Vapaus, September 4, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 4 p. — Tuesday, Sept. 4, 1962
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A 8 0 R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) • . EstabHshed Nov. 6, 1917
Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weeUy: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck). Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as secönd c)ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
- CANADIAN LANGUAGE-P
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Päämmisterin Lontoon matka
Kuten uutistiedöissa on kerrottu, pääministeri John
Dieferibaker ja ulkoministeri Howard Green menevät neu-vonantajineien
Canadan hallituksen edustajina Lontoossa
syyskuun 10 päivänä alkavaan Britannian kansojenyhteisön
päämiesten kokoukseen, missä keskustellaan Britannian liit­tymisestä
Euroopan yhteismarkkinaliittoon eli EEG-järjes-töön,
mikä toimenpide aiheuttaisi Canadalle suuria talous­vaikeuksia
ja vaarantaisi maamme poliittista itsenäisyyttä-
• kin.'''
Toivottavaa siis on, että pääministeri Diefenbaker pu­huisi
mahdollisimman voimakkaasti EEC-liittoon liittymistä
vastaan, koska mainitusta liitosta pidättyminen olisi sekä
Britannian että Ganadan kansallisetuja palveleva toimenpide.
PääministefiDiefenbakerin. tulisi, mikäli hän pyrkii Lon­toossa
edistämään Ganadan parhaita kansallisetuja, vastus­taa
EEC-liittoon yhtymistä yhtä hyvin Britannian kuin Ga-nadankin
kohdalta, koska siihen liittoon liittymisestä olisi
pelkää vahinkoa.
, Tosiasia nimittäin on, että EEG-liitto eli Euroopan yh-teismarkkinaliitto
on poliittisluonioinen yhtymä, mikä pal­velee
länsisaksalaisten ja ranskalaisten rahamiesten sekä en­nen
kaikkea niiden taustamiesten, amerikkalaisten suurpää-omäpiirien
etuja. Ken tätä epäilee, hänen sietää kysyä itsel­tään,
miksi Yhäysvallat yrittää painostaa sekä Britanniaa
että Ganadaa Euroopan yhteismarkkinaliiton jäseniksi? Sel­vää
nimittäin on, että Yhdysvallat huolehtii ennenkaikkea
yhdysvaltalaisten rahamiesten eduista. Viimeisimpänä ja eh­kä
kouraantuntuvampana esimerkkinä tästä on se kun Yh­dysvaltain
hallitus aikoo rajoittaa amerikkalaisten puiitava-rakapitalistien
vaatimuksesta pehmeän puun vientiä Gana-daista
Yhdysvaltoihin vaikka canadalainen puutavara vie
melko vaatimatonta osaa Yhdysvaltain markkinoilla.
Yhdysvaltain hallitus ei siis painosta Britanniaa (ja Ga­nadaa)
Euroopan yhteismarkkinoihin liittymään > viimeksi­mainittujen
maiden kansallisetujen — vaan ennenkaikkea ja
nimenomaan Yhdysvaltain imperialismin suunnitelmien ja
tavoitteiden vuoksi. EEG on Yhdysvaltain saneleman sotai­sen
NATO-liiton poliittinen kaksoisveli, jonka toiminta koh­distuu
ensikädessä sosialistista maailmanosaa, mutta samalla
myös liiton jäsenmaitakin vastaan, Yhdysvaltain imperialis­min
hyväksi.
Kuten tiedetään, Britannian kansojenyhteisön jäsen­mailla
on vissejä sopimuksia, jotka antavat jäsenmaille eräi­tä
tulli- ja muita etuisuuksia kaupankäynnin kehittämisen
ja edistämisen hyväksi. Jos Britannia saataisiin uyt Yhdys­valtain
imperialismin ja brittiläisten suurkapitalistien pai­nostuksen
johdosta liittymään EEGn, se tarkoittaisi sitä. että
nämä kansojen yhteisön jäsenmaiden tuUietuisuudet lak­kaisivat
olemasta — ja Canada menettäisi kansantaloudel­lemme
ensiluokkaisen tärkeitä malaloustuotteiden markki­noita
Britanniassa; Sen lisäksi talousmiehet ovat osoittaneet,
että Britannian, liittyminen EEGn, vaikeuttaisi canadalaisen
lyiJ3'n, sekä puutuotteiden ja kalatuotteiden myyntiä Britan­niassa.
Sanalla sanoen, Britannian liittyminen EEGn aiheut­taisi
joukkomittaista työttömyyttä Canadassa samalla kun
meidän maamme joutuisi entistä enemmän riippuvaiseksi
yhdysvaltalaisista markkinoista ja Yhdysvaltain imperialis­min
"hyvästä tahdosta"-^ mikäli minkään maan imperialis­milla
voi ylensä mitään "hyvää tahtoa" olla. Toisin sanoen
Britannian liittyminen EEGn jäsenyyteen aiheuttaisi maal­lemme
suuria talousvaikeuksiapa saattaisi Ganadan lisäänty­neessä
määrässä Yhdysvaltain isäntä- ja määräysvallan alai­seksi/.
