Vapaus, October 9, 1924

              118
TTÖTäenjarje»t5jeB TMdonaateJB, HeTsinIn, 3 kertaa viikossa.
^ 1 vk. $10.00, % vk. $5.50.
TTÖväen UHiMlalehti, Helsinki, kaokaasijalkaisTi.' 1 vk. $3.00.
vk. $1.75. • -:• • • • • • •
Uekki. Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, %
Iti U^lli«»f työväen kiuvalehti, 2 kertaa kk., HelsinkL 1 vk.
«4 00 Vi vk. $2.00. •/.Vh-'--:':
TuUkn. pilalehti Helsinki, 1 yk. $2.00, % vk. $t.25.
The D»ily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
Vi vk. . •
Soviet Rn»«ia PietorUl, Clucago, kuvitettu kuukapsijnlkaisu, hinta
$2.00 vk., ^1.00 % vk.
F*rinar Labor-Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
11.25 vk.,-65c % -vk.
ITie Labor Herald, Chicago,'kuukausijulkaisu, hinta $1.50. -
YouDz Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Yoane Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago,-hinta $2.60 yk., $1.25
Tfc Worker, Toronto, v i i k k j l e h t i , hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
Yonng Worker, Toronto," kuukausijulkaisu, hinta 50c v k .
iT,5mie». päivälehti, hinta $6.00 yk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 k k . :
T o S Päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.^5 % vk. j a $2.25 3 k k .
Ete^Bpiin. päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.76. % vk. j a $2.25 3 kk.
iToverftar, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk.. $1.75 % vk.
[ponikki kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 v k . , $1.05 % vk.
|Wpaa., 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 yk^^^ yk. 91-50 3 kk.
Torstaina, tokak. 9 p. - ~ HinrM Oct UKim
Sftilinin selostusta
ILeninttmin historialliset Juuret.
eninismi kasvoi j a sai muotonsa
eriaKsmin olosuhteissa, aikana,
oin proletaarinen vallankumous
välittömän käytännön Kysymyk-si,
jolloin työväenluokan yallan-noukseen
valmistelun, yanha k a u -
Inojasi uuteen j a . kasyoi' isuor^ksi
jkkäykseksi kapitalismin kallioita
aan. • .
enin nimitti im:^eriaKsmia "kuo­si
kapitaliömi^lffii.". Miksi? S i k -
I että imperialismi saattaa kapita-vastakohdat,
s. ( ^ . r i s t i r i i d at
nmäiselle rajaviivalle,; j o n a v o i -
pitää kolmea ristiriitaa., ! '
alimainen ristiriita — se on r i s -
työn j a pääoman välillä. I m -
^alismi on trustien j a syndikaat.
pankkien j a finanssipääoman
vainvallan -kaikkivaltäa: teollis
smaissa. Taistelussa tätä kaikki-aa
vastaan vanhat taistelukeinot
lammattiliitot j a osuustoiminta,
pamenttipuolueet ja parlamentti-elut
— osottautuivat kerrassaan
itämättömiksi. Joko oli antaudut-pääoman
omistajain armoille,
ien tapaan näännyttävä ja- l u i -
ava alaBpäin tahi sitten tartut-uuteen
a s e e s e e n , n ä i n aset-imperialismi
kysymyksen prole-iaatin
miljoonaisten joukkojen
^n. Imperialismi johtaa - työväen-ah
vallankumoukseen, ;
kaikissa riippuvassa asenaassa ole­vissa
j a siirtomaissa on. silminnäh­tävänä
todistuksena -tästä. Tämä
suhde on proletariaatille tärkeä sii­nä
mielessä, että s e k a i v a a kapita.
lismin juuria, heikontäa .§en rinta­maa
siten, että siirtomaat muuttu­vat
imperialismin reservin asemasta
\proletaarisen , vallankumouksen re­serviksi,
i
Tällaiset ovat pääasiassa ne irape-rialisniin
ristiriidat, jotka "kukoista-van"
.kapitalismin tekevät kuolevak­si
kapitalismiksi.
. Kymmenen vuotta sitten sytty­neen
imperialistisen sodan merkitys
muun ohella on siinä, että se kokosi
kaikki nämä ristiriidat yhteen nyyt­tiin,'
heitti vaakakuppiin j a siten k i i ­rehti
>ja helpoitti proletariaatin val­lankumouksellista
kamppailua.
^:ToisiA,i sapoen johti imperialismi
ei ainoastaan siihen, että vallanku­mous
tuli käytännölliseksi väittä,
mättömyydeksi, mutta myöskin sii­hen,
että olosuhteet muodostuivat
suosiollisiksi proletariaatin hyökkä­ykselle
kapitalismin^ muureja vas­taan.
