Vapaus, April 2, 1959

              Sivu 2 ^' Torstaina, huhtilc.\2 p. — Thursday, April 2, 1959
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish < Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
BS second 'Class: mail .by- the Post
Office Department;" Ottawa;vPub-
Ushed thrice .'weekly: Tuesdays,
; Ihursdays and; Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.; at 100-102"
filpi St. W.,.Sudbury> Ont.,i Canada.'
TelephonesrBus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS.4T4265:Manager
E. Suksi. Editor W. EkIund;^M
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising : rates upon applicatlon,'
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa:. 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.2B
Tiibetin asioista • f
Tosiasia tietenkin on, kuten on lehtemme uutisosastolla
jo aikaisenimin kerrottu, että maaliskuun 10 päivänä avoi-nieen
kapinaan ryhtyneet taantumusvoimat kohtasivat rat­kaisevaa
laatua olevan tappion maaliskuun 22 päivänä Tii­betin
pääkaupungissa Lhasassa, ja että Kiinan kansanar­meija
puhdistaa nyt kapinallisten jätteitä Tiibetin eristetyim-millä
vuoristoseuduilla. Selvää myös on, että tämän kapina-tai
vallankaappausyriiyksen takana ja järjestäjinä oli lama-pappien
kontrollissa ollut Dalai Laman hallitus. Yhtä kiis­tatonta
on sekin ,että vaikka Dalai Laman piti olla juma­lainen
olento, "elävä buddha" tai hänen "välitön edustajan­sa",
kuten selitettiin, niin todellisuudessa tämä 23-vuotias
päppihallitsija oli vain "sätkyäijä", joka'teki juuri sellaisia
liikkeitä ja eleitä mitä kulissien takaa nuorista vetäneet to­delliset
hallitsijat halusivat.
* * *
Tiibetin tunnemme kouluvuosiltamme '"salaperäisenä"
ylänköalueena Himalajan ja Kuenlunin välissä. Tiibettiläiset
ovat eristetyn asemansa vuoksi vielä äärettömän takapajui­sia
paimentolaisia, joiden keskuudessa vallitsee vielä jossa­kin
määrin orjuuttakin. Varallisuussuhteista myös riippuu,
onko tiibettiläisillä yksi tai useampi vaimo jne.
Maan talouselämän peruskuvana on jakki-nauta, josta
paimentolaiset saavat tärkeimmät elin- ja vaatetarpeensa jo­tenkin
samaan tapaan kuin lappalaiset porosta.
Tiibetin väkiluku on simä 1,300,000 paikkeilla, mutta
siitä huolimatta siellä on tuhansittain pappeja ja erään tie­don
mukaan yli 3,000 luostariakin, sekä tuhansittain, munk­keja,
jotka harjoittavat kauppaa ja käsityötä. Buddhalais-uskoii
hengellinen päämies, nuori Dalai Lama oli jpnyös Tii­betin
maallinen hallitsija.
Vaiherikkaan historiansa aikana Tiibet ön ikimuistoi-
,sesti ollut joko kiinteämmässä tai väljemmässä yhteydessä
Kiinan kanssa. Lhasan ja Pekingin nykyiset suhteet perus­tuvat
v. 1951 allekirjoitettuun sopimukseen.
Vain kehittyneimmät heimot Tiibetissä elävät nykyään
feödaaliasteella. Luonteenomaista on se,' että lama-uskoisen
buddhälaispapiston suuri joukko harjoittaa uskonnon varjos­sa
kansan taloudellista riistoa ja pitää suuria kansanjoukkoja
taloudellisesti takapajuisina ja henkisesti kehittymättöminä.
Tiibetin ja Kiinan kanssa v. 1951 tehty sopimus antoi
Tiibetille kaikki mahdollisuudet oman edistyksensä järjes­tämiseksi
sille parhaiten sopivalla tavalla. Selvää myös on,
että Tiibetin kansanjoukot ovatkin saaneet edistyksen "tar­tuntaa"
siinä määrin, että se peloitti jo lama-pappien taan-tumussiipeä,
mikä epätoivoisesti tarttui aseisiin entisen val-takomennon
ylläpitämiseksi. Kaikki asantuntijat nimittäin
myöntävät, että juuri lama-pappisvalta on vastustanut kai­kenlaista:
sosiaalista ja kulttuurillista edistystä Tiibetissä.
Tunnettua myös on — ja viimepäivien uutistiedot ovat siitä
uutena esimerkkinä — että vissit imperialistiset piirit ovat
vohkaisseet lama-pappeja tässä edistyksen jarrutus- ja vas-tustustaktiikassa.
Siitä huolimatta on edistystä tapahtunut siinä määrin,
ettei vanha, komento voi enää tyydyttää kansanjoukkoja.
Kuluneen kahdeksan vuoden aikana on rakennettu esim.
' maanteitä, jotka yhdistävät Tiibetin muuhun Kiinaan. Täten
ovat tiibettiläiset tulleet henkilökohtaisesti kosketuksiin ny-kyaikaisen
tekniikan ja edistyksen kanssa ja oppineet siinä
yhteydessä tuntemaan myös henkilökohtaisen vapauden mer- -
kityksen: Tämä selittää sen, miksi valtaa pitävä papisto pel-
,kää: kaikkia uudistuksia,; vastustaa edistystä ja järjesti nyt
-etukäteen häviöön -tuomitun: vallankaappausyrityksen, •
* * *
Paljon on puhuttu Dalai Laman nykyisestä kohtalosta.
