Vapaus, February 19, 1952

              vtt 2 ;|TKistaina, helmikuun 19 p. — Tucsday, Feb; 19,1952
C88m of Ftaalgh Cftnadiana. Es-
«aSälEbed Ko7. O, 1017. .Aqthori7^
OS eeeoaä dass inail bjr the, Post
OCBco S^partaoent, Ottswa. '•^ub-
Telepbones: Suslneaa Otffce 4-42e«.
Editoria! Office 4>4263. Manager
& SuksL Editor W^ Eklond. Btailiixg
ftddrea» B o x ^ . Sttdtnay, Cntfeio.
AdrertlsiQg rates upoa eppUcatlon.
lYanslation free cf charge.
T I L A O S H I N K A T :
Canadassa: i vk. 7JOO e kk. 3.75
SbisBväUöisBA: l vk. 8J0O 0 kk.
Suomessa; L1 v k . 8 ^ 6 kk. C79
r
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mli^ilii^ljKvlChaaiot^^j^^
ineSle 1^ Yhdysvaltain "voi-
P i p j ^ j^,^I^Ky,j4^ jätti kuitenkin sellaisen yleisvaikutelman, että Yhdysvaltain
^ f t ^ * l g i l & i y o k k ä ä v ä ' : ^ ' kohtaa;-jo )avointa' vastarintaa- sen • omien ••
^^^^^'^^'^^^*m^ tehtäväksi on ^ suunniteltu-Icuolon-lbeattif3i>
karkeistyö yhdysvaltalaiset sotateollisuuslai-ipkset
tankkeja, lentokoneita jaiiiitä
'Standardisoituja" kiväärejä. ^
Teillä inidysvaltaih^^ liittolaisten vikurointi ja niskot^
riyt hyvin se^
^iud c^iiittolai^ toisensa jälkeen antoi ymmärtää, että se on kan>
väsynyt Korean S(xlan jatkamiseen, kuin siihen ovat
sotilaat, työläiset ja Jarmarit.
f:V V . ' Totta on, että Yhdysvaltain hallitus voi vieläkin^^^^^p^^^^
M ^ puheet: kumi-;;
'ft ^^^^im^?^-^^^^'^^ tavalla kuin:;oritot{^^ puuUa koputetaan.,. Et-;.•
^ t e ^ t ^ l l ^ l i l l ^ / a ^ \lehdista, ntnlenomaah
I l s u o r i t t i tutkimuksen ;Yk:n; Vleis- /
niieiln, että; Yhdysval tain eclustajan vaikutusvalta; toisten edus-ritajäinläuhti^^^^^
.j^. V '?a*4 tV^rd, jokW oli Baltimore Suh-Iehden kirjeenvaibtajaha
Il |l^ill&IS;TflK:n: Yle ilmeisesti samaa itiieltäi-VVas- •
?n ,§tuin kajissa/ koskapa^ että Yhdysvaltain edus-ovat
paremminkin ''tilastollisia kuin asiaU
Yhdysyaltain vaikutusvallan heikkenemis-
,.-^^..i93iÖ syksyllä jä*sanoo: "Siihen mennessä oli
r^y^^- VK:n Yleisneuvoston kaikissa kokouksissa leimaa antavana piirtee-
'vastustajina,"- y.Xyt,- hän'yalittaa,-' -
;/ Hj^n* i^attiiyasti k tilannetta ,«]N>w York Timesin
ijE^airiisiii/k^
. Sam Pakkala. Port Arthurieta, viet­tää
tänään 30-v. syntymäpäiväänsä.
Ybdymme sukulaisten ja tuttaviem
onnitteluihin,
Vicfc Mäki. Otto ToAshJpLsta, P, O,
Swastika. Ont., täyttää tJc. 20 päivänä
70 vuotta.
YLEISÖN
EITÄ
edustaja kärsi vain yhdc
tapahtui siinä kiinyishinski ei saanut hyväksytyksi
'atomiaseiden hetikohtaLsesta Ja eittämättömästä
i|^|^^^^^:gMpsä^^ huomioi kuilenkin, että tässä-
'ylivoimaisesti ^Yhdysvaltain.
Tässä yhteydessä hän sanoi, että
;;YleiskokÖuksessa äänestettiin cns^^
. . j^^^^^^^^ niin se hyväksyttiin 42 äänellä viittä
l|^^|^|||se5ti:ään«tä^^ ihaata — Intia^ »Pakistan, In-
. donesia,, Ycmcn, Egypt,Birma ja Argentina edustavat neljännestä
j|3a>kb'^ihm
? ^Kiiikki: täniä osoittaa^ että rauhanpuolustajain niaailnrianiaajui:;
l||^||J|i|nettjiUte saanut äänensä kuulluksi, ettii rauhan säilyttämincn ja
mahdollistä, jos kaikki rauhanpuolustajat pysy-paikoillaan
ja tehostavat toimintaansa sodanlietsojia
• iU «diuUMt iurj*ili«i<)a mitUpiuUi. Kirjeet
pUiM rtjoIitM, jot mtkdotUiiiM. 300 Ma««a. T U i a
IIELSINGJ.V OLYMPIALAISET
on Jo herättänyt niin suurta huomio­ta,
että tunnettu torontolainen mat­katoimisto
'Melville Travel Service
Joka on perustettu vuonna 1832 on
päättänyt avata osaston joka ryhtyy
hoitamaan yksinomaan suomeen ja
Olympialaisiin suuntautuvaa matkus­tajaliikennettä.
