Vapaus, June 9, 1953

              mmmmM
I buiputfi soiselta.
kata.
ly, — 47 vuoden fti<
ebele kertoi ä£keto. ^
^ tuamaiboä3fe flilC
iJ»ltä pet(&6dlaj2j2 U8B«^
dsi bäxien eäästtos
joraavan tarinaa: rcrtmtossa loukolfc Ö;ia *0 poa pidetyn "rauhanomaisien,
itti luottamuiseni te ^gebioien" konferenfisin kolmannen jaoston istunnossa hy-"
ta Jotka ioteutnS jöö» seuraava päätöslauselma Canadan lurvaUisnnden
1 liijscä3ä3nrt.yf i^, k, un hgj i.e^ateis*t a koskevista tehtav&ta:
aitaani 5 ja lo doUaiii anlsleri TOlliam Lyon Mac­i
n kotiin päästyäni ce ^jug. vainaja antoi Canai.dan
leet 10 Ja 20 doiiaij, Lgjie tammik. ,31 pa& 1944
^ cen ajatuksen jtAdosta,
Itten kertoneensa nai. -^arvaltojeh kesken vaDitsee
Jllä on lankissa $12^1105 ^/jota ei voida välttää.".
ti tiuunaan ne hänäfe ^ysyi "voiko <3anada, sijaiten
tertalstuttaa sununaa Jjeteelllsesti Yhdysvaltain .Ja
, Ja nainen iaäri m g-oiaton välillä ja oUen sa-ompeU
sen kiinnj, va. "asaan brittiläisen T?ansoJen
oastl; sitä ennenkuin Isn jäsen hetkeäkään tukea.sel-lut.
Mies tarvitsi tai. ^a'asta?"
IS^^''^^^^^ ^ „ eanoi. e t t ä ^ l l m an
sielte arvotonta näyt- f^^^aan parhaiten saaviittaa.
omitaan muuta. „3^,j^en tai neljän supr-
• • ; - . ••— jToimien tasapainotilaa"?; vaan
"läheiseen yhtelstoimin-jäijjeo
suurvaltain Ja kaikkien
i saaiaan tapaan ajattelevier.
kesken,
«säa vsroitukseh unohtaminen
iBUt vähintään yhtä vaarallisen
jeöiniikä on kosikaan enioen o i -
janadan edessä meidän hLstö-ce
aiLuna. Meidän 'känsaam-äataan
maaiimänsoäaljba, mik^
iieteellisten tosiasia^ j a maail-fiiteideii
yivaa O^^Y'^??^^!^^
tuhoaseiden kebittäraisen tä-jjisi
olemaan erilaineh^ktiihj^mit-ennentuntemamme;'
spdatv Tä^
saattaisi puhjeta ilman mei-
[iausamme, pariamenttimme tai
e suostumusta tai tic:-
S T E A M B A T HS
iridmer Stfcet
ito^ Ontario
TKFTKT:
Ja torstaina S-Uln.
•12 t p . ^
Lp.-2 a.p.
1 a.p.-l Lp.
AISET:
Ja torstaina 3-12 IA
lauantaina l - U i n.
JN Elfc 2571
A. VESA
olicitor, Notary
ALAINEN
3392
Ji^ve» Toroaio
TALON
.ASIOISSA
EN
(SEN
Toronto 12, Ont
4 E J A
>MME
rakkausromaani,
stl kohtalokkaan
hmlsten rlippu-harvinaisen
87-
iteet tällaisessa
luonteenkuvas-
>ahtumisen alla
attaren ensim-hdesta
rakasta-joutuvat
kulke-
1 hienoja yksi-elkkä
vivahdus
" — Elizabeth
i r t a huomiota
»danailcaisesta
Uijana ja psy-htivalla
mene-irostoliiton
elä-epäkohtienkin
että Vera Pa-i
eturiviin, ei
jmisemme aselstumlekilpal-ja
feylmään sotaan vähentää
päivältä kansallista turvalll-j^
aine. Jokainen tuntee itsensä
i l vähemmän turvallisekui kuin
önlaita vuonna 1945.
tään aseistumlskilpallu, ei ole
un johtanut minkään maan
ilisuuteen. AseistumiskilFailu,
sota ja kylmä sota alheutta-
Bien lisäksi elmtasomme alene-
•Ne häiritsevät Canadan teol-iehittämistä.
Meidän mark-kuti£,
tuvat ja ulkomaah-le.
mikä on Canadan clä-
, joutuu vaaraan J a johtaa
lomaisten liikeyritysten vara-
Meidän tarpeittemme tyy­nien
asuntojen raköntaniiscen;
ja suurten yleisten töiden
ien, hyvinvointiin, yhteis­ien
huoltoon jaterveyteen
iiairuntyvat. O n varsin tot­t
a kuten presidentti £isenltower s a ­noi,
etta aseistumlskilpallu saattaa
Johtaa ainoastaan sotaan tai Jcurjuu-teen
j a turvat^muutecn: "ihmiskun­nan
roikkumiseen rautarlstUlä."
Tämä tlaxme, uhkaa nuorisoamme
pakollisella asevelvollisuudella.' <Se
alistaa lapsemme Ja nuoren väkem­me
raaistumiseen j a t ^ j e h tuniiel-tumiseen.