Kaiklu merkit viittaavat kuitenkin siihen, ettäjiän on joko
tahtoen tai; tahtomattaan:;vuoristossa p
lisjätteiderr mukana. Mutta mitä hyvänsä hänelle .tapahtuu,
selvää jokatapauksessa on, että Dalai Lama ei osannut käyt­tää
kutsumisaikaansa kansan yhteiseksi hyväksi, ja joutui
niinmuodoin palauttamattomasti sivuutetuksi. Hänen tilal^
leen on noussut Dalai Laman hengellinen kilpailija, 21-viio-tias
Pantshen Lama, jonka sanotaan olevan edeltäjäänsä
myötämielisemmän yhteiskunnalliselle — demokraattiselle
kehitykselle.
Kiinan kansan virkaheitto, Chiang Kai-shek on myös ol­lut
leikissä mukana pitäen- suuria puheita siitä, miten For-rriosan
hallitus tulee antamaan ''kaikkea apua" "Tiibetin ka­pinallisille,-
Mahdollisesti hän onkin rehellinen näissä "lu­pauksissaan",,
mutta minkä hän voi sille kun "sääsken ääni
ei kuulu: taivaaseen"': kuten suomalainen viisas sananparsi
meille opettaa.
• " Sanotaan, ettei niin pahaa, ettei siinä olisi hyvääkin,
Tiibetin kysymyksessä se näyttää pitävän paikkansa kirjai­mellisesti.
Vuonna ,1951 tehty Tiibetin ja Kiinan sopimus
jätti Tiibetin takapajuisen järjestelmän koskemattomaksi.
Kaikki huomioitsijat myöntävätkin, että Peking- on- pitänyt
tästä sopimuksesta kiinni ilmeisesti .sen ajatuskannan perus-
Näyttää siltä, että pitkän aikaa haudottu taantumuksen
yallahkaappat^syritys epäonnistui Tiibetissä täydellisesti,
mutta tämä ei iietehkään tarkoita itkun, valituksen ja ham­mastan
kiristyksen loppuniistä niiltä, jotka tässä itsejärjes-
.tämässään rytinässä vetivät lyhernmän tikun.
~^ Kuvaava on tässäL_yhteydessä "VVashingtonista Tiibetin
tapahtumista annetut sotaiset lausunnot, missä syytetään
Kiinaa "raakalaismaisesta sekaantumisesta" Tiibetin asioi­hin,
vuoden 1951 sopimuksen "julkeasta rikkomisesta" jne.
Tosiasia tietenkin on, että kun Yhdysvaltain erään valtion
surullisen kuuluisa päämies kieltäytyi äskettäin noudatta- •
liiasta maan korkeimman oikeuden päätöksiä kouluasioissa,
niin Washington lähetti sinne — ja aivan oikein lähetti —
sotavoimiaan. Mutta Kiina ei sais muka menetellä samalla
tavalla omassa maassaan! Ja kun Kiinan hallitus haluaa to-tieuttaa
hyvin alkeellisia demokraattisia uudistuksia Tiibe­tissä,
niiri se on muka "julkeata sopimusten rikkomista".
Tämä sellaisenaan osoittaa kuinka puolueellisia "selityksiä"
ja kuvauksia suurlehdet, radiot ja muut propagandalaitok-set
ovat viime päivinä Tiibetin asioista antaneet.
AtomiräjShdystä Albertan pohjoisessa
Kirj. Wm. Tuomi
^'Kokeilkaamme sitä ja katso­kaamme
mikä tapahtuu" on uhka­rohkea
suhtautuminen USArn eh­dotukseen
kokeilla atomilatauksella
Athabascan tervasannlkoUa pohjois-
Albertassa.
Vähän huolestumista on osoitet­tu)
n i i h i n vaaroihin, jotka ovat ole­massa,
mutta siitä huolimatta, suun­nitellaan
räjäyttää atomipommi,
jonka tehokkuus olisi 10,000 tonnia
TNT, terväsannikolla siinä toivossa,
eUä räjäyksen aiheuttama kuumuus
vapauttaisi raa'an öljyn hiekasta.
On ehdotettu, e t t ä kokeiluräjähdyk- hiekk7a7ä"V,20o"muui" multaa',
sen pitäisi toimittaa ensi vuoden
la. Radioaktiivinen tomu tällaises­ta
räjähdyksestä' peittäisi Denverin
kaupungin, joka on 200 mailin pääs
sä Coloradossa suunnitellusta rä­jähdyspaikasta.
Mr. Huntington on. varoittanut:
"Uskon, että suunnilleen. samanlai­nen
omalaatuinen korkeasti lämmi­tetyn
vedyn räjähdys tapahtuisi, jos
ydinräjäytys suorit^ettaisiin Atha­bascan
tervasanhikoila."
Athabascan alueella on jo valittui
paikka, joka ön 65 mailia etelään
McMurraysta. Atomilataus asetet­taisiin
1,400 jalan syvyyteen kalkkt=^
kivikerrbstuman päälle ji» sen pääl­le
laskettaisiin 200 jalan syvyisesti
huhtikuussa.
Aikaisempi ehdotus toimittaa sa­manlaisen
räjäytyksen Coloradon
saviliuskakivessä on saanut voima­kasta
vastustusta YJidysvalloissa.
