaan mm. seuraavaan
r.V Kiinan konmiunistisen puolueen johtajat ovat arvostel-
Ifeöt Neuvostoliiton veljespuolueen hyväksymää kommunis­min
rakentamisen ohjelmaa siltä kannalta, että se kohottaa
fi^nsan elintasoa ja merkitsee muka "porvarillistumista". K i i -
iilfesa on esitetty nuorison "vallankumouksellistumisen" oh-^
jejma, joka asettaa tavoitteeksi kommunismiin siirtymisen
Äöljän tai viiden sukupolven aikana, noin sadassa vuodessa.
Knnan nuorison keskuuteen levitetään tunnusta: "Vaikka il­man
housuja, mutta atomipommi on saatava"! Tällaiseen ar-
' vosteluun tuskin kannattaa=r-yhtyä vastailemaan vakavasti,
f^äministeri Hrusljtshev on epäilemättä oikeassa julistaes^
; "Sosialistisessa yhteiskunnassa teollisuuden kehitys,
nl^atalouden kohottaniinen, tieteen ja tekniikan edistys,
§§|mtojen ja elämän mukavuuksien rakentaminen, kulttuu-
. igDp kehittäminen — kaikikl se on tarkoitettu tekemään ihmi-sg^
elämän turvatuksi, turvaamaan hänen luovien voimien­sa}
ja kykyjensä kukoistuksen kaikki ehdot."
*. 4 Kiinasta tulleeseen vastaväitteeseen, että Neuvostoliitos-sa^'
asetetaan taloudellinen kehitys ja kansan aineellisen hy-
Slifivoinnin turvaaminen "epämarxilaisesti" politiikan ja ideo-
\(yian edelle, Hrushtshov vastasi Engelsin sanoilla tosin
l^gelsin nimeä mainitsematta että marxilaisuuden mu-
^ ^^&n ihmisten täytyy, syödä, juoda, pukeutua ja hankkia
»(mtoja ennen kuin he voivat harrastaa ideologiaa ja poli-tukkaa.
Kieltämättä osuvasti sanottu.
W Lännen kapitalistien suomalainen äänenkannattaja Hel-si0igm
Sanomat ehti jo keskiviikkoisessa pääkirjoituksessaan
j ^ u s k e l l a "kiusallista Kiinaa" ja ennustella "kommunisti-maailman
hajoamista". Samalla se yritti antaa Kiinasta
^ I j ^ l l e arvostelulle pontta väittämällä, että "neuvostohalli-
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten, eli v. 1946 Eteläpään Liittojuhlassa napattu juhlaparaatia esittävä kuva.
öliylc ö mur enne
ThomasB. Buchanan: K U K A MURHASI K E N N E D Y N ? (TAMMI, 1964)
N i i n kuka murhasi U S A : n presidentin John Fitzgerald Kennedyn
Dallasissa marraskuun 22 pnä 1963? Se o n kysymys. Joka yhä askarruttaa
maalimaa, j a eräs asiaa tutkineista on amerikkalainen lehtimies TJiomas
Buchanan, jonka laajaa huomiota herättänyt teos on nyt luettavissa myös
suomen kielellä.
J a kun on lukenut Buchananin teoksen, n i i n on myös helppo younär-tää
sen herättämä huomio. Buchanan käy yksUylskobtalseflti ISvltsö: Ae
väittämät, joiden on selitetty osoittaneen Lee Harvey 08waldin syylli»
syyden, j a hän päätyy aluksi kahteen johtopäätökseen: 08wald ei ole voI>
nut toimia yksin j a Oswaid ei ole voinut olla vasemmtetolaineB:
Tässä yhteydessä lienee (urba
ryhtyä selostamaan Buchananin
teosta niiltä osin, joissa hän käsit­telee
OswaIdin "vasemmistolaisuut­ta'.
