1921-12-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Camöän SJOiBalalsen työvaesMn äineaiBnnattaja, öroes. tyy Sedbujyesa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai. H.PUBO, J.W.SLUP Vastaava toiaittafa. Toigntassihteen, VAPAUS The only organ of FinJiStvoTke» in Canada. Pöb- Jifibed in Sadbury. Ont. every Tuesdsy. Kursday and Advertiflinff rates 40c per col. Inch, Minimom ehajge forÄrSSn76c. F«=ount on standing adv^ta^ mentTL Vapaus is the best advertising ffledioro amoDS •iiftPinhiflbPcople in Canada. Hmotashinta 40« palst^tuumalta.Alm b^tf k»g-, ilmotuksesta 75c.--Kuoleraanilmotuteet $2.00 (nmuto. "Syistä'60c. kultakin lisäksi). Kihlaus- ja aviolgtto tmS^sttt^^m!^-^ Kakta Umotuksista, jioJBta ei ole sopimusta, tulee r«han fieurata mukana. Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk. yVdyÄÄ Suomeen, yksi vk. ?6.60, paoll vk 13.00 ja kolme kk. $1.76. m»-3« TiiaukBia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten ioilla on takaukset. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome ^t.. Puhelin 1038. - Postiosote: , Box 69.- Sudbury. Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen irirjeeseenne; kiihottakaa uudelleen liikkeehoitajanper-coonallisellä nimellä. ,,„, . 3. v: KANNASTO. Liikkenhoitaja. , Begistercd at the Post Office Department, Ottawa, as epi-nnA dasa roatter. '' Työn korkea veisu Vuosisatoja olen minä» ihmiskuntaa palvellut Vuosisatoja olen minä koko maailman kuormaa kantanut. > Minä olen muokannut jmaan. Se on räinun kätteni kautta hedelmälliseksi tullut. Erämaat olen minä luonut viheröitseväksi maaksi. ' Korvet yrittitarhoiksi muuttanut Minä olen kylvänyt pellot. Minä olen laihot leikannut > Minä olen maailmaa ruokkinut. Kaikille kansoille - -olen minä ruuan, ja juoman ahtanut. Mina olen villipedot kesyttänyt ja tehnyt ne ihmiselle alamaiseksi. Minä olen langoista kutonut kangasta ja kaunista vaatetta. Minä olen ihmiset puettanut. Miää olen räjäyttänyt vuoria ja tehnyt kalloista-ihmisasuntoja. , Minä olen kaatput nfctsän jättiläisiä ihmisille suojaa ja viihtymystä luodakseni. Minä olen tunkeutunut maan uumeniin ja päiyän valoon kalliita aarteita kantanut ' . Olen seissyt sulaton ahjon ääressä ja uurtanut pel- ' kaarnatta höyryn huohotusta taikka teräksen huumaavia ' äännähdyksiä. Minä olen tehnjt rikkaiksi maailman kansat ja kä-silläAi maan vaurauden luonut. Mutta minun silmäni puhkaistiin ja minun käteni taottiin kahleisiin. En ymmärtänyt, että luomani rik< , ' Itaua oU miniin. En liennyt, että elämän hyvyys lepäsi ~ -kourissani. " , . ^ ^i^tta siteet lankesivat silmiltäni ja minä aloin Mfölid Viimeisine voiminen! nousta. ' Mielin kahleeni katkaista. . Mielin temmata itselleni mikä minulle kuuluu. Mielin ottaa haltuuni mitä minun on. v Mielin kaikille tuottaa iloa ja yltäkylläisyyttä. /Maan kansat ja valtakunnat saakoon kauttani mUa ja rauhan.' , Koko ihmiskunnalle olen minä tuova voiton. Kai- , kille maan asukkaille iloa ja ,autuutta. Sillä minä oWa suurempi kuin ahneus. Minä olen mahtavampi kuin'mammona. j Minä olen lyo! Vapauden Soihtu Vapauden puoKvuosijulkaisu VAPAUDEN SOIHTU IV joka on juuri painosta ilmestynyt on : lukuisain mainioitten runojensa ja rikkaan kaunokirjallisen sisältönsä ja kauniitten taide- y.m. kuviensa kautta suuresti tervetullut monille, jotka eivät jaksa vielä perinpohjin innostua syvällisempiin teoreettisiin kir jpituksiin, mutta sen lukeminen virkistää myöskin suuresti niitäkin jotka haluavat raskaan lukemisen lomassa etsiä jotain helpommin sulatettavaa. ^ Soihdun runot ja kaunokirjalliset kertomukset uhkuvat lämmbtävallankumoushenkeä, täyttävät prole taarisen ,sielun uudella innostuksen hehkulla. Kirjapainoasunsa puolesta on julkaisumme myöskin mitä huolellisihta työtä, sillä kirjaltajamme ovat tehneet siinä suhteessa parhaansa. Soihdun menekki näyttää 6levan tällä kertaa tavattoman suuri. Siksipä kehotamme kaikkia, jotka haluavat saada miellyttävää, virkistävää' ja mieltäylen- (tävää lukemista, nopeasti jouduttamaan tilaustaan, tai jos on jo itse tilannut tilaamaan sen jollekin tuttavalleen tai ystävälleen joko tässä maassa, YhdysvaU loissa tai Suomessa. Vapauden Soihdun hinta on ainoastaan 35 senttiä, posti vapaasti mihin hjryänsä läheteltynä, Saa tilata - joko suoraan Vapauden konttorista, Box 69, Sudbury, Ont tai asiamiehiltämme. Kiirehtikää saamaan tämä arvokas julkaisu itsellenne ennen kuin