Mainittu matkatoi­misto
on kiinnittänyt myös palvelukr
seensa Juuri suomesta saapunutta
asiantuntijabenkilökuntaa hoitamaan
Olympiakilpailuihin matkustavien ca-nadalaisten
majoitusasioita ja Suo­messa
tapahtuvien kiertomatkojen
Järjestelyjä. (Melvlllen matkatoimiS'
ton suomalainen henkilökunta huo-iehtil
auliisti myös Canadan Ja Y h -
d}'svaltoJen suomalaisten yierailumat
koista Suomeen Ja heille voi kirjoittaa
suomen kieltä käyttäen. Viittaamme
ilmoitukseen.
ja
Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu^ roiljoohapääomalla
^Lyhyesti kertoen näissä sotamielialaa muokanneissa artikkeleissa an-
\ l: 1 „ nettiin sellainen kuvaus, että sota alkaa pikapuoliin siitä kun Jugosla-
||||;0yian diktaa^ Tito aiotaan murhata; sitten seuraa Hollywoodin
jV,' •-' l malliin hetkellistä menestystä Xeuvostoliitolle ja sen liittolaisille, kun-
If^lfil/ i nes saa atomiaseensa tekemään hirveätä hävitystyötä ja
V l a ^ U Neuvostoliiton alueelle (m.m. Suomenkin
^' kautta)^ nuiikä jälkeen sota päättyy — taas kuten^^'H^^
' • r' haissafilnieissä-—Yhdysvaltain ehdottomaan voittoon ja siihen, että
| § | ||^^:^^;Y^ miehittää Neuvostoliiton, kuten liittolaiset miehittivät
Iki | - : Saksan toisen maailmansodan jälkeen. .;
1^ | | | / ; • r^^^^^^ sotapropagandanumcron julkaiseminen tällaisen ''arvp-
[ |!||p yiJtaisenV lehden taholta nostatti silloin maailmanlaajuisen protesti-
IS iffl iiii i P?^^ Toisella puolen ne, jotka haluavat ihmisten mieliä mup-tili>
kata uuden s ^ syttymiselle edulliseksi, olivat Colliersin "kolman-
,w? ^/ nen maalmansotanumeron" johdosta kovin, kiitollisia. Mutta vasta
nyt on saatu vihjeitä siitä, että Colliersin toimittajat ja kirjeenvaih-joiden
sanotaan hikoilleen 9 kuukautta mainitun sotanume-
( valmistamisessa, ovat saaneet sotaisilta suuren rahan miehillä
K^'W:<W'-'''^''^'' palkkiokseen muutakin kuin "suurkiitoksen" ja vstävälliscn olalle ta-Ä
| f ^ p | ; : p u t ^ • ^;::*• ,
; K ^'/"; Telepress-uutistoimislo on Washingtonista lähettämässään tic-
^||;!^||^ l^^i^ : d o ^ ^ esittänyt suorastaan sensatiomaisen syytöksen, että
S'«:^i^5 iif^^ (yksi huomattavimmista sotatarvetehtaista) prc-livlMf
lahjoitti Colliersin henkilökuntaan kuuluvil-
ImS^tl 3M^^^^^^ seuraa\alle henkilölle 20,000: Louis Ruppel, toimittaja:
t Gordon Manning, liikkeenhoitaja; James A. Quigley valokuvaloimit-
V Aulotyöläisten u^iPf»'<Auld V\%>rkcrsUnion-C10) presidentin,
• i i SM 5 :; 'S ^Valter Reutherin sanotaan saaneen kirjoituksestaan vieläkin parem­man
palkkion; hänen kerrotaan saaneen Henry Ford jr:lta $40,000
siihen sotanumeroon.laatimastaan kirjoituksesta,
[ ^,'-1^ ; , ' JSdelleen Telepress väittää, että ''anteliaita aineellisia palkkioita"
^ l l p - ; OTO^ lahjan merkeissä seuraavat henkilöt: Hai
ll^f^ Canham, Robert E. Shervrood, tri
ilf Sv;^^ Schwartz, Hanson "VV. Baldwin,Lowell Thomas, Arthur Koc-
^iS?llt^H||lw'''\;:^^^^ ^eniä syntisiä Ovat'kaikkein kurjimmat katunaiset,'jotka, hen-kensä.
pitimiksi myyvät. ruumistansa, verrattuna tällaisiin "oppinei-herrasmiehiin,
jotka myyvUi sieluansa ja lahjojansa sotamoo-tallattavaksi,
vaikkei heitä siihen pakoita mikään aineellinen
, voitaneen sanoa taas sitä, kun
't^Wi'^''W:^.<--if^^!^ pikkuihiiniset harjoittavat maksutta — pelkän poliittiset sisut-li-
ivf.;'/-;,''
Kysymys: Vapauden Ik. 14 päivän
numerossa oU etusivulla uutinen
Suonien Canadan lähettiläästä. Joka
kerrottiin siirretyn "dLspohbiliteet-tiin".
Koska mitkään sanakirjat ei­vät
antaneet tietoa siitä mitä moi­sella
sahalla tarkoitetaan, haluaisin
tietää i ) ^ ! ! ^ ^ moista .sanaa käytet-
.tlin Ja 2) mitä se merkitsee,? — Var
pauden ystävä.