Se vaarantaa'tä|nän maan
arvoblaat vapauksien perusteet. Se
johtaa rotuvainoni^ kansallisen h a ­jaannuksen
j a kulttuurin madalta­misen
ilmapiriln. -
Siten vaarannetaan kaikin keinom
meidän maamme turvallisuutta Jo­kainen
päivä.
Miten - voidaan maamme kansalli­nen
turvallisuus suojella? Siihen on
olemasa keino — j a rauha on se
keino.
Me kannatamme Torortton Globe
and Mail-lehden ehdotusta, että C a ­nadan
pitäisi ehdottaa suurvaltojen
välisen kokouksen pitämistä kylmän
sodan sovittamisekrsi j a tarjouduttava
isäniämaaksl sitä varten.
( Canadan turvallisuuden kaikkein
Suurimpana takuuna olisi tosiasiassa
se kansojen voitto kun viisi suurval­taa
saataisiin koolle neuvottelemaan
rauhansopimuksesta.
Meidän halutuksemme ulkopolitii­kan
tärkeimpänä periaatteena pitää
olla työskennellä kuikin voimin juuri
sellaisen kokouksen aikaansaamisek­si.
. . •
Nyt kun kansojen painostus j a toi­veet
rauhan puolesta ovat nousuve­den
tasolla, voi meidän hallituksem­me
vaikuttaa ratkaisevalla tavalla
suurvaltoihin.
Jokainen meidän hallituksemme ot­tama
askel minbi tahansa kansain­välisen
rUtaisuuden sovittamiseksi
neuvotteluilla, on askel meidän
maamme turvallisuuden suojeleml-seksl.
Suurvaltojen yhteisymmärryksen
olosuhteisa j a kun Y K : n peruskirja
saatettaisiin uudelleen voimaan, ei
43anadBn sotilaallisten voimien tar­vitsisi
ylittää sitä tasoa minkä yleen­sä
käsitetään tarpeelliseksi odotta­mattomien
tapausten varalta rauhan
olosuhteisa. Meidän rajamme olisi­vat
turvatut, sillä vain joku suur­valta
kykenee uhkaamaan Canadäa.
Kim lääminlstert CharcUU ia^AtUee TMttv^ senaattori
Tosiasiassa sellainen yhteisymmär­rys
avaisi tien faontrolloltuun, askel
askeleelta tapahtuvaan maailman
aseistiäcsen vähentämiseen, täydelli­sin
edellytyksin Joikalsen maan tur­vallisuuteen
Jokaisessa valheessa,
johtaen sitten yleiseen maailman­laajuisen
aseistuksen poistamiseen,
mikä on kansojen rauhanUiUEeen l o ­pullisena
päämääränä.
Jos meidän halUtuksennme' taiste­lisi
aktiivisesti rauhan puolesta val­tioiden
kesben, johtaisi se maamme
kansallisen yhtenäisyyden lujittuml-
Sankarl-kaupuxäl ' on levitt&yty'
nyt mi&tavan Volgmi oikeanpuolel<^
selle rannalle J a sitä y m i ^ i v ä t s i l ­mänkantamattomat,
arot. Ajaessa
yöllä arotletä nylkee, kuinka kaubaa
JKUVA! ELOKUVA!
" R O S V O - R O O P E
/ (THE LOVES OF A PIHATE)
Esitetään:
ULDTON, Ukralnian haalilla, torstaina, kesäk. 11 p. klo 8 lp.
18Ti Commoniiy haalilla, perjantaina, kesäk. 12 p. klo 9JO ip.
DSKASING. Orange Hall, tiistaina, kesäkuun 16 p. klo 8 ip.
IFOBCUPINE, Finnish Hall, keskiviikkona, kesäk. 17 p. klo 8 ip.
tfS, Harmony Hall, torstaina, kesäk. 18 p. klo 7 ja 9J20 ip.
IND LAKE, PoUsh Hall, perjantaina, kesäk. 19 p. klo 8 ip.
BUCEDALE, Finnish Hall, lauantaina, kesäkuun 2Q p. klo 8 ip.
. C&TIIARINES, IHirainian Hall, 85 Haynes A v c maanantaina,
kesäkuun 22 p. kellojS illalla
I Filmi on yksi parhaita, suuren suosion saavuttanut Suomessa niin
n täälläkin, sekä ensimmäinen filmi taalla, jossa on englanninkieli-
I Inkuteksti. Elokuva, jossa on rakkautta, romantiikkaa, tragediaa
seikkailua. Ainoita, joista suomalainen lehdistökin on antanut
ittävan arvostelun. -
CANADIAN FINNISH MOVIES
seen, mikä on eräs kansallisen tuir-valUsuutenune
perusedellyksistä. •
Meidän kansamme voi saavuttaa
vaurauden rauhan kautta
1) käyttämällä rauhanomaisiin tar­koituksiin
ne dollarit, joita ei enää
käytetä sotaa varten;
2) antamalla taloudellisesti kehit­tymättömille
maille taloudellista apua
sotilaallisen avun asemesta; ja
3) saattamalla hiljaista halvaan­tumista
merkitsevän ulkomaankau­pan
politiilun tilaUe sellaisen politii­kan
mikä johtaisi kaupankäyntiin
koko maailman kanssa.
Me korostamme sitä, että Jokainen
askel maailman kaupan ennalleen
saattamiseksi on' askel rauhaa kohti.
