Vapaus, June 9, 1953

              Siv«4 Tiistaina, hes&k, Op,-^ Tuesday, June 9,1B53
Englanninkielen ^
opiskelunurkka
* • *
Tassa nurkassa julk^ tiistain numerossa viikon
llit^^ englanninkielen opiiskelemista varten. Jos opitte lausu*
linaiui, kirjoittamaan ja muuten käyttelemäan ainakin kolme
^ä6|>giv2s?3, opitte ^ten vuoden mittaan tuhatkunta sanaa;
^IKa. inuodostavat melkoisen 'pohjan englanninkielen taitonne
Bdelto kehittämistä'varten.
iivBmAtaiosTVBktA
I
Im
IV
I
- f m > f m,
^ .1 ;oBtuu)ti «pe»k EnglUb Cai känät
qäfk |ng|U(b) «iijO^ puhua
v i i taiaiOt, read, EngUfih veli (ai
Vlii>9i>tMtaiflMtJtel)'m en osaa
I«)sa« e ^ ^ i l » , «iHn.'
.J^EäiSlfb^ia^/m otber languages.
^dIi9^«oxtoin:4lke«ii3p qplifc Inglljth
i^/SU^vi^t jty6pa)a«sa englantia "ja
^oiil|; nvOta.kfeliä.
''^ebop^nalla tarkoitetaan kauppa-i^
ttotla, myymaiä$> työpajaa, verstas-
1 aOidiiit^^ mainitaan sanan multa
^iTa gQ:ik«fi>iaS' (tu got; ((bapplng)'
ildie&nfl-ostok^.
I To talk;«I)cp. (iu taak sbap) Puhua
I'Aiopkeeper (ShapkUpör) kauppias.
|. f^Jlfter (sbapliftdr) myymäläva-
>|,^0 fib«!P (tu sbap) tehdä ostoksia.
I cannot taik to, th?m, (ai jkänai
taak tu dhem) Minä c» osaa puhua
heille.
a db not understand/Uieo). (ai duu
nat anddrständ dhem) Minä en ym­märrä
heitä, ,
I-have to go to schooI to learn ISng-lish.
(ai Mv. to gou to skiuil tu,l6m
ingllBh). Minun on mentävä kouluun
oppimaan englantia, ' . . ^
X come into the classroom,;,(al kam
intu dhe klasruum) Minä tulen luok­kahuoneeseen.
The teacher stands at the, table.
<i£he tiitshör ständs ät dhe teijDl) O-pettaJaseSsoo
pöydän luona.'
The students slt dovm : on: thelr
Chain. <(dhe students. sit ,da^n an
dheer tsheers) Oppilaat Istuvat tuo-leihlnsa.
^glanninklelen mukaan; ^istutaan
alas (sit down) ja ^seisotaan,'tai nous-.
taan ylös^istand up) mutta^kosk^ se
el ole suomenkielen käytdn mt|kaista
on näiden termien kääntämisessä;
noudatettu: suomenkielen käy;ttöä.
So-long tili next week! '
SAKSAN SOSIALISTIT
NEUÄN
^ALLAN NEUVOTTELUA
r
\im s
) 1
Ji
)
1
« 1
1
1
ii
f
,i1 -
•iti;
'•1
1
1!
il
'I
laofm, ^ Erich Ollenbauer, Länsl-
^ksap i^^iaUdemokraattisen puolu-
Jphtsja Ja IContrad Adenauerln
itukseiä volmakkahnman opposi-päämies
o n asettunut Joihtamaan'
^^fluitlfniU(t9, minkä mukaan kolmen
Iriikdmisslonerln ot\ tavattava <Neu-frostoWt(
»( vastanimitettyä (ylikomis-
^<met1ä-?V1adlmhr Semjonovla Saksan
iaiiten yivUstfimisen kysymyksestä. ,
5'Ollen^er on sillä kannalla, ^ttä
fiM^n ivdi^ttämlnen saattaa tapah-i
u A y i f t l n t f ^ ehdolla, että neljä suur­valtaa:
s^&sta keskustelevat Ja «opi-uer
ja hänen sosialide-
L'|)Uoltf^ibsa pyiiir helUt-^^
itu^tei^t. $vr<q^ !Puo-i
n 'Sopimusta ja Sonnin
i^ta liittolaisten Icanssa
«atkalsuh^ slk«»,ir kyoy^^ks^
i OU$ n l i^U9lUl'ii«<jänsuiln^ 'n
ylikomi88liOnei^eQ,:kokoontuml8ta suu-jtessa
<va&iko1u)uki^ Blelefuidessa,'
ittftii^Wq^allfla«|a..OUentaauer tul-jUtä
seffi^movto nimityk8en'lttä-6ak<-
yUl5PJW«iQ,n^eiWj'l^ ti-gi^
Uuud^ aktmBolda uudelleen tais-itktt
flSttroopan Puo}u8tu8yhtelsS8opl-
IniiiiitÄ iat^aä Icäynrnssäolevaii vaa-
Utalste^ön älKana."
i
5
• « .
s
Samaan aikaan on Saksat}^
demokraattinen puolue eslit^^t^ lail­lisen
vetoomuksensa, ja väitteensä
Länsi-Saksan perustuslt^ioikeudelle
Karlsruhessa Bonnin parlamentin ra­tifioinnin
pätevyyttä vaataan >J^o-pan
PuolustusyhteisösopimuksMi ky­symyksessä.