Sellainen on kansainvälinen^ ase­tonien
ristiriita—se on ristiriir
Jerilaisten finanssiryhmien j a i m -
alististen valtojen välillä taiste-raaka-
aineista j a vieraista a l u -
a. Imperialismi merkitsee pääo-viemistä
raaka-ainelähteille,
fokasta taistelua näiden lähtei-monopolioikeudesta,
v yksinomai-yallassa
pitämisestä, taistelua
[jaetun maailman uudelleen jaka-taistelua,
jota finanssipää-taholta
käydään erittäin r a i -
uusien finanssiryhmien j a
«jen, jotka etsivät; " p a i k k a a au-:
alla", vanhoja ryhmiä j a y^h
vastaan, jotka puolestaan hj^
pitävät kiinni kaappaamistaan
fista. Tämä raivokas" taistelu
jkapitalistiryhmien välillä on s i i -
[oininainen ja merkillepantava,
.se- kätkee itseensä yälttämättö-
[>ä ilmiönä imperialistisia sotia,
vieraiden alueiden . kaappaa-varten.
Tämä .vuorostaan on
ptyksellinen siksi,, että se j o h -
I- imperialistien vastlavaau hei-omiseen,
heikontaa i^feBpitalismitf
oaa yleensä, lähentää . prole-en
vallankumouksen heÖceä,
tämän vallankumouksen käy-ilJseen
välttämättömyyteen.
ristiriita^^— s e j on k o u r a l l i -
•sivistyneitä", hallitsevia kan-anltsia
j a "monien miljoonien
°aa- j a riippuvien kansojen
P_en ristiriita. Imperialismi on
^jen miljoonien riippuvassa- ase-
«olevien j a suurten siirtomaa-;
»jen kaikkein juHceinta riistoa
l*«Mcea inhimillisyyttä vaUla ole-
«rjuuttamisla. TKtuotannon,
pusertaminen—aina - tämän
. J ä orjuutuksen ainoa tarkoi-iVMutta
näitä maita riistäessään
[ ^ ^ a l i s m i n samalla rakenneta
-^ntateitä, tehtaita, .tcollisuus-pakeskuksia.
. Proletaarisen
ilmaantuminen,: paikalliisen
enssin rappentmninenj- kän-
_^tsetunnon herääminen,, va^
~ "teen kasyamjnen-^snnä
PoIitHkan välttämättömät t u -
yallankumonkseffisen: K i k -
'onaistnminen poikkeokBetta
Hsakn lännen imperialismin aäoi- äalismia kotimaa Ja Saksan prok-a
»«ton %-irkaa lainojen satamiljoo-l tariaatin johujista Marxista ja
naisia korkosammia kiskottaessa vä-1 Engelasta sen l u o j at
estolta, joita lainoja sille Pariisissa I
j a Lontoossa, Berliinissä j a Brysse- Samaa on sanottava vielä suu-lisSä
myönnettiin. rpmmae«« m S S M C » VanSiZirtH V V
Lopuksi oli tsarismi lännen impe­rialismin
uskollisin liittolainen Tur­kin,
Persian, Kiinan y. m. jaossa.
Kukapa ei tietäisi, että tsarismi kä­vi
imperialistista sotaa yhdessä E r i -
tenten imperialistien kanssa j a et­tä
Venäjä oli tämän sodan oleelli­sin
esine.
Kas sHnä syy, miksi^tsarismin j?
lännen imperialismin intressit puno­utuivat
yhteen ja lopulta sulautui­vat
yhdeksi imperialismin etujen
kappaleeksi. Voiko läntinen imperi-alismi
sulattaa rauhassa seikan, että
sellainen voimakas tuki idässä, kuin
vanha tsaristinen, porvarillinen V e ­näjä,
joka oli niin rikas reservivoi-mista
ja varoista, tuli kadottaa,
koettelematta kaikkia voimiaan tais.
telussaan vallankumousta •'vastaan
Venäjällä tsarismin puolustamiseksi
j a saUyttäraiseksi? Eipä tietenkään!
Mutta tästä sieuraa, että joka tah­too
lyödä tsarismia, sen on vältä-mättä
myös hosuttava imperialismia
joka nousi tsarismia vastaan, sen
oli noustava myös imperialismia
vastaan, sillä joka kumosi tsarismin,
sen oli kumottava myös imperialismi
jos aikoi todella ei vain lyödä impe­rialismia,
vaan samalla hakata sen
•maantasalle. Vallankumous tsaris­mia
vastaan lähestyi, näin ollen o-li
sen kehityttävä vallankumouksek­si
imperialismia vastaan, proletari­aatin
vallnkumoukseksi.
