Vapaus, July 23, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 23 p. — Saturday, July 23,1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUShed NOV. 8, 1917
EDITOR W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI.
TELEPHONE: OlW»CE ANO EOITORIAL «74.42a«
PiibUäied tbrice veekly: Tuesd&ysi /I^vpMbiya and S»tux;4«;)i 1)9 ¥fcp^)i%
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. Wwt. Sudbury, Ontario, Canada
Mailing Aödress: Box 69
Adverttoing^ rates. upoii: application; trt^alattoo free 6f, otikrge,
Autho^ized as second classmall by «»e Post Office Depattmeat, Ottava,
and för payment.of poatage in oasli
- - - - ^ CANÄDiAN bANCUAGEIPRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 rtc. $8.00. 6 Ut. $4.70 V&Mm \ rk- $10.00. 6 $6.»
. V 3 kk, 2.75 Sucmess^: 1 vk. lO.JO. ^ *?k. 9.7!^
J AIpit^l(a}£Oon neuvottelut
' Iricori 16^000 työläisen läkkö astuu lehtemme ilmestymis­päivänä
(periäntainäi toiselle viikolle. Jos tämä lakko saa
aiheettomasti pitkittyä, sen sovittelu voi vastaavasti mutkis­tua.
Siksi olisi toivottavaa, että neuvottelut uudesta työehto­sopimuksesta
saataisiin käyntiin niin 'pian kuin mahdollista,
jä että uusi työehtosopimus tulisi pian allekirjoitetuksi huo^;
raioonottaen työläisten oikeutetut vaatimukset ja yhtiön
suuri maksukyky.
Sudburylaiset yleensä toivovat, että tämä lakko tulisi
mahdollisimman pian sovituksi Incon työläisten oikeutettuja
vaatimuksia vastaavalla tavalla.
f oisaalta on kuitenkin merkkejä, että Incolla ei ole eri-
•- koisempaa kiirettä neuvottelujen aloittamiseksi uudesta työ­ehtosopimuksesta,
ellei union toimesta ensin toteuteta tiis­taina
Torontossa tehtyä sopimusta, jonka mukaan huolto- ja
konttorityöläiset sekä halliuto- ja insinöörikuntaan kuuluvat
henkilöt pääsevät lakkovahtilinjojen läpi työmailleen. To­rontosta
alkuviikolla saadun uutistiedon mukaan neuvottelu­jen
piti alkaman uudesta työehtosopimuksesta jo viime kes­kiviikkona,
mutta yhtiö on ilmeisesti kieltäytynyt siitä sillä
petUsteella, että lakkolaiset eivät hyväksyneet heti Torontosta
tulleita esityksiä ko "valkokaulustyöläisten" päästämiseksi
lakkovahtilinjojen läpi.
Että kysymys on ylläolevasta, se näkyy torstaiaamuisista
uutistiedoista, jenka perusteella terästyöläistsen osaston 6500
neuvottelijat tulivat Torontosta takaisin Sudburyyn saadak-seert
lakkolaiset hyväksymään tiistaisen sopimuksen ehdot
työehtosopimusneuvottelujen aloittamiseksi. Se näkyy myös
siitä lausunnosta, jonka mainitun unio-osastson presidentti
Tony Soden esitti paikallisen television välityksellä selittä­mällä,
että neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta voidaan
aloittaa aikaisintaan tänään (perjantaina), edellyttäen kui­tenkin,
että hallinto- ja insinöörikuntaan kuuluvat henkilöt
sekä konttori- ja huoltotyöläiset saavat mennä lakkovahti­linjojen
läpi työmailleen. Kuten Torontosta julkaistussa lau-sunnossaankin,
mr. Soden korosti television kautta lähettä­mässään
vetoomuksessa, että lakkolaisten tulisi viivyttele­mättä
toimia tiistaina tehdyn sopimuksen toteuttamiseksi,
jotta neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta saataisiin
käyntiin aikaa hukkaamatta.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä mahdollisia kauneusvir­heitä
on tämän lakon yhteydessä ko. union toimesta tehty
esim. Ontarion työsuhdelakien kirjaimen ja hengen noudat­tamisen
kannaltakatsoen, eikä niitä erheitä halua kukaan
kieltää, ne eivät kuitenkaan oikeuta tämän lakon pitkittä­mistä
yhtiön toimesta. Tosiasia on, että tämän valtuuttamat-toman
lakon perustana on työläisten syvällinen tyytymättö­myys
vallitseviin olosuhteisiin, mistä Inco on vastuussa ai-naidn
yhtä paljon ja enemmänkin kuin union johto. Mikäli
Incolla on halua pitkittää neuvotteluja "opettaakseen" työ­läisiä
"laittomasta lakosta", se on sellainen "rangaistus-" tai
"kostotoimenpide", mikä tulee tuomituksi kaikkien hyvää
tarkoittavien canadalaisten kohdalta.
