1952-03-01-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_ 3
'.7 iim
X. - V
tm
mm
C-iIaviinatebtaat aikoina kahdesta syystä enrinnär
i ^ ^ ^ l ^ i K ^ ^ korotetut viina-
YhdySVaUoiSSa , ^.^^ ^^^^ saattaneet'nämä liike-
VVashiDSton- — V i i m e vuonna taka- hommat entistä enemmän voittoa
variioitiin Yhdj-svalloissa min paljoa tuottaviksi j a toiseksi sen takia, että
£3la\iiaaiehtaitai että xmden tuotan-j kaikenkarvaisia gangstereita on jou-tokpyn
a n e l t i in olleen noin 200.000; tunut "työttömiksi^ hiljattain töimi-gallonaa
suuremman . Icu m oh maan tettujen tutkimtisten ja sjrytteiden
"laillisten" vimatehtalöen paivittäi-ljohdosta. :
jien tuotantokyky. Salaviinatehtailun .—
ja kaupan sanotaan_ lisääntyneen v i i - T , , . A T K A Ä V AV AV St
J V ^ ij
Uusia kirjoja saapunut Suomesta
Ä I T I N I , M A R I E C U R IE
Klrj. Eve Curie
441 SIVUA — HINTA-SID. $3.50
Tässä elämäkertateoksessa, jonka on sanottu kuuluvan Ihmiskunnan
suurmpien aika;kirjojen ioukkoon. Eve Curie kertoo suuren äitinsä
legendaarisen tarinan. Lämpimästi j a sydämellisesti hän kuvaa Maria
Sklödovskan lapsuusvuosia j a kouluai&aa kotona Puolassa, äärimmäisen
puutteen rasittamia op-skeluvucsia Pariisin Sorbonnessa j a vihdoin
sitä suurta ,uhrautwaa tieteellistä tutkimustyötä, joka oli tekevä
Marie Curiestä ihmiskuiman hjrväntekijän. ' .
Tämäö teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan. Joita lainaamme
• tähän seuraavia.:. ':'.
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hienoimman, ten-hoavinönan
j a mittasuhteiltaan suuripii!rteis:mmän muistomerkin äidilleen,
vuosisataiselle nerolle, joka henkensä ylevyyden, sisäisen näkemyksensä
terävyyden, syvän inhinuUisjrytensä j a ylenpalttisen vaati-maittcmuutensa
takia 'kohoaa liarvinalseen korkeuteen." — V. A . Heiskanen,
Suomalainen Suomi.
"Kirjallisuuden kauneimpia j a vaikuttavimpia teoksia." — Berlingske
Tidende..:
Leo Tolstoin suurromaani • ,
A N N A K A R E N I NA
K A K S I OSAA — YHTEENSÄ 919 S I V U A — H I N T A SID. $5.50
Leo Tolstoin mahtavista romaaneista " A n n a Karenina" on ehkä eni--
ten luettu ja eniten ihailtu. Sen täysip nykyaikainen, mutta samalla .
eräällä tavalla ajaton ihmiskuvaus kuuluu hienoimpaan, mitä maailmankirjallisuudella
on esittää. Kirjailjija tunkeutuu unenomaisen varmasti
päähenkilöidensä sielun piiloisimpiinfcin sopukkoihiii. samalla
kun hänen älyllinen j a eetillinen intohimonsa asettaa heidät joka
hetki ö-äänlajsten ehdottomien eetillisten ratkaisujen eteen. Anna
Karenina j a Vronsky ovat romaanikirjallisuuden Romeo j a J u l i a : heidän
tarinastaan säteilee samanlaista suiiren, kohtalokkaan timteen
kaikkivaltaa, samanlaista suurta tragiikkaa kuin Shakespearen rakastavaisista.
,
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — HINTA SID. $3.00
Stefan Zweigin nerokas kertomataide ja tyylin loisteliaisuus kuvastuvat
tässä romaanissa parhailta puoliltaan. Nerokikaana ihmissielun'
salaisten ajatusten ymmärtäjänä j a kaiken inhimillisen taitavana
tulkitsijana hän paljastaa ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta xjlko-v
kultaisuudesta riisuttuna, kaunistelenjattomana j a todellisena lukijan
•nähtäväksi.:. ;
AlexandreDumaf
M O N T E - K R I S T O N K R E I VI
7iL S I V U A — H I N T A SID. $2.50
Monte-Cristoft Kreivi o n tunnetusti niitä maaiUnankirJallisuuden
vastustamattomia teoksia. Jotka horjuttavat nirsöimmankin lukijan
,vakaumusta seikikailurQmaanienala-ar\'oisuudesta. Alexandre Dumas'n
'väsymätön mielikutvitus, hänen vilkas kerrontansa, vauhdikas vuoro-keskiistelunsa
j a nokkeläälyisyytensä ovat ansioita, jotka jokaisen on
pakko tunnustaa, • ;
R. D. Blackniorc ^
• L A A K i S O N T Y T ÄR
538 S I V U A — H I N T A NID. $255
"Laakson tytär" vie lukijan Kaarle I I :n j a Jaakko I I :n päivien
Englantiin:. Levein. mestarillLsin vedoin taiteilija kuvaa Lontoossa ja
Exmoorin nummilla, vuorilla ja laaksoissa liikkuvia möneimioisia tapahtumia,
jotka keskittyvät kauniin, onnettoman j a k i r j an loppuun
saakka salaperäisen Lorna Doonen. suoraluontoisen, herkullisella huumorilla
kuvatun John Riddin, lainsuojattomien Doonien Ja urhean Tom
Paggusin. ympärille. Suuren kertojan järkähtämättömällä taidolla
Blackmore johdottaa hert>autimiattoman jännituksen valtaamaa lukijaa
kirjan ensi sivulta sen viimeiselle saakka, jossa lukija Haikein
mielin timtee,.että hän olisi pitempäänkin viipynyt tämän liunoavan
kirjan parissa.
