Vapaus, June 9, 1953

              ^ 2 Tiistaina, kesäk;9 — Tuesday,'Juho 0,1953
( l l ä iM ^ r - e, 1917, JM^orized
titt'twoxA tJam maU tiy tbd Post
.fl|tlee DeiBJiaeDt» ottava. Pia>'
tttflee VKkly: TUotfays
lMiad»)r« «Bd Ctettmlayii bjr Vftpaus
RiB^älilas CompaD7 LfaL, M100-103
TcJeiifiaiSa: 'Bitsihäs <]tf<^ % ^
EOitoxtal OSiice t^iTSS-^isäxäga
E. Suksi. EOitoxVf, muoOMiUag
addre»; Box eo, BÖ^ax^,m^ui^
orizedA dyertislng » t e s upon i^pJ^njSSI
mAUSHINNAT;
Casadacsft: i vk. 7A) 6 kk. a?»
VbdyB7alIol8sa: i ik, 84» 0 kk; 4 ^
Suomcesa 1 vk, 8A> 0 kk. 47»
miBit sanovat
Yhdeksän pairää jäiellä
/l/Yhäekiätt päivää-on ^ siilien^ jojlpjnyhdy^yal^^
,.,0^6tuö)^ ^ryentääkiaksi nuorta ihmistä,mies ja vaimo, kahden
- jpiimefi pojan vimliempiat, joid^;''sy^^ ;
r r ? ^f^kip' laajempien jouklö^ ke^kuudfösa liuin m, se' h j | ^ j^/alte '
HvmnfrtKltäsityl^ Htä^ he ovat kokonaan syy f tö^
" V^tlomia uhrein.' • < • ' ' «
|^npe>)jwinnolii^
, - ^ < : - . . „ ,o*m. v iSioi ,H mdbttamista ovat vaat-in—ee—t ' m—iiljl<jo]o iiien taV^Iis*
W Uunista lisäiui P^^^
dcntehet-triUfey, ja prof. Einstein, jotka molemmat ovat, sclitt^^^^
l^t^lie uskovat enemmän Rosenbergien syyttömyysyäitöksiin, kuin
r^tS^ syttäjäinsä syyllisyy;5t^istuksiin. Tuhannet protestanttiset pa-lukemattomat
^uondattit henkilöt eri puolilta maailmaa ovat
2 dij^^i^orottaneet äänensä Rosenbergien armahtamisen hjrväk^i.
/ Jos koskaan, niin juutji näiden jäi elläolevien yhdeksän päivän
] *''iXi(lt^))lhäysv^ tarvitsee yleisen mielipiteen päi-
^ »tetuksen apua siihen, että tämä hirveä teko, tnikä jäisi lähtemättö-
> lAaltsI* tahrako historiaan, saataisiin vielä yhdennellä-
, ilil^jfietkel^ nimittäin muistettava, että prekiilentti
' ^ ^ ^ oiketB ja valtuudet täniänkuolemäntuorniph muut-r.^
Jl^U*«»-l*ahin puoli on väin sc, että yhdj^syaltoja väl^iia^Q
; (^^ojrtrplloiyat sotaiset voimat vaativat Roösenbcrgien henkeä^aiief-f^
Jiäteitaik^ttensa toteuttamiseksi ja sotaan väsyneiden kah||aj|uuk^
' J fajjkrterforisoimiseksi. " ' ii , 1? t i l I
KSEBfilAiMmiET
K u n i i a l e n s l ^^
kajnrli mUut^Vjat valoa
ovat pe pää4see( eäavutukseen miki
on; paljon iäiki^kmpi. kuin atcmln
bajoittaaiinen; • /•^.:.'-i;-#'-i:.';--;
- JRy^lsetikb^ kulutukBi^^jpmis^
^ inuodostuu hiilestä ia dU^ har­vinaisuus
jnaapailon osisss
1lhxah'!smf
^ j ^ . l i i pn
on aiirixiko; miteii
aurinioehergiaa: ; Vpidaaa^
miitia uiminen ^ i ci& täli^5inennes^<
sä oippinut sitä kelnoa.^^.T
ei siihen ole kJUnnitetty.eriJrolsta,huo­miota
ennenLuiij vasta viime aikoina.
Nyt iiuninen kääni:^y kasvien puo­leen
saadakseen selville niiden salai­suuden^
— Saturday Night, Toronto.
Jokainen NOtJaaiis^^
malainen tuntee vastcoAVi wä^\^^
•ääbi^ii^^staiiak lapsia» i
ovat j o ylellisyyttä;'
atkuu • tmiaisena, niin
käy taloudclli-
:työ-kutcn
on. lehtemme uuUstiiedoissa toistamiseen I^ei-jrotti^^^o^n-
7
V T ' " "'"^"77 '7J^~'"'^r^'y"'~'T{S"V" Qh koko maata käsittävällä ruhuja- btrgjjariskunta on joutunut sellaisen polnttisen kiristyksen Tcohtceksi, katkallaan selostanut kuinka t ä r -
^^eftäiSille on Vaikea löytää .vertaistansa. Luonnollisesti o n totta; että-^ Steä rauhan aäiiymlnen on Intian ke-
- - - - - ' . . . . - . hittymiselle. Hän kehoitti Intian
kansaa tukemaan voimakkaasti neu­voteltua
rauhaa/Joka poistaisi ris­tiriitojen
aikaansaaman Jännitvk-sen.;;-
Hän mm. sanoi: "Intia tarvitsee
maailman rauhaa eiikä paremmin
l u i n mikään muu maa. Me tarvit­semme
s i t ä voidaksemme poistaa ta­loudellisen
takapajuisuutemme, tor-juaksemme
häläbhädän Ja kehit-tää'fsenune
maatamme. Tämän suo­rittamiseksi
on ensikädessä välttä­mätön,
maailman rauha — sellainen
maailma j^iS(|k on k a i l d s t ä irajoltuk-sista
Ja esteistä Vajiaat käuppämark-fasismin
olosuhteissa harjoitettiin eläimellistä kiristystä nii-r.^^
ikj^i^^k^iaan, jotka fasistimieltsten hallituspiirien käsityskannan TKukaan
olivat syyllä ajattelemiseen". Esimerkiksi .Lapuaniiik-keeouaikana
ohranan käsissä olleet miehet ja naiset tietävät liiankin
Jiyvin^ että tällaista kiristystä on harjoitettu ihanassa Suomessakin.
