Vapaus, October 7, 1952

              i Tiistaina, lokakuun 7 p. — Tucsdäy/Oct. 7,1952
Oigao of Flnnlsb Canadians, Es*
^1^aldtealäl^^No1B^^
85 seeond class man by ttae Post
TlrarEdayB and Satnrdays bjr Vapaus
Elm 8t. W.. Sudbuiy, Ont., Canada,
Editojlal :0fflcef4r«2^ i l U ^ ^
E;Bul»t;^£dit6r1IK;^iati9^
;addteas;j^k«ii69;f8odb^^
Adveitislog xates' upon applisoxioa.
.Caaä<iaM;-;n?;>t;*^'^
Tbdysvallolua: 1 vk. 6M 6 Ick, ^
, _
ovat vannaan jhmelel]eet:sitä ,
P Ä I V I Ä
Binu M«7 |«nsTlst eolnttflast^i BC.
Vhdynimc «jkulalsten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin! ,
BaiUnaiiln (iamii^*fm>^^
-^^id^jtinehddcaa:. YbdyBväUoIssäy.
kokoukseen osallistuneet Miritsilät
buusivat: "Me aialuamme Jken'
Kokousyle^sd vastasi täbän: "Me
fOikbukseii
dellämalnlttuläiln. He myös halusi-vatsäada
poikamme takaisin. — Dai­ly
Workcr, N. V,
m
NeavostoIehdIsU);kUiinltf3ä isourta
liujomiötafj^^^
Jyttämlseksl ija. vakUnnuttamlfieksl
iÖialÄol^dä^i-BS^^^ agrcsston
ehkaise^^i; Jasonin tabblta. i l e r.
kltcp m:iltaijst^iJapanln antan-lläide^^^
aiMp
J^ninilälc^iinUaiselie rauban poU^
Moskova.
4 -
9i
li
X . '
H
'"Kokonaan sokeaksi 'H Vapaa Sana ole kuitenkaan vielä.tuUut.
näkee vielä huonommalla silmällään, nimittäin äillä; joka katsoo
kieroota kaikkea sitä mitä.ofi vasemmalla siivellä, ts; työväenliikkeen
pinfeisM.
: : ; ottakaamme esimjerkiksi Vapaa Sanan torstainen paUitfa, jossa
polemisoidaan epämääräisesti ilmaan huitoen Vapauden sitä toimitiis-kiijoitustayastaian
missä tuomittiin Canadan ^uusi^siirtolalslaki, mikä
todTOKtottä uhkaa kaikkia ;ei<Janadassa syntyneitä
kansalaistunfeitä kuin' niitäkin, jotka eivät ole syystä tai toisesta
> kansalaj(spapereita hankkineet. ^
« Jättäeli huooAioonottamattafsen ala-arvoiset^ounastelut, lalnaam- :
< md näytteeksi palan Vapaa Sanan elämänfilosofiaa ja juurekasta '
* t'ly3ftiö-opin''feäsitystä "demokratiasta". Lainatkaamme:
* *l "Sen (tarkoittaa Vapautta) mukaan siinä (uudessa siirtolais-
^ ^laissamune)^ jpn seuraavia/epädemokraattisuuksia' ja, 'väärämieli-j
-'S^yksiä'': ' H -
j ^ 'Uusi siirtöiaislaki oikeuttaa entisen mielivaltaisen
* jmubdon, ^ntaen liittohallitukselle täyden valtuuden päättää siitä, ku-
' l^a"^ tulla Canadaan; Se antaa hallitukselle suuremmat valtuudet
> l^uin vanha siirtolaiäakf siinä suhteessa, että kuka saa jäädä Cana-
»" daan; nyt, kesälcuusta alkaen v. 1952, ainoastaan Oanadassa synty-l'
ne^; tietävät varmasti, että he saavat — oikeutetusti — olla pysy-
^ västi Canädassa. Uusi siirtolaislaki säätää koneiston jonka mukaan
' kaikki asukkaat ja kansalaiset — paitsi Canädassa syntyneet — voi-
« daan karkoittaa; siirtolaisministerin mielipiteenrmukaisesti; mihin. ta-hansa
maahan siirtolaisministeri päättää.' ^ , '
l ,_,"Siunaa ja varjele! ' ^ • • . ^
^^^^^/'^ikos olekin hirmulaki. ; . ; \
|[,C. f Kun V antaa, Canadan liittohallitukselle .'mielivaltaisen'. vai-r
"'tuuden päättää kuka s a a . . . _ ' . '\ J*,
* siuftolaisten valintavaltuudethän.^olisi p
•ii-
*
•
-
4 ^ t
13- tyr^.
