Vapaus, February 2, 1952

              Sivu ^ .„ I^auantaina, helmikuun 2 p. — Saturday, Fcb. 2,1952
OaMBBTSl >~ ItadcpendentXabor
rtrgan of Rixnisb CaxuuUaxtSk Es«
(amiabed Nov. 6, 19X7. Antborized
cm eecond d a a maU bgr the Post
CttficeOrpaxtmettt, Ottawa, rPub-
Jlabed tbrtca veeUy: Tuesdays,
OtottSdayB and Baturdays by Vapaus
, PoMlsJjlng Coonpany jUd, at 100-102
lEto st;. W, Sudbtny, Ont, Canada.
Tclepbones: Business Offiee 4*4284.
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. SuJcSl. Editor W. Eklund. MOlUns
oddress Box 69, SudbuTr Ontario.
Advertlslng rates' «pon appllcatloai
Tramlatton Iree of chaige. '
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. IJOO 6 kk. 2.15
3 kk.'2.9S
YbdysvaUolssa: l vk. 8X0 6 kk, 4.20
Suomessa: i vk. 8 ^ 0 kk. 4.75
tilanteesta
r^^-i >, Vilmck«iku1uneitteft päivien j a v i i k k o j a . tapahtumat viittaavat
' '^Voimakkaasti siilien^ että'Egyptissä on muodostumassa vakava tilanne
,,t.*riiissä'voi tapahtua mitä tahansa.
r t ' Cfytistiedoissa r ~ j ^^
samalla.ns. "käytännön asioita" korostavia -— kuvastuu kaikista sa-
^^laamisyrityksistä huolimatta kaksi pääliysy-mystä;
1. Jgrittiläisten omavaltainen isännöitseminen Suezin kanavalla
j a sen yhteydessä suoritetut hyökkäykset ei v a i n egyptiläisiä yksityis-
Itansalaisia vaan vielä poliisivirkatlijoitakin: vastaan, nostatti Egyp-tissa
niin voimakkaan kansallisen liikkeen vieraan maan miehitys^
joukkoja vastaan j a oman maan itsemääräämisoikeuden puolesta; että'
* äellaista-kansankuohuntaa ei ole Egyptissä aikaisemmin nähty.
^" 2* ' V a i k k a k a i k k i egyptiläiset haluavat Britannian yliherruu-
' desta vapautumista, niin porvariston luokkaluonne johti Egyptin
• tässä ratkaisevassa tilanteessa suorastaan vallankumouksen partaal-
•* le) missä vähälukuinen porvaristo näyttää turvautuvan yhä enemmän
i vieraan:raaan miehitysjoukkojen tukeen omaa kansaansa vastaan.
Toisinranoen, itsenäisyyskysymyksen rinnalle nousi toinen suur-kysj-
mys: Mikä l u o k k a jää itsenäistyvässä Egyptissä hallitsevaksi
\ luokaksi? Tässä yhteydessä on ehkä heljjompi käsittää "kaukaisen
' E g y p t i n " nykyistä tilannetta jos palautamme mieleemme joitain his-
^ toriallisia totuuksia Suomesta.
K u t e n muistetaan; Suomen kansa> porvarit, ,työläis?t, talonpojat
j a oppincet> olivat yksimielisesti Suomen itsenäisyyden kannalla —
suurlakkoon asti, jolloin Suomen porvarit säikähtivät työläisten ja
talonpoikain suuresti kasvaneen poliittisen vöiihan johdosta" jarmeni-vät
häpeämisellä tavalla taistelun ratkaisuvaiheessa tsaarin puolelle
!!?jattäen varsinaiset kansanjoukot oman onnensa^ nojaan. ' ' T i e d e ­tään
myös, ettei sen jälkeen v o i tu enää puhua Suomen "yhtenäisen
kansan vapaustaistelusta". Yhä enemmän etualalle nousivat luokka-
' kysymykset siitä, mikä luokka pääsee valta-asemiin sitten jos, ja
' milIoin>Suomi saavuttaa itsenäisyytensä. CS'iinpä sitten nähtiin, että
porvarit; a<;ettuivat Kerenskin puolelle työväenencmmistöisen edus-
• kunnan laatimaa ''ValtalakiaV vastaan ja ryhtyivät mu<Klostamaan
. * dihaa luokkakaarliaan siltä varalta, että jos Kerenskin tarjoama tuki
; kukistuu, niin silloin on Saksan keisarin avulla asevoimin taattava
porvarien luokkavalta itsenäistyvässä Suomessa.
