Vapaus, January 19, 1952

              'Sivu 4 Lauantaina, tammikuun 19 p. — Saturday, Jan. 19,1952
^ Maicim Maximovidh' Litvihoy, topl-sheviKclpuolueen
-vanha Jäsen Ja
vNcuvastoUiton huomattu diplpmaatti
, k u o U Joulukuun 31 pnä 1951 pltkä-aikaisen
Ja vakavan sairauden niur-
• t^TPana • '
M . M , LJtvinov sjTityi v, 1876 B e -
lostockin kaupungissa, virastotyöläi-sen;
perheessä.., Vuonna 1898 U t y i -
—. n o v liittyi Venäjän Soslalistidemo-
^- ta«att^ tjTÖväenpuolueescen. V.
1903, Venäjän sosialidemckraattisen
.^dväenpuolueen Ikolmannen kongres^
f&fi Jälkeen M n lUttyl bolsheirikeihin
:f£^ ^Ji^^vmlUstui aktUvisesti puoluetyöhön.
m.'i^^ Vuosien 41902 'Ja 1918 välUlä. kahta
"'^.•äs«32ii»'-'vu hän oli s i i r -
^ tolalsena Ei^Iannissa.
: Suuren liokakuun vallankumouksen
Jälkeen v. il918 M . M . Litvinov aloitti
' -työnsä Kansankcmissaariaatln ulko--
,4, asiain osastolla. Vuonna 1821 L i t v i -
^'KP,t\ nov nimitettiin ulkoasiain osaston
\l4X kansanäomisaarin apulaiseksi; hän
i^,|.^s«->,^ osallistui Genevan Ja Haagin konfe-
" :jnsse!hln;—yv. 1927-1930 Litvinov
T^htl 1'euvost oliitcn edustajistoa G e -
i'evan a s e i s t a riisumlskonferenssia
A ähnlstaneessa komissionissa Ja esitti
j euvcstohallitukson puolesta öhdo-tjksen
yleistä aselstariisiunista var­ten.
Vuosien 1930-39 välillä Litvinov
toimi :Neuvo3toliiton ulkoasiain kan-sanko3iissaarina
< ulkominnisterinä).
Vuonna 1932 hän oli Neuvostoliiton
edustajiston päämiehenä Kansain­liiton
Järjestämässä aselstariisumis-konferensslssa
Ja vuonna 1933 hän
Johti Neuvostoliiton edustajistoa
kansainvälisefsä talouskonferenssissa
Lontoossa^ V; 1933 Litvinov allekir­joitti
neuvostohallituksen puolesta
useiden maiden määrittelyn hyök-käj^
isestä. Vuosina 1934-38 Litvinov
edusti Neuvostoliittoa Kansainliitossa.
M . ; M . Litvinov valittiin Neuvosto­liiton
hallituksen Jäseneksi sekä Neu­vostoliiton
korkeimman neuvoston
Jäseneksi ensimmäisissä ja toisissa
vaaleissa.
Suuren patri<pttisen sodan alussa
Litvinov nknitettiin Neuvostoliiton
lähettilääksi Yhdysvaltoihin. Vv
1943-46 Litvinov o l i ulkoasiain kan­sankomissaarin
apulainen.
Viimeikslkuluneet. muutamat vuo­det.
Johtuen se vakavasta sairaudesta,
Litvinov oli fiiyrjässä aktiivisesta
työstä.
M. M . l i t v i n o v palkittiin,Lenhiin
kunnlameriElllä. l^ön Inmniamerkillä
j a suuren patrioottisen sodan '(1941-
43) Työn sankarin kunniamerkillä.
Saapuuko ennustaja
aivan varmasfj
ja koska Soohon
Sauli Ste. a i a r f e . ^ Jännitys on nyt
huipussaan 8oon näyttämöväcn kes­kuudessa,
sillä kaikki puhuvat siltä,
että tuleeko se ennustaja tänne ja
koska. Siihen voidaan nyt sanoa, että
kyllä sc tulee, mutta samana i l ­tana
kun esitetään Tatu (Pekkarisen
laulufarssi "Laulava hotelli". £mme
saaneet muuten asiaa Järjestymään,
mutta piti ottaa vastaan kuuluisa en­nustaja
silloin kun hänelle sopii. O -
limme kyllä ajatelleet hänen vastaan,
ottonsa eri illaksi, sillä silloin olisi
ollut kaikilla parempi mahdollisuus
tutustua häneen. ' E i l e n kuitenkin
sain sähkösanomalla tiedon, että hel­mikuun
3 pnä hän on koko illan mei­dän
vieraanamme.'