^'«J^tMutta meidän tiedossamme ei ole tällä kertaa ainakaan -Supmes-l'^*^*
yhtään sellaista tapausta, missä valtapiirien taholta olisi kUöle-baarituomituille,
luvattu armahdusta, jos he "tunnustavat" Itsehsä
-^ij^Iisiksi johonkin sellaiseen, mistä he kuolemansa uhalla ovat van-iToilcet-
syyttömyyttä.
,^ RosenbergeOle on ennenkin vihjailtu kautta rantojen, että he
^'^d^svaltäiff liällit:uksen< oikeu^epärtmentin edustaja on. virallisesti
'fiyt täffläh pi^Hsl^unMn' J^tiieilla ja luvannut heille armahdusta,!
, .v,^lI;^|ä<45^*ict(«Lhe,^ty|?lvät nmiantajiksi. , tälläisi^' kir^^^
{'''^ihtniäiengniä l e i k k i m i s t ä ' n i i s s a ä n sivistysmaassa.'pitk^ti.^i-,
; "kädd^fiäHty^eikk kuUttu!"')oä'toikään, niin tämä kiristystoirnenpidc
: (Hyttysen täfini ei tietenkään kuulu tei^aaseeh,- kuten sanotaan,
^^i^ Jkaikls^^V^lläi^^fll^^^^ me liitymme^ niihin miljootlirn
..VJdJTOh JSj^yniSyyden s"uhtc^li'ön 'epäilyä aina paaviin asti.
; |^jXV<;Rösenbcl"g-pariskunnälla on kaksi pientä poikaa — kymmen-r
''^^^'iiotiaS'Michael ja örvuotias Robbie^ Vanhin pojista, vaikka onkin
i ^vjdäiJapsi, on jo niin varttunut, että hän käsittää isänsä ja äitinsä
V < olevan suuriessa vaarassa jaosaa tehdä vertailua siitä, miten k^hdel-r
9aanvhänen vanhempiaan Amerikassa ja miten kohdeltiin Tshekkoslo-
A'"^ rVäU^sa syytettyä ja itsensä syylliseksi tunnustanutta "sanomalehti*
• mieslfi" mr. Oatista. Nähtyään ja kuultuaan mr.Oafisin näköradiosi
Eisä^tt'ja5liuunneltuaan hänen ke^ TO-vuotias MichlSl^^n-
;' """Berg Idrjoilti presidentti Eisenfiowetille kirjeen, missä hän sanoo:
! > »kakas presidentti, Jjsenhower: . . ' V
; ' v^5linä'näin näköradiosta maanantaina, että mr. Oatis ei ole enää
vankilassa'Sil^1iuh/(sen'fDaan)ptesidentti antoi häneii'mentyä pois.
On isanottu,' eitä hähen Vartl¥ior^^ ^rjoitti siellä olevalle pigmentille
kirjein J9 selitti, miksi mt^.^atidin pitäisi antaa mennä [HfjI^M inu
miniäni dli hyvä asia että hähen annettiin mennä kotiin, sillä mi-nun.
käsitykseni mukaan vankila on hy\'in huono |)aikka kaikille.
^/ "Minun äitini ja isäni ovat vankilassa New Yorkissa. %Iinun
vdjeni on kuusivuotias ja hänen nimensä onRobbie. Hän ikävöi hei­tä
(vähh^mpiaan) h>vih p^iljon, kuten m
/ "Muä sai teille Oatisin näköradioesitfitymi-sestä.
,Öl(caa hyvä ja antakaa minun isäni ja äitini tulla kotiin ja kat­sokaa
ettei heille tapahdu mitään. Jos he tulevat kotiin, Kobbie ja
niinä olenmie erittäin iloisia, me tulenune kiittämään teitä hyvin pal-
. jon.'"'^', '•
: ' ' , Michael Rosenberg."
Kim'
Ml'"'
»
. |.:.
»:-•
• t •
»
»,
: t •
I
I
I .••
«
• •-• »
• I ;••
I
I
i
«
• f
ii
•»•^
s
iii
il*
'V
<^*'-
Cg 5, :
•>.'=•.,,,:
" N e * Delhi. ~ Intian Rauhankbn-gressin
pulieenjohtaja tri Kitchlew
todella; ettäf p d ^ ^
sene Ali oilu|; pp0d?ih)mf'
äkuiunur- töiosi' ö'n' \^lluk'
hitysl-je^'kbhtaiokas.
. Norjassa rakennetaan tällä hettoej^
a lentotukikohtia aivan k u u m e i s öp
ilireellä, Ja vanhoja kenttiä vahvisi
tetaan NATON-tasoa (NATO '.—-Ai-lantinliltto)
vastaaviksi^ mikä mer­kitsee,
että ne voivat vastaanottaa;
atnerikkalaiBis pommitus- Ja Joulcko-
Jenkuljetus! oneita. Andörjaan. jokai
lijaltsee Pohjois-Norjassa lähellä
Harstadia, rakennetaan lentolccnttä
-Vtlantinliiton sotilaspäällystön nxo-ranaisesti
valvoessa rakennustöitä;
ja Listan lentokenttä Etelä-Norjassa,
Bygge, läheliä Ruotsin rajaa, Jarl-berg,
Oriandet ja Plesland ovat vän4
;ioJa kerittlä, jolta vahvistetaan :NA-
- TO-vaatlmusteh multaisiksi. Norja
tulee täten saamaan kaksitoista tuki­kohtaa,
joihin raskaat sotilaskoneet
voivat laskeutua.
ioel-
4 ^ f « i t ä .
_ _^ _ t^jetta^Nor-,
itäisinidessa; vaietenVtu-y
Atianttnliiton-politiik-
!t epärohrät jö, j a päivä
pi&vsSi^i^kul^^S&a• lukumääränsä kas­vaa.