Va-jlaus: Uutinen on lainattu suo- i yli 150 oikeusjuttua Ranskan kbmmu-malalsesta
lähteestä. Kaiken lisäksi nistlsen puolueen päälehteä Humäni-oli
sana painettu siinä määrin vää- te'a vastaan.
rin. että siitä oli Jäänyt yksi i pois. Kenen käytössä on Ranskan radio?
sillä kysymyksessä on siirtäminen Yksinomaan hallituksen, toisiii sanoen
Kirj. Pierre Durand
Jos pitäisi nskf» Tramania, Aa«
riolia js malta hrtdän. topaialaan
Jofiu talroltelerat sanoja "Vapa*
us" |a "b^duratia" eri mnofoiliifl,
niin näyttäisi sillä;koin Atlantin
Uiton maat todellakin olisivat DA
"puiltaan . demokratian'* mtuniil-
Ustiunia.
Porvarillisen "demokratian" pe­riaatteet,
joista meillä lännessä on
. niin paljon toilotetlo, sisältyivät jo
Banskan suuren porvarillisen val«
lankumouksen aikana laadlttaan
"Ihmisoikeuksien ^ kansalaisol.
keukslen jnlistukseen". Julistus si­sälsi
erilaisia vapa alusia, yhdenrer.
taisuoden lain edessä, kansallisen
suvereenlsaoden. Nämä kuulutat
portarilllsen yhteiskunnan. penis-lelKlfn,
— oikeammin niitä pide-tääa
teoreettisesti ybteiskannan
perustana, mutta Icäjrtännössä ei
asia ole läheskään niin.
Vakuuttautuakseen siitä, että por­varillinen
"demokratia" on vain muo-dolllsta
ja kauttaaltaan valheellista,
rilt.äu Jos tarkastelee muutamia tä­män
"demokratian" periaatteita ja
vertailee niitä, reallsen todellisuuden
kanssa; vaikkapa nykyisen Ranskan
esimerkkien valossa:
Porvarillisen "demokratian" kan­nattajat
väittävät että kaikki ranska­laiset
osallistuvat edustajavaalelhin,
että kansan edustajat suorittavat thir
nlsterien valinnan ja että niin ollen
kansa, valtio-oikeuden kieltä käyt­tääksemme,
on suvereeni.
' iNäin teoriassa, mutta käytännössä
on toisin.,Millä tavalla?
AGITÄTIO.V "VAPAUS"
Vaallagltätio on välttämätöntä eh­dokkaiden
tunnetuksi tekemiseksi ra-litsljoille.
Mutta kenen hallussa ovat
agitation harjoittamisen tärkeimmät
välineet? Porvariston hallussa. Se
omistaa Jokaisesta kymmenestä sano­malehdestä
yhdeksän, sillä on varat
lehtien rahoittamiseen Ja parhaimmat
teknilliset välineet, r . ^'
; l^öväenluokalla on vain inuutamia
lehtiä joitä ylläpidetään työtäiekevlen.
itseuhräutuvasti keräämillä varoilla,
Lisaksi näitä lehtiä vainotaan jatku­vasti
porvarillisen valtion taholta. E-simerkiksl
Ranskan iiallitus ja sen a-siamlehet
ovat nostaneet jd yhteensä
—16, vaikka sen olisi pitänyt olla vä­hintään
1—J.
Humanllen juUiaisemien tietojen
mukaan yksi kommunistiehdokas tar­vitsi
ttlllal:seen vaUtuksl, 42,345 ään­tä,
kun esim, "radikaali" s.o. sata­prosenttinen
taaniumukseliinen tar­vitsi
vain 3720 ääntä. Tällainen on
"yhtäläinen' oikeus valita ja tulla va­lituksi.
~~
-KANSAN" HALLITLS
Porvarillisen "demokratian puolus-telijat
sanovat, että meidän hallituk­semme
on kansan edustajien valitse­ma
Jotka vuorossaan ovat kansan va­litsemia.
Joten hallituksemme on näin
ollen kansan hallitus.
Tuskin missään muualla kuin Rans­kassa
porvaristo on niin etevästl
osannut tehdä silmänicääntötemppu-jaan
noissa asioissa. Edellä Jo näim­me
miten on edustajien valinnan lai­ta.
Mitä tulee hallituksen valintaan
niin siinä ovat asiat vielä huonommin.
Todellisuudessa parlamenttiedustajat
valitsevat hallituksen, ministerit, tun­tematta
heitä riittävästi. Tarkaste­lemalla
lähemmin jokaista ministeriä
osoittautuu että he ovat enimmäkseen
kapitalististen monopolien ja pankki­en
suoranaisia asiamiehiä. Juuri; ku-klstimeen
Plevenin hallituksen useat
ministerit ovat yhteydessä amerikka­laisiin
monopolelbin. Itse Pleven on
"American Telegraph and Telephone
Go:n' välityksellä yhteydessä Morga­nin.
pankkihuoneen kanssa,_ 2Ulkomi-nisteri
Schuman on tunnettu kiinte­ästä
yhteydestään ranskalais-saksa-laiseen.
deVandelin trustiin, joka val­mistaa
aseita.
Nämä esimerkit / valaisevat hyvin
Leninin sanoja: "Ei missään niin
selvästi kuin Ranskassa toteudu-
Marxin sanat: "porvarillinen ha lii tus
— kapitalistien luokan käskyläisiä'."
Samoin ne valaisevat Stalinin v:nna
1918, lausumia sanoja: "Ranskassa,
tässä porvarillisen demokratian maas­sa,
koko kansa valitsee kansanedusta­jat,
mutta ministerit asettaa Lyonin
pankki". Jos muutetaan sanat "Ly­onin
p a n k k i j o l l a tuohon aikaan oli
suuri valta, sanoihin "amerikkalainen
Morganin pankki" niin aaadaan täy­dellinen
kuva nyky-Ranskan tilan­teesta.