(Minä puolestani huomautan, että
koko Soon teatteriväen tulisi panna
tämä mieleensä, sillä tällaisia vieraita
saamme harvoin. Ennustajan matlca-kulut
nousevat ehkä huomattavifn
summiin ja siksi näyttelijät päättivät
pitää tammikuun 23 pnä alkaen kello
7.30 bingoillan, Jonka tulot pannaan
ennustajan matkakassaan. Menkääm­me
sinne joukolla päästämään näyt­telijät
pois pulasta, sillä olisihan se
noloa JäTidä näin suurelle j a kuului­salle
miehelle velkaan. — Tyllerö,
^aiAs ja fzL%jafIi±uu± 4
Fasistiset DP-mieliet ovat terrorisoineet
rauliallisia iJimisiä Vancouverissa
Vancouver. — Vancouverin työ­väestö
on saanut viime aikoina t u ­tustua
siihen minkälaista on fasisti­nen
gängsterlsmi, kun faslstimieliset
DP-miehet ovat tehneet hyökkäyksiä
ratdialllsla ihmisiä vastaan Ja h u u ­delleet
uhkauksiaan 'kuten "ette näe
oieltä viimeistä kertaa", niin kuin on
tapahtunut poliisin sekaantuessa
asiaan.
Joiilupaivän aamuna kello 7 aikaan
Canadan -ukrainalaisten järjestön
maakuntajarjestäijä John Dubno Jou­tui
kotonaan hyökkäyksen kohteeksi.
Palikalle saapuneet poliisit selittivät
bulikaanien olleen .ihuimiausaineiden
vaikutuksen alaisia. \ Ennemmin s a ­malla
viikolla o l i Dubnon vaimolta
tiedusteltu puhelimella Josko paikka
oli Dubnon asunto.
Vahan ennen Joulua tehtiin yön
aikana kaksi yritystä tunkeutua L P
P : n snaakuntajärjcstäjä Nigel Mor-gaän
asuntoon. •"'
Joulukuun 27 (pnä Hastings Audi-torlumissa
(Pidettyjen tanssien jälkeen
Joutui nuori metsätiyöläinen Nat
Simms & Pickering
Vakuutuksia j a kilnteimlstöjä
Kiinteimistolainoja Ja bondeja '
20 Fine S t N . Ilmmlns. Ont.
Puhelin 112
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sanlt Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
\Taydelllnen varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Sherlock raakamaisen pahoinpitelyn
uhriksi. Kuusi äskettäin Canadaan
saapunutta miestä osallistui pahoin­pitelyyn.
Hän o l i poistumassa haa-lUta
yhdessä tuttavansa Morganin ja
hänen vaimonsa, scikä monien mui­den
mukana.. Sheirlock lyötiin k a ­tuun.
Jossa häntä haikattlin Ja pot­kittiin.
'Myöskin Morgan sai potkuja.
Hyötekäyksen uhri vietiin sah-aalaan
missä mm. ihänen kaulassaan olleen
haavan kiinni neulomiseen tarvittiin
11 tikkiä.
Poliisi saapui paikalle J a otti p a ­hoinpitelijäin
nimbt muistiin, näiden
uhkaillessa edelleen Morgania ja t o i ­sia.
Kolme pahoinpitelijää joutuu
vastaamaan oikeudessa vakavia ruu­miinvammoja
tuottaneesta päälle-hyökikäyksestä.
Uuden vuoden iltana puolalaiset
DP-mlehet (metelöivät ukrainalaisten
haälllla, Jonka seiniä koristivat r a u -
bantunnUkset. Tammikuun 3 päivän
vastaisena yönä::lceUo 3 aikana r i k ­koivat
huUkaanlt tyhjillä viinapul­loilla
5 ukrainalaisten haalin ikku­naa.
'He yrittivät tunkeutua myös
haallln, mutta rosikieh korjaajaln
paikalle saapuminen kai^oitti heidät
pois. '/^.
Kaikki tällaiset tapE^tumat ovat
osa siitä väkivaltaisuudesta,:mitä mo­nissa
Canadan kaiipungeslsa oh saatu
kokea sen >Jätkeeh ikun liittohallitus
omaksui ohjelman täyttää Canadan;
entisillä Hitlerin myrskyjoukkolaisillä
Ja muilla fasistimielislllä sllrtolaisUla.
Nigel' Morgan sanoi puheessaian viime
viikolla: "Kdko Järjestynieen työväen­liikkeen
tulee esittää vastalauseensa
Ottawan ohjelman 'johdosta j a vaatia
sitä estämään tuollaisen väkivaltai­suuden
harjoittaminen; Sen lisäksi
tulee työväen Järjestöjen ryihtyä toi­menpiteisiin
itsensä turvaamiseksi
tällaisten tapahtiimien varalta."
— - Vuonna 1616 rakennettiin e n ­simmäinen
koulu Three Eiversln kau­p
u n k i in
Aina tervduUein
lahja Suomessa
X y P E F A - sii.oo
4 paunaa kahvia; 2 paunaa r i i ­siä:
2 pakettia kuivattuja seka-hedelmla;
1 pauna luumuja; 4
- 4 unssm pakettia makeata
suklaata: ' , i paunaa Bakerin
kaakaota; 2 pakettia saivulckei-ta;
1 pan Nylon-sukkia, vain
No. 10 Kokonalsp. 14 paun.
TYPE F B -57.85
4 paunaa kahvia.
2 paunaa valk. riisiä
1 psTsettl kuivattuja
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumi^ja
Vn unssia Kanelia
KokonaisiKilDO 11 paunaa
Valittavaksenne kolme pa­kettia,
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . . pikainen pe.
rilletolmitus varastosta meren /
takana. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain a-alikolma ruokia. V a -
kuumlpakkaus peltikannuissa.
