Vapaus, March 2, 1963

              ii '•••••iyiry- ,1
Iiii:
li*:.'
r-
M:
I
Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 2 p. — Saturday, March 2, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LASOJR ÖRG/^N
OF FINNISH CA^4ADIANS
(LIBERTY) Established liöv. e'1917 .
^)feäitor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264—Edltörial ÖS 4-4265
lRu'Sfished thrice weekly: Tuesdays, Tliursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd;. 100-102 E lm St: West, Sudbury. Ontario, Canada,
'-"f* 1 Mailing address: Box 69
- ;:>iu Advertising rates upon application. translations free of cttarge.
tfttithorized as secorid c-ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
^j,^ jj^.^ - and for pnyment of postage in cash.
.<k.
r, i>G)?fiadassa:' 1 vk. 48.00'«'fck;$4.2a i.USAcssa: 1 vk. $0.00. 6 kk. $*.80
• . - ,1 j,3,ikk. 2.50' -Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
f ,,,/ttti;
M,..o,.uMn,,CÄNADIAN LANGUAGE•PKESSi
Kansainvälisenä naistenpäivänä
Lehtemme tämänpäivän numero -on' omiistettu kaikessa
'V^raätimattomuudessaan Kansainvälisen naistenpäivän vietol-y'Y6t"
Ja kuten niin monesti ennenkin, lehtemme naislukijat,
CSJ:n naistenkerhojen ja osastojen jäsenet etutilalla, ovat
-asiallisesti puhuen itse toimittaneet taman erikoisnumeron.
wijKii4täessämme naisia tästä arvokkaasta avusta me esitämme
Vain valittelumme siitä, ettei toimitus ole — tosin tunnetuista
'''•'gyiitä ^ voinut omasta puolestaan antäir^vitläksen ja muiin
-ejr|Jpisainehiston varaamisen muodossa tälle juhlanumerolle
läheskään niin suurta panosta, kuin olisi toivottavaa — ja
' mitä jonakin päivänä vielä voimme varmasti tehdä.
A,
Kennedy uhkaa .
uudella takaiskulla '
Washington. — Presidentti. Ken­nedy
varoitti viime maanantaina,
attä Yhdysvalloilla saattaa olla
e d e s s ä ä n " v i e l ä p ä aivan lähiaikoi­na"
uusi takaisku, jollei kongressi
ryhdy heti toimenpiteisiin verojen
pfenentämiseksi.
Presidentti puolusti ohjelmaansa,
johon kuuluiT tulo- ja yhtiöverotuk­sen
pienentäminen 10,200 miljoo­nalla,
dollarilla ::seuraavien . kolmen
vuoden' aikana, alustuksessa Yhdys­valtain
. pankkiiriliiton tilaisuu­dessa.
.'• :
Presidentti .huomautti, ettei ha­nan
verösuunnitelmansa ehkä ollut
"täydelljnen, mutta niillä; jotka vas».
tustavat sitä, "olisi velvollisuus esit­tää
oma ratkaisunsa'' kansantalou­d
e l l i s i in ongelmiin.
Hänen verovähennysehdotustensa
mukaan' taloudellinen nousu aiheut­taisi
500 dollarin lisäyksen joka
vuosi seuraavina vuosina keskitason
anierikkalaisen perheen tuloihin.
itä
KETÄ ÄÄNESTiSMME
TULEVISSA L n i T O V A A I i E I S SA
Tämä kysymys askarruttaa var-maankin
monen: lukijan mieltä ny­kyhetkellä,
vallankin äänestysalueil­la
joissa on monenkarvaisia ehdok­kaita.
. - ,
Usea kyllä ajattCee t asian olevan
yksinkertaisen ja selvän,: että"* työ­väenpuolueen,
ehdokastwa: tieteplpn.
Toiset taas käsittävät, ettö-. kysymys
ei ole vallan niin-selvä.' ...
Känsäkouran Vaps^uden ; hejmik.; 21
päivän pakinansa lppu{&sa-,ikyUä:-.yä-
M n polemisoi tätä kysymystä, - r juu­r
i sen veiTan e t t ä monen mielestä ^on
kyseenalaista josko Känsäkoura on
oikeassa ehdottaessaan valitsemaan
ydinaseiden vastaanottamista vas­tustavia
ehdokkaita huolimatta hei-
' ^iSilläkiii uhalla vaikka siinä piilee ilmeinen väärinym-
• märryksen mahdollisuus, me haluamme lainata osan/Yhdis-l
tyneet kansakunnat järjestön jokin aika sitten julkaisemasta
I lausunnosta, missä sanotaan, että naisten oma apatia ja vä-
1 linpitämättömyys sekä heidän puutteelliset käsityksensä kan-
; salaisoikeuksista ovat heidän jatkuvan itsenäistymisensä
; ^'kaikkein vakavimpia esteitä". YK:n lentolehtisessä, missä
; käsitellään naisten oikeuksia, kiinnitetään huomiota siihen,
; ^ että kaikista naisten poliittisista saavutuksista huolimatta
heillä ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollisuuksia naut-
• tia" täydellisestä tasa-arvoisuudesta. ^
•! .v"Vika" ei tietenkään ole kirjaimellisesti puhuen naisissa,
: Vaan koko yhteiskunnassa, eikä suinkaan vähiten miehissä,
! jofka aivan liian usein suhtautuvat välinpitämättömästi nais-
; ten oikeuksiin.
: Mutta kun muistetaan, että naiset muodostavat toisen
i puolen kansastamme ja sen,.kuinka pientä on vielä naisten
i oäallistuminen. esim. Canadan yhteiskunnalliseen elämään,,
r niin silloin riähdääp, että naisten .pitäisi osallistua entistä •
• i suurempina joukkoina sekä omien järjestöjensä että työväen-l
liikkeen eri osien aktiiviseen toimintaan.