Zanc Grey
ERÄMAAN KULTAA
366 SIVUA HINTA NID. $1.00
Zane Grey lienee eniten luettu amerikkalaineri jännityÄkirjailija \—
hänen romaanejaan on painettu kymmeniä miljoonia kappaleita. Tässä
Greyn v i l l in lännen romaanissa ei tarkoiteta kullalla varsinaista kilisevää
metallia, vaan rakkautta ja onnea, jonka sen päähenkilöt löytäjät
lapaistyään kaikki vaikeudet ja seikkailut erämaassa.
Eris Knight: '.r
L A S S I E PA<LAA K O T I IN
262 S I V U A — HINTA SID. $2.50
Miljoonat ihmiset ovat koko sydämellään mukanaeläen seuranneet
Lassie-koirän urheata, koko kesän kestänyttä taivallusta kohti etelää
ja kotia, sen seikkailuja oikeudehistuimossa j a temppujentekijän matkakumppanina,
sen pelastimiista rankkurien käsistä, sen nälkää ja
uupumista — ja vihdoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotiin. Joe-pojan
luokse.
F. lVills Crojts:
K I R I S T Ä J Ä
582 S I ^ U A — H I N T A NID, $1.00
Tämän jännitysromaanin tapahtumat alkavat vanhasta yksinäisestä
talosta,-jonka omistaa upporikas saituri. Illalla talo on paikoillaan.
Olutta aamulla nähdään vain savuava runiokasa, josta kaivetaan
esim talon kolmen asukkaan hiUtyneet ruumiit. K u n sitten ylietsivä
French Scotland Yardista tarttuu asioihin, n i i n pitkän vaivalloisen työn
lalkeen käy ilmi useitakin rikoksia. PäärikoUisen tekijä paljastaa
lopullisesti vasta kirjan viimeisillä sivt^flla.
Edgar Wallace: - • • '
P U N A I N E N . Y M P Y RÄ
277 SIVUA — H I N T A NID. $1.00
Tämä Wallacen suosittu' isalapoliisiromaani^ilmestyy nyt kuudentena
pamoksena. Romaanissa kerrotaan kiristystä j a murhia harjoittavista
salaperäisestä "punaisesta,ympyrästä", jonka varvoitus lopuksi ratkaistaan
lukijaa yllättävällä tavalla.
Honorc de Balzac: . '•-".••^ ' •
S A I T U R I N T Y T ÄR
261 SIVUA — H I N T A NID. $1.00
Proosakirjallisuuden suiirinunan voimaneron kuolematon romaani,
P^^^enkilöinä kulta-aarteitaan kartuttava saituri ja hänen onneton
tjltärensä, joka rakkauden rohkaisemana nousee taisteluim isäänsä
vastaan. •• •
Trygve Gulbransscn:
T U N T U R I L T A T U U L EE
306 SIVUA — H I N T A NID. $L00
'Tunturilta tuulee^ kiiulutf kolmiosaiseen sarjaan, jota koko maailmassa
on eri kielillä painettu noin viisi miljooiiaa kappaletta. Tekijä
tuvaa Blmä samojbn vanhojen talonpolkalskunlnkaiden jälkeläisiä kuin
edellisessäkin, "Metsien humina"-romaanissa.
Lcpstllc suovtcnkiclen opiskelua varten:
' K O T I A A P I N E N
48 SIVUA — H I N T A NID. 60c
Värikuvin somistettu lastenkirja.
"Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
[Lauantaina,maalisk,lp. — Saturday,March1,1052 ,^ ..ySiVU.S;
'cSJiii VMverin osi liaistilii^Dii
toiitiintäteflömus vuodelta M 1 *
'is rl:
CSJ:n South Forcupineixosaston käsityökerhon Jäsenistö vuonna 1942.
oikeus o n e e e n j a elämään
BOX 69 SUDBTOY. ONTAHIO
Näin selittivät , .
mrs. Luckock ja
miss Nielson
Toronto. — Kansainväli<!en las-tensuojelukonfertnssin
Järjestävän
komitean canadalaiset jäsenet
mrs. Bae, Lnckock ja miss Ethel
Neilson^ Julkaisivat täällä vetoomuksen,
jossa kehoitetaan tehostamaan
toimintaa .lastensuojelu-konferenssin
h>Sräksi.
• ' . • ' ' - ^ •
Kuten tiedetään, laajat tutkimukset
ovat käynnissä monissa maissa
Wienissä huhtikuun ia-r-16 päivinä
kokoontuvan lastensuojelukonferens-sin
valmistamiseksi. Tyypillinen oli
äsken pidetty valmistava konferenssi
-Ranskassa, jossa 500 edustajan joukossa
oli monta tuimettua henkilöä
tieteen j a taiteen eri aloilta. Myösk
i n edustettuna oli monet järjestöt
kuten Kveekkarit, opettajaiji se-mi-naari,
'Ranskan naisten liitto, pelastusarmeija,
partiapoikain järjestö,
katolilainen kustannussäätiö, korkeakoulujen
opettajien liitto, korkeakoululaisten
j a vanhempien liitto,
ammattijärjestöjen keskuslUtto, sosiaalihuollon
hallinto, kirjailijain y h distys
j a monet muut. Suomessa
myöskin on laaja tutkimus käynnissä,
jonka tulokset tähän asti ovat
osoittanut lasten kasvatitksen tapahtuvan
varsin puutteellisissa oloissa,
erikoisesti asunto-oloihin nähden.
