Vapaus, December 4, 1928

              Tnstalna, jofujqkcim 4 piaa—-Tnes., Dee 4 Na 268 ~> ia2ft
VAPAUS
VAAKA. » . A.
T O I M t T T ' A J A T i
T E R H C N E N . H. S D L A.
i . . o » . * ^ , ^ s J £ £ p P * ^ J ^ Minnesotaa , t » C o W
" " ' ^ j=!g=g^jbian tai johankin lam«» y l i c ^ i^
R. PEBKOKES
S^$atm4 at i h * FMK 0£Bcw
VAPAUS •.€Uh«tT)/-. ,
nSIOTCSBIJQUT VATiDDESSA:
.giL*fcl^*ttSe**t^£^ »f«^^
« i . teM. H J M fcetM tart*. - v&rimM!t»»mM 0" i " " ' y g i « ! ^ * » , ^ J S f ^ S L « « f ^£
noon ja minkaTaiwfa Jrmtfannnlri^ji
sii(ä ardoldaan kotin^alb' kfubt
van, tai iiittaiB3Eo ainakin alnlcn
että Suomi-Opiston 'suomalaisen
kulttuurin opettaja kävisi tilapäi­sesti
luennoimana myöskin natssa
yliopistoissa?**
Siina valkoisen Suomen "knlttun-o*
TOAnSBINHAT: •
U». « kk. tlSQ. « kfc t l .W J« 1 tt. « A . ---^naT«»«««» J«
, I A «SÄ « kk. t S Ä S « c . i» 1 «fc. t l Ä
Soo
Vapntei MfaaitMt HwM«io W , HMI«T ^»«SS* AIA;».
k»tt<«It ttt«ty «aa»,. »5 t - n - sTlg^^ « Ö . r o « . i * K i ' « **•
" KkVMmk
Uffot^kM MMIMS U!kkM«k«ita{w
I. V- «Aim*«Tn »«k*
Autotehtaissa vaaditaan nuorta
työvoimaa
Kobert W- Dunn kirjoltaa Fede­rated
Pressissä seuraavaa:
Qri mahdoton todellisesti tuntea
autotehtaita, ennenkuin qn tullut
tuntemaan autojen kokoamislinjat,
joissa auton eri osat kootaan. Hud<
son-lauto valmistuu noin puolessa­toista
tunnissa^ kuljauslaitteen kul­kiessa
13 jallua minuutissa, mikä
on kymmenen Jalkaa enemmän kuin
kymmenen vuotta sitten.y ^
Tendenssinä' on . koköamislinjan
kuljettaminen n i in nopeaan - kuin ;ih;
mi^one soi rinnalla voi ^ suorittaa
määrätyt tehtävät^ J a nuoret ty&^
laiset /voivat' parenmiin kestää'
nopeutta. Yksi CKrysIer-yhtion '^if-
- kailijbbta bn^arvioinut, että kor]h^lia<
't^in'2 prosenttia tässä työssä työs'
Jcehtelevistä miehistä on 30--35 yiiö-
V denvikäisiä ,
Kone määrittelee työnopeuden ja
pak9ttaa työläiset sitä seuraarajSaii
" Kinaan ei voji olla laiska, vaikka
halu^iäikin. Työläiset eräillä Dodge^
t^taan ' osastoilla valittavat, että
; linja kulkee niin nopeaan, että-s^^
-ei voi hetkeksikään jättää, käydäk-seen'
edes vettä juomassa. Jos jjpku
tyol|iihen heteeksikään'häiritsee tätä
prosessia, tdcte hän suäritiuhan
, synnin ' suurtuoiahhon, ^ailmassä^
'koko linjan pidättämisen.^* Sil­loin
v'voi|daatt< tarvJita työjijohtajakin
liikkuvan laitteen* lisäksi, varotta-itraän,
nuhtelemaan tai ^ukkumstän
*^nkolIista*' jtyöläista, , jb&uistut^e^
häiielfe/ kuinka joaonta työläistä on
..täbtaan ulkop^uölelta, jotka ottaisivat
''hänen, sijansa* ^ . - ^ - W§&
' ' Työläiset kutsuvat näitä, tarkasta-'
j i a . j a tySnjohtajia hänhäntupiksi.
'.Näitä vastaan työläiset i^uriseVatpi
vsm^ ja voimakkaasti^ etenkin
loin kun he jatkuvasti huutavat koi^t^
' taen tehosta'työnopeutta^ J a iiseih;
4cuten Briggs-tehtaan työläiset ovat
- todistaneet, voi ruumiillinen potkai-siddp
seurata/tätä nuhtelua.
; Trksi Fordin leht|iiden tutkija ösot-
V taa; että .*Sruonnä' 1919 moottorieii
kftkoämishii^n^sa. «räillä kuljetus*'
% laitteilla kulki 40 valmistumatonta
i?i.,v.moottoriai^''tunnissa; vuön^ ^1925
joilla nopeus oli 120 tunnissa vuon
nä 1^19; vuonna 1925 B C o^li nous­sut
180 tunnissa.** Tämän nopeis-tuttamisen
kautta Fordin tehtaat val­mistivat
31,200 uutta autoa v i i k o s ­sa
vuonna 1925 samoilla koneilla,
joilFa ne tupUivat ainoastaan 25,000
autoa Viikossa vuotena 1920^
Lisääntynyt tuotanto oli suoranai
Icutrtotiieiä kayyaa-vaU»pr^ag?ö-piääiian
/ valkoisessa Snomesaa,
Q^ttaa «c, että vdtion varmsUi va-'
riedustiis*'«ohjelma tämän maan suo­malaisia
työläisiä j a työtekeviä far­mareita
varten» vetääkseen ne ^nätisti
kuulun valkoiseir vallan vaikutuksen
piiriin. On saqgen' kiintoista tämän
niaan suomalais»! /työläiseh tietää.