Teräsvyötteinen pahvilaatikko.
Säästää aikaa ostossa Ja postit­tamisessa.
Täydellinen lähetys-kontrollL
SAL takaa laadun Ja
-perlUetoimltUksen. .
TYPE F C 5S.15
4 Pannaa KAHVIA
Kokonaispaino 7,paunaa
Menkää Suomeen talrella t a i
alkaisin k e v ä ä l l ä , jolloin
kaikki maksaa %«ähemmän!
Matkustakaa moottorllalvoil-la
O M P S H O L M tai S T O C K ­HOLM!
Sisältö j a hinnat voivatmuuttua
TilaUtaa pakettinne TXNAAN lähimmältä aslamlehdtä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 PbiUlps Sq.
Montreal 2, Que.
470 Main St.
Wlnnlpeff. Man.
Union Bank BIdr.
Calffary. Alta.
71 Upper Water SL. Hallfax N. S.
Merifflies-unionin
juttu palautettiin
raastupaan
Helsinki. — T u nm hovioikeus a n ­toi
ivuoden lopulla päätöksen Suomen
Merimies-Unionin Jutussa kimioten
Helsingin raastuvanoikeuden päätök-
] sen, jolla viime heinäkuussa^ pidetty
Merimies-Unionin edustajakokous j u ­listettiin
laittomaksi Ja Unioni luo­vutettiin
Niilo Wällärln koplakunnan
halUntaan.
Kutep muistettaneen piti hra "Wäl-läri
viime heinäkuussa Merimies-
Unionin varjokokouksen H T y : n t a ­lossa
samanaikaisesti kuin laillisessa
Järjestyksessä kokoonkutsuttu Unio­nin
edustajakokous pidettiin raittius­yhdistys
Konton taloss^. (Hra lälläri
^kutsutti sitten itsensä Helsingin raas­tuvanoikeuteen
"tcd.stamaan". ettei
Koitossa pidetty kckous ollut laillinen,
vaan että valta unionissa kuuluu hä­nelle.
; JElaastuvanolkeus .antoikin elok.
7 pnä päätöksen, e t t a Koitossa pide­tyn
edustajakokouksen päätöksiä saa
panna täytäntöön.
Koitossa pidetyn unionin laillisen
edustajakokouksen valitseaaanTiallin-non
edustajat eivät luonhollLsestikaan
voineet alistua: tähän, ..vaan valittivat
asiasta Turun hovioikeuteen, vaatien
raastuvanoikeuden päätöksen kxunoa-mista.
Käsiteltyään asian totesi hovi­oikeus,
että koska asia koskee M e r i ­mies-
Unionin edustajakokouksessa
hallitukseen valittujen henkilöiden o i ­keutta,
el rastuvanoikeuden olisi p i -
tiänyt ratkaista juttua -varaamatta
heilie tilaisuutta tulla kuulullesi tässä
asiassa. Siksi hovioikeus harkitsee-k
l n oikeaksi palauttaa Jutun raastU-vänoi.<
ceuteen uutta käsittelyä varten.
Hovioikeuden päätökseen ei saa hakea
muutosta.
Hovioikeuden kumottua raastuvan­oikeuden
päätöksen tulee WäUärin s i r ­kustemppu,
jolla hän veti nenästä
raastuvanoikeutta ja yleisöä, perus­teellisesti
paljastetuksi Ja osoittaa,
että ovelinkin gangsteri vetää toisi­naan
vesiperän. •
C S J : n toiminnassa näyttää nyt a l ­kanut
vuo;! muodostuvan yhdeksi sen
anslolikaan Cculttuurityön toimmnalll-siflunaksl
vuodeksi. .Siihen onlfm ole­massa
mainiot edcllyi/ykset. Ensiksl-
Icin <pidetädn taas tänä vuonna C a ­nadan
suomalaisten musiikki- ja l a u -
lujuililat. jotka monina mpnneinä vuo­sina
ovat 'saavuttaneet, suurten edis-'
tysmielisten -iulttuurijoukkojen J a ­kamattoman
kannatuksen Ja herättä­neet
lnnostU(:ta kulttuuritoimintaa
kohtaan. Toiselta pUolen myöskin
eriiolsen ulikaava yleismaailmallinen
tilanne, taantumuksen hyöltkäys kan­sojen
demciraattlsia oikeuksia ja v a ­pauksia
vastaan, sekä kiihkeä sodan-lletsonta,
velvoittavat edistysmielisiä
Ihmisiä entistä päätt-ävämmln taiste­lemaan
myös kulttuuriasein ihmisten
mielipiteen raaistamista j a vihamie­lisyyden
kasvattamista vastaan. Jät­tiläismäiseksi
paisunut hyvää tarkoit­tavien
maaibnan ihmisten rauhanlii­ke,
Jirke jonka pyrkimyksenä on saatr-taa
maailmassa voimaan pysyvä rau­hantila,
jonka aikana ihmisten hyvin­vointi,
kulttuuri, henkinen j a fyysil-linen,
tieteet j a taiteet Ja kaikenlainerf
ihmisten onnellisuutta lisäävä ja h y ­vinvointia
edistävä kehitys voi v a ­paasti
kulkea eteenpäin, on toiselta
puolqn omiaan innoittamaan ihmisiä
edistysmieliseen kulttuuritoimintaan.