Me olemme käyhtyneet. j a me
emme pidä siitä, että Norjaan saa­puu
amerikkalaisia — he tuovat mie­leen.
Terbtöyienin Ja Quislingin ajat^'.
Oslolainen leipömotyölähien sa­noo,
e t t ä elintarviketyöläisillä on hy­vin
vaikea äsenia. Palkat.ovat alhai­set,
kaikkien tavaroiden hinnat ovat
l/jhonneet j a verot kasvavat kasva­mistaan.
;,
Tronissajainen työmies kertoo
Norjassa, olevan tällä hetkellä 30,000
iyQt&DiSL'}V<^^ on cnlr
ten työttömiä. Atlantinliiton päällys-td
vaatii,: e t tä
x&Ti Täkipisja^iyöva^^ eh-n^
uih 4n<(ldfJf°: kfctttä valmistuu.
s^sj^^ojiiy^idlu^^ tiellä; ihmisei^
v i ä ä a v ä t ; ! t ^ t ä lentokenttiä /a hR
hi^«joiikko Jsiirrefeä^
selvini j a S a n i u n seÖ4t41^ J • -^l
Näyttää tosin silÖjj^faUsuil ;toim;
Hejestad^ että Ntajaii^ U^ 7 ^ n | seJT^
Mutta- k a i k k i / s a ä t t a a ihuutttia. Kun
Paul BoUesdn kävi täällä^ koko Os­lon
kaupunki oU iiikt'2ellä. E l vain
sen takia, e t i s h ä n ön maaUman par­haita
tiassolaulajla; vaan senkin ta-
•iia, e t t ä 'hän on suuri vapaussankarL
Me norjalaiset rakaltamme vapautta.
Uhrasimme vapauden piioliesta hy­vin
paljon itdehitykseh aikana. Mo­net
meistä luulivat, että Atlantin-liittoon
liittyminen merkitsisi isän-mafin
puoliisamista. Tänään siihen
uskovat e n ä ä vain harvat, isänmaan­ystävät
löytävät tiensä raulianliik-l.'
2eseen. J a huomenna. . T ^ M . ~ B r ~ "
ToMon oSkeus
hpiäsiolisr»-
M iiiUo,^' -r- • JBrittIlSiato:,^;ÄngJö-Irar
tilaan <^^^^^^ kiisi^^^^^
ieit'iaiQ^ yrityksäs^iän^:e$taa: J^^^^
I»n2ns«»taana£ta öl^^^^^^ jojra
Tcklos oikeus k i e l t ä j H t y i a n t a i ^^
estetuomiota, jcta öljy-yhtiö vaati.
Hyijätcssään^ vaatimuksen sanoi tuo-
?^näih.; ollen
iöljyh- känsailistu^
I vetöSi:' imimii sTokion;
ilp^f^limlipp yhtiö;
Tukkopälkka $S6.71
dttaWa.: — t i l a s t o l l i s e n
toihästoh k e r ä i n ^ mukaan
oli Canadan tehdas^öläisten (tunti­j
a viikkopalkkalaiset mukaan l a ^ e t -'
tuna) kesL«"määräinen viikkoansio
viime maalisk, 1' ptiä 56.71 dollaria eli
6.4 prosenttia enemmän Imin vuosi
äilcaisemmin; .
Saman lähteen mukaan oli teh-
.dastyöläisteil,työviikonT pituus maa­lisk.
1 p n ä keskimäärin 42.1 tuhtia.
Fainnar-', joka oM vägmyt yksinäi-
Q?Tteen. matkusti kiaupunkiln. mräi
n a i m i s i i n ' j a ; l ä h t i . t i i u l e n vaimonsa
'kanssa; hev{»ella:.l»ti^^^ •-
Hesönen k^ixBa^^
kerta;^ sanoi i ä n n s ^
Hevosen k p m i ^ U i j ä l l e ^ . »T^.
nen k e r t a ' jranoiiannari;,: Hevcnen
jkompastui kolmannen k m a n "Koi.
mas-kartat;
jBMnsa.poiSciievos^ imelästä sekä ajQ.
oossa
canlt Ste. 3
»tään täälll
;^iunrssien
rgajertin öh,
rjon malidol
^ ja moni
BSieluesitykJ
!£33aan ka
jjsa tanssjjj
:aTUissa. ;.K»
yasi esitetäi
56 siinä varn
äieleiikiintois
oista yhden i
jja, • canadai
löjaaji. tiilee
aisfe nuoris
; Kurssien I
iuols^itinut V
fbdessä SCAt
nien nuorisak
a. Edellämai
nissä kutsum
tuksen? •;''?:'.;;r!^y ^M^^^^^ alaisia nuori;
— E i h ä n s e n t ä ä n hiiri ^vaarallinen laisuuteen. —
ole.- •;• ,;?;, '^v.:-;:;^';-;:;. . —
pui hevosen^
, Työtä: varten sinä ammuit hevo-sent"
.;tiedusteU ; v a l ^
morkkaahiaan. fernurieri; tjimiyyttä.
Pannari katseU; kara vai­moaan
muutaman ^rminuutih, jonka
jälkeen tiän. sanoii.: ^^^nsimmäinea
kerta.'*. Tämä» Jokeen va!mo oli lui-jaa.