11$
i i
sena tuloksena linjoja kuljettavien
moottoreidenrkulkunopeuden lisää
misestä. .Sen jälkeen kun tämä ra­portti
on tehty, on nopeutta lisätty
niin Fordin kuin muusakin auto­tehtaissa.
. Hudson-tehtaissa 20 miestä en­nen
maalasi 275 runkoa päivässä.
Nykyään 18 iniestä maalaa 1,200
runkoa. Samassa tehtaassa uudet
pulttien kiristäjät^tekevät mahdolli­seksi
samojen ;^miesten. Jotka ennen
kiristivät' 300" auton korin pultit,
kiristää pultit 1,200 autossa.
idutta lisääntynyt tuotanto ei ta­vallisesti
merkitse ; nimellispalkan­kaan
nousemista. Työläiset mootto-rilinjalla
' Hudson-Essex-tehtaassa,
Kiljattaii^ annettujen tietojen mu­kaan
valmistavat 809 kappaletta sa­moilla'
palkoilla kuin; mitä' he aikai­semmin
saivat valndstaessaan .&D0
- r - ^ kappaletta. ^Muuan oppilas,
joka työskenteli yhden kesän erääs­sä,
detroitilaisessa autotehtaassa kir-jöttaa:*
«Oleh nähnyt miehiä, jotka
ovat valmistaneet V enetikmän^k^^
vaaditun 340' kappaletta tunnisäa.
ja joiller on työmäärää lisätty 400
kappaleeseen tunnissa ilman .min­käänlaista'
palkankorotusta. Olep
^ j : , niitä kulki «O'tunnissa.^ M u i l ^ Iin- edeltäjiä.'
nähnyt toisia miehiä ajettavan ka
dulle, koska eivät ole voineet toteu^
taä^ näin äärimäisiä vaatimuksia.*;
• Hyväpalkkaiset . autoyhtiöiden
käyttämät expertit ovat «rikoisasiau'^
tuntijoita kivuttomista hiestytyskei-noista.
He selostavat työläiselle, et-tä
kovalla ja nopealla työllä, Jcap-paletyöperusteilla,
hän voi saada
hyviä palkkoja kiireenä työaikana.
Avuttomana j a järjestäytymättömä-näV
työläinen ei käsitä, etta kiire
työaika ja hiestytys on ainoastaan
työttömyyden ja lyhyen työajan
mitä "valkoinen '^kotimaa"' varuste­lee
selän takana. jEHikö olekin? On
erittäin hyvä panna mieleen, että
valkoinen Suomi lähettelee tänne tai
teilijoitaan ja' esitelmöitsijöitään /7o-lUuistna
tuntosdrvina. Kuinka ''puo-lueetonta**
,se taide onkaan porvaria-,
ton käsissä! Ja minkälaisina väli
kappaleina valkoisen Suomen herrat
— ne samat, jotka jahtaavat kuulun
ohraansa avul la työläisiä tyrmiin;^
sä, kuten nytkin äskettäin käyt-'
tavatkaan näitä "kaiken luokkatais­telun
ylä- Ja ulkopuolella 'olevia**
^iteilijoita!
Miten tärkeänä juuri^ tämänlaista
tataan mSSraUyjä eriä a/hatr-tar-iiaukseett-
SUlä kirjehnän lartijat
haluavat tässä maassa toimivilta
asianiidiiltään vastauksia, noihin, ky-syniyksiin
niin ajoissa, että enäi vuo­den
alussa voidaan ottaa asia esille
''v^iltion i^enosaäntöa valmistettaes­sa**.
Onko ^olemassa enää niin yksin­kertaista
Amerikan suomalaista työ­läistä,
joka uskoisi valkoisen Suo­men
valtion rahojaan tämänlaiseen
toimintaan p^pevan joutavan pääl­tä?
E i , se on osa sen valtiollisessa
propagaiidassä. Siihen se laskee
kamiattavan varoja uhrata, vaikka
nälkä kuristaa työväestöä ja köyhiä
talonpoikia parhaillaankin maan
pohjoisosassa.
Mutta samalla ajattelee' valkoinen
Suomi, että tämä varojen varaami­nen
bn—— siemenviljaa. Kyllä Ame­rikan
Suomalainen työläinen sitte
"kesyynnyttyään** antaa korkojen
kanssa takaisin, pudottamalla run­saammin
kolikoltaan valkotaiteili-jain.
kolditihaaviin.
.Hutta pudottaako se? .
TOVERI.
TyoUitekevä inromo kapHafisnun valläessa
n
MITÄ TirrKDIITKSET SANOVAT BATSIONAUSOINNiN TAIKUTUK.
SISTA NUOREN TTdVOIMAN KÄYTTÖÖN SAKSASSA
Kapitalistisen tuotannon ratslona-
Usolmisen C^iärkiperäistyttämlsen")
yhtenä seuraukMua on ollut nuorten
työläisten Ja vieläpä lastenkin osuu­den
lisääntyminen tuotanhossa. Tä­mä
on erittäin tärkeä k y i ^ y s , sillä
sUtä o n seurauksena myös, että n u o ­ret
työläiset tulevat näyttelemään
entistä suurempaa osaa työn j ä pää­oman
kamppailussa.