Kaikkien näiden syiden vuoksi me liitymme muihin hy­vää
tarkoittaviin, asioista perilläoleviin, patrioottisiin cana-dalaisiin,
jotka toivovat, että pääministeri tulisi Lontoon
matkalla vastustaa tinkimättä ja loppuun asti EEGn jäsenyy­teen
liittymistä.
Ketähän sekin auttaa?
Viinieviikkoisissa Ottawan uutistiedöissa kerrottiin, että
pääministeri Diefenbaker on ahkeroinut sen hyväksi, jotta
hänen hallituksensa toimesta voitaisiin esittää syyskuun. 18
pnä New Yorkissa kokoontuvalle YKn yleiskokoukselle pää­töslauselmaehdotus,
missä tuomittaisiin Neuvostoliiton "ko­lonialismi".
Niin kiittämättömänä tätä propagandayritystä kuiten­kin
pidetään, ettei pääministerillä sanota olevan erikoisem­paa
halua henkilökohtaisesti sen esittämiseen, vaan tehtävä
-annettaneen joko ulkoministeri Greenin tai jonkun muun
v^ienen "kihon" tehtäväksi, mikä palauttaa mieleen tosiasian,
että iloton on käskettävien elämä.
Yrittäessään kalastella Euroopasta sodan jälkeen tähän
maahan tulleiden äärioikeitsopiirien, erikoisesti ukrainalais­ten
ja länsisaksalaisten oikeistopiirien kannatusta ja ääniä,
pääministeri Diefenbaker-vaalikampanjassaan vakuutteli, et^
tä hän tulee esittämään YKlIe mainitunlaisen päätöslauselma­ehdotuksen.
Sen jälkeen on annettu vihjeitä siitä, että liitto­hallituksen
viranomaiset ovat ns. "vapaissa maissa" tiedus-^
telleet, missä määrin tällainen ponsiluonnos tulisi saamaan
kannatusta Yleiskokouksen istunnossa. Nyt näyttää siltä, mi­käli
Ottawan uutisiin on luottamista, että tämä suunnitelma
aiotaan toteuttaa.
Mutta meidän canadalaisten sietää panna käsi sydämelle
ja kysyä oikein vakavasti, että ketä ja minkälaista asiaa täl­lainen
päätöslauselma auttaa?
Antaako se yhtään sen leveämpää leipää niille eri kan-sallisuusryhmien
oikeistopiireille, joille pääministeri vaali­kampanjan
tuoksinassa "lupasi" tällaisen ponnen esittämis­tä?
Tai auttaako se rahtuakaan näiden äärioikeistopiirien toi­vomusten
toteutumista esimerkiksi Liettuan, Puolan tai
John Mäkikangas, Sotith Porcu«
pine, Ont, täyttää keskiviikkona,
syyskuun 5 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Katanga-
Aarne Hulkkonen:
Mäatdlouspolitiikkd
ompastusliiyenä
OSA I
USA ja Englanti
UThantin
ajatuksen takana
Washington. — YKn pääsihteerin
U Thantin esittämä suunnitelma
Katangan yhdistämiseksi Kongoon
'tarjoaa Kongon johtajille mahdol­lisuuden
erimielisyyksien lopetta
miseen" lausuttiin Yhdysvaltain ul­koministeriön
taholta viime lauan
taina.
Edelleen sanottiin, että Yhdysval­lat
tukee U Thantin ponnisteluja
rauhanomaisen ratkaisun aikaansaa
miseksi. kiistassa.
Katangan hallitus perehtyy par.
-haillaan U Thantin ohjelmaan. jok:i
jätettiin osapuolille viime maanan­taina,
ja antaa vastauksensa YKn
edellyttämän määräajan kymmenen
päivän kuluessa.
Suuinnitelman mukaan Kongon
keskushallitus valvoisi useita tärkei­tä
ministeriöitä, mm. uiko-, puolus­tus,
ja finanssipolitiikkaa.
Lontoossa ilmoitti Englannin hai
litus lauantaiultana samoin kannat­tavansa
U Thantin ehdotusta, joka
toteutettuna tekisi lopun- Katangan
irroittautumispyrkimyksistä. Eng­lannin
hallitus katsoo, sanottiin lau­sunnossa,
että ehdotuksen pitäisi ol­la
kaikkien osapuolien hyväksyttä­vissä.
A'ASTALAUSE KIVUSTA
Kivun maakunnan pääministeri
Jean Miruho on sähköttänyt YKn
pääsihteerille U Thantille esittäen
vastalauseensa Kongon pääministe
rin Cyrille Adoulan päätöksen joh­dosta
pitää Kivun maakunta poik
keustilassa. Usumburasta ilmoitet­tiin
sunnuntaina.