Tällöin nousi Venäjällä kansa
suurimpaan vallankumoustaisteluun
maailman vallankumouksellisemman
proletariaatin johdolla, jolla oli sei-lainen
vakava liittolainen, kiiin Ve­näjän
vallankumouksellinen talori-po^
kaisto. Kaipaako todistelua seik.
ka, että sellainen vallankumous ei
voinut pysähtyä puolitiehen, että
menestyksen sitä suosiessa sen oli
mentävä eteenpäin, nostettava i l - i ^ a n luoja, että kansainvälisen prole-moille
sotalippu imperialismia vas- tariaatin johtaja?
taan. . . ' ' ^
Kas siinä syy, miksi Venäjän o l i ;
tultava solmuasemaksi imperialismin'
' t£Ä'ei=V^"C|HYVU iOSJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
remmassa määrävä Venäjästä X X
vuosisadan alu^a. Tänä aikana
oli Venäjä porvarillisen vallanku­mouksen
partaalla, sen biisi se p i ­tänyt
suorittaa Europan progres-sirisimmissa
oloissa j a kehittyneem-män
proletariaatin välityksellä, kun
mitä Saksassa oli (puhumatta Eng­lannista
ja Ranskasta) jolloin l i ­säksi
kaikki seikat puhuivat sen
puolesta, että tänään vallankumo­uksen
täytyy tulla proletaarisen
vallankumouksen syntymäkehdoksi
j a proloogiksi. Ei voida pitää sat­tumana
sitä tosiasiaia, että Lenin
j o V. 1902, aikana^ jolloin Venä-jän
vallankumous oli vasta alka­massa,
kirjoitti kirjassaan: "Mitä
tehdä" painavia sanoja siitä, että:
" H i s t o r i a on venäläisten marxsis-tien
eteen asettanut tehtävän, joka
on vallankumouksellisempi, kun mi­kään
proletariaatin lähimmistä teh­tävistä
missä hjrvänsä maassa. Sen
tehtävän,, niin Europan kuin .\asi-ankin
taantumuksen lujimman lin­nakkeen
kukistamisen, suorittami-nen
tekisi Venäjän proletariaatista
kansainvälisen vallankumouksellisen
proletariaatin esitaistelu joukon."
Toisin sanoen: vallankumousliik­keen
keskipainekohdaksi oli Venä-jän
tultava. .
On tunnettua, että vallankumo­uksen
kulku Venäjällä on tämän
Leninin ennustuksen täydellisesti
toteuttanut.
Onko siis mitään ihmeteltävää sii­nä,
että maa, joka suoritti sellaisen
vallankumouksen j a j o k a omasi sel­laisen
proletariaatin, tuli proletaa­risen
vallankumouksen teorian ja
taktiikan syntymäkehdoksi?
Onko ihme, että tämän proletari.
aatin johtajista Leninistä tuli sa-maila
sekä tämän teorian j a taktii-ma,
jossa leninismi syntyi.
Se kaikki olkoon niin, sanotaan
pieille, mutta mitä tässä on Venä­jällä
tekemistä, sillä Venäjä ei o l ­lut,
eikä voinutkaan olla imperialis­min
klassillinen maa? Mitä tässä on
tekemistä Leninillä, : j o k a ennen
kaikkea työskenteli Venäjällä ja
Venäjää varten? Miksi j u u r i Venä­jä
muodostui. leninismin kehdoksi,
tuli proletaarisen vallankumouksen
teorian j a taktiikan kotimaaksi?
Siksi, että Venäjäi oli kaikkien i m ­perialismin
ristiriitojen solmuasema-na.
Siksi, että Venäjä oli vallankumo­uksesta
raskas täydellisimmin kuin
mikään muu maa j a se olioväin tä.
män vuoksi kykenevä ratkaisemaan
nämä ristiriidat vallankumouksen
tietä..
Alkakaamme siitä,että Venäjä o li
kaikenlaisen — kapitalistisen siirto-tomaa-
sekä sotilaallisen orjuutukse
kehto, otettuna kaikkein raaimmas-sa,
barbaarimaisemmassa muodossa.
Kenelle on tuntematonta, että V e ­näjällä
yhtyi kapitaalin kaikkivalta
yksinvallan despotismiin, venäläisen
kansaUisuusTdihkpn agressiivisuuteen
(päällekäymiseen) '— tsarismin
pyövelipolitiikkaan muihin kansalli-i
u u k s i i n nähden, kqkonaisten pUria-lueiden
riistoon — Turkki, Persia,
K i i n a — näiden alueiden alistami­seen
tsarismin alle kaappaussotien
avulla? Lenin oli • varain oikeassa
sanoessaan, että tsarismi on "soti-
Jaillis-feodaalis-i m p e r i a l i s m i a . "
Tsarismi oli imperialismin kaikkien
kielteisten puolien' keskittäjänä,
johdettuina, neliöön.
