Vapaus, June 25, 1959

              lm
1-
qmtpi mitäh
su,-i.g| läinalaisia ja myös mustaihoisia västaian.
^Silitä vjq-aitä^^^ jariseukseii^liä^^ luu-tlemäan,
että me Canadan supiriälaiset oleninie näiltä tiimoilta
ysji^ittömä^^ muiit, meillä oh syytä palauttaa hiiie^
ileön^^itt^ "rotUparemmuuskäsitys" ei ole iököriaän tiinte^
• mätÖn asia rjieidänkaän keskuudessanimei Muistakaamm
• vaiin f eräät vissiin sanomalehteen asti päässeet kirjoitukset,
• missä puhutaan valkoihoisten rotuparemmuuteen perustu­rvasta
"ikeltaisesta vaarasta", mikä oh nurinpäin käännettynä
J esitettyä rotupareirimuusteoriaa!
)i iKUinka vaarallinen tämä rot^^ on
••kaikkien vähenmiK^ katsoen lukeutuen
*siiheii myös siirtolaisryhmät ^ se muistetaan vielä liiankin
«elävästi siitä, mihin johti Hitlerin rotuparemmuusteoriä. Ja
• että rotuparemmuuteen perustuva ihmisten riisto ja -softo
*joMaa: lopulta kaikkialla samanlaisiin "tuioksiin"y mihin se
iveirHitlerinkin johdolla, siitä saatiin uusi hirveä esimerkki
IDurlianista, Etelä-Afrikasta, missä valkoi^^^^ herravaltaa yllä-
• pitävä poliisi käytti armottomasti ruoskaa, pamppua ja arh-
= puniä-aseitä niitä yäriUisiä alkuasukkaita vastaan, jotka nös-
«tatiivat protestiäänensä sillä ainoalla tavalla, mikä oli heille
«mahdollista. Kuinka säälimättömästi "paremman rodun"
a eli .valkoihoisen yähenunistön suurikokoiset poliisit löiyät,
•pamputtivat ja ampuivat mustaihoisia, eli "huonompirotui-
Jsia" afrikkaläisnaisia, siitä nähtiin alkuviikolla vilahduksia
>my©s TV:n uutiskuvien yhteydessä! Se ei ollut totta totisesti
• mieltä ylentävää nähtävää!
l Durbänin lähellä olevassa Cato Manor kunnassa viime
l viikolla tapahtuneessa afrikkalaisten, pääasiassa afrikkalais-
• naisten poliisipamputuksessa tapettiin 4 neekeriä. Kolme-
• töistä miiuta ihmistä loukkaantui, mukaanlukien yksi poliisi,
i Uutistiedpissa; yriteltiin "oikeuttaa" poliisien raakamainen
I hyökkäys mustailioisia vastaan ja mustaihoisten naisten jul-
• ma piekseminen "selittämällä", että kahakat saivat alkunsa
siitä'kun-viranomaiset takavarikoivat mustaihoisten laitto-
I miä väkijuomien valmistamisvälineitä., Toisaalta on kuiten-
• kin vastenmielisesti myönnetty, että näiden neekerien kurja
«c elämä on suorastaan ajanut heidät sille tielle.
l ".Että asia näin on, se ilmene tämän viikon alussa Durba-
"nin seudulla tapahtuneessa uudessa hyökkäyksessä, missä
?; poliisit käyttivät kyynelkaasua ja patukkaa noin 200 alku-f
asukasnaisen pehmittämiseksi neekerien aloittaessa boikotin
- linja-autoliikennettä vastaan. Kwa Mashu nimisessä kun-
•i nassa käytettiin patukkaa ja kjrynelkaasupommeja mitä nai-i
sia vastaan, jotka protestoivat "vesimaksuja" vastaan! Ta­mman
kunnan hallitsija, eli kunnanjohtaja E. G. Jenkins sanoi
r myöhemmin: "Päävaikeutena on se, että heidän (neekerien)
r elintaso on niin alhainen, ja kun vettä jaetaan mittarilaskun
1 perusteella niin siitä tulee suuri menoerä silloin kum eletään
: kädestä suuhun."
f Neekerien elämä on siis painettu niin alhaiseksi, että he
5 eivät voi köyhyyden vuoksi pnää maksaa vesilaskuakaan. Ja
: juuri tästä on kysymys; Rotusyrjinnän perimmäisenä tarkoi-
I tuksena on ollut ja on se, että "parempirotuiset" hallitsijat
v | voisivat rikastua ja hyötyä inhimillisen kurjuuden kustan-
;. 5 nidcsella. Etelä-Afrikan "aparthedia"
: koisen rodun paremmuudesta — toteutetaan avoimesti siinä
ivmielessä, että voidaan turvata valkoihoisten hallitusasema.