Ollenhauer 'Vakuuttaa,
että "sosialidemokraatit eivät milioUi-kaan
näitä sopimuksia tule. tunnusta-:
maan.laillisiksi. . , • v: , V '
; Ollenhauer ei jättänyt mitään epä­selväksi
sen suhteen, etteiicösosiall-deihoiuaattinen:
puolue tule< ^ y t t ä -
mään Saksan yhdistämiskysymystä
pääfu^metlttina vaalitaistelussa pyr-!
kimyksessään heittää slvuim'/id9nau-'
erin kckoomushallitulusen.
Sylvia tykkää
pUdnieläimistä
Haloo Setä:
Terveisiä taas täältä. Tänään oh
lomapäivä. On ollut kiirettä koulun­käyntiä
nyt, mutta pian tulee kesä­loma.
Laitoimme j>erunoita xnaahan viime
lauantaina. Minä sain koulusta pu-vatettavafcsl
näyttelyä varten, mikä
najuurlen Ja kidcklen xiiemeniä ka«-
on .ensi :i9ki^nä. 0 v ä t ne ole «ikein
byvääp [aOKtun vielä päässeet kun
pn ollut usein y^Hialloja,'
Tammisen .£etä toi meille euuren
laatikon.' >Jcomeit3i raparpereja. Me
olimn^e Jo omamme syöneet. Ne ovat­kin
erittäin hyviä. jKUtos setä. Mi­nä,
.sisico Ja veljemme katkomme nii­t
ä valmllEsllbeittoavditen. '
Meille tulee pian pieniä kananpol-jKasia.
iNiltä oniiauska ihoitäa ja kat­sella.
Me näimme pienen peuranvasikan
|coulumatkallaj' Voi Inilnka kaunis
eläin se on! I7äimme myös pilktcisian,
mutta emme menneet sitä lähelle. .
Isä sai pikkulinnun kiinni. Siltä
oli jalka iiolkkl. Sitä hoidettihi vä­hän
aikaa ja sitten se iJäästettiin
vapaaksL
Sylvia Halonen,
Sprucedale, Ont.
Babes Drug Co.
I — s KAUPPAA —
Srattite. Marie Ontario
BCA Victor Radioita
jNyal-lääkkeitä
ISarMlaeff vanaio UUUtkdtB.
^stitihukset täytem» .
kuoteUisati.
.«..
f
•f f» I
\ «
t
»
t
I
I
•
• s
%
%
»•
<
t
I
I
«
I a
I
I t
«
I
1
<
4
<
I
I
I
I
I
I
»
I
1
)
AilMertasta safli^aän
200,000 tynnyria
oljya paivassa
Calgary. *— Touk<^ 25 päivään
päättyneen viikon aikana tuotettiin
Alliertassa öljyä keskimäärin 200377
tytmyriä vuorokaudessa, ilmoitetaan
virallisissa tuotantotilastoissa
tannoh ilmoitetaan olleen ka
3,979 öljylähteestä. Viime vuoden vas­taavan
ajan tuotanto oli keskimäärin
207,625 tynnyriä vuorokaudessa. Joten
viime vuoteen nähden tuqta^iöa on
rajoitettu Jossakin määrin, % C D ^ ^ ai­kaan
kuin uusia öljylähteitä öiä saatu
tuotantokuntoon. OI Jyn tiiota^toa
säännöstelee maakimnan Ö^Iäula-kunta.
•.• ' -'^A':,
Kuluvan vuoden kolmen ienslmmki-sen
kuukauden tuotanto saäiyutttkul-tcnkin
uuden ennätyksen, ollen kalk^
klaan 14,207.079 tynnyriä dl^ 7.703,638
tynnyriä enemmän kuInXjBdelllsen
vuoden vastaavana aikana.' ' * -
;WORKERS' CO-OPERATIVE
ÖF NEW ONTARIO LIMITED
! • TIMMINS
^'O KIRKLAND LAKE
• SOUTH PORGUPINE
• CONNAUGHT
Gloria suorittaa
paljon Ikotitöitä
'Dear Setä;
Alita on kulunut niin nopeasti et­tei
ole tullut birjoltettua. Päivät ovat
kuluneet koulutehtävissä ja pitMn
koulumatkan kulkemisessa. Mutta
nyt voin ajaa polkupyörällä ja mat­kakin
kuluu nopeammin.
lÄ>mapäIvlnä käyn ongella, juotan
vasikoita, ruokin kanoja jne. 'Minä
olen löytänyt oiloain kauniita vUll-kukkia
ja istuttanut niitä pihamaal­le.
Olen myös kylvänyt kukkien sie­meniä,
TSssä Icuussa poikii minim leh­mäni
ja sitten minä opettelen lypsä­mään.
Täällä lähellä on sellainen joki,
että syvemmässä paikassa voi - ui-daklh,
mutta äiti on sanonut, että
vesi on Vielä liian kyhnääi.