se on liian myöhäistä. Bagdad, entinen muhamettilaisten valtion pääkaupunki perusteltiin v. 731 j. k. S i l i i i l i l i (i Talla otsakkeella julistaa em haliituspuolaeeo leh ti viime tiistain pArlamenttivaalieo tuloksia. Ja tosiaankin, vaikkei työvleoluokm näkökannalta ole suurtakaan väliä jos toinen porvaripuolue baviäa ja toinen samallainen nousee valtaan, niiijt kuitenkin ovat viimeisten parlamenttivaalien tulokset sittenkin jnielenkiintoiset Nykyinen hallitus, joka 1917 vuoden sotahuumauk-mx aikana, ja kuten syytettiin, lahjomisten, petosten ja n. L olemattomien «sotilaitten» lanies avulla paasi valtaan, saaden silloin valtavan enemmistön^ meni murskaksi kuin saippuakupla myrskyssä. Pääministeri Meigben ja hänen yksitoista ministeritoveriansa hävisi vät omissa vaalipiireissään. Äänestäjät protesteerasivat ja antoivat epaluottamuslatlseeiisa ei ainoastaan kon servatiivipuojueelle, vaan- sudraan hallitusministereille; Viidestä maakunnasta — Nova Scotia, Prince Edward Islandy Quebac, Manitoha ja Saskatchewan -r- ei valittu yhtään hallituspuolueen ehdokasta, ja kuudennesta — Albertasta -r- ainoastaan ybi. >Se jolla oli poliittista ja valtiollista silmää, saat toi jo vaalitaistelun kuluessa aavistaa,^että liberaalit tulisivat saamaan enemmistön^ sillä liheraleilla oli puolue- ja vaalitaistelukoneisto kerrassaan hyvin järjestetty; Sen johtajat käyttivät ankaran-hyökkäävää taktiikkaa Meighenin hallitusta vastaan, paljastaen sen kolttosia, tämän lisäksi voimakkaat liberaaliset sanomalehdet, Toronto Globe niiden etunenässä, käytti taitavasti^ mutta säälimättömästi raskasta tykistöään pommittaessaan* hallitusta. Ja murskaksi tämän kuuluisan order-in-council hallituksen patterit menivätkin aivan auttamattor miksi säpäleibi. ' Ja me luokkatietoiset työläisetkin tunnemme suurta tyydytystä sen johdosta, että Meighenin johtama hallitus, joka sisäministerinä ollessaan esiintyi hallituksen puolesta Winnipegin työläisten suurlakon murskaajana, jolloin myöskin laadittiin tuo ennen kuulumattoman l^ikäileraätön radikaalisten työläisten karkoituslaki, kukistui.. Mutta me viuokkatietoiset työläiset emmfe petä itse-; ämme.;Me emme toivo liberaalipuolueelta mitään hyvää työläisille. Me tiedämme, että se tulee esiintymään ja toimimaan suurpääoman ja kaikkien maan mahtavien ?ja rikkaitten etujen .ajajana ja työväenluokan, häikäk lemättom^ä sortajana samaten kuin nyt hävinljiyt haw lituspuoluekin, Me valitamme, ettei työläisllä ollut näissä vaaleissa voimakasta luokkapuoluetta, joka olisi selostanuf nykyisen .aseman ja paljastanut hallitsevain luokkain ja niiden puolueitten suhteen teollisuustyöläisiin ja maalaisraatajiin .nähden., Sillä nyt jos koskaan olisi ollut otollinen aika kylvää luokkatietoisuutta Canadan raatajakansan keskuuteen. Nyt kun maassa on pitkän aikaa.vallinnut ennen kuulumattoman suuri työttömyys ja kun maanviljelijät köyhtyvät suurien rikkauksien ja hyvän vuodentulon keskellä ja häviävät tiluksiltaan suuremmassa määrin kiiin milloinkaan ennen, että kaikki porvaripuolueet, niiden johtajat ja politikoitsijat sekä vielä niiden maanviljelijä- ja työväenptioluelais-reformisfisethännystelijätkin, ovat kerrassaan kykene-. mättöniiä ja haluttomia ratkaisemaan näitä suuria ^h-tejsl^ nnallisia kysymyksiä ja «it^ii lievittämään työtätekevän kanaan asemaa ja tilannetta, Multa tällaista puoluetta meillä ollut Progres-siivipuolue, jonka piU edustaa maanviljelijöitä ja työ-lai^ äy tuhladi Qikimsa porvarillisissa reformeissa^ lujasti \ibl){M tXiei se ole mikään «luokkapuolue», ktiten Meighen ja King syyttivät Crerar, Dniry ja heidän l\)uUianttinsa;olivat koko vaalitaisteluajon matkassa .politikoimistarkoituksissa, vailla selvä^ ^hjelmaar pää-tarkotuksena ollen nousta työläisten harteille ja päästä vallassaolijam poliittisiksi rengeiksi. Progressiivipuo-lue Sai kuitenkin huomattavan edustajamäärän ; (62) V mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin yjeensa uskot-tiii) (70-75). , , Juuri toimitetut vaalit olivat todellakin «suurin po-liitimen kapina Canadan historiassa». Ja tämä on suurelta os^ta kansan pohjakerrosten kapina hallitsevia luoldcia vastaan ja nyk;yistä yhteiskuntakomentoa vastaan. Se että kansan pohjakerrokset nyt hätääntyivät liberaalipuolueen ja progressiivipuoluäefn tur viih, johtuu vain yksinkertaisesti xsiilä, ettei työtäteke^ villa joukoilla ollut luokkatietoisla poliittista