: i Meille selitetään kyynillisesti, että jös tätä rotusyrjintaä ei
E: toteuteta käytännössä, niin miljoonaiset neekerijoukot niele-ii;
vät lukumäärältään pienen valkoihoisten hallitsevan ryhmän
^ — ja se olisi muka ääretön onnettomuus. Mutta jos^työnne-
• tään sivuun kaikki jonnm joutava kaunistelu, millä yritetään
: tätä rotusyrjintaä puolustella, niin silloin nähdään, että poh-
^ jimmaiseha syynä on se, että valkoihoisten pieni vähemmistö
^ enfemmistön kustannuksella. Tässä mielessä on Etelä-Afri-l\
kassa kielletty neekereiltä alkeellisemmatkin kansalaisoikeu-
• det. Heidän täytyy elää mitä suurimmassa kurjuudessa ja
t työskennellä miltei ilmaiseksi niin, etta hallitsevaan luok-l
'kaan kuuluvat valkoihoiset omistajat saisivat mahdollisim-l
m^n suuria voittoja "hikeneroudestaan".
• Kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset seuraavat tyr-
; mistyneinä sitä julmaa ja epäinhimillistä rotusyrjintaä, mitä
» valkoihoisten suurporvarien toimesta toteutetaan Etelä-Afri-t
kassa. Terve inhimillisyys saa enemmistön canadalaisista
1/ protestoimaan mokomaa herrasrotu-riistoa ja -sortoa vastaan.
J Mutta samalla kertaa meillä on syytä muistaa, että rotusyr-
• jintä -edustaa sellaista yhteiskunnallista tautia, mikä voi
• levitä syövän lailla koko yhteiskuntarakenteeseemme, ellei
* « sen pesäkkeitä poisteta myös omasta maastamme —ja^omas-
• f.ta keskuudestamme. '
K
^'Onnistunut salavehkeily"
- Washingtonista viime sunnuntaina lähetetyssä Philip
Deanenvuutistieäossa sanotaan Yhdysvaltain presidentti Ei-sephowerin
tulleen "vastenmielisesti siihen lopputulokseen,
* ettjä valtakuntien päämiesten konferenssi ei ole enää mah-
» ddlinen siksi kun Venäjä vaatii liittolaisia luopumaan Ber-
* liinin miehityksestä, ja siksi kun (USA:n) tärkeät lainlaatijat
H ovat,muuttanet mieltään ja tulevat vastustamaan kailclcifi
l sopimuksia ydinaseiden kokeiden lopettamiseksi . . . "
l „, ^ Mainitun kirjeenvaihtajan kertoman mukaan presidentti
" Eisenh6wer piti korkeimman portaan neuvottelujen järjestä-
•^'/l, »'misen mimmiehtona mahdollisuutta, siitä, "että näissä ^asioissa
y\_r:satääikiiÄ'ä^^^ ' ';
'iiK'/ ^ » ' ! H*-Jättäen-Länsi-Berliinin kysymyksen tällä kertaa sivuun
^ siksi kun asiasta on tehty ehdotuksia ja esityksiä kummalta-,
f*^län^faolen'^^^^ edelleen, myös kum-
Paikallisen (Tiibetin) hallituksen
aikaisempiin . kidiitusmeneteliniiii
kuuiiii'silmien
nän poisIeikkaamineng"ne.-Sen ja^^
keeh kun kapinayritysöli torjuttu;
Lhasan kontrolliköiriissiönin • yksi
työjoiikkue vieraili kaupungin pbh-joitösässa
ja tbtiesi, että yfiiden kp^
kö kätuneliön kaikki '^aikuiset
asukkaat, ilman poikkeusta, olivat
raajarjkkoutuiieita. Yksi oli käde-tön,
toinen jalaton, kolmannella ei
ollut silmiä jne. Lhasan kaduilla
voitte 'tänään nähdä kaikkialla näi­tä
raadeltuja tiibetiläisiä;"
Kungtehlin Lamäseryssa, naisten
öikeuskuulustelua varten rakenne­tussa
erikoisoikeustalossä Kuo
Kuhg näki seinillä rivittäih kidu­tusvälineitä
ja yhdellä seinällä oli
naisen kuivattu käsi.
Tiibetissä on kaksi hyvin tunnet­tua
skörpioonien luolaa. Yksi niis­tä
Wi Lokassa ja sen bistpria sai al­kunsa
tuhat vuotta sitten. Vankeja
heitettiin tähän luolaan ja syötet­tiin
nälkäisille skorpiooneille. Toi­sen
tällaisen luolan löysi työjouk-kue
Potala-palatsin alta kapinan
kukistumisen jälkeen. Nykyajan
asioita tutkivat inhimilliset opiske­lijat
eivät tiile suremaan sen mui-naisaikaisen
hallituskomennon me­noa.
— Nora Rodd, yleisön kirje
Globe and Mail lehdessä.
Autolaiva Tukholman
jä Turun välillä
Suomen ja Ruotsin välillä on aut
toliikenne niin paljon vilkastunut,
että matkustajalalväyhtiöt ovat pan­neet
liikenteeseen yhteisesti Turun
ja Tukholman välille erikoisen au-tolaivari,
jonka nimi on My S Suh-nanhav
ja joka kuljettaa 70 autoa
kerrallaan. Autolaiva lähtee joka
toinen päivä Turusta, joka toinen
päivä Tukholmasta kesäkuun 10
p:n ja elokuun 14 p:n välisenä ai­kana.
Laiva ei kuljeta matkusta­jia
mailakin puolen, meitä kun­nostaa
erikoisesti Washingto-nista
nyt tullut avoin myönny­tys,
että juuri Yhdysvallat vas­tustaa
loppujen lopultakin
ydinaseiden kokeiden lopetta-missopimusta?