Miruho sähkötti samanlaisen vas vallat ön kiinnostunut Englannin
talauseen U Thantin «Kongon edus- .iittymisestä EECn nimenomaan po-
Kaikissa EFTA-maissa on käyn­nissä
voimakas mielipiteen muok--
kaus Euroopan talousyhteisöön,
EEC:hen liittymisen puolesta. Eng-
.anti, EFTA-liittoutuman johtava­na
maana on yrittänyt sitkeiden
neuvottelujen avulla porata EEC-maiden
keskeiseen Rooman sopi­mukseen
aukkoa, josta se voisi pu­jahtaa
talousyhteisön jäsenyyteen
ja vetää mukaansa muutkin EF-TA-
maat. Tanskan ja Norjan halli­tukset
ovat jo ilmaisseetkin valmiu­tensa
seurata Englannin jälkiä ja
muissa EFTA-maissa, kuten mm.
meiliä Suomessa, elätellään toivei­ta
mukaan pääsystä jonkinlaisen
ulkojäsenyyden, assosbitumisen
avulla. .
EEC-ikuumetta sairastaville pii­reille
tuli suurena pettymyksenä
tietosiitä, että heinä-elokuun vaih­teessa
Brysselissä käydyt EEC
ministerien ja Englannin edusta­jan
keskeiset neuvottelut Englan­nin
liittymisestä EEG:hen eivät vie­läkään
johtaneet tulokseen. Neu­vottelut
päättyivät Ranskan kieltei­seen
asennoitumiseen Englannin
vaatiessa erikoisoikeuksia maata­loustuotteiden
ja kansanyhteisön
maiden kaupalle. Mutta osansa sii­nä
lienee ollut myös puhtaasti po­liittisilla
seikoilla. Onhan EEC-liit-toutuman
tavoitteena jonkinlaisen
Länsi-Saksan ja Ranskan monopo-listien
johtaman ja sosialismin mai­ta
vastaan suunnatun vaitaliiton,
•'Euroopan Yhdysvaltojen" muodos­taminen,
eivätkä siinä suhteessa
piirustukset käy aivan yhteen Ka­naalin
takaisten piirustusten kans­sa.
, _ ,.
USAn hallituspiireissä ollaan nyt
huolestuneita. Helsingin Sanomat
Aesi kertoa 8. 8. 62. että president­ti
Kennedy ryhtyisi riidan sovitta­jaksi
vuoden lopulla mahdollisesti
uudistuvia neuvotteluja varten.
Lehden tietämän mukaan Yhdys-tajalle
Robert Gardinerille. Hän ke­hotti
U Thantia puuttumaan asioi
hin ja huolehtimaan siitä, että K i ­vun
laillisia oikeuksia kunnioite
taan ja että Kivua hallitsevat K i ­vussa
valitut henkilöt.
10 smn korkeudella
kiitava ilma­tyynyalus"
Moskova. — Punaisen Sormovon
laivatelakalla Gorkin kaupungin lä­hellä
on valmistumassa "Radugak-
-si" nimetty ilmatyynyalus", joka
voi 120 km tuntinopeudella kiitää
niin veden kuin karikkojenkin pääl­lä
10—1.5 sentin korkeudella, .'aluk­sen
kahdesta lentokonemoottorisia
toinen työntää ja toinen muodostaa
ilmatyynyn" rungon alle.
' Ilmatyynyalukset" ovat viime
vuosien aikana joutiineet laajojen
kokeilujen kohteeksi monissa mais­sa,
mutta käytännössä ensimmäiset
kokeet lienee suoritettu Suomessa,
insinööri Kaarion toimesta parikym­mentä
vuotta sitten. Ajatuksen ko­timaa
on kuitenkin Neuvostoliitto,
sillä ensimmäisenä tämäntapaisen
aluksen teoreettiset periaatteet esit
ti nykyaikaisen avaruusmatkailuteo-i:
ian uranui:u-taja, venäläinen Kons­tantin
Tsiolkovski, joka erää.ssä kir­jassaan
esitti periaatteen pyörättö-mästä
junasta. Vaunun alustan ja
ratapenkereen väliin kohdistettu
ilmavirta nostaisi vaunua: ja tekisi
mahdolliseksi pyörättömän liiken­teen,
selitti hän.
•Raduga" ei ole ensimmäinen
Neuvostoliitossa valmistettu 'ilma
tyynyaluksen ' prototyyppi. Lenin­gradissa
on valmistettu kupoolimal
linen alus. Se muistuttaa ylösalai­sin
käännettyä jättiläislaUtasta. Pu­naisen
Sormovon telakalla laaditaan
parhaillaan piirustuksia 40 paikkaa
käsittävästä 100 km:n tuntinopeu
della kulkevasta "ilmatyynyalukses­ta",
kertoo tehtaan pääsuunnittelija
.A. Zhivotovski:
Tshekkoslovakian "yapautta-miseksi"
— suurpääoman hal­linnan
uudelleen palauttami­seksi?