E% sns y
— Nyt kxin olet merin
n i i n totta k^iteti qiai; i m S ^
kinat, mt4aim|lllä on mahdollisuus
8aa<la ^fkhÖteemlänöne; tiiiriaröjtaf J l - '
riiari vaikeukäa. Sellainen maailma
hiissä tiede j a telulikka voi vapaäs-
-U palvella' ihmisten hyVhivointia", •
Nuoren Michaelin Ja hänen ei saisi kai­kua'kutiroil^
kerran mielitään oikeutta puolustaa. Hei-
(danJtäyt ja äitinsä ^ ja riie olemme vakuut-
't(äi^ta.sii ^äi»'tulee tfnöernmiri tai myöhfcmmin tapahtumaan,
fbkrnyt-muutetaan lieidäri kuolemantuqmjptisa elinkau^ van!-
'keus(angaistukseksi.'\''^^^ ..v,.: [ i v - ' - • .j,
Rosenbergit eivät.^vl.oIla.syyllisäL'. Syylliset ihmiset eivät voi
esiintyä - sellaisella. päättäväis>*ydellä, lujuudella jä arvokkuudella,
nutä Roseotxrgitoyät kahden pitkän vuUleh aikana l^iihtyri^^ Sing
Singin kuolemarisellissä. >
Ajattelevan ihmiskunnan tunteita liikutti^ kautta.^ maailiQan sj&
%^taUs, minkä Rosenlpef^it, antoivat y|imeiseen .kiristysyritykseen.
£uten On meidänkin leiuiessänune kerrottu, <Roscnbetgit hylkäsiväit
"konikaupan", jonka mukaan he >x)isivät pelastaa henkensä, jos ryh­tyisivät
FBI:n ilmiantajiksi. Ilman mitään kiihkoilua he sanoivat,
että syyttöminä ihmisinä he eivät voi mitään atomtvakoilijoita (>aljas<
taa eika mitään ilmiantoja tehdä, ja niinmuodoin he ovat valmiina
jättämään asiansa historian lehdille siinä tapauksessa, että heidät te­loitetaan.
Näin eivät puhu syylliset ihmiset! Vain syyttömät henkilöt,
yatkautnökselliset demokraatit ja omanarvontunnosta kiinnipitävät
,/^Ifeftst ha^ Rösenbergit syyllisiä toi syyttö-
0^]^rt}ä^,a{^4f|» on siksi paljon epäilyä,;että h^i^län tej-
'^iftjksirstäan pitäisi luopua, jotta historia voisi osoittaa, mistä todell;^
Ui*-
Kahdekjsaii neUö^eM
asiiiitotilaai Icu
henkilfiä ]«)ihdeii
;' !lW*ota^ Täällä vieraillut neu-vofi^
lljittoiainen. arkkitehti' Grigori
Zahiroy, on kertonut ruotisalaisille ark-
^'iehdeille järjeistetyssä tilaisuudessa
e t t ä Keuyitetollito^ bri asuntotu<)tan-riori
'yliteydessä kököriaari'lopetettu
y1u'lkör(ien rakeritäri^
asuntotyyppi hykyism bri kaksio, jotka
muodostavat 60—65% kaikista uusista
asunnoista. Näiden kaksioiden kes­kimääräinen
lattiapinta-ala, 'johon ei
ole laskettu mukaan keittiötä, haileja,
kylpyhuonetta, eteistä Jne., on 36 ne­liömetriä.
Huoneiden korkeus on 3—
3.30 metriä.
Arkkitehti Zaharov kertoi edelleen,
e t t ä Neuvostoliiton uusissa 3 huoneen
huoneistoissa on puhdasta asuntopin­ta-
alaa 40—45 neliömetriä, 4 huoneen
asuimoissa 60—70 Ja 5 huoneen 80—90
neliömetriä. Pyrkimyksenä on saada
Jokaista henkilöä kohden 8 neliömet­riä
asimtopinta-alaa, vaikka muuta­mia
vuosia sitten pyrklriiykseriä oli
vielä vain 5 - 6 ncliömeUiä. KeitUöi-den
suuruus on 7—12 neliömetriä.'Mi­t
ä pienempi huoneisto on, sitä suu­remmaksi
tehdään keittiö, niin että
ritä tarpeen vaatiessa voitaisiin käyt­tää
myös makuupaikkana.
Neuvostoliiton laki määrää, että
asuntotalojen kuutiotilavuudesta on
5% varattava lastenseimlä ja -tarho­ja
varten. Nykyisin sellaiset rakenne­taan
Jokaiseen taloon, niin e t t ä kaikki
työssä käyvät vanhemmat voivat jät­tää
lapsensa niihin huollettaviksi,
kertoi arkkitehti Zaharov.
Vanha kylmettymis-lääke
osoittautui
kaikkein parhaaksi
Chicago. ^ Chlldren's Memorial
Hoi5pltalht lääkärit ovat asetta.iect
kokeelle kaikkein ui»lnunat kylmet­tymisen
Farantamlsen lääi*eet rin-iwkkain
vanhan parannustavan
kanssa klinikkakokeiluna ja sihiä
vanha tapa osottautul kailBiein ter
ii,okkainunaksl, , tiedoittaa IlllnoLi
.State Medical Society.
Kokeessa annettiin 159: He kylnr.et-tymisestä
kärsivälle tavallinen hoito
•l-:leiJcÄ ^Tibteessa. kylmää vettä
juotavani hyvin paljon ja jossakin
määrin aspirinia. Vissit kylmetty­neiden
ryiimät salvat sulfa-lääkHtä
Ja Jotkut kaikbfln uusimpia antlblo-tlkcja.
Läilkäi-ien havaintona on, e t t ä le­po
vuoteessa, paljon kylmän veden,
tomaatti, grapefruit- j a orenssimehu-jen
juomlseir kanssa tuotti kalkkein
nopeimman parantumisen ja tleten-
Itin oli vatsa pidettävä hy\'in toimi­vassa
kmmossa.
— Paras puhuja on sellainen, joka
saattaa' kuulijat näkemään IcorvU-
' l i a r i . — Arabialalneri sananparsi.
—• Olen kiintynyt - tulevaisuuteen
HE EIVÄT TAHDO SITÄ .
Norjalaiset eivät tunne mitään i n ­nostusta,
kun puhumme n ä i s^
Isloista tavallisten ihmisten kunssa,
.leldän Ilmeensä vaihtelevat synkkä
— huolestunut — kotkera — juro - j -
asteikon mukaan. Kalkkein pienin ön
.entokenttätölden herättämä innos­tus
maanviljelijöissä, etenkin pienvil­jelijöissä,
jotka ovat kotoisin rJUtä
:euöullta, mihin perustetaan tuki­kohtia.