Tähän asti on meille yritetty
selittää, etta jos ei ohsi "val­vonnan
suhteen" vaikeuksia,
nim Yhdysvaltain hallitus olisi
ydinaseiden kokeiden lopetta-missopimuksen
laatimisen näh­den
yhta halukas kum Neuvos­toliittokin.
Mutta nyt ei pu­huta
enää mitään "valvonnan
vaikeuksista" — vaan kieltoa
vastaan kohdistuneen amerik-kalaisopposition
"salavehkeilyn
onnistumisesta". Main Itussa
uutistiedossa selostetaan tätä
puolta asiaa seuraavasti: "Mi­käli
on puhe sopimuksesta
ydinaseiden kokeiden lopetta­miseksi,
Chet Holhfield, vaiku­tusvaltainen
kongressimies Ca-liforniasta
. . . aloittaa tällä viir
kolia kuulustelut ydinasesodan
luonteesta ja nimiluettelo to­distajiksi
kutsutuista näyttää
vahvistavan tiedot, etta hän on
nyt muuttanut katsantokan­taansa,
ja että hän kannattaa
pienten ydinaseiden intensii­vistä
kokeiluja ja kehittämistä
pienimmissä sodissa käyttämis­tä
varten.
"Mr. Hollifieldin todistajain
tarkoituksena on osoittaa, että
koska suursotaa ei voida ajatel­lakaan,
Yhdysva 1 tain tulee va-
Tustaa itsensä kymmenillätu-hansilla
pienii^ ydinaseilla ra­joitettuja
sotia varten . . . Se­naattori
Hubert Humphrey, jo­ka
.suositteleevydinaseiden^ko-keiden
lopettamissopimusta, bn
ollut jonkin aikaa huolissaan
sai a vehkeilystä ydinaseiden kb-keilukiellon
sopimuksen sabo-teraamista:
Tämän salavehkei­lyn,
jos sellaista on ollut, sano­taan
onnistuneen . . . "
Mutta mitä tahansa veruk­keita-
tämän "salavehkeiljnri"
peitteeksi esitettäneekin — se
ei tule varmasti tyydyttämään
ihmiskunnan suurta enemmis­töä,
joka vaatii, ei. vain ydin­aseiden
kokeiden hetikohtaista
lopettamista, vaan myÖs kor­keimman
portaan neuvottelu­jen
järjestämistä eräitten mui­denkin
kiistakysymysten rat­kaisemiseksi!
f " . " - V -
taV joka tutki|(
iriähdoliis'' * '
i^taloijdellisiä
aian
ihe|gnäkliyät|B^
mesti • törVehtiyän .kaupankäyntiä
ennenkuulumattpinassä • mitassa
kaikkien maidPh tkanssa: - :^§M^iMiS
Mitä her:^näkiyät^;: Käu^
mahdollisuuksista?;^järn^
heuttaa ihäiettPlyif 6) i^
nadalaisten keskiiudessa. Sen* li^
saksi, että sosialistiset maat harras­tavat
laajaa kaupankäyntiä Kiinan
kanssa, noinv 80 |iai|italist:Ktai m ^
ta koöttää' päästi^ Aiiiöäs-taan
^anadaiji^j^^ jökä 'pn
miitei|;||yk|«i.3^
seiiräniiut c \ ^ s t i ^ ihääräyk-siä;,
• |mylufepytyn^ tunnustamasta
kaup);>amahdollisuuksiä ja menette­lee
niinkuin kysymyksessä olisi jo­kin
omalaatuinen tauti. Se menet­telee
niinkuin canadalaiset liike­miehet
eivät haluaisi kaupankäyn­tiä,
niinkuin canadalaiset työläiset
eivät tarvitsisi työmahdollisuuksia,
niinkuin Canadan talouselämä ei
tarvitsisi vientimarkkinoita.
Siitä huolimatta vaikka viime
vuonna Canadan ja Kiinan välinen
kauppavaihto lisääntyi huomatta­vasti,
se on vieläkin hyvin vähäi­nen.
Kaikki- kiinalaisten yritykset
sen lisäämiseksi ovat joutuneet sei­nää
vastaan Ottawassa. Nyt on ole­massa
se vaara, että ellei heti ryh
dytä kauppaan Kiinan kanssa, niin
nämä mahdollisuudet menetetään.
MONET HARHALUULOT
Canadassa on olemassa monia
harhaluuloja kauppamahdollisuuk-sista
Kiinan kanssa. Ensimrtjäisenä
on seJlaine;iriarbaluuio,i ettei ple
olemassa suuriakaan kauppamah-dollisuiiksia,
Kiinan j . k a n sm ,Tos^;
qsia on kuitenkin se, t'etl4 i ä i d^
kahden maan kesken on harrastettu"
kauppaa jo ennen Kiirtan vapauUi:
mistä. Canadassa kuluneen'lÖ vuo^
den aikana on huomattavasti kehi­tetty
niitä teollisuusaloja, joiden
tuotteita Knna haluaisi ostaa. Siita
huolimatta Ottawa ei ole osoittanut
kiinnostusta.