Sen sijaan, että vaadittaisiin ehdoitta antautumista lak­kolaisilta
Incolta odotetaan oman vastuunalaisuutensa tun­nustamista
täniän tilanteen syntymisestä ja rehdissä mie­lessä
aloitettavia neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta
niittj että sen työläisten suuret valitukset tulevat huomioon­otetuiksi
ja poistetuiksi.
Meidän lehtemme Vapaus yhtyy niihin hyvää tarkoitta­viin
sudburylaisiin jotka toivovat ja vaativat, että Inco aloit­taa
rehdissä mielessä työehtosopimusneuvottelut työläistensä
ediistäjain kanssa, ja että näissä neuvotteluissa huomioidaan,
sekä työläisten huono palkkataso että yhtiön alati kohoavat
voitot ja siitä johtuva maksukyky.
t i ' - ' Pääpaino tavaran laatuun
"Emme tarvitse enää yleensä tavaroita, vaan uutta muo­tia,
kysyntää ja väestön esteettistä makua vaativia tavaroi­ta",
lausui Neuvostoliition kevyen teollisuuden ministeri Ta-rasbV
eräässä alansa edustajien äskettäisessä valtakunnalli­sessa
Icokbuksessä Moskovassa.
Tämä lause ilmaisee kaikessa lyhykäisyydessään sen uu­den
tendenssin, joka on ominaista neuvostotalouden kehityk­selle
hiljattain alulle pannun talousuudistuksen jälkeen. Sitä
ennenhän monista sekä objektiivisista että subjektiivisista
tekijöistä johtuen pääpaino koko teollisuustuotannossa oli
tuotteiden määrässä. Nyt on suunta toinen, pääpaino on laa­dussa,
joskin edelleen pidetään-tärkeänä myös määrällisten
tavoitteiden toteuttamista. Niiden katto vain asetetaan en­tistä
realisemmalle ja laatuvaatimukset huomioonottavalle
;tasolle.
! Kevyen teollisuuden alalja asetettiin Neuvostoliitossa jo
uutta viisivuotissuunnitelmaa laadittaessa"pääpaino laadun
ja valikoiman monipuolistamisen tehostamiseen. Talousuudis­tuksen
jälkeen toimii jo 47 suurta kevyen teollisuuden yri­tystä
uuden systeemin mukaisesti, totesi ministeri Tarasov.
Kokeilua suoritetaan eri puolilla Neuvostoliittoa-ja tu­lokset
ovat olleet erittäin myönteisiä, hän selitti. Vuosina
1967-68 siirtyy koko kevyt teollisuus suunnitelmam mukai­sille
urille. Uusia yrityksiä rakennetaan'300 ja vanhoja uudis­tetaan.
Jo kuluvana vuonna kasvaa kevyeen teollisuuteen
sijoitettavien peruspääomien määrä 28 prosentilla ja vuoden
loppuun mennessä on aikomus saada päätökseen 94 uuden,
tuotantolaitoksen rakennustyöt.
Nämä näkymät lupaavat neuvostokansalaisille entistä
30 vuoden takaa:
I^fln^uun HS ^SivS^ä V . im
alkoi E q ) ^ a n kansalaissota fa-'
sistlaen kenraali Francon i^yhty-
«S4%:Itali$n J& äaksan natsten so-tj|
lai|llisesa flij9,e«y!|i^st^ tujk«.
mana vastavallankumoukseen lait
tasaivaltaa vahaan, jonka
parlamentin vaaleissa edlstyksel*
Unen kansanrintama saavutti suu-
Ifeq v o i ( ^ J^ohnevijutta kestä*
neeseen S^spanjan tasavallan va­paustaisteluun
osfdlistui muiden
ita^sc^en edu8t9i^i|i .oliell^ myös
JDUIMFO supmaMisU työLHi^ä, mm.
täröSj) kiiftoi^taja, möniVa Esp^n-jaq
sQ^an rfiU«mill% tfUstellut ai^f
U)i9kulj.e(»aji(Lauci Vilenius.
FRANCON KAPINAN TAUSTA^
Espanjan vaaleissa 1936 helmi­kuussa
voitti kansanrintama ja sai
ehdottoman enemmistön eortesiin,
parlamenttiin. Kansan tahto tuli
j u l k i näissä vapaissa vaaleissa. Jos
taantumukselliset olisivat kunnioit-
.aneet vaalien tulosta, ei veristä
kansalaissotaa olisi käyty ja lähes
2 milj. ihtnistä olisi säästynyt en­nenaikaiselta
kuolemalta.