Tosiasia on, että naiset ovat yhtä pystyviä kuin miehet-
. ,^^kin;Mejlle;tietenkin sanotaan, että nainen ei pysty kaikkiin
; niihin raskaisiin töihin mitä miehet suorittavat! Mutta yhtä
\ hyvin- voidaan todeta sekin, että tehts^issa^konttorieissa, jn^a--
5 taloudessa ja monilla muilla aloilla on-myös paijöW^S^^
i iihtäviä, missä miesten on melko vaikeata ellei .^mahdotonta
: -Mlpöilla naisten kanssa. Sama pitääv-paikkansa yhtdskunrial-/
! .^iisäi.elämän aloilla — nainen on siinä ehdottomasti yhtä ky-
; Jceöevä kuin mieskin.
* * *
'Me canadalaiset olemme tietenkin ylpeitä siitä, että nai-
V silla on täällä demokraattinen äänioikeus, että naiset ovat
Kerttu Laakso:
aiva navdnnassd
Oli ihana herätä juuri tänä eri
koisena aamuna, tässä erikoisessa
maassa. . K u n avasin silmäni, niin
yhtäkkiä muistin missä olin. Hyp
päsin ylös ja avasin akkunani. Oli
valtava katsoa täältä ylhäältä kuu­dennesta:
kerroksesta kaupunkia ja
merta. Erikoisesti) merta, joka sini­sen
vihreänä aaltoili vasten ranta­vallia.
Meren tuore, hunajainen
tuoksu, tunkeutui sieramiini.Hengi-
.tin syvään ja ajattelin, onko se to­dellakin
totta, että se olen minä,
joka tässä seison parin tuhannen
mailin päässä kodistani, Amerikan
pallonpuoliskun ensimmäisen sosia­listisen
maan kamaralla.
Oli uskomatonta, että tänään oli
toinen päivä tammikuuta, minua ai
van puistatti kun ajattelin- Canadan
pakkasia ja lunta. Miten ihmeelli­nen
ilmanala täällä olikaan. .Huone­toverini
herätti minut ajatuksistani
huomauttaen, että aamiaineil on
keho/ kahdeksalta, eli alahan, pu­keutumaan,
sanoi h ä n . '—
Pian istuin\mekin busseissa janni-vastaanottamaa^'
i ydinaseita?", kysyi
ulköäiinistppi 0reen. .f • • • j "t .:' i'
: Viitaien * siihfe^; tosiäsiäkh. V t t a *Jos
Canada- ottaisi'! vastaan ^näitä • Jenk­kien
» y<^inaseita, n^tä o^tajsivat'vas­taan
toisetkin maat, aiheuttaen ydin­asevarustelun
laajenemisen: Mr.
Green selitti, että jos 10 tai 4.5 maa­ta
saa ydinaseita, silloin tulisi-ydin­sodan
puhkeamisvaara 10-^15- kertaa
nykyistä suuremmaksi.: J a h ä n jatkoi:
tyksen ja odotuksen hurmiossa läh­tövalmiina
Kuuban työläisten nel­j
ä n t e e n -vallankumousjuhlaan. Bus­si
pysähtyi Havannan Vallanku-moustoriUa
ja me astelimme tulk-kiemme
mukana kutsuvieraille va
ratuille paikoille. Avara koroke
t ä y t t y i k in pian vieraista, joita oli
61:stä maasta. Katsahdin alas to­r
i l l e . Siellä l i i k k u i tuhansiin nouse
va ihmisvirta hakien paikkoja itsel­leen
ja lisää näkyi tulevan joka puo­lelta.
Kysyin tulkiltamme, joka is­tui
vieressämme, miksi kansallis­kaartin,
miehet seisoivat kansanjou­kon
edessä ketjuna estäen heidän
tuloaan lähelle koroketta. Hän se­losti,
että he olivat muodostaneet
esterinlaman pitääkseen edessä ole­van
kadun vapaana sotilasparaatil­le.
Samassa soikin Kuuban kansal­lishymni
väkijoukon laulaessa voi'
makkaasti soiton mukana. Mä^eä
alas näkyi tulevan jo paraatin ai;
kupää. , - !
Olen aina lapsesta, saakka vaati­nut
naisten tasa-aifyoisuutta, ja nyt
näin sen kauniilla, tavalla käytän­nössä.
I^uhujalavalle näet astu} mies
Ja nainen jotka vuoronperään eslt
telivät ohitsemenevää kuljkuett^, .ia
nainen. lausui., sanottavansa yHtä
varmalla äänellä;' voimakkaasti" B^i-nostäen
tärkeitä kohtia, kuin mi&-"
kin. , ^ '•
Katselimme' töistä tuntia kuinka
inönenläisia sodassa tarviUayia
tankkejäi tykkejä, panssariautoja,
raketteja y.m. puolustusaseita joi­den
nimiäkään en .voi muistaa, kulki
katkeamattomatta jonbnä silraäim-dän
puolueyhteyfcsistäan.
Känsäkoura voi' hyvinkin o^a oi­keassa,
:mutta mielestäni; tämä tär­keä
j a arkalnontoxneh kysymys kai­paisi
hänen taholtan selvin selostuk­sen.