Toisena harhaluulona on se, etta
Kiina haluaisi ostaa paljon canada-laisiä
tuotteita, mutta ci kykene
maksamaan nusta; Ilmeisestikin tä­tä
suuntaa ovat ruokkineet \VJSS-hingtonin
"maailman johtajat", jot­ka
ovat kompastuneet siihen kuolet
tavaan tautiin, etta uskovat omaa
propagandaansa. Se on taysm perä­tön
väite. Kiina maksaa lansivalu-toilla
kaikesta-siltä mitä se ostaa
lännen markkinoilta. Minulle bn ui-komaakaupan
ministeriön toimesta
selostettu, etta samoin tapahtuisi
Canadan suhteen. Yksinkertainen
tosiasia on, että Kiina on valmis
maksamaan rahalla taalta ostamaan­sa
tavarasta ja todennäköisesti se
joutuisi niin menettelemään, koska
viennit täältä olisivat suuremmat
kuin tuonnit Kiinasta.
Kolmantena harhaluulona'on vie­lä
se, etta Kunan kanssa suorite­tusta
vapaasta kaupasta olisi epa-suosiollisia
poliittisia seurauksia.
Eräät pelkäävät, että Yhdysvallat
ryhtyisi vastatoimenpiteisiin; Ei
tarvitse muuta kuin muistutus sn-tä,
että talla kertaa .80 kapitalisti^
maata harrastaa kauppaa Kunan
kanssa ja nain ovat nauttineet ta-loudelli.
sista eduista, joita Ottawan
hallitus ei halua hyväksyä. Eraat
häistä maista ovat jo todenneet, et­tä
on odullista jättää ;Washinglonin
hätähuudot: huomioon^tamatta ja
jatkaa omaa liikevaihtoa omin neu­voin.
M
piteet ovat kysymyksessä, niin täy­tyy
muistuttaa, että politiikkaa kul­jetaan
kahteen suuntaan. Britannia
on yksi Washingtpnin (liittolaisista,
joka on '/hyljännyt''VTabhingtonin
toivomukset ja käy kauppaa Kii-
.^an kanssa. Kyllä canadalaiset ovat
''lieikkoja ellei tässä asiassa tehdä
ku;n Britannia tjkee eikä niinkuin
Washington käskee. — -
Eräissä canadalaisissa piireissä
ollaanvmyös sitä mieltä,-etta;Ki^aj
pyytää canadalaisilta almuja ja et­tä
me voimme kerjäläisen kan.ssa
harrastaa kauppaa silloin ikun' tah­domme.
Tama on täysin vaara kan­ta
tästä maasta. Kiinaa kerjäläisten
joukossa, -tai paremminkin toisien
maiden; muodostamana kerjäläisenä.
— ei ole enää olemassa. Se ei ker­jää
kauppaa. Sen kansa luottaa sii­hen,
että he kykenevät suoritta­maan
>ihmeiti 'teollisuuden alalla,
mitä osoittaa sekin seikka, että ku­luvan
vuoden aikana se tulee si­vuuttamaan
Britannian terästuotan­nossa.
Siellä on jo poistettu työt­tömyys
ja nälkä ja tosiasiassa siel-fä
on puute työvoimasta. Mitä Ca-natl&^
ei myy sinne, se ostaa toisista
maista laikka^ tekee'1tse,-Tosiasias­sa
"Canadan heikot kauppasuhteet,;
toiniettöiiiat i tehtaat, lyöttömät"^^^^^^
ihe^kklnlv^^
:tiyat|lääjäa: iwupan|i^yntiä^ iciiiian
karissa: .. ''-..^ .' -.
;K^;NENKÄ^ ALOITTEESTA
A llmeisesu naina xandeiia caiiada-
;iaisSllafliikeni häitä sa^
Jmpja^^uoliä riileiessääri kun" hP>vieii^
:raUivat Kiinassa. Mutta se tapa, jol-
' la he vierailivat Kiinassa osoittaa
myös sitä, että hallituksen poli­tiikka
eroaa Canadan tehtailijain
toivomuksista.
He eivät käyneet Kiinassa, Cana­dan
virallisina edustajina Päinvas­toin,
he suorittivat matkan Kiinan
kauppavaltuustojen vieraina. Näin
ollen kiinalaiset järjestivät matkan,
jonka olisi pitänyt olla Canadan hal­lituksen
tehtävänä kaikkien estei­den
poistamiseksi tämän laajan ja
luonnollisen markkinan edestä.
Duncan ja Gordon saivat hyvin
ystävällisen vastaanoton. Heille jär­jestettiin
mahdollisuudet matkus­taa,
vierailla tehtailla tarkastaa
kommuuneja, tiedustella mitä ha­lusivat
ja tavata kaupan alan kor­keimmat
edustajat ..
Voidaankin sanoa, että heille va­kuutettiin
voimakkaasti Kiinan ha
lusta kehittää kauppaa Canadan
kanssa. Heille myös osoitettiin, että
laajemmassakaan /kaupankäynnissä
Kiina ei tule olemaan maksuvai­keuksissa.