Buropan tyypilllsimmässä teollisuus-inaassa,
Saksassa.^ on teollisuudessa
14- Ja le-lkävuosien väUllä olevaa
n u o r i a 6& % koko teollisuustyövä-estön
lukumääräsi.' Satuttava k a k ­sivuotinen
ikäluokka (le—18 vuotiset)
o n - a r v i o i tu samaksi prosenttimääräk­si.
Siis 14—18 ikävuosien välillä ole-van\
nuorison prosenttiluku teollisuu­dessa
on 13 .pi:osenttia. Tämä pro­senttimäärä
muodostuu ^ työpaikoista.
Jotka' ovat tehdasUu-kastuksen a l ^
sia. Käsiteollisuutta ^siis~ e i ole otet­t
u lukuun. , \ ' <i
Nuorten työläisten lukumäärän ke­hitys
Saksan teollisuudessa viime vuo­sina
td^iahtuneen ratsionaitsoimisen
yhtey4essä xm 1»pahtunut seuraavaan
suuntaan: ' ratsionalisoimisen alkuai­koina
suhteellisen^ suuret Joukot nuo­r
i s o a Joutuivat ,t7öitömiksi.s.a ero­t
e t t i in tuotahtaprosesäis1;a, ' V h y v i i^
liikeyuoslna^; Jotka seurasivat ratsio-nalisolmisen
.alkuaikoja, lääaslallises-t
i nuorisoa vedettiin teihtaisiin. Tämä
tosiasift voidaan lausua selvästi seu-raavassjk
yhteenvedossa: ^ 1> työpaik­kojen
uudeUeen organisoimisen Ja
teknillisten parannusten käytäntöön
ottamisen yhteydessä pääasiaUisesti
vanhemmilla /ammattitBitoisilla- työ­läisillä
oU työtä, samalla k u n ammat-,
Valko-Huomen taiteilijat pol^ttisina
tuntosarvina
> Valkoinen Suomi tietää, että tä- maassa toimiville valkoasiamlehiUe
mäh maan suomalaiset siirtolaistyö- neljä kysymystä pohdittaviksi ja so'.
läiset^tuntevaisen "sivistyksen" laa­dun,
j6ta se edustaa> Siksi on se
koettanut olla kaukaa viisas, laskea
prbpagandaverkkonsa taitavasti, jot­ta
>ei mitään h^lyytystä tapahtuisi.
, Ja fee yleinen suunta, jota valkoi­sen
irallan propagandassa noudate-
*taan tassa maassa, tapahtuu "kult-tuurisuhteitten"
nimellä. Kääritäärt
tämä valkoinen annos "taiteen" ja
' muun sellaisen "puolueettomalta"
naytiävän verhon sisään ja ojenne-taan
Amerik^-suomalaisille nieltä­väksi
— ja maksettavaksi viime kä-desaä.
loilen-toivovat.
Tätä varten on Suomessa ^ muo-dostetlu
**ulkosuonialaisyhdistyksiä".
Näillä on yhteyksiä ja asiamiehiä
tässä maassa, toimien erinäisten, työ-läisaineksista-
muodostuvain jöukko-jarjestöj^
keskuudessa kaikessa h i l -
;jaisuudessa..: Ja samaan aikaan rum­mutetaan
julkisuudessa porvarileh-
-dissä. j a sosialidemokraattien lehdes­sä
Raivaajassa saman "kulttuuri-edustuksen*'
puolesta.
Olemme saaneet erään kirjelmän,
• joka, on lähetetty eräälle tässä maas-sa
.(öimivalib suomalaisen avustus-yhdiSljpksen^
osastolle, mikä koko
juonen.paljastaa. Siinä kirjelmässä,
jonka, lähettäjänä on muuan "ulko­suomalaisten**
seura, jonka pääpaik-
Jcaoä Helsingissä, esitetään tässä
pivalla tavalla "puolueettomien'?,
suomalaisista työläisaineksista muo-dostuvien
joukkojärjestöjen .piireis­sä
edustettaviksi. Kysymykset ovat
seuraavat:
" 1 . Olisikohan syytä tukea koti^
maasta- Jcäsin^ pätevien taiteilijain
kiertomatkoja Amerikan suomalais­ten
keskuuteen nlatka-apurahoilla
vai katsotaanko, että tämä toiminta
voi suoriutua omakanriättavaisuuteni
sa?v'arassa?
"2. Miten lukuisaksi ja laajalle
ulottuvaksi olisi suunniteltava koti­maata
edustava esitelmätoiminta
Amerikan suomalaisten keskuudessa
ja minkälaisia kustannuksia siinä
arvioitaisiin tulevan, edellytettynä;
että esitebnöitsijät eivät matkojansa
varten kantaisi kolehteja.' ' -
'^3. Olisiko Suomi-Opistossa li-^
sättävä suomenkielen jä kirjallisuus
den ja yleensä Suomen kulttuiinh
opetusta, mahdollisesti asettamalla
tarketusta varten erityinen opetta­ja,
joka samalla voisi myöskin
asianhaarojen mukaan jossakinyinää-rin
avustaa Amerikan suomalaisten
siyistystilaisuuksia eri puolilla, ja
minkälaisen määrärahan tätä tarko-;
tusla varten kotimaalta toivottaisiin.