"Kommunistisalaliittoa' koske­vat
väittämät Buchanan todistaa
mahdottomiksi ja niistä on yleensä­kin
jo luovuttu.
Sitä vastoin on mitä mielenkiin'
toisinta tutustua niihin perustelui
hin, joiden avulla Buchanan torjuu
Teidän ja meidäni
I kotiveräjältä 1
Gwcnda ja Jorma Palomäki To­rontosta,
saapuivat viikon lopulla
"vanhoille kotikonnuille", ja lo­mailevat
nyt Jorman veljen, Karl
Palomäen luona Wahnapitaessa,
Ont.
Toivotaan lomalaisille pohjolan
voittamattoman kauniita suvipäi-viä.
lus on vain antanut pakosta­kin
myöten kansan yleiselle
mielipiteelle sanoessaan koh-distavansa
päähuomion elinta­son
kohottamiseen omassa
maassa" . . . "Hänen lupaa­mansa
laajat palkankorotuk­sethan
eivät sinänsä kohota
elintasoa ollenkaan, .jolleivät
ne vaikuta suurempaan tuotan­toon
vievänä kannustimena."
Väite on ällistyttävä. Kuka
tahansa ymmärtä, että 18 mil­joonalle
työntekijälle suoritet­tu
keskimääräinen 21 prosen­tin
palkankorotus korottaa tä­män,
palkankorotuksen saajien
elintasoa vastaavassa määräs­sä,
kun k.ulutustarvikkeiden
hinnat ja muut menot pysyvät
entisellään ja kun sosialiturvaa
vielä laaj ennetään samanaikai­sesti
,kuten Hrushtshevin pu­heessa
todetaan. Joka neljän­nen
Neuvostoliiton kansalaisen
elintason nousua tämän pal­kankorotuksen
seurauksena ei
siis voida kiistää.
Edelleen Helsingin Sanomat
väittää, ettei neuvostokansan
elintasoa voida muka kohottaa
lähiaikoina samalle tasolle
kuin amerikkalaisten. Lehti se-'
littää Hrushtshevin "unohta­neen",
että neuvostokansan
elintason noustessa "Amerikan
kapitalistinen yhteiskunta me­nee
koko ajan hyvää vauhtia
edellä".
Mutta miksi HS "unohti"
tästä edellämehosta ne nume­rot,
jotka Neuvostoliiton pää­ministeri
esitti? Kymmenen
vuotta sitten Neuvostoliiton
teollisuustuotannon -määrä^oli
33% Yhdysvaltojen teollisuus^
tuotannosia,, vuonna 1963 Jo
65%. Henkilöä kohden lasket­tuna
teollisuustuotannon kas­vun
vauhti on ollut Neuvosto­liitossa
vuosittain keskimäärin
7.9, Amerikan Yhdysvalloissa
1,8%. Kenen tahansa on help­po
huomata, että Yhdysvalto­jen
edellämeno saattaa joseu-raavalla
kymmenluvulla muut­tua
perässätuloksi.
Enempää Kiinasta tullut
"ylivallankumouksellinen"
kuin lännestä esitetty patavan-hoillinenkaan
arvio eivät voi
kumota sitä tosiasiaa, että Neu­vostoliitto
kohottaa jatkuvasti
kansan elintasoa ja siirtyy jo
tämän sukupolven aikana kom­munismiin,
näyttää tietä kaik­kien
kansojen hyvinvointiin.
selityksen Osvvaldista "yksinäisenä
sutena", johon jopa Kennedyn mur­haa
koskeva virallinenkin tutkimus
on nyt päätynyt.
Ensiksi: viralliselta taholta selite­tään,
että kaikki Kennedyä kohden
ammutut laukaukset tulivat Texas­in
koulukirjavaraston ikkunasta.
Buchanan suhtautuu tähän mitä
surimmalla epäluulolla. Hän sanoo
ampumahctkellä otettujen valoku­vien
osoittavan, että poliisit ryntäsi­vät
välittömästi edessä olevalle yli­käytävälle
ja vasta sen jälkeen kiin­nitettiin
huomio kirjavarastoon.