, Nyt .oh muuten oikein, kaunista:
SireeiUt Ja^' tuomet bUkliivät jä Un-nut
vlserteleivät,
Miimmöi on sanonut; että muiden
Ilsäksl^Suomessa ktikiäiu vieiä käki:'
Tuoila^ toisella puolen .pididisfe-taan
päätä yohnapuslcurllla (liäll-dozer)
i .Puut ja pensaat menevät nu­rin,
^|tä ryslce kuuluu. ]
^^^^ : Q
•/ ."'Öprucedäie;";önt!.
Slairley Goes To
Music Festival
Dear setä:
I have a new vxitixtg desk to
tbougbt Z ehould «rlte you a letter,
l'm glad School vlll be over Inafev
vieOu. I only bope tfaat Z pssai
Mommy said, U1 pass. v e l i go to t3ie
Buffalo Zoo and for blrthday v e wm
go to Queenston fieigbts for a picnlc>
Xh June 27th I haveÄo play an ao:
cordlan solo at a Music.Piesttval Jn
Waterloo, Ontario, My plece; i ia
Brahm'8 Jjullaby.
It 15 vety oold today it Is.Bainlng
a bit, iWe are ali exdtedratknii;^
coronatton on televlskia;** *':u.^ii:,
I have a new- pet. It is anturtte.
I call hlm Bllnky. Goöd bye fortimi^.
fiblrley aiadd«,
miler Park.Ont^; - ^ i ;
Petetty
perhostoukka
Syyskesän kolea tuuli kieri Jo U»
massa. Muuttolinnuista tusldn «11
montaakaan enää pohjolan mailla;
Nyt on saatavana liikkeemme kirjakaupasta
kuuluisan taiteilijan ja laulajan
PAUL R0BES0N'IN
LEVYALBUMI
ASUMIN
jnNTA
$6.00
Tässä Albumissa on 3 kahdentoista
tuuman levyä. Ohjelma näihin levyi­hin
on otettu Paul Robesonin konser­tista
Peace Arch'illa, Canadan ja
Yhdysvaltain rajalla toukokuun 18 päi­vänä
1952.
Levytys on suoritettu International
Union of Mine, Mill and Smelter Wor-kers'in
toimesta.
TQATKAA OSOITTEELLA:
i • VAPAUS PUBLISHING CO. LTD
Hellö tytöt ja pojat:
Kiitos kirjeistänne Shirley, Gloria
ja Sylvia. KUtos myös "Anoppl"-tä-dille
"Petetty perhostoukka" kerto­muksesta,
joka JulbJtistaan tänään.
Nyt tulLkin useampia kirjeitä kuin
aikaisemmin — Ja näistä kirjeistä
iiemenee myös se miksi on viimeai­koina
oUut vähemmän kirjeitä kuin
muutama viikko sitten: Koulukllreet
ja kevätbuume on saanut tämän
osas.ton kirjeenvaihtajat Ja lukijat
vaikutusvaltansa alaiseksi siinä mää­rin,
ettei ehditä harrastustöltä ajat­telemaankaan.
Tänään Jukalstavlsta kirjeistä
muuten ilmenee, että tämän osaston
nuoret kirjeenvaihtajat ja lukijat
ovat kovin ahkerassa työssä. Koulu­töiden
lisäksi — ja koulutyö vaatii
myös paljon — tehdään kototöltä.
Lvhitetetään musikaalisia Ja multa
kj'}cyjä, käydään suomenkielenkou-iussa,
harrastetaan puutarhurin am­mattia
ja kaiken tämän lisäksi pi­tää
vielä ehtiä leikkimäänkin, sillä
myöhäistä on'enää vanhempana leik­kiä,
ellei sitä lapsena tehdä.
Sellaista tämä elämä on alusta
loppuun asti. Aina on kiirettä — on
opiskeltava teb.iiikkaa, teoriaa Ja
niiden täytäntöön panoa. Ero lasten
Ja aikuisten välillä pn tässä suhtees­sa
vain se, että lapsilla on opiskelu
päätyötä Ja käytännön opiskelu si­vutyötä.
AikuislUa on huoli elämäs­tä,
yksityisesti Ja vastuunalaisina
kansalaisina. Heidän päätehtävänään
on työnteko — Joko ruumiillisen tai
henkisen työn suoritus. Jonka lomas­sa
on jatkuvasti opiskeltava tdcnlib-kaa
ja, teoriaa, ellei mielitä jäädä ke-hityksestä
jäleUe.
•Eipä nyt muuka kuin hauskaa
kevään Jatkoa. -
ToimitUjasetä.
Perhoset ja kalkki muuUcin hyöntei­set
olivat suojautuneet ja koteloihin­sa
talvea varten, ainoastaan fileHä
ja täällä lennellen vielä jdni pediö*
nen aurinkoisena päivänä. Joku toidE-kakln
vielä mateU esUn slUoln täl­löin
kellastuneiden lehtien alta.
'Eräs myöhäinen perhostoukka iva«
litteli pikkuisille tuntemattomille tou­kille
olevansa Ihan peloissaan talven
tulosta, sillä liänen luonnollinen
vahan valmistusosansa oli jollain
tavalla mennyt epäkuntoon. Plkku-toukat
sanoivat: 'Mfe autamme si­nua.