; Tietysti• meidän .tulee yleensä ää­nestää
työväenpuolueiden' ehdokkai­ta,
.xnutta poikkeuksiakin vf:^,^ tulla
olemaan, •k^ten; esimerkiksi Canadian
Tribunen .mukaan; Robert Strachan,
Uuden D'emokraattlstn .^olueen
B.C:n mat^kuntajohtajan ^^anotaan
lausuneen "toivovansa, ettei näitä
vaaleja ^ pidettäisi. Amerikan-vastai­sella
perustalla". Ja Harry J. Weis-gjass,
yksi Teräsunlon pääjohtajia
Canadassa, on mennyt pidemmälle
kuin monikaan Ison monopolin puhe­mies
on uskaltanut. Hän toruu Ca-nadaa
siitä että Canada esiintyy ku-teni
jurottava vaikutukseton passaa-japiOca
Yhdysvaltahi haaremissa.
Joten onko oikein antaa äänensä
ehdokkaille jotka oman maansa tur­mioksi
. rieh>uvat vieraan vallan hy­väksi
vaikka muka ovatkin työväen­puolueen
ehdokkaita;
•Joten juttutupa lämpenemään,; et­tä
ollan' varmat kenen nimen koh­dalle
se äksä pannaan kun se aika
tulee; — Fihian poika.
Anita Palo
, taistelaii
Asiakirjoilla
"huono onni rr
. . .. , . ^ xi • "Canadan- kansaa, täytyy näissä - - _
«täyttäneet vissin pysyvän osan ekononuasöamme, etta nais- vaaleissa ratkaista, että tehdäänkö me ohitse. Monta osastoa ritaä ja
ten keskuudesta on nojussut huomattavia kykyjä tieteen, tai­teen
ja yhteiskuntaelämän palvelukseen.
Mutta kukaan meistä ei ole mielissään eikä missään tar
pau^sessa ylpeä siitä, että naisille maksetaan vieläkin paljon
huonompaa palkkaa kuin miehille, vaikka he suorittavat ai- •
van samanlaista työtä kuin miehetkin. Vaikka naiset ovat­kin
toiminnallaan voittaneet suurenmoisia parannuksia elä­määnsä
viimeksikuluneen 50 vuoden aikana, lukeutuen siihen
edellämainittu äänioikeus, niin valitettava tosiasia on kui­tenkin,
että lainlaadinnallisestikin Canadan naiset ovat vielä
miehiä huonommassa asemassa. Meillä on tosin kansallinen
samapalkkalaki, mutta kun työasiat ovat lainJaadinnallisesti
maakunnallisesti hoidettavia asioita, niin tämä kansallinen
laki ei- ole paljoa muuta kuin koriste; parhaassakin tapauk­sessa
se turvaa vain liittovaltion palveluksessa olevat naiset
ja antaa muille naisille hyvän poliittisen selkänojan, vaaties­saan
sellaisia tuiki tärkeitä lainlaadinnallisia parannuksia
oä^ s a maakunnissaan.
Lyhyesti sanoen, naisilla on siis Ganadassakin vielä pal­jon
valittamisen aihetta ja syytä toimintaan erikoisvaatimusr-tensa
hyväksi. Toisaalta tulee päivä päivältä selvemmäksi,
että miesten tulee, jos ei muuten, niin omien etujensa vuoksi
tukea naisten tämän hetken päävaatimusta, samapalkkaisuut­ta
samasta työstä, elleivät miehet halua joutua siihen ase-
.-maan, että työnantajat käyttävät huonompipalkkaisia naisia
"Triieäten työpaikkojen hävittämisen hyväksi.
Uskomme Vapauden koko lukijakunnan liittyvän leh­temme
toimitukseen toivottaessamme naisille yleensä sekä
erikoisesti-CSJn naistenkerhöjen jä~senille ja kannattajille
hyvää menestystä ja onnea niiden toimiessa naisten tasa-arvoisuuden
ja perheittensä onnen sekä koko ihmiskunnan
turvallisuuden ja elämänmahdollisuuksien jatkumisen hy­väksi.
Kysymys tänä;' ydinaseiden ja avaruuslentojen aika­kaudella
on koko ihmiskunnan olemassaolon ja tuntemamme
sivistyksen'säilymisessä' tai niiden tuhou^misesta ydinase­sodan
liekeissä. Canadan naiset yleensä — Canadan suoma­laiset
naiset mukaanluettuina! ovat vieneet kunniakasta
osaa taistelussa ihmiskunnan vapauttamiseksi ydinasekuole-man
pelosta ja onnellisemman huomisen saavuttamiseksi.
Antakaamme kaikki mahdollinen^ tukemme kansainvälisen
naistenpäivän vietolle ja naisteh kunniakkaalle toiminna^e
oikeuden, ihmiselämän, kansalaisvapauksien ja kansallisen
turvallisuuden puolesta!
Canadaa koskevat päätökset Cana-dassa
tai jossakin muualla . . ."
Nämä ovat ajankohtaisia varoituk­sia
mieheltä, jolla on sisäpiirin nä­köala
yleismaailmallisiin tapahtu­miin.
Me myös uskomme, että mr.
Green on kummassakin ylläesitetyssä
Ulkoministerin varoitus
Puhuessaan joitakin päiviä sitten Vancouverissa konser­vatiivipuolueen
nimityskökouksessa, ulkoministeri Howard .
Green sanoi, että Canada tekisi väärin ;]0S maamme kiirehtisi
vastaanottamaan ydinaseita nyt, jolloin Ori 1 merkkejä kan­sainvälisen
jännityksen heikkenemisestä.