johtoa ei ollut raatajien luokkapuoluetta joka olisi johtanut ja ohjannut heidän protestinsa oikeisiin uomiin — selvästi kaikkia hallitsevia kokkia ja puolueita vas taan. Mutta me tmme voi metma historiallisen kehityksen synnyttämien seurausten ja työväenluokan valtiollisen kehityksen synnyttämien seurausten javtyöväenluokali valtiollisen heräämisen eilcä "kypsyysasteen edelle kovinkaan paljon, sanomalla 'etta jos niin ja niin olisi ollut niin olisi tapahtunut sitä ja tätä. Canadan raatajien oli mentävä Irielä 'tällä kertaa liberaalipuolueen ja progressiivipuolueen turviin, oppiakseen, etteivät ne Toi eivätkä tahdo heitä lailttaa eikä heidän asiaansa edustaa yhtään paremttiin''kuin konservatiivinen puo-luekaian. Heidän täytyy 'tlilfe 'köUraantuntuvasti tuntemaan mitä porvariinne «vapaamielisyys» ja n^ k. progressiiviset reformipölitlköifsijät ja porvariston poliittiset matelijat todellisuudessa ovat; ^a nämä poliittiset voimat tulevatkinOaivOta varmasti paljastamaan itsensä tämän maan suurille raatajajoukoille. Työväen luokkapuolue myöskin S}Tilyy kohdakkoin^ joka tulee tekemään valmistavöa työtä ja pitämään huolen siitä, että kaikenkarvaisten porvarien ja heidän poliiikoilsijainsa "ja työtätekevän kansan suhteet tule^ vat selviksi, Tämä puolue ei odota ensi vaaleja eikä parlamenttiin pääsyään, vaan tulee se tekemään työtään jatkuvasti, ulkopuolella parlamentin, niin kauan kun ei sillä ole- tilaisuutta käyttää parlamentin puhujalavaa. i s ANATOLE FRANCE Lennätintieto: Anatole France luovuttanee Nobel-palkintonsa Venäjän nälkääkärsiviUe. • N i i t Inoftbi, detaja RsiukantaaaQ, nait kaiiskai e«s j a fea, ' not cytrimmin ailmisit torrantaan, . jota vaikeroi joika maa. •V ii Ateenaa' astelit aatteistat, nenit pohojalaTojea luo j a bnaotelit: kuinka kaihottmas, suanriisaat, TirkUvat n^o. Tai Foonimillo sa, Rooman «ait .ja knantelit-koirin koin senaatti «aateli Rooman lait koin kaitcelmokien «uin. Mut puhu jalavat j a Foorumit ei ann tuntoa» tyynnyttäneet, sinut köyhäin kortteleihin vei \ ajan virtojen pohjaveet. , Ja taalla toiset kasvonsa kaans*. aika j a aikakaus, sama vanhassa^ sama uudessa oli yhteis^nnan taus. Loit tutkijakaUees Ateenaan tai Roomaan taikka jos - suurkaupunkiin sen käänsit sa maan, jota «ietiia i kohtalos. Niin, nait: oli: aarteet aattelijaio ja^loistQ ja vauraus alaluokan verta ja hikeä vain, ylion' orjuus -ja herraus. Ja katsomistas kun katsoit niin, väkivallan, j a rutsan sa näit läpi syöpyneen jalon; uumeniin,' J a ~ kuonan keskelle jäit. v Verin tahratut kirkkojen käytävät, afääri vam isänmaa, jota kiskurit ahnaat jäytävät, mut orjat muokata saa. . Ja tiede j a taide j a kauneus, joka silmää häikäisi^' niin, ] oli suuri puoskarikuijaus, välikappale kahleisiin. Ja siinä tuskalla tnijottain noin tannei;ta turmion, . hyvän 'raiskausta j a raakuutta lain^ koit uuden sa hurmion* Oli kaunista maailma tulvilfaao . mut-kätkossä ryysyisten - tyomek&ojen alla. Ah, joka maan v roäit tyoläisouuruuden. i J ^ oli kuin kalvenneet äkinois homevanhat J4 raalimas ' ajan Jiimalat uiiden ja vanhan: poisl Olit löytänyt kaunehnpao. SöSrlvahimpanä Idästä nou« ?. j a knirkoitti läntehent uus ytväys aalloilla aikojen sous. J a palvoja nöyrä sä'sen t ' < H a n k i p a t t o » S £ SiliiiHUiHliiiiininiRuiuimniiniiitiiiniiniiiiiiiiiiin itäoin Earoj^n Valtiomiehet bkoöätui-vat "Wieniin syyskiiuiU ; l$i4i ais seitsemän Vuotta Jli' siTdän, selvitte-lemään Europän sotkeutuneita olo.^ ja, jä vetelettään tajaVifvoja kansoille: Myöhemmin muodostettiin siellä myös iiittd pitämään Earopan kansoja kurissa, ja tasapainossa keskinäisiä voimasuhteitaan.^ Vcrsailleasa- piirustelhrat valtiomiehet rajaviivoja, viimeksi päättyneen suursodan jodosta. -tr- Mutta todellista rauhaa ei syntynyt Ver-saillessa. Suurpalon jälkiliekit ovat leimahdelleet joka puolella; tihaten syttyä uudestaan raivoamaan millä hetkellä tahansa. -Ja se on synnyttänyt niin paljon pelonväristyk-siä valtaherroissa, että katsottiin: tarpeeksi 'kokoontua Washiri^ niin ilveilemäan. « Valtaherrojen takana olevat suuret kapitalisiilehdetl^vät täyteen kir. jotetut, artildceleja ja: uutisia, .suurista "vieraista ja "heidän "tuöhuis-taah. Amerikan 1ni*dywäilat,^^^ seisoo päätä körkeammäila kaikista muista; valloista, 'joka on vc^imasta ja' varäliisuudestä mähtainn, .kutsui sUoret vieraat ' pääkalapunkiinsa Washingtoniini antaakseen mahtavan maan arvon