"4. Olisiko vaihtoehtoisesti edel­lisen
kanssa tai edellisen lisäksi
saatava suomalaiselle kulttuurille
titaidipttomat Ja nuoret työläiset olivat
,vlssin. a j a n työttöminä; 2) siitä h u o l i ­matta,
syystä, että nuoret työläiset
ovat elävämpiä Ja taipuvaisempia
työqoarkkinoilla k u i n vanhemmat tyt*
Iäiset, o l i koko ratäonalisoimissn Vai­kutus
Saksassa se, että teolUsuudessa
työskentelevää nuorison ; iSumäärä
kuitenkin lisääntyi.
Tätä V ilmiötä el ole kuitenkaan l i i ­aksi
yleistettävä. Saksassakin '6n' o l e ­massa
Joitakin teollisuusaloja, joissa
ratsionaUsoiminen on kieltämättä vä­hentänyt
työskentelevien nuorten työ-
Iäisten lukumäärää. Samalla on k u i ­tenkin
teollisuuden aloja (joihin Jo
edellä on vUtattuX, Joissa nuorten
työläistefh aivan suhdaton lisäähtymi-tämä
kasvaminen on ollut erittäin
suuri kevyessä teolliisuudessa, sensi­j
a a n on raskaan tecdlisuuden Joissa^
k l n haaroissa ~ nuorten ^ työläisten
lukumäärä' v v ä h e n t y i Oppilaiden
koko lukumäärä on vähentjmyt. Tä­mä
on tapahtunut siten; että "^käsi­teollisuudessa
se o n lisääntynyt, mut­t
a tehtaissa .suuresti vähentynyt,
tioppujen lopuksi voidaan sanoa, että
tehdaskoulujen '^lukumäärä etevien
aitamattitaft(dsten työläisten kasvatta­miseksi
teollisuudelle on lisääntynyt.
Tolsissa maissa, missä ratsionali-soiininen
' O n ' v a i n osittain- suoritettu
t a i : Joissa se o n aiyan alussa, osottaa
kehitys yleensä samaa suuntaa. Tie­t
y s t i k i n on j sitä vaikea havalta^^näin
selvässä muodossa syystä/ että sii­tä
eroaviakin ihniöitä esihityy siellä
tääUä, mutta yllä esitetty voidaan
vakavan tilastoihin perustuvan t u t k i ­muksen
i iä9:een. pitää pääsutmtana.
Köidmiii&tipaohe
Työväen urheilu
Sanomalehdistö ja urheUiiliike
VoidäjmkD »mnhmiifrlitirn urhdlnoastoja toimittaa kelnotekolsesör
Tähän kysymykseen voidaan aivan
^asinkertaisestl vastata, että — ei
voida. Kumminkin' täuÄ kysymys on
siksi tärkeä, että siihen kannattaa t u ­tustua
hiukan tarkemmin J ^ perus-teelHspmThln.
Mfeille suomalaisme tä­mä
kysymys tavallisesta pulpahtaa
e s i in sandnalehtlen arvostelua koske­v
i en kysymysten yhteydessä. Juuri
näissä sanomalehtiä koskevissa alus­tuksissa
useasti: yksinkertaisesti vaan
sanotaan, että urheUuosasto lehdes­sämme
o n huono, tai että urheilu­osastoa
olisi parannettava: molem­mat
tarkoittavat samaa. Siis kaikki
syy lymtääh lehdellemme Ja lehtiem*
me toimittajien niskaan. Mutta k un
tarkemmin tätä -kysymystä tutkim­me,
niin nämä alustuksien tekijät
useaAmassa tapauksessa eivät tun­ne
koko mrheilukysymystä, eiyät' tiedä
siitä sen enempää kuin sika hopea­lusikasta.
Joten kaikessa tietämättö­myydessään
ajavat syyn lehdelle k un
eivät kykene muunlaista ratkaisua ar
siasta laatimaan. Kiunminkin kalkes-
* t a ' pitää Jotakin sanoa, vaikkei mi<
tään tietäisikään. Jos nämä alustuk'
sien laatijat olisivat tietoisia u r h e l l u'
kysymyksistä, n i i n ensimmäiseksi l a a ­tisivat
ybdistyksiemme alaosastoina
toimivien voimistelu- j a urheiluseuro­j
e n toimintaa koskevan alustuksen.
Jossa käsiteltäisiin seurojen toimin­n
a n vilkastuttfunismuotoja, . uusien
jäsenieh hankintaa, uusien semrojen
perustamiskysymyksiä sellaisiin paik­k
o i h i n '. joissa ei vielä niicä- ole. Ja
myöskin tätä tietä lopuksi koskea
teltalslin sanomalehtien urhellu-osas*
toa koskevaa kysymystä.
M u t t a onko suomalaisilla aimettti
urhellukysymykselle n i i n paljon kan­natusta,
että olisi, kertaakasn, a i n a ­kaan
näiden vUme vuosien aikana,
tehty alustuksia urheilUkysymykses-tä<
muuta kuin edellämainituttujeji
Nimitän tätä roskaksi siksi, että poaf-varilUnen
tai kapitalistinen u r h e i l u ­l
i i k e ' o h kokonaan menettänyt u r h d -
luaatteen puhtauden Ja perustuu y k ­sinomaan
tähtlurhelluun j a rahan t e ­koon.