Varsinaisten: kansallisetujen
kannalta on syytä meidäa
kaikkien kysyä, auttaako täl­lainen
propagandatemppu lain­kaan
maamme arvovallan ja
maineen nousua ihmiskunnan
enemmistön silmissä, jolla on
ennestäänkin meistä kansa­kuntana
sellainen käsitys, että
Ottawa toimii kansainvälisellä
arenalla Washingtonin tahdot­tomana
renkipoikana, usein
kaikkien likaisempien kenttä­töiden
suorittajana.
liittisista syistä, jotta lännen rin­tama
Neuvostoliittoa vastaan vah­vistuisi".
Millä tavalla tuo Yhdysvaltain
sotkeutuminen . EEC-liittoutuman
muotoutumisriitoihin tulee vaikut­tamaan
asian kehitykseen, Se näh­täneen
aikoinaan. Tällä kertaa ra-i
joiaimme erittelemään niitä talou-'
deilisia ristiriitoja, joita EEC-mai
den mini.sterineuvoston Brysselis
' sä tekemä «iopimus maataloustuet-,
teiden niarkkinain yhteistämisestä,
on jo herättänyt ja tulee' edelleen |
herättämään.
Brysselin maatalou-ssopimus edel
lyttää, että v. 1962 elokuun alusta |
lähtien talousyhteisömaat ryhtyvät j
noudattamaan yhtenäistä tulli- ja !
aionninrajoituspolitiikkaa ulkopuo­lisiin
maihin nähden. Samalla nii-
..en oli 1. 7. 62 lähtien alettava as­teittain
poistaa kansallisen tuotan­non
suojaksi rakennettuja tulli- ja
tuotannon tukemisjärjestelmiä. Ta­voitteena
on; että V . 1970 mennessä
jäsenmaista muodostuisi yhtenäi­nen
suljettu maatalousmarkkina-alue,
jonka sisällä ei olisi mitään
kansaLisia raja-aitoja.
Käytännössä se' tulee merkitse­mään
sitä, että jäsenmailla ei ole
enää oikeutta itsenäiseen kaupan-käytiin
talousyhteisön ulkopuolella
olevien maiden kanssa ja kaikki nii­den
aikaisemmin solmimat kauppa­sopimukset:
kolmansien maiden
kanssa täytyy purkaa. Myös jäsen­maiden
keskinäistä kauppaa voi­daan
harjoittaa vain talousyhteisön
keskustoelinten luvalla ja säännös-telemänä.
Koko ; talousyhteisöalu-eella
tullaan harjoittamaan . yhte­näistä
maatalouspolitiikkaa, ylläpi­tämään
yhtenäistä tuottajahintata­soa
sekä turvaamaan maiden ra­joista
riippumaton maanosto-oikeus
ja työvoiman siirtymisen vapaus.
Maataloustuotannon kehittämistä
.sekä rationalisoinnin ja kaupan
erJistämislä varten muodos,tetaan
koko aluetta käsittävä keskuselin­ten
hoitama markkinointirahasto J O .
hon varat .saadaan tuontimaksuista
ja jäsenmaille asetetuista suoranai­sista
maksuvelvoitteista.
Markkina-alueen sisäisen ja ul­kopuolisen
maataloustuotckaupan
säännöstelyä varten on sopjmukses.
sa hahmoteltu verrattain monimut­kainen
tuontisuojajärjestelmä. O
lennaista sille on, että koko markki­na-
alueella pyritään noudattamaan
yhtenäistä tuottajahintata.soa, joka
olisi hieman korkeampi kuin maail.
mfln markkinahintala.so. Niin jä^
senmaiden keskeisessä kuin sopi.i
musmaidcn ulkopuolise.ssakin kau
passa pyritään tuontihinnat justeo-raamaan
vaihtelevien tuontimaksu
jen avulla markkina-alueella vallit­sevan
yleisen hinlata.son mukai.sek.
si. Tuontimaksu miiodostuu kan-desta
o.sas(a, kiinteästä ja vaihtu­vasta.
Edellinen on: siirtymiskau:
della 8—13 %:iin tuontihinnasta ju
jälkimmäinen vaihtelee eri tuotteil.;
la vientimaan tuotantokustannuk­sista,
maailman markkina, ja tuon­tihinnoista
riippuen. Jäsenmaiden
ylituotanto pyritään realisoimaan
ennen muuta yhteisömarkkinoilla
ja tuotannon säännöstelyllä, mutta
voidaan myös harjoittaa vientiä so.
pimuisalueen ulkopuolelle , markki
nointirahastosta maksettavien vien-tipalkkioiden
avulla. Talousalueen
sisäisen hintatason samankalaista-minen
alkaa 1.1. 63 ja ulkopuolisel­ta
kilpailulta suojautumistoiminpi-teet
L 8. 62 lähtien.
