Vapaus, April 14, 1956

              MUMunr «Team/ U A , M m-m
n» Bt W., Sodbrny. Ont, Cuuds
ntdmUoUM: iik,Ui9 tai. 4 »
^, .Syomi &>i,.tMUn tiedetään, Neuvostoliitolle sojfan JäJIieen kah^
«Lii^ymjnexieksi vuodeksi vuokraamansa Porkkalan takaisin ennen
inaar^ifcaa ja ilman mitään erikoiipainosU«»ta,
Mutia' k u n Islannin tasavallan maakäräjien- (parlamentin) av
kaltaisessa istuimos^a päätettiin csHtää vaatimus^ että Vfidysvallat , tunteilen
. luovuttaisi >ikäläl<en Kaflafcin sutatLkias-man takaisin Männille ja * tavottelden
^eisi«jtajpökkonsa pob Islannin^maan kamaralta, niin ttashlnstonissa s ko
on e«t«rUy "biJir?kaita toivomuk-ua:' j a hu^KO ti salattuja uhkailuja-kW^
ita|.etta y*d>sv3ltalaisen?ioiajoukk^^ _ ^^^^
leenkitt Islannissa, maan iiarlamtntin päätöksestä välillämättä: Tai- |ten. ~ Olöbe and^MaJi, huhUk. 12,* J^^koricojen^rtakSTasetto
la¥ta on'^j[ankki'7mpenali£min taholta "pikkukansojen vapauden^^ pnä 19S8. | fajoituksen «tuien lainojen otoi-jtapeakuniMii
vdemokraatjisen sniislipiteen ^^'^^^^
: |''ork]calan''ja,KanaviV:in tapaukkia ,«ox>ii muutenkin ver
nm4 a sumuir mtmMO
tir. Paul tiobeama luuanlttetena ;
Canadao matka i»nee UfttohalUtuk* i
«en kimMiaeen asemaan . . Siirto^'
UUsaiiaiftexi Vi^^^mtsiä antoi aiäbvo'}
neen latunnoas» eflen ymmärtää, et- ^
tei 8obe8oni«ta kielletty oikeutta
i jmsticnazaaaai ainoastaan kommu- ^
jnJstlen «jrmpatioidensa vo<*»i — Jo»
ise oiiBl CamOan oblelmana, «iJIoln e l
70i«i Venäjän haUituksen yksiin
jäsen i d f edusiaja koskaan ttiUa C a -
' nadaao.' M r , Robeson kiellettiin pää-temSistä
Canadaan iCselitti ministeri)
. siksi, kun Hänen kommunistisia «ym- >
.'patioltaan olisi käytetty täällä k o m - ;
toimesta kommunististen <:
byväkil , Mikä tar- ]
koittaa; että Canadan :ballitak8ella—.y
tai ainakin sen"s!irto'aisminfsterlölIä f
on: yksi l a k i Icommunlsteia varten
; Ja toinen lakf ei-kommunisteja var-
Suomea pitkäaikaiset
ulkomaiset velat 1955
fiC:ii biniaafija-
IkBiib ityväksri
iSITA
3h
li TÄT
»ebiiiU. iVfr) St tmm t^O' ! it-amtaehtol^e^U vaiunioissa. Suurin r ^nelan mw|^W>k£et vuoden k u l u ^ ^ j a \
fria^a f tr *f hrr^^r"!»*' »ir^nt^ J O A m nontMa Eo0f»xuain p u m : ! ^ , ! i o l a o *]pro^ osuas.kok»';
fMtaareUt maararoe pf»tiftcfeiaialflkcaallss-- ' „ w ^ . *. .'/ ;nalsyelastamme 1955 lopussa;
tm nXkoitu Mbnyiammt noma
teemat. Sodan^älkelseoä. ^aikMoz
pitfcäalkalMi «elai nfktmaä^oo
oteltu käyaonöllltesU Julsoen
J00.pro9enttlse.tl v a l t ^ <af sno-nen
Panliia välttykseia Ja «a-kuolla:
Uoslen alkonnisten' M
nojca ofio CD |o oseamma». nio-den
ajan p$iQr(eIlyi*samaiui iäsplla
koto fcndetakset,''Viine -TSO&I
muodiostbi kcf^cokin poikkenksel-
Uselsf. Iitfcäalf(a'.st]le n
s •
; MILyABDXA 3MBKKAA j
^<'^lAitioi»:ima3aeittia; viime vuonna^
"Tiiiicaats 4^ mMlirAjimaT'iän arvos-,:
ta, Velkolen ko.-koihia' Jouduttiin,
.Jäytämään 24 miljardia martaaa-i
X,ainaluo:toJen t&iaisji. maksujen ^ ^ '
' obeU% «ötjrimmst kuoletuserät kosjtj- S S
' vat amerJtkalaisen vienti- ja tuonti- ^Bactsi . 23,500 26^03
i parJtin lExport-ImportvBank^ luo^^
I toja sekä niitä sodan Jälkeen otettuja I Jällr.pankki 7 7Q0
1 luottoja, Joilla 'ÄUorileitin^kusi!usat?Neiivä5toliltt^
S S' 11 f
- 500 384
6300 * 1 ^ 115
^ ^2^05 45
c s t c t U S : n armeijan Euroopassa ole-^
lyhyta5kal.iiie I«o'lome löytyi.» | vfc^. yU^älmatavaroJden va«stofcta.
fcyllä : ky»yntiä . mietin > jnää' rm, ' KounanneiSi suurimman kuoSetus-matta
valoaUsVanntomme Jta-peasji
entisten l a i n o ^ fcoöletns.
t PAHA9L4lNEiSTA »eCABTYäMIA !
'8iirtolalsministeri(^,on suorittanut;
iepäoikeudenmukaisen.-Ja typerän teon
kiel^essään laulaja Paul - Robesonil-1
verrata toi-siiitsa.