Tämän johdosta Albertan kokeilua
pidetään vaihtoehtona j a sen takana
on USA:n Atomic Eenergy Commis­sion
sekä Richfield O i l Corporation,
jolla on tutkimusoikeudet kahden
miljoonan eekkerin alalla Athabas­can
tervahiekka-alueella. Asiassa
on myös kiinteästi liittovaltion kai
vosdepartmentin edustaja tri Con-vey.
Coloradon kokeilua on nimitelty
"vaaralliseksi uhkarohkeudeksi" ja
atomienergia komissiota on syytetty
"vakavasta laskuvirheestä" sen ar­vioinnissa
mikä tapahtuu, jos sellai­nen
räjähdys suoritetaan.
Utahissa asuva ydin alan insinööri
Morgan G. Huntington oh varoitta-
"Pahin kepponen", sanoo Alber­tan
tutkimusneuvoston jäsen t ri
Hodgson "on kontrollida lämmön
määrätylle alueelle".
Tämä tri Hodgsonin "kepponen*
on tarkoitus räjäyttää 200 mailia Ed^
montonista j a on olemassa vaara,
e t t ä räjähdys aiheuttaa toisen
maanpäällisen räjähdyksen ja radio­aktiivinen
tomu siirtyy piilvenä ete­lää
kohti.
Mutta siitä huolimatta albertalai-set
ja yhdysvaltalaiset öljyparoonit
ovat hyväksyneet ajatuksen: " K o
keilkaamme sitä ja katsokaamme
mikä tapaiituu".
Maailman öljytilannetta käyte­tään
perussyynä kokeilun suoritta­miseksi.
Tei-vasannassa on arveltu
olevan ihmeellinen määrä öljyä, yh
teensä 300 miljoonaa tynnyriä —
joka on sama kuin koko kapitalisti­sen
maailman nykyiset öljyreservit
(mukaan lukien Keski I t ä ) . On
teen j a väittämään, että se on pom­min
rauhanomaista käyttöä.
Koska USA:n hallituiksen lupa
tarvitaan ennenkuin sellaista laitet-
J[a voidaan cräjäyttää, hallitus on an­tanut
myönnytyksensä j a asettanut
tiukat ehdot, joiden perusteella
hallituksen työntekijäin on oltava
mukana johtamassa työtä kaikissa
vaiheissa.
Tarkoituksena on käyttää B i k i n in
j a Nevadan kokeilualueiden hehlii-lökuntää
pphjois-Albertässa. Onko
tarkoituksena vapauttaa öljyä ter-vasannasta?
Ei tarkoitus on ko-keillalatomipommilla!
_
nut että .Albertassa aiottu kokeilu i myös osoitettu, että Keski Itä ci ole
perustuu samanlaisiin arviointeihin \ enää luotettava t ä h d e ja vieläpä nel­jä
sillä olisi vakavat seuraukset. ! jäsosa reserveistä, joka sijaitsee
Huntington on j ä r j e s t ä en liyljän-; Etelä-Amerikan maissa on myös u-nyt
atomienergia komission arvion-j hanalais'^^'Ssa asemassa,
nit Coloradossa suoritettavasta r ä - 1 Mutta Albertassa öljyteollisuus
Ottawa. — E r ä s hallituksen auk­toriteetti
on sitä mieltä, ettei ole
mitään syytä pelätä ehdotettua n
tomiräjähdystä Albertan Athabas­can
terväsannikolla ensi vuonna.
Liittovaltion kaivosdepartmentin
virkailija t r i John Convey, joka on
hallituksen ja teollisuuden muodos­taman
yhteisen komitean puheen­johtaja,
on selostanut, että hän on
saanut vastaanottaa neljän järjes­tön
protestit suunnitellun atomirä-jähdyksen
suhteen. Kaikki nämä
järjestöt ovat osoittaneet pelkoa, et­tä
räjähdys saastuttaisi ilman.
Tri Convey on kuitenkin hylännyt
protestit selostaen: "Luulisi, öttä he
antaisivat meille enemmän arvoval­taa.
Me emme osallistuisi uhkaroh­keuksiin".
Hän on selostanut, e t t ä hänen ko­miteansa
menee noin kolmen vii­kon
kuluttua Nevadaan tutkimaan
samantapaisen räjähdyksen vaiku­tusta
siellä.
Suunnitelmat edellyttävät e t 'ä
jos kaikki menee odotusten mukai­sesti
Richfield Oil Corporation suo­rittaa
atomiräjähdyksen Albertassa
ensi vuonna ja mahdollisesti niin
jäytyksestä ja hän on osoittanut, et-; on nj'kyisin hiljaiselo.ssa. Kulimeen i varhain kuin helmi- tai maaliskuus
tä niin valtava räjähdys 900 j a l a n ' kahden vuoden aikana öljytuotantoa
syvyydessä kehittäisi 500 miljoonaa ' on vähennetty, koska ei ole maikki-neliöjalkaa
kaasua, jonka paine o l i - 1 noita. Viime talven kuluessa tuo^
si 20 kertaa suurempii kuin kallion tanto kohosi jonkun verran, mutta
paine. Näin ollen tämä hirveä pai- se on edelleen almcpi kuin vuonna
ne halkaisisi kiven maan pinnalle; 1957.
asti ja noin neljä miljoonaa tonnia | Kokeilua pidetään osana USAn
tervasantaa nousisi korkealla vauii- yrityksistä olla kieltämättä ydinase-dilla
ilmaan. kokeiluja maailman laajuisessa mi-
Tämä tomopilvi. jossa olisi noi.T; tassa. Altömiencrgia komission pu-miljoona
tonnia hienostettua öljyn: heenjohtaja John .McConc on sei
piloista saviliuskakiveä ja suur-jt; vä.sti sanonut, että USA:n hallitus
määrät vetyä räjähtäisi maanpinniil-' on valmis räjäyttämään atomilait-sa.