mukaiset pidot —- Kenties ajatellen: Kun nämä vieraat palaavat koteihfaisa, niin tottakai he juttelevat että, <siellä oli pidot, josta ei sapuskat kesken loppuneet, mutta rikas, on 'maakin, aivan uppo. rikas», ja tottahan se on, vahinko vain ettei ^he saa kuulla • nälli|usten suolle» uimaa, v a i ^ tämä kultaa jä mtiönaa täyteeni ahdettu Amerikka on rikas nälkäisistäkin. »Kirjoittaminen ei paljoa maksaisi v&Mk mfeikääisfeSSä lehdessä Wash-ingtonin ilveilystä, ellei se olisi niin koomillinen, teiSttjeiiinainel}, ^'tta se on aivan huvittavaa. tarkastettavaksi. Monet tapahtumat, ja niiden seur taukset öanötäan ^uudistuvan toisia, miseen historiassa, ja niin se näkyy useasti käyvän, kun vertaÖee eri ai-! koina .ilmeneviä tapahtumia toisiinsa. Leipzi^ssä 1813 lokakuussa, kolmipäiväisessä taistelussa Napoleon Ictikistni lopullisesti, Banskäb armeija kärsi musertavan tappion täs.; sä ,'laisteltiSM* yhdistyneitä voimia vastaan. Sen "jälkeen Euröiiän häl-^ litsijat- ja valtiomiehet alkoivat suunnitella kokoontumista 'HrieniiL Mutta 'taöiä '"^ieniin kokoontunut loistava setira ei. tehnyt kuitenkaan "Napoleonista "kerjäläistä, vaikka kaikki kansat olivat aivan näännyk-sissä ainaisista hänen sodistaan. Mut fe sehän oli kansa— ruhtfnoilla sitä oli sentään leipää. Ja niin Napoleon sai Elbon saaren Italian länsirannikolta hallittavakseen, ja 2,000,000 frankin suuruisen vuotuisen määrärahan ja vielä samanlai. sen summan perheelleen. ^ Muistaa sopii, että frankin ostokyky oli sil-lom : i^ponin kerroin." suurempi kuin-nyt Kaiken lisäksi sai hän vielä 400 sotilasta käsittävän sotaväen I ^ Nytoaaik8l2&ettaäjonlniahfitomaisaicenj8.tirtu«^^ S Vanhassa synnyinmaassamme on taas rail:». 5 monenofflaiset,'!^ ja äiti, veli js~8i8ko. X Sf.^ ^ J» aV. s viattomat lapset o^t pnutteessar He Ä o Ä ? ? » ! ^ P& s puolen mer«n ja odottavat pfentä apua. - """^"^^«t '»»»«^^ - Parhain apu on pieni rahalahja. / Sen voi lähettää meidän kauttamme. tXHETYSKUSTANNUKSET: I Postissa 16c kaikilta summUta." Sähkösanomalla $3.50 lajtij^ Kysykää,erikoiskurssia suurille feummill^^ Toimmta nopeaa ja perillemeno varma. Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajaila J[»iÄÄlSS1SS& SBoxfiq VAPAUS, ^ 5 ; Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 „ » i s.fairAve. ' * "7 Be8e. j gliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,|,„,|"|" VAPAUDEN KIRJAILTAMAT _ Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmntt. t i s levänsä toimenpanemaan: kirjailtamat Vapauden hyväksi- '''"l TIMMINS SUDBURY SOINTULA WEBSTER CORNERS SALMON ARM Kuka on seuraava? / TOV. VAPAUDEN KONHOill niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiitiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiintim BEAVER LAKE, ONT. • COBALT, ONT. EORT WILLIAM, ONT. SAULT STE. MARIE, ONT. SOUTH PORCUPINE osaston, kuuluisasta kaartistaan leik. kitovereikseen... Välimeren saarella oli hän syntynyt ja Välimeren. saari annettiin hänen asunnoksen, joskin Elba on pie. nempi Korsikan saarta. Mutta'El-bassa-^ hän oli isäntä. Kenties Wienin mahtava seurue ajatteliy etta Napoleon—tuo rauhaton sielu —- siirrettjmä lapsui^usaikansa' ilmastoon, syventyy tutkimaan elämän työtään, onko se hyötyä .taikka tur-miota tuottanut maailmaan. Mutta niin ei käynyt, hän oli liiaksi' liuu. maantunut veren höyrystä. Kuultuaan että Wienissä riidellään saaliin jaosta, päätti hän vielä kerran koet^ taa onneaan.. Tämä Napoleonin viimeinen yritys luhistui Waterloon kentällä jättiläiskamppailussa. Edelläkerrotuista ajoista maailma on kiertänyt useamman kuin sata, kertaa auringon ympäri ja jokaista ympärystää kiertäesään^ on se pyörähtänyt 365 kertaa akselinsa ympäri, lammitellen aina kylmettynyttä sivuaan, ja saadakseen valon ja läm. mön antajalta uutta elämän synny-; tpvoimaa ja vanhaa) mädättäen ja muokaten. Kieltämättä ei tämä asuinsijamme ole hukkaan tallustellut vanhaa polkuaan; onhan sen käännöksissä paljon uutta \j^ ihmeellistä syntynyt ja vanhoja ^ muotoja ku^6on kaatunut, -n. Ei Washington Wienin, kongressin aikana olisi kelvannut maajlman. valtioiden kokous, paikaksi, eikä Washington olisi käy-tännöllisestikaän siihen sopinut. Silloin, el olia voitu Washingtonista' käsin komentaa maailmaa kuten tänään. Nyt valtaherrat vaan panevat sähkötysavaimen rapisemaan sen omituinen <klick> «klick»^äänne.lennättää inhimillisen ajatuksen merien alitse ja ilmojen halki silmän