Lehtemme kaikki lukijat tunttAat 1'orkkalan tapauk en alusta
lö0)nun ä^l Yleisesti tkdetään, ettäPofkkala on m;;lko Jähelg Xeu-
' v<W|oliiion Mj;^;jotavasloii» k j f!avik on'«Etojen >iaiIienpää!lä>V> ^ oiiuvdm järjestää sarjan konsert-,
^y^valtain raljofota. Toisaalta tiedtlaän, tttä Xeu.o.tolHtlo vaati ja s.» j tifialsuuksia Canadasia.
'l*orkkäl4n. ^\%4otufcia,«tmakieen ^älittömäit^ sorlan jälkc-en, r&fasa * -
5uön)i taisteli Hitlerin Sak.san liiitolaisifna XeuvostjJiittcä vasiaaiii,
.^.XA^iidysvänai ei ole^kdbkdah käynyt ^ötaä Mintia vastaan..Vlesn-sä
tiedeiSän;' että Yhdysvallat lähitti tnisen maailmansodan aikana
^sotavoimiaan'Ulaiitiin ja perusti sinne m?risot:i. l a lentotukiasemb.
^Tatnä sellaisenaa^ ön oli AäUtämätön .toimenpide ^dassa ihmbkuntaa
«!juiliahnutt^ hitlerismiäjVastaan.
^^mesta;intta;lslannrn kansan .enemmistö vaati. Yhdysvallat laajensi ja
_
'^'valmsli niitä edelleen.
'Vuonna'1951'puhkesi Reykjavikinsa Mannin sutirin yleislakko;;
missä tuomittiin perusteellisesti ^'hdysvaUain sotavoimien maassaolo,
^ jaTi^aaidittiin halUtuksi-lta päätlä.viä loimenpiteitä kansallisen suveree­nisuuden
säilyttämisen takaamiseksi. Juuri tähän aikaan painostet­tiin
Yhdysvaltain toimesta Islannin hallitulta siifnä määrin^ että te jou-
' j ^ Innan kansan:)a mielipiteitä k>s>^ättä allekirjoittamaan -'yhteisen
,^dlustussopiniukseii", tnikä ''lalllistutti" Vfidysvaltain miehitysjouk-i^
koie;) Islannissa olen Xeuvostoliitosta wUka uhkaavan vaaran joh-
^ ^.A|utta sen jälkCjen on tapahtunut paljon. Kylmä sota on menet-
* tän^t (enhovoimansa; *'Geneven henki'' eliiä Ja vaikuttaa kaik.kialla
ina^ltnassa^ Sitäpaitsi Islannin ja Neuvostoliiton \äHllä'0llecnr vuoro-vamutukseit
s^urauliÄstä on epäilyn ja pelrtn aseme.^ta ketiittynyt m-
" aistii ystävallisenimät suhteet näiden maiillin väUJjjj. Ilmbistä onkin,
r^ltä^ Irlannin kansa on kaikkien kokemustensa perusteella A-etänyt sel­laisen
johtopäätöksen, että Islantia ei uhkaa Xeuvostoliiton hyökk^ys-mabddllisuui;,
vaaii vieraan maan (Vhdysvallajn) miehliys\'oimien
' isännuimisyaara, ' _ - i > > ,
'\lj1atihin kansattjo^jKpt \a haljlituitviranDrtiialset^ ovat nimittäin hä-v^
ntieet;, että yhdysvallat on, lisännyt Islannissa olevia sotavoiroban
ja -väKijeitaän.;Ja mitä voimakkaamman aseman Yhdysallat on Islan-liissa
Vaanut. sitä enemmän se on pyrkinCt sekaantumaan Islannin si-y
sal^i^n^äsbihihy^kalkcn^;t^^
i 'po|i|in^kyllästyneen islannin kansan keskuude.--sa noussut hiljaa muita
varmasti voimakas liänmaaUincn liike, mikä vaatii ulkomaalaisten
sotajoukkojen poistumista maasta ja amerikkalaisten käytettävissä
levän sotatukiaseman palauttamista Islannille.
' Tämä isänmatlinen' kansanliike nousi huippuunsa maali^l^uun 28,
päivänä, jolloin 'maakäräjillä tuli hyväksytyksi sjsialisdelnokraattisen
puolueen päätöslauselmaehdotus missä ««anotaan: ''^fe emme halua
ulkomaalaisten sotajoukkojen sijoittamista maal|^m|ne rauhan^aikana;
^ on tarpeellista, että siIloin>(195I) tehty saplmus>muutctaan viipymät­tä,
ja ettii ^tatukia^benlien ylläpito ja hallinta palautetaan irlantilai­sille,
että kaikki sotävarustelutyö( keskeytetään, ja että ulkomaalaiset
sotajoukot viedään puis maasta.*'
lama päätöslauselma tulkitsee ilmeisesti islantilaisten yleistä
mielialaa ja h e i ^ n yhteistä toivomustaan,, Islannln^asavallan ulkomi­nisteri
Gudmundssoi) sanoi maansa parlamentin (maakär^icn) yHä.
> lainatun päätöksen Kaflavikin lentotukikohdan palauttamise-ta poh­jautuvan
siihen käsitykseen,^ että iällä hetkellä ei ole olemassa soti-
. .laallistä uhkaa, joka tekisi ^älttämättömiiksi Islantitlle sallia vieraiden
.^ukkojen oleskelun maassa. Clkomiiusteri Gudmunds$on huomautti
^lisäksi, että itsenäisenä .valtiona täytyy, Islan]\illa olla oikeus arvioida,
'vaatiiko kansainvälinen tilanne siltä näin suuria uhrauksia .Atlantin
, liiton hyväksi vai ei.
Kaikki nämä seikat puhuvat voimakasta kieltä sen hyväksi, että.
'Yhd^'svaltain hallituksen pitäisi kuunnella Islannin kanssn*ja'parla-
^mentin toivomuksia j a jättää Islanti islantilaisten hallittavaksi ja puo­lustettavaksi.
'
Moraaliselta kannalta katsoen on huomioitava tämä: Jos Xeu-tvostoliitto
voi luopua viimeisestä ulkomaisesta sotatukiasemastaan.