Mutta taantumukselliset suoritti­vat
kapinavalmistelujaan jo ennen
vaaleja. Keskeisiä tekijöitä olivat
armeijan johtavat kenr.ialit Mola,
Franco ja Quiepo de Llano. Naa­mioituja
joukkojen siirtoja oli toi­mitettu
jo ennen vaaleja miehittä­mällä
strategisesti tärkeät alueet
etelä-Espanjassa, mm. Cordoba, Ca-diz
ja Sevillan sekä lähellä Portu­galin
rajaa sijaitseva Badajos. Por­tugalin
Sakzar oli lupautunut aut­tamaan
36,000 miehen armeijalla
kapinallisia ja heti kapinan alkaes­sa
varmistikin kapinallisten yhtey­det
Espanjan läntisen raja-alueen
Kautta PohjoisEspanjaan.
ArmeijanTl(omentoportai5sa toimien
kenraalit olivat suorittaneet kaikki
kapinavalmistelut etelä Espanjassa.
M o t o r i soidun kapiiiallisarmeijan
etenemisvaihe ei alkuvaiheessa ol­lut
taistelua vaan sarja leloUusorgi-oitä,
sillä huonosti aseistetut ja ha-
]^ltispt n^il^Usi-, ja t y ö r y h m ä t , ka­pinallisten
motprisQltu igrmcija tu­hosi
viimeiseen mieheen. »
E N G L A N N I N J A R A N S K AN
l I A P E X N VUODET
Euroopassa oli kaksi suurvaltaa,
jotka olisivat voineet muuttaa tais­telun
loppi-tuloksen: Englanti ja
Ranska. Leöh Blum johti kansan­rintamahallitusta
Ranskassa Ctiam-berlain
tory-hallitusta Englannissa.
Toinen ei uskaltanut tehdä m i t Pn
Espanjan tasavallan auttamiseksi,
loinen ei tahtonutkaan tehd^ mi­tään,
Kumpikaan ei ole saanut pään
silitys.ä osakseen jälkimaailmalla.
MolSfirmat olivat jo tietoisia Hit­lerin
julistamasta '*Drang nach Os-ten"-
ohjelmasia, jQk^ oli itään koh­distuvaa
hyökkäyssotaa ennakoiva.
Todeiinäköisesti se soveltui Cham;
berlainin suunnitelmiin erinomai­sesti.
Ja tietysti olisi oliut vielä pa­rempi^
jos Neuvostoliitto olisi anta­nut
Hitierille muodollisen aiheep
hyökH^^pdan almttan^^eeo.. Tämä
on merkittävä näkökohta muistel-taejsav
miten' l^eijvostoliitto auttoi
Espanjan tasavaltaa.
Chambeiiain oli Euroopan finans­si-
ja teollisuusmaailman merkittä­vimpiä
taustatekijöitä. Ja j u u r i se
eliminoi sen mahdollisuuden, että
hänen johtamansa tory-hallitus oli­si
suostunut tqimjmagn.tehokkM^^^
lasistie;) aggres£(iivi^ta toimintaa
viaslaftD. ?sj/j?bjassa. tlän toivoi ta­savallan
tuhoa.
Ainoa keino, millä Englannin
suhtautuminen Espanjaaii Olisi saa-u
muuttumaan, olisi ollut Englan­nin
oma, sis^lnei^i nppositio. |inglan'
nin työväenliike ei sellaiseen kyen­nyt.
Ja miten se olisi kyennyt, kun
sen jo^tajis^luian ei pystynyt
kemään, mikä oli koko maailmaa
uhkaamassa. —
Ranskan hallituksen ehdotuksesta
Kansainliitto hyväksyi ns. puuttu-matlomuussopimuksen,
joka kielsi
kaikkien valtioitten puuttumisen
Espanjan kansalaissotaan. Sen mu­kaan
olisi kaikkien valtioiden pitä­nyt
demobilisoida Joukkonsa Es­panjasta,
Olia lähettämättä minkä­laisia
sotatarvikkeita kummallekaan
sotivalle osapuolelle jne. Sopimuk­sen
noudattamista valvomaan valit­tiin
ns. puuttumattomuu&komitea ja
sille päälliköksi suomalainen ken­raali
Bmno Jalander.