tiin Pravdassa L. Leon^^vl^klrJoitUS
^Miten I^n8i'^k8aa^i9iuute'ta#n tri'
8 ^ n yhdysvaltalaiset Vl^hoinalset
kiiruhtavat Adenauerln marionettl-haliltustä;
jaUeenascistäutumJsccn vä-
Uttämättä vähääkään sUtä. että. Bon­nin
Ja PaMisin sopimusta ei ole vielä
Nyt on tullut Jo tietoon, että .{vuo­teen
ldS4 mennessä- aiotaan ^Länsl-
&iksan armeijaan': saada 12 mootto­roitua
divisioona sekäiliyiBkkäy^^
iaudMaS^^
ilmavoimiin tulee - Länsi-SakSan leh­tien
kertoman, mukaan kiitUumaan
tilkalle Ja kansaimrällsUte sopimiik-silleen
Neuvostoliitto käy jä^ttävää
Ja Johdonmukalrta taistelua jfätäan l i i ^ ^ >''i^>SSi&^^i^ä' ^ u t i i i ^
mlnen — körjoltfaft: "Pravdä^f-lehtt
— oli mahdollista vaata' aenjälkeen
kun 'x^vostoliiton mainehikkaan ^ajaiiiliiäis
murskaavien iskujen tuloksena -oli
tuhoittt:^ileri]äii^^
Neuvostokansan Ja aeb ffl'aln<äiikkal»
Idän nujlddä äisiöriassa, Joifcs^>Uväi
vapaufeÖit öiperlaiistlsten vajloitta-hyvin
huimattava osuus Jaimnilais^
agression torjumisessa, on säavuttäj'
hutsutmnattomanvoitOT? taistelussa
iaantiimuksellista' gomhidä
tunut : KjUnian; • itonsantasaivalta;. V-vahva
rauhanlinnakc Kauko-"""-"'
Korean känsä/; Jonka: N(
Ja vapautti Japanilaisesta nelikymf
menvuotisesta siirtomaa riist<»ta.
muodosti Korean Eäinsandemökr
raättisen , Tasavallan. Taistelussa
kansat, ; ^ ä t tunne 1 tfbmielisyytta
Japanin kansaa kohtaan. Kansat
tietävät, ~ ki^jcättaa "Pkavda'-!^
ti,'— että Japanin kansa Joutui hä-tätilaän>
sen vuoksi, että heidän
siaänsä ön amerikkalaisten agresso^
rien miehittämä Ja sen kansa Joutuu
dFsiatbjen 'ibm^ .dyat
«a^uidet kaikki TÖiz^^nioi mu^
sero • ^ai»ni(stä-"airi
tomaa politiikan aseen Aasassa.
rilcoisesti ^ on .tiOIu^ ibnl, --r^ kirjoit-'
cossa Japanin aUekhrjoifetim
yksipuolisen 'ratibsin- sopimuksen"
§e^ amaikkalaisrJapanilalsen^^ ' ^ ^^
vsJUihibspak^ niin-
Jälkeen." -
Kaikki oämä kolme asiakirjaa ovat
eroittanattbmasti ädottuja- toisiinsa
Ja' ovat-Yhdysvaltojen sotaaiankkel-den
jlmftnexnismnotoja Kauko-Idäasä^
Ne • vabvistäwät iamerikkalaisen im­perialismin
nuden. ais^elec^' kölmah-f
mmt«iami8^ lätmerikKaiäis^ib^
sotäkohtMkisi Ja Johtavat sen alueen
tzB. '^msomoläiicaja pravda", — en­sivuoden
huhtikxmhun mennessä on
«^panssa mnbdbätettava kolmensa-'
dan tuhannen 'miehen .snpndnen
maa-armeija; toiän »noen, mieslu­vultaan
suurempi, kuin Japanilla oli
ernien Kiinaan tmikOTtuirfsmtfkuaf
||;?Önnän
m£sen kanssa (äyat käymUsssä'^^
t^clutöiinehpiteet' siiurien; söäilmäj^it-ja'
sö&-merftroimic»i niuddoistänUs^-
maltniesarvilmrpul^^ mut^tesUf^
:mlssumn^telmisWJapariisssC \ Ja U-
.dutilu'henkilökunnan voimai>eräises-tä
korilnutnk8W'ia..'^^^^^ sota
lentokonetta .Vtäö korpusta. ,v
Osaäoaan^iYhc^svaUoista .1^^
';• JMikS' koskee^ merisotalaivästoa,. niin
kuten näkyy^raJanta]äiisi8tä tiedon­annoista,
tullaan merisotalatvastbn
kantavuutta listimään vUden vuoden
tonniin saaikka^ ja sen miehistdä vii­teen
sataan attih^teöiVhäikeen^^
^a^vi*önm|^
ta Jo olevienvläbi^- viiden'sadan: soti­las-
aluksien lisäksi' vie^ kuusikym-
• i i i SUBosnO» — StallagKaäan vesi-
.j^iajan aineen, &l^'tSS& ttOte 635
bntjäfeQbacp. .Paalaa pnhflhtamf-
' nen paptav&iragtät ym; «aa alkamit.
tomnudenpäblesta.'' T&tsteiunn mu-toan-
uuolesta-AasIafisa-osalUBtuu ak-tUvlsesti
aajaniri k a i ^ i jbjta «i.ha^
|e^^R<^i^ä(k§^B^^
Jokapätvä kasvavaa Aasian kansojen
vastarintaa; icaxiscje taistele­vat'hiidian
ja kä^llisenrlH^u^^
sa ei 01^' ien^kntiiiä)t ainS^
ten .iiD^äiäli^^n^'W6s:^;i- kirjöit^^
tM:|rE5än^f;^^
staooidkakna vrä<I«iobiesatdirutiai;*!risat^t äyäs^
nat tySilUsetiDsallisliv^t^^
srän, taisteluun leivän jä'demokra-tlsten
vapaiden puolesta^^T^
luokka, maan kommunistisen puolur
een Johtamana t i i v i s t i hyinsä^^yhteir
sett;••demolA^atiseniriikansallisen v-va-pausrMtamsmy::
taistelussa vapaan ;Ja
riippumattomuus Japanin puolesta.