I Porkkalasta, niin totta kai Yhdysvallat voi luopua Kaflavild^te. joka
*on vain yksi Yhdysvaltain .sadoista ulkomaisl^ta solatukiasfftniata!
Uudet, vapaat ja
fdtuiideii-tiiulet
Varsova, — 'NeuvostolUton kommu­nistisen
puolueen'20. kongressin pää-tökset^
ennakolvat: uutta';totuuden>ai-r
kaa, «anottiin Varsovan radiossa
r maatiantatna. , Nämä <palja5ttikset
oUvat tuskallisia j a tiilivat yltätyk-senä^
monelle mutta:ne olivat':välttä­mättömiä.
Ke,:jotka/ovat tästä masentunee
cvat väärässä, koska me nyt astum­me
pelottomuuden ja totuuden, va-psan'
ajatuksen ja: vilpittömien: sano'-;
jen aikakauteen; ^ Tänään, voimme
puhua Ja huutaa: kovalla, kanelia. Jos
i s l a t meneväi hnlluitti' Ja täniä on
ensimmäinen J a hyvin tärkeä .askei
korjaamista kohtL sanoi asioita r a ­diossa
selvlteilyt henkilö lopuksi.
On luonnollisesti totta, että Robe- \
son :on- ollut; JatkuVasti kommunisti- j
l i n j a r a . On myö* totta, että hän o n '
suuri taiteilija; Jostnaailmanktiiilujaj
muusikkoja j^^^^^^^
detään tämän maan: rajojen tUkopuo-lella
heidän poliittisten mielipiteit­tensä
Johdos^i, sUloini kielletään ca-nadalajsilta
oikeus nauttia monesta
menosta esityksestä. Pelkääkö siirto-laismbUsterld
että canadaialset kään­nytetään
.marxilaisiksi laulun voi­malla?,
j
yiralliset' edesottamiset^ siihen .aikaan
Jolloin McCarthysmi oU kukassaan. Se
on vastoin Canadan poliittisen ja
kulttuurisen vapauden perinteitä.—^
Toronto Daily Stan
New Deihl. — Intian kommunisti­nen
puolueyhtyiisunnuntalnahuhtlk^
1 pnä yhden miehen hallinnon Ja
henkilöpalvonnan kieltäjiin.
; ;.Tämäv palvonta on vierasta: marxis­mini
J a leninismin- hengelle Ja Johti
moniin väärinkäsityksiin S t a l i n in elä­män
viimeisinä aikoina, sanotaan
puolueen : :ke3kusk9nUtean: hyväksy­mänsä
päätöslauselmassa.
_ Canadalalset käyttivät v. 1954
keskimäärin $7.80 elokuvateatterien
8isäänpääsylhin,eU;50 senttiä vähem­män
k u i n edellisenä vuonna.
:|e, sanotaan Suomen PanUnlui|t^^'
£at<lue»a;' Mi/omen. pitJutaikaisten ;
telkojen 'määrä kasvoi ?iiine
voonna ].S;-roilJardill^:nik:^^^^^^^
Ien lopposonuna :'viioden: vaibtees- 1
f» .66.9'miljardia niarkfcaa,. SM^^^^^
rin velfcoJanuBe oli Itaottil^: Janita ^;
oiuas oU 38,1 prosenttia.' 'Toisetta :
tilalla^ollYbd>vvallatr jonka osuos ,
oll 36.6 pro&enttia Ja: kolmannella
tilalla JälleearafcenniispankkI: 11.5'
prcnentilla, ^. . .3
kelkkana .voidaanmainita*;:että
: \ Neuvostoliiit» esiintyi viime vtum-
:: na ensimmäisen kerran pltkäal-j
> kalstea Inotonanfajlemme luette-lo=>
sa.
VVSiA LUOTTOJA OTETTIIN
6.7 M l t J A R U I A M A R K K AA
Viime vuonna otettiin uusia pitkä-aikalsiailuottojasulkomallla'yhtensä
C.7 miljardin markan arvosta.' Osa
tästä summasta kertyi Jo aikaisem­min
myönnetyistä, mutta vielä nosta-mattomista-
luotoista.:Kansa!nväa£eltä.
Jälleenrakennuspankilta saatiin uut­ta
luottoa 2.8: miljardin markan: (12
milj.:dollarTa) arvosta. Lainan korko
on 4'ii. prosenttia ja takaisinmaksu­aika
15 viiotta.: Lainasta .myönnettiin
puunjalostusteollisuudelle 2/3 Ja lop­puosa
varattiin voiinalaitoksien r a ­kentamista
varten.
NECVOSTOLnTON LUOTOT
HALPAKORKOISIA
Neuvostoliitto myönsi Suomelle
vuoden 1954 lopulla: ensimmäisen ker
ran 23 miljardin markan (40 milj.
ruplan> lainan, Jonna korko on 2>>j
prosenttia...'Lainan, jonka-kuoletusai­ka
on 10 vuotta, nostettiin kokonai-ijuudessaan
;•viime :vu(>den puolella.
Neuvostoliitto myönsi Suomelle viime
vuoden' helmikuussa myös'^ toisen te-mansuuruisen;
jaiamankorkoisen läi-nani-
vJosta^ viime' vuoden i-osaltakäy-t^
ttim 0.5 miljardia maikkaa Kulu­van
vuoden aikana' molenunat lainat
yhteensä: 4.46 miljardia;: jotka alunv
perin on :otettu: valtion, toimesta, on
jo nostettu;: Toisen: lainan valtio on
määrännyt omaan käyttöönsä ja toi4
nen laina.on edelleenlauiattu: Suomen
Pankille. : Viimeksimainittu on taas
käyttänyt.oman osuutensa osaksi tuo­tannollisen:
toiminnan. rahoittamiseen
j a osaksi valuuttavarantonsa vahvis­tamiseen.
Valtio, on käyttänyt oman
tlalimnsav Investiomtelhln. sekä eri
kuntien isälikölaitosten:; investiointei-hln.