Ranska varmisti rajan.«a niin tark
kaan, että tasavallan puolelle oli
malidoton tuoda minkäänlaista
• (JatKuvi seuraavalla sivulla)
[il-
DOLLARI JA PUNTA
PURISTUKSESSA
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Olga Ueiirickson, Toronto, O n t ,
täyttää maanantaina, heinäkuun 25
päivänä 79 vuotta.
S. Hellsten, Vermilion Bay, Ont..
täyttää keskiviikkona, heinäkuun 27
päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-
/ain onnentoivotuksiin.
LiibpurQI^ tap»iö
täytevaaleissa
Carmartheh, Wales. — AValesin
kansallispuolue voitti torstai-iltana
ansimmäisen paikan alahuoneessa
Carmaithenissa toimitetuissa täyie-vaaleissa,
jotka muodiostuivat murs­kaavaksi
tappioksi haliitsevalle lar
bourpuolueelle. .
Walesin kansaliispuolueeri, Plaid
Gymrun ehdokas Gwynfor Evans sai
alustavien tulosten mukaan 16,179
ääntä. Labourin ehdokas sai 13,743
ääntä, liberaalien ehdokas 8,650
ääntä j a konservatiivien ehdokas
2,933 ääntä: MaaKskuuh parlament­tivaaleissa
labourin saahia enem­mistö
tässä vaalipiirissä oli 9,233
ääntä. Täytevaalit olivat ensimftiäi-set
parlamenttivaalien jälkeen, ja
ne jouduttiin toimittamaan lady
Megan Lloyd Georgen kuoleman
johdosta.
Walesilaiset nationalistit, jotka
vaativat omaa parlamenttia ja i t ­senäisyyttä
kansainyhteisön puitteis
sa, juhlivat kaupungin kaduilla tu
losten julistamisen jälkeen ja lau­loivat
walesilaisia virsiä. He osoitti­vat
raivokkaasti suosiotaan Evansil-.
le, joka julisti: "Tämä merkitsee
suurta kansallista heräämistä. Tä­män
jälkeen paHamentin' myöntä
mistä Walesjlle ei enää voida vii­vyttää."
\Yales on ollut Englapniiv
kruunan alainen 430 vuotta.
Ranskan johtavat finanssipiirit
ennustavat vaikeuksia USA:n talo­udelle
ja dollarille r - s e k H saman
tien koko länsimaailmalle, kertovat
Pariisista saapuneet sähkeet. Eivät
nämä puntaroinnit perättömiä ole.
USA on selvä.sti epäonnistunut mak
sutaseensa kroonillisen vajauksen
korjaamisessa. USA:n kultavaranto
oli heinäkuun ensimmäiselle viikol­la
päättjrnecllä katsauskaudella 13.
434 miijooiiaa dollaria, mikä mer­kitsee
sitä, että U S A : n kultareser-yit
ovat supistuneet vucden alusta
noin 300 miljoohalla dollarilla.
Tästä ktiltamäärästä Ranska on kaa­pannut
noin puolet. USA:n kulta-reservit
ovat nyt alhaisimmillaan
sitten vuoden 1938 syyskuun 14 päi-vän.
Washingtoriista on saapunut huo-iestuttaviä
tietoja maksutaseen ke­hityksestä.
V i eM tämän vuoden a l ­kupuoliskolla
USA: n hallituksen
asiantuntijat arvioivat, että kuluvan
vuoden maksutaseen vajaus jää
500—1.200: miljoonaan dollarin
välimaille^ yiimeisimmät raportit
kertovat, että tämän vuoden mak­sutaseen
vajaus noiisee iähes 2 ker­taa
suiiremnriaksi kuin Viime vuon-nai
eli nipin 2.500 miljoonaan dolla­riin,
USA:n vienti nousee kuluvana
vuonna vain 9 %, muita sen sijaan
tuonti 15 %; Tämä supistaa kaup­pataseen
ylijäämän 4.000 miijoo:
naän dollariin, mikä on ainakin 1,5
miljoonaa dollaria vähemmäh kuin
viime vuon!.a. Ameriiikalaista pää­omaa
on virrannut ulkomaille pal­jon
enemmän kuin presidentti John
sönin rajoilussuosituksiet ovat edel-lyttäneet.
J a kaiken kukkuraksi
Vietnamin suunnattomasti paisu­neet
Ja paisuvat sotalaskut ratkai­sevasti
lisäävät maksutaseen vaja­usta.