Yil 6 miljoonaa < Japanilaista allekir­joitti
RaUhanpaktin yetoomukseh ^a
orjuuttavan San ftäncisicon sopimuk­sen
vastalauserotoomuksen.
Japanin kansan taistelu rauhan Ja
kansallisen ' :Vriippumattomuutensa
puolesta . saa lämmintä -vastakaikua
kaikissa rauhaarakastavissa kanSbis-
XiOPETTE KESKUSTELEN
Isä: Nouseban viimetokiij yigs ju-
«ä. KeUo on Jo kahdeksan. Mitä 1^
Jet Uncohto tehneöi sinu^ ikäioia
tähän aikaan päiväsiÄ? ''xr
•Jussi:. Sitä, minä en, todeHaaaS
.»atta Ä
•t^-oU^^smun^ikäinea, -Hän;^
Yhdysvaltaih: presidenttL :
^ ; M a t ^ a , ; oU saapunut erääseen
;P?^?^i?^eutukauppalaan Ja yau
I#-Jähest5^:eiästäväiihaamiötö
lll|M^l^?uM^n.^?faiinka-^^
jknrtevaisUus ÄäiUä seuduilla?
iS^^/r: y^i. JPtaista ihmistä koKi
,sa;iJotkav. täistä^
puolesta Kauko-Idässä.
^^^]EC^^Ii^l[^^<!l3. 15^^^t^^C-^^Jl^lfl^i, ^ ^
taan; merlsotavoimat, JoBiin > tulee
«5.000 miestä. Ja niiden lentokonei-; ulkomaalaisia ./vaifoittajla vastaan
den määräksi on suunniteltu 1,330 muodostui Vietnamin Öemokraatti-taistelukonetta.
Lisäksi muodoste- Tasavalta. Japanilaisen milltai.
risnnn ta|>pio^ loi Japanin i i & s ^^
tien demofcteatlselle, iratdMU^^^
hltyisclle, tlin' JäpaniiQi' känsän yhf
k ^ a ' rauliah 'säilyttämiseesi ja
^tamt^iSi^^^itiu^^
'iiä^:^a^aÄtiiÄag|:!h^S^^
tÖksei^äii^^-^ii^^
rMonia^^^^^^^^ hallinnassa. Yksttyisten^^^^t^
la8jemnMik4<,,^8iwsa.,ol^eer^ 45ntl^^
,S5P,jCJ#Ai:närlik<miissaft^t;W!^ Clpyi
atomipki
Yhdysvalloissa
1 tf
l i l 'luövuttaEikbmmunistipuoluedlei vapaudelle; suomalait
IVashlngton. — {Yhdysvaltain ar­meijan,
viranomaiset Ilmoittavat o-maavansa
maailman, ensimmäisen .a-tomipommeJa>
ampuvan tykin. T^mä
65 tonnin painoinen tuhoase kerro­taan.
,.kyettävän .saamaan^ toiminta";
kuntoon .20 minuutissa: sen Jälkeen
kun se on saapunut määrätylle pai­kalleen.
Sillä.kokeiltUn äsket^hi tyi-kistön.
kokeUukentäm^
Tämän tykhi sanotaan' voivat käyt.^
tää niin atomipommeia:ktdn tavalll-
-siakin pommeja. Tiedonaimossa i el
kuitenkaan s^ottu' onko sitä kokeiltu
atomipommeilla. Sen kaliiberi on 280
millimetriä — - noin 11 tuiunaa;: Tie­don
sUtä. että tykUlä kyetään ampu­maan
atomipommeja sanotaan olevan
merkkinä niistä toimista; Joiden tar­koituksena
on ollut kehittää pieniko­koisia
atomipommeja. : Aikaisemmin
on ollut vallalla sellainen käsitys^ et-
| ä atomipommi on Ihädin ttiskhi kyet.
tyrslJoittamaanS-29 lentokoneeseen.