rä-päyksessä kaukasimpaankin maailman kolkkaan ja niin Washingtbn on tänään lähempäjiä jokaista kylää ja kaupunkia ikuin lVieni oli silloisen kongressin aikana. Jos myöskin kor mentosänojen mukana tarvitaan lä; hettää toimeenpanevaa y9imaa, taikka muuta muonaa, niin kulkunopeus tänään on suurempi tunissa kuin 24:ssä ^ta vuotta sitten. Mmkä ihmellisen.jättiläisaskeleeni -maailma on ottanut kehitykäen fiellä viimeisen sadan vuoden kuluessa jos.sy-; ventyy tutkimaan mitä tahansa tek. nilli^en kehityksen ^laa, nnn tulokset ovat uskomattomia, neljä sukupolvea sitten vallinneille ajatnäksille. — Nelsoiiin, tuon kuuluisan Englantilaisen, kansällis-merisanlcarin puiset, sotalaivat ovat muuttuneet pant-saroiduiksi merihirviöiksi. "Yksi ny-; kyaikainen. hirviö; voisi ilman vähintäkään Vaaraa itselleen tuhota sata vuotta sitten olleen kokonaisen lai. vaston viidessä mmuutissa. ; Saavutukset ovat tavattohiia murhakoneiden kehityksen alalla. Kaavaahan se ,leipäkni hiukan vähemmällä työllä, Vaikka kasvatuslteinojen ke-hittämisestä ei ole pidetty sellaista hellää huolta; ei ole uhrattu niin paljon työtä, ja parhainta tipteelli-sen ajatuksen luovaa voimaa, kuin sitä on käytetty ilman kitsastelna cMntsun>, Renovm» ja <New Mexi^ con> rakentamiseen/jotka ovat vii-; meisimmän ajan ^ meriL, Maanviljelijä on saanut yksin lustaa maataan uhkaavista hädistä. Se on ala, jolla vai vät ole korvaansa kallistanut, ottamatta, että siellä ja täi opistossa on maanviljelys prol virka, taikka jotakin muuta laista ja sitte viimehädässä laiset opistolliset saavutukset joudji köyhän inaankyntäjin vaan ne homehtuvat sielläoisä on saavutettu ja maamies uistelee, vailla elämän mi sia ja nautintoja, huolimatta että koneitten ja apuneurojen tys. kaikilla elämän aloilla < y.u o 11 a. Jos niin paljon on tunut sadan vuoden kuluessa, tenkin yksi seikka on mui Valtaherrojen halu pitää kansat juudessa, nöyrinä alistumaan J dän imperialistisille valloiiaspjTis leen. Washingtonista puuttuu nissä olleet valtiaat, Venäjäoja vallan keisarit ja- monet kuninhä myös spn aikuiset valtiomiehet ] sotilaat: Englantilainen Wats ranskalainen Talleyrand, pi neii Hardenberg ja kuuiuisaksi itävaltalainen Mettemich. Nie tittelit ja kasvot ovat mui mutta henki on sama; vetää ^ Voja kansoille; valloittaa sitä lomaattisilla vehkeilyillä. NiiI aseilla saatu; Se on, saada naapuristaan.. 'Napoleon ei nyt" ollut häiriti sä, kansojen rauhaa, mutta ^ keisari sotki ne niin pahoin, että ,1 tä Euroopan ja koko maamani keutuhutta asemaa on koetettJ, kolme vuotta selvittää ja uytl taan jiiuri Washingtonissa V i ^ ja uämä viisaat vyyhtien selvittäjät jo tunna ettei siitä vielä selvää tnle,J toivovat kuitenkin löytövän» oikean- pään. Ja toivoon se raukenevan. WiIIeä eivät ole, avukseen kutsuneet Hollandi-^ö-le astuu iiralfispöytään fäyie^ formussa kenraaliensa sea illallisen jälkeen kuulemiM kartat pöydäfle ja taistcH meisen sodan suuret ja pieiR^J lut uudestaan ja «"«J^ ^ ^J hään yöhön asti, kunnes^ ei veren vuodosta, mutta ass*. viinistä vetäydytään levoHe. •Washington tarjoaa t^ri kuuluisille vierailleen m sa päivälliskutsuissaan joi» valtaih tyaiset ovat nn» Jaan luoneet. Sanomal^^ toVHt, että_kenr«ali FoclJ hyvää ruokahalua f ennen Ameriikkaant;!^ JS Coituksilla, l^e^t^"^/ maan runsaat annokset • nissa on suuri lintajT i i i kaikista ^^'^^ft^isA^^ pitalismi on hyväsi Sanomalehtimiehet n^ojo eräänlaisen ryhmän lä on-enempi val^a^ yleisesti luullaan. S^-^^ edustajat jotka omjg»^ ^ Northcliff, m^tta si^ ^^^^^^ nallisesti läsnä loo^di , painos on 3,oUU,u«" iisiiiiiiiliiiiiii^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 10, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-12-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211210 |
Description
Title | 1921-12-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Camöän SJOiBalalsen työvaesMn äineaiBnnattaja, öroes.
tyy Sedbujyesa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUBO, J.W.SLUP
Vastaava toiaittafa. Toigntassihteen,
VAPAUS
The only organ of FinJiStvoTke» in Canada. Pöb-
Jifibed in Sadbury. Ont. every Tuesdsy. Kursday and
Advertiflinff rates 40c per col. Inch, Minimom ehajge forÄrSSn76c. F«=ount on standing adv^ta^
mentTL Vapaus is the best advertising ffledioro amoDS
•iiftPinhiflbPcople in Canada.
Hmotashinta 40« palst^tuumalta.Alm b^tf k»g-,
ilmotuksesta 75c.--Kuoleraanilmotuteet $2.00 (nmuto.