Edelleen. Tsaarin Venäjä oli i m ­perialismin
parhain resfervi ei vain
siinä mielessä, että se salli vapaan
sisäänpääsyn ulkomaiselle {»aomalle
j o k a piti hallussaan Venäjän kpn-santalouden
ratkaisevimmat haarat,
kuten polttoaineet ja metalliteolli.
suuden, vaan myos^^^sUnä mielessä,
että se voi. asettaa länsimaiden i m ­perialistien
hyväksi mHjopnia soti-laitai
Muistakaa 12-miljoonaista ve­n
ä l ä i s armeijaa, joka vuodatti
vertaan imperialistien rintamilla
englantilids4anskalaisteir kapitalis­tien
mielettömien tulojen turvaami-fieksL
^ •
Edelleen. Tsarismi ei o U a t a i i i o - y l l a lainatussa sitaatissa Marxin
astaan J imperiaUstien vahtikoiruia alleviivBaxna suhde^ oli siihen syynä,
Europan itänJaUa, vaan suoritti se että Salöasta tuU tieteenisen so-ristiriidbille
ei vain siinä mielessä,
että nämä ristiriidat parhaiden voi­tiin
Venäjällä ratkaista niiden, erit­täin
suuren ruokottomuuden ja kär­simättömän
luonteen vuoksi, eikä
vain siksi, että Venäjä, joka yhdisti
lännen pääoman idän siirtomaihin,
oli lännen imperialismin lujin tuki,
vaan niyös sen vuoksi, että yksin
Venäjällä oli olemassa reaalinen
voima, joka kykeni imperialismin
ristiriidat. ratkaisemaan vallanku­mouksen
tietä.
Tästä nyt on seurauksena, että
vallankumous Venäjällä ei voinut
olla tulematta proletaariseksi, se ei
voinut jo ensipäivästä lähtien olla
ottamatta kansaiiiyäliBtä luonnetta,
että se tämäii vuoksi iei voinut olla
järkyttämättä maailnian imperialis­min
perusteita.
Voivatko venäläiset kommunistit
asiain näin ollen toiminnassaan r a ­joittua
ahtaasti kansallisiin puittei­siin
Venäjän vallankumouksessa?
Eipä tietenkään! Päinvastoin, koko
tilanne, niin sisäinen (vakava val­lankumouksellinen
kriisi), kuin u i .
konainenkin (sota) ajoi heitä; val­lankumouksellisessa
toiminnassaan
kansallisten raamien ulkopuolelle,
johtamaan taistelun kansainvälisel­le
areenalle, repimään imperialismin
paiseita, lyömään hajalle sosialisti-sbovihismi
j a sosialisti-pasifismi,
omassa maassa kukistaa kapitalismi
j a jatkoa proletariaatille uusi: tais-teluase
— proletaarisen vallanku­mouksen
teoria j a taktiikka —- j o t ­ta
'kaikissa maissa" proletariaatti
voisi helpommin kukistaa kapitalis­min.
Venäläiset kommunistit eivät
voineet toisin menetellä, sillä vain
tätä tietä voi toivoa. huomattavam­pia
muutoksia kansainvälisessä ase­massa,
muutoksia, jotka . voisivat
taata Venäjälle porvarillisen komen.
non palaamattomuuden.
Tässä siis syy, miksi Venäjästä
t u l i . leninismin kehto, j a Venäjän
kommunistien johtajisto sen luoja.
Venäjällä "sattui" Leninin kans­sa
likimailleen sama kuiii Märxin-
Engelsin kanssa Saksassa viime vrfo-sisadan
neljännellä vuosikymmenel­lä.
Saksa oli silloin raskaana, k u ­ten
Venäjä X X vuosisadan . alussa,
porvarillisesta vallankumouksesta.
Marx kirjoitti silloin Kommunisti­sessa
Manifestissa, että:
"Saksan kommunistit osoittavat
päähuomionsa siksi, että se on por­varillisen
vallankumouksen partaal­la,
että se suorittaa tämän kumor
uksen europalaisen sivistyksen pro-gressiivisemmissa
oloissa yleensä ja
paljon kehittyneemmän proletariaa^
tin välityksellä, kuin mitä o l i E n g ­lannissa
X V H j a Ranskassa X V IH
vuosisadalla j a että Saksan porva­rillinen
vallankumous luonnollisesti
voi olla vain proletaarisen vallan­kumouksen
välittömänä proloogi-na.-
Toisin sanoen: vallankumouksel-;
lisen Hikkeen Iceskipaine sijoittui
Saksaan.