"Minkälaista johtoa" antaisi -Canada aikana, jolFoin kan­sainvälinen
jännitys on heikentynyt, jos maamme kiirehtisi
asiassa ehdottomasti oikeassa: Jenk­kien
ydinaseiden vastaanottaminen
Canadaan olisi lähtömerkki ydinase­varustelun
suurelle laajenemiselle —
ja se suurentaisi edelleen ydinaseso­dan
vaaraa ja toiseksi, Canadan kan­san
tulee näissä vaaleissa "sanoa
Washingtonin marssimääräyksille
päättävästi "ei", jos mielimme kan­sakuntana
itse päättää asioistamme;
Mutta vaikka mr. Greenin ylläesi­tetyt
kannanmäärittelyt edustavat
yleispiirtein Canadan kansan ja val­tion
parhaita etuja, nim sitä samaa
ei kuitenkaan voida sanoa konserva­tiivipuolueesta
yleensä. Konservatii­vipuolueessa
on nyt kolmen suunnan
ristivetoa. Sen riveissä on voimia,
jotka entisen puolustusministeri
Harknessin ja kumppanien tavoin
vaativat jenkkien ydinaseiden vas­taanottamista
ja sillä siisti. Konser­vatiivipuolueen
jäsenyydessä ja joh­dossa
on voimia, jotka sanovat vas­tustavansa
ydinaseiden vastaanotta­mista
nyt, mutta antavat ymmärtää,
että jos NATO-liitto tekee siitä pää­töksen,
ji,iin mahdollisesti niitä on
otettava toukokuussa? Konservatiivi­puolueen
riveissä oiTmyös niitä, jot­ka
mr. Greenin tavoin eivät näe
ydinaseissa mitään hyvää jar haluai­sivat
mielulmmm ne pitää pitkän
"puolustamattoman" rajamme etelä­puolella.
Selvää on. etta täFaisessa tilan­teessa
ei voida antaa kannatusta ja
ääniä konservatiivipuolueelle sellai­senaan.
Mitä enemmän saavat ydinaseita
päättävästi vastu.stnvan Uuden de­mokraattisen
puolueen ehdokkaat
ääniä; m i t ä enemmän tulee valituk­si
sellaisia työväenmiehiä • ja -naisia,
jotka vastustavat loppuun saakka
Jenkkien tuomittavaa painostusta Ja
isännöimishalua, sitä enemmän saa­vat
selkänojaa vanhoissakhi puo­lueissa
ne voimat. Jotka 'haluavat
vastustaa jenkkien tyrkyttämää ydin-kärkikuolemaa.
Siksi olisi näissä vaa-
'eissa tuettava Ja äänestettävä ni­menomaan
työväenehdokkaita, useim­missa
tapauksissa Uuden demokraat­tisen
puolueen ehdokkaita, Joiden
ohjelmassa on sekä ydinaseiden vas-
'.annottamlsen Ja . Washlngtonln
Isfinnöimishalun torjuminen. '. :
Bonn. — Kakpi,viikkoa sitten
länsisaksalaiset lehdet julkaisivat
sensaatio-otsikoin uutisen siitä, mi­ten
Fibagin skandaalijutun, johon
entinen puolustiisministeri Strauss
a l i sekaantunut, asiakirjat 'katosi­vat"
varsin salaperäisesti liittopäi­vien
rakennuksesta Bonnissa, tä-liän
mennessä asiakirjojen kohta­lossa
ei ole kuultu mitään; proicu-ratuuri
ja rikospoliisi, joiden teh­täväksi
annettiin niiden etsiminen,
ovat haudanbiljaa. i.
•Huomiota herättää so, että halli-
'tuspHrejä lähellä oleva Frankfurter
Allgemeine epäilyttävän- varmana
k i i r e h t i vakuuttamaan, e t t ä Fibagin
aäiökii-joja iei' voida> Itiytää; Ktiiteh-kiii
lehti tunnusta*,' e t t ä i kysymyk­sessä,
' e i v ä t ole mitkään merkityk­settömät
asiakinat< ^ i i d e h joukoSs9
o l i alkuperäiskappaleina i^uolustiis-
«linlättiHön k o r k ^ ^ s ä ä^emassä\: p l;
leen» -avustajah?.);Kauinainhiirvv^a
Straussin - entisenv'hisnkiläkohtaiseh
e s i t t e l i j ä n ' Reppehinigin' Nyrnbergin
tuomioistuimessa valalla vahvista­mat,
todist^jalaiisitinhot / : . - :
On paljastunut myös eräitä miiita
sängen omituisia asiakirjojen "ka­toamisia";'
MatköU^ ;r Varsovan ja
i ä n s i s a k s a l a i s e n ' \yy^^^ kau­pungin
välillä "katosi-V jälj^ettöiniiii
pakettii joka sisälsi asiakirjoja
Wyr2berguni hallinto-oikeuden i^^^
heenjohtajah R. Schiedermaierin
ensin helikopterit, {natsiaikana tekemistä rikoksista.
Sitä enneh ilmoitettiin, että jäljet­tömiin
oli kadonneet" M^nchehin
prokuratuurin asiökirjö^a, joissa oli
Straussin sangen epäilyttävän toi­minnan
Fibagin jutussa paljastavat
todistaja Herrschaftin lausunnot.
Berliini. MerkiUtstS, miten
lodella merkittävät asiat voivat
olla yksinkertaisia ja todella suu­ret
persoonallisuudet mutkatto­mia.
Anna, Seghers on joskus va­linnut
yaiiceimman. ja katkerim­man
tieri, hän ryhtyi sankaruutta
; vaativiin tekoihin aikana, joka us­koi,
että tulevaisuus ylistää aivan
toisenlaisia sankaritekoja. Hän
kirjoitti Euroopan työväenluokan
I voitoista ja tappioista silloin kun
muut luulivat, ettei sosialismilla
ole tulevaisuutta ja lukivat mie­luummin
sota- ja seikkailukirjoja.