Edelleen on lopullisesti selvittämät­tä,
miten monta laukausta ammut­tiin,
ja miten presidenttiä kuljetta
ncen auton tuulilasiin o l i tullut rei­kä.
Buchanan osoittaa myös, että
Kennedyn ruumista tutkineiden lää:
kareiden lausunnoista esitettiin kol­me
vcr-siota, joista uusi aina kumosi
edellisen, että presidentin selässä
ollut haava olisi saluksi jäänyt kpko-naan
huomaamatta, että kirurgit
muuttelivat aikaisempia lausunto­jaan
ja että — mikäli virallinen se­litys
pitäisi paikkansa - r että yksi
hjodeista olisi joutunut tekemään
merkillisen kulman sekä ilmassa
että Kennedyn kehossa. Buchanan
on siis sitä mieltä, että Kennedyä
ammuttiin sekä edestä että takaa.
Toiseksi: virallinen taho väittää,
että Osvvald ampui kaikki laukauk­set.
Buchanan tähdentää, että mikäli
kaikki laukaukset ammuttiin takaa­päin,
n i in kiväärin takana olisi pitä­nyt
olla todellinen mestari, jonka
osumatarkkuus vain lisääntyi maa­lin
etääntyessä. Life-lehden teke­mässä
kokeessa tähän tulokseen ei
vastaavassa ajassa pystynyt kukaan.
Ja kuitenkin Oswald laivastossa pal­vellessaan
oli normaalia huonompi
ampuja ja — Buchanan tähdentää
— tarkkuusammunta on taito, joka
ruostuu nopeasti ja vaatii jatkuvaa
harjoittelua. • Buchanan ihmettelee
myös sitä, että Oswald olisi valin­nut
aseekseen vieraan Carcano-ki-väärin
(jota murha-aseeksi väite­tään)
eikä amerikkalaisen Spring-field-
kiväärin. jolla hän oli saanut
koulutuksensa, ja jollaisen hän oli­si
saanut käsiinsä yhtä helposti kuin
Carcanonkin.
Kolmanneksi: poliisi väittää saa
neensa todisteita, että Oswald' lau­kaisi
murha-aseen;
Ensinnäkin — Buchanan toteaa'—
esiintyi pitkään mitä kirjavimpia
tietoja, minkälaisella aseella Ken­nedyä
poliisin mukaan ammuttiin.
Kun lopulta päädyttiin Carcano-ki-vääriin
niin siinä: ei ollut mitään
.OsWfi)din sormen- tai kämmenen-jälkiä,
eikä dswaldin poskesta saatu
parafilnlkokeessa ruutinäytettä.
NeliänneKsi: virallisella taholla
on ojna täsmällinen selityksensä
Oswaldin liikkeistä murhan tapah
tumahetkellä.
Buchanan toteaa, että näitä pölli
sin teorioita ei ole yritettykään vah­vistaa..
Lisäksi voidaan todeta, että
huoneesta, jonka ikkunasta Oswal
din väitettiin laukaisseen aseensa,
löytyi syödyn kananpojan jäännök­set.
Mitään vatsahuuhtelua ei Os-waldllle
tehty, jotta olisi voitu, to­deta,
oliko juuri hän syönyt kanan
aamiaistunnillaan, kuten poliisi
väittää. Huoneesta löytyi tyhjä pul­lo,
mutta siinä mahdollisesti ollcis
ta sormenjäljistä ei ole puhuttu mi­tään
— ne eivät ole voineet siis
olla ainakaan Oswaldin. Ja huonees­ta
löytyi tupakantumppeja, mutta
Oswald ei tupakoinut! Buchanan
päätyy toteamukseen, että todelli­nen
murhaaja — eräs heistä! — o l i
tässä huoneessa ja oli viettänyt siel­lä
yönsä — ei OswaId.