: V Koke annettujen vih­jausten
perusteella arvellaan; että: tä.:
:mä.uusixtykki iQrken ampumaan 20
<nialUn>etäi^teeni mikä on suunnil­ta
ole oUut. Vain yksi Outokumpu, on
niistä kansainvälistä suuruusluokkaa
Ja seion-lii^Sfd^t^^
ihittaisessa käytfissä. Kaksi -Mätäs-
; vaara': ja Y^^ keiskikbkoista Ja
mirnr'pie'nempia.' Outokumpua lu-
.Jat;^.--- klnJo^ttaa "Pi^av^a^rT^hfe/
iaijtben hinnalla mWä hjcyftniäi.tut.
k ^ u t t a a ) . iValtaväPK-kftn^nUlkke^^^
joka täiStäeÄ oikean arian/fpuolesj-
M l ' käyttivät kaikki^, InAöl^lä^^^^^ ai-
-1
f,;
i
'"/Tässä on kerraksi Vapaa Sanan "valtioviisautta"! 'Kokonäa(n
tuulesta temmattua on tietysti vätystely siitä, että Vapaiiden käsityö,
kannan, mukaan siirtolaiskysymysten ratkaisu pitäisi jättää kommu-leen
aarnea- kalUberiar olevien: rannik-
:k<i4^oI]utustyWen Ja laivastotyk^
pisin kantavuus^^ r i , .
:• - Torontossa oli.Canadan kaupun^
kiOA' korkeimmat vuokrat, v. 1951
Keskimäärin i$52. kuukaudessa. ,
tkuuiumfitR>n^ ;:raaji^
ten kansainväliset sitoumukset Ja*-
fpänittK-^idf^i^^
synnyttävät jaiianilaisen militaris-min,
tahtoen käyttää hei^eilnherätet^
tyä samiirälden armeijaa;sodassa va-pauttai^
kasttavia kansoja, vastaad;
Jotka- ovat' vapautuneet ulkOihaalaU-ten
vallolttajain ikeen alta."
MuM^^ suun­nitelmien
tiellä seisoo valtavana rau-hanlinilakkeena-:
mahtava : Kiinan Ja
NeuvostoUiton Jcansojen ystävjrys. ' v:
syyskuun 3 päivänä kalkissa neu-vostolehdlssä
/.Julkaistmssa^^ K ^
Kansantasavallan Kansankeskushal-lltuksen-:>
i>ub«enJohtaJan^:
tuntginlennätbosannmassa J rVfStali*^^
niiie sanotaan: '
"Nyt' Jolloin elpyy uudelleen Japa-nhi
militarismi: jbllobi Japanin ag-resslivlset
vokaat. kohottavat *Jälleen
päätään Kiinan Ja NeuvostoUiton yä-linen
horjumaton - ystävyys ja «liitto
ovat varmana-; takeena - Japanin ' tai
minkä •:muun;agressioteoissa siihen
yhdlst3rvän valtion taholta .tahaxisa,
tapaihtuvan agression toistumisen iin.
iDäisemisestä,; varmana 'takeena Tau­lan
säUyttämisestä Idässä ja koko
maailmassa; -
J. V. Stalin,' vastauslenhätinsano
massa -Mao-TszetungUie ^notaant
. /'NeuvostolUtonrJa: Kiinan; Kansan-tasavaUanväUnenaimri
ystävyys ön'
\atittana 'takeena uuden^ agression
Vfti^iaa: yastaan^x se; on, käuko^Idän. Ja
kbkb; maailman'rauhan <va^
k e n a . " . \ ' S
,:^Neuvosliolöidl8tö ;allevUvaa,^että'Ci
siintyen ppittävS0ti'japaiiIn agressii-vist^
n 'Vobhien-ihenkUtiherättämistä
vastaan. Jota; suorittavat^ .amerääc^»
laiset imperialistit. fNeuvbstolliton Jä
Kilnax^ Kansantasavallan kansat: sa-;
moin kuhi kaikki arauhaarakastavat
l nktipuolueeUe, .Vapaudelle jne., kuten Vapaa Sana antaa ynunärtää. , jfen mukaan tuoroKsee lain hengen ja kirjannen mukaan. Z>em,
*. V • Totta sen sijaan on, että Vapaus on yhtynyt niihin demokraaf- ; tisen maan haUitus ei ole tain yläpuoklla, vaan sen alainen.
i^ombUutfa^aia
"hedetedtttemäksl
mmm
'Suöl-
^Jeritf:
Mbtsin
^iiin
vos. Joka tuottaa v ä h ä l s ^ määrässä
kupari-' ja kultapitblsta^malmia..
OTANMÄKI' - ».
:|fCrtaEupnaÖ
(traMis^shJ^forta^^
i!iJimd,..i5i.'U'i
, Outokiottpu pn vitltlbäv tfiijistahia.
dto B^äUhln 1nji;»^pltbisuus'öQ' n.' 3.5^
ii^i: KUparislsäUÖltään sitä^ pide­tään
Euroopan huomattavimpiin Icuu-
IKKi tonnia,: mutta sitä on nostettu.
Jäljeliä5deva malmimäärä :on arvioitu
noin l4 .miljoonaksi: tonn^i Ja sitä
rUtitää^ louhittavaiksi n. 30 vuodeksi.
Öu6>kummusta . saadaan kuparin o-beUia
kultaa, fiopeaa, nikkeliä Ja ba-tiolttia.
^: YViJ^en malmin kuparipitoisuus
'bn' n. -1: pros. Ja se sisältää myös ar-vidcasta.
.wolframipitoista •. mineraalia.