Häne5tä~tnll Saksan kommunisti­sen-
puolueen jäsen hetkellä, jol­loin
Hitler oli päättänyt hävittää
k o m m u n i s min perusteellisesti
maailmasta.
;.:-•;:-• ••- - v ' ' •' •
Luulisi, että ehdottomien ja va­kavien
ratkaisujen Anna Seghers
olisi joutunut elämässään suurten
ongelmien eteen, jotka oikeuttaisi­vat
kysymään häneltä, miksi näin
silloin ja silloin? Mutta ei: Anna
Seghers ei ole koskaan ollut risti­riidassa
maailman eikä itsensä kans­sa,
hän 6Q vain todennut maailman
omat ristiriidat. Hän ei ole valitse­malla
valinnut osaansa, vaan se on
valinnut hänet. Hän ei ole joutunut
kysymään itseltään, miten nyt, hän
on vain yksinkertaisesti kulkenut
sitä tietä, joka hänen mielestään on
ainoa oikea mahdollinen. Ehkäpä
juuri siksi istuukin B e r l i i n i n Alders-hofin
kirjailijakodissa nainen, jon­ka
henkinen tasapaino ja ongelmat­tomuus
saavat aikaan ainutlaatuisen
i l m a p i i r i n . Anna Seghersin nuoruu­den
ihanteet ovat nyt käsin koske­teltavaa
todellisuutta. Se ei ole hä­nen
mielestään ihmeellistä, vaan
luonnollista. Kovien koettelemusten
j ä l k e e n h ä n on saapunut voittajana
maaliin.:
Anna Seghers, istuu kodikkaasti
nojatuolissa ja tarjoaa itse valmis-tamiaan
voileipiä. Tyypillinen ber:
liiniläinen kaakeliuuni hehkuu uu­vuttavaa
lämpöä, radio ja televisio
on suljettu,'aviomieS' on mennyt le­volle,',
kirjailija <istuu y k s i n muistoi-neen.
Kuvat; kulkevat-1 j a niitä on
helppo: seurata- yksinomaan hänen
ilmeittensä perusteella. Anna Seg­hers
v o i j j i ^ r a ä : kuin nuori: t y t tö ja
erityisesti hänen
nut minulle jo aikaisemmin. Olin
nähnyt ensimmäisen maailmanso­dan
ja sen jälkeiset vallankumouk­selliset
liikkeet tekivät minuun sy­vän
vaikutuksen. Tuntui siltä kuin
o l i s i i i ollut niissä itsekin mukana,
siUä lapsuudenkodissani y i e r ^ li
usein italialaisia ja unkarilaisia val­lankumouksellisia
emigrantteja..
K i r j a i l i j a n kotikaupunki Mainz'; e i
ollut mikään maailmanpolitiikan
metropoli, sen paremmin kuin Köln
j a Heidelbergkaan,: missä hän suo­r
i t t i ' loppuun yliopistolukunsa ja
k i r j o i 11 i tohtorinväitöskirjansa.
Ajan henki oli kuitenkin niin tii­viinä'-
ilmassa, että sor-tunkeutui tä­hänkin
ympäristöön, jossa Anna
Seghers tutki sinologiaa, historiaa
j a kirjallisuuden historiaa, mutta
a l k o i , yhä enemmän kiinnostua sen
hetkisistä yhteiskunnallisista tapah­tumista.
Hänen sosiaalinen asen­teensa
näkyy jo esikoisteoksesta
"St. Barbaran kalastajain kapina".
Siinä han kuvaa kalastajain ja lai-vanvaioistajain
välistä suhdetta ta­valla,
jota on nimithetty optimisti-suicsl
tragediaksi. Vuonna 1930 i l -
onestyi hänen Saccon ja Vanzetiin
Oikeusmurhaa kuvaava romaaninsa
ja^fkaksi vuotta sen' jälkeen 'Die
Gefährten", r jossa lapsuuskodit
kuultujen v a l i a n kumouksellisten
emigranttien kertomukset ovat elä­vää'
todellisuutta. Kului enää vain
vuösr^kun Anna Seghers sai jakaa
Inivaamiensä' kbmmunistiemigrant-tien
sankarien: kohtaloh. Hitler nou­si
lopullisesti' valtaani Anna Seg-heiis
o l i ensimmäisenä pidätettävien
listoilla. '! ^ '•• '"
^ iMilloin he tulivat,! m i t ä he teki-vSti^
mitä' -he sanoivat, se • o n ' miio-,
-dotjfdnut yhdentekeväksi Annä ,§|!5g-h
^ i l l e . Ratkaiseva oli se, että hä­nen
Onnistui paeta. ; iV~
• Ä _ »Paeta henkensä kaupalla, k;^l-
ISbäni jokainen ihminen voi kuvi­tella
mitä se on. Pakoni ParijsMn
onnistui hy\'in, vaikka kaikki o l i k in
yhden kortin varassa. Vaikeaiqg^a
oli s i l l o in kun natsit lähestyivätN Pa­r
i i s i a ' j a sieltäkin oli lähdettävä. iJ
Anna Seghere näyttää yht'äkkiä
lopen uupuneelta. Hän puhuu kiih­kottomasti
ja koruttomasti, yksin-
Jatk. 4. siv.