Voitahee tuskin epäillä sitä, että
Työläis-Esperantistien
\ neljäs maailman­kongressi
pidettiin Brysselin työväentalolla
(Maisbn du Peuple) viime elokuun
1 4 — 1 8 päivinä, samaa naikaan kun
porvarilliset esperantistit olivat ko.
koontuneet Vieniin kokoustaan pi­tämään.
Kongressissa oli 90 edus­tajaa,
edustaen 14 e r i maan työläi­siä.
Kokouksen avasi Kuljetustyövä-en
kansainvälisen liiton (J.T.F.)
edustaja, tov. Näthans, lausuen
<)sanottajat tervetulleiksi j a terotta-en
mieliin Esperanton merkitystä
kansainvälisen, proletariaatin yh-teenliittämisessä
ja sen taistelussa
maailman kapitalismia vastaan. .
Kongressissa olivat vielä .edus­tettuina
Rouenin Yhtyneet ammatti­järjestöt
(C.G.T.U.) ja Ranskan
Työväen urheiluliitto, joita edusti
tov. Caillerdier. Maailmansotaan
osaaottaneita sotilaita edusti tov.
Geras j a Brysselin sos. nuorisoliit­toa
tov. Somerhausen. Norjan riip.
pumaton työväenpuolue j a Kommu­nistipuolue
sekä Belgian Kuljetus­työntekijäin
liitto olivat lähettäneet
kongressille tervehdyksensä.
Kongressin kunniapuheenjohtajak­si
valittiin baijerilainen toveri Ernst
Tbller, joka myös o l i lähettänyt ter-vehdykseAsä
kongressille.
Käsitelljristä asioista mainitta
koon Sennacicea Asocio Tutmondan
(S.A.T.) sihteeristön "Sennacicea
Revuo"-nimisen aikakauslehden ja
tämän kirjallistaiteellisen liitteen
uutistoimiston ja kustannusosuus-kunnan
toimintakertomukset. S.A.
T : n julkaisun nimi "Sennacicea
Revuo" päätettiin , muuttaa "Sen-naciuloksi"
j a jjäätcttiin se mu.uttaa
tästä alkaen joka viikko ilmesty,
vaksi tähänastiseen kuukausijulkai­sun
asemasta/ S.A-T. päätettiin
liittää Kansainvälisen Työ^navun
jäseneksi. -.H'
Kongressin kielenä" käytettiin yk­sinomaan
Esperantoa j a valli täi ko­ko
.kongressin ajan täydellinen yh­teisymmärrys
edustettuina olleiden
eri maiden työläisten kesken.
Osastojen Ja Järjestö­jen
osoteilmotiikset
Bowie*a S. S. o:ton kokoukset p i '
detään l:nen j a 3:mas-80Dnunta>
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo*
wie, via Solsqua, B. C.
BeaTer:^Lakea S. S. Osastoa työ­kokoukset
pidetään kerran kuu­kaudessa,
jokaisen kuukauden en-simäisenä
sunnuntaina klo 1 päi­vällä.
Kirjevaihto-osote on: Bea^
ver Lake S, S. Osasto, Box 60,
Nahm Centre, Ont.
Canadan KomaanlstipitolBeea SBO-flialaisen
JirjcstSa' cihtearin o-soite
o n : S. 6 . N e i l , 957 Broad-vievr
Ave., Toronto, O n t
kauden toinen j a neljäs sunnuntai
klo 2 päivällä. Kirjeraihto-osote:
Box 92. Creighton Mine. Ont.
Coirmanin 8.8. osastoa kokoukset p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 l p . Kirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, Box 81,
Coleman, Alta.
Coteaa Hilliä'S. S. Osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kun-kaudeh
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K l r -
jevaihto-osote on Isaac Wester,
Steeledale, Saak.
Canraorea suom. K. P. osaston ko­koukset
pidetään toinen j a viimei­nen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote o n :
Canmoren S. K . P . osasto. Box
173, Canmore, Alta,
E L S P E T l i i N S. J . Osaston kirjeen-vaihto^
sote on Frank Nikkola,
Box 13, Banelto, Alta,
Eckvillen Tyoläispuolneen osaston
työkokoukset pidetään joka kuUn
ensimäinen j a kolmas sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan oso­te
on: Frank Lingren, Eckville,
A l t a , Box 93.