Tutkimus on osoittanut, että yleensä
kalkissa Suomen kaupungeissa työläisperheillä
on ahtaat asuntotilat ja
on monta tapausta paljastunut missä
suuret perheet aina kymmeneen henkeen
.saakka asuvat 24 neliöm. huoneessa
J a monesti pienemmässäkin.
On aivan ilmeistä, etta tällaiset'
asunto-olot vaikuttavat iiuuiesU lasten
kasvatukseen.
Tällaisella aikakaudella kun maailmassa
vallitsee eripuraisuus ja tuhoaseita
valmistetaan määräämättömiä
summia on ilahduttava huomioida
yritj-ksiä maailman mitassa suojella
j a * turvata maailman lapsien, synny
innäinen" oikeus onnelliseen elämään.
Tulee käsittää, että tämän päivin
lapset ^pelkäävät : samoja. vaaroja,
jotka painavat vanhempien mieitä.
Joku aika sitten "Parents Magazine"-
niminen Julkaisu julkaisi tulokset kokeesta,
jonka tarkoitteena oli tutkia
9 vuotiaitten lasten henkisiä terveyttä.
Yksi esit#tyistä kysymyksistä
oli, "Mitä pelkäät eniten?" K o l -
mekj-mmentä kolmestakymmenestä
kahdesta antoi sa«ian vastauksen
•'pommeja". Jotkut lisäsivät sanat
"atomi" tai "vety" tai täydensivät
vastaustaan "jotka räjäyttävät meidät
sirpaleiksi". Myöhemmin kokeessa
pyydettiin nuorukaisia esittämään
kolme heidän rakkainta toivomustaan.
Jokainen lapsi esitti y h tenä
toivomuksena "ei enää sotaa".
Suurin osa sanoi sen olevan heidän
ensimmäisen toivomuksensa.
Onneksi Canadassa lapsemme eivät
ole joutuneet kokemaan hirvittäviä
pommituksia niinkuin lapset
Euroopan ja Aasian monissa k a u .
pungelssa ovat. Mutta Canadan
lapsien vanhemmat käsittävät, että
jos maailma syöksyy kolmanteen
maailmansotaan, niin lapsemme eivät
jää näiden kauheiden kokemuksien
ulkopuolelle. Tästä syystä yksistään
jQ3,^^„,P.erheen Isät j a äidit
tulevat (Vannaan lämpimästi Stan-nattamaan
kansainvälistä lastensuojelukonf
erensata. Lapshrakkaus olisikin
% v i n sopiva rauhanomainen
side maailman kaikkien • kansojen
välillä, eutä voisimme mennä y h dessä
eteenpäin <Ja rakentaa kaikille
maailman Japsille paremman j a onnellisemman
elämän, joka on lasten
syimynnälnen oikeus.
Kuten muissakin maissa Canadas'-
sä myöskin on käynnissä tutkimus
lasten oloista. Sudburjn >-mpärIs-töllä
on Canadan Naisten kongressi
pannut liikkeelle kaavakkeen, jossa
ÄITIYS- JA LASTEN HUOLTO
3. Onko olemassa ältiyshiiöltokli
nikkaa? Onko niitä tarpeellinen
määrä? Onko huolto vapaata?
Kuinka monet imiset eivät saa äitiyshuoltoa
lainkaan? *
4. Onko olemassa synnytyssairaaloita?
Kuinka monet lapset syntyvät
kotona? Mikä on sairaalan Ja
huollon keskinkertainen maksu.
; 5. Onko olema.ssa lasten tarkastus-klinikkaa?
Ovatko ne A-apaita? K u ka
niitä ylläpitää?
ASUNTO PUOLI
6. Minkälaiset ovat paikkakuntanne
astmto-olot? Onko paikkakuntaa
koskevia rakennussuunnitelmia? K u ka
niitä rahoittaa? Tyydyttääkö ne
imikkakuntalalsten tarpeet?
KOUÄiUTUS
7. Onko lastentarhoja Ja lastensei-miä?
Rahoittaako niitä kunnat t a i
yksilöt? Mikä niissä on maksu? O n ko
niitä tarpeeksi? Toimiiko ne
maakunnallisten - määräysten alaisina
järjestelyihin j a 'henkilökuntiin
nähden? Sisältyykö n i i h i n lääkärien
ja hammaslääkärien syynit? Kuinka
monta lasta näissä 'laitoksissa oli
vuosina 1950—1951?
8. Onko tarpeellinen määrä kouluja
j ^ päteviä opettajia väestön tar-jeitten
tyydyttämiseksi? Millä osalla
kouluistanne on kirjastot; urheilusalit,
leikkikentät- j a kulttuuriväli-neet
musiikin. taidemaalauksen,
näyttelemisen, tanssin :yms. harras-,
tamlscen? Saako lapset päivällisen
koulussa? Kuka ssn maksaa? Onko
saatavissa koulutusta liikkeen j a tekniikan
aloilla? Onko apurahoja
saatavissa j a minkälaisia? Ovatko
määrärahat j a stipendit riittävän
suuria kulujen peittämiseksi?
HUVIJA KULTTUURI
. 9 . Minkälaisia huvittelumälidoUi-suuksia
on tarjolla lapsille ja nuorisolle?
Kuka ne kustantaa? Onko
olemassa koulutettuja henkilöltä, Jot.
ka kehittävät (kulttuuri- Ja huvitol-mintaa
palkkakumian väestön keskuudessa?