E n luulisi tällaisen urheilu-osasbon
olevan kovinkaan mielenkiin­toista
lukea meikäläisille työlälsurhel-l
u n baxrastajille. SUlä onhan mei­dän
periaatteemme aivan toinen k 3 %
heidän, sehän oUsl meUle vlerasCa
sillä emmehän toimi heidän k a n s a an
yhdessä, niin kuinka voisimme hy­v
ä k s i lehtlimme heidän alnehlsto-isanomalehtiarvostelujen
yhteydessä —
muodin vuoksi? Urheilukysymys o n j ä ­tetty
aivan sivuasiaksi; onpa joskus
ajateltu sellaiseksi älempiarvo&eksl,
Jos£a el kovin paljoa ;kaimata puhua.
D n joskus seUalsia henkilöltä, jotka
ennen ovat olleet urheiluliikkeen m u ­kana
työskentelen:iässä, olleet mukana
alustuksiakin laatimassa, mutta r e i s ­täkin
on sattunut tulemaan joltakin
suursuisla 'puhevuOTOn käyttäjiä y h -
aan. 1 ^- •
T ^ e n asla, josta on usein myös­k
i n ollut kysymystä on oDut se, k un
sanotaan että työväenlehtilnkln p i ­täisi
saada erikoiset urheiluosaston
«toimittajat. Haluan sanoa Ja väit­tääkin,
että tässäkin eiÄonnistutaan,
sillä vaikka me hankittaisiin maaU-man
paras urheUulehden. toimittaja
toimittamaan Jotakin meidän lehtem­me
urheUuosastoai n i i n hän tulisi s U -
n ä . epäonnistumaan siksi, etieL hän
voisi sitä toimittaa i l m a n ainehistoa.
Mielikuvituksistaan taas ei sitä voisi
toimittaa, sillä urheilu ei perustu mie­likuvitukselle,
vaan urheilun todelli­suudelle.
Tietysti kykenevä urheilu­osaston
toimittaja voisi paljon asiaa
auttaa, mutta kokonaan el hän pysty
tllaimetta korjaamaan, vaan meidän
täytyy itse urheiluseurojen toimin­n
a l l a luoda ainehistoa lehdillenune Ja
silloin niistä tulee mielenkiintoisia,
silloin me myöskin ymmärrämme s i ­tä,
se on meille, tuttua kun olemme
itse siinä mukana. - Tämä kysymys
p i S i s i ottaa kaikissa v . - J a u.-seurols-sa
keskustelun j a harkinnan alaisek­si,
el ainoastaan koskien yksinomaan
meidän suomalaisia lehtlänune, vaan
myöskin Isamalla kertaa Labor Sports
Union julkaisua, joka alkaa Ilmesty­mään
tulevan vuoden alussa. . Sillä
tilanne o n tässä alvaii sama k u i n edel­lisessäkin,
että emme saa siltä keino­tekoisesti
syntymään mielenklintols-
ViiiH» tapalbiiiiista
A' F. L:n herroja
nyt'surtolaisuus-mdvaai v
Kun ei joutuin jänk&ks' voida
siirtolaista ptdnäa. "
EihetaMotyottom^/y^
siinä keshistella.
Mitär niistä nälkäisista^
joutais* iTUUstutella^
Tsaarin serkku näille maille
on nyt tulemassa.
Niku-vainaan asiaUla i
hän on kulkemassa,
"Henkii oH sanonut: .
jo lähde AmerOkkaan.
t a lehteä, jonka työlälsurhellljat-hy­väksyisivät
omakseen.
Siis, urheilutoverit, ^ alkakaa heti
lehtemme perustamisen alussa, a n t a ­maan
sille auttava kättä, tilaamalla
sitä. kirjoittamalla - siihen, lähettä­mällä
k u v i a Ja kilpailutuloksia, jotta
heti alusta alkaen saamme siltä; todel-
<^ykslemme kokouksissa Ja täten t u l - Ilsen työväen ' urheiluliikkeen asiaa
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUO­MALAISEN
PUHUJAN TOV.
Sl G. NEILIN
matkaohjelma
Jonlnkniilla:
L a p p i Ja Ware 7 p.
K i v i k o s k i .8.
^ kuudennessa^ kongressissa (heinä- Ja
nen o n tapaht^J^ut. ftuh^" kS-"! ^5"^ Neuvosto-Kar-vosalueella
on> yleensä havaittavissa
nuorten työläisten lukumääränvsflen-t
u m i s t a , ; k u n taas kutomoteollisuudes-s
a on samanaikaisesti nähtävissä san-:
gen suitti nuorten tuholaisten lisäys^
Tolsalta puolen on ^ ratsionaUsoimi­nen
aiheuttanut toisenlaistakin: ke­hitystä,
nim, oppilaiden korvaamista
p u o l e k s l a m m a t t i t a l t o s U l a ' J a ammat­titaidottomilla
työläisillä, Raitslona-lisoimihen
o n aiheuttanut sen; että
entistäkin pienempi määrä ammatti­t
a i t o i s i a : työläisiä tarvitaan, k u i i taas
ammattltaidottoniien Ja puoleksi' a m ­mattitaitoisten
viholaisten lukumäärä
kasvaa. Tämän seurauksena on op^
pilaiden lukumäärä alentunut Ja n i i ­den
nuorten ammattitaidottomien
työläisten lukumäärä. Jotka saavat
heti työhön astuttuaan kiinteän p a l ­kan.^
Joka o n paljon korkeampi kuin
opplMden, o n kasvamassa.; S
a i k a a - tapahtuu ammattioppilalden
keskuudessa .sellainen muutos, että
heidän lukmnääränsä -Icäsitisolllsuu-dessa
lisääntyy Ja tehtaissa vähenee.