. ••
rVAPALS. TAS.A-ABVOIS.LXS,
Nämä kauniit sanat ovat piirrettyi­nä
Ranskan hallituksen virallisiin a-siakirjoihin,
ne koristavat hallitus-taloa
ja jopa vankilain seiniäkin.
Mutta mitä tästä voivat ajatella pa­riisilaisen
"Salason" autotehtaan työ­läiset
Jotka marraskuun 9 p:nä hei­tettiin
kadulle, koska amerikkalaisen
"avun" vaikutuksesta tehdas suljet­tiin.
Missä on heidän vapautensa ja
tasa-arvoisuutensa? Ehkä se. on ta-sa-
arvolsuudessa niiden kanssa jotka
jo näkevät nälkää, koska ovat joutu­neet
työttömiksi jo ennen heitä^ Hei­dän
vapautensa on kuolla nälkään.
Vapaus? Niin pian kuin työläiset
aloittavat lakon hyökkää poliisi hei­dän
kimppuimsa, pahoinpitelee, tap­paa,
vangitsee. Vankilat täyttyvät
työtätekevistä. .
Tasa-arvoisuus? Vuodesta 1947 al­kaen
hiimat ovat kohonneet 3.0 ker-taisiksi.
Mutta palkat ovat entisellä
tasolla: Samanaikaisesti kapitalistien
voitot ovat v:sta -1946 alkaen lisäänty­neet
6-kertaisesti. Tämäkö on tasa-arvoisuutta?
Veljeys? Mitä veljeyden tunnetU
voi olla työtätekevillä, jotka suurin
toivein katsovat kommunismia me­nestyksellisesti
rakentavaan Neuvos-toliittoon;
ja 'VVall Streetin ranskalai­silla
aslarniehillä, jotka valmistautu­vat
sotaan :N:liittoa vastaan? Mitä
veljeyttä voi olla ranskalaisilla sa-tamamiehillä,
jotka kieltäytyvät las­taamasta
aseita Vietnamin likaista
sotaa varten, ja ranskalaisilla ken­raaleilla,
jotka <xrsÄn imperialistien
käskystä pakoittavat sotilaita tappa­maan
Vietnamin rauhallista TOestöä?
: Lenin sanoi, että porvarillineh va­paus
on tavaranömistäjien vapautta,
riiston vapautta, ja porvarillinen ta-sa-
ar«'olsuus tasa-arvoisuutta tava­ranömistäjien
kesken.
Whitefishiläisiä
vieraita Torontoon
TFUtefisb. — CSJ :n täkäläisen o-sasion
näyttelijät tekevät vierailu-matkan
Torontoon, missä be, maalis­kuun
2 pnä esittävät Don haalin y-lelsölle
näytelmän "Sillankorvan
emäntä*. Esitys alkaa mainittimai
päivänä kello 4 iltapäivällä.
Tämä nelinäytöksinen suomalaista
kansanelämää kuvaava näytelmä on
esitetty kerran omalla haalilla ja sen
'jälkeen Sudburyssa ja "Majavajär-veUä",
Joten se on jo melko tultu t ä ­män
lehden lukijoille yleensä, mikäli
on puhe.näytelmän sisällöstä ja sen
onnistuneesta esityksestä.
Omasta puolestani 'haluaisin kui­tenkin
vakuuttaa torontolaiselle suu­relle
yleisölle, että kun saavutte yllä-maini:
tuna aikana Don haalille, niin
silloin saatte viettää nautintorikkaan
hetken. Tervetuloa läheltä ja kau­kaa.
— Eetu.
— Heinää ja apilaa saatiin Onta­riossa
viime vuonna keskimäärin 20.5
toimia eekkeriä kohden;
•SiTÄi
TÄTÄ.
ASIAAN KVVLVVAA
Tuomari: Te olette ttmnustanect
varastaneeime päällystakin. Onko
teillä sanottavaa mitään muuta asian
johdosta?
'Vanki: Siin atakissa on liian pitkät
hiat ja se on minulle sopimaton ellei
sen hihoja lyhennetä.
Laari Latva valittiin uudelleen CSJ:a
Toronton osaston no. I puheenjohta­jaksi
äskettäin pidetyssä vuosikokouk­sessa.
Laurin 1^, John Latva, valit­tiin
myös tämän CSJ:n vanhimman |»
suurimman osaston johtokuntaan.
Akoilla ja pojilla
vilkasta toimintaa
i i
disponibUitcettlln.
Sana merkitsee käytettävissä ole­mista.
;Ulkoasiaint.'hini5teriön hallin­non
alalla ymmärretään d :11a viran­haltijan
virkavapautta, johon liittyy
velvollisuus ryhtyä virkatehtäviin
tarpeen tullen. Sotilaalllsellk alalla
on sanalla myös samanlainen raer-
'kltys... :
Mitä ihuut sanovat
KULUTTAJAT MAKSOIVAT
"Reuterin tiedossa Lontoosta ker­rotaan
miten villa on muodostunut
Britannian Ja kolmen villaa!tuotta­van
maan, Australian. Uuden See­lannin
ja Etelä-Afrikan kultalan­gaksi.
Kuuden vuoden aikana ovat
he niittäneet yli 170 miljoonan pun­nan
voitot mj-ytyään 10.5 miljoonaa
paalia käsittäneet sota-ajan varas­tot
Tiedossa kerrotaan, että Bri­tannian
hallltu.s osti sota-ajan yli­jäämät
avustaakseen mainittuja
maila. M>-j'ntien" TOitot jaettiin ta­san,
puolet Britannialle j a loput mai­nituille
kohnelle maalle. Koska villa
ma'<soi alkujaan ainoastaan kuusi
miljoonaa -puntaa, saatiin kaupoista
valtavat voitot." — .Hailfax Chro-nicle-
Herald.