On arvioitu, että kokciluräjähdys
tulee maksamaan noin miljoona
dollaria. Suunnitelmat edellyttävät
että alomiräjähdyk-sen avulla avat
täisiin SLUiri luola maan si-sällä, mi­hin
.öljy valuisi ja mistä se voitai­siin
pumputa maan pinnalle. Kulu­neen
40 vuoden aikana oh kokeiltu
lukuisia menetelmiä öljyn eroitta-mis"
ksi tervasannästa. mutta ei ole
vielä löydetty tehokasta menetel
niää.
Hyviä palkintoja jaetaan sekä uusien
ille että ti
Huhtikuun 15 ja toukokuun 15
päivän välisenä aikana on tarkoi­tus
hankkia Vapaudelle 150 uutta
tilausta ja 500 uudistusta.
Erikoispaino on kuttenkm panta­va
uusien tilausten hankinnalle sil­lä
se auttaa lehden levikin lisään­tymistä.
Sitäpaitsi kevätkorvalla
katkeavia Vapauden tilauksia on
nyt uusittu tavallista enemtnän.
Luonnollisesti on uusittava kaikki
vielä katkeamassa olevat tilaukset,
mutta kuten sanottu, tärkeintä sit­tenkin
on uusien tilausten hankinta.
Juuri uusien tilausten saannin
edistämiseksi on liikkeen puolesta
j ä r j e s t e t ty an,'okkaita palkintoja s-i-kä
uusien tilausten hankkijoille, et­tä
uusille tilaajille. Kaikki uudet
tilaajat ovat ilman muuta tasaver­taisessa
asemassa, sillä arpa ratkai­see,
ketkä heistä nämä arvokkaat
palkinnot saavat. Mutta uusien t i ­lausten
hankkijain kohdalta on a-sia
vähän mutkallisempi, siHä suu­remmilla
paikkakunnilla on erilai­nen
tilanne kuin picnemnjillä Tä­män
vuoksi on tilaajain hankkijain,
kohdalla tehty "sarjajaottelu", että
tiima olosuhteiden erilaisuus ta.soit-tuisi
n i i n paljon kuJn mahdolllisla.
Seuraavassa on nämä kilpailu­säännöt
:kokonaisuudcssaan::.
KILPAILU UUSIEN TILAUSTEN
HANKINNASTA
Lehtfemme levikkialueen paikka-:
kunnat ön"jaettu neljään eri .sarjaan
niiden uusien tilausten hankinta-tavoitteiden
perusteella, seuraavas­ti:
Asarja.:— kuuluu paikkakunnat,
joiden tilausten tavoite
on 10 tilau.sta tai enem­män.
B-sarja ---kuuluu. paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 4—5 tilausta,
C sarja —kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 3 tilausta.
D-sarja —kuuluu paikkakunnat.
joiden uusien lilaustcMi
tavoite on 1—2 tilausta.
teellä, ettäi="aikaa on paljon".
Muttaitakapajuisuus-orjuus;;ja
köyhä paimentolaisuus .ei suin­kaan
ole eduksi Tiibetin kan­sanjoukoille.
« Hekin haluavat
nauttia elämän mukavuuksis­ta!
Ja nyt kun lama-pappien
hallitus rikkoi Pekingin; kan.ssa;
tehdyn sopimuksen ja nousi
aseelliseen kapinaan muinai­suutta
edustavan hallitusko-mentonsa
säilyttämiseksi —
häviten -siinä yrityksessä sur­keasti—
he tahtomattaan aut­toivat
edistyksen läpimurtoa
Tiibetissä. Me saamme olla va­kuuttuneita
siitä, että lama-pappien
epäonnistuminen kan­nustaa;
tiibettiläisiävaatimaärii
ja toteuttamaan sellaisia tuiki
tärkeitä uudistuksia jä' paran­nuksia,
mitä he eivät-olisi saa­neet
ilman tätä epäonnistunut­ta
kapinaa vielä vuosikausiin, •
Eskimoiden asema
vaikeampi kuin
muiden
Toronto, rr- Maaliskuun 21 pnä
Jltaluennossa Convocation haalillä
oli puheen aiheena Canadan pohjoi­nen.
Profe.s.soi-i B; G. Sivertz käsil-teli
asiaa mielenkiintoisella tavalla;
ja loi kuvan eskimoiden j a intiaa­nien
karusta elämästä. Taitavana
puhujana ja käyttäen avukseen fil­mejä
ja kuvia tämä etevä tiedemies
j a ihmisystävä; rinnasti ne huutavat
puutteellisuudet; jotka estävät eski­moiden
kehittämistä, kouluttamista
J a elinta.son nostami-sta.
jA.ika sievä alku on jo havaitlavi.s^
^^a kun toisi Ile csklmoi 11c on s,'iäluv
omat kodit ja lapset ^pääsevät kou-luun.—
mutta kipeästi kaivattu .sai-
•Taala vieläkin puuttuu eikä ole an­siotöitä
polijoi.sessa. Näin ollen
pohjoisen asukkaille olisi saatava
ansiotöitä.