Paitsi alhaisen korkonsa Ja käyttö­ehtojen
täydellisen vapauden; puoles­ta
'Neuvostoliiton: luotot ovat Suo-:
melle sikäli edullisia, e^tä. olemme;
saaneet nostaa ne Joko kullassa r tai
•1 erän-vaativat vuonrta'1949 Ja 1952
i Kahsäinvällseltä. Jälleenrakennus-i
j^inl^Ita otettujeni lamojen kuoletuk­set;
Edellisen lainan määrä oli 12 m i l -
I joonaa-iidollaria, takalsinmaksuaikaa
1 örfilS' Y>Ätta Ja korko on .A prosenttia.
. Jäikäntt^isen määrä oU 20 m.ljoo-
1 n a a ' d ^ ^ r i a . TäjLaisinmaksuai^a on
! ir-vuotta jä" korko 4,75 proöentti.^.
^ Niin''sanottuja lai^aluottoja, joilla]
' hankitaan uusia laivoja ta! ostetaan j
'] vanhoj3j,V otettiin viime ,vuonna 1.9
t miljardin markan arvosta j a maä-
I settiin 'f akafsin 1;4 miljardin markaix
I arvosta;-/ -Berg asta likanaan otetun
i ratakislcolalnan
ä^naa
Hollanti
BrssHia-
Norja,
Kolumbia
Englant ^
Tanska
Sveitsi
1,939. 2503 — 40O 2.9
1,700 1,800 — 103 2Ai
l,10Ji- 800 ^ 300 1.7
«0» :S00~^ l(ö 1.2
. 5C10' '400 + 100 0,8
-200 ^-100 - h 100 03
200 ' — + ICO 0,3
pois.
65,100 66J9O0 - j - l Ä » 100
.=, Kuten ohei-esta taulnkostä^huomal­taan.
Ruo;tst: on: suurin' v
Näniä velat syntj-ivät: raltaos3lta;sö-tien:
aikana j a lUistä suoritettiin sel­vittely
ja •yhteenveto vuonna 1949.
Tlmää^yelkam^ m|ikiuäletiis^^
tai ainakiix pitäisi alkaa vuödien 1959
alusta.^ luMerj, Y i ^ y s v a i r o i l t i , jo^^ ön
toiseksi suyrjn'velkojamme;! saat^ut
isiolaLnan lopp.e.ä 503 mii joo-; motot on-varattu T>ääaÄ.a^sa puunja-marikaa
ma^i^attlin kokonaan j jostuiteolUsuuden' käyttöcto. Niiden
käjrttö jamuufcehdot on tarkoin.mää-xlteltyjä.-
'Neuvostoliitosta^-^
. luotto jeia määrää ja luonnetta on .se­lostettu
jo edellä, HolFannm velkam­me
ovat laivaluottojia sekä Brasilian
ja Kolumbian kahviluottoJa.Jälleen-rakennuspatnkin
velkamme ovat' suu­rimmalta
osalta varattu, niinikään
irteUulM. 0001 IsislasfUi-cbdetuksen.
Jonks nnkaifeiti,
kaikki paBraHhrt surat «naksol-
.Ifsixr fuifcden f1lH>n Ioni30'!oltfl^^
modeD iyöfcä,
l a i a s määritellään, ett» Jokai-
• cen työnantajan «n varatfav» Jo-kaiseUe
(yölälseneen. vähintään
kahden' fiifcon palkallinen loma
lallUsten lohlapäivlen ilsäfcd J|a
että .;seIbUaien loma on .annettava :
. entntääfi:, kymmenen Inrokamlen:..
knInU«»te,iaf;K^läbtieiD p i ­loin
työläinen oljl oikieatetto lö-maan.
. - ,
pan. erittabi tärkeä kohU lais­sa]
määi^ttdee ^ttä TootnlsenJo- ^
man lomapalkan tnlee käsittää
ne||^: p r o ^ t U a %ölälsen: vnoden'^^^^
, koloesss ^ansaitsemasta^palkasta.
l^nä kohta on^ erittäin- tärkeä
< siinä.mieIai^7e|t»;W
Ia Voidaan maksaäf'^niin kappale-kuin
timtlpalkkälaTsilldkln, , f
vaaMneet-z-kalidni, viikon asetta-
•i:mista,i-'*nfti'T"ffomi*V^I • ensinunäi-sen
vuoden työstä.
— pakkaan». « 9 0 meanä »yt n
i Mutta ai^ lEiire loejllä on?
— Siinä arvOm. etti, me emme
] ikuisesti oJIa haBsahtaneita toinen t
'jBsemme.
Xiilvat uhbaaiat
Biiiish Columbiassa
«istori».^ B. Maa- ja meu
1 ministeri B a y VUlIston «anoi torst
i na, että: eri: puolilla British Coluj
biaasa -on tulvavaara.
A Hän sanoi, että B . Ccui vuoristo!:
on 1 paksuja lumikerroksia,, meikt
yhtä, .paksuja kuin v. 1954. Näi
a i h e i l t t i v a t s i l l o i n - ;hsvin vakai
tulvia.^
Poika oilut<120
tuntia itedottomana
T o r o n t o , L o n d o n i s t a kotois
oleva 7-vuotiä5:iRonald Jackson, joi
viime; yhkottr-poäantaina; juoksi:^^^t^^
kin 2i\'uun J a sai pääkallon murtt
man;. o:i •'.torstaihin mennessä olli
120- tuntia tiedottomassa tilassa. -
-St. Josephin sairaalasta tiedoitt
taan; että ipojan tila on hyvin vakav;
SE ON TOTINEN TOSI
K I R J . B . C, ANDERSEN
VELKOJAMME SUURUUS- '
JiUUESTTKSESSA^
Suomen pitkäaikaiset ulkomaiset
ivelat jakautuivat viime vuoden lopus­sa
.eri maiden osaEe suuruusjärjes­tyksessä-
seuraavasti (oheisena myös
velkatilanne vuoden 1954 päättyessä, puunjalostusteollisuuden käytöön.
Tunnetut caiiadaJaiset vastustavat muna-
Iul(i(öia1(ia ja vaativat sen kuniQamista
YLITYÖSTÄ KiELTÄYTYI^INEN RIKOS?