Mutta ilmeisesti vaikeuksia on
olemassa — mutta vain Canadan
kohdalla. Kiinalaisten mielestä nä­mä
vaikeudet johtuvat etupäässä
Canadan hallituksen päätöksestä
seurata Yhdysvaltain käskyjä kaup­pasuhteiden
pidättämiseksi tämän
maan kanssa.
Ne miehet, jotka johtavat Kiinan
kauppaa seuraavat läheisesti tapah­tumia
kaikissa maissa. Heidän jou­kossaan
on Cheng Ming, joka toi­mii
länsimaiden kanssa harrastet­tavan
kaupan apulaisjohtajana. Hä­nellä
on ihmeellisen hyvät tiedot
Canadan taloudellisista asioista ja
han haluaisi laajentaa kauppaa Ca­nadan
kanssa yhteisesti sopivin kei­noin.
Keskustellessaan tkmdn kirjeen­vaihtajan
kan.ssa han selosti Kiinan
ja Canadan valisia kauppasuhteita
10 vuoden ajalta; Han oli sita miel­tä,
etta kuluvan vuoden aikana oli
alkanut kehittyä krusi naissa suh­teissa.
Han korosti sita, etta Kiina
on valmis harrastamaan kauppaa
Canadan kanssa eika nähnyt sille
minkäänlaisia esteitä, jos se perus­tuu
kummankin maan kansallisiin
etuihin.
Kimalaiset ovat vakuuttuneita,
että canadalaiset teollisuuslaitokset
ja liikemiehet haluaisivat käydä
kauppaa Kiinan kanssa. Kaksi eri
kertaa Kunan edustaat ovat käy­neet
Canadassa ja neuvotelleet kau­pasta
canadalaisten liikemiespiirien
kanssa. Äskettäin he pyysivät joh­tavan
canadalaisen pankin suorit­tamaan
tutkimusta kaupan kehit­tämisen
alalta. Pankin lausunto oli
kaikin puolin myönteinen.
Ming myös mui^tutU kuin­ka
ystävällisesti^ otettiin KHiiässä
va.staari Canadan kaupplaedustaja,
vuonna 1957. Hän lei kiiimittähyt
laihkaän[huomiota-M
täja;<oli hyvin; alhainfen^ yirkaiilijäj
hiin^tärkeäänt tehtävään. ;^Säm
häh muUtiftti, että Kiiiia tervehti
Canadan Rpyal-pankin presideiitih
vuoden aikana Kiina on.^ ostanut
paijPii^eimi tuotteita'uikomäiUa^:^
;joutuu jiatkuviastij^bs^^
-,jroisella puolella Cheng Ming-ko-rosti,
että yuosien kuluessa on myy­ty
paljon kiinalaisia. tuotteita Ca-nadaan.
Niihin "sisältyvät piähkinät,
pähkiriäöljy, käsitiiötteet, silkki,
^:l;X3anädian|$Bi^ääcastirig$^
tionin kansamvahsen ohielmapalye-.gj^
ilunf^itipiÄ^
-tiMiksfei^
nia muita, idiiialaiset^ pyat ostaneet
^ebnSä iGanädasta;:^omutta he yoyät
sTta in että kauppasuhteet ei­vät
ole tyydyttävät, jos ne rajoit-
Jämes Muihin vierailua viiinejyuon- tuvat vehnän ja' pähkinäin -, vaih-wnva
» jTat t - .rTiiryi iörsXkeiirri5 . i\'Vi iwhiei oä6tt'' 'PDon nd1lii¥ni '' neidi lul äs^ i; '•
tajaa. Hän.lisäsiv: että jps.jotkut
toiset haluavat vierailla siellä tut­kimassa
kauppainahdpllisuuksia,
hiin he "olisivat yhtä tervetulleita.
MITKÄ OVAT ESTEET?
Mitkä ovat olleet esteet? Kulu
neen 10 vuoden aikana, selostaa
Cheng Ming, on ollut käynnissä Yh­dysvaltain
taholta kohdistettu kaup-pakielto
Kiinaan nähden. Sen jäl­keen
kun Canada yhtyi kauppakiel-toon
Kiina on ostanut muualta ta­varat;
joita se olisi yhtä mielellään
ostanut Canadasta, Näihin tavaroi­hin
sisältyvät terästuotteet, laivat,
koneet, autot traktorit, paperi, ruos­tumattomat
metallit, jne. Monet Ca­nadan
työttömät saisiyait olla teh
tavissaan tällä kertaa, jos Canada
harrastaisi kauppaa Kiinan kanssa.
Sellaisen positiivisen ohjelman
puuttuminen ei ole rankaissut Kii­naa
vaan Canadaa. Tiedossamme
oleva seikka kuri Ford-yhtiö kiel­täytyi
toimittamasta autPja Kiinaan
on varsin käytännöllinen läksy. Jäi­kö
Kiina ilman autoja? E i tietysti,
se sai niitä muualta, mutta pian
seri jälkeen työttömyyttä ilmestyi
Windsorissa, .