Tämä J(dituu siitä, että käsiteolli­suuden.
Jonka i o n s a h g e n vaikeaa k i l -
p a i i i a • ratslonalisoidun teollisuitden
kanssa» täytyy Qlemässaolonsa nimes-
Intola .; 9
A l p p i l a J a Kaministiqvgla.. 10 J a 11 pi
F o r t , W i l l i am 12 p.
N^Oalu 13 Ja 1& p.
Wolf SIdIng , 14 1»
Port Arthur .\ 16 p.
M i n a r , ..: la p.
Conmee 19 J a 20 p.
Port I^rances ;.\.21 Ja 22 p.
F i i d a n d K .....j 23 Ja 24 p.
,Tov. Neil on Juuri: palannut m a t k a l ­t
a a n Neuvostoliitosta, Jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta-
Jana -Kommunistisen Kansainvälisen
Jalassa, sekä tältä m a n t e r e i t a siirty-n
e i t t en 'työläistien 1 muodostamissa
Kommuunelsssa.; Näissä tilaisuuksissa
s ä l i l t ä aivan rajattomasti oppilas-järjestelmää.
Yhteenvetona voimine ' sanoa • r a t -
sionalisoimisen vaikutuksesta nuori­soon
Saksan teollisuudessa' seuraavaa:
tulee tov. . N e i l selostelemaan, tSmän
vaUankumoHiksellisen ' - p
maailman kongressin päätöfcää. Ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
, tärkeys ilmenee siitä, että
nyli lopullisesti^ hyväksyttiin ~ K o m m u ­nistisen
Internaticnalen öhjäma^f'kä^
siteläin sotavastainen ; työskenteBy.
Nuorten työläisten osuus työssä ole­v
i en l^röläisten koko määrään' ver­rattuna
on suhteellisesti kasvanut;
siirtomaasuhteei Ja imperialismin :Jai
«ezji aseenkantajain nykyinen ~ asema
:]a merkitys, sekä^ p e r i n p o h j i n selven­n
e t t i i n menettelytavat: ; t y ^ e n t e l y ] l ei
Myöskhi t a r k i s t e t u n , canadalalsen
puolueemme edessä olevain, kysymyksi­e
n J a tehtäväin] ymmärtäminen.'
Puolueen Jäs^iiHe j a työläisille y -
leensä o n tärkeää :tQtastua:;tov. K e l l ' -
inl selostuksin, sekä: keskusteiUa'niiden
Johdosta. Puolue-elimlenylffimalnitull-l
a paikkakunnilla-tulee 2dis Järjestää
tilaisuudet Ja ^ilmoittaa n e mahdolli-simman
h y v im Myöskin t(tfvDtaan: p a l ­k
a l l i s t e n toverien'haildtsevan-varojen
h a i i k t a t a a xnatkakustannnksien kpr4
vaaJniseksi. ^
Kommunistisen tervehdyksin^
;Cp. keskustoimeenpanevon Itomitean
puolesta. , , 1 •
. " . " A . T . HTTiTt. sihteeri
l e e t s u u r m i e h l k s l , ja eihän silloin
kannata enää paljoa kiinnittää huo­miota
ala-osastoina tolinlville v.- Ja
u.-seuroille eikä niiden toiminnalle.
K u m m i n k i n nämäkin Joskus heikkoir
n a hetMnään muisWlevat voimistelua
Ja urheilua. Ja silloih he ottavat sa­nomalehden
j a Jos siellä ei satu Juu­ri
sillä kertaa olemaan urheiluliikettä
käsitteleviä kirjotiäcsia,^ n i i n hän on
heti valmis 'sanomaa^, että urheilu­osasto
on huono. Minä myöskin
myönnän saman asian hänen kans­saan,
että tietysti se on huono. Jos
e l • siinä > o l e : urheiluaiheisia kirjoituk-s
i a , m u t f a Oliko tämä lehden tai l e h ­den
toimittajan syy? Järjestääkö
lehti voimistelu- 4a urheilujuhlia t ai
muita tilaisuuksia Joista k a i k k e i n par­haiden
Ja kansantajuisemmin saatai­s
i i n kirjoituksia J a ainehistoa lehtiöm­me
urheiluosastoille? Tällaisia t i l a i ­suuksia
lehtemme ei järjestä Ja siksi
enune voi ajaa syytä lehtiemme nls-koffle,
vaan > syy; b n öieidän toimin­nassamme;
sillä eihän suinkaan l e h -
.temme 1 v o i keinotekoisesti toimittaa
urheiluosastoa,' -Jos emme aiffia sUle
ainehistoa; Olen Joskus kuullut sa­nottavan,
että pitäisi kääntää por­varillisista
'iehdlstäurheiluainehlstoa
lehtlimme, mutta en usko, että työ­väen
sanomalehdet ovat n i i n helpolla
pystyyn rakennettu, että niissä kan­n
a t t a a ' porvarillista roskaa Julkaista.
ajavan lehden. Valitkaa, s e u r o l s ^ -
ne komiteat, Jotka alkavat hankki^
maan lehdelle tilauksia Ja myöskin
Idr joituksla. J a sopivia urheiluaiheisia
kuvia. L e h t i maksua 1 dollarin vuosi­kerta,
yksityisnumerot 10 senttiä k p l.