Hän osoittikin, , että pohjoisessa
on: koskemattomat ja; kehittymättÖT
mätvminoraalirikkaudet, jotka muo^
dostaisivat valtavan työmaan. Yk­sinomaan
niiden kehittäminen, kcs-
J^äisivuo.<>ia j a olisi- paljon: työmah.
dollisuuksia.
Siksi meidänkin olisi suhtaudut­tava
• n ä i h i n pohjoisen-;; asukkaisiin
a h k e r i n a : t y ö l ä i s t o v e r e i n a : j a ;mci^
dänvmyös olisi;vaadittava heille en­tistä
pai;empaa elämää niinkuin
kaikille canadalaisille. Meille kai­k
i l l a pitäisi olla työmahdollisuudet
ja . elinmahdollisuudet^ ja meidän
olisi—painostettava hallitustamme
järjestämään riittävästi rauhaivs
omaista teollisuutta, että kaikilla
olisi, nämä:auahdoIlisuudct,
Kussakin sarjassa kilpaillaan uu­sien
tilausten hankinnasta. Kilpai­lu
i-atkaistaan pistetuiosten perus­teella
seuraavasti: Yksi piste jokai­sesta
kuukaudestarSiis koko vuoden
uudesta tilauksesta saa 12 pistettä.
JOKAISEN SARJAN VOITTAJA
PALKITAAN
Sarjan voittaja, joka saavuttaa
suurimman pistemäärän, voittaa
$25.00 palkinnon, joko kirjoina tai
äänilevyinä oman valinnan mukaan.
Uudeksi tilaukseksi katsotaan ti­laus,
joka on päättynyt ennen maa­liskuun
1 päivää 1959.
ARVOKKAITA VOITTOJA
UUSILLE TILAAJILLE
Levitysryntäyksen päätyttyä pää­sevät
kaikki kuuden kuukauden ja
koko vuoden uudet tilaajat arvon­taan,
jossa jaetaan seuraavat palkin­not:
l:ncn palkinto $25.00
2:nen palkinto . 15.00
3:mas palkinto — 1 0 . 00
Palkinnot jiictaan kirjoina.tai äit-nillevyinä
voittajan valinnan mu­kaan,;•;
•
rienfcilöt, jotka täällä tilaavat uu­den
tilauksen Suomeen tai muualle
ulkomaille, pääsevät myös tähän ar­vontaan.
Mahtava ohjelma
kuoron konsertissa
Don tiaalilla^
' Toronto. — Saapa sanoa, että
pakkanen paukkuu ja lunta on
maassa, vaikka on pääsiäinen.
Don-haalilla myös paukkuu huhti­kuun
12; pnä alkaen kello 4 ip. kun
on . F i n l a n d i a kuoron järjestämä
konsertti. Emme silti halua peloit-taa
tai i t k e t t ä ä yleisöä, vaan halu­amme
parantaa laulutaitoamme
vieläkin pareihmaksi. Me laulam­me
juuri aukeavista lehdistä, kuin­ka
ne syksyllä hehkui ennen puista
putoamista ja jäivät maahan tal­veksi
ja toisten kasvien ravinnoksi.
Ne myös ravitsevat puita, että ne
taas seuraavana keväänä voivat kan­taa
lehtiä.
Kuorolla on nyt englanninkieli­siäkin
lauluja ja uudet sanat siitä
"Juanitasta". Kuoro myös esittää
meidän kaikkien ylpeyden Sibeliuk­sen
säveltämän Finlandian. Tilai­suudessa
vierailee myös ukraina­laisten
mieskuoro. Sitten vielä l i ­säksi
oh kupletti, haitarisoolo, tai-detanssia,
soittokunta ja vieläpä
muuta, että varmasti ohjelmaa riit­tää.
Silloin pitäisi kaikkien kärryt oh­jata
kohti Don-haalia. — N .
SITÄ
JA
Olga Laurisen
muistolle
VVindsor. — Olga Laurinen poi.s-tui
luotamme 27 pnä maaliskuuta ja
saatettiin maan poveen 28 pnä.
Olga sairasti kauan. Olisi kaike­ti
pitänyt tehdä leikkaus jo kauan
sitten, vaan hän antoi sen mennä
liian pitkälle. Niin heikkeni sydän
.sairastaessa. Leikkaus onnistui
multa sydän petti myöhemmin.
Hän joutui sairaalaan 20 pnä. Leik­kaus
suoritettiin 21 pnä. Elämi"
päältyi 27 pnä.
Olga oli tunnettu laajalti suoma­laisten
työläisten keskuudessa. Hä
neliä oli suuri toverijoukko Sudhu-ryssa,
Port Arthuri.ssa ja monella
mudallakin paikkakunnalla. Hän
oli nimittäin järjestynyt työläinen
ja lehtemme uskollinen ystävä.
Täällä VVindsorissa ollessaan oli hä­nelle
tuttava ja toveripiirinsä us
kellinen tämän 20 vuoden ajan.
Hän oli e r i t t ä in pidetty toveriensa
keskuudessa.
Olgan elämä ci ollut täällä Cana
dassakaan aina kehuttavaa. Alku­vuosina
hän työskenteli, metsäkäm-pillä.