Pekingissä, Tsinanissa, Shang­haissa
ja toisissa kaupungeissa olen
nähnyt niitä autoja ja trokeja, joi­ta
Kiina on ostanut kapitalisti- ja
sosialistimaista, kun Canada seu­rasi
Yhdysvaltain käskyjä, ettei au­toja
saa toimittaa sinne. Kauppa-piireissä
taalla ollaan hyvin tietoa
sia niista protesteista, joita auto­kaupan
kieltäminen aiheutti ja he
ovat myös tietoisia siitä, että pää­ministeri
Diefenbaker lupasi suo­rittaa
tutkimuksen asiaan. He myös
käsittävät sen, että ennen vaaleja
tehdyt lupaukset on unohdettu.
Näm ollen Kiina on ryhtynyt val­mistamaan
autoja j a tilaa niitä toi
sista maista ja Canadan autotybläi-set
saavat karsia työttömyydestä.
Toisena esimerkkinä on se kun
Canada ja Britannia joutuivat kaup-palaivojensa
kanssa vaikeuksiin toi­sen
maailman sodan jälkeen. Cana­da
yksinkertaisesti romuutti kaup­palaivastonsa.
Toisaalta Britannias­sa
on todettu että kannattaa vuok­rata
kauppalaivoja Kiinalle rannik­kolaivausta
varten, Shanghain sa­tamassa
olen tavannut brittiläisiä
kapteeneja, jotka ovat avoimesti se­lostaneet,
etta laivojen vuokraami­nen
Kanalle oli suuresta avusta
Britannialle siitä huolimatta vaik­ka
siitä ei puhuta mitään lännessä.
Heillä ilmeisesti ei ole mitään pel­koa
ottaa vastaan kommunistien
maksamat vuokrat j a voitot.
tämiseeri,
[ Kiinalaiset öyät yarsin huolissaan
"äiimiiiingi-västäisten"" lakien joh-dosta,.
joita harkitaan Ottawassa.
He pelkäävät, että h^e Ön siJiiirinjattu
paremminkin kiinalaisten tuottei­den
riiaihih tulon ehkäisemiseksi.
Kiinalaiset ovat ahtaneet seivästi
yriiinärtää, että he västiistavat ta­varain
toiseen maahan kuljettamis
tä polkuhinnoista ja tiilevat edel­leen
sitä vastustamaan, Säihalla he
ovat korostaneet, ettei Kiinan vai­vana
ole ylituotanto, vaan se on
kapitalistisen maailriian oireena ja
sö johtaa tavarain vientiin ulko­maille
polkuhiririasta.
I^iinalaisiet käsittävät seri, että
täällä ori lukuisia canadalaisiä te­ollisuuden
edustajiai jotka haluai­sivat
käydä kauppaa Kiinan kans­sa
varsinkin niillä aloilla missä ei
ole riittävästi markkinoita kaikille
tuotteille. Cheng Ming on osoitta-
;miUöinf|mitökm
^^kii^e-''-eTäa^
iiikbltav joka bn-tu
tömäksi lopuksi ;eläraäkseeii:fPie|J^
neri vältiorieläkkeensä tiii:viiri3s
tamiseen ,;ja koti on
rajan taakse.
Hän lähestyy nyt kaikkia^ cän^iif'
dahsuomalaisiä. yälitykseUäiriine^Jji^l
toivoo hartaasti, että jos jollakulla^ vii
olisi hallussaan vanhoja ja/Jföi^Si^^l
tomia rädiokoiieita, väikkäpä^nK|[^^^
naisiakin, että ; iie lähetettäisiin|;||
hänelle. Niitä tutkiessa ja korjail-'^£
lessa kuluisi^ vanhan radiomekaani- :
kori aika pärenimiri^'eivätkäfpäi
kävisi niin pitkiksi, ja ehkäpä niis-; M
säystä pieneen vaUiorieläkkeeseen. <
Samoin kaikki radio-alan kirjaili-suus
myös englanninkielinen, bn
erittäin' tervetullutta, V?-'' l
Lahjoitukset pyydetään lähettä-.'-/Y
nut, että tämä pitää paikkansa var- mään seuraavalla osoitteella: Mr. Hj
sinkin ruostumattomien metallien Päakkulaiheri'. 01ä-';vty
alalla. Häh on osoittanut, että K i i -
na olisi valmis tilaamaan näitä me­—
E. K.
talleja Canadasta Mutta tahdosta
huolimatta ei näitä kauppoja ole
saatu sovittua, koska Canadan hal­litus
ei näytä olevan kiinnPstunut
sen kehittämiseen,
CANADALAINEN POLITUKKA
Ottawaa on edelleen painostetta­va
kauppaa haluavien teoUisuus-miesten,
työttömien ja suurempaa
palkkaa haluavien perheenemäntien.
toimesta. Juuri heidän on vaadit­tava
muutosta Canadari ulkopoli­tiikkaan.
Nykymen suunta johtaa
päinvastaisiin tuloksiin
Pohjois Amerikan "nuori jättiläi­nen"
ollessaan Washingtonin syli­koirana
ei voita markkinoita, vai­kuta
ostajiin, saa canadalaisiä teh­taita
käyntiin tai auta Canadan ase­maa
maailmassa. Kun Yhdysvallat
kielsi Kiinasta toimitettujen kät-korapujen
kuljettamisen Yhdysval­tain
kautta eri puplille Canadaa,
nim. Canada joutui naurunalaiseen
asemaan. On. selvästi aika sylikoi­ran
muuttua takaisin "nuoreksi jät­tiläiseksi"
ja lihasvoimiaan näyt­täen,
sen olisi korostettava, että
Canadalla on oikeus ostaa ja myy­dä
mitä se haluaa, minkä se ha-,
luaa, koska .se haluaa ja kuinka
se haluaa.