Työsuhdelautakunta päättänyt, että ylityöstä
kieltäytymitien oh '*lait(>nta lakkoutiunista"
;01emiiieaina:olleet sitä mieltä, että Salla' sellaista sananmuotoa,^ m
Toimituksellemme äskettäin mont-realilaiseJta
;lakimleheltäi. Paul:.N^
mandllta saapuneen kirjeen yhteydes­sä;
vsaimme vastaanottaa lausunnon
koskien >iQueI>ecin:.munaIukkol^
Lausunto on-neljänkymmenen'tunne­tun
canada^aisenallekrjoittaroa..Hei­dän
Joukossaan on professoreja, k i r ­konmiehiä.
lainlaatijakunÄan jäseniä,
lakimiehiä; unibjohtaja, sanömalehti-mlehiä
ym.
"Me allekirjoittaneet nionecn
- uskontoon: knnlävina Ja monenbi- '
set mlelipHeet omaavina canada-lalslna
ufomme, eitä. Quebecin
ntäakunnan lännalakkolafcl^ on
i:vastafckäliwn meidän, yhteiseirvä-''^^
paaden Ja H demokratian ^perintei-denune
perusperlaaffeille,
lämä laki lonkkaa- brittilasta
oikenskäsltettä. Se Jobtaal hyök-
;käyfcseen omaisuutta ja siviilioi­keuksia,
vastaan ilman otteeseen
asettamista, ilman oikeudenkäyn- -
tlä: ja UmanV puolastantnmismah-dollfsnuksia;
Se asettaa 'norbiaa-lisen.
t oikeuden suoman suojeluk­sen
.tuällecsen poliitikon henkilö-:
kohtaisen mielipiteen, joka kul­loinkin
sattuu olemaan prokuraat­torina.
Tästä syystä meidän mlelipl-teemme
on,..että^ se laki olisi'pe>
niutettava."
•Se'on kaUhea Juttu!"^ virkkoi kara.
siinä :tKuissä:kylää;v.j
sattunut; "B^uheita kuuluu ^ana-kopista
i :: Minä: vain; en uskalla. nuk-
•;|kua yksinäni tänä' yönä. Onneksi mei­tä
on useita samalla orrella!"
J a • sitten, se yltyi kertomaan niiii.
että: höyhenet nousivat pystyyn k a ­nojen
selässä- j a 'kukolta meni harja:
vallanlysyyn.: Se; on totinen tosi.
;Muttä::aletaanpas alusta! >Se ta-:
pah tui kylän toise'la kulmalla eräässä.
kanakopissa^ Aurinko; laski Ja kanat^
lensivät yöpuulleen. — Erää kana —
valkoinen j a matalajalkainen kahai
Joka muni: sääimöllisesti-jaVansaitsi
kalkin puolin kuniiioitusta —r kun :^se
kana V pääsi orrelle i rupesi • se nyppif
mään' höyheniään Ja siltä sattui pu­toamaan
pieni'höyhen. .
"Se meni menojaan! v: sanoi . se.^
''Mitä enemmän, minä: itseäni.,'kynin,
sitäikaimiimmaksi;niinä vainvtulen!''^
Ja se. oli sulaa leikkiä;'Sillä se o li
aina -pitänyt yllä hyvää tuulta kana-kopissa^
-.i;-.muuten se oli kuten sa­nottu:
erittätokunmanarvoisa:kana^;
TYyPPITALOTUOTANTÖ
VOITTAA ALAA NL:S$A
Moskova.; -r-ivKokonalsta-kaksikym-^^r
Keski-Idän tilanteesta
' , Yaikka Keski->lddssä vallitseekin kriitillinen tilanne siinä määriä,
"^että arabimaiden j a Israelin välillä on ollut laukausten vaihtaa j a il-
' *roeisesti kummaltakin puolen tshtyjä reiltauksia rajan yU/ niin^kai-
~kesta huolimatta on sekä toivoa että mahdollisuuksia uhkaavan sota-ailanteen
ehkäisemiseen.
l ^ Yhtenä rohkaisevana seikkana voidaan pitää sitä, että Y K :n
rturvallisuusneuvosto lähetti yksimielisen päätöksen perusteella pää*
sihteeri Dag Hammarskjöldin riitakysymj ksiä selvittämään ja sovit-
: : ^teletnaan.^-^ mahdollisuuksia, se ilmeni
ja Israel ovat jo hänelle luvanneet olla kä\-ttämätta voimakeinoja
2häiden neuvottelujen aikana, paitsi itscpuoluslustarkoituksessa. Jos
kummallakin puolen, niin.silloin saadaan :
•'"työrauha" jonkinlaisen sopimuksen neu\t)ttelua varten.
Yaikka toivoisimme^olevamme täs«ä väärässä, niin käsityksemme
-on, ettei Keski*Idän pulmaky.<(vmyksiä voidji lähiaikoina kokonaan
r.^tkaista. Palauttakaamme mieliimme se tosiasia, eitä siirtomaa-ase-
Tmassa clleei arabimaat halua\'at itsenäistyä n i i n poliittisesti kuin ta-
« l o u ^ I l i ^ t i k i p . Tämä aiheuttaa luonnollisesti ristiriitoja "emämaiden'*
^£ v>'pahenee -siitä kun- K öl jyresursseista käydään kat^^
;a^^ ja amerikkalaisten jättiläismäisten öljy-
^^htididen Välillä. Yain tämä selittää sen, miksi Britannia j a Y''hdy5A^-
«l^'''Ovat siellä jatkuvasti tukkänuottasiUa, vaikka yrittävätlun yllä-lakkoutummen
merkitsee työstä kiel­täytymistä.
iTyösuhdelaln mukaisesä
lakko voi joissakin tapauksissa 'olla
laiton.
Nyt kuitenkin nä>ttäa silta, et­tä
työläiset voivat olla työssä Ja
•lltlosallbtua "laittomaan lak­koon":
Näin ilmeni Ontarion työ-snhdelautakunnan-
p ä ä töksestä
kun mainittu eUn käsitteli brant-lordilalsen
Hardinjr CarpeWyhtiön
Ja sen tyfiläbten välistä Juttua.