Alä ole huolissasi". Pian be bli-vatkln
kutoneet täysin tyydyttävän
kotelon perhostoukalle ja siihen se
herpaantuikin talven ajaksi.
Pikkutoukat kutoivat myös omat
(.«jtelonsa aivan perhostoxikan vie­reen.
Mutta värhahi kevättalvella per­hostoukka
heräsi kylinyyteem Se
huoiiiasi, että. häneltä oli kadonnut
suojaava kotelo ympäriltään.
iPian selvisi kuitenkin koko salai­suus,
sillä koi-perhosia lenteli ai­van
tiheään hänen ympärillään. Ko­telo
oh . siis tehty villasta jonka
koi-perhoset .oUyat käyttäneet - ra-;
vlimoLueen. välittämättä enää yh­tään
mitään perhostoukan elämästä.
M:utta luontoäiti tuli nyt, ^vuksl
viattomalle perhostoukalle. Se teki
erittäin aikaisen kevään; Ja aurtngop
ip£| kehitti pian perhostoukasta
lölstavanvärisen perhosen, joka-suu-?
tili käntavhi, silvin lensi pois pettä-
Jtensä' koi-perhosten seiurasta. Se
ajatteli mennessään: "Ystä-vä johon
ei VQl luotaa on väiamiestäkin Icata-lampi".
AnoppL ,
Km» VSA:«totoodaan; paljon UviblilfäCaaadaaivIi^^
dalafsrt^ldirililUen kalvaisi iyöHdmilot Ylläoleva fcniT:^, Cado^i
mUU,''^$tm:^^rää& l ^ l ä s » on IcUvostyölsisteri > asaaioim ikkunat;
tlaiidoifa^o nmpeetf ja M ä s i ä on maödostum^ imnrtnitiisten kylä.
en elämästä
Neuvostoliitto
on nyt Sumnen,
nnirin ostaja
Rivimiesfen lehti
vaatii toimenpiteitä
unien
Toronto. — Merimiesten imion ri-vimiesten
lehti Seamen's IVoice, jota
toimittaa merimiesten Toronton ja
Montrealin komiteat, on saavuttanut
Suurten Järvien seilarien keskuudes­sa
hyvän Icannatuksen.
Lehden Montrealin numero vaatii
Hai 'Banksia toteuttamaan lupauk­sensa
hanklda merimiehllle $50 koro­tuksen
kutäcausipalkkoiihin jä 40 tun­nin
työviikon. "Voice" sanoo, että
Banks piti viime vuonna 'kauniita
puheita", mutta mitään ei ote sen
Jälkeen tapahtunut. Samalla se kc-holttaa
laivojen miehistöjä pitämään
kokouksensa Ja vaatimaan Banksilta
toimenpiteitä.
Rivijäsenten komitea on laatinut
ohjelman, jossa vaaditaan todellista
8-tuhtista työpäivää, riippumatto­muutta,
unlon virkailijain äänestyk­sellä
ivalintaa Ja muiden demokraat­tisten
menetelmien käytäntöön otta­mista
uniossa.
Sndbmy, Oqtaifo
New YorJdn sillat
ja tunnelit hyviä
liikeyrityksiä
New York- — Suur-New Yorkin
satamahallinnon Port of New York
Authority> hallussa olevista kuudesta
sillasta Ja kahdesta tunnelista saa­tiin
noin 70 prcs. satamahallinnon
vlmie vuoden bruttotuloista eli yh­teensä
yli 37 mUJ. dollaria. Näitä sil­toja
Ja tunneleita käytti viime vuon­na
kaikkrlaan yli 73 miljoonaa ajo­neuvoa.
Näillä tuloilla maksetuin
kaikki satamahallinnon kulut. Jonka
Jälkeen jäi vielä nettovoitoksi yli 19
miljoonaa dollaria.
Canadalaiset pääomat
ulkomailla V. 1950
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimiston julkaisemien tietojen mu­kaan
oli canadalaisilla ulkomaisia si­joituksia
vuoden 1950 lopulla mil­joonissa
dollareissa seuraavasti:
Yhdysvalloissa ...1.149
Britanniassa loi
Muissa maissa 338
Soinfi^lf^ ]^]ämme pääellnkeinp^
kalastus on: taas alkanut, HaUputIn
fpallaksrä) kalastajat ovat kaikki
ulkona ja kuulostaa, että kaloja on
tullut kohtalaisen hyvin. Kuitenkin
ansiomahdollisuudet ovat tuntinrasti
pienemmät kuin ndime vuonna. Jol­loin
hinta oli 21 senttiä pauna kau­pungissa,
kun se ny&on vain 10 Ja 11
senttiä pauna kalastusalueella.
Lohen kalastuskin on Jo alkanut ja
osa Johen kalastajista- on Jo ulkona
tässä lähellä saaren liepeillä. He ei­vät
vieiä ole pnnistuneet paljon ka­loja
löytämään, kun kalastus on vie­lä
aikaistakin näillä perukoilla.