Rankalainen talouslehti Econo­mist
de Paris kysyy: "Tulee mie­leen
kysymys/onko Johnsonin hal­lituksen
lofputulos oleva yhtä tu­hoisa
kuin Hooverin ja emmekö ole
itse asiassa olleet lamakierteessä
viime helmikuusta lähtien itse sitä
tajuamatta." Suuren ranskalaisen
rahoitusyhtymän Society d' Investi-mentsin
johtaja P. Fournier on lau­sunut
että "toimenpiteet: joihin on
ryhdytty U S A : n ja Englannin mak­su
tase Vd ikeuksien peittämiseksi o-vat
turhia niin kauan kun pidetään
kiinni niistä Virheistä ja erehdyk­sistä,
jotka aiheuttayat vajaukset
ja pitävät niitä yllä. Niiden aihe­uttamat
takaiskut haittaavat piari
koko läritisch maailman taloutta".
Englanniiv taloudellisesta kehityk­sestä
kertovat uutiset- ovat yiela
paljon huolestuttavampia. Viralli­sen
raportin mukaan Englanti mOr
netti kesäkuussa valuutta- ja kulta-reserveistään
49 miljoonaa puntaa.
Todellisuudessa menetykset olivat
paljon suuiemmat. Luonnollisesti
Wilsonin hcllitus pani tämän pää­asiassa
merimieslakori syyksi. Näin.
ei kuitenkaan ollut laita. Lakon
vaikutukset saattavat tosin tuntua
^elä paljon myöhemmin. Wilson
on itse syypää siihen että merimies-lakko
venyi niin pitkäksi kuin se ve­nyi.
Englannin valuuttavaranto su­pistui
kesäkuun lopussa 1.170 mil­joonaan
puntaan eli alimpaan l u ­kuun
sitten viime tammikuun. Ja
nyt olisi pitänyt olla käsillä hyvät
kuukaudet, sillä punta joutuu nor­maalioloissakin
puristukseen taval­lisesti
syksyllä. Viime vuosien viisi
puntakriisiä ovat sattuneet syksyk­si.
.•:^,
Kr as
Argentiinassa on tapahtunut val­lankaappaus.
Presfddn.ti Arturo
l i i l a n perustuslaillineQ hallitus on
syösty vallasta, kongressi, paikalli­set,
elimet ja poliittiset puolueet
hajotettu. Uusi väliaikainen presi­dentti
kemaaliluutnantti Juan On-gania,
joka sai vallan sotilasjuntan
käsistä; tulee johtamaan maata
'vallankumouksellisten sääntöjen"
mukaan, kumoamalla näin Argen-tiinin
pelastuslain, jolla on ikää y li
sata vuotta.
Uusi sotilasvallankaappaus tähtää
Argentiinan edistyksellisiä voimia
vastaan. TaantumukselIinen-&oiilas-juntta
on viimeaikoina avoimesti
tuonut ilmi presidentti Illiajle tyy­tymättömyytensä
ja sanonut hänen
npudattamäansa politiikkaa — liian
"pehmeäksi'-. Tämä "poliiiikan peh­meys"
oli siinä, että presidentti
Allia tultuaan vakuuttuneeksi, että
voimatoimerpitein on mahdotonta
tukahduttaa vasemmistovoi mia
aloiiti taistelun uusperonisteja, so­sialisteja
ja kommunisteja vastaan
pääasiassa poliittisin keinoin. Pre­sidentti
Ulia pyrki lyömään vasem­misto-
oppositiovoimat sisältä käsin
ja toisaalta lujittamaan yhteistyötä
oman puolueensa — kansallisradi-icaaijsen
kansanliiton ja oikeistosii­ven
kanssa. Mutta tätä seuranneet
tapahtumat osoittivat, että hänen
taktiikkansa tässä suhteessa epäon­nistui.
M i i a tulee, peronismiin, niin kai­kesta
huolimatta tätä liikettä on
sanottava edistykselliseKsi imperia-:
lisminvastaiseksi kansanliikkeeksi.
Sen perustan muodostaa teollinen
proletariaatti, ammattiliittoihin kuu
luva työväestö, jonka luku nousee
kolmeen miljoonaan. Syvän poliit­tisen
kriisin oloissa libsrarliporva-rin
Arturo Illian poliittinen ohjel­ma
ei voinut tyydyttää Argentiinan
vasemmistovoimia. Maassa kaivat­tiin
vakavia sosiaalis-* aloudellisia
uudistuksia joihin presidentti l l l ia
eisosiaalisesti ajattelevana henki­lönä
ei lähtenyt. Kadotettuaan laa­jojen
kansanjoukkojen kannatuksen
llliasta tuli helppo saalis oikeisto-aineksille.
Ratkaisevaksi koetinki-veksi
muodostui yleislakko kesä­kuun
alussa. Jos presidentti olisi
tuolloin kuunnellut työkansan ääntä
heidän oikeutettuja vaatimuksiaan,
olisi hiinen asemansa lujittunut.