Viidenneksi: virallisella taholla
on selvä teoria 08waldin liikkeistä
murhan jälkeen.
Jos se pitää paikkansa niin —
Buchananin mukaan — samassa
ajassa, mikä poliisilta kului yhden
kerrosvälin nousemiseen, ehti Os­vvald
pyyhkiä sormenjäljet kivää
ristä, piilottaa ase juosta portaita
alas neljä kerrosta, etsiä taskustaan
coca-cola-automaattiin sopiva lantti,
ottaa pullo automaatista ja juoda
- ^ o l e m a t t a edes hengästynyt. Jos
tämä on mahdollista, niin Oswald
ei ole vain maailman paras ampuja,
vaan myös Jesse Ovvensin veroinen
pikajuoksija!
Buchanan siis todistaa jo v i r a l l i ­set
väittämät erinomaisen heikosti
perustelluiksi. Mutta lisäksi hän vie
lukijansa päätelmien maailmaan ja
pystyy tuomaan esiin yhä uusia ja
uusia ristiriitaisuuksia;
Esimerkiksi:
Miten on mahdollista, että Oswald
saattoi esteettä marssia murhan jäl­keen
ulos rakennuksesta, johon po­liisi
— nyt! - T sanoo heti keskittää
neensä kaiken huomion? Kuka antoi
hänen poistua?
Miten on mahdollista^ että poliisi
saattoi — selityksensä mukaan —
minuutissa (!) saada kaikki raken­nuksen
90 työntekijää kokoon ja
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Vaaratlinen vaihe
Yhdysvaloissa
Moskova. — U S A s s a on meneil­lään
sama vaihe, jonka Italia koki
20-luvun alussa ja Saksa 20-Iuvun
lopulla, jolloin näissä maissa rat­kaistiin
kysymys fasistisen liik­keen
menestyksestä, kirjoittaa
Pravdassa Ratiani otsikolla" Vaa­rallinen
panos" USAnrepublikaa-nipuolueen
San Franciscossa pi­detyn
edustajakokouksen seura­uksista.
Goldvvatcrin valitseminen presi­denttiehdokkaaksi
vahvisti sen, mi­kä
on näkynyt viime aikoina yhä
selvemmin: kapitalistisessa Ameri­kassa
vuosisadasta kahdesta puo­lueesta
toinen on alkanut noudat­taa
raivohullujen poliittista linjaa.
Kirjoittaja rinnastaa Dallasin
provokaation ja Saksan valtiopäi-vätalon
murhapolton. Dallasin
hirvittävästä provokaatiosta, jon­ka
uhrina presidentti Kennedy
menehtyi,' oli suunniteltu uutta
"valtiopäivätalon murhapolttoa".
Republikaanisen puolueen San
Franciscossa hyväksymän ohjelman
ulkopoliittista osaa Ratiani sanoo
militaristisen mielettömyyden ja
imperialistisen epätoivon räikcäksi
julistukseksi.
Lyhyesti sanottuna rcpublikaanir
sen puolueen ohjelmaan sisältyvien
kirkuvien sotilaallisten uhkausten
takaa kuuluu syvä epäluottamus sii­hen,
että Goldwaterin synnyttänyt
yhteiskunta voisi pysyä pystyssä.
Tästä johtuu sekä holtiton seikkailu­mieli
että valmius syöstä maailma
sodan partaalle.
Republikaanisen puolueen ohjel­massa
olevaa kohtaa, joka koskee
"kommunistisen vallan alaisina ole-:
vien valtioiden vapauttamista", Ra­tiani
tarkastelee hourailijoiden
suunnitelmana, jota voi verrata vain
Hitlerin maailmanherruuden tavoit­teluun.
- f ' " l ' , - ' « ' • « / • ' • ' ' » - r t ' ' V r Mitä muut sanovat v
I^UKA UAhV/^A (f^SMJUTfA J A KOAfV^pPppA?