"Syistä'60c. kultakin lisäksi). Kihlaus- ja aviolgtto
tmS^sttt^^m!^-^ Kakta Umotuksista,
jioJBta ei ole sopimusta, tulee r«han fieurata mukana.
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
yVdyÄÄ Suomeen, yksi vk. ?6.60, paoll vk
13.00 ja kolme kk. $1.76. m»-3«
TiiaukBia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten ioilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome ^t.. Puhelin 1038. - Postiosote: ,
Box 69.- Sudbury. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
irirjeeseenne; kiihottakaa uudelleen liikkeehoitajanper-coonallisellä
nimellä. ,,„, .
3. v: KANNASTO. Liikkenhoitaja.
, Begistercd at the Post Office Department, Ottawa, as
epi-nnA dasa roatter. ''
Työn korkea veisu
Vuosisatoja olen minä» ihmiskuntaa palvellut Vuosisatoja
olen minä koko maailman kuormaa kantanut.
> Minä olen muokannut jmaan. Se on räinun kätteni
kautta hedelmälliseksi tullut.
Erämaat olen minä luonut viheröitseväksi maaksi.
' Korvet yrittitarhoiksi muuttanut
Minä olen kylvänyt pellot. Minä olen laihot leikannut
>
Minä olen maailmaa ruokkinut. Kaikille kansoille
- -olen minä ruuan, ja juoman ahtanut.
Mina olen villipedot kesyttänyt ja tehnyt ne ihmiselle
alamaiseksi.
Minä olen langoista kutonut kangasta ja kaunista
vaatetta. Minä olen ihmiset puettanut.
Miää olen räjäyttänyt vuoria ja tehnyt kalloista-ihmisasuntoja.
, Minä olen kaatput nfctsän jättiläisiä ihmisille suojaa
ja viihtymystä luodakseni.
Minä olen tunkeutunut maan uumeniin ja päiyän
valoon kalliita aarteita kantanut
' . Olen seissyt sulaton ahjon ääressä ja uurtanut pel-
' kaarnatta höyryn huohotusta taikka teräksen huumaavia
' äännähdyksiä.
Minä olen tehnjt rikkaiksi maailman kansat ja kä-silläAi
maan vaurauden luonut.
Mutta minun silmäni puhkaistiin ja minun käteni
taottiin kahleisiin. En ymmärtänyt, että luomani rik<
, ' Itaua oU miniin. En liennyt, että elämän hyvyys lepäsi
~ -kourissani. " , . ^
^i^tta siteet lankesivat silmiltäni ja minä aloin
Mfölid Viimeisine voiminen! nousta.
' Mielin kahleeni katkaista.
. Mielin temmata itselleni mikä minulle kuuluu.
Mielin ottaa haltuuni mitä minun on. v
Mielin kaikille tuottaa iloa ja yltäkylläisyyttä.
/Maan kansat ja valtakunnat saakoon kauttani mUa ja
rauhan.' ,
Koko ihmiskunnalle olen minä tuova voiton. Kai-
, kille maan asukkaille iloa ja ,autuutta.
Sillä minä oWa suurempi kuin ahneus. Minä olen
mahtavampi kuin'mammona. j
Minä olen lyo!
Vapauden Soihtu
Vapauden puoKvuosijulkaisu VAPAUDEN
SOIHTU IV joka on juuri painosta ilmestynyt on
: lukuisain mainioitten runojensa ja rikkaan kaunokirjallisen
sisältönsä ja kauniitten taide- y.m. kuviensa kautta
suuresti tervetullut monille, jotka eivät jaksa vielä
perinpohjin innostua syvällisempiin teoreettisiin kir
jpituksiin, mutta sen lukeminen virkistää myöskin suuresti
niitäkin jotka haluavat raskaan lukemisen lomassa
etsiä jotain helpommin sulatettavaa. ^
Soihdun runot ja kaunokirjalliset kertomukset uhkuvat
lämmbtävallankumoushenkeä, täyttävät prole
taarisen ,sielun uudella innostuksen hehkulla.
Kirjapainoasunsa puolesta on julkaisumme myöskin
mitä huolellisihta työtä, sillä kirjaltajamme ovat
tehneet siinä suhteessa parhaansa.
Soihdun menekki näyttää 6levan tällä kertaa tavattoman
suuri. Siksipä kehotamme kaikkia, jotka haluavat
saada miellyttävää, virkistävää' ja mieltäylen-
(tävää lukemista, nopeasti jouduttamaan tilaustaan, tai
jos on jo itse tilannut tilaamaan sen jollekin tuttavalleen
tai ystävälleen joko tässä maassa, YhdysvaU
loissa tai Suomessa.
Vapauden Soihdun hinta on ainoastaan 35 senttiä,
posti vapaasti mihin hjryänsä läheteltynä, Saa tilata
- joko suoraan Vapauden konttorista, Box 69, Sudbury,
Ont tai asiamiehiltämme.
Kiirehtikää saamaan tämä arvokas julkaisu itsellenne
ennen kuin se on liian myöhäistä.
Bagdad, entinen muhamettilaisten valtion pääkaupunki
perusteltiin v. 731 j. k.
S i l i i i l i l i
(i
Talla otsakkeella julistaa em haliituspuolaeeo leh
ti viime tiistain pArlamenttivaalieo tuloksia.