'Kaiken tämän oivaltaen on C S J rn
tolmeenpanevakomitea ohjekirjeis­sään
kehoittanut jäsenlstöä^okaisella
paikkakunnalla panemaan entistä
suuremman painon kulttuuritoimin­nan
tehostamiselle. B i vain siten,
että huolellisesti j a toimekkaasti v a l -
mlstaiulutaan suuricatselmukseen.
musiikki- Ja laulujuhliin, mutta että
myöskin samalla kerralla järjestetään
erikoisia malhdollislmman hyviä o h ­jelmallisia
kulttuuritilaisuuksia. J a
myöäkin. että nämä tilaisuudet jarjes-
Vuoden vaihteessa saapui Helsin­k
i i n kirje. Jossa tiedusteltiin . saltso-fonitaituiri
Josef Kaartisen soittamia
äänilevyt S u y a n Z j ' V radion käyt­töön,
suomalaisen virtuoosin esityk­set
olivat kantautuneet yli Tyynen
tettäisiin Jatkuvan .suunnitelmien mu- valtameren Fidzin saarille. Jotka s l -
kaisen jatkuvan kulttuuritoiminnan jialtsevat noin viikon laivamatkan,
lisäksi. j päässä Australian mantereelta. K a a r -i
Erikoisen mielenkiintoinen seikka
nyt suunnitelluissa-Ja järjestelj-n alai­sina
olevissa ktzlttuurijuhlissa on se,
että niiden ohjelmaan pyritään kul­l
a k i n paik&akunnalla saamaan huo­mattava
määrä omintakeista, itse val­mistettua
ohjelmaa. Sellaista oh­jelmaa,
Jdl:a kuvastaa niiden ihmisten
elämää j a toiminnolta jotka näihin
kulttuuritilaisuukäiin osallistuvat ja
myö3il£in Suomen kansan perinnäistä
kulttuurfliaarcja. Nämä muodot, jos
ne k>-etään — useilla paikkakunnilla
on siihen ipaljon mahdollisuuksia —
onnistuneesti tuomaan esille, eivät
vain; ole a n i a a n "innostamaan tilai-suuiksien
Järjestäjiä mutta tuottavat
myöskin suurta iloa j a nautintoa t i - '
laisuirksiln osallistuville. Läheisyys
katsoijiin ^ Ja kuulijoihin kohottaa
hämättävässä määrässä niiden Ike-hltl/
ivää j a cAijaavaa vaikutusta. Ne
ovat omiaan ihelposti (käsitettävällä
tarvadla valaisemaan niin Kulttuurl-kuln
yhtei££cunnallisiakin kysymyk­siä.
Kaiken Usäiksi nIUlä on omi­naisuus
innostaa entistä lukuisempia
yksilöitä omint^eisiin yrityksiin
kulttuurityössä.
Tämä •CSJ:n osastoissa — ainakin
useimmissa — nyt alulla oleva kidt-tuiuirynnlstys,
on lämpimästi terve-»
tullut kalkille ^ edistyämielisiUe kult­tuuri-
Ihmisille j a s&si nekin Jotia
eivät voiikaan siihen ibenkilökohtai-sesti
osallistua, toivovat sen menes­tystä.
Se tulee, varsinkin Jos se on­nistutaan
mahdollisimman menestyk­sellisesti
toteuttamaan, luomaan e n ­tistä
lujeonman pohjan ensi kesänä
Sudiburyssa pidetäville mxxslikki- Ja
lauluJuhlUle. KaikkiaUa siis liikkeel­le
tämän talven (kulttuurikampanjan
edistämiseksi. — S .
tinen on aikoinaan henkilökohtaises­ti
esittänyt suomalaista musiikkia v
Fidzin radiossa. Viime vuoden jäi- ;
kipuoUskoUa oli Australiaan lähetetty (
•huomaitava määrä Kaartisen johta-.;
mia Ja soittomia äänilevyjä. Tilaajien |
Joukosta' mainittakoon mm. The'
Australian Broadcasting Commission
(Australian liittovaltioitten radiover-kosto),
jolla on hallussaan satojatu­hansia
äänilevyjä ja j o ka aniharvoin
vaivautuu niitä erikseen tilaamaan.
Sivumennen voimme mainita, että
muutamia : Kaartisen äänilevyjä on
ehtinyt sillekin puolelle "rapakkoa".
Musiikkiarvosteluja on Kaartiselle
kertynyt monta sataa sivua käsittävä
albumi, jossa monella eri kielellä y-iistetään
suomalaista "kulttuurilähet-tilästämme".