JOUKOISSA OH VOIMAA
silloin huomaa
hienopiiiteisten I kajsypjensa f kauneu­den,
hän vöi' uAld herttaisen 'sydä-melljnen
kuin ikäisensä sohvatyyny- j ^ysymyKsun. ovai
j ä ompeleva'j^*4lii.sur?'kasvattava Joökkotoiminttan kautta
nainenv Sitteh" Han muuttuu' vaka-vaksiy
silmien ..ilme ja pään asento
kertpvat ankarasta; aivotyöstä. Filo­sofian
tohtori, Saksan maineikas
kirjailija ja .aikansa suuri eepikko
dn yaipun.ut ajatuksiinsa, eikä hän­tä
siiloin ^phdi juuri häiritä. Men­neet
palautuvat hänelle mieleen
.suuren vaivannäön jälkeen, huo­maa,
ettei hän ainakaan usein ole
joutunut pohtimaan omaa elämään­sä.
^ Liityin Saksan kommunistiseen
puolueeseen vuonna 1928, siis jo
ennen Fyhrerin valtaantuloa. Vuo­siluku
on jostakin syystä jäänyt
mieleeni, vaikka eihän enää ollut
kysymys kuin pelkästä muodollisuu­desta.
Maailmankuva oli muodostu-mcrisotilaista,
tulipas myöskin reip­paasti
kolme osastoa nais-sotilait{i
jotka rivakasti tekivät kunniaa la­valla
seisoville henkilöille. Ylhäällä
ilmassa lensi
sitten monenlaiset lentokoneet,
muodostaen yhtymiä parittain sekä
kolme tai useampikin yhdessä. Val­tava
voimannäyte, mutta samalla
n i in hirvittävä, e t t ä rinnassani tun­sin
tuskaa ja toivoin kaikille sydä­meni
voimalla ,ettei noita aseita kos­kaan
tarvitsisi käyttää. Ainoastaan
voimakas rauhanliike voikin estää
sen.' . . • : • ' • , :•
Kun paraati oli ohi poistivat so­tilaat
esterintamansa ja silloin ih­miset
torilla syöksyivät eteenpäin,
kun suuri hyökyaalto, tullen aivan
korokkeen eteen. Väkeä oli ollut
pitkin katujen varsia katsomassa
paraatia. Nyt' ihmiset saapuivat Niin kummalliselta kuöi se tuntu- kuoletukseen ja körkoihta. Sen lisäk-juoksujalkaa
joka suunnalta torille, neekin, otsikossa Umenevä kysymys'si tulee tästä "omasta mökistä'^ säh-
Vletämme Kansainvälistä nais­ten
päivää ystävyyden ja rauhan
juhlana ja samalla muistamme ja
kunnioitamme niitä naisia, joiden
jälkiä me-seuraamme, jotka ovat
olleet edelläkävijöitä naisten tais­telussa
tasa-arvoisuuden, ihmis­oikeuksien
ja valoisamman hnor
menen puolesta.
Nämä sanat on lausuttu monta
kertaa ennenkin ja niitä tullaan
edelleenkin lausumaan, sillä ne ovat
aina ajankohtaisia niin kauan kun
maailmassa on sortoa ja hävityksen
vaara.
Koti on naiselle keskeisin paikka
•ja työläisnaisen asema lasten j a ko­din
huoltajana on useinkin syynä
riihen, että yhteiskunnalliset, kai­k
i l l e yhteiset asiat Jäävät toiselle
tilalle.
Järjestonaiset ovat jaksaneet
nousta ylös tästä keskeisestä >o-dih
piltistä, ovat 15y]täneet yhteis?
toiminnasta tyydytystä, ovat saa-heet
tovereilta apua ja vastauk­sia
moniid kysymyksiin, ovat saa-va­listusta,
' ja näin ovat tulleet pa­remmiksi
äideiksi ja kodin huol­tajiksi.
järjestöäm'me;
Järjestonaiset ovat tietoisia yh­teiskunnallisista
kysymyksistä, osal­listuvat
kampanjoihin korkeita hin­toja
vastaan, tekevät työtä rauhan
puolesta ja eri vaalien aikana ovat-täydellisesti
tietoisia siitä, ketä ää­n
e s t ä v ä t
L i i a n usein väheksytään ja me
itsekin väheksymme, sitä työtä mitä
teemme ja olenune tehneet esim.
Canadan. Suomalaisessa Järjestössä.
Mutta muistakaamme aina, e t t ä mi­kään
pieninkään teko j a työ yhtei­sen
edistyksen hyväksi ei mene
hukkaan, vaan se itää, kasvaa ja
voimistuu koko maamme hyväksi,
sillä emmehän ole yksin, vaan mei­tä
on paljon.
Rakentakaamme
Terye;tuloa mukaan, mies ja nainen,
ybdjessä työskennellen, laulaen- ja
näytellen, sekä: muuten toirnien
viemme eteenpäin perinteellis,tä
kansalliskulttuuriamme. Järjestö­toiminnasta
on jokaiselle hyötyä ja
huvia^ sillä joukkoina saamme ai­kaan
sen. mikä on yksilöllisesti
mahdotonta. '
Canadan naistenlllton llittojäv-jestöiiä
kuulumme kerhoina suij-reen,,
koko maalimaa käsittävään
Kansainväliseen naisten liittoon',
j a tänä Kansainvälisenä naisten­päivänä
ojennamme kätemme y li
merien j a maiden, tervehdimme
;sisariamme maailman joka kol­kassa
ja toivorikkaana työsklen'-
nellen katsomme eteenpäin tule­vaisuuteen.
Töidemme tuloksena
näemme huomenen, josta on pois­tettu
sodan vaara, ystävyys on
saavutettu kansojen kesken, ei
-ole huolta eikä nälkää, jossa lap^
set' leikkivät, nuoret opiskelevat,
työtä tehdään yhteiseksi hyväksi
ja^vanhuksllla on huoleton elonsa
IIU.
CSJn naisten kansallisen komi­tean
nuolesta. Kansainvälinen nais-tenpan^
ä tervehdys kaikille kaiiöa-läismemme.