Fort Wtllian>in 8.B. osaston työkoko­ukset
pidetään joka kuukauden 1
j a S sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St.
Finlandin 8.8. osaston työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvaihto-osote: s.s.
osasto. Finland, v ia Banvick, Ont,
K o s k i - Ontarion Aluetoimikunnan
sihteerin osoite on: H . Elimen,
Box 26, Sudbury, O n t
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, O n t
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään Joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto.
Intola, O n t
Lake Coteaun Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. Postioso-te
Box 13, Ounblane, Sask.
Larder Laken S. S. Osaston osote
on: Ahton Järvi, Larder Lake,
Ont
Levackia S. S. Ö: t oB kirjeenvaih­tajan
osote on: S. S. Osasto, L e -
vack Mine, O n t Box 72.
Ladysraithia S. S. osastoa kokouk­set
pidetään joka toinen sunnun;
tai, alkaen kello 7:män illalla.
Kirjeenvaihtoosote on Box 26!
Ladysmith. B. C .
. V •-. ' •
Long Laken S. S. Osaston klr*
jeenvaihtajan osote on: Tilde
Hänninen, Box 163Q Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen en
simainen sunnuntai kuussa klo
2 i.p.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukse
pidetään joka kuun toinen sun
nuntai klo 2. Kirjenvaihto.osote
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont.
Nolalua S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään' joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päiväUä. Kirjevaihto-oBote on; S
S. Osasto, Nolalu, P . A . D . , O n t
Nipigon 8.8. osaston työkokoukset p i ­detään
j o k a k u u n 2 j a 4 Bunnunta
ja kirjeinvaihto-osote on: S.s. or
sasto. Box 11, Nipigon, O n t
North Branchin W. P . S. 6. 0:ton
osote on: M i l j a Lehtinen, Box
678, Port Arthur, O n t
Ppttsvillen T. PI S. Osaston varsi­naiset
työkdkoukset pidetään jo
kaisen kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite Pottsvillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont •
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden enslmäi
nen maanantai P. Arthurin haa
lissa, 316 Bay S t kello 8 i l l . —
Kirjeenvatbto-osote on samaan
paikkaan.
KIRJAKAUPASTA
Alaataen Sanakirja
- JS
. 1.50
.15
A m o r i k a l a i f a Työviealukkeea Vararikko
Brackaa EnKlanntokielen Opaikirja -
U^mumu Herra, tarj. HaU C«me, 2 osaa. sid. yhteensä .. t2io
JiBume Hutctas ,—^ | JJQ
Ärjeatel^B». Mueller . . . . . . . . . „ ,^
I U n . s J o . 4 o a o p ^ k i r j . Muafcka. n i ^ 'Jj
Kaasakonlaa k ^ U s t o . toim. Jotum. sid ,^
KMM« n « U a e a MaaifesU ,^
•uunsiteitioiurja Jft
KnstiaaskoB Alknoera , 9 tn
a* . - - '~^— (6,10
Kload,k«i kaningai. Jack ffln
Kadotuksen kmnJ, Jack London - ' ^ J - JJ
Lnaikeattiea tylär. Jack London ... ' • l M
Liekema. romaan. Suomen InokkasodasU ^5
tr"'' Ä ^ ^ i T . * ' » ^ " « a l i k o s k i , sid 2.50
NMatomrat evWaaa UiSn aaKaekiitrtjoak irja 2.00
Merisusi, Jack London
Maailman rakenne, E. Bechcr
Otavaa .Jcansakoulakarlasto ............
Oksasen Enclanninkielen Oooikiria
PakkopaiU, Jack Lohdon
Perustuslain Olemus
Perheen. Yksitrisomaisuaden l a Valtion Alkuperä ..........
Punainen Vaara
Sosiaiistisea Filosofian Juuret
Suomea Tvöväen Tulikoe
Seikkailuja Ttbetissa. kirj. Swen lledin. sid
Sairas lapsi, k i r j . Ruotsalainen, sid. ..:
Tarttuvista aukupuolitaudeista, k i r j . Pirilä, nid.
Yeollisuusunionismi Amerikassa
Tybiien Paikkojen Matkustajat
Tiede ia Vallankumous
Työväen Laulukirja ......
Voimisteluohjelmia 1 ....
Voimisteluohielmia H ....
Voima j a Aine
«9 |.**9*»4 •»•»••»!