Ulia teki aivan päinv'astaistä ja an-lautui
sotilasjuntan käskyläiseksi.
Nykyinen- väliaikainen presi-dent.
i Juan Ongnnia puhuessaan,
vuosi sitten amarikkalaisessa soti-iasopistossa
West Pointissa lausui:
"Kaikkialla missä syntyy sotilaalli­nen
tyhjiö, sotilaiden on se täytet­tävä".
Nyt sotilasjuntta, [katsoi ai­kansa
koittaneeen Ja' päätti ast^a
poliittiselle areenalle. Tässä yh­teydessä
voidaan sanoa, että; ken-raaliluutnai.
tti Juan Ongania vuon­na
1962 johU soaiasvallankaapr
pausta presidentti Mariat! Guidoa
vastaan.
Washinglonissa puolestaan annet­tiin
ymmärtää, että vallankaappaus
tuli amerikkalaisille yllätyksenä;
Oikeiston sotilasdiktatiuirit ovat
vallassa Brasiliassa, Boliviassa, Pa­raguayssa,
Guatemalassa, Honduras-,
sissa, Nicaraguassa ja Haitissa. Nyt
.niihin liittyi Argentiina.
Vallankaappauksista puheenollen
kirjoitu New York Times kesäkuun
29 pnä: "Tosiasiaksi jää että.USA
tuki moraa!ises.i ja antoi aineellis­ta
apua Umberto Castello Brancon
hallituksellt ja entiselle armeijan
esikuntapäällikölle Brasiliassa. Soti­laskaappauksien
kannattajat Argen-nassa
pitivät tätä enteellisenä ja
olivat varn.oja, ettei Yhdysvallat
vastusta vallankaappausta Argentii­nassa."
Mutta käytäntö on aivan- selvästi
osoittanut, ettei yksikään sotilas­juntta
pysty ratkaisemaan kärkeviä
sosiaalistaloudellisia ongelmia, jot­ka
vyörynä nousevat eteen latina­laisessa
Amerikassa. .Tämä pätee
myös Argentiinaan nähden;
aUekirjpittayat
uuden sopimuksen
Trail, B . C . — ; Viime hetken neu­vottelut
Cominco Limitedin ja
Mine-Mill union edustajian välillä
näyttää maanantaina välttäneen
5,000 työläistä käsittävän kaivos-mieslakon.
Maanantai-iltana julkaistussa yh--.
teisessä lausunnossa yhtiön ja union
neuvottelijat sanovat päässeensä pe­riaatteessa
sopimukseen uudesta
työehtosopimuksesta. Tiistaisessa
kokouksessa oli asianomaisten mää­rä
laatia memörandumi sopimus­ehdoista.
Comincon jä Mine M i l l i n työehto­sopimus
päättyi kesäkuun 30 pnä.
Neuvottelut ajautuivat umpikujaan
pian sen jälkeen, Union toimesta
annettiin sunnuntaina 48 tunnin
lakkovaroitus, mutta neuvottelut
olivat sitä ennen jo alkaneet uudel­leen.
Lääkintäskandaaii,
USAn vajaamielisiä
koe-marsuina
Boston. — Amerikkalaiset lääkä­rit
ovat suorittaneet läätetieteelli-siä
kokeita sadoilla asioista tietä­mättömillä
potilailla ja käyttäneet
henkisesti vajavia lapsia inhimilli­sinä
koemarsuina, väittää muuan
Harvardin yliopiston professori.
Harvardin yliopiston lääkelieteel-;
lisen koului.' nukutusöpin tiitkiraus-professori
tri Henry K. Beecher on
luetellut eräässä lääketieteelliseo-sä
aikakausjulkaisussa 22 esimerk­kiä
epäeettisestä lääkärintoimien'
harjoittamisesta.
Vanhemmat antoivat luvan, että
heidän henkisesti vajaakykyisiin
lapsiinsa voidaan ruiskuttaa tai is­tuttaa
suun kautta erästä virusta'
laitoksessa, jossa esiintyi säännölli­sesti
maksatulehdusta, kertoo Bee­cher.
"Mitään ei kuitenkaan ilmoi­teta
siitä, kerrottiinko vanhemmille
kokeeseen liittyvistä melkoisista
vaaroista"- hän lisäsi.
Kirjoittaja jatkaa: "Kokeiden suo-,
rittaminen ihmisillä on synnyttänyt'
toisen maailmansodan jälkeen joi-^
takin vaikeita ongelmia, kun poti-:
laita käytetään koekaniineha yhä l i ­sääntyvässä
määrin, vaikka on i l ­meistä^
etteivät he suostuisi kokei­siin,
mihin heitä todella käytetään.'