Lohen hintaneuvottelut ovat ivielä
käynnissä. Viime vuonna oli lakko­kin
syyskalastuskaudella. Sockey I0-.
hesta. Jota pidetään parhaana lajina
ja joka tulee • aina ensimmäisenä
verkkokalastajan ' ulottuville, saatiin
viime vuonna 25 senttiä paunalta, nyt
viime tietojen muicäan on tarjous
vain 18 senttiä. Neuvottelut vielä
jatkuvat. Joka tapauksessa a/i var­ma,
että ylime vuoden ihlntaa el tulla
saamaan., sillä Columbia-joen kalas­tajat
toiselU. puolen rajaa ovat Jo hy-v
ä k ^ e e t 10 sentin alennuksen viime
vuoden;hintaan. Se on tehty huo­nontuneiden,
kansainvälisten markkl-nain
tähden.
Olihan meiUä xmlovirkailljäin vaa­litkin,
aiheutuen viime fvuoden; lakos­ta.
Yhtiöt ja vissi vähemmistö ka­lastajista;:
«yyttl unlon johtajia liian
kovakouraiiiksi puniUsiksI,' •joiden
kanssa ei^ muka-voitu neuvotteluissa
saada tuloksia; - 'ASiah näin: ollen 'ase­tettiin
vanhat Ja-uudet-virkailijat de-mökräattiisfeenr
t salaiseen - lippuäänes­tykseen.
< - Tuloksena = oli',' että entiset
Vh-kaiUjat • Jäivät tetttävlinsä yltvol-lääiseni
-ääiiten enemmistön tu^a;
iUskoteitu punainen - vgal ei näyttänyt
enemmistöä peloittavan.- .'
Pästcri-R; Snelhnaji oU täällätaos
meitä' kirköttomia valistamassai.' Hän
on Vancouverissa kerran kuukaudessa
ilmestyvän' • -•Ajan sana"-lehden toi­mittaja
ja tässä lehdessä on Jo ollut
useita meidän elämäämme koskevia
ikJrJoituksla. (Ensimmäisessä kirjoi­tuksessa
surkuteltiin, että olemme
huonoja kirkkoihm^iä, kun meillä on
Stalinin kuvia seinillä. Tähän voisi
lohdutukseksi vastata, että on täällä
sellaisiakin, jotka jo kysyvät, että ku-
}ut mies se Snelman on.
Onhan se hauskaa, että Joku meitä
huolehtii täällä maailman liepeellä,
mutta mr. Snellmanilla timtuu se
huoli olevan liiaksi sydämenasia. Hän
pappina ei huolehdi yksinomaan mei­dän
kuolemantakaisesta kohtalos­tamme,
mutta vieläpä maallisistakin,
.vaikka meillä el ole täällä mitään hä­tää,
kun elo uhkuu ihanuutta ilman
«rlpuraisUutta. Mies riepu rasittaa
vata Itseään Ulaksi.
Saman lehden maaliskuun nume-irossa
oli kirjoitus "Kommunismin
vaara", siis aivan. materialistinen
maailman asia. Mikäli tuo peloittava
kys(ymys meitä malkosaarelaisia kos­kee.
Ja kyllä kai se koskee, kun sa­tumme
olemaan suomalaisia Ja hän
juuri suomalaisia siirtolaisia erikoi­sella
paatoksella tästä vaarasta va­roittaa,
niiniähän voidaan vastata
oikein helpotuksen huokauksella, että
isitä vaaraa el herra paratkoon täällä
ole.
Nämä vanhat raa tajat, joita kiit­tämätön,
maailma aikanaan "karah-teerasl"
punaisiksi ja sinisiksi, kun he
tätä •viileyden tilassa olevaa kylämme
paikkaa raivasivat ja rakensivat tän­ne
koulut, osuuskaupan, SJ:n kult-tuurihaaiit
ja kotinsa, mutta unohti­vat
rakentaa kiricon.ja kapakan. Nä-
;mä sahkarliliset Sointulan luojat Ja
perustajat, joiden työt eivät unohdu
tämän maan historiasta, pyai nyt ol­leet
ja menneet. (Neljä heistä. 80
vuotta tä3rttäneitä, on sairaalassa
vuoteen omana ja muutamat jälellä
olevat samoista luonnonlain vaati­muksista
pian sinne joutuvat.
MJcCartl^ miehet toisella puolen
r a j ^ ovat viime aikoina etsineet
kommunisteja kouluista Ja kirkoista,
mutta on aivan turhaa voiteen haas-kaiista
treenata ketään paavin kou­lussa
niitä täältä meidän risukosta
hunttaämaan. Mr. Snellman pitää
kirjoituksessaan tällaisten katolilais­ten
hunttarien koulutusta kaikkein
tärkeimpänä, mutta - se ei kannata
tällä meidän seudulla. Täällä ei löy­dy
kommuviikkiä sängyn aitakaan,
jotta kyllä Kremlin täytyy pärjätä o-milla
ruplillaan, kuten täftiänkin -asti,
mikäli me olemme kysymyksessä.