........ 3.00
•••••••«* 1»50'
1^75
l*00 -
2,00
1,75
1.30
1.00
• «•«••«••• *25
.40
•••••*••••«•*» «SS
1.50
1.25
.50
.15
1.00
.6&
.4$
1.00
1.00
2.25
••••••»••«•••«••••e
S t « • • « • «I t • » • R '
• ••••• 4 t U » < « t » « « « « *»
Cobaltis &S. osaston oiote «n: '&ov
810 Cobalt, Oot.
Port Arthurin osaston kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai kello
8 illalla omalla talolla 316 Bay
S t sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai. Kirjeenvaih-
316 Bay S t Port Arthur, O n t
Rosegrovea osastoa osoite on: S. B,
Osasto, Besegrove, P . O-, Ont.
Sault Ste M a n e a S. S. Osaston työ
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisina osaston omalla talolla, a l ­kaen
kello -8 illäUa. — 121 H a ­ron
S t
Sudburya 8.8. osaston kokoukset pi­detään
Libertv Haalilla Joka toi­nen
sunnuntaL Johtokunnan ko­koukset
kahdesti Iraokaudesis.
Postiosote: Box 2 6 , Sudbury, O n t
Soiatalaa 80*. Osaston osoite. on
Sointula, B. C .
Soatb P o r c m ^ a n aa. osaston tydko-koukset
piiietään joka tcrfnen «on-nuntai
keUo ipp- KirjMO-yalhto-
osote Box 52S.
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Cainc, 2 osaa, sid. y h t 2.50
Valkoinen profelU, k l f j . l l aU Calne, 2 osaa, sid. y h t 2.50
Ylos helvetisti, kirj. Konrad Lehtimäki, 8id ; 1.7»
Yleinen Historia, alennettu hinta i.lO.OO
1.25
1.00
,85
1.00
1.26
1.00
2.25
1.00
4.60
1.00
1.50
1.76
.75
.55
2.00
1.00
1125
6,00
.70
1.25
1.15
1.00
1.00
.56
1.00
1.25
1.50
.75
1.85
1.75
.80
.50
1.25^
2.40
.76
.36
.40
sy
;75
•f*««S«**»*
Biologian Peruskysymykslii/ sid.
Kannattaja Karjatalous, sid.
Koditon, sid.
Daniela, sid. ..i.,.......^...
Amerikidninon Nuorisotasavalta, hid.
Kominunistineh Manifesti, aid.
Geologian Perusteet sid. ......
Haaremin ruusu
Ilias, sid.
Ihmissyöjäin saarella
Ikuinen Linna, sid.
Ihminen, aid.
Juurikasvien Viljelys, sid
Aapinen, sid.
Kuun Lakaso
Kolme Muskotti Soturia
Kuningatar Hanhenjalan ravintola
Kodin lääkärikirja ,
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. .
Lemmenjuoma, sid.
Lasten ^ kirja. sid.
Mansaaren Tyttö
Mariäneh), sid. ...••>••
Mailman VallankUmauksct, sid. .
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
Naisten Sukuelo .,,
Naisen terveyden hoito ......
Natsaretin Kit^vcsmics, sid.
Parisin Notre Dame .........
PelopoiinccsoläisBOta, hid.
Palvelusnaisen poika, sid. .
Perustuslain olemus, hid. .
Penikkatauti, nid.
Rakentaja Solness, nid.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid.
Rakentajan Opas, sid. ......
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriptti
Setälän kielioppi ......„.;....,.
•t•»•••#«»>a***s|t'
»•»•t»i*sas«*f
•«••(«•*ai«fa**at>«s«*«*s**4***«Sf
i«t*S**ti»»«»t»***l«*'>*S*>ft*li
»••«••••l«|«t«4S«*|« ,
•ts«*«s**«»»»«>»*f**»**a»*»»*«'
aaf«»»«aaaa*««a«ltas***a«««4a»tsf»
• •(.a«»a>«tl*i »•ai»t>»*g
. 4 t « * i * a * « ^ l*
» « • a a » a « * a * * > a a s » S ^ A a a f a c a « « i ^ f a a s te
' aa»a»aei*t#s«al»S**«»*sa•«<*•••«.
«•a*»taa«a«aia
ta»*a<taasi«a*«****afaa
«asiaaa««««aa
•a*aa*«»aat*afaa*aa*»«*
•*aa««aa««f«saaisaia««««a«
aaaa**«**a«(*«aaa»«*a«a»i
a|«|(*a«aa»i <aa*aaat>ai**a»«a*«»a*
•««sa***aaa«*(a*«a««.
•«••«aaaaatsa**
• a*aaa*««a»«|i»aaa ««•aa«*«««aaaaas«a»*'*aaa>aaraa»»aa
•>ra*a**»*aaa«a*aaa«aaa*aa«taaaata*a«ataa#*«#«a*«**a»«
Sotamulstelmla, Ludendörff • 2J)0
1.26
.60
.30
1.00
1.00
1.00
.86
L 50
.69
:.id i
2.50
.56
M
8.00
2.25
1.50
.75
8.00
.. 2.26
,75
Sydänveri, sid.