Vtibsilouhöiiaa riittää • nofn 150.000
tonnia malmia. Orijäivlon plenl'tyh-
JehtymSisillään oleva ^ k l - , lyijy- ja
kuparikaivos: - Nivalan Ma&olassa -ole­va
kaivos tuottaa-nikkellä-yli oman
tarpeemme. Sen malmi slsältäUillsäk-
SI kobolttia ja kupafifc.' Aijalän kai­voksen
vieressä on Metsämöntun sink­kikaivos,
rmmä
•'iäi?:fS^4^et«iEj^^
ftäUi p{a^>.voitiiu todeta löydksen huo-
•mattaVant suuriT aivo'vJa»>käyttömah-ddlli^
udeti 'iMuttä «lusta<a!kaeh' mel-
Keimiähnädfala<päi«ji&^sti nn^esimty*'
'jotka* ovab /pjltäneeti rkcto-Otanmäe:^
ilMivospiiuhaainauiTettayaPA.Ja töikutf
toiaaparf liftjiyinä (näid^^^
den Ja sabotatuElhimestarieideii jbukoS^
i a 'itseään^ maamme^vubritebmrau^
< Johtavana hahmoba. pitävä vuorineu­vos.
-Jbka:; vielä; min myöhään 'köhi
ISIS^^ntoI^eräälleÄväiltionirkomitealie
lausikmion.' Jonka roiikaBnOtamnäen
(^fanlirbu^laaitöl^^
kx^Jöydöskannattamaton, a >
>'ot'^nmäen^ kaattiif.kuitenkhiras'
töasteelta^-äina eteöajc^^
vihne 'vuöäeit- keväällä edtäkunta
myönsi 300 mUjböfaaa märktaa Otan-mäid^
Öy:^
tamlstä Ja kaivosityön alulle panemi­seen
taihtöäviä rakennustoimia varten
Sitä exmen löydöksellä oli Jo Jonkin
aikaa suoritettu alustavia louhlntatöir
tä Ja pantu käyntiin koerlkäsliamo.
Kokeet antoivat Jälleen täysin myön­teisiä
tulokslaf «jl^kennustöihin ryh­dyttiin
Jo viime vuonna Ja koneasen*:
nukslln sitä muk|An kuin Iraneet saa­tiin
hankittua.^ T^mäa vuoden kesällä
valmlsul tärkeä Otanmäki—Murtomä­ki:
rautatie,: Joka yhdistää kaivoksen
njrttemihln: muuhun maailmaan.^' Var­sinainen
tuotanto pääsee, käyntiin en­si
keväänäi ' EAsimmäisessä^uvaihees-sa
on (tarkoitus;louhia n. 500.000 ton­nia
malmia vuodessa;emistä s a a d^
175.000 .tonnia f; mafanirfkastetta^: Ja
75,000 tonnia titaanlrikastetta.
Mainittakoon,: että malmia on 200
llJTKIMinKET POHJANÄiAALL*
-KökoPdbJois-Pohjanmaan eteläinen
alue on-tällä hetkellä muodostuaut
«>^?™?^e;^lka:kkein:: kiintois^^^
mahnialueelEsi. Valtion geologinen
tutkhnudaltos. ori ;edellämalnittijjm
palkkojen llsäkä subrittanut tutki­muksia
ja' koekairauksia useilla
muillakin palLfeikunniUa samassa
maakunnan suunnassa. Tulokset ovat
bUeet lupaavia; Nivalan Hiturah alu­eella
subrltetaän parhailalan nikkeli-niälmiesiint^
R^^;
tion pitäjissä etsitään • tavattujen
•mo^ttteenii^^
Pyh^^jlaso^
ja kuparisuonl.i Nivalan :~Sarjan
j^ffiiaps^j
:tutpari kultaesiintymää jne.
.SITTENKIN OLLAAN ALUSSA'
Etelä-Suomi, ön tutkittu hajanai­sesti,
nyt ovat. tutkimukset kohdistu-
;. •. J.neet Pohjanmaalle,. mutta• Pohjois-
- - ' Submt'onaiyän"välkolneniläisfcäöis^
^uMeeMi;i^^^^
pbkajipaleide^
merM^ks
tenkin kannalta, mutta tämä tutki­mustapa
on liian sattumanvarainen.
Yksinomaan siten menetellen
me maaperän,mahnipitoisuuden kar-
"tolttatnlnen kestäisi 1.000 .vuotta. Ny-
.kyään käytetään lentokonetta, DÄ
perustutkimuksen suorittamiseen.
Sitten tulevat syväkairaukset ja muut
alan. tekniikan erikoiskikat.Tällä me.
meMn syvyydessä mitattuna la^Eäcettu
olevan kymmeniä ^ U l ^ tonneja,
rbi^ä riittää talubmattavallakin lou-hlnnalla
vuoäikynunenlksl. On muis-itetteva;
että esim^ Outokummussa ar-veltiln
kaivostoiminnan alkaessa ole-vän
noin 40 vuotta s i t ^ vain 7 mil-jbbniajk:
'tonnia malmia; - Nytteminin
sitä bn aiveltu :olevan vielä Jäljellä n.