Ja tosiaankin, vaikkei työvleoluokm näkökannalta
ole suurtakaan väliä jos toinen porvaripuolue baviäa
ja toinen samallainen nousee valtaan, niiijt kuitenkin
ovat viimeisten parlamenttivaalien tulokset sittenkin
jnielenkiintoiset
Nykyinen hallitus, joka 1917 vuoden sotahuumauk-mx
aikana, ja kuten syytettiin, lahjomisten, petosten
ja n. L olemattomien «sotilaitten» lanies avulla paasi
valtaan, saaden silloin valtavan enemmistön^ meni
murskaksi kuin saippuakupla myrskyssä. Pääministeri
Meigben ja hänen yksitoista ministeritoveriansa hävisi
vät omissa vaalipiireissään. Äänestäjät protesteerasivat
ja antoivat epaluottamuslatlseeiisa ei ainoastaan kon
servatiivipuojueelle, vaan- sudraan hallitusministereille;
Viidestä maakunnasta — Nova Scotia, Prince Edward
Islandy Quebac, Manitoha ja Saskatchewan -r- ei valittu
yhtään hallituspuolueen ehdokasta, ja kuudennesta —
Albertasta -r- ainoastaan ybi.
>Se jolla oli poliittista ja valtiollista silmää, saat
toi jo vaalitaistelun kuluessa aavistaa,^että liberaalit
tulisivat saamaan enemmistön^ sillä liheraleilla oli puolue-
ja vaalitaistelukoneisto kerrassaan hyvin järjestetty;
Sen johtajat käyttivät ankaran-hyökkäävää taktiikkaa
Meighenin hallitusta vastaan, paljastaen sen kolttosia,
tämän lisäksi voimakkaat liberaaliset sanomalehdet,
Toronto Globe niiden etunenässä, käytti taitavasti^ mutta
säälimättömästi raskasta tykistöään pommittaessaan* hallitusta.
Ja murskaksi tämän kuuluisan order-in-council
hallituksen patterit menivätkin aivan auttamattor
miksi säpäleibi. '
Ja me luokkatietoiset työläisetkin tunnemme suurta
tyydytystä sen johdosta, että Meighenin johtama hallitus,
joka sisäministerinä ollessaan esiintyi hallituksen
puolesta Winnipegin työläisten suurlakon murskaajana,
jolloin myöskin laadittiin tuo ennen kuulumattoman
l^ikäileraätön radikaalisten työläisten karkoituslaki,
kukistui..
Mutta me viuokkatietoiset työläiset emmfe petä itse-;
ämme.;Me emme toivo liberaalipuolueelta mitään hyvää
työläisille. Me tiedämme, että se tulee esiintymään
ja toimimaan suurpääoman ja kaikkien maan mahtavien
?ja rikkaitten etujen .ajajana ja työväenluokan, häikäk
lemättom^ä sortajana samaten kuin nyt hävinljiyt haw
lituspuoluekin,
Me valitamme, ettei työläisllä ollut näissä vaaleissa
voimakasta luokkapuoluetta, joka olisi selostanuf
nykyisen .aseman ja paljastanut hallitsevain luokkain
ja niiden puolueitten suhteen teollisuustyöläisiin ja
maalaisraatajiin .nähden., Sillä nyt jos koskaan olisi
ollut otollinen aika kylvää luokkatietoisuutta Canadan
raatajakansan keskuuteen. Nyt kun maassa on pitkän
aikaa.vallinnut ennen kuulumattoman suuri työttömyys
ja kun maanviljelijät köyhtyvät suurien rikkauksien ja
hyvän vuodentulon keskellä ja häviävät tiluksiltaan
suuremmassa määrin kiiin milloinkaan ennen, että kaikki
porvaripuolueet, niiden johtajat ja politikoitsijat
sekä vielä niiden maanviljelijä- ja työväenptioluelais-reformisfisethännystelijätkin,
ovat kerrassaan kykene-.
mättöniiä ja haluttomia ratkaisemaan näitä suuria ^h-tejsl^
nnallisia kysymyksiä ja «it^ii lievittämään työtätekevän
kanaan asemaa ja tilannetta,
Multa tällaista puoluetta meillä ollut Progres-siivipuolue,
jonka piU edustaa maanviljelijöitä ja työ-lai^
äy tuhladi Qikimsa porvarillisissa reformeissa^ lujasti
\ibl){M tXiei se ole mikään «luokkapuolue», ktiten
Meighen ja King syyttivät Crerar, Dniry ja heidän
l\)uUianttinsa;olivat koko vaalitaisteluajon matkassa
.politikoimistarkoituksissa, vailla selvä^ ^hjelmaar pää-tarkotuksena
ollen nousta työläisten harteille ja päästä
vallassaolijam poliittisiksi rengeiksi. Progressiivipuo-lue
Sai kuitenkin huomattavan edustajamäärän ; (62) V
mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin yjeensa uskot-tiii)
(70-75). , ,
Juuri toimitetut vaalit olivat todellakin «suurin po-liitimen
kapina Canadan historiassa». Ja tämä on
suurelta os^ta kansan pohjakerrosten kapina hallitsevia
luoldcia vastaan ja nyk;yistä yhteiskuntakomentoa
vastaan. Se että kansan pohjakerrokset nyt hätääntyivät
liberaalipuolueen ja progressiivipuoluäefn tur
viih, johtuu vain yksinkertaisesti xsiilä, ettei työtäteke^
villa joukoilla ollut luokkatietoisla poliittista johtoa
ei ollut raatajien luokkapuoluetta joka olisi johtanut
ja ohjannut heidän protestinsa oikeisiin uomiin
— selvästi kaikkia hallitsevia kokkia ja puolueita vas
taan.
Mutta me tmme voi metma historiallisen kehityksen
synnyttämien seurausten ja työväenluokan valtiollisen
kehityksen synnyttämien seurausten javtyöväenluokali
valtiollisen heräämisen eilcä "kypsyysasteen edelle kovinkaan
paljon, sanomalla 'etta jos niin ja niin olisi
ollut niin olisi tapahtunut sitä ja tätä. Canadan raatajien
oli mentävä Irielä 'tällä kertaa liberaalipuolueen
ja progressiivipuolueen turviin, oppiakseen, etteivät
ne Toi eivätkä tahdo heitä lailttaa eikä heidän asiaansa
edustaa yhtään paremttiin''kuin konservatiivinen puo-luekaian.