Meidän turvallisuutemme edellyt­tää
edelleen, että täydellinen rauhas­ta
kesl.'j5telemisen vapaus turvattai­siin
ja että mielipiteitä rauhasta
vaihdettaisiin kaikkien maiden kes­ken
ja että kaikki rotuennakkoluu­lot
Ja vainot poistettaisiin.
Yhteisymmärryksen puuttuminen
suurvaltojen kesken on aiheuttanut
vaarallisen tilanteen meidän maas­samme
ja muissa maissa j a on joh­tanut
monet ihmiset etsimään vaih­toehtojen
tietä kansallisen turvalli­suutemme
suojelemiseen, vieläpä en­nen
Ivlmän sodan lopettamista. Jos
Canadan kansa päättäisi olla millään
tavoin osallistumatta mihinkään Y -
K : n Ja brittiläisen kansojen yhtei­sön
ulkopuoliseen liittoon j a kieltäy­tyisi
pitämästä ulkomaalaisia sota­joukkoja
alueellamme ja sen lisäksi
vaatisi meidän sotajoukkomme pois­tettavaksi
ulkomaisista asemistaan.
edestäpäin 4alvaanrannan takaa taää-möittää
ratthalllnen hoipeanhohtel-nen
valo. J a mitä^^^ pitemmälle ehtii,
sen r£kkaammaiksl se käy. - Se valai­see
jo puoli taivaankantta, mutta,
kaupungin valot eivät v a in siitä huo-
Ilmatta näy; iNe ovat niiden tasais­ten
kumpujen takana, J o t ^ ympär
röivät Stalingradiarlännestä.-
M u ^ a ' heti' kun-auto tehtil ensim­mäiselle
kummulle,; avautuu matkai­l
i j an eteen' suurenmoinen n^oy yöl­lisestä
kaupungista^ - Miljoonat tulet
vyöttävät jättilälsmälseh helmlnau-hah
tavoin Joen i ^ t a a kuudeflOcymo
menen-kilcmetrin m a t a l l a . '
XCäupunki herää yhdessä ensimmäl-ten
ailHngdnsätelden Scanssa. K a ­duilla
j a ioi-eilla kulkee tyÖpukuUtlä
ihmisiä, myyymälät j a kahvilat ava­taan,
katuja pitkhi kiitävät auto-bussit,
henkilöautot j a raitiovaunut.
Kaduilla näkee paljon rakennus­aineita
l.rjljettavla autoja, eikä i h ­me,
sillä kaupungissa on rakefiteilla
yli 400 'taloa. Syntyy uusia kauniita
katuja. Kaupungin valtakadun —'
Stalinin prospdctln — keäkellä; teh­dään
varjoisaa bulevardia. '
(Eräiden jälleenrakennettujen Ja
entisöityjen rakennusten seinissä
oifikee vaatimattomia kilpiä klrjoi-tuksincn:
"Tässä rakennuksessa on
useih käynyt J . Y . « a l i n . . . " S t a ­l
i n i n nimeen lUttyy Stalingradln kn-fcosankarihistorla.
-i
.Kansalaissodan vuosina. Tsarltsyn
(Stallngradin entinen nimi) 'OU val-lanHcumouksen
linnake Volgalla. U l -
komaslaisten intcrventtlen j a slsäi-söi
vastavaUanktfanouksen atmeljat
olivat siihen aikaan valloittaneet suu­ren
'ösn Neuvosto-Ven&Jäft; Mosko­vassa;
Pietarissa j a muissa teollisuus­keskuksissa
o l i puute leivästä eikä
telttailla' dllut riittävästi raaka- a i ­neita;
F;btärvlkk6ita ja räaka-äU
neitä: kyeitlih SäaiHaan v&ln «tel&h
rit^ukihihitlta - .seuouilta' Tsantsynin
kalitta. Tämänfkaupungin meneitA-taiiii^
olisi tlMirklnnyt nälänhätää
olisi Canada meidän mielestänmie
oikeutettu saamaan takeet niin-Julis­tettua
Luin salaistakin hyökkäystä
vastaan. Meidän mielestämme on
jokaisella maalla sama oikeus. ,<
Lopuksi me r keholtamme • meidän
hallitustamme suostumaan Pienin
kongressin komission • pyyntöihin ja
kehoittamaan suurvaltoja aloitta­maan
neuvottelut rauhansopimtft-sesta,
Johon Canadankin-pitäisi yh»
tyä. Sellainen sopimus olisi kansal­lisen
turvallisuutenmie suurin, l i n ­nake.
A i k a on kypsä ja meillä on kultai­set
mahdollisuudet.
kesltuksisea j ä tuotannon- py-sähtjrmislä.