L e h t i "ilmestyy englanninkielisenä,
mutta siitä huolimatta toivomme suo­malaisten
kynädljäln siihen .kirjotta­van,
hankimmqi nUUe käännöksen
vapaasti. Lehti tulee ilmestymään
New Yorkissa L . S. U : n toimeenpane­van
komitean, sihteerin^ tolmlttanxana
j a komitean jäsenten avustamana
K i r j o i t u k s i a j a tilauksia' voidaan lä­hettää
L., -S. U; • Toimeenpanevalle
komitealle 15 W. 126 8t., New Yörk*
N; Y . Lähettäkää meiUe kalkki en-naMfeotilaukset
noita olette jo lehdelle
hankkineet; Ja antakaa myöskin imeil..
le arvlotai k u i n k a paljon voisitte paik­kakunnillanne
varmasti myydä lehteä
yksitylsnumeroina sillä muutoin • m e i ­dän
on mahdottomuus laskea kuinka
paljon lehteä . tulemme painamaan.
Myöskin' nyt alussa. Juuri icattfirAiTi
eniten tarvitsemme V ainfelllsta kan­natusta
ja siksi fennakkotiiauksleä
hankkiminen ,ön välttäinätöntä. S i l ­loin
myöskin voimme nähdä Josko to­verit
haluavat omaa työväen urheilu^
lehteä, Amerilkkaan t a i ei. Siis tosi»
tarmoUa työhön rakentamaan omaa
urhellulehteä.
Urheilutervehdyksln: E., M i l l e r .
Saamaa bolsun' kukistusta,
Sampan saat. sä kelkkaan. —
Daily Worker. viisi vuotta
tuota pikaa täyttää. '
Proletaaririntamassa
valistusta näyttää, j
Vainous on kohdistettu
siihen montct kertaa
Sen pahimmaksi viholliseks'
riistoluokka vertaa.
Elintarpeet kallistuvat
täällä Canadassa.
Vaan ei ole palkkataso
samoin nousemassa^' -'
Hallitus sen numeroilla
oikein osoitteli.
"Hyvän ajan** merkiksi
sen varmaan ilmoitteli. '
Uusi tuli hallitus, *
vaan vanhan tavat näytti.
Työläisiä vangitutti,
herrain toiveet täyttL
"Tunkioiden aatelisto'*
piiskaa heiluttelee, ,
Rumanian työläisnahkaan
iskut kirveltelee.
Luikuria lasketteli
Vancouverin pappi, y
Hän hotellissa huomattihin
toisten, uhkaajaksi. -
Tuomarikin ihmetteli
papin valehia,
kun oikeuden istunnossa
"puhui tukevia'\ i.
. , MAQNUS RAEUS.
FtWilliaBiip
"HYVÄ NÄYTTiCÄ TULEVAN —
ELLEI MENE PILALLLE"
ton olkeiii y m n ^ r i ^ , näistä on kysy­mys
Ja mikä on- tarkotuksena,. kun P.
Arthurista käsin o n n i i n ankarasti ryhr
dytty arvostelemaan tätä, meidän yh­teistoimintaa.
Ja k u i t e n k i n sitä päin­vastoin
pitäisi koettaa viedä eteen-päto.
• ' ^ ^ ' .
Nyt äskettäin o n ollut feftkfiiifin eri
kyhäystä Vapauden palstoilla. Ensl-mälsessä
mustataan, osuusmeijerin
Johtokuntaa. Ja t o i s i a Fort Willla-m
i n , osuuskaupan Johtokuntaa. Täl­laiset
aikaansaannokset < ovat ^ omiaan
saamaan:^"-hajaannusta ^aikaan. Ensin­näkin
oli L a i h o n >.-kyhäys Thunder
MoD DäMuImasta
B a y n osuusmeijeristä Ja sen alkuvai­heista,
jossa ensiksikin asetetaan
W i l l i am n i i n liuonoon "^asemaan, ettei
siellä ole muka mitään pohjaa osuus­meijerille
enempää k u i n muullekaan
osuustoiminnalle; Mutta ATthiir se on
k a i k k i kaikessa* siellä ,on niitä suoma­laisia
paljoni Mutta kirjoittaja ei
muista, että meijörikysymys ei ole
ainoastaan yksin i suomalaisten kes-
Tämänpälväinen epistolamme on
koottu pienistä sirpaleista. Y k s i siel­tä;
toinen täältä.
Ensiksi malziitsenune, että viime s un
nuntain aikaan pitivät Ueald-Gntarioh
raatajanaiset j (: neuvottelukokoustaan
Sudburyssa. Paljon o l i naisilla asioir
ta. E i riittänyt kunnoUeen; y k s i p^^
niiden -selvittelemiseen. Riita-asioita
siellä ei luonnollisesti ollut, vaan o i ­kein
proletaarinaistne kuuluvia het-'
ken tärk^pHl; kysymyksiä o l i pohdit­tavana.
J a hyvin niiden' pohtiminen
^sujuikin. Naiset ovat . t e r h a k o i t a ' p u ­heenvuorojen
käyttäjiä, k u n nllkjseen
rupeavat. U s e l m m i ^ heitä tahtoo
vaivata • tijous,; luontainen taipumui
naisihmiselle. M u t f ^ eihän se inikään
v i k a ole,- v a r s i n ^ Jos sen korjaa, k u ­t
e n tapahtui m a i n i t u s s a naisten koko-liksessa.