— Jättiläiskurpitsan hedelmät
voivat painaa 100 kiloa ja ylikin.
— Sahara on maailman suurin ja
lähes Euroopan kokoinen aaviokko^
alue; sen nimi johtuu arabiankieles-tä
ja tarkoittaa kellanruskeaa.
Johan Anselm Paakkulaineri', Ola- .1
vinkatu 72, Savpnlinriä, Finland:
MontreaL .itSi
Hermokaasu-hal­vaus
• • • • • •
• Wäshingtom
uoneessa
- Edustajahuoneen "-^l
Tiede- ja avariiusasiain komitean_^||
jäsenet saivat maanantaina";''toii^
ristayan kokemuksen" katsellessaan
niiteii eläiriiiä halvaanniitettiiri^^Th-ii^
dysvaltain armeijan kehittäri^älläi,';;^r
uudella salaisella aseella. /^^
Mainitun komitean puheenjphta-ja
Ovreto BroOk CDent-lJa.) :sä-Vii#
noi, että tämä maanantainen käy- "
tännöllinen esimerkki tekee., hel-lIiJ^
ppksi kuvitella mitä tulisi tapahtu- :[(
maan, jos sellaisia aseita käytettäi-: -l-siiri
sodassa täi lliriäpömmitukses- /
sa,
Hänen selostuksensa niukaan ko-! - - '
keissa ;käytetyt; aseet ovat "toimin-iv. -S^
takyvyttömäksi saavien aineideiijl^
uusien kokeiden" tuotteita, mutt^p^
hän ei selittänyt asiaa enempää.v-Ar-^,.,-;;.^^^
meijan puhemiehet ovat kuitenkin ^
aikaisemmin puhuneet jostakin '• 'i
hermokaasusta, jolla. sanottiin ole­van
samantapainen vaikutus, < 5^
•'Yleisön mielipiteen huojentami;
seksi?, sanoi Brooks, "kokeen alaij;v^gi
seksi pannut eläimet eivät tulleet ' ;:
millään tavoin pysyvästi :vahingoi- [
letuiksi, vaikka ne joutuivatkin V
yhfäkkiä väliaikaisesti ruuniiilli-sesti
halvaantuneiksi." ^' Is^il
P A K I N A
Ja Kerenslktkin on hukassa
"Suu lukkoön"-oppia puoluees­saan
jatkuvasti toteuttanut tri
Väinö Tanner on Porissa pidetyssä
Suomen, sosdem. puolueen juhlassa
pitänyt puheen ja lausunut siellä
kuulema niin "kovia sanoja", että
hänen puheelleen on omistettu
kahden palstan mitalla lainausta
Toronton Vapaa janassa
Lainaamme siitä joitakin ydinaja­tuksia:
_
'-"/rällä kertaa puoluetta jälleen
vaivaa sairaus. Vuosikausia se on
saanut kärsiä sisäisistä ^erimieli­syyksistä
. . . Tämä seikka on ohi­menevää
. , ."
Taman jälkeen herra Tanner siir­tyi
nykyiseen: mieliaiheeseensa,; eli
siihen etta äärioikeiston eli kokoo"
miiksen johdolla pitäisi "laajentaa
hallitusperustaa";^^^
hpileenaan asipssa han julisti:
"Paätaistelu tullaan kuitenkin
edelleemkäymään (tarkoittaa omaa
asennoitumistaan - puoluejohtajana)
kommunistista; ajatussuuntaa LVas:
taan . . . "
Herra Tanner esitti myös sellai­sen
ajatuksen, että Suomen suur-porvaristo
on pahemmassa kuin
pulassa sillä eduskunnassa on kuu­lema
"liian paljon kommunisteja".
Syntyjä syviä pohtiessaanihänloihe:
lausumaan: "Lopullisesti (hallitus)
pulma ei selviä ilman \iusiti vaa­leja.
Siihen onkin aihetta . . . Siinä
on liikaa kommunisteja , . ,"
Käsittäen matoisen pienuutem­me,
emme tietenkään rohkene
omasta puolestamme muuta kuin
ihmetellä tätä Ison Väiskin puhet­ta*
jossa Vapaa Sanan toimituskir-joituksen>
otsikon' mukaan' laukais-tiin^
jäitä Vkovia sanoja".
Mitaan ' ihmeteltävää ei kuiten­kaan
ole siinä, että herra Tanner
rakastaa porvarillista yhteiskunta­muotoa
ja pelkää sosialismia kuin
paholainen pyhää vettä. Siksi hän
julisti nyt kuten'tavallisesti aina,
että taistelua et käydä "kapitalis­min
v: kukistamiseksi: j a sosialismin
saavuttamiseksi vaan: "kommunisti­sia
aatteita" vastaan vuorineuvok­sien
ja muiden porvarjen valta-aseman
säilyttämiseksi.