Niinpä estai. Intia a r ­vioi
' t h a t M r . Josef Kaartinen is one
of the World s greatest instrumenta-
Ust'. , Eräs amerikkalainen oli huu­dahtanut-
kuultuaan Kaartisen soitta­van
Kimsky-Korsakovin ^'The Plight
m
NEUVOSTOKANSA HALUAA
RAUHAA
Kahdeksan vuotta. Hitlerin vankina
ollut antif asisti ja evankeelisen kirkon
pabtori Martin Niemöller oli äskettäin
venäjänkielen taitoisen tyttärensä
kera Neuvostoliitossa. Matkalta palat,
tuaan sanoi pastori Frankfurtissa, et­tä
ei ole epäilystäkään neuvostokan­san
rauhantahdosta. Pastori sanoi, et­tä
hänellä ei ollut N:liitossa knlkies-saan
kertaakaan tunnetta siltä, että
Matkustakaa SUOIID >
Olympialais^
ENSI KEVÄÄNji:
e Vielä on rajoitettu aiääs
ta.vana laivapaikkoja h
p:D, t<mkoknnn 19 p:n
verran pa:kkoJa kesäkuun
vuoroihin. Nykyaikaiset lah-
O Lähtö, tapahtuu
Englannin kautta,
massa olevat hinnat.
e Lähettäkää
kiireellisesti:
:Pafkkäti|siS
u. OJÄLAMI
V A L T U U T E T T U ASIAMl||,
1625 St., Antohie S t
Montreal
of the BmhbTe-(Bee" thäthls technique hänen liikehtimistään olisi valvottu
Profetointia tulevai­suuden
musiikista
K I R J . TAUNO M A R T T I N EN
<Tyv. mosiikkilehdessä)
Täytyäkseen kuHkistaa tulevaisuu­teen,
pitää olla varustettu'^anoskas-voilfe.
Kasvoilla, joista toinen kat­soo
menneisyyteen Ja totoen tulevai­suuteen.
'Mikään ei .bflceästaan ole­kaan
niin pettävää, kulni arvioida
nykyisyj^tä. bn olemassa, Jokin
yielnen maailman mielipide. -Kaik-
Hmataistelut
ovat saaneet
uusia muotoja
Amerikkalaiset Sabre-jet taLstelu-konelderi
ohjaajat ovat kiinalaisten
MIG-15 koneiden •ohjaajien kanssa
joutuneet uuden tyj-ppisen Ilmasodan
ensunmäislksi kokeilijoiksi, -kerrotaan
amerikkalaisten Japanista lähettä­missä
tiedonamioissa.
Tiedonannossa 'kerrotaan, että n y ­kyiset
ilmataistelut eroavat huomat­tavasti
viime maailmansodan aikai­sista
taisteluista JBi että menetykset
ovat suhteellisesti -plencihprä. Tais­telun
luonne Ja pienemmät menetyk­set
johtuvat, etupäässä koneiden t a ­vattoman
suuresta nopeudesta. Esim.
päinvastaisin suuntiin kulkiessaan
sivuuttavat taistelevat koneet toisen­sa
yli '1.200 mallin tuntinopeudella,
koska niin amerikkalaiset kuin k i i n a ­laisetkin
koneet lentävät y l i 600 m a i ­lin
tuntinopeudella. Näin joutuvat
koneet obmaan toistensa maalina
vain tavattoman lyhyen ajan.
Taistelut myöskin suoritetaan usein
jopa 30,000—50,000 jalan korkeudella,
missä ilma on ohuempaa j a manöö-veeraus
vaikeampaa, joten hj-vään
ampiuna-asentoon -pääseminen on
valkeata.
Kaiken lisäksi jet-koneet kestärät
paljon enemmän sattumia kuin moot­torilla
varustetut koneet. Yksi ainoa
Sattuma silinteriin saattaa pilata t a ­vallisen
koneen, mutta sen sattumi­nen
jet-turbllniln el aiheuta juuri
mitään haittaa.
Tokio. — Japanin -hallitus sanoo
kannattavansa suunnitelmaa, jonka
mukaan «kansallista -poliisikuntaa ILsä-tUftn
puolella (75,000). .
duttava tuohon mielipiteeseen. Tai­teiden,
tieteiden j a politiikan merk­kihenkilöistä
nähdään
kuvastimesta ajan kasvot. Slainit-semme
jonkun henkilöhahmon men­neeltä
ajalta Jä Saimalla jonkinlaisen
Inttlfltion avulla ipääsemme sisälle sen
ajan henkeen. Ihmiset syntyvät t o ­teuttamaan
maailman aatetta.
Musiikki taiteellisen kehityksen
kannalta katsoen on verrattain nuorj.
Vasta vlhneisfen vuosisatojen aikana
alettiin musillokia suuremmassa mää­rin
kehittää. Musiikissa on käynyt
•vihan samalla tavalla, ikuih tieteissä
j a teikniikassa.' Elämisen välineet Ja
tieto, niiden käyttelemisestä on kyllä-khi
pitkällä, niutta henki, Jo&a niitä
käyttelee, ei ole ehtinyt perässä.
•Palestrlna — Gluck — Bach —
Haydn pystyivät tuomaan esille mitä
syvällisimpiä henkisiä arvoja/vaikka
iknalsukeinot ovat nykyisiä paljon
rajoitetumpia. Ihmeellisen sisäisen
j a ulkonaisen tasapainon.säl Mozart
aikaan. Butta Beethovenille ^ i r i i t ­tänyt
hj-väiksytyt muodot missään
sxditeessa, iRdhkeasti hän nosti mit­toja.