Helen Tai-vainen.'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mr.-T Kalle Pitkänen, Sundbury,
Nortri Surrey, B . C , täyttää lauantai­na;,
maaliskuun 2 pnä 83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. -
PÄIVÄN PAKINA
Miksi naiset käyvät työssä?
Kun puhujalavalle nousi Fidel
Castro, silloin myrkyiset suosion­osoitukset
kaikuivat yli torin. Ar­velivat
torilla olevan lähes miljoona
ihmistä, ja kun kaikkien suusta
yhtaikaa kaikui Fi—del, Fi—del
käsien taputusten tahdissa, tuntui se
korvissa kuin kosken pauhina. > E i
ollut epäillystäkään kuka on. suosi­tuin
mies tällä saarella. Hän puhui
suurella vakaumuksella ja toisinaan
huumorillisesti koska nauru ja kä-sientaputus
keskeytti puheen. Ei'
hän puhunut tällä kertaa kauan,
ainoastaan 1 tuntia, mutta kaikki
seisoivat rauhallisesti kuunnellen
kuumassa auringoi^iaisteessa. .,
Puheen ja suosionosoitusten lo­puttua
alkoi soittokunta soittaa
f {kansainvälistä", silloin ihmiset to­r
i l l a ottivat toinen toisensa käsis­tä
kiinni ja nostivat nämä yhteen-liitettyinä
korkealle päänsä yläpuo­lelle,
laulaen koko sydämensä har­taudella
tuon heille niin sopivan
sorrettujen laulun. Kyyneleet virta­sivat
pitkin poskiani niin liikutettu
olin minäkin näkymästä. Tartuin
eräänkin kuubalaisen siskoni ja toi:
sella- puolella .olevaan canadalaiscn
sisareni käteen, nostimme kätemme
myöskin korkealle ja huojuimme
laulun tahdissa niinkuin torilla ole­vatkin.
Kuulin vieressäni englannin
ja espanjankielen sanat, silloin ko­hotin
ääneni minäkin j a lauloin sel­vällä
suomenkielellä.:
miksi naiset käyvät palkkatöissä kö- ja vesilaskut sekä aina kohoavat
Tää on viimeinen taisto
Rintamaamme yhtykää'
Niin huomispäivänä kansat i
on veljet keskenään.
: • • • ; • • • ' • • ' ' • • •
— nousee tämän tuosta vieläkin kes­kustelun
aiheeksi Suuren Rahan leh­dissä.-
;:
Vielä useammin on viimeaikohia
esitetty saman kysymyksen tohien
puoli — sekhi nurja puoli — pitäisikö
työttömiksi joutuvilta naisilta evätä
työttömyysvakuutus?
Ja "kysymysten kysymys" on tie­tysti
se, että miksi pitäisi naisille
maksaa sama palkka samasta työstä
miesten rinnalla?
Ei tarvita erikoista neropattia to­dettaessa
"miksi" naiset käyvät työs­sä.
Tosiasiassa tiaiset ovat tehneet
aina töitä — lUankln paljon töitä.
He ovat kuokkineet kaskea, fkalvaneet
ojia. kantaneet lankkuja Ja iruukkla,
kehränneet villaa, kutoneet kangasta,
seisoneet pitkiä pähriä koneitten ää­ressä,
toimineet kh*Jureina Ja eadoil-la
muilla aloilla sen lisäksi että ovat
Joutuneet suorittamaan "puhdetöik-seen"
kalkki kotityöt, siivonneet, pal­kanneet,
parsfaieet,, pesseet, holvan­neet
Ja auttaneet.
Mutta Jos on vastattava erikoisesti
siihen, miksi naiset käyvät nykyään
"palkkatöissä", nihi siihen voidaan
sanoa yksinkertaisesti: "Siksi kuin
miehetkin".
' Työtä tekemättä el tule sitä "kaik­kivaltiasta"
rahaa/-- j a rahaa tarvi­taan
nykyoloissa usein paljon enem­män
kuin "perheenpää" pystyy yksin
h(ankklmaan. silloinkin kun hän saa
olla töissä.
, {Olettakaamme, että esim. nuoripari
ostaa itselleen oman mökhi Ja mak­saa:
siitä kuukausittain yli-neljännek­sen
miehen tuloista kiinnityslainan
verot.' .:.-.
Yleisesti huonojen bussi- j a muiden
liikennepalvelujen takia on auto mor
nessa tapauksessa aivan välttämätön
vekotin — ja se vaatii miehen tulois­ta
ainakin yhtä sUuren osan mitä
menee asuntoonkhi. Tällaisessa ta-pauksessa
menee "perheen pään" tu­loista
ainakin kaksi kolmannesta
asuntoon Ja autoon.
Jos sitten on sattunut, kuten ylei­nen
tapa on, että sitä "herran siu­nausta"
tulee niin paljon, jotta on
.parikin koulutettavaa lasta, niin sel­vää
ön että "perheen pään" tulot-Tei-yät
ykstaään' riitä ruumiin ja.sielun
yhdessä pitämiseen —-vaikka el oli­sikaan
: sitä paljon mainostettua
"kahden.ajokhi" autovajaa talossa.
Ti'anne onkin kehittymässä jat­kuvasti
siihen suuntaan, että naisten
on pakko mennä yhä suuremmassa
määrässä ansiotöihin.
Yllähuomioldun lisäRsi on paljon
sellaisia yksinäisiä naisia, joiden täy­tyy
olosuhteiden pakosta huolehtia
sekä omasta että huollettaviensa toi­meentulosta.
•
Sitä paitsi nainen etsii palkkatyön
kautta Itselleen suurempaa taloudel­lista
itsenäisyyttä ^ mahdollisuutta
Itsensä kehittämiseksi.