Mitä taas tulee herra Tannörin
väitteeseen, :että: hänen puolueensa
nykyinen "sairaus" on muka ohi­menevää
laatua, siitä olemme sitä
mielipuolta, että sos,dem. opposi­tion
lehti Päivän Sanomat osui mel­ko
lähelle oikeaa selittämällä, että
sellainen ,puhe on . "itsepetosta".
Mainittu lehti kirjoitti:
"Puolueen' (sosdem. puolueen)
piirissä iiolisiv jO''aika :huomata,v että
nykyinen tilanne, joka^ on'vienyt
puoluejohdon; ristiriitaan;} kaikkien
muiden sosdem. järjestöjen kanssa,
on jotain aivan toista, kuin ne op­positiot^
jotka aikaisemmin on niin
helposti kukistettu. Nykyinen vai­he
on pitkäaikaisen historiallisen
kehityksen kypsyttämä ja ongelma
istuu paljon syvemmällä, ettei sitä
voida kuitata henkilökysymyksenä;
Porin henkisesti köyhässä juhlassa,
jossa pääasiassa vain vatvottiin
juoksevia taktillisia puheenaiheita,
ci kuitenkaan ollut paljon merkke­jä
: heräämisestä: Näin löysällä aate-pohjalla
on suorastaan :^ lapsellista
yrittää' puhua alkaneesta voiman,
innostuksen ja nousun vaiheista.
Se- on pyrkimystä itsesuggestioon,
jonka oikeampi nimi son' säälittävä
itsepetos."
Vaikka herra Tanner puhuu, tak­tillisista
syistä' eduskunnan s hajoit­tamisesta
? ja f uusista vaaleista, niin
hän ei tietenkään sitä vakavissaan
tarkoita, sillä Suomen kommunis­tit
ja muut kansandemokiaatit ovat
ilmeisesti saaneet entistä enemmän
kannatusta; heidän sanomalehtien^
sä levikki on lisääntynyt; heidän
järjestövoimansaonskasvanut;: h
dän'toiminnallisuutensa .on .'tuntu­vasti
voimistunut,Juuri kansander
mokraattien joukkokanntuksen l i ­sääntyminen
tuntuu huolestuttavan
herroja porvareita. Esimerkiksi
maalaisliito^ Pohjolan Sanomat yh­tyi
Tanneriin valittelussa, että
"kommunisteja .oh liian paljon",
mutta* arvelee kuite'nkin —' ja i l ­meisesti
..oikein arveljBekin — että
"tuskin kommunistien tarvitsee olla
uusien vaaiten johdosta huolis-saan"
j ^Tannerin Porin puheesta
kirjoittaessaan ?:mainittu; rt Pohjolan
Sanomat lausuu: ]
"Tannerilaisten' pitkäaikainen
veljeily kokoomuksen kanssa^on
Uisiani;vaalels.sa ';hilkaän' änisi^' so'J
sialidcmokraattiselle puolueelle.
Tavallisen ^^parkkiintuneeni työläisen
ja ^vuorineuvosten: maailmankatso-' • -
muksessa on melkoinen ero.-Mutta " j ;
tätä ei Tanner ole ottanut' huo-mioon.
Hän on vain vihoitellut ja
vihoittelee edelleen maalaisliitolle, ?
talonpoikaispuolueelle; Aikoinaan „
hän oli-kannattavana voimana:m
kana 'punamultahallituksessa',, ta;
lonpoikien ja, työläisten yhteishal-lituksessa.
Mutta tuon ajan Tanner . ^
näyttää tyystin-unohtaneen. Hänen ^ ,
katseensa -on jatkuvasti,suuntautu- -
nufohi keskustan^oikealle. On. k e r | | §|
ta ka ikk iaan-: vaikea 'ymmärtää ^ n i i - l l ^
tä hyvää hän oikeiston taholta työ-väestölle
odottaa." , , is g | | ^
Melko hyvin sanottti maalaisliit-tolais
lehdeltä, mikäli me asiaa ym­märrämme,
j
rKaikenmuun vastuksen ja vai-" ^ %
keuden lisä ksiTtäl lä kertaa i on ! T a n i ö s^
nerin
vaiv
^1
.erin ;i puraistavat\a; myös ssellainerigl^^
aiva, että nyt ei ole Kerehsl^ä- ',
kään, kenen puoleen .voisi;kääntyä.
Asian tästä ,puolesta kirjoitti Suo­meni
eniten leviävän kyiiväenlehden •
(Kansaii: Uutiset); pakinbitsija::Juör-kunan
Jussi mm, seuraavaa: / ' . " /
". , . Vuonna 1916 yaUtussaredus- ~
kunnassa voli,i 103 työväenedustajaaN \:
(nyt 101 — K ) . Se h a j o i t e t t i i nf
mtinsä .nojaten porvarit saivat,
vuoden 1917 vaaleissa .108 ? p a i k l c ä ä ^ # l *
!'Tannerpuhuu;; nytkin; eduskun-;- ;
nan hajoittamisesta. Vanhaa laulua||g||
Vähän muuntaen voitaisiin sanoi: «iMi
1
$1
Ja mitä tähän lisätään se
vuksj. — Känsäkoura.
mm.