Kij-jaltajain taistelun perusta i^ii tämH: ' ^ ^ '
He haliiavat ^ada.'(|t^^^ ne mt^pit^jjiayfj^mink^i i|utoww|
matisointi on tuonut heidän ammattiinsa. |^
- He tietävät^ että lieidän ammattinsa luonne4oh: muu
tietävät, että osa töistä (työmahdollisuuksista) häviää. ' "
Mutta he ovat myös tietoisia asianmukaisijsta, t^rvallisuuskeinoiggS^ s
kuten i^sen, että lyhemmät työpäivät ja aikaisempi ^eläkkeelle jääminen i
voi pehmittää iskua; he tietävät ettei heitä piläjs/heittää roskaka^4älC^ '
koneiden tai alhaisesti palkattujen tyttöjen eduksi annettuaan monissa**
Japauksissa elinkautisen uskollisen palvelun kustantajille. ^ ^ ^ ^
K i r j a l t a j a in unionin Toronton osaston johtokunta esittää asian MftJ^J
raavasti:
Kirjaltajin nnionin Toronton osasto ei ole koskaan sanonut, ^J|'>-
se vaatii töiden takaamista. ' •
"Jos kustantajat tuovat automaattikoneet suorittamaan meidän Jtä^ I
tämme, me emme halua muuta kuin sen, että meidän miehemme s a a - f
vat pitää ne koneet käynnissä." ' . f
Rev. Frank Edney.Telegrarain entinen kirjaltaja, toisti tämän ajä-k
tuksen. — — ~ -
"kirjaltajat haluavat pitää kontrollissaan koneet, jotka_suorittavat"^^^^^/s
kirjalta jäin työt — ja n i in se t u l i s i k in o l l a . "— ~~ .,I
Kirjaltajat haluavat vain sitä mikä on kohtuullista ja o i k e u d e n m u : ' ;
mukaista? \
Mutta haluavatko kustantajat sitä mikä on kohtuullista ja o i k e u d e n - ;j
mukaistat? • -'it;-^
Tai yrittävätkö he julkeudessaan ja pannessaan voittonsa ihmisten
etualalle kaapata automatisoinnin kaiken hyödyn itselleen? . ' ' '|
— The Printers' Story lehti No. 2 . ' ;
JOS IHMISKUNTA P E L A S T U U . . .
Huimioikaa nämä ihmishistorian typeryyksien tosiasiat. Yhdysysl-tain
laivastolla on 37 atomivoimakäyttöistä ja atomiaseilla varustet^t»^a
vedenalaista laivaa palveluksessa. Noin 51 muuta op rakenteilla, mijka
tarkoittaa sitä, että valtamerillä purjehtii pian 88 atomivedenalaista joi­den
varusteinä on yhteenlaskien ainakin 1,400 polaris ohjusta.
Kullakin näillä ohjuksilla on yhtä suuri tuhoapjisvoima kuin pii kai^.
kiila niillä pommeilla mitä sotaakäyneet vallat "pudottivat toisen ma^il',
mansodän aikana. Suhtautuen realisesti sotilaalliseen kilpailuun, me
voimme turvallisesti olettaa, että Neuvostoliitolla on, tai että sillä tul^?,
pian olemaan ainakin yhtä paljon ydinvoimaisia. vedenalaisia kuin on
Amerikallakin. V. • • /.
Nämä aseet, se huomioitakoon, ovat maalla olevien mannertenväli^-
ten ohjusten lisäksi sekä ydinasepommeilla varustettujen pommittaja-koneiden
lisäksi. '
Maa, meri ja ilma on nyt ylikuormitettu ydinaseiden yli4appoyoi-malla.
Jos ihmiskunta pelastuu, silloin ihmiset vuonna 2,064 ja 2164
katsovat taaksepäin ja pitävät meitä hulluina raakalaisina. i.