.iNäin kun hän vetoaa meidän maal­lisiin
velvollisuuksiimme, nlhi luu­lenpa
että meidän nuorempien vas­taus
siihen olisi tällainen: Me olem­me
niin isänmaallisia, että kalastam­me
kesällä Ja rakennanune kalapaat-teja
talvella sellaisella tohinalla, että
yhdestäkin 'sapasta" on Jö työnnet­ty
Canadan kalastusteollisuuden pal­velukseen
600 uutta kalastuspaattia.
Tällaisessa isänmaallisuudessa ei
enää tiedä miten. kommuviikki sana
oikein tavataarikaan.
Maailman rauhanasiasta tuossa
'kirjoituksessa sanotaan: "Canadan
IRaUban Kongressi (Canadian iPeace
CoiigTess) on taas esimerkki siltä, ihi-i
^ t ä i l ä taholla käytetään hyväkseen
jaloja tarkoitusperiä. VlekoteUaan
herkkäuskoisia Ihmisiä tolmlittaah,
te^dkkseen heistä myös opetuslapsia
. . . ' T ä l l ä järjestöllä ei ole mitään te-kernistä
raiihan kanssa,' vaänsfe toi­mii,
yköinomaari koiiuhimistieh puo­lesta
Mioskovan valvonnan alaisena
'Jraniä on /JiiJiea lausunto koko
maailmaa Icäsittävästä rauhanliik"
keestä, jonka hyväksi^ mekin: ^täällä
nifh volmakkäasU toimimme. "Niin
yoimäkkäasti me toimimme, ettei ko­ko
^kylästä löytyi: vain 13 sellaista
•jotka eivät kirjoittaneet niineään
raubanvetöomukseen. Mitähän pas­tori
Snellman pitää rauhaa Jalom-^
pana tarkoitusperänä? iMitä tarkoite­taan
joulijaamuna kirkoissa sanoilla:
"Maassa raiuha Ja ihmisillä hyvä tah­to?"
Pitääkö pastori sitä vlekotteluna,
kun Neuvostoliitossa kirjoitettiin 97
miljoonaa nimeä maailman orauhan-vetcomukseen?
Ja mikä ön aseiellinen
voima, joka tuosta maasta aikoo mei­dän
kimppuumme hyökätä. Nekö Jä­lellä
olevat äänestyskyvyttömat lap­set?
Miksi bolshevikit vuonna 1917
antoivat Suomelle itsenäisyyden Ja
ovat sen pitäneet pyhänä tähän päi­vään
asti? Onko maailman r a i ^ n -
rakkaus rikollisuutta, jota vastaan
pastori Snellmanin Icirjoituksessa uh­kuu
tubmion uhka?
Uskonto olkoon Jokaisen yksityisa­sia.
Me kunnioitamme Konfutsenin
opinkappaletta: "Kailcki mitä te tah­dotte,
että ihmiset teille tekisivät,
tehdää se m3rös samoin heiUe."
Työläisillä el ole muita viholUsia
kuin työkansan viholliset, olkootpa he
sitten uskovaisia tai uskottoi^. —
Kirjeenvaihtaja.
Naisten kuulantyönnön
uusi maailmanennätys
Helsinki. — Neuvostoliitosta saapu­neiden
tietojen mukaan on Helsingin
olympiatclsojen kuulantyönnön kulta-tyttö
Galina Zybina Leningradin kll-paUuissa
työntänyt kuulaa 16.18. Näin
siirtyi naisten kuiilantyönnön ME
uiidelle metriluvulle. Entinen viralli.
nen ennätys 15.28 oli myös Zyblnan
nimissä. Häh oli kuitenkin Jo
nenimln'työntänj^ 15.48.
en-
S T Y U E S
Hl
Mdna tole» olemoaAnrsikenksIa tJUnän'rnalUn ipyyimiasä.*
BelänkL — (68) Itäblokin maat
ostivat taȊ vuonna yli lEoJmannek-sen
kpko viennistämme. Joka tammi-huhtikuussa
oU yli 33 miljardia
markkaa, runsaasU 17miljardia ple-nempl
kuin viimevuoden vahtaavana
aikana.
(Neuvostoliitto, on nyt suurin osta­jamaamme,
sinne vienti cm kasvanut
viime vuoden 7.3 mUJardlfitat, 10; mU-jardlin
m?'fk'rfi^*^ Vienti Täbekko-slovaklaan
on lisääntynyt 0,24 mil­jardista
0,45 miljardiin. Vienti Puo­laan
on v^entynyt 0,97 miljardista
0,82 mllJardUn jä Itä-Saksaänj 0,41
miljardista 0,31 miljardiin. (Kiinaan
on viety tavaraa 0 ^ miljardin-mar­kan
arvosta. .Viime -vuonna ndetiin
vain;mitättömiä määrial -
/RngintiTiin ostot ovat supistuneet
15,40 miljardista 7.30 miljardiin, lÄn-si-
Saksan 3,10 miljardista 1,66. mil­jardiin
Ja (Ranskan 3;83 miljardista
1,43 miljardiin markkaan. Vienti
Yhdysvaltoihin on lisääntynyt 2,88
miljardista 3,07 njiljardiln markkaan.