Heidän täytyy 'tlilfe 'köUraantuntuvasti tuntemaan
mitä porvariinne «vapaamielisyys» ja n^ k.
progressiiviset reformipölitlköifsijät ja porvariston poliittiset
matelijat todellisuudessa ovat; ^a nämä poliittiset
voimat tulevatkinOaivOta varmasti paljastamaan itsensä
tämän maan suurille raatajajoukoille.
Työväen luokkapuolue myöskin S}Tilyy kohdakkoin^
joka tulee tekemään valmistavöa työtä ja pitämään
huolen siitä, että kaikenkarvaisten porvarien ja heidän
poliiikoilsijainsa "ja työtätekevän kansan suhteet tule^
vat selviksi, Tämä puolue ei odota ensi vaaleja eikä
parlamenttiin pääsyään, vaan tulee se tekemään työtään
jatkuvasti, ulkopuolella parlamentin, niin kauan
kun ei sillä ole- tilaisuutta käyttää parlamentin puhujalavaa.
i
s
ANATOLE FRANCE
Lennätintieto: Anatole France
luovuttanee Nobel-palkintonsa
Venäjän nälkääkärsiviUe. •
N i i t Inoftbi, detaja RsiukantaaaQ,
nait kaiiskai e«s j a fea, '
not cytrimmin ailmisit torrantaan, .
jota vaikeroi joika maa.
•V ii
Ateenaa' astelit aatteistat,
nenit pohojalaTojea luo
j a bnaotelit: kuinka kaihottmas,
suanriisaat, TirkUvat n^o.
Tai Foonimillo sa, Rooman «ait
.ja knantelit-koirin koin
senaatti «aateli Rooman lait
koin kaitcelmokien «uin.
Mut puhu jalavat j a Foorumit ei
ann tuntoa» tyynnyttäneet,
sinut köyhäin kortteleihin vei \
ajan virtojen pohjaveet. ,
Ja taalla toiset kasvonsa
kaans*. aika j a aikakaus,
sama vanhassa^ sama uudessa
oli yhteis^nnan taus.
Loit tutkijakaUees Ateenaan
tai Roomaan taikka jos -
suurkaupunkiin sen käänsit sa maan,
jota «ietiia i kohtalos.
Niin, nait: oli: aarteet aattelijaio
ja^loistQ ja vauraus
alaluokan verta ja hikeä vain,
ylion' orjuus -ja herraus.
Ja katsomistas kun katsoit niin,
väkivallan, j a rutsan sa näit
läpi syöpyneen jalon; uumeniin,'
J a ~ kuonan keskelle jäit. v
Verin tahratut kirkkojen käytävät,
afääri vam isänmaa,
jota kiskurit ahnaat jäytävät,
mut orjat muokata saa. .
Ja tiede j a taide j a kauneus,
joka silmää häikäisi^' niin, ]
oli suuri puoskarikuijaus,
välikappale kahleisiin.
Ja siinä tuskalla tnijottain
noin tannei;ta turmion, .
hyvän 'raiskausta j a raakuutta lain^
koit uuden sa hurmion*
Oli kaunista maailma tulvilfaao .
mut-kätkossä ryysyisten -
tyomek&ojen alla. Ah, joka maan v
roäit tyoläisouuruuden.
i J ^ oli kuin kalvenneet äkinois
homevanhat J4 raalimas '
ajan Jiimalat uiiden ja vanhan: poisl
Olit löytänyt kaunehnpao.
SöSrlvahimpanä Idästä nou« ?.
j a knirkoitti läntehent
uus ytväys aalloilla aikojen sous.
J a palvoja nöyrä sä'sen t ' <
H a n k i p a t t o »
S
£
SiliiiHUiHliiiiininiRuiuimniiniiitiiiniiniiiiiiiiiiin
itäoin
Earoj^n Valtiomiehet bkoöätui-vat
"Wieniin syyskiiuiU ; l$i4i ais
seitsemän Vuotta Jli' siTdän, selvitte-lemään
Europän sotkeutuneita olo.^
ja, jä vetelettään tajaVifvoja kansoille:
Myöhemmin muodostettiin
siellä myös iiittd pitämään Earopan
kansoja kurissa, ja tasapainossa
keskinäisiä voimasuhteitaan.^
Vcrsailleasa- piirustelhrat valtiomiehet
rajaviivoja, viimeksi päättyneen
suursodan jodosta. -tr- Mutta
todellista rauhaa ei syntynyt Ver-saillessa.
Suurpalon jälkiliekit ovat
leimahdelleet joka puolella; tihaten
syttyä uudestaan raivoamaan millä
hetkellä tahansa. -Ja se on synnyttänyt
niin paljon pelonväristyk-siä
valtaherroissa, että katsottiin:
tarpeeksi 'kokoontua Washiri^
niin ilveilemäan. «
Valtaherrojen takana olevat suuret
kapitalisiilehdetl^vät täyteen kir.
jotetut, artildceleja ja: uutisia, .suurista
"vieraista ja "heidän "tuöhuis-taah.
Amerikan 1ni*dywäilat,^^^
seisoo päätä körkeammäila kaikista
muista; valloista, 'joka on vc^imasta
ja' varäliisuudestä mähtainn, .kutsui
sUoret vieraat ' pääkalapunkiinsa
Washingtoniini antaakseen mahtavan
maan arvon mukaiset pidot —-
Kenties ajatellen: Kun nämä vieraat
palaavat koteihfaisa, niin tottakai he
juttelevat että, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-12-10-02