Johannes Brahms ihastuT^suu-rLsta
'ja valtavista muodoista. ' 'Hän
piti Beethovenia esimerkkinä, mutta
rikastutti musiikin monitahoista k u ­delmaa
uusilla piirteillä. "Ulkonal-sesti
katsoen -Brahtnsin musiikki on
suurta, snutta hengeltään Jää Beetho­venista.
Wagner, musiikin patolo-ghien
nero, nirvaanan tavoittelussaan
vaatii esille tuUokseen runsautta Joka
puolelta. Valtavat orkesterit Ja kuo­rot
ovat Wagner-välineitä. Mittavat
teokset .vaativat Jo esittäJUtä y l i - i h -
hlmllllslä iponnlstuksia. Wagnerissa
ei runsaus ole runsautta vain run­sauden
taikia. Vaikka Wagnerista
voidaan sanoa, että hän mielellään
marssi taivaaseen, niin tuon paatok­sen
takaa kuultaa sointuja. Jotka ovat
korkeiiksista kotoisin. Tämä Juma­lallinen-
puoli onkin ne siivet, Jotka
vetäviä^ kaiken suuren (kuorman mu-^
kanaan. -Vastapainoksi tälle musii­killiselle
triumfille lähti viime vuosi­sadan
puolivälissä liikkeelle toiselta
puolen, taituruuteein tähtääv» sblttlr
meilinen k ^ i t y s Ja toisaalla taaä
mentiin romantiikan j a myöskin -kau-huromantiikari;
liunöavalle polulle.
kien on tavalla täi toiseUa mu&au- ,Yhteisenä piirteenä .oli se. että halut­tiin
jotaldn uutta j a erikoista. K a i ­vattiin
mullistuksia. Se oli ilmassa
Icalkklallai Itävallan mestareista' oli.
jäänyt Jälkeen inyös negatiivisia
ominaisuuksia. Kohotessaan m u ­siikkitaivaan
ihuipulle tilli heistä s a ­malla
epäjumalia j a antoivat sieme­nen
oikeaoppinaisuudelle.' Ui»3istuk-siin
täiitäävillä pyrkimiyksillä oli siis
vahva perusta. Johdonmukaisena
seurauiksena oli täydellinen vallan-kumaus.
.Tuttu tonaalinen perusta
hyljättiin. Kaiken hUippima on
atonalisml "ja A . Schönherg. Perusta­na
tästä lähtien on 12-sävelJärjestel-mä
entisten duuri- j a molliasteikko­jen
asemesta.
Että (jotakin miUIlsljavaa tapahtui,
pidetään selviönä. : M u t t a uuden sys-teeniin
soviBltamtnen ikäytäntöön on
eri asla. Schönbergin mullistus o l i
tavaton, mutta toteuttaminen käy­tännössä
vei hänet Slyllisiin sommit­telutehtäviin.
Schönbergin anieles^ä
ihminen j a hänen aivonsa on lähtö­kohta
miisiikille Ja Itsessään olevaa
musiikkia el. ole. rramän vuosisadan
y i r t a i ^ i i h 'kuiiluu myöslkin monessa
sävellajissa (tavallisesti kahdessa)
yhtaliiaa soiva musiikki. Polytonaal-llnen.
Tämä johtaa uuteen ulottu­vaisuuteen.
Orkesterisoinnln ajatel­laan
kullrevan pystysuorissa harmo­nioissa.
Polytonaalinen vie; harmo­niat
lähemmiäksl ija kauemmaksi t o i ­sistaan
Ja pelkistää eri värisävyt.
Tulemme eräänlaiseen painolakimu-siildklin.
Säveltäjä antaa sävelmille
tarkoittamansa s>-vyyden Ja merki­tyksen.
Ravelln värikylläiset utusoinnut
ovat tarkoitetut värittävässä mieles­sä
esittää, kun taas Prokofiefin kal­lioon
upotetut soinnut askeettisen
todesti on lyötävä eslllö. Näissä kah­dessa
äärimmäisessä tapauksessa
YRITYS #NUALMEETtNG
Will be held at
Don Hali
957 Brooadview Aye., Toronto 6, Ontario
Sunday, January 27th, 11 Ä.M.
ELECTIONS — PLANNING — DISGUSSION
i AND APTERWARDS
MEMBERSHIP GET TOGETHER
^ MOVIES, DANCma AND GAMES
Lunch provided for members and fraternal delegates.
t.
can-ibe plated on a level v i t h Jascha
Heifetz's -vlrtuoslty. Nasevimman
arvostelun antoi eräs Savon ukko
Kuopion puolelta sanomalla, että " S i -
beliiis on säveltäjä, Paavo Suuri Juokr
sija, mutta Kaartinen, Joka henkilö­kohtaisesti
on käynyt maapallomme
eri kulmilla mainostamassa maatam­me,
on soitto taituri Jumalan armos-t
a . . .
soinnuilla on aivan toisistaan poik­keava
merldtys. Enimmäkseen käy­tännössä
olevat sölntuteoriat 'pysty­vät
'kouluttamaan Jonikinlaisen stan-darditason.