10. Onko yleisiä lainakirjastoja,
museoita jne, paikkakunnallanne?
11. Onko kesälomavlettopaikkoja,
kuka niitä ylläpitää Ja mitä niissä
oleminen tulee (maksamaan.
12. Mitä tehdään huonomaineisen
radlo-ohjehnlston, filmien jä kirjallisuuden
ehkäisemiseksi?
113. Onko*" lasten rikollisuutta olemassa?
Mltka ovat siihen päätekijät?
Mitä sen ehkäisemiseksi tehdään
Ja miten ikohdellaan nuoria
rikoUisia?
1,500jftlkaa alas vuoren
rinhetia jja jäi henkiin
IteTelstoke, B. C. — Rakennustyöläinen
Norman Ross Jäi eloon vaikka
hän vyöryh vuoren rinnettä alas 1,500
Jalkaa.^* < .
T^'öskenncllessään Mastodonin kaivoksessa.
Joka on 17 mailla pohjoiseen
täältä, hänen Jalkansa luiskahti edellä
kerrotulla seurauksella. ,
Kaivostyöläiset kulJetUvat hänet
tiedottomassa tilassa sairaalaan, Jossa
todettiin hänen säärilutuisa murtautuneen
Ja saaneen useita ruhjevammoja.
Onnettomuus tapahtui viime
maanantaina. ^
Tulojen jakaantuminen
Yhdysvalloissa 1949
IVashlnfton. — Tilastollisen tol-mlstpn
.^^ustovat tiedot vuoden 1950
väenla^un ..^yhteydessä kerätyistä
maat^,.^uli^lden tuloja koskevista
asioista psoittavat, että mainittuna
vuonna sai'maan köyhin osa (20 prosenttia)
a/noastaan kolme prosenttia
maan rahatuloista Ja että rikkaiden
osalle (20 prosenttia maan väestöstä)
joutui miltei puolet maan r a h a t i loista.
Viiteen '20 in-osentln väestöryhmään
nähden Jakaantuivat tulot
seuraavasti:
1/5 s a i 3 prosenttia
1/5 sai 9 prosenttia
1/5 sai 17 prosenttia
1/5 sai 24 prosenttia
1/5 sai 47 prosenttia.
— Kilpikonna kaivaa hänttäUään
kuopan mihin se laskee'munansa.
Voncouver.;-- l^lo^inta päättyöccn:
vuoden aikana on ollut kohtalaiset)
vilkasta Ja kokouksiin osanotto tyydyttävää.
Jäseniä' kerhossa on 40
vaiheilla kuten Jäsenkirjurln ropor-lista
totexmme. Kokouksia oleoude
pitäneet 13 Jft asiain vaatiessa muutamaa
yllm&arälslä.
, Koika kuulumme jäsenenä maata
käsittävään tulisten Järjestöön olem-;
me keskuksesta tuUelta tehtäviä koettaneet
vointitnme mukaan toteuttaa
osallistumalla ivjaiikohtalsiin kamppailuihin
Ja keräyksiin. Protesteja
olefnmo lähettäneet meille esitettyihin
palkkoihin. Lahjoituksia olemme
tehneet moniin eri tarkoituksiin,
varsinkin.rauhanasian hyväksi olem*
me t ^ e e t rahallisia lahjoittdcsla
useamman kerran; SotavastalsUn listoihin
olemme keränneet nimiä Ja
rauhankomitean kokouksiin olemme
edustajamme Henni Bellin kautta
säännöllisesti osallistuneet.
iyiclsläohjelmatilaisuuksla olemme
JiLrJestäncet yhden kokoillan kappaleen
Ja bäskettitanssit,' Jotka molem*
mat onnistuivat* kohtalaisesti. Yhden
vapaan perheiltoman JärJestim-mc
Jäsenryntäyksen nierkelssä. Ran-t&
piknikklmme onnistui myös yli
odotuksen.
Naistenpäivän Julilan myös Järjestimme
omalla hoalilla Ja otimoi«
osaa • Kansainväliseen Naistenpäivän
viettoon ruotsalaisella haalilla. ahtamalla
dijelmaa ja myös ravintola-työvoimaa.
9J:n 40-vuotlsjuhlan järjestelyyn,
varsinkin ravlntolttjärjestelyyn otimme
osaa kaikella tarmollamme, ensiksi
keräämällä lahjoituksia ja sitten
toisena Juhlapäivänä olimme
kenkitettamä kiireesti kantapäihin,
kuten tavataan sanoa.
Kalkkien näiden touhujen välillä
kudoimme, virkkasimme Ja ompelimme
syysmyyjiäisiimime paljon kaunista
tavaraa kaupattavaksi. Miyyjäl-set
olivatkin oikein kaksipäiväiset,
ensimmäisenä myytiin tavarat ja
toisena JuhirttiliC 'NäWen,i JiMe»
perusteella .•mätiin taas kaunis'stkä[^i
ma rahaa, ^kcCconoist^ SdO/doUoH»^^
lahjoittaa haalUnnft/timmltj^itolf-;;
sen korjausta ja muuta tnabdölllstä',
tarvetta varten. Jtane'vteia^liivatt
poikkinaiseksi mennecticäsn'j'afäi()m !