Norjassa, vuorlstomaassa, on
viljelyskelpoinen maa Luilisarvolnen
lahja. Jota luonto el jakele tuhla'a-valsestl.
Voi sitä viljelijää, jok^^ Jou­tuu
myyiriääh ;maansa ! — J h ä h fpri
kuin esikolsoikcutensa myynyt Esau,
h ä n on j myynyt oikeutensa'-, Jäädä
maanvllj^UJäksi.' Mutta' lentokenttien
suunnitelijat eivät, ota, huomioon ta-loni>
3lkaLston tunteita.' He ! etsivät
'asaista maata, hyvää maata, he nyr-
1'stävät.. nenäänsä, suo- ja ' rän?ie-aame.
imivät ole määräyitcn. a^ta-
" aikaan' txiriteelllsia''nmoili joi ta;, vaan
•aa'asti laskelmoivia kenraaleja!, ja
/irkavaltaansa nojaten he pakkolu-
.lastavat kaikki tarkoitukseeri' par-lalten
soveltuvat maat. Sille ei voi
nitään. että maa. Joka. viedään, on
viljeltyä peltomaata, joka on slirty-ayt
isältä pojaUe kymmenissä su­kupolvissa.
'Byggcssä •: pakkolunastetaan • len-itokentän
rakentamista varten 17,000
maalla eli 1,700 hehtaaria maata. Se
jn l'jko seudim parasta maata.
Tronisassa pakkolunastetaan 10
maanviljelystilaa, jopa radio-ase­makin
sijaitsee tuomitulla alueella:
ie joudutaan siis siirtämään toiseen
paikkaan,
Pakkolunastajien luettelossa on
.myös Lista, viljava niemimaa F.^/Clä-
J^orjan kärjessä, missä sijaitsevat
pienikokoinen lentokenttä ja saksa-laisajalta
peräisin oleva ampumarata.
Isku kehtaa kaik'iia 15 km:n pitui­sella,
niemimaalla eläviä talonpoikia.
Eräille jää n i in vähän maata, että
he eivät tule toimeen seudulla, ja
kaksi menettää kaiken, kotinsakin.
PEDER PEDERSEN LISTASTA
— K u n rauha tuli vuonna 1945.
lausuu Peder Pedersen Listasta ko­toisin
oleva maanviljelijä, mc lista-lalset
olimme melkein suunniltam-aie
ilosta. Saksalaisten suunnitelmat
.Tiuuttaa koko rakas viljava maamme
lentotukikohdaksi olivat rauenneet.
Muistan, että veljeni ja minä nou­simme
kylän korkeimmalle kuk»ku!al-le.
mistä on paras näköala, ja kat­selimme
maata. Näimme miten sak­salaisten
suunnitelma lentotukikoh­dan
perustamisesta olisi vienyt meil­tä
pellot. Lentokenttä olisi kulkenut
suoraan talojemme yli. Ja nähdes-sänune
miten suuresta vaarasta olim­me
pelastuneet, tunsimme helpotus­ta,
katselimme toisiamme Ja meiltä
pääsi pitkä vapauttava nauru. —
Nyt emme enää naura. Uudet suun­nitelmat
ovat pahemmat hain sak­salaisten...
KÖYHTYMINEN
R'. Norjan kansa ei naura. Tot^
sina" eivät tuijota' eteensä ainoastaan
Listan, Ryggen Ja Bardun talonpo­jat,
vaan kaikki ne köyhät norja­laiset,
joilta kiristetään veroja A t ­lantinliiton
varustusten tänä vuon­na
vaalimien 1.300 milj. kruunun
(39 miljaardia suomenmarkkaa) ko­koamiseksi.
Trodheimista kotoisin oleva rau­tatieläinen
kertoo:
— Alani ei ole tralkkeln huonoim­min
paUcattujat Jos asuu vanhassa
talossa, kuten minä, niin tulee kyllä
toimeen. Mutta ansaitsemistani 12,
000 kruunusta maksan vuotuista
veroa 2^00 kruunua. Vaikka mimm
palkkani on korkeampi kuin monien
muiden, en ole voinut knkonaiseeii
-kolmeen vuoteen hankkia uutta pu-aseistautumisen
turiiiiplliset
seuraukset kaf^itälistiniaissa
(Neavostolllton lehdistö kansain­välisistä
kysymyksistä)
Aseistumisohjelmän toteuttaminen
AtlantinUiton maissa antaa yhä uusia
iskuja kapitalististen maiden taloudel­le
: kasvaa työtätekevien kurjuus, huo­juu
kapitalististen maiden rahakanta
ja kauppa.
"Pravda*^ kh-joittaa, e t t ä "kapitalis­tisissa
miaissä vallitsee villi aseistau-tumiskiihko.
Yhdysvallat käyttävät
tänä vuonna aseistautumiseen kolme
neljäsosaa budjetistaan. Englaimin
sotamenpt kasvavat, t ä n ä vuonna yli
kahdeksan, kertaa suiu-emmiltsi vuo­den
1937-ljE)39 SQtamenoja. Rariska ai­koo,
käyttääi.sotatarkoituksiin 40 pro­senttia
.yuosii>udJetistaan. Suiu-et ovat
muideitkin kapitalististen > maiden so-tämenpt._
Baihkoaseistautumisesta ka­pitalistiset
yiitdöt; saavat satumaisia
vpittqja, jQitka. ovat sota-ajan'renim-
.mäisyöittbja paljon :8uurenuriat.
Ja nimierötietojä. Jotka . kuvastavat; vähävaraiselle väestölle. Esimerkiksi
Kapitalismissa;.maissa, supistetaan
siviiiltUQtantoä,. työtätekevien. vero­taakka
kiasväa, kulutustavaroiden hin-
Mt kohbävat'. jg|' vpimaistuu" työtäte­kevien
rilBto, - i
Työläisten, talonpoikain Ja työtäte­kevän
slvistyneistöri" elämä käy kapi­talistissa
;maissa Joka vuosi yhä tukä-lariunaksl".