Miehensä Kallen ollessa kir­vesmiehen
töissä hän kulki aina sin­ne
mistä kulloinkin työtä sai, joten
oman kodin hän sai vasta täällä
Windsori.ssa koska täällä oli mah­dollisuus
saada työtä pitemmäksi
ajaksi. Niinpä he rakensivatkiU'it­selleen
kauniin kodin, mikä oli Ol­galle
yksi suurin ilon aihe elämäs
sään. Niinpä hän kaunistikin kotin­sa
kukkaistutuksilla ja ruusupien-sailla.
Hän nautti niistä ja sai niis­tä
lohdutusta sairaudessaan ja su­russaan.
Viimeiset kaksi vuotta oli
hänelle koettelemusten vuosia —
sairaus ja työttömyys ru.ntelee ih
mistä säälimättä.. , '
Olga oli merkillinen ihmineii!
Hän saattoi hymyillä j a olla iloinen
vaikka .sydän oli varmaan monesti
täysi. Koskaan hän ei; moittinut ei­kä
liioin valittanut. Meille jälkeen-,
jääneille j ä i hänestä oikein kaunis
muisto. Kaikki ne polut ja seurat,
missä Olga eläissään joutui olemaan
eivät ehkä aina olleet kaikkein par­haita
mutta edesmennyt vainaja ei
lannistunut eikä sortunut, vaan piti
tietoisesti kiinni ihmisyydestä ja
sen kauneimmista puolista. Me ta­valliset,
jokapäiväiset ihmiset, j ä ­tämme
usein muistamatta henkilön
hänen eläessään ja ainakin kuoltua.
Vaan Olgaa on vaikea unhoittaa,
sillä hän omasi erikoisluonteen. Sik­si
haluan nyt m u i s t c l l a . t ä l ä harvi­naista
ihmisiä. Hänen suuri tutta­vapiirinsä
myöntää, että me mene­timme
hyvän toverin joka antoi
meille hyviä esimerkkejä.
Kauniit kukkalaitteet peittivät;
O I K E A V A S T A U S -
Eräs lääkäri j a lakimies joutuivat
kerran päivällispöydässä,kiivaaseen
väittelyyn.
— No niin, sanoi juristi, voitte­han
olla oikeassa, mutta kuinka se­l
i t ä t t e sen tosiasian, e t t ä 41 prosent­tia
murtovarkaista on vasenkätisiä?
— Tjaa^ se johtuu yksinkertaises­ti
siitä, että 59 prosenttia on oikea-kätisiä>
kuului lääkärin vastaus.
Toronto. — Ankara kamppailu
käy luonnossa niinkuin joka päiväi-isessä
elämässä. Esimerkiksi voim­me
saada jonkun kauniin päivän
vesisateen väliin, mutta seuraavana
•päivänä on jo useampi tuuma-lun­ta
maassa, niinkuin tapahtui pitkä­näperjantaina.
Kadut alkoivat jo olla melko
puhtaina talven jäätiköstä ja näkyi
jo eri puolilla viime kesän kuol­leen
nurmen puistoissa ja pihoissa.
Se olikin aikamoinen poikkeus
£deliisiin, talviin, sillä tayajlisesti
ruoho säilyy melko vihreänä talven^
kin.
Rakennustyöläisten uniossamme
tilanne näyttää myös pahemmalta.
Union iso haali on maanantaiaa­muisin
tupaten täynnä työnhakijoi­ta.
Viikko sitten Globe and Mail
lehden pyynnöstä valittiin kolme
miestä antamaan raportteja työttö­myystilanteesta
uniossamme. En
ole kuitenkaan huomannut, että
siitä puolesta olisi kirjoitettu mi­tään,
että vaikea on sanoa kuinka
lehti siihen suhtautuu.
— Union mies.
Olga Laurinen
kuollut VlfindsoriSsa
Windsor. — Täällä hyvin tunnet
tu ja pidetty kansalaisemme Olga
Laurinen kuoli pitkänäperjantaina
paikallisessa Metropolitan sairaa­lassa.
Olgalle oli suoritettu leik­kaus
lähes viikkoa aikaisemmin,
mutta hän kuoli kuitenkin leikkauk­sen
jälkeen.
Suremaan jäi hänen miehensä
Kalle, veljensä Anselmi Kautto Ni-pigönissa
ja serkkunsa Helmi Kola­ri
Beaver Lakella.
Hautaus toimitettiin viime lauan­taina
Anderson-hautaustoimistosta.
Suuri su<rusaatlue ja monet kukka­laitteet
osoittivat kuinka_ pidetty
edesmennyt Olga oli. Kauniin muis­topuheen
piti mrs. Hilma Vanhala
osoittaen kuinka paljon edesmennyt
ystävämme joutui kärsimään ruu­miillisesti
viimeisten vuosien aika­na,
mutta oli siitä huolimatta aina
iloinen. Kevcät mullat haudalleen.
Naimi jä Kusti Lindström ovat
vierailemassa täällä Windsorissa.
He ovat juuri kotiutuneet Floridas­ta,
missä ovat olleet lomalla viimei­set
kolme viikkoa. Sanovat siellä
olevan niin paljon suomalaisia, että
s i t ä . voisi miltei sanoa Pikku-Suo-meksi
Detroitista on miltei kaikki
vanhemmat suomalaiset muuttaneet
sinne j a näki. h ä n siellä Pohjois On­tariostakin
menneitä kansalaisi
amme. Kertoivat, että ruoka j a ma­joitus
on hyvä eikä liian kallista.