Sosialidemokratia Ja Sosialismi, nid. ......
Sosialistisen filosofian juuret, nid
Sadan prosentin' patriootti, Sid.
Tuhlaajo poika, kirj. Hai Caino
Tahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot
Tähtien KoAtalot. sid. ..........l......... ;
Tähtitiede, sid. ......................
Työmiehen talousoppia, nid. .,
Tiede ja työväenluokka, nid,
ryöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-28
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakcntamasBa, nid. L..
Terrorismi jä kommunismi, nid. *
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Uusi lääketiede, sid. ...........
Wardin Eden j*as»a*aaa«4aa(a*«aa<a**#aar*aa*a««
Valtio j a Vallankumous ............ • «.••ai
Vanhanajan Kaupunki Valtio, s i d .
Voimii Ja aine. sid, , •aa^aa«a«««aaaa***««*i
Äidinkielen Oppikirja, sid.
Wat*roiaanin fountainkynla erikoisen hrvS valikoima. Kyaiea U n *
aat ovat 52.75^ 54JI0. S6.00 i a $7.00. Kymmenkuntaa «rl m a l l i a . Liiluit**
taiin postlvapaastl kaikkialla Canadaan.
Kalkkia yllaolavia kirjoja seka krntg on niia runsaasti alta af e l*
pelkoa pikaisesta loppumisesta, jotea voitto tilauksia läliettaa. suHtatla*
matta. ,' •
s»a(aaaaaaaa^»*«aa«a*aaa*««*aa**aa«aa»i4
a«t«a*«aaa«aa
iBaaaaaaa««a«aa«.
•••«•a«»««a«a«araaaaa«aa»a«*aa#aa«
>aaaB«#«#a«aaaa*#»«a»»s»sa«aaaa««ai»a««ii»a#«
t»Ht»»4t»»4«4t4»4 4»4
Tov. V A P A U D E N K l R J A l C A U P P A , Bos 69. Sudbury. Ont.
Timmiasia T. P.jSuom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
j a metsätyölälsten järjes­töön.:;,
: - ^v;:.,:;
Toronton S. S. Osaston kokoukset
ovat jokaisen kuukauden ensi­mäinen
j a kolmas sunnuntai omal'
i a huoneustolla 967 Broadview
ave. KirjeenvaUito-osote: S. S-Osasto,
957 Broadviev Ave.
Toronton s. 8. osaston Agitationiko-mitea
toimii bbjelma iltaman jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina
j a Nuoriso-osaston ohjelma-
Iltama pidetään neljäntenä sun­nuntaina
kuukaudessa, .osaston
haalilla. Kokoukset myös pidetään
osaston, haalilla, 957 Broadvievr
ave.
Tarmolaa W. P . S. Osaston työko­koukset
^ ovat joka ensimäinen
sunnuniaf kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
610, Pprt Arthur, O n t
Can. Tyolaisp. Vancouverin suomat,
osaston varsinaiset kokoukset p i ­detään
joka kuun toinen j a nel­jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2605
P«nder S t E . •
WebsUrs Coraarsia W. P. Suoma­laisen
osaston kokoukset pidetään
ensimäinen Ja kolmas sunnuntai
kuussa kello 7.30 illaUa. Kirje^
vaihto-oflote; Armas Skytte, B . B .
No. 1 Haney, B. C .
Yhdysvaltain W. P. S. Järjestön
Keskusviraston j a Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation 1118
W. Wa8hington 5 t , ChIcagOj IIL
Y. S. K . V . Ja S. ^adysmltiiia M a ­jan
No. 17 kokoukset pidetään
jokaisen kuun kolmas sunnuntai
kello 9 aamulla. Kirjeenvaihto­osote:
Sam Luhtala. Ladysmith,
Box 102, B . C. Canada.
Lumber Work*rs Industrial Unioa
of Caaadaa
toimlBto osotteet ovat:
Ontarion piirin sihteeri Henry K u l -
mab, 121 Huron S t , Sault Ste.
Marie, Ont, Canada.
Kalle Laiho, 158 Secord S t / Port
Artimr, Ont
V. Valo, P. O. B o x 421, Timmins,
O n t
T y ö l ä i s e t : Järjestykil p»»
rempien elinehtojen saavattaBdftek-
•mi
m
Wm
•m
lii ^-^iy^SM
' * 1
-'immk
i i i
) I
mmmm.
''"•im
1
m