— Financial Post.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiifiiiiiiiiiinim
UUTTA PERUSTUSLAKIA
VALMISTELUAN NLSSA
Moskova. Pääministeri Hrush­tshevin
johdolla tapahtuva Neu­vostoliiton
uuden perustuslain
valmistelutyö jatkuu perustusla­kivaliokunnan
jaostoissa, ilmenee
selostuksessa, jonka uutistoimisto
TASS välitti Moskovassa pidetys­tä
perustuslakivaliokunnan istun­nosta.
Jaostot ovat valmistelleet
perustuslain eri osia ja aloja sekä
tutkineet huolellisesti ehdotuksia,
joita kansalaiset ovat lähettäneet
ja lähettävät uutta perustuslakia
varten, ilmoitti Hrushtshey selos-
Suomi solmi
suhteet EEG.-Jien
Bryssel.—- Suomi on nyt solminut
diplomaattiset suhteet Euroopan ta­lousyhteisöön,
ilmoitettiin Brysse­lissä
viime viikolla.
Tiedonannossa sanottiin, että yh­teismarkkinoiden
kuusi jäsenmaata
ovat hyväksyneet suurlähettiläs Ola­vi
Murron nimityksen Suomen E E -
C:n diplomaattilähetystön päällikök­si.
Murto toimii myös tnaansa suurlä­hettiläänä
Belgiassa ja edustaa maa­taan
Euroopan hiili- ja teräsyhtei­sössä,
jonka päämaja on Luxembur­gissa.
USA ei halua
rikkoa välejään
Washington. — Yhdysvaltain pre­sidentti
Johnson on - vakuuttanut
Malesian pääministerille Tunhu
Abdul Rahmanille, ettei ole vii­sasta
Yhdysvaltain julkaista va­roitusta
Indonesian "murskaamis-suunnitelman"
johdosta.
Malesian pääministeri saapui' v i i ­me
viikon keskiviikkona kolmen
päivän vierailulle Yhdysvaltoihin.
Presidentti Johnson lupasi pää­ministerille
kaiken mahdollisen
tuen malesialaisten joukkojen kou­luttamiseksi
Yhdysvalloissa päämi­nisterin
hyväksyessä heti tämän tar­jouksen.
Presidentti suhtautui myös myön7
teisesti pääministerin pyyntöön os­taa
suihkukoulutus- ja tiedusteluko­neita,
joukkojenkuljetushelikopte-reita
ja maihinnousuveneitä viidak-kosodankäyntiin
indonesialaisia
joukkoja vastaan.
taessaan istunnossa täKänastista'"
työtä.
Perustuslakivaliokunnan muodos- '
•avat useat sadat henkilöt, j o t k a ''
edustavat kaikkia mahdollisia elä- "
raän aloja, lainopillisia näkökohtia
ja korkeinta asiantuntemusta. '-.^^J^]
Viime viikkoisessa kolcouksessa"
pääministeri esitteli eräitä ennkkö-",'
näk inyksiä periaatteista, joille
Neuvostoliiton uuden perustuslaki­luonnoksen
tulisi nojautua. S e n t u - :
Iisi hänen sanojensa mukaan heijas­taa
marxilais-leniniläisiä aatteitä'-^
NKPn ohjelmaa kommunismin ra­kentamisesta
sekä kansanjoukkojen
kommunistisen puolueen ja muidetl';
yhteiskunnallisten järjestöjen osuut
ta kommunistisen yhteiskunnan r a - ' '
kentamisessa. Uusi perustuslaki hei­jastaa
neuvostoyhteiskunnan ja val­tion
nykyistä kehitysvaihetta ja' s e ' ' .
on oleva kommunismiin pyrkivän '
sosialistisen koko kansan ' v a l t i o i i'
perustuslaki, sanoi pääministerL .