18 miljoonaa tonnia. Niinpä Otan-mä^
id^ään lojpiilllsia mahnhnäärm ei
ösatä vielä lopullisesti määritpä; O A netelmäll^ maamme tutkimhien voi
itaöäifenMfito^
^untensa puolesta verrata läjiiimä
Keski-Iluotshi korkealaatuisiin fkutä-nahneihiiiji.(
metalJUpitolsuus; yU/^^ 4^
äios.-;-lUiutärikast^ .saadaan
nahnifita;fmyös::^än^rä^^^
»<mÄn^^
J^iväs^ ti^axiit^
titaanhrä^jä. /^Viäiiksl^. 'inälnlttuja
.VmIaBiAltaN.N .I N i:{ot>5V bt fioM
iyi^jo r paarlsemii^^
tutkima
tIIn.Mltenkin .VB!B&
Sasien slnkiä-^rlkJidtu^ o-vat
täiähästi älailalm maamme arvok
-käunan&it.NUden arvellaan sisältävän
noin 3 miljoonaa tonnia malmia Ja tu­levalla:
kaivoksella :---.valnil8td
kaivostoiminnan; aloittamiselksi ovat
ripeästi edistymässä—arvellaan pääs-täväti
300,000 .tonnin vuosituotantoon.
Muitta: on ^huomattava, että Lampin-saarenmalmlt
ovat paksujen suo- ja
sorakerrostumien peitossa. Joten esiin­tymät
voivat Olla hyvinlkin paljon nyt
arvlotua suurempia: Tätä olettamus--
ta tukee se. että vastäpäätll^t^^
puolen Pohjanh^tea V ovat Buotshi
buuluisat ja rikktaait \ Skeilef tean mal-mialueet:
On paljon mahdollista, «ttä
Ruotsin puolella olevat malmlsuonet
Jatkuvat meren? alitse Suomen puolel-le.
fr\
•täisiin suorittaa 10 vuodessa kunhan:
siaen'Vain uhrattaisi Taroja. Vaikka
'vaifciö ori meillä suurin "kaivdsinsini '(i-;''
*ri" Ja kaivostenomistäja. se on st b-tautunut
koko puuhaan kylmästi ja
i n y ö n M p y t ' n i i s t i t ir-
;ko«iusta^^fer^-:T^ av
:Utettaya(mRaft^^i^^^ meillä^ oijikäyt Jt-tärvi^
Miluten^.fä^^ ja |ä-tevä
teli^nillinen- ammattihenkilöstö.
Mutta i ^ ^
pinen\3^it^?Js^
£^ ;ori; tts^k^
valtion laajetitavan;diikietoiäiintaansa
— vaikkapa vain-^kb K^s^ä ja tio-tanitbelähiän
^ i ^ ^ ^
;mint;peikIcbarJ^^ fpn
asiaäniehensätii^
Johdossa, ktit(^h' tapaus OtJaiimäkl :on
vakuuttavasti osolttaiiut: -'''X'^.\
jyuöriteollisuus. mikä luoniiollisesä
käsittää: paljon laajemman piirin
maaperään kätkeytyvien rikkauksien
Ihmisten käyttöön saattamisessa kuin
metallipitoisten malmien etsinnän ja
.siihen liittyvän kaivostoiminnan, on
meillä vieläkin täysin järjestämättä.
Siksi tulokset ovat olleet laihoja ja
sattimianvaraisia. Tämä on ollut mitä
valitettavtata; sillä aivan ilmeistä on
ettämaamme kuuluu samaan malmi* '
vyöhyl^eeseen kuin Ruotsi ja ^Neu­vostoliiton:
Itä-Karjala.' Kenttä on
kuitenkin niin laaja, etta nykyisellä
komiteämaisella nyhjytyksellä ja vuo-rineuvosjohdolla
ei päästä ripeästi e-teenpäln.
-SKDL on tehnyt esityksiä
epä*J5htien korjaamiseksi kansallista­malla
koko ala; Valitettavasti sen esi­tykset
ovat tuUeet toistaiseksi hylät-
(Jatkuu 3. sivulla^ .
PÄIVÄN PAKINA
Lapset ovat suuressa vaarassa
Öemokraai'
ilisiin Canadalaisiiny jotka ovat arvostelleet^juuri yllämainittujen tosi-
! T.!Hljkl^jen .perusteella uuden siirtolaislakimme epädemokraattisuutta.