PÄIVÄN PAKINA
n-teiden
välillä. Kilpailu muuttaa
markkinat Neuvostoliitossakin
yhä enemmän ostajain mark­kinoiksi,
mikä on omiaan mui­den
tekijäui lisäksi kiihott^^^
maan neuvostoteollisuuden tuo
tantoa sekä laadullisesti että
määrällisesti.
Kehitys kulkee todella seit­semän
peninkulman saappailla
eteenpäin Neiivostoiiitön ta-iouselämässä
|a mikä täl^keintä
se kehitys ori: jo saavuttanut
sen tason, missä yoidnän lisään­tyvässä
määrässä 'fciijinittäfi
huomiota ei vain ihmisen tai?-
enemmän ja ennen kaikkea entistä parempia tuotteita saman- peiden tyydylttämis6eh, vaan.
gi^^isesti kuin Neuvostoliiton ulkomaankauppa Aiyös t^rtiän myös kUlittustayaräin .laadun
al^n tuotteide;|i alalla kasvaa lisää '^uvostoihmisen mah- ja asukkaiden mukaviuvk^
dollisuuksia valita oman ja muiden maiden parhaiden, tuot- parantamiseen.
Eräs väärään kasvanut tai kas­vatettu
yhteiskunnan hylky murha
si tyrmistyttävällä tavalla 8 sai-raanhoitajataroppilasta
Chicagos­sa.
Sen johdosta on pidätetty ilmei­sesti
rappioasteella oleva 24-vuo-tias,
Richard Franklin Speck joka
on yrittänyt suorittaa itsemurhan.
Lääkärit yrittävät tehdä kaik­kensa
pelastaakseen hänen hen­kensä,
jotta voidaan, mikäli syy­tös
voidaan toteen näyttää, tuo­mita
mies joko mielenvikaisten
parantolaan, mikä ei tunnu mah­dollista
tai elinkautiseen vanki­laan
tai sähkötuolissa teloitetta­vaksi.
•'•
Kaikki tämä on "luonnollista"
asian käsittelyä. Kukaan ei näe
.mitään pahaa siinä, että kauhistut­tavista
murhista pidätetty henkilö
on pidätetty, ei siinä, että mur­hista
epäillyn miehen hengen pe­lastamiseksi
tehdään kaikki mah­dollinen,
että häciet voidaan tuo­mita
maassa voimassaolevien la­kien
mukaan — sillä kuten sano­taan,
yhteiskunnan velvollisuus on
suojella muita kansalaisia murha-miehiä
vaataan.
Meillä ei ole luonnollisestikaan
mitään vastaansanomista siitä pe­riaatteessa,
vaikka lukeudumme-kln;
kuolemantuomioiden vastusta­j
i i n yleensä sillä perusteella, että
se ei sovi nykyiseen atomivoiman
j a avaruustutkimiisten aikakau­teen
.eikä liioin estä rikollisia te-
ISQja. - '.'
Se yksityisten rikoksista j a r i ­kosten
käsittelystä.
Mutta viiihepäivinä. on julkisen
sanan palstoilla virinnyt erittäin
Vill^as keskustelu siitä, onko Poh­jois-
Vietnamin valtiolla oikeus ve­tää
oikeuteen ja mahdollisesti ran­gaista
niitä, jotka ovat paliimpien
murhamiiesten lailla pommittaneet
heidän asuntojaan teitään, koulu­jaan,
sairaaloitaan ja muita laitok­siaan
sekä tappaneet ja haavoit­taneet
tuhansia viattoniia ihmisiä.
Luottaen "väkevänunän oikeu­teen"
amerikkalaiset sotapoliitikot
uhkailevat, että jos Pohjois-Viet-namissa
kiinni saatuja Yhdysvalta­laisia
lenUijiä vedetää;i sotarikok­sista
syytettyinä oikeuteen tekosis­taan
vastaamaan, "siitä^voi seju-rata
tuhoisia seuraahiuksia"
Liittyen samaan sotahuuhkajien
kuoroon, Canadan torypuolueen
johtaja John Diefenbakerin ker­rottiin
Calgaryssa sanoneen, että
pelkkä "esitys amerikkalaisten Ien.
täjien oikeuteen vetämiscsstä ja
teloittamisesta voi aiheuttaa tuhoi­sia
seuraamuksia, ei vain Pohjois-
Vietnamille, vaan koko muullekin
maailmalle."