Koko tätä maJitalousjärjestelmää
tulee hoitamaan jäsenmaiden edus­tajista'
kokoonpantu ylikansallinen
virkakoneisto. Sen huippuna on so­pimusmaiden
ministerineuvosto ja
taloudellinen komissio. Komission
alaisena toimii maataloustuotemark.
kinolta säännöstelevä ns. Eurooppai
lainen tavaratoimisto eVi tuotteiden
markkinointia hoitavine toimistoi­neen
(viljat, maitotuotteet^ sokeri,
liha, rasvat ja kananmunat). Näiden
toimistojen tehtävänä on suorittaa
väliintulo ostoja, määrätä ja kantaa
tuontimaksuja, myöntää tuontili­senssejä
sekä määrätä tuonnin ja
viennin yksityiskohdista. Tämän
lisäksi muodostetaan vielä tavara-toimistojen
alaiseksi jäsenvaltioiden
hallitusten edustajista sekä maatai
lorden ammatillisten ja intressijär­jestöjen
edustajista kutakin tuotetta
varten erikoiskomissioita neuvojen
ja toivomusten esittelyä:varten. Tä.
mä ylikansallinen virastohierarkia,
jossa määräysvalta on ennen kaik
kea Länsi-Saksan ja Ran.skan edus
lajilla tulee ennen pitkää hävittä­mään
täydellisesti jäsenmaiden
kansallisen isemääräämisoikeuden
maatalousolojensa kehittämisen suh
teen ja alistamaan maataloustuotan-toedellytyksiltä
hieikot alueet joh­tavien
ja edullisemmissa olosuhteis­sa
olevien maiden siirtomaa^alueik
si: :. • : .
Ylikansallisen maatalousjärjesteU
män muodostaminen ei ole voinut
tapahtua jo alkuvaiheessakaan-il
man syvällisiä ristiriitoja. On vaa
tinut lähes kolme . vuotta ennen
kuin edes kuutosmaat pääsivät jon­kinlaiseen
yhteiseen sopimukseen
maatalouden asemasta talousyhtei-söjärjestelmässä.
Yhteisön muodos­tamisen
runkosopimusta solmittaes
sa Roomassa v. 1958 täytyi maata,
lous jättää kokonaan sen uilkopuo.
lelle, niin sovittamattomina ilmeni­vät
silloin sopimusmaiden eriävät
näkökohdat maatalouden suhteen.
V. 1959—60 yritettiin ristiriitoja so­vitella
ns. Manshalt-suunnitelman
puitteisiin, mutta tuloksetta. Vasta
viime vuoden.kuluessa onnistui j ä .
senmaiden monopoliyhtymien hie.
roa maatalouden edustajat niin peh
meiksi, että tämän vuoden tammi:
kuijssa saatiin Brysselin maatalous­sopimus
allekirjoitetuksi.
Pitkänä kantona tuossa riidassa
on ollut EECn johtavien maiden
Länsi-Saksan ja Ranskan, mutta
myös osittain Italian maatalousint-ressien
yhteensoveltumattomuus.
Ranska, talousyhteisön suurimpana
maataloustuotteiden vientimaana on
vaatinut- - jäsenmailta radikaalista
tuontirajoitusten poistamista, al­haisen
hintatason .politiikkaa ja yh-tei.
sön markkinointirahaston käyt.
tämistä ennen muuta varastoinnin
ja vientikaupan tukemiseen. Sen
sijaan LänsiSaksa, joka on talous
yhteisön suurin maataloustuottei­den
ostajamaa, halusi suojata koti­maista
tuotantoa korkeammalla hin:
tatasolla siksi, kunnes kotoinen
maatalous on kehitetty omavaraista,
solle Ja täysin kilpailukykyiseksi.
Tässä suhteessa myös Italia edusti
samaa linjaa ja niiden vaatimuikse.
na oli, että talousyhteisön markkii
noinlirahaston varoja olisi käytettä
vä pääasiassa maataloustuotannon
ulkonaisen ja sisäisen rationalisoin,
nin edistämiseen. Myös järjestelmän
ylläpitokustannusten rahoitus oli
sitkeän riidan aiheena ranskalais­ten
pyrkiessä säilyttämään Länsi-
Saksan kannettavaksi kustannusten
raskaimman taakan. Rahoitusvel-voitteista
yimenokauden ajaksi
päästiin viimein sellaiseen sopimuk^
.seen. että LänsiSaksan osuudeksi
tuli 31 %. Belgian 20,5 % ja Hoi
lännin 13 . Ranskan ja Luxem
burgin osalta ei ole vielä päästy so.
pimuikseen. V. 1970 jälkeen tulee
jäsenmaiden suorittaa kaikki tuonti­maksut
yhteiseen markkinointira
hastoon. jolloin niiden suoranaisten
ralioitusvelvoitteiden toivotaan a.^.
nenevän ja jakautuvan niin että
Roflnanian kansantalouden
Maaii vapautumisesta oh kulunut 18 vuotta
VilESTÖN ELINTASO PARANEE
TEOLLISUUDEN RINNALLA
Social Credit-puolueen apulaisjohtaja Real Caouette
näytti omansa ja myös puolueensa todellisen karvan
julistautumalla Hitlerin ja "Mussolinin ihailijaksi. Jou­duttuaan
lausuntonsa johdosta arvostelun kohteeksi
hän selitti tarkoittaneensa mailiittujen suurfasistien
toimeenpanemia taloudellisia reformeja.