• • » •' • •• •
SUOML YK JA NEiJVOSTOLilTTO
Helsingin Sanomat kirjoitti helmik,
5 pnä pääkirjoituksessaan sen johdos­ta,
että Neuvostoliitto oli ehdottanut
uusien Jäsenten ottamista- Y K : n "nip­pukaupalla.
Vaikka Suomi ci pääs-iytkään
vielä YK^n jäsen>'jteen Yh­dysvaltain
^ vastustuksen johdosta,
pääsi asla kuitenkin "kukona-skeleen
verran eteenpäin sanoo lehti ja jat­kaa:
"Neuvostoliitto saattoi siis merkitä
tililleen eräänlaisen voltcn, kun se
iiusiea jäsenten ottamista koskevan
ehdotuksensa taakse sai kootuksi jo­ka
tapauksessa enemmistön äänetyk-seen
osallistuneista valtioista. Useat
äänestyksestä pidättyneistä sitäpaitl
ovat periaatteessa ehdotuksen kannal­la,
vaikka eivät halunneet avoimesti
merkitä kantaansa, koska se clLsi ollut
Yhdysvaltoja vastaan. Tuntuu kui­tenkin
siltä, että asia nyt cn päässyt
lulstamacn ja että odotusltstalla vuo­sikausia
olleet valtiot ennemmin tai
myöhemmin pääsevät Y K : n Jäsenik­si."
•.' • ' '
"amerikkalaisen puolueen?' käytössä.
Kansan on pakito joka piälvä; kuun­nella
"Amerikan äänen" toslaslallisc-ha
alaosastona toimivan Ranskan ra­dion
valhejuttuja.
Entä mainokset, lentolehtiset? En­siksi
nildön^ painattaminen on kallis­ta.
Sitten kun ne On painettu työtä­tekevien
suurin uhrauksin tulee po­liisi
ja repii ne seiniltä ja hävittää,
niin kuin tapahtui esim. viime kesä­kuun
vaaleissa, kommunistit Ja ak­tiiviset
rauhantalstelljat, jotka lii­mailivat
vaalijulisteita seinille, jou­tuivat
poliisien vangitsemiksi ja hei­tetyksi
vanklloihn.
Yleensä Ran^n nykyinen to­dellisuus
vahvistaa erinoniaisesti
Leninin sanat lehdistön vapaudes­ta
porvarillisissa maissa: " tämä
vapaus on petosta niin kauan kun
parhaat kirjapainot ja paperiva­rastot
ovat kapitalistien bailussa,
niin kauan kun lehdistöä hallitsee
pääoman valta Kapitalistit ni­mittävät
lehdistön vapandeksi rik.
kaitten vapautta lahjoa lebdistöä,
vapautta käyttää rikkautta niin
sanotun yleisen mielipiteen muok-kaamlseen'\
Kommunismi etenee
Keski-Idän maissa
•Yhdysvalloissa oleva Egyptin suur­lähettiläs
Kamll .^bdul Rahin sanoi
viime vilkolLn. että kommunismi voit­taa
alaa Kcski-Idässä länsivaltojen
politiikan takia.
4>-
"YLEINEN" A.^NIOIKEUS
KuuUcaapa mitä sanovat meidän
"puhtaan demokratiamme" puolus­tajat.
He sanov-at: meillä voi jokai­nen
äänestää.
Teoreettisesti on niin. Äänioikeus
on myönnetty kaikille i lukuunotta­matta
tietenkin mielenvikaisia ja r i ­kollisia
». Siis kalkki näyttää olevan
hyvin. Mutta miten on todellisuudes
'sa? ;.
Hallitus on riistänyt äänioikeuden
suuremmalta osalta tj-ötätekeviä, jot­ka
se on julistanut rikollisiksi. Mut­ta
älkää luulko että nuo työläiset oli-slvat
tappaneet jonkim. El lainkaan.
He vain ovat osallistuneet lakkoihin.
He ovat siis "häirinneet työrauhaa"
^tämä sanonta on niiden keksimä
jotka tunnustavat vain riiston vapau­den
».
Muuta koska tällaiset manööverit
eivät vielä riitä on porvaristo,keksi­nyt
"vaalilain, joka on "laillisen" pet­kutuksen
kukkanen. Lukuisilla ke­pulin
konsteilla on saatu aikaan sel­lainen
tulos, että äänten enemmistön
saanut puolue saa vähiten edustaja­paikkoja.
On itsestään selvää että
nain on juuri kommunistisen puolu­een
kohdalla. Esitämme muutamia
luonnehtivia numeroita,. Ranskan
kanttonlvaaleissa viime .lokakuussa
komraunlstlKsalvat 27.54 Te, eli yli
neljäsosan äänistä. Kommunistien ja
muiden puolueiden valituiksi tullei­den
edustajien keskinäissuhde oli 1
Ukkojen ja tyttöjen
juhlaisuunnitelmat
ovat jo valmiina
Fort Arthur. — Ukot ja Tytöt ovat
onnistuneet; saamaan tänne koko i l ­lan
elokuvan "My Native Land", Joka
esitetään sunnuntaina. t.k. 24 p.,
alkaen kello 8 illalla CSJ:n haalilla
316 Bay Street. .
Elokuva on erikoinen siinäkin suh­teessa
että .ipuhe on englanninkielellä
ja sisällöltään se on ehdottomasti
katsom"isen arvoinen. Siksipä sopii
myös!dn akkojen ja poikien tulla
katsomaan.