Ji;' V.V £|talin'saapui' TsarttsynUn
kesäkuun alussa. Hänfen.Johdollaan
mjltettUn k a u p t i n ^ puolustusta
Viholliset piirittivät kaupungin k a h -
teen kertaan yrittäen saada' sfan kä­siinsä;
Heidät • lyötiin kiUtedcih Jä
kaikoitettUn 'tVaritsyniStä. Muisto­na
mäistä sanbarillisteh tailitelitjen
päivistä stälingradin ympärlstöBsä <in
säilynyt juoksutaauViä; Joissa Gtfilin
o l i taistelujen äikä»a.' Ja Stollngta-dln<.
museossa'OrivnähttlVänä punai­nen
taistelulippu-Ja l^dnäiseh Lipun
Oauu^amerkki, Jonkähalliius o n täl­le
isapkarikäbputigUle myöfltänyt^
Tsaritsynin piirtelUa käyty taistelu
valkujbtl ratkaisevdstl-kant^ilalSBodan
tulokseen. ^> • !^'_« '
<Sydämelliseätl'ljLt^6tt Stalinia Tsa-riti^
qj^ pUolustuk^ti järjestäniiiseBtä
käuiwngin asukkalit pyysiv&t^halll-itusUi>
antämaan Tsaritsynin kaupun-gUle
Stalingradlnnimen: laniä
pyyntö täytettiin sitten v. 1026.
, . Pian Staiingrad joutui j&Ueen etu­linjalle
taistelunsa-sosiaUsmtn'puo­lesta.-;
Ensimmäisen viisivuotissutinr.
ARVO WALLIN:
Työläisvaltuusiiunnan
mukana N-liitossa
nka taustana
aamaansa, on
rjalllsuudessa.
m Ilmestynyt,
»htalolta.
laanin tunto-hlstorloitsija.
torlan tapah-ta
Scaceroln
a» — on kuo-
«Emma" väl­tä
"Emmaa"
l kertaa, yh-aanl;
monet
n 1814. Pää-
I kahdeksan
illaisuutensa
, mutta jou-us
elää vielä
trffle toisten-ylpeyden
Ja
>ihin, mikä
itystä.
TD.
>NTARIO
"Rovaniemen Markkinaf
TORONTOSSA
filmi esitetään nyt uudessa paikassa, johon mahtuu yli
500 katsojaa.
E S I T Y S .
CANADIAN LEGION MEMORIAL BUILDING
a COLLEGE STREET, VASTAPÄÄTÄ EATON^ AUDITORIUM
PERJANTAINA, KESÄKUUN 12 PÄIVÄNÄ
Kaksi esitystä, kello 7 ja 9 ip.
ESITYKSET OVAT AiNOAT TORONTOSSA
PALMUN ELOKUVAT
(6-9)
milantilms-suomalainen
Uusi painos Halosen englantilais-suomalaisesta
SANAKIRJASTA
|»Tamä sanrkirja on entistä komeampi, sillä se on p a e t t u i»roaa-aiaUe
paperille Jä on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
tansun. -
hSunä on samaUa entinen käytännöllinen hakemisto. Se on kool-
<3ao 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
I^GLANNINKIELEN OPPIMISEEN
JA TUNTEMISEEN MITÄ
KÄYTÄNNÖliilSIN SANAKIRJA
fflNTA
3.50
PAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
69 Sudbury, Ontario
IV
KAUKANA KESKI-AASIASSA
Minskissä viettamiemme kolmen
unohtumattoman vuorokauden Jäl­keen
teraslintu kohotti meidät kau­niiden
lumipilvien yläpuolelle ja läh­ti
kuljettamaan kohti Moskovaa.
Saapuminen sinne muutamaan pois-saolopäivan
jälkeen tuntui silta kuin
olisimme saapuneet kotim, n i i n rak­kaaksi
ja läheiseksi oh Moskova
meille jdcaiselle muodostunut. Vii­vyimme
siellä tällä kertaa kuitenkin
vain kaksi päivää. Jona aiicana kä­vimme
sirkuiascssa, teatterissa j a S t a ­linin
lahjannäyttelyssä. Niin paljon
kuin näistäkin olisi kertomista, k i i ­ruhdan
kuitenkin kirjoittamisessani
siihen hetkeen, joltoin Iniltainen
Moskova o l i Jälleen kaukana allam­me,
ja entistä kauniimpi ja suurempi
" l i n t u " kuljetti meitä lämpimiUe
maille, — kohti Keski-Aasiaa.
KYMMENEN TUNTIA ILMASSA
Suurimman osan matkastamme
meitä suosi mitä kaunein lentosää,
joka teki mahdolliseksi alla avautu­vien
maisemien tarkkailemisen
Muistui pakostaLnn siinä katsellpssa
mieliin laulun sanat. 'Xaaja onmun
kaunis synnyinmaani. m4anl metsäih
virtain, peltojen,.." Peltoja Ja; pel-toja
silmän kantamattomiin.niiden
keskellä aina siellä täällä;- Ja - ^ u -
päässä kiemurtelevien Jokiräi vansil*
la. näkyi kaupunkeja ja pienempiä
yhdyslMntia. K u n sitten allamme a l ­kaa
näkyä lumihuippuisia -vuoristoja,
palautuu maantieto koulusta sen ver­ran
mieliimme, että odotamme pian
näkevämme Volgan. (Maantieteen
tuntemuksemme osoittautuu oikeaksi
j a pian on allamme kauniisti klemur-telva
Volga. Näky aikaansaa sen,
että moottorin surinan seasta alkaa
kuulua Stenka Ra8in'in sanat: " V o l ­ga.
Vojfira äiti annas, pyhä vlrto Ve­näjän..."
Mahtava Volga näyttää
allamme verrattain'pienelle. Se te­kee
LuonJita mutkia, muodostaen toi­nen
toistaan Uimeellisempiä kuvioiU.