Sähke Gizengiaille
M o s k o v a .— Iloitsin vilpittömästi
uutisesta jossa kerrottiin Teidän, va­pauttamiseltanne
y l i kahden vuoden
laittoman vankeuden jälkeen, sano-,
taan Nikita Hrushtshevin Antoine" ^.
Gizengalle lähettämässä sähkeessä. '
Hrushtshev korostaa sähkeeö^^,.
että neuvostoihmiset tuntevat An­toine
Gizengan isänmaansa vankku- '
mattomana ystävänä, Kongon kan- '
sallissankarin Patrice LumumlSan '
työn jatkajana, kansan etujen, K o n -^
gon yhtenäisyyden ja itsenäisyyden'*
sankarillisena puolustajana imperia-, y.
listien hyökkäyksiä vastaan.
PÄIVÄN PAKINA
MUISTIN miSTÄMISEKSh JOE
The Toronto Daily Star syntyi
lakosta ja nousi sUlirUuteensa kus­tantajansa
Joseph W: Atkinsonin
alaisuudessa/joka uskoi kansan­joukkojen
voimaan ja pikkuihmis-ten
oikeuksiin, sanotaan lakkoon
tai oikeammin työsulkuun ajettu­jen
torontolaisten kirjaltajain (la-
''tojain) heinäkuun 24 ilmestyneen
, lehden toisessa numerossa, jonka
eräs sen alan työläinen on hyvän­tahtoisesti
meille lähettänyt.
Muun ohella, tässä "pikettilin-jaan"
vastoin tahtoaan ajettujen
työläisten lehdessä julkaistaan
Star-lehden nykyiselle kustantajal­le,
edellämainitun Atkinsonin po­j
a l l e Joseph S. Atkinsonille osoi­tettu
kirje, missä sanotaan:
"Rakas Joe,
N i i n , minua ihmetyttää, Joe, nu­kutko
hyvin näinä päivinä, vai
pitääkö korvissasi soiva latomon
rätinä sinua hereillä?
En niin sentään luule.
' Oletan sinun unhoittaneen, että
Toronto New8ln työsulkuun pane­mat
tulisieluiset kirjaltajat perus­tivat
S t a r i n v. 1892.
Tehdäkseen Toronton säädylli­seksi
paikaksi työläisille, he selit­tävät.
.
He olivat rohkeita ja vakaumuk­sellisia
miehiä. Joe, mutta luulen
sinun unhoittaneen heidät.
Olet ehkä unhoittanut senkin,
mjtä sanoi isäsi Joseph E._Atkin-son
Toronton yliopiston eräille
opiskelijoille v. 1901.
"Meidän valitsijakuntamme Star­issa
muodostuu pikkuihmisistä,
j o i l la ei ole muuta-puhemiestä,
eikä ketään joiden hyväksi pitäisi
muokkailla uutisia tai taistella hei­dän
taistelujaan."
Niin, Joe, minä luulen sinun
unhoittaneen, mitä Isäsi tiesi j a
miksi hänestä tuli suurmies.
Seikka, jonka hän muisti, Joe,
ja minkä sinä olet unhoittanut,
oli "vanhan Starin"'henki — nii­den
koskaan' antautumattomien
kirjaltajien henki, jotka muodosti­vat
oman sanomalehtensä kun po­mot
panivat heidät työsulkuun.
-'Lehti kansaa varten", he sanoi­vat
uhkarohkeasta yrityksestään.
N i i n . ensimmäisen numeron
8,000 painos loppuunmyytiin. Kuu-
Hauden kuluttua News rupesi otta­maan
takaisin työhön sulkuun pa­nemia
kirjaltajia.
Otaksun sinun tietävän myös,
Joe, että sekin kiista alkoi konei­den
käytöstä.
Eikö se olekin kummallista,
Joe? Silloin oli kysymys näppäi­millä
varustetusta latomakone-hir­viöstä.