rae vielä täni ,alk(meiem>^ vmteoi ^
päästä raltolliseen J^-Öhön ja touhutp"
käsiksi. Billotn onjnllh byv&,aukäla^
ta oma pussi oaioJa varten. v^ou<i;
kolia voimme st^ada .ih^^ltft aOuueutu
.Sairaaloissa ja^.Jkodels»' soli^A!^
luona käynti kuuluumyö^tebUlVii^^^
mer vaikka ikäväksemme täytofjr/.tös^'^
deta. ett& Jouiäcotyd tfislsä suhtdeä^;
on oUut heikkoa vaanljoktkea-lbeijn^
on käynyt sairaana viruvia ^Iv^JM^^']
löltä tervehtimässIL KUt«dcseii\^iit&;;
työstä kulteikkin .voimme «ataa':ij^^
pi Myrtllle, Joica jokseenk)n>;ksixi>oa
käynyt sairaaloissa salr&Ua^tery^^-
mUssä, vieden faeHle , lukemis^';'Ja<
yhtä ja toista jostaiu^aalolisfia
vat yst&v&mme kUtoIUaaUsmleltä 6U
tavat vastaan.* Joulupakem k«H(ek4.ftv' > ^
neen salnialoibln tulivat entti^'tä*|
paan vteda^ - , il0kkl&>ii>y(na!^i''||^
myös MartjoUft sabiik^i^mii, il?"^^
tuanneet. TätSi -toäbUiiiaii^liäalsa
olisi jatkuvasUteih^ttteiiava; ttii^J^
se Jäisi'kenenkfiäa-';i:0iiaq''te&t^«
vtucsi- r .'f- • '
Lasten kuusUuUan ^ ^ ^ c l ^ ^
iialset myös olivat osallisena;'Vi
dien levitystomt&ylcsea' '^OaStdlbe^
kilpailussa, naiset olivt^ tbisellbirtt-lallo.
'Nainen se korI]&'joU oudaaiSI'
seUäkin tilalla mutta kaatoi
toisen kekoon. Naisten kerhon
vuoden Johtokunta tpivisö kiUkms
Nainen ja äiti
kerhon JBfienille innostiUta^^J
mintatannoa alkaneellet v
myös uudelle jdbtokunnallo
aloitekykyä tulevia tehÄvto TttflM-V^
tellessä^ että n a l s t e » ' ^ ioäai^iäi, vi %ky '
me pyaybi yhteii^ huoanAttavAn|t
osana Ja sUtä olisi tbdeUlsta.lil^J^
luokkatalstelurintamalta.
joht(>kunnan puolesta,
J§mm
mm
I,
t
m.
km
m
ml
B e r l i i n i .— Maaliskuun 11 p. pidet-] Tatvatkoon Cuban naiset, jotka ur-^*
esiintyy seuraavanlaisia kysymyksiä:
TERVEYDESTÄ
1. Onko paikkakuntanne lasten
ravintopuoll tjTdyttävä kalkin puolin?
Jos e l . n i in mitkä o>'at sj^t
Ellhcn (työttömyj-s. huonot palkat,
korkeat ellnkastannukset tms.?»
2. Onko teillä käytettävissä huol-tojärjestöjen
laatimia ellnku^taxmus-arviolta
minimitarpeista? Miten ne
'ovat verrattavissa paikkakuntalaisten
tositarpeisiin j a heidän tuloihinsa.
tävän Amerikan mantereen maiden
rauhankonferenssin kokoontumisen
edellä (Naisten Kansainvälisen Demokraattisen
Liiton pääsihteeri M a xia
Claude Valllant Coutufler julkaisi
täällä ea-iköisestl Atnerikah
mantereen naisille omistetun vetoomuksen,
jossa heitä kehoitetaan kalk
i n mahdollisin keinoin tukemaan
tätä tärkeätä rauhankokousta. Vetoomuksessa
lausutaan mm.:
"tällä valtavalla Pohjois-, Kies-kl-
ja Etela-Araerikan maitien
kansojen kokoontumisella on «uuri
itnaailmaä käsittävä vaikutus ja se
tulee saamaan rauhaa rakastavien
ihmisten kannatuksen kaikkialla.
'^KonferenssUnitsassa, jonka on
allekirjoittanut 19 maan huomatut
kansalaiset, joitten jonkkoon
lukeutuu Yhdysvaltain ja Canadan
edustajat, vedotaan Amerikan
mantereen kansoihin kehoi-tuksella
nostaa äänensä rauhan
puolesta niin, että se kaikuu kautta
maailman. Yleisestä huolestuneisuudesta
kutsussa mainitaan
seuraavasti:
"Kolmannen maailmansodan
uhka velvoittaa amierlkkalaiset
kansat niinknin mautkin kansat
turvaamaan rauhaa. Vaikka! raa-banhenvottelut
ovat käynnissä
Koreassa, niin silti vihollisuudet
jatkavat. Saksan ja Japanin jäl-leenaseistaminen,
jatkuvasti nouseva
tuhoaseitten tuottaminen^ so-iilastokikohtien
rakentaminen ja
sen lisäksi valkeakslen kärjistyminen
kesEI-idän maissa vaikuttavat
vaarallisesti maailman jän-nitystilanteeseen.
"Yhdistämällä kaikkien Ihmisten
raahan tahdon ja teot voidaan
pelastaa raaha. Tämä yhteinen
rauhan tahto on pakolttanat rao-han
neuvottelajen alkamhieen Koreassa,
mikä Jo sinänsä on voitto
rauhalUse/i neuvottelun ajatukselle
^Tiklvallan käytön «ijasta."
Vaikka edellämainittu konferensii-kutsu
on osoitettu kalkille Ihmisille,
n i i n me katsomme, että se erikoisesti
koskee naisia. Rauha maailman naisille
merkitsee e!ämää heidän per-,
hellleen. Socjat ja sotavalmistelut
ovat tuoneet kurjuutta, kö/nj^yctä Ja
huolia maailman miljoonille naisille
Ja äideille. Naisten ääni pitäO. kuulua.