Suomeh ompelukoneet
HdsfaibL — Oy Tlteakoski Ab on
valmistanut. tähän mennessä Suo­messa
120,000 onq>elttkonetta ja nii­den
nykyinen tuotanto on yksi kone
kolmessa minuutissa, sanotaan yh­tiön
tiedonannossa. Noin 60 prosent­tia
yhtiön tuotannosta myydän ul­komaille,
etupäässä Neuvostoliittoon.
iten
IBS
Sisäjärvien suurin
laiva rakenteilla
I^oraln, Ohio. — American Ship-building
Co. on Ilmoittanut, että se
aloittaa sisäjärvien suurimman rahti­laivan
rakentamisen. Aluksen hinta
tulee olemaan $7,000,000 j ä kantavuus
32,200 tonnia.
Etmiisfaja buiputti
h f rhl?aiiBlf<Misplta
12MB dollaria
LofOsfm, By, — 47 vuoden ftsi
nen C!arX Uebete *ertol gcketläis
poliisille, että eräs taa
nainen vei häneltä s>etokGeIla 1^
dollaria, fcalkkl hänen s ä ä s ty
Mies kertoi 'seuraavan tarinan: laoo^^^ ^
...mn herätti luottamukseni ie. saeHtoien" 1
tamalla astoita Jotka toteutuitat 1 ^ sevn
Luottamukseni lisääntyj, kun häj igaäsi'^'^^'
Isiinnitti ahi^paitaJani 5 ja 10 doUaiä ^^ien w:i
seteleitä ja niin kotiin päästyäni jj rKing-vaiiiaj;
olivat muuttuneet 10 Ja 20 dollafe Ltjie tamm
seteleiksi., - «en ajj
Mies sanoi sitten kertoneensa nai, ^jvaltcjen
selle, että hänellä on pankissa SI2ÄS aa, jota ei vo:
Nfilnen keholtti tuomaan ne hänaij i^syi "voiko
ja hän kaksinkertalstuttaa summaa ^teellisesti
Hän toi rahat ia. nahien kääri « Juiton välil
nenäliinaan -ja ompeh sen kiinni, va. jjäaan britt
rolttaen; avaamastl sitä ennenkuin !gn jäsen, hetto
•vuosi on kulunut. Mies tarvitsi kni-^^atästä?"
tenkln rahaa Ja Inm hän sitten avasB vteri =and
käärön, löytyi- sieltä arvotonta n ä y t - K ^ ^ n parl
tämörahaa eikä mitään muuta. '^\oMen
, • 5 Toimien tasa
^ "lähejset
jäidea suurval
ji .samaan tap
äoieslcen.''
jäa vsToituksc
lut vähintään
Searmikä on ks
^ d a n edessä
ne. ailnna. • M
iataan maailir
jeteellisten tcsi
EShteiden ynn
jjluhbaseiden k
niisi.olemaan eri
enne.ntunteman
;ta saattaisi puli
jjnsamme, pari
äiiseaime sucsti
FINNISH 8TEAM BATH8
66-58 Wldmer Street
Toronto^ Ontailo
MIEHETi
Keskiviikkona Ja torstaina 3-121».
Perjantaina 1-12 Lp.
Lauantaina 1 lp.-2 a.1».
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
^ NAISET:
Keskiviikkona Ja torstaina 3-1214)1
Perjantaina Ja lauantaina 1-121^
FUBEUN Elfc 2531
PETER Ä. VESA
B. A., I X . B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
6E. 3392
1028 Danforih ^ve.. Toronto
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDX OMANNE?
ANTAKAA MESDAN AUTTAA TBZTA NAISS& ASIOISSA
ARTHUR a KIVINEN
TORONTO REAL laSTATE BOARDIN JÄSEN
38 Lawrence Ave. West Pnhelin »05464 Toronto 12, Ont
SAARUNUT YARAStbÖMME
EUZABETH BOWEN ^ ' l ]. c v | = '
325 sivua — Hinta sld. $3JS5
Nyky-Biglannin maineikkamman -naiskirjailijan rakkausromaani,
J o ^ l e k i j ä kertoo kirpeän. Jännittävästi Ja suggestiivisesti kohtalokkaan
tapahtumaketjim.
Romaanin pääaihe' keskittyy rakkaustarinaan. Jossa ihmisten riippu-matiomuusvaistbn
jä rakkauden ristiriita' on kuvattu harvinaisen sy­vällä
näkemyksellä. Harvoin ovat myös miehen tunteet tällaisessa
taistelussa saaneet niin selkeän erittelyn kuin Markien luonteenkuvas-sa
. . . Kohtalontuntuisuus tihenee sivu sivulta ja tapahtumisen alla
piilevä jäxmitys kasvaa miltei sietämättömäksi.
ELIZABETH TAYLOR
SOKKOLEIKKI
302 sivua — Hinta sid. $2.50
'"Sokkoleikki" — lahjakkaan englantilaisen kirjailijattaren ensim­mäinen
suomeksi käännetty romaani — on kertomus kahdesta rakasta­vasta
ihmisestä. Jotka kohtalokkaasti, kuin sokkosilla, joutuvat kulke-aaaan
toistensa ohi onnensa tavoittamatta.
"Elizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja yksi­tyiskohtia
i u in Jane Austenilla ja enemmän kuin pelkkä vivahdus
•Humisevan harjun' jäisen-tulista outoa tunnelmaa . . . " — Elizabeth
Bowen.
VERA PANOVA ' '
MATKATOVERIT
303 sivua — Hinta sid. $2.75
Vera Panovan, nykyvenäläisen lääkäri-kertojan, suurta huomiota
herättänyt romaani —r lämpimän-inhimillinen kuvaus sodanaikaisesta
sairaalajunasta ja sen ihmiskohtaloista.
"Kaiken minkä hän tahtoo sanoa, hän toteuttaa taiteilijana Ja psy­kologina
— pääpaino on ihmiskuvauksessa, johon taannehtivalla mene­telmällä
luodaan syvyyttä Ja perspektUviä.
Vera Panova luo laajan ja monivivahteisen kuvan Neuvostoliiton elä­mästä
ja tavoista. Älykäs havainnontekijä Ja kerkeä epäkohtienkin
arvostelija paljastuvat romaanin tässä puolessa. Tieto, että Vera Pa­nova
nopeasti on kohonnut Neuvostoliiton kirjamjaln eturiviin, el
tämän teoksen valossa hämmästytä." — Toini Havu.
RICCARDO BACCHELLIN suur-romaani
PO-jrOBN MYLLY
801 sivua — Hinta sid. $4.50
*^ertoma mahtava sukutarina, jonka taustana
elaa koko viime vuosisadan Italia kiihkeää vapauden-draamaansa, on
SrHL?^^*'^*?^*^ Euroopan viime vuosikymmenien kirjallisuudessa.
Kaikkialla, mls^ tämä suuren italialaisen kertojan teos on llmratynyt,
se on herättänyt yhtä suurta Ihailua ^ n 3 " i f S i , ! ^ ' Ä ? ^ " ^ Jännitystä ja ihmiskohtalolta. «It?? ^ a l t ^ ^ sukutarinalla on kaikki klaslllisen romaanin tunto-
^^Sro V-V.^^?!^*!^*. ? ° samalla kertaa runoilija Ja historioitsija.
f^^^^!!^'^^ meiltä-kiebtovasti onkaan historian tapah-m
S Ä S valloittava^: onkaan kerrottu Scacemin
amisemme 1
ja. feylmaän
päivältä kans
e. Joiaiuen
.Tähemmän ti
iaita vubnna
aselstmnlsl
•johtanut 1
luteen.. As
sota ja kylme
Usäicsi elin
•Ne häiritseväl
kehittämistä
mne kuti&tuvat
jaDjjne, mikä or
laiia, joutuu vai
inomaisteti liike;
Ehin:/Meidän tai
tDjnen asuntojen
ffija suurten •
äaiiseen, hyvim
Blliieen huoltoon
häiriintyv.ät.
SILDTON, Ukn
SJi Commun
DSKASING, O
IPORCUPD
fS, Harmon
LAKE
DCEDALE. Fin
LCATHARINES,
kesäkuun Z
I Filmi on yksi pt
1 täälläkin, sekä
ilukuteksti. Ele
i seikkailua. Ain
lettävän arvosteli
/ANEAUSTEN ' .-'''J-' -t^
< VIISASTELEVA SYDÄN
- 254 dvna ~ Htota sid. $2JJ0
xJ^J^^Z. »»aatoanldrjalllsuuden hauskhi klassikko - on kuo-
S Ä Ä n m ^ ^ ^ ^ P ^ » ennakkoluulo" Ja "Emma" val-o
Ä « i r . ^ ^ » t ^ ° * ^ lukevan yleisön; äsken Ilmestynyttä "Emmaa"
t Ä Ä J°»^toi^ a&ana-pqMiäna^
väl^fS^^^^" Austerdn kolmas kuuluisa romaani; monet
S K ^ tapahtumavuosi on IVL^Vf^-
v^tte kltoT^iHi^f-^*®"™^*^^ tytär Anne Elllotr on kahdeksan
rao^ « ^ « Ä K ^ " * ^ velvollisuudentuntonsa Ja kuuliaisuutensa
« t £ ^ ^ " ! kihlauksensa nuoren meriupseerin kanssa, mutta Jou-m
S S S Ä ^ ^ S ^ ^ ? ^ u u d e l l e e i v ^ L l S i s ^ 4 lä
S puoHn. mutta ennen kuin asianosaiset saavat selvffle toisten-toKo
«Tr^««^, ^»varmuuden Ja epäilyksen «n^inihin, mikä
kaikö on omiaan luomaan tarinan kulkuun mSkolsta j S Ä .
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING eO. LTD. RQ^BOX69 SUDBtlRY. ONTAMO
T
Filmi esitetään
CANADIAN
22 COLLEGE STJ
PERJANTi5
Kaks
ESITYB
hglantilm
Uusi painos
S Ah
hUniäsanr kirja (
»alle paperille j
kansiin.
[•Sinä on samalla
**4o 4x6 tuumaa
I ENGLANNIN
JA TUN
KÄYTÄNNt
IJ^APAUS PUI
69