Vähitellen se kuitenkin jää-taaksem­me,
mutia muistikuva siitä säilyy
unohtumattomana mielissämme.
Vähitellen maisemat alkavat taas
muuttumaan. Allamme näkyy aro-seutuja,
joita kunnostetaan viljelyk­seen.
Vanhojen ' Jokien uomat kle-murteltvat
kuin käärmeet. Ja siellä
läalla näkyy säännöllisiä kuviolta,
joita suojametsäalueet j a pellot muo­dostavat.
Nakyväisyys maahan alkaa
kuitenkm vähitellen heikentyä, mut­ta
ennen auringonlaskua ennätämme
Kuitenkin näkemään kameleja, joka
näky ilmoittaa meille, että olemme Jo
idässä. Kauniiden maisemakuvien
Katselemisen huipuksi seUrasIraine
tarkkaan auringon laskemista, m<kä
näillä seuduilla oU näky. jota meillä
Suomessa ei' näe. Punaisen, ruskia
ttUipallo Joka painui aron talVaräi-rannan-
taakse, sai aikaan Ihastutta­van
väriloiston pilvisellä hlljalleeri
tummuvalla, taivaalla.
K u n kymmenen tunnin lentcoiätkit
oli takarfaname/ alkoi fem^etnme hei*
nua tuulessa Ja sateessa. Pimeässä
yössä avautui allamme laaja valome­r
i . Se oli matkamme määränpää
Uzbeiicistanin pääkaupunki Tashkent,
M A A f i M A N V I H R E I N /
KAUPUNKI /
lAskeutuessamme alasi lentoko­neesta
saimme todeta, että olimme
tuoneet länipimllle maille talven t u l ­lessamme.
Maassa o l i lumi. Ja kolmea
astetta pakt^sta näyttivät mittarit,
vaikk?. vielä muutama. päfvä r titten
sama mittari oli näyttänyt 20 astetta
länmiintä. Kylmän sääa^V4stäkip1ita-r
s a saimme tuntea tashkentilaisten
toverien lämpimän, sydämellisen
vastaanotcn, — he suorastaan hukut­tivat
meidät kukkasten sekaan. T u l^
koon-mainittua, että me oUaxme e n -
/Immäinen suomalainen vaJtuuiftun-ta.
Joka vieraili Tashkentissa,
T u t u s t u m i j ^ <kaupunkUn oli-erit­täin
mielenkUntoista. Se, oU kxÄö-naisuudessaan
puistoa. iEl ollut k a ^
tua, toHa tal^ pihaa', misaä' ei 'olisi
kasvah^t.erUaisja puita ja. pensaita.
Näbtyänmi^Umäh. emme lalsiti^caon
ihmetelleet; vaikka kaupunkia,kutsu­taankin
maailman vlhreimmäksi
kaupungiksi. Varshikin katutsniva o l i
erikoisen mielenkiinnon 'kohteena
koska siinä oli säilynyt Itämainen
leima. Kuormattuja aaseja, aasilla
ratsastavia Ihmisiä, päänpäällä kan­tamuksia
kuljettavia naisia^ näimme-pä
vielä hunnutettujakin naista, J.n.e.
Tämän rinnalla näki taas viimeistä
mallia olevia autoja, trolley«bU8seja
J.n.e., Joten ka^uimvassa yhtyi yan-t
a ja uusi Taäbkent. Noin 4000 vuot­ta
sitten on samalla paikalla jo ollut
kaupunki. J a ' vielä nykyisinkin on
kaupungin vanhassa osassa raken­nuksia.
Jotka' ovat tuhansia vuosia
vanhoja; (Kuitenkin kaikkialla on jo
kauniita nykyaikaisia rakennuksia ja
uusia höusee - lukuisasti eri puolilla
kaupunkia, v -
Ennen ^ lokakuun vallankumousta
Tashkentissa el oUut minkäänlaista
teollisuuttäi^ . : e i o p p i l a i t o k s i a - eikä
kulttuUtifaltoksia. vaan kalkki oli
suuresti'jftllBen jäänyttä. Koko Uz-bekiankänKa
611 Silloin alistetussa
ja son^etdss^ asemassa. Heti sosia-llsUsto;
VAlUt&umöuk^ jälkeen, t a ­pahtui
i' k d l u a n : reVkmiB^ yoimaicäs
muutoBL.Nyt oiki^ ^'as&keii on moni-p
u o l i n ^ nibollisuuskaupunkl j a kan­sallinen
-ktdttuiirl' korlteäUa kailoilia
eri aldii^i , •,
KAYNn PUUVILtA-TBUTAA8SA
'
Satoja ;,viic8iä on Uzbekistanissa
viljelty'puuvlllsa. mutta tsaarivallan
aikana se koljettiin muualle jalostet­tavaksi,
koska puuvillatäitaita e i s i l ­loin
Uzfcekistani««a_ollut. Puuvilla­tehdas
johon Tashkentissa tutustuim­me
oli'alolttenut toimintansa: 1934,
eli kaksi vuotta myöhemmin, kun
sen ral/äntaminen oli; aloitettu. N y ­kyisin
oli • tehtaassa TOfiOO työlälstö.
Ja käslttr tehtaan'alue 450 hehtaa­ria.