Musi&ki saadaan soi­maan
hyväksyttävästi. Jos säveltäjä
pystjT hallitsemaan sekä henkeä että
materiaalia, voidaan tehdä mitä h y ­vänsä.
Sisäiset lait ovat taiteellisena
perustana. Sävelten logiikasta el
pääse y l i eikä ympäri. Korvalla on
myös rajansa, samoin teknillisillä
mahdollisuuksiUa. K u n ottaa huo­mioon,
että jos säveltäjä on intelli-genssi
ihminen, nim hän noudattaa
tietyslaista makua ja kolj^uutta. To­dellinen
perusta tulee tulevaisuuden
musiikissa olemaan kaiken todennä-kisyyden
mukaan 12rsäveljärjestel-mään
perustuva. Siis atonaallnen.
Tällä ei ole Schönbergin aivotyön
kanssa muuta;: yhteistä 'kuin sana
at^onaallnen. . K a i k e l l a diatoonisella
musilicilla ,on sävyssään jotakin m a -
neei-imaista. Tulevaisuuden musiikki
el hyväksy yllmsdkaisia fatkaisuja,
Tekniikka j a keinot ovat ihmisiä var­ten.
Sävellykset ovat sitä varten, että
säveltäijä, teostensa avulla tulisi par
remmalksi ihmiseksi. Ihminen on
kaiken kehityksen pääaiäiärä.
Maailman mieli tämän vuostsadah
puolivälissä on jollakin- tavalla y l i -
reallstinen. Hyöty J a käytännölliset
seikat ovat määrääviä tekojöitä. K u i ­tenkin
* materialistisen varmuuden
etsiminen kuvastaa samalla henkistä
tyhjiötä. Pakeneminen tästä jazzin
j a 6weetmiisiiikin kiehtoviin tuimel-m
i i n el pelasta tilanneta. Se on nar­koottista
huumausainetta, josta Jos­kus
on luovuttava. Oireet krapulasta
ovat Jo olemassa. Kovaa ja l y t m i -
kästä Ja myös nenäkästä musiikkia
pa-uhataaov konserttisaleissa ja r a ­dioissa.'
Uutta henkistä virtausta k a i ­vataan
j a myös yritetään siirtää
tuoimemmaksi. Viimeksi mainitusta
on Ranskan talde-eMmän henkinen
tyhjyys. Jota koetetaan peittää "kai­kenlaisilla
koiketeerauksUla. Ihmis­kunta
ön valtavan kriisin edessä. I l ­man
että kyllästytään nykyiseen
asiantilaan ei voida vastaanottaa
uuttakaan. K u n uusi vofana laskeu­tuu
niin se tempaa k a i k k i mukaansa.'
Musilkissaikin luodataan entistä sy­vemmälle
ihmisen uumeniin.
Atonaalhien, eli sävellajitön mu­siikki,
on sävellysteknillisen kehityk­sen
tulos. Tonaalinen musiikki tar­koittaa
sitä, että määrätyn sävel­lajin
puitteisiin mahdutetaan musi­kaalinen
sanonta siitä huolimatta,
että sävelläjipolkiseamisla ja varsi­naiseen
sävellajiin 'kuulumattomia
säveliä voi löytyä enemmän kuin n i -
miakosävellajin säveliä. UseirAln
ns. tonaallsuus muodostaa pohjan
fcalkUIe selityksille. Kaikkien puoli-sävelien
asettaminen samanarvoiseen
asemaan, ei merkitse muuta, kuin sä-vcUysteknilllsten
keinojen j-kshi/ker-talstamlsta
. Sointuopissa vieläkin
ajatellaan sävellajin 7 eri asteista
sointua. Itse asiassa ne yksikseen
ottaen muodostavat duuri- j a m o l l i ­sointuja
eri sävellajeihin kuuluvina.^
Poistamalla sävellait voidaan soin­tuja
nimittää perussävelensä mukaan'
esim C 9 tai c m. Mitä tulee atonaa-llsesta
muslBtlsta puheen ollen mie­livaltaisuuteen
J o l ^ puuttuu oikeaksi
katsottu pohja, on turhaa pelkoa, sillä
Jokseenkin mielivaltaista musiikkia
voidaan rakentaa käytännössä ole­van-
teoreettisen (pohjan mukaan. Se
vain selitetään loogillisesti. "Atonaa­lhien"
on sana, 'joka kuultua antaa
sen käsityksen, etta nyt on kj-sy-myksessä
Joku riitasointuinen sävel-piikkilanka.
Josta korva el voi k a h ­lata
y lL Uskon, että paljon koke-tocraustn
Jn teoreettista saivartelua
j a millään tavalla johdettu, kuten
länsimaiden lehdissä väitetään.
sekä -ismien tavoittelua on tämän
nimen alla syntynyt.
Kun on puhe tulevaisuudesta, niin
on täysi syy otalksua, että teoreetti­nen
pohja musiikista yksinkertaistuu
nykyisestään.