Elokuun 23 päivänä tuli kulu­neeksi
18 vuotta siitä, kun Romani­an
kansa nousi kapinaan Antones-cun
diktaattorihallitusta vastaan.
Romanian armeija käänsi aseensa
saksalaisia valloittajia vastaan ja
taisteli siitä sakka Neuvostoliiton
armeijoiden rinnalla vapauttaen näi­den
kanssa oman maansa ja auttanen
myös Tshekkoslovakian valloituk­sessa.:
Tämä kapina merkitsi Roma­nian
kansanvallankumouksen alkua
ja se l o i pohjan sille kansandemok­raattiselle
rakennustyölle, jota Ro
maniassa on siitä lähtien suoritettu
erinomaisin tudoksin. :
TAKAPAJUINEN MAA MUUTTUI
DYNAAMISEKSI TEOLLISUUS.
MAAKSI
Entinen Romania oli Euroopan
takapajuisimpia maita. Sen teolli
suus oli kehittymätöntä ja maatalou­dessa
oli uskomattoman alhainen
V. 1938 'Romanian Tietosanakirja"
osoitti, että Roomania myy kymme­nen
mataloustyöläisen tuotteen yh­den
länsimaisen teollisuustyöläiseii
työn tuotetta vastaan. Romanian
väestöstä yli 50 % oli lukutaidoton­ta
ja lapsikuolleisuus oli 17 %.
Maan vapautumisen jälkeen on ta­pahtunut
- suuri muutos, jota ehkä
parhaiten kuvaa YKn taloudellinen
katsaus Euroopasta, jossa sanotaan:
" . . Romanian talous sijoittuu Eu­roopan
dynaamisimpiin. vuodesta
1950 lukien."
Toisena paljon sanovana esimerk
kinä voidaan pitää sitä,, että Roma­nian
teollisuus tuotti v. 1961 kah­deksassa
viikossa, vajaassa puolessa
toista kuukaudessa yhtä paljon tuot­teita
kuin V . 1938 koko vuoden ai
kana ja kuitenkin viimeksi mainit­tu
vuosi mitataan korkeakonjunk.
tuurien vuotena.
Romanian teollisuustuotannon kas
vun vauhti on kahden viimeksi ku
luneen vuoden aikana ollut 16 %.
Maa joka aikaisemmin toi ulkomail­ta
jokseenkin kaikki tarvitsemansa
koneet, tuottaa nyt 80 % tarvitse­mistaan
koneista ja kuitenkin koneii
den tarvekin on suu<nnattomasti
kasvanut.
Samanlaisia suurtuloksia kuin te­ollisuudessakin,
on saavutettu myös
maataloudessa. Kun maassa v. 1938
oli vain vajaa 5000 traktoria, niitä
jo tänä vuonna on 54,000 ja mikä
parasta, ne ovat kotimaassa valmis
tettuja. Maatalouden voimakone-kannan
lisääntymisen riniialla ovat
luonnollisesti lisääntyneet myös
liaikki työkoneet.: Koneellistamises­ta
ja maatalouden uudelleen organi­soimisesta
johtuen Romanian vilja
ato ylitti viime vuonna 2,6 milj.
onnilla sodan edellisten vuosien
keskituotannon.
'.änsi.Saksan, Italian ja Ranskan o
suus on 28 5r, Hollannin ja Belgian
'.9 ja Luxemburgin 0,2 pros.
Näiden ristiriitojen sovittelu on
tllut niin visainen pähkinä, että
: Brysselin kokouksessakin ne saatiin
-onkinlaiseen ratkaisuun vasta sen
aikeen, kun Ranskan edn^tajat esit
iviit suoranaisen uhkavaatimuksen
että ellei maatalouspulmia ratkaista
leidän toivomallaan tavalla, niin
Itanska jättää toimeenpanematta
tammikuussa toteutettavaksi sovitut
yleiset EECn tulialennukset. Vasta
se tepsi ja Länsi-Saksan edustajien
oli annettava periksi pelastaakseen
siten teollisuusmonopoleilleen edul­lisen
EEC-sopimuksen.
(Jatkuu)
Teollisuuden ja maatalouden tuo.
tannon kasvu heijastuu luonnolli­sesti
väestön elintasossa. Viimeis.
ten-12 vuoden aikana työväestön re­aalipalkka
on kaksinkertaistunut ja
valtion budjettiin merkityt sosiaali,
set määrärahat viisinkertaistuneet.
Lukutaidottomuutta ei enää tunne­ta.