Jos kerran hyväksymme PERI­AATTEEN,
että nainen on tasa-ar-volnen
miehen - rinnalla, kiiten olem­me
vihdoin viimelnkhi hyväksyneet
r - slUoUi meidän täytyy "hyväksyi
myös KAVTÄNNÖSSÄ se toslaMä.
e t t ä natsilla on alvän samanlainen
oikeus palkkatyössä käymiseen kubi
miehilläkin.
Mutta kun lukemattoman monilta
naisilta on tämä oikeus asiallisesti
kielletty niin sen vuoksi on mentävä
vielä pitemmälle ja vaadittava, että
yhteiskunnan velvollisuus on auttaa
naisia pääsemään työnteko-soikeudes­sakin
tasa-arvoisiksi miesten rmnal'-
la. Olisi perustettava lastenpäiväsei-miä,
missä huolletaan kunnollisesti
pikkulapsia sen ajan kun äidit ovat
työssä. Olisi varattava ruokailuhuo­neita
kouluihin, että lapset saisivat
ravitsevaa ruokaa" j a että äidit voi­vat
mennä päiväksi työhön. Olisi va­rattava
ammattiopetusta niille nai-sUle.
joilta yhteiskurmalllset olot ovat i
sen asiallisesti puhuen kieltäneet.
Rajoitetun tilan vuoksi voimme
alussa esitetyn toisen kysymyk­sen
vastaukseksi Ihnan muuta tode­ta,
että jos naisten täytyy olosuhtei­den
pakosta käydä palkkatöissä, ku­ten
asia on ja että jos oikeus työn­tekoon
kuuluu heille yhtä hyvta kuin
miehillekin, silloin on kerrassaan'tuo^
mittavia seUaiset "säästöpuheet". joi­den
perimmäisenä tarkoituksena on
kieltää naisilta
tuksen turva.
Mikäli on sitten puhe siitä "kysy­mysten
kysymyksestä" eli samapalk^
kaperiaatteen toteuttamisesta.
meksl tekaisin työhön otettaviksi. :
Kysymys naisten tasa-arvoisuudes-ta"
työnteossa Ja myös palkänsaan-nista
on: sus loppukädessä yhteinen
asia niin mies- kuin naistyöläisille-k
i n , . Miesten oinat edut. yhtä hy­vin
kuin heidän oikeudentuntohsakini
vaativat siis tukemaan haisten tä­män
hetken yhtä tärkeintä vaati­musta:-
"Sama palkka samasta työs­tä".:'
- •-.•:, •[^^••''
i.lix&Va, tämän sanöttuainme <|a
myönnettävä, etta naisilla on tässä^
tärkeässä taistelussa sittenkin eij-koisasenm
— heidän oma järjestötoi­mintansa.
Jokainen namen, olkoon hän teöl-l&
Utii;|en. maatalouden tai kodin pu-:
rissa ahertava, voi telidä Jotakin at-vblfas(
a tämän arvokkaan asian edi$-
tiänifife^isi. Yksilöinä naiset, kut^n
miehetkin, ovat heikkoja ja voimat-tga^
a, mutta yhteen liittjTieinä, }äi-jestyneinä
joukkoina naiset voivat
sda^ suuria aikaan^ kuten he^vat-
Klri saaneet viimeksikuluneeii 50 vuo­den
aikana, Sitäpaitsi järjestötoimip-työttöinuusvakuu-
^^:.favartaa naistenkin katsomukda
ffntha heille niin tarpeellista voi-man
ja arvon tuntoa.. . '
Ja .tässäkin asiassa, järjestötoimin-nUn
"taliyi^ianyksesEä. me miehet voimme
tosiasia on. e t t ä yksi kansallhienhä-1 olla''"ttalsteh- tukena huolehtimalla
peätahramme on se, kun tätä peri­aatetta
ei ole vieläkään herran vuon­na
1963 sovellettu yleiseen käytan-töön
Canadassa.
On veristä vääryyttä paisia koh­taan,
että heldäjfl täytyy: tehdä samaa
työtä miehen p i n n a l l a Joissakin ta­pauksissa
puoltakin ' huonommalla
palkaUa kuin mies.
Alutta samalla Seiita^ tällainen
"JärJestebnä". mikäU sltff järjestel­mäksi
voldan haukkua, uhkaa myös
miesten toimeentulomahdollisuuksia,
sillä Jos työnantajilla on mahdolli­suus
teettää töitään halvemmalla
naistyövohnalla. silloin tulee kehi­tyksen
suuntana olemann se, että
miehet joutuvat-ensUnmftlseludpakr
kolomautukselle pkntaviksi • Ja " vU-osaltamme
niin. että naLset voivat
kotiaskareensa toisinaan Jättää Ja si­ten
osallistua yh'teistoIm.ntaan, yh­teisten
päämääriemme ja tavoittei­demme
hyväksi.
Mutta kuten tämän erikoisnume­ron
eri kirjeenvaihtajat ovat itse mo-neeiij
kertaan sanoneet — naisten ta-
'sa-örvolsuudenldn saavuttamisen (»e-rusehtona
on e'ämänmahdoUisuufc- .
Ki^ - säilyttäminen, siis uhkaaviin
y d | f i ^ s ^ d a n torjuminen sekä kan-
Bal^v|ipaukslen Ja kansallisen it^e-;^
mfUi^iämlsoikeuden pt;olustainltton.« , ,;
Toivokaamme siis hyyä&ipn^^ '
ta ;i:^tetett toiminnalle'
f;yksefi fa lev^mddöli^^l
m0.
m.j i|i||p||l|li