Jatkukoon niastemme Jimostns edel-leenldn.
yhtä voimakkaana kuin tä­hänkin
asö! Sitä myöten myGskin^^^U^
Työläinen —Oletko
tllaniiut 30 Vapauden?
tS&Divs: ivahstukseUev k y x m e t ^ . ' ^ k a ; '
Yrjö k p i l u u ' sairastavan hinkuys­kää.
O l i saanut sen, k u n Oli p i i a n sa
tiDa' pari B^ u t t t t l a paljainpäin u l ­kona:,
e r p ä s ^ ^ : ^ ^^
lappautun sähkösanoma toisensa Jäl­keesi;!
Joissa tiedotetaan kuninkuuden
h a r t a i l l e . palvojiiie' j o k a i s e t i^enlm-mästäkln
liikkeestä, minkä sairas "ka-ninkaamme"
pumpulissa ' levätessään
l«kee.
' Ku(}Ieeko kuningas,'se o n meistä a i ­v
a n , i^mantekevää. Yhteiskunniallinsn
järjestelmä pysyy köyhälle yhtä ras­kaana
olkoonpa sitten kuninkaana
kuka tahansa. Suurpääoma • o n ' j o ka
määrää_ yhteiskunnallisen elämän ja
silloin ei kuninkuudella ole muuta
merkitystä kuin olla eräänlaisena k o -
risteiimpsuna -laistossa elävien raha-poliojen
meUastaessa työläisten hiellä
j a , TCrellä kootuilla; varoilla,
. Kuninkaan terveydentilasta sähkö-tellään
ympäri maailmaa. M u t t a säh-kötellääkö
niistä mUjoonista ihmisis­tä.
Jotka parhaillaanMn elävät äärim­mäisessä
kurjuudessa »-brittiläisen
maailmanvallan sydämessä. Englan­nissa?
E i , niistä ei sähkötellä. Sel­laiset
seikat koetetaan visusti salata.
Ne k u n eivät lyö yliteen isänmaallisen
iimostuksen lietsanisen kanssa.
N i i n , kuoleeko kuningas. Jos kuo-lee,'
toivonurie, että samalla kuolisi
myöskin kuntagaskunta. J a tliaUe as-tolsl
työn tasavalta. Kuninkaanväih-
«os ei-meidän asemaamme paranna^
pyrymme yhtäläisessä orjuudessa titf-koon
"valtikkaa" kantamaan kuka
tahansa. Ainoastaan työläisten itsensä
valtaan nousu pelastaa meidät k a p i t a ­listisen
Järjestelmän kirouksesta.
*
K u t e n lukijat ovat huomanneet
lehtemme uutisosastolta, .on metsätyö-
Iäisten lakko pohJols-Ontatlossa l a a ­jentunut
viime päivinä huomattavastL
Y k s i n Kapuskasingissa
koon yhtyneistä on slaaveja Ja rans­kalaisia.
tiedot­taa,
että ensikädessä olisi toisilla
paikkakunnilla olevien' toverien kiin­nitettävä
huomionsa' pikaiseen lakko-avustuksen
keräämiseen.^,:L on
saanut todellisen Jpukkoluonteen,
kuuluen - s i i h en en kärisaJUsuuksia, ja
silloin on ensimmälheii tärkeä velvol­lisuus
auttaa näitä taistöussa olevia
veljiätnme. -Avustus tälläLhp^^ on
todellinen, luokkasölidarisuuden näyte
j a sen avulla vriidaan , e r i kieliryhmiin
kuuluvat työläiset Johtaa kaikkein
parhaiten yhteiseen rintamaan. '
Siis pikainen avustustyö, käyntiin
pohjols-OntarionV lakkolaisten ^- avus-t
a m l s e k s i l - S i t e n rakemiamme yhte^
näisyyttä k a i k k i e n t^öläijsteh välille.
Lehtemme leyitysryntäys näkyy nyt
loppuviikoilla alkavaÄ huomattavasti
kiihtymään Varänais^ kilpailuun
osanottajia ei kylläkään ,ole- paljoa,
mutta sitä enempi qn *Tiuvikseen"
kilpailijoita, Jotka t ä s ^ kamoilla t u l i l ­la,
kUpaflun ollessa' kännissä, ovat
a j a n e e t levittää lelitcämme. N i i n sitä
pitääkin] Koetetaanpa löppuryntäyk-sessä
nykäistä, vieläkin lavakammln.
Muuten voimme .kansääe ilmoittaa,
että > HeliniiL l ^ t u ^ on. L matkustanut
Quebedh puoleen.. O l i {tuuminut, että
fam. kerran "quebecflaisla kehutaan
hauskoiksi ^ i h m i s i k s i ^ j a - k n n hänkin
haluaa oHa . h a u ^ j e n - ihmisten tut­tavuudessa;
n i i n f käväseejÄ katso­massa.
Emme oäa sanoa-tatiL^että s i -
tokoon Tatu quebecilaisten'ja Itsensä
Sv hSl ^ ^! - ^!!^tr°^ ^ l a k k o o n sfekä samaUa myöskhji oiebecilaisten mennesö saatujen M Vapauden l^drf^ fifaS
sSaSta^aS ^m iestä. S u u" "r "i n^ o^s a J u u r i - l a k - ^ - ^ ^ ^ t y s' t äJv^ Jy«s« «^« S^U'»;
.välille (dkein .ikulBesti
Lin^MmbtaiEi;- Isko.