- Mutta kuinka se on mahdollista,
^ voitte ;kysyä. Lautakunnan enem­mistön
päätöksen-mukaisesti ne
työläiset. Jotka klelta>iylvät yli­työstä
oUvat lakossa!
Tämä päätös on aivan vastakkai­nen
työsuhdelain tarkoitukselle Ja sa-nanmuodoHev
joka - laki hyväksyttiin
alunperin tarkoituksella taata työ­läisten
oikeudet; jotta heidän ei tar­vitsisi
pelätä .työnantajan taholta
kostotoimenpitettä; Yksistään, lauta­kunnan
puheenjohtaja; esittäessään
kummallisia väitelmiä häpeällisen
päätöksen «puolustustamiseksi oli pa-koitettu
myöntämään; että laki ei s i -
perusteella voitaisiin tulkita ylityöstä
kieltäytyminen lakoksi.
, Työläisten edustajana ollut Russell
Harvey aivan oikein viittaa, etta y l i ­työ,
on vapaaehtoista siinä; m i e l e s i ,
että työnantajan on "pyydettävä"
työläistä siihen ^a i maksettava siitä
työstä ylimääräistä korvausta, Jota-vastoin
normaalliset työtunnit on
luonnollisesti yksi työehdoista. Hän
myös osoittaa, että **jos yhdellä työ-r
Iäisellä on oikeus kieltäytyä ylityöstä,
niin: miksi Sitten et kaikilla union
Jäsenillä ole samaa oikeutta? Lauta­kunnan
enemmistön omaksuma kan­ta,
kuten hän oikein- sanoo, "on vas­takkainen
sellaisen lainlaadinnanpe-naatteille,
joiden tarkoituksena on j u ­listaa
laittomaksi se ikivanha Juonit­telun
oppi Jota vastoin unioliike on
taistellut kautla aikojen." , " • >
K a i k k i työläiset tietävät, että tjröhr
antajat voivat ja eroittavatkin työläi­siä,
vähentav&t ylityöaikaa Jn käyt-^
tavat hyväkseen muitii taloudellisia
pakkoja neuvottelujen aikoma joutu­matta
vastaamaan oikeuden edessäi
T&ma lautakimnan päätös muodos-:
taa vakavan vaaran työläisten Ja n n l -
oiden oikeuksille. — Mihe M i l l Herald.
mehtä prosenttia /halvemmiksi ^ muo­dostuu
vat rakennuskustannukset Neu­vostoliiton
asuinrakennuksissa sen Jäl­keen,
kun:on:siirrytty tavanomais'esta
rakennustavasta .;tyyppiltalotuota
toon.'Moskovassa toimiva: tyjrppltalo-suunnitelmia
j a piirustuksia: valmisr
tava^ekä kehittävä laitos ön tähän
mennessä saanut valmiiksi mqnia m i - :
tä.erilaisimpia tyyppltaloluomuksia,
loista ::ön::, muodostettu pysyväinen
näjjttely sekä esittely. Niinikään l a i ­toksen
toimesta on valmistettu usei­ta
vaihtbkustannus^askelmia. "
Tyjrppitaloja suunnittelua keskus­laitos
on keskittänyt; maan parhaim-;
mat rakennusalan asiantuntijat ja
arkkitehdit työhönsä. Sen yhteydessä
valmistetaan nnyös piirustuksia ja se-^^
lostuksla:. - ! > rakennustarviketehtaita
varten; Näiden, konstruktioiden avuBa
pTakennustarviketehtaat ovat nyt r y h ­tyneet
, • t u o t t ^ a a n tyyppitalojen
kaikkia osia:; alkaen pohjakerroksesta
pitää laihaa so\-intoa lihavan • riidan asemesta siinä mielessä, että :
Keski-idänmaaf voitaisiin kytkeä sosialismivastaisten kylmän sodan ^
sotavankkurien;Wiäjiksi.Mutta tätä •yhteisymmärrystä" heikentää
ja himmentää taistelu Keski-ldän öljystä, missä nähdään, että \hdy^
;>-altalainen imperialismi pyrkii brittiläisen imperialisrmin "perijäksi" 'r
ennen vihnekstmainitun kuolemaal.
Mutta tästä '*ölj\-soda>ta"' huolimatta on mahdollista estää sodan
puhkeaminen Kcifki-Idässä -r- ja sitä suurempi sVy on toivoa i n e nW
tystä YK: n "pääsihteeri Hammarskjöldin rauhanomaisille ponniste^
luiHe.
aina vesikattoon saakka;
; Suunnittelukeskus suorittaa suiin-hittelutyöt
kokonaisia; alueita varten.
Niinpä laitoksessa on, tehty alueiden
darttityyllslne tyyppitaloineen usei-^
den kaupunkien tilauksesta.' Täysm
valmiiseen kuntooh on saatettu alue-äuunnitelmät:
nim.-'Magni1^gorskin ja
Vitebskin kaupunkiensalueita varten.
Poliisi turvautui
> Johiannesburg Etelä-Afrikka, : —
Viime torstaina tapahtui täällä alku­asukkaiden
kaupunginosassa^ mellak­ka,
;jonka tukahduttamisessa poliisit
käyttivät konekivääreitä. Ainakin 20
afrikkalaista joutui sairaalaan, muu­tamat
koneltiväärien , luotien -haa-r
yoitamlna.;: Myöskin • seitsem^: e i i -
rooppalaista, sai vammoja.
Mellakat ' ^alkoivat afrikkalaisten
pluentärjo'Hupaikkssa;je levisi sieltä
muualle afrikkalaisten kaupungin­osaan.
Myöskin kuusi poliisia säi
pienempiä vammoja kivistä ja olut­tuopeista,
-joita joukko heitteli.
Ja sitten,se n i i k k u i /
Kanakopissa . ~6li pilkkosen. pimeä.