Ihmiskunnan kehityksen mukaan
korva herkistyy ja karkeat efektit
häipyvät menneisjo^teen. Uusia ins­trumentteja
varmaan syntyy. Enem-miän
aletaan kuunnella sita mita on
sanottavaa, kuin sitä miten j a millä
tavalla joku asia sanotaan. Musiikki
liittyy osana ihmiskurman yleiseen
kehitykseen. Mistä paremmin h a -
vaitsemmekaan kuUomsenkin ajan.
musiikista. Se on kuin peili, josta
aikakausi heijastuu. Tämä aikakau­si,
ihmiskunnan murroskausi, on
synnyttänyt (kaikenlaista. Talla vuo­sisadalla
'kaikki on revitty alas. Tuo
epävarmuus on pakoittanut etsimään
jostakin syvempää pohjaa. Eijhmis-ten
rakentamaa. Kuinka mielella!in
turvaudutaankaan konservatiiviseen
varmuuteen, ulkoaqplttuun apinamai­seen
toisten ajatuksilla ajattelemi­seen.
Luopumalla varmuudesta, t u ­lee
hätä eteen.. Muutama ääni m u -
siilcin todellisesta valtakunnasta he­rättää
meissä ilontunteen. Lopetet-tuaim'.'
ne tarrautumi^emme tähän tai
tuohon voimme vasta kuunnella jota­k
i n todella varmemmasta kuin niitä
me niin varmuudella tiedämcne. S i ­säisen
maailman esiinmarssi alkaa
uusin sävelin j a sitä voi vain -kuulla
uudet korvat.
ii
1p
i
Tuotanto on noussut
huimasti Bulgariassa
Sofia. — Bulgarian ammatti
töjen kolmas vuosikokous pidet
kettäln Jä^osalllstui siihen 83ö( f _
jaa, jotka edustivat 737,000 uc |^
.sentä. S
Ammattiliittojen keskiujj
puheenjohtaja Tobor Prakhor
kokoukselle, että. Bulgarian
den tuotanto on jälkeen vuodi S
lisääntynyt 400 prosenttisesta j
kaanteollisuuden noin 500
sesti. Työläisten palkat ovat^l
senttiä korkeammat kuin
' FINNISH S T E AM BATE
56-58 Widmer Street
Toronto. Ontario
MIEHET;
Keskiviikkona j a torstaina 3-lli
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 l.p.-2 a.p.
Sunnimtaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Keskiviikkona Ja,.torstaina 3-|,y
Perjantaina ja lauantaina 1-1 te;
P U H E L I N E L . 2571
Elä
Peter Ä.^esa,B
Barrister, Solicifbr, Notli^
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave.
— Port Royäi
löydettiin V. 1611.;
(Annapolis, N. S.)
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoiileet r
Puheenjohtaja: Ake Hl
90 NeviUe Park Blvd.
PuheUn H.O. 6195 ,
Toronto 03
Sihteeri,: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto^
puhelin Elgln 8596 •
Rahastonhoitaja: Allan Dlfj
488 Brock Ave. Toroni
Puhelin L L . 1034
Kirjeenvaihto- Blhteerllle. ;
raloikaa sihteerin uusi osoite.
HALUATTEKO OSTAA TALOh
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE B O A E D I N JÄSEN
33 Esgore Drlve Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontaii
SUOMI T952
LAIVOILLA: Meillä c n rajoitettu määrä laivapaikkoja saata-
• Englannin kautta, lähtö Canadasta touko- ia kesäikuussa, paluu ei
Ja syyskuussa. Edestakaisen lipun hinta Quebec—Helsinki—Quei
'keskimäär.n noin $440.00. .
LENTÄEN: Turistiluokassa toukokuun 1 p :n jälkeen kesltimäärrf
Toronto—Helsinki—Toronto $702.00. Liittykää mukaan joUeSr;
meidän allamainltuiUe erikoislennoillemme, lähtö osanuilleen alls'
mainittuina päivinä; paluumatka koska vain haluatte:
Toukokuun 18,1952 — Matkanjohtaja <^ Miss A . M . Pontson
• Kesäkuun 1, 1952 — Matkanjohtaja — M r . A . A . Numijunen
Kesäkuun 15. 1952 — Matkanjohtaja — atr. Ö. E . Walli
He;näkuun 1, 1952 — Matkanjohtaja — M r . T. T. Salo
Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja — M r . A . R . Ritari
Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää poheillamme HETI paikkai»
raasta varten. Me i^Jestämme passit j a vUsuxäit.
Ö. K. JOHNSON & m UI^ITE
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
697 Bay St. Toronto 2, Ont. WA. 1403 & W A 15S^
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää ,se . heti eurooppala:
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen rese
mukaan tehdyllä lääkke«^llä, minkä jofe J','
. henkilö kaikkialla Euroopassa on tuitf''"
I vruosia ja jota on nyt myytävänä
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettuni j'|
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 fe A
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiirl?
kua, kylrnää rinnalta, auttaa; asthmass
henkitorven tulehduksessa, korvato^^
hammassäryssä ja on erikoisen hjrvä KU-'
huuhteluaine. Sopii myöskin muihj.
koituksiin taloudessa. Huomaatte, eW
rooppalaiset D I A N A - T I P A T ovat 15;
tiensä useihin koteihin kaikkialla 0>
erikoisen auttavana lääkkeenä tai
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista läakdttiL Hihta $1.25.
Sm