Yksi mies voi sen avulla
latoa yhtä paljon J c u i n kolme
miestä käsin. „
Kysymys oli s i l l o in mekanisoin­nista,
Joe, m i l t e i samasta kuin au­tomatisoinnista,
vaikka se ei ol­lutkaan
niin monimutkainen lai­tos
kuin nykyiset.
Kirjaltajat eivät silloin taistel­leet
mekanisointia vastaan, Joe,
He olivat sitä ennen nähneet kir­joituksen
seinällä latomisen meka-nisoimisesta.
He halusivat silloin saada vain
varmuuden siitä, että union mie-het
(käsilatojat) saavat tilaisuu­den
opetella niiden ammattikäy­tön.
Osa heistä oli ollut Newsin pal­veluksessa
20 vuotta j a kauem­minkin,
Joe. vHe osoittivat, että
heidän ponnistelunsa oli auttanut
sen lehden kasvamista suureksi ja
voimakkaaksi.
Ainoa, mitä he halusivat, Joe, o li
se, että mekanisoinnista saatavas­ta
säästöstä tulisi osa myös union
jäsenille.
Kukaan ei l i i o in ollut siinä eri
mieltä, Joe.
Oli vain kysymys siitä,, että
työnantajat halusivat pitää käsila­tojat
urakkapalkalla kirjaltajain
vaatiessa säännöllistä $14.00 viik-kopalkkaa.
Työnantajat sanoivat silloin,
että sitä ei voida tehdä. Muistat­ko,
Joe?
He sanoivat, että urakkamaksu-järjestelmä
oli perinteellinen, ja
että sitä ei voida muuttaa yhtään
sen paremmin kun ei voida muut­taa'työpäivän
Ja työviikon pituutta
tai aurinkoa ja tähtiä.
N i i n , kaikki kiihtyivät siitä, Joe.
Kirjaltajat kokoontuivat Shaftes-buryn
haalilla, John Scholesin ka­pakan
yläkerrassa. Queen ja James
katujen kulmauksessa pääasiassa
siksi, kun se Oli sopiva kokouspai­kaksi.
He äänestivät lakon puoles­ta,
jos se tulee tarpeelliseksi —
ei välttämättömästi heti, Joe. Mah­dollisesti
ei koskaan.
Silloin oli marraskuun 3 p 1892.
Talvi oli tulossa, eikä kukaan ha­lunnut
jäädä työttömäksi.
Mutta seuraavana päivänä: kutf^i
he tulivat työhön, oli oveen nau
lattu tiedoitus, että heidät oli e r o - '
tettu.
Niin, työnantajat sanoivat sitä
silloin lakoksi. Näy ttää hieman 'hu­vittavalta,
että sinä et tunnu m u i s - '
tavan sitä,
Kunnioittaen, Elaoin Shrdlu.
Mitä tähän lisätään' se on o i -'
keastaan pahasta. Mutta. me us'
komme, että Starin j a muiden to^^
rontolaislehtien lukijat eivätvjlen
aivan yhtä "huonomuistisia" k u i n,
on Joe. Vai onko hänkään? Olisiko'
niin, että suku on pojassa huonon­tunut,
tai että vanhan kirjaltajaijn,-
kiivaasti sykkivän edistyksellisen
veren tilalle olisi vuosikymmeneen,,;
kuluttua j a pankkitilin kasvettua .
kehittynyt hänen suoniinsa sitil
suurtyönantajain tervamaista ha;,
patusta?
Jokatapauksessa, kiitos kirjalt?,-;,
ja-ystävä lähettämästäsi lehdestä <
ja - muistutuksesta torontolaisille,,
kansalaisillemme, että kolmen si-^;
kalaisen päivälehden kirjaltajat on>.
pakoitettu vastoin tahtoaan työ;
sulkulinjalle, jota myös lakkovah-tilinjaksi
sanotaan. Tukekaamnxe,,
kukin vointiimme mukaan kirjalta­jien
oikeutettua taistelua. i
--:Känsäkoura. M i i