Se muodosti kokonaisuudessaan
oman yhdyskuntansa, jossa oli teh-d^
akennusten'lisäksi asuinraken­nukset,
suiiri sairaala, päiväkoteja,
klubeja, kouluja, yUopisto, kauppa­liikkeet,.
JjLe. Tehtaan tuotantonu­merot
täfts ovat n i in suuret, että kah­den
viikan tuotannolla kyettäisiin
vaatettamaan kol»> Suomen kansa.
Voitte arvata; hyvät lukijat, että eri­koisesti
kutoja Anja Ikoselle ja alle-kirjoHtaneelle
vieralhi tässä teh­taassa
muodostui enemmän: kuin
mlelenWli|tolsek«l; - -'^^^ l
'• Biiu/ikimamiu seuraavassa
' numerossa.
nltclma^^Vuo^lRii aloitettiin i^taVnlh
aloitteesuvi; l^kenta» €t«lteg£«u^i
traktontehrasta. Tämä v. idSO käytt"
tiinpaotu tehdas muodostui eri^iiof
tärkeäksi' maan teolUstamisesaa Ja'
maatatouden scaiaUstisessa uudistar;
Toisen maailmansodan alkaessa
StaUngrad o l i eräs suurimmista t e ­ollisuus-
; Ja kulttuurikeskuksista
maan kaakL>jisosassa.
ResäUä 1942 saksalaiset fosistUou*^
kot alkoivat hyökkäyksen Stallngra-d
i n valloittamiseksi. isk^LksMn
Moskovaan, selustasta päin J a sodW
voittamiseksi Hitler panl.iUlkkeeJle
lähes miljoonan sotamlestttjja iipsee.-
r i a ; toistatuhatta hyökkäysvatmua Ja
parisentuhatta Jentobdnetta.
Mäin 'alkoi sotahistorian suurin
taistelu ;—StaUnBnsdItf f taistelu;'
Vihollinen murtautui 'stailngradiä
muurien jUiirfeUe.' - VttiolDsen ilma?
voimat > pommittivat heUIt^ättä
kaupuidcia. Joka' öU Jättiläismäisenä
tulimerenä; (Niinä vaikeina päivinä
StaUn johU viisaasti Stalingradln
puolustusta ja toteutti nerolcasta
suumUielmaaosa. Stalingradissa o l i ­vat
sUloin Stalinin uskolliset työto>
v e r i t v - puoliten keskuskomitean slh^
teeri O. M . Malenkov Ja kotkelmman
so|;llasjohdon edustaja A. M . V a s i -
leyskf.
'^YU 200 päivää kestänyt Stallngra^
d in .taistelu päättyi stalinilaisen so­tataidon
loistavaan, voittoon. Stä-lingrädm
muurien Juurella saarret­t
i in j a voitettiin 330.000 miestä kä­sittävä
hitlerllälnen armeija. Sta-iingradissa
Isäirsimänfii tappion Jäl­keen
Saksan^ fasistiarmeija el enää
kyennyt nousemaan jaloilleen. Sta­l
i n in johdolla neuvostoarmeija saa­vutti
voiton, väjpouttinatsllalsten or­juuttamat
knnkäk rasismin Ikeestä ja
pelasti maailman sivistyksen tuholta.
Stallngra^ ei murtunut,; vaan voit­ti,
vihollisen. Suuresta kaupunetsta
el kuitenkaan jäänyt jälelle muuta
kuin suunattoroia tuhka- j a sora-kasoja.
Kaikki' paloi J a tuhouMii.
Tehtaista. Asuintaloista, kouluista ja
teattereista jäi Jäljelle vain suuria
tiiU- j a betonlkasoja. Niille palkoin,
jossa ennen oli puistoja, jäi törröttä­mään
vain hiiltyneitä puunruiJi^sja.
Stalingradllaisten avuksi kiiruhti
koko neuvostomaa. Stalinin ohjeiden
cnukaisestl sahkarlkaupungin Jälleen­rakentamiseksi
muodostettiin erityt-elä;.
rflke:mu.«järjestöjä Ja Volgan
ratmoille saapui tuhansia rakentajia;
Siitä on kulunut nyt kymmenen vuot.
ta; kun tiflikaksl muuttuneen Sta?ln> ^
g p d i n kamaralle ilmestyivät ensim­mäiset
uudet rafcanhukset. Nyttem­min
on .(Sialingradista kehittynyt'
jälleen teollisuus- J a kuliiturlkealnts.,'
Kaupunkiin on Jalleenrnkennetlu j a ;
rakennettu uusia tehtaita, korkea-'
kouJuia. kirjastoja; teoittereli» j a kou­luja-
Satikarlkaupungista on nyt
iuUut. eräs valtavien luonnomiudis-'
tussuumltelmiea' toteuttamisen suu­rista
keskuksista. / -> ^ >v ^
Stalmgradin: välittömään ^iähelsyy-teen/^
Uiliden suuren taistelun .tan-
.terellie on rakennettu Volga-Oonin
kanava; ^Arolle on ilmestynyt suuria
meriä. Paraikaa jatkuvat työt V p l -
ga^Ponln kasteluverkoston rakenta­miseksi.