Kaikenasteisia kouluja on nyt
yli kolmen miljoonan oppilaan.ja
opiskelijan käytettäväksi. 7-vuot^-
nen pakollinen oppivelvollisuus on
yleistynyt ja asteettain siirrytään ^ :
\niotiseerir°Kymmenen viimeksi kuu­luneen
vuoden aikana on asuntoja
rakennettu lähes kuudennekselle
koko väestöstä. Laajan ja maksuU
toman terveydenholtoverkoston an­siosta
ihmisten keski-ikä on nous­sut
aikaisemmasta 42 vuodesta
(1938 ) 63 vuoteen (1961).
TAVOITTEET PÄÄTÄ­HUIMAAVIA
Mu.tta Romaniassa ei suinkaan oi •
la saavutettu kehityksen huippua,
vaan kuljetaan jatkuvasti eteenpäin.
Kuusivuotissuunnitelman puitteissa
teollisuuden tuotanto kohoaa vuo.
teen 1965 mennessä 2,1 kertaiseksi
siitä mitä se:oli v. 1959, maatalon,
den tuiDtantoa kohotetaan 70-^
prosentilla j a maatalous saa käyt­töönsä
suuren määrän uusia tehok­kaita
koneita;
Rakennustyön ehtona Romaniassa
kuten muuallakin on rauhan säily*
minen. Sen vuoksi Romanian halU.
tusvalta ja Romanian kansa toimii
jatkuvasti rauhan säilymisen puu.;
lesta.
Muovitaloja
"koerakennetaan"
Neuvostoliitossa
Moskova. — Muovi rakennusma­teriaalina
on Neuvostoliitossa laa­jojen
kokeilujen alaisena. Mosko­vassa
rakennetaan parhaillaan yksi­kerroksista
kahden perheen asunta-loa,
joka kantavia rakenteita lu-kuunottamtta
on muoviaineista. 5.
kerroksiee 90 huoneistoa käsittävän
muovitalon luonnokset ovat vai,
mistumassa Moskovan suunnittelui
toimistossa.
Kiinallakin
atomipommi
arvellaan USAssa
Washington. —-Yhdysvaltalaiset
viranomaiset sanoivat maanantaina
että Kiina voisi luultavasti suorit­taa
ydinräjäytyksen läliikuukausieii
aikana.
Mutta näiden viranomaisten mu»
kaan kestäisi vielä joitakin vuosia,
ennen kuin Pekingin hallitus voisi
valmistaa todellisia ydinaseita.
Arviointi Kiinan mahdollisuuk­sista
ydinaseistuksen alalla ilmoitet­tiin
sanomalehtimiehille Washing-tonissa
muutamia tunteja sen jäl­keen
kun USA ja Englanti esitti­vät
Genevessä uudet ehdotuksensa,
joissa pyritään ydinkieltosopimuk-sen
aikaansaamiseen Neuvostoliiton
kanssa. • ••
Se.: että Kiina voisi luultavasti
suorittaa ydinräjäytyksen lähikuu­kausien
aikana, ei USA:n viran­omaisten
mukaan merkitsisi sitä,
että Kiina olisi kehittänyt ydinasei­den
tuotantojärjestelmän. Kiinan
edistyminen arvellaan johtuvan
Neuvostoliiton antamasta teknilli­sestä
avusta.
PÄIVÄN PAKINA
Verouudistuksia liaiuiaan, mutta kenelle?
Sen lisäksi, että sodista rikastu­villa
isomahaisilla porvareilla on
kova tappamisen himo ja halu, heil
lä on myös sellainen käsitys, että
työtätekevä on ainoa "eläin maail*
massa, joka voidaan nylkeä moneen
kertaan".
Työtekeviä — niin työläisiä ja
farmareita kuin muitakin pikkuih.
misiä — kynitään ja nyljetään to­della
moneen kertaan. Heille mak­setaan
huonoa palkkaa työstä ja
heikkoja hintoja tuotteista.— Heitä
verotetaan kunnallisesti, maakun­nallisesti
ja koko maata käsittäväs­ti.
Heidän kannettavanaan on sekä
välittömiä että välillisiä, tunnettuja
ja salattuja veroja. Muitta porvari-sedät
eivät ole sittenkään tyytyväi­siä
Yhä enemmän ja enemmän pi -
täisi saada tavallista kansaa kyni.