Kanafr*'kä'kättivät; irinnan ^orrella, Se^;
joka istui valkoisen kanan vieressä; ei
nukktmut:' ^ ^ k u u U tai oh kuule­matta;
aivan tarpeen 'mukaan,; Juuri
seii' verran, että saattoi «lää sovussa
j a rauhassa' maailman kanssa. -Mutta
toiselle ^vierustoverilleen sen kuiten­kin
täytyi puhua:
"Kuulitkos. mitä tässä juuri sanot-;
tiin? E n mainitse mitään nimiä mut­ta
täällä-on kana, joka nyppii höyhe-r
niänsä tullakseen kauniiksi.' Jos minä
olishi kukko, niin kyllä häntä halvek­sisin.^
Kanojen yläpuolella: istui pöllö puo­lisoineen
lapsineen päivineen. Siinä,
suvussa on .hj(vät korvat ja ne kuu-llvati.
joka:.sanan, jonka ipiapurikana
Ifcusul Ja pyörittelivät silmiään ja pöl-löemaräpäjrtteli
siipiään.
•. "Älkääkuunnelkö. Vaikk^ kuulltte-han
silti mitä tässä jUuri sanottiin.
Mtaä kuulin sen omilla korvillani en­kä,
minä kuitenkaan vähästä hätkäh--'
dä. Eräs karia on siinä määrin unoh­tanut,
mikä, hänelle sopii, että nyppii
kaikki höyhenet "selästään Ja antaa
kukon katieUa."
"Prene? garde aux enfants!" sanoi
pöllöisä.?'"Kaikki ei sovi lasten kor-v
i l l e f " " -
vVK^rron minä sen kumminkin naa-puripöllölle!
Hän on niin hieno ja;
mieUyttävä!"
Jaemopbllö lensi sen tiensä. ' \-
" H u - h u ; uhuh!" huhusivat he mo­lemmat,
, ja, toitottivat sanottavansa
naapurin/kyyhkyslakkaan. f'01ettekd
, kuulleet, oletteko kulleet! " Eräskanä
on :nypp'inyt. k a i k k i . s^^ kuko
tähden.^IKn.pald[tuu,.Jollei Jo o:
paleltunut kuoliaaksi^-: uhuh!"
"Missä? Miss?" kujersivat kyyhkj
set.
"Naapuritalossa! Minä olen milb
omin silmiin nähnyt sen! Se on me]
kein sellatoen juttu, ettei :sltä,voi kei
toä.: Mutta totinen tosiseon!?
• "Uskon.:uskon Joka sanan!" ^kujer
sivat^ kyylikyset j a : veivät > uutisen ^
natarhaan* :"Muuani kana .—Jotku
sanovat että niitä on kaksikin — o
nyppinyt Itsensä putipuhtaaksi ollak
seen, toisenlainen kuin muut.ja herat
taakseen sillä-, lailla" kukon huomiota
Se on varomatonte;'hiiliä saattaa: k y l
mettyä j a kuolla' kuumeeseen <— je m
ovatkin molemmat kuolleet!"
"Herätkää, herätkää!" iauloi kukk(
ja lensi aidalle. Se oli vielä ihan nnei
pöpperössä; mutta -se lauloi kuitenkii
täyttä kurkkua: ^ VKolme ikanaa or
kuollut . onnettomasta rakkaudesta
kukkoon; .Ne nypi>iyäli:itsei)sä:p
:paljaiksi:v Se o n ruma: Juttu; €»' suin-ka'an
tahdo ^ i tää sitä; omana ^tietoani
— antakaa mennä,eteenpäin!"
vät'ryöiepakot^''^a kanat kaaköttivat
ja kukot .lauloivat: "Antaa mennä
eteenpäin!"'Ja Juttu 'lensi'k;änatar-hasta
kanatarhaan (ja. palasi vihdoin
vliiheto-^ihen p a i d a n mistä ÖH läh.
tenytkin. • -, .
" V i i s i kai\aa", kertoi juttu, "on nyp-pliiyt
itsensä,paljaaksi.. Ne. tahto
näyttää:kukä eniten o l i laihtunut on­nettomasta
; - rakkaudesta kukkoon.
Vihdoin^viimdn:;ne Jiokkivat itserisä
.verille; ja • kuolivat: siijien paikkaan.
Suureksi-l\äpeäksiperheiUeen ja va­hingoksi
omistajilleen." ,
.Se- kana.jolta/ se pieni .irtonainen
höyhen oli.alkuaan-pudonnut; e l tun­tenut
omaa tarinaansa;'vaan virkkoi
arvokkaana kanana:
:. "Minä halveksin sitä kanaa! On
niitä sellaisia! Sellaista ei pitiä sa­lata,';
ja:: kyllä minä puolestani: teen
sanomalehteen, • että se leviää ympäri
maan,,! Se kana ja koko sen suku an- •
saitsee sen!"
J a Juttu, tuli sancimalehteenja pai-:
nettiin Ja se o n totinen tosi, että y h -
destä.pienestä höyhenestä; vollopulta
tulia v/lsi kanaa. — Satuja j a tari-r^
oita. . ..
Sienet kasvavat
sahanjauhoissa. '
.Dallas.—-Kaksi floridalaista k
tiä tiedöitti täällä viime tilsteina, että
maukkaita Ja halpoja^ sieniä voidaan
kasvattaa sahajauhojätteiss^. Heidän
kokeenpa' vilfita^vat jsiheh, että ton­nissa,,
sahajauhoja voidaan --kasvattaa:
yhdentoista päivän äikaria 800 paunaa
tuoreita sieniä.. • ' '
PÄIVÄN PÄKlNÄ
"M\ Oh kuten sitä luetaan"
Näyttää siitän että. ylläoleuassa, hy­vin
tunnetussa sananparressa on sit­tenkin
perää.
v; Tai jos ei ole, niin siinä tapauk­sessa
meillä: on Canadassa kaksi muu­ta
mahdollisuutta:
1) Kaksi erilaista lakia. Joita-käy­tetään-
haUituksen toimesta poluttls-t
e n : ystävien suosimiseksi yhdeltä
puo!en, Ja poliittisten vastustajien
painostamiseksi täiseltä puolen,.tai
2) Canadan .kansalaiset on ;Jaettu
virallisesti kahteen; .vastakkaiseen
luokkaan — niihin, joilla on täydet
kansalaisoikeudet. Ja niihin; joilla ei
ole mitään kansalaisoikeuksia.