Stalingradln pohjoiseen
laitakaupunkiin rakennetaan maail­man
;<to!seksi suurinta Stalingradln
voimalaitosta j a siihen lUttyvää 600
kilometrin p i U ^ kanavaa, joica ulot­tuu
aina Ural-joelle saakka. Stalin­gradln
aroja h&Uioo nyt kuusi mah­tavaa
suojameteävyöhykettä. Uudet
meret, suojametsät j a kastelukana­vat'muodostavat
turvallisen nniurin.
Joka suojelee Itä^uroopan viljavai­niolta
ja. puutarhoja tuhoisilta erä-maontuulUta.
Stalingradln arot
muuttuvat, Ja- myös sen Ilmasto
muuttuy.
tollngradln asematorilla on pieni
ylcsikerroksincn rakennus, joka on
tullut tunnetUltsi ulkomalUaicin. V.
1918 J . V . italin, Joka johti kaupun­g
in puolustusta, työslssnteli tässä t a ­lossa.
Nyt se on muutettu S t a l i n -
museoksi, jossa vaalitaan kaikkea s i ­tä,
mikä liittyy suuren johtajan toi­mintaan
ja Stalingradln historiaan.
Sen suurimmassa; salissa ovat lah­jat,
joita maailman eri puolilta on
tälle sankarikaupungille lähetetty.
Siellä nähdään mm. Norjasta lä­hetetty
punainen lippu. Sen ovat
ommelleet norjalaiset naiset saksa­laisten
miehityksen aikana. Siihen
on ommeltu sanat:' "Stalingradln
voitto sytytti miljooniin sydämiin
toivon j a IhällUh".
M a r t i n Anders6n-Nexö on kirjoit­tanut
vieroslKirjaMi: "Stalingrod on
meille aina jäänH''loistamaan sam­mumattomana.
tÄitenä''.
Tuomiorovasti -Hewlett Johnson on
puolestaan kirjoittanut:
" O l e n ylpeä sUtö, että voin kir­joittaa
tähän kirjaan tutustuttuani
erinomaiseen museoon, i d t a kertoo
Irjululsan kaupungin malnehlkkaas-tA
puolustuksesta . . . '
Vajsismla puun rurdco katkalstibi
Stallngrfldissa j a Stalingradln Ih­misten
voimilla.
ateldän tehtäväksemme on jäänyt
hävittää tästä vanhasta kannosta
lähtevät oksat yksi toisensa Jälkeen,
inissä niitä vielä on jäljellä.
, K a l k k i se. mitä Punainen Armeija
on tehnyt tSalingradlssa. tekee mei­dät
v<>?nift]ytot{tfnTP»fc^l iyftji^mmf
SIB.
•— Sanomalelitl on määräajoin
IlmestTvä painotuote, lonka lar-koitoksena
on uutisien Julkal-tomlnen
ja erinäisten tapabtn^
mlen urroaMera. kaaUtelemlp
non. Son takia se on välttamfi*
tdnkalkmolhmlaiUe.
mi m
Haapariiatovilsaiis
tulee pahenmiaksi
V . 1959 bakka
. Ollawa.'-~ Canadan häapattato-icxi
(cent cät^rpiuar) vitsaus tr.tlo»
dostuu pahemmalui vuoteen ,191^
saakka,,ennustavat tfiftUa lUttoval.^
l i on maatalousministeriön; fidu&taja^.:
' l9äm&'Mnadot «ikiäväi;,!!' ttU .i:t
vuotta ke;ktävlssä valhekausiesa <, Ja
n y t käsUlä olevan vuodenvsanotnan
oIe\'an kuudennen nykyisessä väihe-kavfdessa.
Vaikka niiltä' matoja on
n y t ' ' Jo 1 varsin, runsaasti kaikMolla
Canadassa, tulevat' ne vle^&.li^nty^
» ä ä n iulevien vUden''<taL kuUdfen
vuoden aikana kunnes nykyinen v a i -
hekausl päättyy. * ' ! ^ .
. PääasUlUseha syynä täh^ii, haepat-matojen
lisäSntymlsrytmiln on sär-cophia
aldrfchl-niminen Ipishyöntel-nen,
joka dää 'haapamädoista., Khi
haapamadot ' Usäilntyvtit llsääniyy
myöskin t&m&n";tuhobyönteiseti^mUt-ta
joutu||«smma&sa^tahdlr6a kuin m a ­dot.
Vail^ekiuäen lopulla <^vtvt tu­hohyönteiset
llfiääntyneet silntl mU-r
l n . että ne töhöavät m i l t e i ' k a l k ki
madot.: Sitten tuhohyx^nteiset kuo­levat
nälfoiän'. Jonka jälkeen alkaa
uusi valhekausi.
Haapamadot syövät mteluummin
haapojen lehmiä :1)ohjoisUla seuduilla,
muuttua syövät;myöskin Jalavan, kol-^
vun. vaahteran.' saarnin Ja tammen
lehtiä etelälsilä alueilla; Madot käy­vät
niybskln iKedclmäpuidcn kiiMp-puun.