Kiihkoaseistautumlnen on niellyt ja
nielee edelleenkin valtaosan kapitalis­tisten
inaiden budjettivaroista. Sitä
kuvastaa kirkkaasti parlamentille esi­tetty
Englannin uusi budjetti..
"Moskovskaja pravda" kirjoittaa,
e t t ä "tutustumalla lähemmin Englan­n
i n budjettiin voidaan helposti havai­ta,
ettei se voi edistää maan kukois-t
u ^ e n kasvua, vaan voi vain syven­t
ä ä Englaimin talouden kriisiä Ja
huonontaa entisestään työtätekevien
aiheellista asemaa. Uuden budjetin
mukaan Englannin kansan kannetta­vaksi
sälyytetään 1.776 miljoonan
punnan sotamenojen taakka. Tämä
summa on ennätyksellinen Englannil­le.
Rauhan aikana el Englannilla ole
vielä koskaan ollut niin suurta sota-budjettia!"
Lehti Julkaisee lukuisia tosiasioita
Englannin taloudellisen tilan huono­nemista
kiihkoaseistautumisen tulok­sena.-
Työttömjrys kasvaa. Viime
vuonna supistui miltei icaikkien ruo­katarvikkeiden
kulutus asukasta koh­ti.
Viime maaliskuussa Englaimin
vienti väheni 12.--15 prosentilla vU-me
vuoden samaan aikaan verraten.
Pääomasijoitukset supistuivat viime
vuonna miltei 600 miljoonalla punnal­la.
Atlantinliittoon kuuluvien maiden
taloudellisen tilan huonontumisen
merkkinä ön valtiovelan herkeämätön
ka!syu jä inflätion voimistuminen. Sen
saattaa nähdä Rariskari esimerkistä^
"Izvestija" kirjoittaa, että "lehtitie­tojen
miikaai) .Ranskassa, pl£ V ^ e
vuonna' r a h ^ iiiikkeeösiL 13; pnisenttt^
enemmän kuin edellisenä vuonna, n i -
mittähi 2,123 nMUs*dt^'^frangia^>^
miltei neljä kertaa J e m m a n kiith so­dan
lopussa. Nyt on Julkaistu tiedot
Ranskari' pankin tilitaseesta/huiitik.
2 pnä. Näistä tiedoista nähdääri, e t tä
llikkeessäoleva setelitulvä on viime a i ­kana
vielä kasvanut Ja saavuttanut
ennätyssumman — 2,137,283 miljoonaa;
frangia. Ranskan l ä i d e t ' ovat ilmes­tyneet
h ä l y t t ä v t a o t s & ö i n : "Rahata­louden
tila muuttuu yMtihkaavam­maksi",
"Rahatalouden pula" jne.
Porvarilliset hallitukset kiristävät
yhä enemmän veroprässiä pakottaen
työtätekeviä antamaan yhä suurem­man
osan ansiostaan kiihkoaseistuk-seen.
Esimericiksi Yhdysvalloissa ovat
verot kasvaneet kauheasti.
"Pravda" kh-joittaa. e t t ä "Yhdysval­loissa
ovat yksistään väUttömät verot
kasvaneet, ottamalla huomioon rahan
arvon alenemisenkin, yU 12-kertaiscs-ti
vuosiin 1937-1938 verraten. Erikoi­sen
nopeasti ovat vei;ot kasvaneet Y h ­dysvalloissa
Korean sodan alkamisen
jälkeen. Varainhoitovuonna 1951-1952
YhdyjBvalloissa kerättiin federaalisia,
valtioiden ja paikallisia veroja 30 mil­jardia
dollaria enemmän kuin varain-holtovuonn
1949-19^ — Korean sodan
alkamisen aattona.
Erikoisesti on kasvanut verotaakka
tavallinen työläisperhe — makasa tä­nä
vuonna tuloveroa 16 kertaa enem-inän
kuin vuonna 1929 . . . Sellainen
amerikkalainen. Jonka vuositulo on
5,000 dollaria, maksaa tuloveroa 26
kertaa enanmän . . . Vähttömät Ja
välilliset verot nielevät nykyään y l i
kolmannesosan työtätekevän amerik­kalaisen
ansiosta".
Erikoisen tukala on työtätekevien
tila Atlantinliittoon kuuluvien maiden
aseellisten vohnien miehittämissä
maissa, sellaisissa kuin Länsi^Saksä ja
J a p ä ^ . Mitä Japaniin tulee, niin
vuoden 1950 puolivälistä alkaen^, ts.
Korean sodan alkamisen Jälkeen; J a ­panin
taloutta ' oh' huonaattavässa
määrin pidetty yllä äriiierikkalalslila
sotatilauksilla; mikä ei lainkaan edis­t
ä väestön elintason kohoamista. •• *
"l:.vestija" kirjoittaa,- että -J-maah
mielilttäminen j a talouden mllitarlsoli
minen on syössyt Japanin työtäteke­vät
äärimmäiseen kurjuuteen. .Jäpa-"
nissa, jossa työtätekevien eltataso oli
aikaisenmiinkin hyvin ^alhainen,: ikanV
sa elää nykyään tavattoman raskaissa
olosuhteissa. Riittää kuri anotaan,
e t t ä tänä vuonna on reaalipalkka
enemmän kuta puolta pienempi sO-danedellistä-
reaalipalkkaa. Hlrinat
kasvavat herkeäriiättä. Yksistään v i i ­me
vuoden lopuslfa lähtien ovat t ä r -
kehnpien ruokatavaroiden h'.nnat,
p ä ä a s i a a riisin htata, kasvanut 20-50
prosentilla. HiUmaavastl kasvaa asun­tovuokra,
maavuokra, kaasumaksu,
ym."
Hintojen kohoaminen, verojen kas­vu,
sivilliteollisuuden Ja työllisyyden
supistummen — sellaiset ovat kiihko-aseistautumisen
seuraukset kaikissa
kapitalistisissa maissa.