.'Että asia' näin voi olla, se. ilmeni
siirtolaismlnisteri ' PickersgiUini, ala-"
huoneen istunnossa ; viime /keskiviik­kona
antamasta' lausunnosta.
CCP: n kansallinen Johtaja, mr.
ColdweU esitti keskiviikkona alahuo-'
neen. istunnossa kansalaisvapauksia:
koskevan.') ajankohtaisen kysarmylsen'
sUtä. miksi Paul Bobesonllta kieDet-tiin
oikeus konserttimatkan JärJestä-miseentaäua.
^
Vastauksena tähän, siirtolalsmlnis-teri
-Pi(^eisgill antoi; sellaisen - meri­selityksen,
ettei paremmasta ole äpuä.
Hän, antoi ymmärtää^ että vaikka
Paul Bobesonilla onkin "vääriä aja-tiiluia'*,
iiiin .tämä ei ole kuitenkaan
pääsyy siihen, miksi tämä-; konsertti-matka^^
kiellettiin. - '
Päätekijä on kuulemma siinä, että
siinä liikkeessä. Joka Paul; Aobesonin
konserttia Cana'dassa Järjesti, on siir-
;tolalsministe^in;; mielestä. :; ifabiisiä,
joilla on myös ."vääriä aJatuksia•^ ja
juuri tämä on.' pääsyy., m i k s i • tämä
!cansainvälisesti tunnettu suuri' tai­teilija
ei saa tulla Canadaan.
Eikä. tässä kaikki. Nykyaikaisen
'liberalismin" suuripilrte'.^|ryttäo^^
taakseen;, 'Biirtolaisministeri ArPickers-
;gi]l sanoi. :ettei;mr. Robeson oler tässä
Sillä -hän. on päättänyt, ettei maamme'
H^;r<>Tnini-«;t«>riR «a>a antaa maahaäntu-tolupaa-
eli viisumia niille nenvc^toliit-.
tolaisi^le naisille. Joiden pitäisi tmia
Canadan naistaikongressinvieraakst
Tämä myös siksl^ että ailrtolatsininisr
•<-^:A:i-:!i,:'S::":r'^^-y<:;f:5:-.;v-.;-:;^::' ;^r;^vi;i.->';v
teriön mielestä banadan naisten ]|(on-gressissa
:on joitakin "väärin ajatte­levia"
canadalaisiä. , - : -
SyväUistä;"libeiHiaiisuuttaan"; k o ­rostaen
"mr. Pickersgill selitti, että
vaikka: hän' pelkääkin mr. Robesonin
Ja neuvostoliittolaisten iiaisten"vää-riä",
ajatuksia; niin he voisivat- k u i ­tenkin
tulla Canadaan, jos heidän
maticaänsa Järjestämä^ ei olisi
"väärin ajattelevia", mikäli he mat­koja;
Järjestävät Robesonille, neuvös-toUittplaisille^
halsilie, tai muille sel-lalsiUe
''vaarallisesti vä&rinajattele-v
i l V , henkilöille?
Kuten-PickersgilUn meriselityk­sestä
siis näkyy — meillä on Ca­nadassa
kaksi inokkaa, sellai^.,'
ihmisiä, joQta voidaan tominta-oikeudet
kieltää "väärien ajatus- „
tensa.*^ pnvsfeella, ja sellaisia.
::joäle myönnetään ainakin toistal-^^^^^^'
sesa kalkki tolmmfaoikeudct
mikäB he eivät ^rjestä konsertti­matkaa
BotjesonHle, tai vicraOn-
: matkaa 'nenvostoliitlalaiitille: nai- ; :
sffle!
Tai knten sanottu, jos ei tällaista
"luokkajakckirr'ole;- sitten meillä^ on
käytännössä laki, Jota/luetaan" tar­peiden
mukaan. ;
• Muun oh^la; tämä; nostattaa kysy-i^^
ksen'-myös;siita^palJon, puhutusta-
"rantaeslripasta'',.
MeiPe on sanottu, että Neuvostolii­ton
taholta on 'rakennettu j a ylläpi-;'
dett7; sellainen.^rrautaesirippu?'mikä
.estää kanssaMymisen eri kansakun-
Jtien .kesken J a vapaan mielipiteiden
vaihdon eri m a i d ^ kansalaisten vä­lillä.
. • -
Mutta miten voidaap. kanssakäy­mistä
Ja inielipiteiden vartoa toteut­taa
silloin 4as; Canadan: silrtolaismi-nisteri
voi "määrätä, ettei ulkomtois-teriömme'
sää antaa maihintulolupaa;
eslm.;.neuvostolIittolaisille naisille? J a ;
kenen;;rakentamai onr tämä ''rautaesi-
Jilppn'," raita siirtolaisministeri Pic-kersgilt
nyt näytteli .alahuoneen i s -
^tunnossa? " - - '
Tosiasiassa:; siirtolaisministeri .
: .Plck«8gill:on4elu»yt Joniia mon-
V ta"' mnnasstak ';,ettK liittohallitus—
mepettdisl viisaasti, .Jos laskisi :
f - häipet' faemn.; halfmm kesUaltn-
. melle.
, lletQfä nimittäin on, että kieltäes­sään
maarmankuulun laulajan'oikeu­den
esiintyä .Canadassa^siirinlaismi-nisteri
Pickeisgill kieltää canadalai-silta,
oikeuden päästä kindemaan; här;,
nen-taidettaani
Ja Jo oa aikoDiin detiy, vjos
UberaalijpUaeen halHhmon niin
j; hcikolasakantimnn^'ett» se «or-tm
Pani BidiesoaiB Jaahrihi»!
Känsäkoura'