— Canadassa käytettiin vuonna
mi keskimäärin 24 doUaria teiden
rakentamiseen Ja kunnostamiseen
maan kutakin asukasta kohden. - ^
«oista 6ttw«n <ttakey4itite"jtf <'«itijf•^'
pankin'viraUistcn tmpsämisÄfiv^J^
kaan suoritettu . lasltdmB ; a i c f i t t ^ 'f
että näiden firmojen y)t,t^ntiulket{^^-
viralUnen voitto oU^v: wai^ioli6mk(»rX
t a 349^1 mUJooniia matklu^.'»tö^'^
den eatoDjen yhtiöiden vhi^ixOsiikA-r
tut voitot i i9^.clUm'J2M^Ai0^i u'^"f^3
klmäärixi n . , ^ j ^ r o s ^ t t j a - j - J S'-.' r'JP- ^-(ff
Nipden yhtUMdih to*' '
tdjeh kasvu olk^^ixi
1950:salvpt ns. "KoKäti^tiSf^iiiil^^l
olivat volto^'kultenkfe-,sUfi»tAx^w.' is A ' ^
teellisen "noniiattUt.' V . .X; i 1
rattuna. V. I9iid' k a p l i ä l i s i i i ^ J d v a i ; i
VaUttaneet tuotsmtoaan . käaii»tta«'
matomaksl kuten nytl ,. .' ,^ i mm A I K A P A U O N Mimt.
Tuomari kysyi oikeud^oä'^.»..*.^,
tajaltä: Kuinka <vanha te.ol|ikte?,IWt?'*
nä pyydän teitä sainallä miUstäinu^'- ^ ^
että
nut
(Nainen , ,
y U 2 t vuoden. ; , ' ^'''i
Tuomari: (Minä h a l u a i s i n ' t l e t l ^ " ' : ; j ^ i J;
täsmälleen kuinka montd kuuki^uttä^;^ ^yld
on kysymyksessä? ^, \?\
(Nainen: •(Hetken ajateitlmäsi Sa»;» ^ h
takaksikynunentäkaksl |uuläktjt|d, ^
UySI PIENI TIETOSANAKIRJA
Kolme osaa jo saatavana nahkäselkatrandl^äa^^
ENSIMMXINEN OSA: TOO slVua, 1 ^ tekstikuvaa, t69 äyvW»lWi*'
kuvaa, 3 värikuvaUitettä. 4 monlvärlkerttoa; li Imtttaa./.
TOINEN OSAt 824 Sivua, lj669 teksUkuvaa, 243 syyäpainokuvaii,
8 värlkuvalUtettä, 27 karttaa. . '<''.^
KOUtfAS'OSA: 824 sivua, l;99S.t6kiitlkuvaa,2dÖ8yvAttaiM^
4 värikuvalUtetta, 2 monlVärikarltaö;84^rtlea/-' ^ -
" K O K O N A A * N U'U»ITTÖ-t*Ä'X,TO' 6 ;:
Hinta Ikolme osaa »yhteensä $29M f- •
Myöskin olemme varanneet m qwn nUm PIENBW/.TOCT
K I R J A N ostajille, Jotk? Jo ftlkals«mmlh' ov%t )ttteijttWtna,tt
Pienen TletosanaklrJariT kolmas ö«a'»y« ^tayaba —^MWlfA
VaDausPublishiriaComiiiititi^
BOX 89
mmJmmmmIm
i
i
mm'
Ä Ä N l l E V Y J EN
"Tarkoin t a l i t tu ohjelmisto Ja paras teknillinen taso ovat n» .pe»i* ';
aatteet. Jotka määräävät LEUONA-levytykse^.' Jokainen i&TeDys ^
Ja sovitus samoin kuin orkesterien kiolumnpanotutiataBntarkoliL J a ,
laulajat sekftlnstrumenttisollstit kuuluvat Suomen tämän betften
valioluokkaän; Äänitys/matrlsolntl j a levyjen puristus ovat Jatku- '
vastl tarkkailun alaisina. Tämän takia solvaticin 'LE2JONA^levyt> •
kaunelmmln Ja kauimmin." — B l s - K o O Y .
UUDET LEIJONA-LEyyr
OVAT SAAPUNEET
m
Nyt ilmoitamme^ Canadan suomalaisille aän|ljpir;^r
jen ystäville, että liikkeemme on saanut fimireya
lähetyksen U!U0KA-levy4ä. jy^^i^
T-S09 - l ^
Kaotamollt» AulanfoUa, valssi, laot jfrppp ItattJu» ^ _
T-5W5 Keiiltlempcft/^valsd, LeUbna, orfcMcrl
•Sen laineelle laalao» tango,Xdlon» otkcstert
Vi?,.
T-808
T'6029
T-90M
Anrffuromrimsaia; vafasl» Eero vare j » Sf«<io-iyf0t
Sxugt P^nl seckerfljyttö, fox-tivlH Me^nH^r^ <
Snn JempecsIIinrfJn, vslxfd, SloJkka Tinttiirl -'
Pienet f&dei UOMtmd» HUm-t&n, gmikka Tdotoiil
flMvenns, slovlfoi'Eero Vis« ' " I 'Mh'''{{.
Bllja» kulkee fcoai. valasi, Eero-Vii»
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE C A N A D A l ^ (f
HINTA $1J25 KPL.
(Ottajan ntaksetfava lähetyskoliif) '
Postitilausten tulee kädttäa vähintäin kohne levjfii^ *
3i
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
lefforui-levyieniJähitfaiS' ja tukkumyyjä Cana^ltSfa e^i
lOO^Elm St .We0| -r-^^Q^Bt^ 69 — SudlmfT; dflllttio
'•t V ^ , , 1-^
1.0
'V.
m
m
i
m
• 1 ,
l i
I:
m,
iii X