Kaikkialla naiset ovat urhoollisesti
taistelleet leivän ja rauhan
puolesta.
Kuulujcoon naisten ääni Amerikan
mantereen rauhankonJtereosKLsnu],
hoollisilla tolmeenpltellläan estivät
sotilaitten lähettämisen Koreaan,
Amerikan äidit. Jotka surevat K o reassa
uhrattuja poikiaan. Tavatkoon
Latinalals-Amerikan iialset,
Soiden 19,000,000 lasta eivät pääse
kouluun. Pöhjols-Amerlkan naisia,
joiden lapsia ipeloltellaan a t o m ^ m -
miharjoituksilla. Tavatkoon Amerikan
naiset, joiden lapsille opetetaan
rotuvihaa Ja väkivallan käyttöä multa
kansoja vastaan Latinalaisen Amer
i k an maiden Intiaani- Ja neekeri-naisia,
joiden harteilla on yhä l i sääntyvä
sotamenoista koituva kurjuuden
raskas taakka.
K a i k i l l a Amerikan mantereen Ihmisillä
on y l i teinen taistelu säilyttää
raiiha ja lastensa hyvinvointi. Tämä
valtava konferenssi tarjoaa tilaLsuu-den
tavata toisemme, vaihtaa kokemuksiamme,
oppia toinen toisiltamme
ja lujittaa ystävyysslteitä, joka
on varmin tae kaikkien kansojen
rauhalliseen riimakkaiseen olemassaoloon.
•
Konferenssi antaa kaikille pienemmillekin
itsenäisille naisten ryhmille,
tilaisuuden olla edustettuna. Pc^Jois-
Amerikan rauhaa rakastavien naisien,
jotka viime aikoina ovat käyneet
monipuolista taistelua sodan-valmistelusta
aiheuttuvia vaikeuksia
{a Korean sotaa vastaan, pitää antaa
töko maailman tietää, että he tahto-
/at elää rauhassa jä ystävzydessä
nulden kansojen kanssa!
Naisten Kansainvälinen Dcmo-
^aattinen Liitto, maailman suurin
naisten järjestö, joka edustaa 135
<niljoonaa naista 62 maasta, kannat-iaa
tätä valtavaa yritystä rauhan
hyväksi j a kutsuU kaikkia Pohjols-i^
merlkaji naisia j a naisten järjestöjä
tekemään kaiken voitavansa,
3ttä Pohjois-Amerikan naisten sekä
musta- että valkoihoisten äänet t u levat
konferenssissa kaikumaan.
Kokouskutsu vetoomus päättyy seuraavasti:
"TäftKä konferenssista Amerikan
mantereen kansojen pitää etsiä
omat keinonsa, joilla käynnissä
olevat sodat voidaan lopettaa, ja
joilla voidaan turvat» kamalnvä-
Usten probleemien sopiminen. Tä-
. ten voimme turvata kotlnulttem'
me itsenäisyyden, kohottaa ihmisten
hyvinvointia ja sällrttää kult-»
tuuriperlnteemme.
,">!« keholtamme kaUdtla, jotka'
rehellisesti tahtovat rauhaa, o«aI-llstunuah
konf^en»illn, katso-nutla
heidän poliitilsiin mlcllpl-
Kolumbian talonpojat
maan puolesta
cBogota, hoInmbU. — Täkäläisen
E l '^Si&lo-lehden saamien tietojen
mukaan ori; talonpoikain partisaani-joukort
- ja-^".iJC)lilsien . ynnll »otaväen
kesken.'ta:^ahtunut taistelu noin 80
mailin etnisyydessä koilliseen Medel-
Jln kaupungista. Tässä yhteenotossa
kerrotaan 15 partisaaJila suimaantu-neen.
Huolimatta Koi utnbir; n hallituksen
yrityksistä kuvata maassa kehittyvän
partisaanlllikkeen merkitys vähäiseksi
on viime aikoina ollut useasti
^Yhteenottoja hallitulcsen Joukkojen ja
partisaanien välillä.
Partisaanlllikkeen merkitystä osoittaa,
että eräs Kolumbian pääkaupungin
suuri^unista lehdistä " E l Tempo"
julkaisi joulukuun 30 pnä kahden
sivun pituisen kuvauksen Kolumbian
entisen presidentin Alfonzo Lopezin
käynni»tA' partisaanien Johtajien
luona. LopM suoritti tämän käynn
i n "saadakseen aikaan sovinnon
partisaanien Ja sotavohnlen kesken".
Lopez keskusteli partisaanien Johtajan,
eversti Edvard Francon kanssa,
Joka on lakitieteellisen ticdekuonan
entinen ylioppilas. El Tempo »anoo.
että suurin osa partisaaneista on köyhiä
talonpoikia. Joiden 'joukossa on
vasemmlstomiellsiä ylioppilaita. Lehti
sanoo partisaanien olevan hyvin
kurinalaisia Ja heillä-(m nykyaikainen
aseistus.
Edvajrd Pranco ISUÄUI laskevansa
aseet 'vain siinä tapaxiksessa, Jo3 hal-
4— • : •.
Miten paljon sisältyykäftn näihin
sanoihin. Varsinkin kun lisäämme
rfahan "kasvattaja". Suuri on luonnollisesti
miehen osuus kasvatukscs-.
sa, mutta äidistä riippuu vieläkin
enemmän mitä lapsille opetetaan Ja
mitä ho kotona oppivat. Altl on «iii-*
tel poikkeuksetta lähempänä lapsia,
koska <hän on enemmän kotona.