Iloa ja riemua on aina. — Toivo.
Näytelmäjuhlat, 31
olivat hyvät
Toronto Monen henkilön har­taasti
odottama uusi lehti "The
New Voice" tuli nyt tänne, eikä
"pahaisena" tullutkaan. Kyllä sitä
kelpasi katsella j a lukeakin. Myös
oli lehdellä hyvä menekki, taisi'mo-•
ni haluava jäädä ilmankin, mutta
toivottavasti saamme .pikapuoliin:
toisen ja 'kolmannenkin numeron;
Onnea vaan, vieläkin yritykselle.
Sellaistakin tietojen välittäjää tar­vitaan
kipeästi.
iPääsiäispyhien n ä y telmäjuhlat
ovat :^iis olleet j a mehiiieetj .•muita
siellä- näkyi olevaj). sellaisia,' jotka
kirjoittavat juhlista enemmäiii^P^^
jantai-illantan.ssit olivat kuin alku­soittona
suurjuhlille ja iloista vä­keä
siellä tuntui olevankin. Olihan
taas tilaisuus tajuta "kaukaisia vie­raita"
j a entisiä tuttuja seka'sitoa
uiisia tuttavuuksia. Unto j a Kauko
pitivät huolen hyvästä tanssimusii­kista.
CSJ.n kansallinen sihteeri, Eino
Laakso avasi virallisesti nämä juh­lat.
Tunnettu näyttelijäveteraanl
Len Hjorth antoi "lähtöeväiksi"
neuvon, että näytelmien esityksiä
tulee arvostella jos mielimme
edistyä. Hyvät ja mielenkiintoisat
olivat juhlat. — Katsoja.
John E,-Pirttlsen
Toronto, — Pääsiäismaanantaina
(3(). 3. —59) saatettiin täällä hau­dan
lepoon, kauniiseen Pine Hill
hautausmaahan, yksi kunniavanhuk-sistamme,
tov. Pirttinen.
Oh vaikea kuvata sanoin hänen
elämänsä työtä, siksipä uskonkin,
että jokainen vannouduimme hänen
kauniin, kukkalaitteiden ympäröi­vän
avoimen arkkunsa ääressä kan­tamaan
sitä työn ja toimen lippua
samalla korkeudella, jolla vainaja
oli sitä uhrautuvaisena kantanut
vuosikymmeniä. Näin ehkä sitten­kin
tulkitsemme parhaiten suuren
arvonantomme.
John Ed. Pirttinen kuului omaan
ammattiosastoonsa y l i puoli vuosi­sataa,
joka on saavutus sinänsä, ja
CSJ:n Toronton osastoon sen pe­rustamisesta
saakka, vain nämä jär­jestöt
mainitakseni. Viimeksmai-nitussa
työväen kulttuurijärjestössä
oli hänen osuutensa suurin. Niinpä
hän kärkipään toimitsijana saavutti­kin
kunnia{)uheenjohtajan ansaitun
tittelin.
Hillityllä arvokkaalla esiintymi-.
sellään saavutti E d niin perhepiiris­sä
ja järjestössä kuin myös niiden
ulkopuolella korkean arvonannon,
kui en Ake Nummi hautaustoimis­tossa
pitämässään asiallisessa ja
kauniissa puheessaan erikoisesti
tähdensi. >-.
Kaunis ja antoisa oli elämäsi.
Kaunis oli myös omaistesi j a tove-riesl
viimeinen palvelu.
Iki kaunis surulaulu kaikuu yhä
korvissamme. Leppoisaa lepoa Ed.
— Eino E . Hillman.
Olgan arkun' Suuri o J i ^ y ö s hau­taussaatto,
vaikka kaikki kävi niin
äkkiä. 011 aurinkoinen pääsiäislau-antai
kun hänet hautaansa saatoim­me:
Pastori E . J . Umback siunasi
hänet sanoen jonkun sanan Olgan
muistolle.
Olgaa j ä i suremaan hänen elä^
mäntotvcrinsa Kalle, sekä muitakin
sukulaisia ja suuri ystäväjoukko.
— Hilma.
Vefhnän vienti vähehtyiiyt
viihievuotiseen verrattuna
Ottawa. — Canadan vehnän vien- ^
ti maaliskuum 11 pnä päättyneien
viikon aikana nousi 4,762,000 bushe-l
i i n , joka oli melkein 13 prosenttia
enemmän kuin vastaavan viikon ai­kana
viime vuonna. ^
Kuitenkin siihen mennessä kulu-'
van satovuoden vehnää oli viety ul­komaille
146,678,000 bushelia kun ;
sensijaan viime satovuoden vehnää
vastaavana aikana vietiin 151,618^-
000 bushelia.
Britannian työväenpuo­lueen
johtajat, voivat
vierailla N-Iiitossa
Lonto'Oi — Britannian työväen­puolueen
johtajia, niiden mukana
Aneurin Bevan. voi vierailla Neur
vostoliitossa Neuvostoliiton parla-menttilähetystön
johtaja Mikhail
Suslovin kutsiista.