tyksi ja nyljetyksi siten, että porva-risedät
ja -tädit tulisivat yhä rik-kaimmiksi
« # •
Ylläesitetyt seikat tulivat vastus­tamattomalla
voimalla mieleemme
lukiessamme viime viikolla Ottawan
uutisia, miesä, kerrottiin, että pää­ministeri
Diefenbaker nimittää 5-
henkilöä käsittävän kuninkaallisen
komissionin, jonka tehtävänä on ve
rotusasiuin tiiitkiminen sikäli, että
kä.vtetäänkö liittovaltion verotusta
riittävän tehokkaalla tavalla tulojen
hankkimiseksi valtiolle ja maan
ekonomian edistämiseksi
, Eipä sillä, kyllä meidän verotus
suhteissa on paljon korjaamisen va­raa
— mutta asia erikseen on, mii
lä . tavalla ja missj.. mielessä niitä
asioita pöyhitään
Yksi keino asian pitkittämiseksi
ja vilkastuttamiseksi on se, että ni­mitetään
kuninkaallinen komissioni,
joka tutkii asiaa kaksi tai kolme
.vuotta, laatii tutkimustensa perus-teellä
laajakantoiset asiakirjat ^
mitkä sitten sysätään jonkun viras­tohuoneen
hyllyille pölyyntymään ;
Diefenbakerin hallitus on ollut
kin tähän asti aika mato kuninkaal­listen
komissionien nimittämisessä
— ja siten on saatu monta päivän­polttavaa
asiaa vihreän veran alle
hautumaan
Mutta kysymys ci ole kuitenkaan
yksinomaan siitä, että kipeästi kai
valtavat ja tarvittavat verouudistuk-set
voitaisiin lykätä muutamalla
vuodella tuonnemmaksi vaan myös
siitä, kenen hyväksi muutosehdotuk­sia
tehdään
Suuren rahan eduistajat,. kansalli
sen kauppakamarin presidentti W.
S. Kiikpatrick, ovat jo tervehtineet' sia
tätä kuninkaallisen komissionin ni­mittämistä
noin nimeensä:
"Mikään muu yksi reformi (uu­distus)
ei lisää enempää yritys- ja
ponnisteluarvoa kuin huojennus la­maannuttavista
verotaksoista. jotka
vievät kolmanneksen ja toisen puo.:
lenkin kaikista yrityksistä."
Kuten näkyy, kauppakamarin her­rojen
mielessä on sellaiset "verouui
distukset", ja vain sellaiset, jotka
huojentavat "yrittäjäin", tahtoo sa­noa
suurpääoman muutenkin pientä
vero-osuutta ja lisää tavallisen kan­san
verokuormaa. ^ ^
—Tosiasia nimittäin. on, että niin
kauan kuin nykyisessä määj;ässä
haaskataan kansakunnan varoja va.
rustelukilpailuun, tulevat verot jat
kuva.sti kohoamaan kaikissa halli-
-tusporteissa ja kaikissa muodoissa.'
Nykyisten olosuhteiden vallitessa
onkin kysymys siitä, että saadaanko
suurpääoma maksamaan sille kuulu,
van osuus veroista, vai joutuuko ta­vallinen
kansa vieläkin: perusteelli,
semmin verokarhujen nyljettäväksi.
Ja kysymys ei ole "ainoastaan"
työtätekevien eduista, sillä milä
enemmän suurpääoma saa verohuo-jennuiksia
ja mitä enemmän tavalli­nen',
kansa joutuu maksamaan vero­ja
myös rahamiesten puolesta, sitä
pienemmäksi kuihtuu tavallisen
kansan ostovoima ja sitä suure.m
maksi tulevat ostovoiman puutteen
v^uoksi "ylijäämävarastot" sekä työt
tömien jonot.
Kansakunnan ja valtion todelliset
edut vaativat sellaisia verouudistu>k-jotku
huojentavat tuvallisen
kansan verotaakkaa kautta linjan
ja siirtävät verojen maksun suurem,
massa määrässä niiden kannettavak­si,
joilla on varoja verojen maksa-:
miseen, ja jotka ovat tähän asti
päässeet verojen. maksusta kuin
"koira veräjästä*'.
Mitä. me tarkoitamme sanoa
tämä:
on
Suurpääoman miehet ja rouvat
tulevat hyvin palkattuine lakimiehi^
neen ja propagandakoneistoineen
painostamaan nyt muodostettavana
olevaa kuininkaallista komissionia
jkalkin mahdollisin keiuoin siinä
mielessä, että se tulisi esittämään
lisää verohuojennuksia niille omis-tajapiireille,
joita muutenkin vero­tetaan
luvattoman vähän.
Tässä yhteydessä ei ol« lainkaan
syntiä eikä huonoa käytöstapaa o-soittavaa
se, vaikka työtätekevät ot­taisivat
opiksi nylkijöiltään ja tuli­sivat
puolestaan kiinnittämään sekä
kuninkaallisen komissionin että ko­ko
kansakunnan huomiota siihen,
miksi vähäväkisten verotaakkaa bn
tuntuvasti huojennettava ja raha-miespiireillekin
annettava osansa
verojen maksamisvelvollisuuksista.
Vaikka eräässä vanhassa työväen-lauilussa
sanotaan, että "verot kan­san
\-erta juovat", niin tosiasia on
myös että yhteisvoimin ponnistel.
Ien saadaan porvaritkin täyttämään
vähän paremmin kansalaisvelvolli­suutensa
veronmaksujfeh tiimoilta.
Känsäkoura.. _