Tämän perusteella lakidiiesko-
Icemuksistaan ylpeilevä mr. Dief-enbaker
on ilmeisesti sitä mieltä,
että amerikkalaisilla on väkeväm-män
oikeus — todella jumalalli­nen
oikeus lähettää sotaa julista­matta
lentäjiään pommittamaan
naisia, lapsia ja vanhuksia; tuhoa-maan.
koulu ja, sairaaloita asuntoja
ja muita paikkoja — mutta Poh-jo|
s-Vietnamilla ei ole mitään oi­keutta
omien kansalaistensa suo­jaamiseksi.
"Yhdysvaltalaiset sotahaukat
ovat kehittäneet kokonaan oma­laatuisen
"maailmankatsomuk­sen".
Heidän mielestään Pohjois-
Vietnamin miljoonat ihmiset, s i ­viilit
mukaanluettuina, ovat hei­dän
panttivankejaan!
Kun Vietkong-partisaanit antoi­vat
joitakin kuukausia sitten kovia
iskuja amerikkalaisille asevomille
Etelä-Vietnamissa, niin Washing-tonista
lähetettiin erikoisia pom-mitusjoukkoja
Pohjois-Vietnamiin
rahkaisuretkelle. Sanan varsinai-
: sessa mielessä amerikkalaiset so-taseikkailijat
ovat omaksuneet hit-leriläisen
"panttivanki-" ja "ran-kaisuretki-
menetelmät" käyttöön-sä.
Kun sodan eskalaatiot eiyät ole
saaneet vietnamilaisia polviUcen,
niin amerikkalaisten toimesta kat­sottiin
ajan sopivaksi aloittaa Ha­noin
jaHaiphongin "panttivanki-alueiden"
pommitus. Ja kun jenk­kien
"vanki' kieltäytyy "puhumas­ta',
hänet työnnetään helikopteris­ta
maahan kuten ph selitetty.
Amerikkalaiset antavat riemusta
kirkuvia "voitonuutisia" siitä kuin­ka
paljon tuhoa^ja hävitystä ai­heuttavat
heidän pommittajako-neensä
Haiphongin ja Hanoin seu­dulla.
Heidän mielestään on sitä
parempi, mitä enemmän tapetaan
vietnamilaisia — vaikka Washing­ton
ci ole mitään sodanjulistusta
kaan antanut.
Ja kun Yhdysvaltain imperialis­tit
puhuvat "rauhanrakkaudes-taan,"
niin se palauttaa mieleen
kuvan rosvojoukkueesta, joka mur­tautuu
asuntoon, tappaa osan per­heen
jäsenistä ja sanovat sitten
pyssyllä uhaten perheen "päälle",
että ollaan nyt ystäviä ja katso-,
taan, mitä tästä kullekin voidaan
jakaa. •
Chaplin sanoi eräässä tunnetus--
sa filmissään, että tappaminen ei
kannata — 'pienessä mittakaavas­sa".
1
Mutta Nyhrenbergin oikeuskuu-lustelussa
todettiin yhdysvaltalais­ten,
brittiläisten, ranskalaisten j a
neuvostoliittolaisten toimesta^ että
sotarikoksiin syyllistyneet saksa-"
laiset ovat vastuussa teoistaan,;
että he eivät voi välttää rangais­tusta
sillä perusteella, että Hitler
tai joku muu korkeampi "taho"
antoi heille komennuksen sotari­kosten
tekoon.
Se on ennakkopäätös, jonka to­teuttamista
ei voida kieltää, nyt,,
jos sitä ei voitu kieltää toisen •
maailmansodan päätyttyäkään.
Yhdysvaltalaiset lentäjät voivat
välttää joutumasta sotarikoksista
vastaamisesta kahdella tavalla:.
joko hallitus ei lähetä lentäjiään
toisten maitten kansalaisia ja
omaisuuksia polttamaan, tai yhdys-valtalaislentäjät
kieltäytyvät sel­laisia
tekoja suorittamasta.
Ja mikäli vietnamilaiset lentä­jät
pommittavat yhdysvaltalaisten
asuntoja, kouluja ja laitoksia; tap­pavat
palo- ja muilla pommeilla
Yhdysvaltain siviilejä, naisia, lap­sia
ja vanhuksia, silloin voi Wash­ington
"kostaa" ja vetää •kiinni '
saamansa vifetnamilaiset ilmaros-vot
vastaamaan teoistaani Yhdys­valtain
oikeuden edessä.
Eik;ö jo ole aika saattaa "jouk-"
kotappajat" samaan asemaan y k s i ­tyisten
murhamiesten kanssa?
jokatapauksessa, mikä on hyvä-"
kanalle; sen luulisi kelpaavan ku- '
KbUekln; - Känsäkoura'" :