Port Arthur, Ont, ^— Täällä kult-tuurijuhlien
Järjestämisen 'huminas­sa
tulee aina yhtä ja toista tiedotet­tavaa,
sillä veljellinen toverlkllpäilu
Akkain ja Poikien kanssa pitää Ukot
ja tytöt vaipalllaan. Pienistä naper-telulsta
ei kuitenkaan lehteen sovi
kalkki tiedotukset. Nyt onkin tär-r
keää. että C-jaikkl ukkojen ja tyttöjen
maalimaan kuuluvat eivät ole epätie­toisia
yleisistä honunista.
Kun joudubnm^ ' luovuttamaan
haalin t.k, 29 pnä International
osuusliikkeen konserttia varten, nlto
marldcinatanssit ovat nyt siirtj-neet
maaliskmm il5 pn illaksi. Se johtuu
siltä että suurertimlile. haalihommille
on ukS:oJert j a tyttöjen käytettävissä
haali vuorollamme, alkaen maalis­kuun
9 pnä.
Ukkojen ja tyttöjeii kulttuurijuhla
on nyt lopullisesti päätetty järjestää
huhtikuun 11 p., joten ohjelmallinen
vaimlstelu on alkanut ja tapahtuu
seuraavien viikkojen kuluessa, ja
matkan varrella tulemme yksityis­kohtaisia
seikkoja selostelemaan.
Mutta tuossa välissä / tulee ainakto
järjestettäväksi juhlataiissit j a eräs
uutuus. Jolle ei ole vielä lopullisesti
nimitystä annettu.. Päivän olemme
Pori. Arthur, Ont. — Eihän sitä voi
vaieta silloin kuin on suuria tapahtu.
mia ympärillämme. Kaikkialla on
kiirettä, kullakin omalla tavallaan.
Sbtahullut himoitsee verta sekä e-nempi
riistomahdollisuuksia. Peitsiä
hiotaan, mm-liakonelta vahnlstetaan,
tövdään -yhä uudempia ja uudenipia
keksbxtöjä Joiden avulla voitaisiin här
vittää ja murhata nopeammin. Taas
^iset koettaa keksiä miten yoidaan
alentaa kansan elintasoa, kiskoa
suunnattomia voittoja kaikilla ka,n-san
väittämättömlUä kulutustärvlk-keilla,
että niillä el vain olisi mitään
mähdOllisuutt» kohota.
•Katsokaamme taas sitten niitä i h ­misiä
jotka koettavat uurastaa Ih-miisolkeuksien
puolesta, työskennellä
rauhan saavuttamiseksi, taistella kor­keita
hintoja vastaan. Se on työtä
joka vaatii meitä jokaista mukaan,
meitä jokaista työläistä ennenkaik­kea,
sillä mehäln näistä yllämainituis­ta
vitsauksista kaikkein kipeimmin
kärsimme. Siksi Juuri olisi Jokaisen
ihmisen huomioitava tämä mirlnku-risuus
Jonka uhreina me olemme päi­västä
päivään, vuodesta vuoteen.
Kuulee usein sanottavan, ei niillä
taisteluilla niitään saavuteta, herrat
tekevät kuten haluavat.; Mutta jouk­kojen
voimalla on saavutettu suuria
ja saadaan edelleenkin, vaan jokaisen
kohdaltaan olisi oltava mukana, eikä
istua aidalla. Väin täten voitaisiin
pikemmin nähdä, että enime ole toi­mineet
suotta, vaan työmme kantaa
hedelmiä.
jo löytäneet, joten n>-t on vain pidet­tävä
sUmät jä korvat tähtäimessä
siltä mitä tulee olemaan maaliskuun
26 päivänä.
Ukikojen ja tyttöjen hernerokka
viime simnuntama maistui hyvin ja
epäilemättä akat j a pojat tunnusti­vat
ett^ siinä ei ollut paljon korjaa­misen
varaa koskapa kokouksensa
toivat aivan keskelle iiernerokfkasa-
11a. Tervetuloa toistekin. — A I H .
Niin sitten edelleen suurista tapah­tumista
puhuen voin mainita, etta
meillä kulttuiu-ihmisllläkin on menos­sa
suuria puuhia täällä Port Arthu­rissa
ja olemme huomanneet, et.a
muuallakin päin Canadaa, nimittäin
suiu-ia toverellisia kulttuurikilpailuja
jotka selliaisenaari ovatkin erittäin
terveellisiä. Ne vetävät joukkoja
mukaan, tuovat innostusta ja joukko­na
tässäkin saadaan paljon suuria
aikaan. Täällä Port Arthurissa me
Akat ja Pojat olemme ainakin huo-manneetj
että tällainen muoto on
muutteesta terveellistä, mukaamme
liittyy henkilöitä, jotka ovat ennem­min
olleet sivussa.
•Niin piti minun sanoa, että meidän
joukkomme, nimittäin Akat ja Pojat
ovat järjestäneet ja useita tilaisuuk­sia,
mutta seuraava tilaisuus ön lau­antaina,
helmikuun 23 ; päivänä ja
silloin tarjoillaan maukas lätty-il­lallinen
jota aletaan tarjoilla jo kel­lo
9 illalla. Mutta sitten vieläkin pa­rempaa
kun me järjestämme suuren
suuret laatikko-päivälliset ja se on
sunnuntaina, maallskuun^2, päivänä
ja syönti aletaan kello-Ipäiväim ja
kestää kello 4 iltapäivällä. Hankki­kaa
lippu jo ajoissa itsellenne, ettette
vain j ä ä ilman tätä herkkupälvälks-tä.