"Novoje vremja" ku-Joittaa, että
"hintojen Ja verojen kasvu painaa
alas reaalipalkkaa. Yhdysvalloissa oli
viune vuonna keskipalkka elintasoon
verraten vain 54 prosenttia. Länsi-
Saksassa oli 42 prosentilla kaikista
palkallaeläjistä viime vuonna niin
pieni palkka, että se oli alle jo varsin,
alhaista virallista elintasoa. Rans­kassa
ja^" italiassa oli '.reaalipalkka
puolta pienempi sodariedeUistä palk.:
katasoa. . v;'
Kapitaiististen maideri ^^^ötäteke^!-
vlenjfcauhea-vitsaus ^ t y ö t ^ ^ on
siviiliteollisuuden supistuiniisen tulok­sena
kasvanut suimnattomästi."
Turmiollisesti vaikuttaa militarisoi­minen
kapitalististen maiden kan-salnvälisiinkta
taloudellisiin suhtei­siin.
"Pravda" kirjoittaa, että "monta
vuotta jatkuneen kiihkoaseistautumi­sen
tuloksena on Länsi-Euroopan
maiden kahsainvälineri kauppa joutu-
.A. Iin
ahjapi
un Suo
Kuten on tu
Imessa tämän
uusi mää:'äys,
paketissa saa
naa kahvia.
Ruotsin .^me
fcfttää parhaiir.
toisensa mcnil
[leen ja ystävill
jkana käyttivät
Ijapakettipalveh
Näin pienen
Jminen kaikki •
nut sangen tukalaan tilaan. ; Vaikka J!u«wna tulisi
viiirie vuonna kasvoikin asekauppa ka- piijai^aketin h
pitalististen maiden, välillä, niin se ei hea^si Yiidysv
kuitenkaan voinut korvatäS kauppa- jvallitsevaan hi
vaihdon yleistä supistumista kapltaiis- 1 Tämän johd
tisten maiden markkinoilla. Kapita- jnyt lopettaa li
lististen maiden yletoen kauppavaihto Ija toimittamis
supistui viime vuonna. ; Itaa, että näin
Yhdysvaltojen kanssa kauppaakäj-Itua ; toimi tuks
vien kapitalististen,maiden kauppala- |ja Tanskaan j
aeen vajaus kasvoi viime vuonna yli
puolella miljardilla äollarillä.
DoUarivajäuksesta on tullut Länsi-
Euroopan maiden kaupankäynnin to­dellinen
vitsaus. Nykyään on tämä
vajaus 2—2,5 miljardia dollari?. Dol-larltulbt
'eivät lisäänny. Länsi-Eu-roopanmaiden
hallituspihrien edusta*
J ä t ' e i v ä t lainkaan- vastusta niinsano­tun
Yhdysvaltöjeri "avuri" supista-toista,
mutta • vaativat länsieurooppa­laisten
tavaroiden pääsyä ' Yhdysval­tojen
markktabille. Länsi-Euroopan
liikepiirien' edustajat ovat i^sseet
vanhuuteen sUtä, että Yhdysvaltojen
."apu"; väin lisää entisestään tätä
"apua", nauttivien maiden rahatalov-
' delllsta riippuvaisuutta amerikkalai-
,sista monop<deista Ja pankeista,
f kiihkoaseistautumlnen synnyttää
yhä suurempaa suuttumusta Atlantin-liittbon'
kuuluvien- maideri. kaikissa
kansäiikerröksissa. Lakkölilke lisään­tyy.
. kasvaa tyytymättömjors myös­kin'
liikepiireissä, joita huolestuttaa
talouden yksipuolmen kehittynrinen. _
"Pravda" ku-joittaa, että "agressli- Il
viseh Atlantinliiton politiikka, jokaP^'
— Canadassa
|907,700 alle vii
b^OO tyttöä,
toimisto •Ottawi
r
Kuts
häätilaisuu
Hearstin Y
alkaa häät:
Mrs. Ida N
Reesor, On'
riierkitsee uusia suurfa sotamenoja, I b ^ ^ ^ ^ ^ ^
kasvattaa vastarintaa monissa maissa. '
Länsieurioppalaisten maiden laajoille
piireille käy y h ä selvemmäksi, ettei
aseistautumispoUtiikalla ole mitään
yhteistä puölustusetujen kanssa ja et­t
ä se väta kärjistää yhä enemmän
kansainvälisiä suhteita, että . . . At-lantiriliiton
suunnitelmien sanelema
sotamenojen taakka on yUvoimainen
näiden maiden taloudelle Ja että kiih-koaseistautiunisen
Jatkuminen saat­taa
johtaa katastrofisiin seurauksiin".
— p N R : n makuuvaunu maksaa |
Canadassa noin 200,000 dollaria.
Sydän
sa, jotka
päivänäi
T
i on sittenkin sosialismia
Viime maaliskuun 28 pnä hämmäs­tytti
maailmaa — varsinkin kapitalis­tista
maailmaa — eri tietotoimistojen
välittämä uutinen suuresta vankien
armahtamisesta Neuvostoliitossa.
Tietotoimistot, radiot ja sanoma­lehdet
— lukuunottamatta sellaisia
totuuden salaajla;ku:n torontolainen
sotahuuto — kfeAcivkt- kuinka Neu­vostoliitossa
on p ä ä s t e t t y vapauteen
kaikki viideksi yjoloaeksi j a siitä v ä ­hemmäksi
ajiäksi yarikilaah tuoniitut.
J a e t t ä siitä pitemmäksi ajaksi tuo­mittujen
rangaistusaikaa on lyhen­netty
puolella, joten suurin osa heis­t
ä k i n pÄäSi. vapaaksi.
Monet'suuretkin kapitalistUehdet,
Joiden aryovaltaisuus pakoitti ne ker­tomaan
;tuosta Neuvostoliiton suorit­tamasta
historiallisesta -'tempaisus-ta"',
jättivät kertomatta useita ar­mahdukseen
sisältyneitä lisäkohtia.
Joilla on hyvin suuri merkitys.
. Toiset eivät kertoneet edes sitä­kään,
että kaikki naiset. Joilla on a l ­le
10-vuotiaita lapsia vapautettiin —
huolimatta tuomion pituudesta — sa­moin
kalkki 50 vuotta täyttäneet
naiset. 55-vuotta täyttäneet miehet,
kaikki aUe 18-vuotiaat j a kalkki sai­raat!