l iVapäudenharkittu kanta myös on, että Canadan kaikkien suomalais-l
IL ^^jl^^ulisi omien etujensa vuoksi,i poliittisista; ja uskonnollisista mieli-i*
«vpide^rovaisuuksista huolunatta yhtyä muihin canadalaisiin demok-k
^jraatteiiun,: jotka vaativat k.o.: siirtolaislakiin demokraattisen maail-
Mutta Vapaa Sanan "demokraattiseen valtioviisauteen" mahtuu
sellainenkin mahdottomuus, ettei tässämaassa tarvita näin tärkeissä
asioissa sen paremmin lakeja kuin oikeuslaitoksiakaan, koska liitto­hallitus
on muka se laitot joka päästää tai sitUo ilman minkäänlaisia
oikeudenpäätöksiälJ - '
i
K 1
i
pankatsoniuksen, -hengen ja ^-käytännön sanelemia parannuksia. :
Vaikka Vapaa Sana näyttää käsittävän, että mielivaltaisten oi­keuksien
myöntäminen kulloinkin vallassaolevalle puolueelle tätä
se ^iallisesti tarkoittaa —-on muka korkeinta demokratiaa, jota ei
^aryreikasaaanrostella^ nii^
somus poikkeaa; siitä suuresti.^^^^iH^^ olla demokraattiset
kasifyskahnan mukaan sekä hyviä että huonoja^ mutta kaikkien kan
'^^^älabtiMj^ik^u^
, tekee jonkun rikoksen, se vedetään oikeuteen, joka selvien lakipykä- * JlBliMiMiBiiiii^^^lJMiiill
Jotta vissit realiteetit eivät unhoittuisi me'haluamme palauttaa
muistiin, että silloin kun Yhdysvallat kielsi Canadan '"kommunisteil-^
ta*' oikeuden ppäääässttää YYhhddvyssvvaallttboiihhiinn,. VVaapoaaaa SSaannaa rriieemmuuiLitssi i:iaja h hnurrrraacsi!: :
Mutta kun "kbnununistien" kielto jolilikin siHiett, että vissit "taa- ;
tusti anti-kommunistiset suomalaiset eivät saaneet Yhdysvaltain vii­sumia",,
niin Vapaa Sana unhoitti aikaisemman Elonsa: ja itki kuin •
munistejakin" karkoitetaan!
'.Amerikan lääketdete^lsen yhdis-
^tyksen Julkaisun, toimltuslklrjoitukses-;
sa''.ä4»^täln.sanottUn: "Teidän lap-sieiUie"
ovat (vaaxassaV .
/'4iis'l^^ette sillä.tarkoitetun^ sitä,
että .pltki^ärtaiset 4>olshevikit-y^y;^
vät;''<Uläisuuttä'lQ«I^ khmp^
jpiuuirea-vnlln olette erehtyneet- täy-
(dellisäiti:"''M^tussa'. tfedemiesten
Julkaisussa el viitata- sinne päinkään;
ettS'vaara uhkaisi idästä. ' ' ^ ^.r-
: v i ^
seen".tapaan sitatä semoUdin amerik-
^ kalaisia lapsia ulikaayan ivaaran' pii-r
levän vt kotoialäsa' nurkissa. : - Oikeas­taan
sen < ,el -saztottu-" piileskelevän
mtrbSssa, ^ mutta yesUntyvän Julkean
JuBdsestt kaikkialla.
A Guoritcfttuihin ^tutkimuksiin V- noja-ten^
lahjotuksessa todetaan, että^s^^
renyndian kontroSirimat itälUb^
elokuvat Ja rikolliset camlcsr'kuvaklr->,!
Jat — jotka Icail^ nykyään kuulu-vnt
osana: ^'oikeaan amerikkalalseeti
elämäntapaan ^ muodostavat Ame­rikan;
:hipsia'iitd:aavan^suuren,.vaa-;
ratt*
Kirjoituksessa osoitetaan sitten,
kuimda! esim.''LosAngelesin näköra-^
dlon arhden viikon ohjelmaan sisältyi;
flsavihupfnattaiyaa ' xlkpi^pausta; Ja.'
ikää»ttiiin nupOESi .pieqempiä ohittu-,
paT&hlndita: Jfit/täiKpeluita.
75 prosenttia tästä "valistavasta"
rikosobjefanasta .x>llr lapsia' vartenvva--^
ratussa'osassa. , , -
,jbs tosiaa^dn on asia nUii kuin
rauhanpuolustajat:väittävät.-: että: ri'
koä-jff '^atihukuiden^tja: -kert^^
lapsille >5i£täm'is'e!ilä pyritään nrais-"
tuttamaan kpsetrhävlttämään^hels^
luontaiset taipvmnukset hyvään'^da
kauniiseen/: nilh «l^tixnarbn: bnnistu-ne^
tt';;valittu' 'j'a- tulokset ovatrblleet
sen^anukaislä. ' ' • - ' -
Tri M. I. iPresrton — alussa'mai­nitun
Julkaisuii kertoman mukaieäi''^!
joka muutaana^vuosi: sittite valittiin;
toirnlttamaatt'rtutklmUfesirt riskeselo^
Inivien;^ nIköradfa-OhtJefanlen: Ja v pa-'
heellisträ: cönilca^
tiista laipsiin, <m antanut "mielen­kiintoisen
; lausuninon sUtä; toilnka
suurta '^enesj^ysfö" on saavutettu.
:Trij Preston vsanoo: kohdistianeensa'
tutkimuksensa vlS3 sellaiseen Uijpseen,:
joCka :Jatkavasti; -seuraavat: rttuisoh-:
Jehnla Ja kauhukuvia.