Nälnmuodoin hän joutuu antomaan
lapsille neuvoja Ja ohjeita Jotka
lapsi muifitaa läpi elämän. . Ainakin
ne tulevaa mieleen elämän vaikeina
fliicolna ta" säilyvät Ja kulkevat mukanamme
koko eliniän.
Mitä Järkevämpiä ohjeet ovat, sitä
suurempi on luonnollisesti niiden
arvo. Usein tulee ajatelleeksi Ja /vieläpä
sanottuakin: "FJ ole eroa mitä
lapsille : opettaa, maallnm / heidät
muokkaa kohta kodin ulkopuolella."
TässäkUi on perää. Mutta Jos aUia
teemme mitä voimme, ts. koetamme
icciiittää Itseämme aina kaikin mahdollisin
keinoin, silloin myös teemme
parhaamme lastenkin suhteen.
Enempää emipe ATOI heille antaa kuin
sen mitä meillä on.
Kuulin erään nuoren miehen sodasta
palattuaan sanovan vanhemmilleen:
"En kotoa lähtie.ssä osannut antaa
arvoa kotikasvatukselle. Nyt vasta
tunnen kuinka paljon kotikasvatus
Hmm
merkitsee kun Joutuii elfiaiaa'i03^'|^tl
kyihin ja myllerryksiin.-.; • ' • ^iX
Tähän vastasr«iti: ^ ,
"Kiitos rakas poUcanuneraut^^
ii. >?<W
litus takaa; maauudistuksen ja sosiaalisia
uudistuksia itäisillä preeria-alueilla
asuville talonpojille. Joissa
usein syntyy aseellisia yhteenottoja
sotaväen kanssa.
— Mount (McKinley, Alaskassa, on
20,300 Jalkaa korkea.
paa palkUota työ8t4|mme ei kukkflnit^^f^
voisi mc^lie antaa."
TodeUa näytti "että'»Un vanhemmat
kuLn poikakin öllvat 0DneU)8i& f p['|//|^f
Usein kuulee sanottavan. em''<''^\läl\''/fS
han racUlä koulut jotka, h«ott^Jtlv»t;fei^iJ^|[^
kasvatustyöstä", OÄhki nllakln;*^'-"^^''''^'
Koulut todella kBäiv'att&v&t;^i^
paljon lapset Jäävät vaille jos luo<i:
tamme vain kouluihin.
(Mittt edelläolevalla .tahtoisin ^aooaf^i^i^^
on: Meistä ei yksikään ole'kolliksi^fi|f'jf/;|^
viisas, eikä kukaan ulin }ui^tismi^'pSvHw,
ettei toisilta voisi oppia,': Siksi oIlsl^^';-,.j ^
rolelestÄni tärkeäXÄ, ett* encaiinlln: (-'^V
keskustelisimme keiiiolsstunme - i^^'f\ihf>
muuallakin niin tästä kuin m\»ki»'l'^''l'*l^.i.t§'^
kin polttavista IrasyroykslstÄ. ' -
Olisi kovin epätoivoista eUA Joa e l|<i; ^^l^
tieUiisI, että mektan Jälkeläisemme
tulevat huomaamaan uuden ii ^4'':f'iTf^'
remman ouiallman Jossa jokaisella o^^iMU^Ifii
oikeus onneen Ja bynrinvointlin,
--•Htm
KOKEaKAA ,
Hyvää yksin tat seutouäl/
PUHELIN 4-4dl3^,v '
305 Albinson ISi.
ielsinsä, uskonoollisUn vakaunrnk-siinsa
tai ynaihin näkökantoihinsa
siihen nähden miten nykyinen
kriisi on syntynyt."
nimfiiftiiiiiiinmiiiiiiiniiifiiiiiniimii
Dr.JohnW.Haddad
LAAKAHI JA KIHUHGI
Puhelimet: Konttori 4-4303
Kotiin 3-1232
Huono 201 — 67 Elm SL E.
Bccent Tbeatre BuIIdinc
JANES H. DÄVQf;
KOKSIA - K O U A • POITA
Purltalmpaa. öDytiyft
fltrokevl^lBoli^ •
m SatUeen St, W « '
iTiniiiifiiiiniiiiiiiiii">i"iiiiii>"ii"">"
•
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LAATUKOTIVARUSTEET
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJXMMB
MIELIHYVÄLLÄ PALVELEE TBITA
DiurhhmSt.S.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 1, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-03-01 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520301 |
Description
| Title | 1952-03-01-05 |
| OCR text |
_ 3
'.7 iim
X. - V
tm
mm
C-iIaviinatebtaat aikoina kahdesta syystä enrinnär
i ^ ^ ^ l ^ i K ^ ^ korotetut viina-
YhdySVaUoiSSa , ^.^^ ^^^^ saattaneet'nämä liike-
VVashiDSton- — V i i m e vuonna taka- hommat entistä enemmän voittoa
variioitiin Yhdj-svalloissa min paljoa tuottaviksi j a toiseksi sen takia, että
£3la\iiaaiehtaitai että xmden tuotan-j kaikenkarvaisia gangstereita on jou-tokpyn
a n e l t i in olleen noin 200.000; tunut "työttömiksi^ hiljattain töimi-gallonaa
suuremman . Icu m oh maan tettujen tutkimtisten ja sjrytteiden
"laillisten" vimatehtalöen paivittäi-ljohdosta. :
jien tuotantokyky. Salaviinatehtailun .—
ja kaupan sanotaan_ lisääntyneen v i i - T , , . A T K A Ä V AV AV St
J V ^ ij
Uusia kirjoja saapunut Suomesta
Ä I T I N I , M A R I E C U R IE
Klrj. Eve Curie
441 SIVUA — HINTA-SID. $3.50
Tässä elämäkertateoksessa, jonka on sanottu kuuluvan Ihmiskunnan
suurmpien aika;kirjojen ioukkoon. Eve Curie kertoo suuren äitinsä
legendaarisen tarinan. Lämpimästi j a sydämellisesti hän kuvaa Maria
Sklödovskan lapsuusvuosia j a kouluai&aa kotona Puolassa, äärimmäisen
puutteen rasittamia op-skeluvucsia Pariisin Sorbonnessa j a vihdoin
sitä suurta ,uhrautwaa tieteellistä tutkimustyötä, joka oli tekevä
Marie Curiestä ihmiskuiman hjrväntekijän. ' .