N ä i t ä edellämataittuja poikkeukäa
lukuunottariiatta .-vain törkeisiin r i -
koksita'syyllistyneet, kUten^ murha­miehet,
raa'an väkivallan harjoitta­jat
ja ryövärit jäivät vankiloiliin.
J a ettei armahdus jäisi puolinai­seksi,
poistettiin kaikkien armahdet­tujen
rekisteristä merkinnät rangais­tuksesta.
Joten Jokainen heistä voi
puhtaUla kirjoilla aloittaa uuden elä­män.
Voidaanko missään kapitalistisessa
maassa edes vakavasti ajatella m i ­t
ä ä n sellaista?
E i voida, j a siksi Jumi kapitalisti­nen
maailma olikin hämmästynyt Ja
sen tiedonantojen levittäjät pyrkivät
selviytymään asiasta mahdollisimman
vähällä.
Suurinunat Ja tietojen yälittäjäar-vostaan
jossain määrin kiinni pitävät
lehdet olivat pakoltettuja kuitenkin
kertomaan pääasian, vain arvottomat
niu-kkalehdet. Joilla el minkäänlaista
rehellisyyden ja kimniahtuntoa ole
kcskaan olluUEaan. vaikenivat koko­naan,
tai kuittasivat asian joillakin
ylimalkaisilla mitään sanomattomil­la
lauseilla.
. Käytännöllisesti katsoen vankilat
tyhjentyivät Neuvostoliitossa.
Suhteellisesti Neuvostoliitossa ei
ennen armahdustakaan ollut puolta­kaan
sitä määrää vankeja ktdn on
kapitalistisissa maissa. Sen Joutuivat
tosta tahtomattaan — Neuvostolii­ton
."vankileireistä'- Ja "orjakämpistä"
kauhujuttuja kirjoitelleet kapitalis­tien
propagandanikkaritkin tunnus­tamaan
sanomalla, e t t ä armahdukses­sa
— Joka keski suurinta osaa neu­vostomaan
vangeista — vapautui
kymmeniä tuhansia vankeja.
Tietenkin niitä vapautui enemmän,
sillä kyllä Neuvostoliitossakin vielä
jossakin määrin rikollisuutta ilmenee,
jos ei mui/ta niin kapitalismin' perin­tönä
j a ulkopuolelta rajojen tuotuna.
Mutta niistä sitten johtuu, että
Neuvcstoliitossa pystyttiin tuollainen
kapitallstiriMijJle mahdoton toimen­pide
suorittamaan?
Johtuiko se "ryssien kieryydestä".
kuten ennen Aatu- Ja kustaa-val-naan
epäonnistumiset "Venäjän va­pa
uttamisyrityksissä", vai/onko sille
löydettävissä yhteiskumiallislln olo­suhteisiin
perustuva pohja.
Jos tähän vastaisi vaikka sötahuu-to-
Pekka. niin seUttäisi hän var­maankin,
että kysjmayksessä on
•Kremlin' diktaattorien, kurpttu;' juo-,
nittelu' lännen "demokraattisten" i h ­misten
huiputtamiseksi..
Vain pelkillä sahajaxihoilla varus­tettu
pääinuppi voi tuollaisen selitjk-sen
ottaa täydestä. Jokainen Järkevä
ihmien ymmärtää. että missään
maassa ei voida sellaista tekoa suo­rittaa,
eUei s l l e ole varmoja perus­teita
olemassa.
NeuvostoUitossa on — tosin häm­mästyttävällä
nopeudella saayutettu
— sellaiset perusteet.
Käsityksemme mukaan ensimmäi­nen
on se, e t t ä Neuvostoliitossa on
poistettu rikollisuuteen johtavat syyt.
Ei ole työttömyyttä, ei tarvitse surra
kuinka.-.tUlee^.toimeen sair{U}4sji^i|att .gylkyri^
tuessa ja~ vanhaksi ehdittyään ja y-leensä
ei ole huolta huomisesta. Ko­ko
kansan elintaso, kaikkien tasaver-j
taisesti, pn suunnattomasti paran­tunut.
Sen ohella Neuvostoliitossa ei ole
mahdollisuus «rahalla; Ja tavaralls
keinotella j a etuiliia. SleUä. on rehtJ
työ ja rehti työläinen; — suorittipaj
häh rUumlilUsta tai henkistä työtäf
—kalkkein korkeimmassa arvossa.
Ryöstämiseen, varastamiseen jä ser
sellaiseen ei siis ele • miiikäänlaisii
pakoituksia j ä hoiikutuksia olemassa.]
Nuorilla ei ole minkäärilaisia hou­kutuksia
sortua rikollisiin tekoihin jaj
moraalittoniuuteen sitkui3UOliasioissa[
sillä jokaisella en. mahdollisuus per­heen
ylläpitämisvalkeuksla pelkää­mättä
mennä aviolittoon. Siis päin­vastoin
kuin kultaisessa "demokraat­tisessa"
lännessä.
Kaiken lisäksi NeuvostoUiton kas-j
vatus- ja koulujärjestelmä on omiaai
kitkemään * rikollisuuden siemenet
nuoriscsta. Lapsesta saakka kasvate­taan
Neuvostoliiton iluniset pitä­mään
arvossa Ja kimnioittamaanj
kanssalhmisiääri, kasvatetaan veljeyt­t
ä Ja rauhan työtä varten.
Tietenkin on paljon riiuita vaikut­tavia
syitä. Jotka ovat luoneet
tuksen edellämainitulla kapitalistisel^
}e järjestelmälle mahdottomalle ar­mahdukselle
Ja rikollisuuden häviä-]
miselle. •
Täytyy sanca, että sosialismi on
sentään sosialismia Ja e t t ä se pys:y3j
sellaisiin, tekoihin lhmiftktm"a»
nelUstuttamiseksi joita kapital
•vallitessa ei voida urieksiakaan.
550 Run:
Suora jj
PALV
VAP
BOX 69