Tutkimukset' onra osoittaneet,: että:
76 prosentissa lapsista on havaitta­vissa
Jatkuvasti Ilsään^ää hermos­tuneisuutta^'
v.]se, on sellaista :ta^
Jota ei. hoftnaalilapsissa -Ilmene.
83 pr^enttia nukkui rauhattomaa-ti,
94:'progenttta. Vaivasi tjonkinlalnm
pelkqnianla Ja-il pros., ptneskell kyn- >
siään. ' •
Silleen tutkbnus osoitti, että ta-
•vallisestli kun kauhu- Ja rikosohjel-mia
'Jatkuvasti seurannnt-^Iapsi saa-,
vutti 12 vuoden iäU, oU hän Jo täy-dell&
estt kai&im vallassa. tNTukkimii-sesta
ti :tule mitään, be kirkuvat^ pii­loutuvat
tyynyjen;'^ pattjojen Ja kai­ken^
mahdolliset r ane '"suoJaa.-:hake-maan."
, . ^ '
MiUoqpat;yhdyjsvaltalaiseticaan äi^
dit' Ja' isä 'eivät' vazmostScaan tyk-kktt
tällaisesta lasten kasvatuksesta,
enempiäl kuin siltä^ tyMtäävät cana-'
d^alaiset' tai '«*^>n^fS^n muun maan Isät
Ja.-.fildtt.-' ;
-;'TUhannefrif a^Jtaas ? tiihannet ^^^^
päidieet^victötal^pseensa.tällaista las­itan
^ ^ ^ A s i u t s t u l t t a n a i s t a ^ ^ i ^^
-'amerikkalainen Vaxle^ magasiini: Se
on ~ kuitenkin^' samalla - pakoltettu
n^Öntämään,:' että esim.-^iiäkögradot
<>hjebttat ovat tulleet enti8f&' icau-hefangnlkgi.^
, y f i
Asla on nimittäin niin, eitä niin:
näköradion kuin elokuvien Ja cooniics-j
I 1
kiiJotjCT takana on selltdsia |>ö6öijä.
Joiden äaiUr kuulua Weshingtonls^--
kin 4a Jotka imtlerlä Ja hitleriläisyyt-tä
matkien ipyrkivät nybtSmään; Yb-'
dysvaKain Qa sen sotavanldairien na-ruibin
köytettyijrat nialden nuorisos-:
ta kaiken hdtfanlllisen Ja bi/ivän Ja to­kenen
siltä tahdottoman sotaxobor:;
•Ön3';|?p-::f*gJ^
(Kokonaan väärin- ollsl uskoa, että
kaikid' elo^ da näjköradlokuvlen tai
lasten Julkaisttjen kustantajat Ja
myyjät olisfirat niin täysin pirullisia,:
että haluaisivat nqrilkyttää koko niio-:
tisoQ. it7iin el ole asia. ,
' ^ Suuremmat Ja' ^aikntusvaltalsem-ma^
voimat ovat asian iskuna. ^.
^ 'fiatiuoii aSkäan kun Amerikan Ja
yiejpnsä "läxmen" lapsia <Ja,,nuorIsoa
kasvatetaan :fliailemaan rikoksia ja
niiden ."sankareita", myrkytetään Hei­dän
henktoen elämänsä kaidjulla ja
hysterialla — kerrotaan kauheasta
"idistä uhkaavasta vaarasta".
Kun nuoriso on näin:saatettu kau­hun
Ja hysterian tilaan, laskevat
"isot pQjat" olevan helpon asian
muodostaa heistä vihaa ja raakoirt-ta
uhkuvan maailman valloitusannd-;
Jan, Joka sääliä tuntematta talla»
Jalkoililnsa koko muun ^maaiiman-
Tässä "isojen poikien' propagan­dassa
varotaan visusti mainltscmas-ia
siltä, että siellä "pahassa idässä
on lailla Julistettu rikoTlisössi ja ran­gaistavaksi
teolui vihan ja sotahöi-gen
hetsomtoen-- Myöskin se. etta
siellä opetetaan lapsiUe kuhika ihmis­ten
elämä tulisi tehdä hyväksi J»_
kuinka kaikki Ihmiset ovat samanar-
•vosia.Ja .voivat elää rauhassa ja so-
- Öelläisteö totuuksien .julkituomin»
ei sbvl bykyaikalseen ybdj-svaltete^
sen suuren rahan säätämään "lanö-seen
sivlstjtoeen", sillä sehän lofci
Jalat alta maaUmanvalloitussuunnJ-telmllta.
Mutta maaltoia el ole sama to»
sata vuotta sitten, ihmiset eivät o»
'samoj^.
' iMa^flman Ihmisten valtava eneffl
mlstö on rauhan kannalla ja
myöäkin lasten ja' nuorison la»»»
mista i a myrkyttämistä ^a^taan-
Se on pystynyt estämään sotaM*
mluJt^ ötmotxenuitnt amkäaysttöas tuäh kJaau ksiaan
ruttokenraalit työssään J a \«
my&ikhi estämään maaflman vaaar
sm ^iateuvan- «J'»^^^**^^;^^^
»r=r
• f il liiiir;
mm
iii 4 4t^