Se Erkon suurfpilapiirtäjä
; , Koska,: Canallan. suomalaisille­kin
oTT tarittu sekä cnglannin-cttä
suomenkielistä ylistyslaulua:
Erkon Hesan; suuresta pilapiirtä­jästä
Karisia, niin meille annet­taneen
oikeus jatkaa keskustelua
julkaiscmalla^^^- :S
man työväcniehdcn, Kansan Uu-.
tistcil pakinoitsijan VJuorkunnan
Jussin" näkemyksen tästä suurta-;
pahtinnasta: ',
• Amerikkalaiset, tunnelusti laske­vat
kaiken rahassa. Helsingin Sa­nomat
on ;lähetlänyl, chicagolaiselle
äikakauslehdellci.nimeltä Time puf­fin,
pilapiirtäjästään Karisia. Jutus­sa
mainitaan, että Kari" Suomalai­nen
ansaitsee ;i9;400 dollaria vuo­dessa
eli yli 3 miljoonaa markkaa.
Weil,.hyvä mies siis. .(Vuoden 1957
verokalenterissa Karin taiteeliineh
arvo oli vain 1.5 miljobilrta^
ehkä se on nou.ssut.)
Mukana o^ijt.^^ 'No. niin, tämä iiiho.s 10,000 doUji-rin
nero siis esitellään kaikin puo­lin
-Hauska meidän suomalaislen-k
i i i joskus iukea mitä Erkko meis­tä
kertoo maailmalle. Tähän ta­paan:
; ' M I r u s h t s h e v n i o i t l l Suomen edes-vastuutonta
lehdistöä, varsinkin ;pl-lapiirtäjä
Karia, kun'Suomen pre­sidentti
Urho Kekknon äsken vie­raili
hänen luonaan. Presidentti
Kekkonen;, joka pilakuvassa oli esiv
tetty venäläisten saappaankiillolta-jana,
syök.syi takaisin Helsinkiin ja
meni radioon syyttämään Suomen
lehdistöä yleensäkin;;ja;pilapiirtäjiä
erikoisesti, että he vaarantavat
suhteet Venäjään. Seuraavana päi­vänä
koko Suomi hihitti Karin vas-laiiksollc:
pilakuvalle, joka esitti
Karia piirtämässä vääräsääristä
rauhankyyhkystä ja Kekko.scn" sil­miä
tuijottamassa seinältä, jolla oli
tunnuslause: 'Isoveli näkee sinut'."
(Otamme kiitollisuudella vastaan
korjiuiksin Uääpnök.socn Ei;kon,iui-tiikista,
jossa; varmasti pareinmin
osataan amerikankiellä.) : ; - .
; < Tänunöinenkin hienous sisältyy
juttuun: •
"Tulon" alla olevassa Suontessa-,
jossa-kysiV- hermoja, edes h i i ^^
venäläi.itcn__ ai koja kohtia. Kari
Suomalainen pitää parhaana terä­vää
puraisua."
Karin persoonaa suositellaan, vior;
lä kertomalla että hän on rooma­laiskatolinen,
-etlä hän taisteli ve­näläisiä
vastaan tykistön tulenjoh­tajana
ja etlä hän on naimisissa
valokuvamallin kanssa, joka vuon­na
1954 tuli neljännelle tilalle Miss
Suomi-kilpailussa.
Kaikki asioita, jotka luonevat^ ro­manttista'
hohtoa 10,000 dollarin
miehen ympärille.
No niin, meillä on Nurmen ja
Sibeliuksen rinnalle noussut siis
vielä kolmaskin kansallissankari.
N i i n o n asia chicagolaisille-esitetty.
Täällä Suomessa asia näyttää
hieman toisella, multa se miltä asi­at
näyttävät Suomessa ci ole en-nenkääni:
vaikuttanut! E r k o n dapaan
hoilaa ' ulkomaista informaatiota.
Kyllähän läälläiusein-naureskeluuni
Karin piirroksille', mutta vielä
useammin nnurv^taan.Karille; itsel-,
lOon. Kari on kohtalaisen It.Vvii
p i i r t ä j ä ja silloin tällöin hänellä
leikkaa, mutta 9/10 hänen mai­neestaan
on E r k o n mainoksen teke^;
mää, ja se viimeinen kymmenys­k
i n on k ä r s i n y t - v a u r i o n sen vuoksi,
etlä; poikaparalle, on kuuluisuuten-i
sajcihonnut päähän. Hän on alka­nut
uskoa itsestään tehtyä mainos­ta,
alkanut nähdä itsekin itsensä
kansallissankarina; j a tehnyt; omas-v
ta itsestään piirrostensa lempiai­heen,
mikä surulla todettakoon.
Mutta o n n e k s i - s i t ä - e i v ä t chicago­laiset
tiedä.
;: Jos nyt kuitenkin jätämme Karin ;
pois tä^tä jutusta, koska hän ei
siinä ole pääasia (anteeksi herra
Suomalainen!), j a kiteytämme muu-;-
lamaan sanaan sen kuvan minkä
Erkko antaa Suomen suhteesta
Neuvostoliittoon, kuuluu se näin: ;
pienir.,urhea Suomi on Venäjän vä­kivallan
ja uhan alainen mutta us­kaltaa
silti luskuttaa.
Tämä epäilemättä on Erkon ja-monen
käsitys, multa se ei ole kan­san
enemmistön käsitys.eikä pyrki-;;
m y s - e i k ä m y ö s k i i n virallisesti vah-*
vistctlu ulkopoliittinen asenne.
Vaan mitäpä Erkko kansan enem­mistöstä.
Hänellä on omat pää--
miiärlinsil. \ ,^