Tolvomriie jo metsämlestenkin
siksi kotiintuvah ja saavamme teistä­kin
päivällisvieraita.. Ja vieläkin
kutsumme teitä pojat, että kun tulel te
kaupunkiin hiin tulkaa mukaan tai .
muuten eivät nämä ole -Akka-Poika­joukkue
jos emme saa kalkkia poikia
joukkoon. '
Siis tämä työ. jota me nyt teemme
näiden kulttuuri-kilpailujen yhtey-dessä.
sekin on tavallaan osa niistä
suurista kamppailuista, jotka meille
jokaiselle on tällä betkellä tärkeitä,
nimittäin toimintamme pysyvän rau­han
saavuttamiseksi. Demokraattis­ten
oikeuksien puolustaminen ja kor­keiden
hintojen vastustaminen. Siksi
kutsumme, tulkaa mukaan, TAS,
l e Motion, "Hapan"
r
telunsa vuoksi — likaista sotapropagandaa asetehtailijain miljoona-voittoj*
en kartuttamiseksi ja kasvavan nuorison pään menoksi. Mutta,
kuten näkyy, Joillekin edesN-astuuttomille yksilöille, sotapropagandan
harjoittaminen on hyvin tuottoisaa afääriä.
Ettei ylläolevasta otsikosta jälsi
mitään epäselväksi, on sanottava en­siksi,
että suloisella suomenkielellä
se tarkoittaa osapuilleen samaa kuin
"minä 'kannatan esitystä", eli sitä,
että allekirjoittanut kannattaa "Hap­paman"
ajatuksia suomalaisten "huo­nosta
viinapäästä".
Ennen varsinaiseen asiaan syven-tj-
mistä on kuitenkin esitettävä rhai-seva
rotesti" siitä suuresta "vääryy­destä''
mikä on ilmeisesti tehty mei­tä
kalkkia 1^-västä pukeutumisesta
ylpeileviä Canadan suomalaisia koh­taan."
' '•• ;
Jo on todella aikoihin eletty! Ei
ole "valkoisista" eikä muitakaan i l ­man
aikojaan porvarien puolesta
kiivailevia — pubumattakan nyt
meistä punaisista — löytj*nyt yhtään
ainoata sielua, joka olisi sopinut
"kjTOmenen parhaiten pukeutuneen
canadalaisen miehen" joukkoon.
Mikäli uutlstledoista voi päätellä,
niin Montrealissa pidettiin tässä päi­vänä
muutamana canadalaisten
miesten pukujen vuotuinen näyttely,
ja siellä "valittiin" — tietysti täysin
demokraattisella tavalla — Canadan
kj"mmenen parhaiten pukeutuvaa
miestä. Näiden armoitettujen jou­kossa
on Canadan uusi kenraaliku­vernööri
Massey, ulkoministeri Pear­son
(tai hänen rusettinsa). ainakin
yksi tuomari, erään yliopiston presi­dentti,
pankin presidentti, calgarj--
lalsen sanomalehti>*litiön Johtokun­nan
jäsen Ja rannikkomaakunnista
eräs "kustantaja", senaattori jne.'
Mutta hakemallakaan ei' löytynyt
yhtään "omanpalkkaista" näiden
hyvin puettujen -herrojen joukosta.
Toälasiassa näyttää ^lltä, ettei tässä
maassa osaakaan hyvin pukeutua
muut kuin jotkut armoitetut ja vain
rikkaat sellaiset! Ei näy yhtiikään
siirtolaista muistuttavaa nimeä, ei
kiinalaista, ei mongolia, ei slaavilais­ta
eikä edes meitä suomalaisia.
Vaikea on sanoa missä on vika —-
käytämmekö me "huonobnmhi" pu­keutuvat
kehnoa ^ kengänkillloketta,
tai onko vikana se. että paita on
liian suuri ja maha liian pieni? Ikä­vällä
ön kuitenkin todettava, etteivät
tässä auta sen paremmin hlusvoit-teet
kuin muutkaan hyvänliajulset
tai tuoksuiset jTtit ja hajuvedet sll-loiii
kun pukeutumisen taidon salai­suuksista
ovat selvillä vabi harvat ja
valitut Mikä tietää vaikka tässä
olisi tapahtunut sellainen "erreys",
että olemme syntyneet vääristä vanr
hemralsta, joilla kaiken lisäksi ei ol­lut
sen. paremmin sanomalehtiyhtiö-tä
kuin traktori- ja maatalouskone-tehdastakaan.
Vakavasti puhuen me
tunnenmie useita sellaisia miehiä
Jotka eivä t suostuLsi millään -hintaa
vastaanottamaan sellaisia titteleitä!
• Mutta siitä "vlnapäästä'' tässä piti
turista, vaikka sanotaankin, että
"kahden asla ja kolmannen korva­puusti".
Näj-ttää siltä, että Joku "suuruus",
katoavalla nimellä ei ole väliä, on
kirjoittanut "tieteellisen" selostuksen
siltä miksi suomalaiset imevät ma­keasta
viinasta itsensä sikabumalaan.
tappelevat ja rälijäävät ja osoittavat
yleensä huonoa "viinakulttuuria".
Tämä "suuruus": on kaikessa "viisau­dessaan"
tullut siihen lopputulok­seen,
eitä "suomalaisilla on huono
viinapää", varsinkin ruotsalaisten
hj-vään vlinapäähän verraten.