Tämäö teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan. Joita lainaamme
• tähän seuraavia.:. ':'.
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hienoimman, ten-hoavinönan
j a mittasuhteiltaan suuripii!rteis:mmän muistomerkin äidilleen,
vuosisataiselle nerolle, joka henkensä ylevyyden, sisäisen näkemyksensä
terävyyden, syvän inhinuUisjrytensä j a ylenpalttisen vaati-maittcmuutensa
takia 'kohoaa liarvinalseen korkeuteen." — V. A . Heiskanen,
Suomalainen Suomi.
"Kirjallisuuden kauneimpia j a vaikuttavimpia teoksia." — Berlingske
Tidende..:
Leo Tolstoin suurromaani • ,
A N N A K A R E N I NA
K A K S I OSAA — YHTEENSÄ 919 S I V U A — H I N T A SID. $5.50
Leo Tolstoin mahtavista romaaneista " A n n a Karenina" on ehkä eni--
ten luettu ja eniten ihailtu. Sen täysip nykyaikainen, mutta samalla .
eräällä tavalla ajaton ihmiskuvaus kuuluu hienoimpaan, mitä maailmankirjallisuudella
on esittää. Kirjailjija tunkeutuu unenomaisen varmasti
päähenkilöidensä sielun piiloisimpiinfcin sopukkoihiii. samalla
kun hänen älyllinen j a eetillinen intohimonsa asettaa heidät joka
hetki ö-äänlajsten ehdottomien eetillisten ratkaisujen eteen. Anna
Karenina j a Vronsky ovat romaanikirjallisuuden Romeo j a J u l i a : heidän
tarinastaan säteilee samanlaista suiiren, kohtalokkaan timteen
kaikkivaltaa, samanlaista suurta tragiikkaa kuin Shakespearen rakastavaisista.
,
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — HINTA SID. $3.00
Stefan Zweigin nerokas kertomataide ja tyylin loisteliaisuus kuvastuvat
tässä romaanissa parhailta puoliltaan. Nerokikaana ihmissielun'
salaisten ajatusten ymmärtäjänä j a kaiken inhimillisen taitavana
tulkitsijana hän paljastaa ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta xjlko-v
kultaisuudesta riisuttuna, kaunistelenjattomana j a todellisena lukijan
•nähtäväksi.:. ;
AlexandreDumaf
M O N T E - K R I S T O N K R E I VI
7iL S I V U A — H I N T A SID. $2.50
Monte-Cristoft Kreivi o n tunnetusti niitä maaiUnankirJallisuuden
vastustamattomia teoksia. Jotka horjuttavat nirsöimmankin lukijan
,vakaumusta seikikailurQmaanienala-ar\'oisuudesta. Alexandre Dumas'n
'väsymätön mielikutvitus, hänen vilkas kerrontansa, vauhdikas vuoro-keskiistelunsa
j a nokkeläälyisyytensä ovat ansioita, jotka jokaisen on
pakko tunnustaa, • ;
R. D. Blackniorc ^
• L A A K i S O N T Y T ÄR
538 S I V U A — H I N T A NID. $255
"Laakson tytär" vie lukijan Kaarle I I :n j a Jaakko I I :n päivien
Englantiin:. Levein. mestarillLsin vedoin taiteilija kuvaa Lontoossa ja
Exmoorin nummilla, vuorilla ja laaksoissa liikkuvia möneimioisia tapahtumia,
jotka keskittyvät kauniin, onnettoman j a k i r j an loppuun
saakka salaperäisen Lorna Doonen. suoraluontoisen, herkullisella huumorilla
kuvatun John Riddin, lainsuojattomien Doonien Ja urhean Tom
Paggusin. ympärille. Suuren kertojan järkähtämättömällä taidolla
Blackmore johdottaa hert>autimiattoman jännituksen valtaamaa lukijaa
kirjan ensi sivulta sen viimeiselle saakka, jossa lukija Haikein
mielin timtee,.että hän olisi pitempäänkin viipynyt tämän liunoavan
kirjan parissa.
Zanc Grey
ERÄMAAN KULTAA
366 SIVUA HINTA NID. $1.00
Zane Grey lienee eniten luettu amerikkalaineri jännityÄkirjailija \—
hänen romaanejaan on painettu kymmeniä miljoonia kappaleita. Tässä
Greyn v i l l in lännen romaanissa ei tarkoiteta kullalla varsinaista kilisevää
metallia, vaan rakkautta ja onnea, jonka sen päähenkilöt löytäjät
lapaistyään kaikki vaikeudet ja seikkailut erämaassa.
Eris Knight: '.r
L A S S I E PA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-01-05