Helsingin Vapaan Sanan mainio
pakinoitsija "Hapan" veti isällisen
hellästi k.o. viisaudez^>uun housut Iin
koille, kastoi norjat koivuvltsat suo­laveteen
ja veteli sitten pitkin ja poi­kin
niin armottomasti, että sääliksi
kävi lifckopahan kurja kohtalo. "Ha­pan"
osoitti aivan oikein, vaikkei kil­vallekaan
"suomalaisuuden" nimissä,
ettei kysj-mys ole lainkaan suoma­laisten
"buonosta viinapäästä", vaan
siitä, että jotkut korkeasti op^jineet
herrat ja narrit etsivät tällaisessakin
asiassa ulospääsj^ietä rotu- tai kan-sallisuusparemmuudesta.
millä ei ole
minkäänlaista pohjaa.
. Allekirjoittanut yhtyy muiden de­mokraattisesti
ajattelevien ilvmisten
kanssa täydellisesti "Happaman" se­litykseen.
Suomalaisten huonot juo­matavat
— eikä niissä todehtotta ole
vieläkään kiittämistä — eivät johdu
mistään "huonosta viinapäästä",
vaan siitä, että suomalaiset ovat täs­säkin
suhteessa vallitsevien olosuh­teiden
tuotteita. Yksi ainoa esimerk­ki
täältä rapakon takaa todistaa tä­män
eittämättömällä tavalla.
Onhan niitä, luoja paratkoon huo­noja
juomataipoja täkäläistenkin
maanmiestemme ikeskuudessa. Sil­loin
kuin "parempiin juomatapoihin"
tottuneet ihmiset Juovat usein pal­jonkin
viinaa, mutta kuitenkin "al­kaa
tappaen" ja välipaloja haukoten,
Jotta voivat olla iloisella ja reip­paalla
mielellä koko yön, suomalai­nen
saattaa muutamassa hetkessä
kiskaista puoUtusinaa ryyppyä sel­laisella
kiireellä, että joutuu aamulla
kj-sj-mään eukoltaan: "Olikohan mi­nulla
hauskaa eilen Illalla?*' .
Myönnetään kernaasti että täsiä-kln
suhteessa on tapahtimut paran­nusta
ja edelleen tapahtuu, mutta
mikään harvinaisuus ei ylläkuvatun-lainen
nähtävyj-s ole. Ja siitä huo­limatta
saattaa olla niin. että "hyviä
juomatapoja" seuraava henkilö Juo
yhtenäkin iltana enemmän päihdjx-täviä
aineita kuin tällainen rentoi-leva
"ratti".
Mutta jos asiaa ajatellaan valUt-fevien
olosuhteiden kannalta — läh­temättä
niistä yksityiskohtaisemmin
puhimiaan — niin mikään iiime ei
oikeasUan ole vaikka esim sj-nkässä
korvessa kuukausikaupalla inuLsta ih­misistä
eristettynä, yksinäistä elämää
viettänj-t ja tappavaa työtä tehnyt
mies kaupunkiin tullessa kietaisee-kin
partaansa-muutaman lasillisen
tavallista nopeammin. .
Liian usein sanotaan,, että se tai
tämä henkilö "juo liian paljon", mut­ta
harvMnmin kysj-tään. "miksi han
juo" ja mitä voitaisiin tehdä syiden
poistamiseksi.
^ Mutta: yhdessä suhteessa Cana­dan
suomalaisten "juomatavoissa" on
selvä, ja kieltämätön parannus. Ku­kaan
ei kaiketi väitäkään; että me
olemme "hienotunteisempia"; kuin
suomalaiset yleensä. Päinvastaisia
lausuntoja on ainaikin allekirjoitta­nut
kuullut joiltakin. myöhemmin
Suomesta tulleilta. Mutta anihar­voin
•kuulee, että tämän maan suo­malaiset
olisivat osallistuneet puuk-kotappeluihln
ja vielä harvemrcjin
tapahtuu, että suomalaiset mvu-haa-vat
ketään puukoUlaan. Vaikka
"puukkokulttuuri" oli Mannerheimin
Suomessa ennenvanhaan niin rehot­tavaa,
että joka viikko pantiin onle-hiä
"lautoihin ja rautoihin", niin
täällä eivät maanmiehemme ole mis­sään
piireissä puukkojunkkarien kir­joissa.
Ja silloin harvoin kuin joku
puukkoon juovuspäissään tarttuu,
riiin kalkki maaimiiehemme pitävät
sitä häpeällisenä tekona.
'Mitä tämä osoittaa? Suomalaisten
huonoihin juomatapoihin eroltU-mattomastl
lukeutunut; "kauhavalai-nen"
on jo muutaman vuoden aika­na,
toimissa olosuhteissa — mlssasel-lainen
el ole "tapana" jos on lupa
sanoa — miltei tykkänään hävinnyt
täkäläisten maanmiestemme huo­noista
juomatavoista. T ^ ä sitten­kin,
vaikka allekirjolttanu rohkenee
väittää, että meidän keskuudessam­me
on useita sellaisiakin miehiä. Jot­ka
"vanhassa maassa" ov^at joko
puukkoa heiluttaneet tai kantanee;
sitä "kaiken faralta" mukanaan.
Allekirjoittanut siis kannattaa
"Happaman" selitystä sUtä, ettei
edes "huonoja juomatapoja" voida
selittää faslstbniellsen rotuteorialn
perusteelta.""— Känsäkoura.
mm
m:i4 . f ' . 11'-. i