Jos Eg\'ptin asioita katsotaan tältä pohjalta, niin silloin tulevat
i viiraepäivieri" aikana mielettömiltä näyttäneet tapahtumat jotenkin
i ymmärrettäytkE»; . ' ' -
, Kuten muistetaan, Brittiläisten miehitysjoukkojen-toimesta hat-
\ joitettiin äärettömän kovaa painostu.sta egyptiläisiä .vastaan. Luonr
nolliscna keuraul^senä siitä nousi ikiihtynyt, m i e l i a l a' kaut|^-maan^
A l e x a n d r i a s s a K a i r o s s a j a muissa kaupungeissa järjestettiin valtavia
kansankokouksia;,ja muita miclcnosoiluksid ,tunnu1isella:'''*Br?ttidA
täytyy nicnnä pils>*;' iiTä&sä tilanieesi^i'huhuttiin erisiiisj; e l i a ;lbritti;;
Iäiset ?vbiyai^iÄäyssia^kii^^
j „ VJbk9av|ip. tflantfc^^ tuli pdöttamatta tieto, e^
l ' ' j i^s^^^kfiy^iia^ jonka johdolla oli; vaadittu
• brittiläisten j>öistu
' ' " l u j a hallitusvalta!/Älaher-I'äshan johdolla. mää määrättiih
piiritystilaan j a - riiielenosoittajat julistettiin suorastaan "maankäval-täjiksP,'
jonkd jälkee aseet käännettiin Icansaa vastaan.
Km-aavaiia voidaari pitää '.Vahas ; Pashan lauantai-iltaista. r a ­diopuhetta.,
jonka yhteydessä hän sanoi: Surulla olen saanut ktiulla
puhuttavan, riiilcn englantilaiset ovat raaasti kohdelleet \'eljiämme
kanava vyöhykkeellä j a vuodattaneet viattomien ihmisten Verta, multa
vielä suuremmalla surulla olan vastaan tiedot pääkaui)ungissa sattu­neista
levottomuuksista j a vercnvuodatuksisia. "Kavaltajat*' j a 'yl­lyttäjät"
jotka ovat tilaisuutta hyväkseen käyttäen harjoittaneet
^'terroria" ja aikaansaaneet ••sekasortoa", ovat E j y p t i n kansan vihaan
turvautuen hankkiutimect kansan suosioon , . .''
K u t e n sopii odottaakin, tätä kirjoittaessa puhutaan, että Egyptin
uuden, hallituksen j a Britannian hallituksen välijla voitanee allekir­j
o i t t aa uusi sopimus, mikä jättää Suezin kanavan-edelleenkin vierait­ten
sotavoimien, kontrolliin — n)uuttanialla miehitysjoukkojen nimeä
jsiten, että niisiä tulee ">Lähi-i[dän liittolaisten puolustusjoukkoja".
Kaikesta huolimatta meistä tuntuu, että historian kehityksen
nykyvaiheessa ci tälle i)ohjalle rakenneta mitään pysyväistä.
; 1
• >
V
>
>
i
*
i
V )
%
)
'*
I
1 yhteiskunnan V
T u s k i n löytyy yhtään canadalaisla; joka ei hyväksy R C M l ' :n
; esittämää kantaa, että joitakin vuosia sitten Kingstonin pakkotyölai-tokselta
karannut ''Mickcy** McDonald on Canadan* " N o 1 yhleis-
; kunnan v i h o l l i n e n '.
l Mitään ihnietcltävää oi liioin olisi siinäkään, vaikka tämä mei-
: dän "suurmiehemme" olisi mennyt rajan eteläpuolelle "omiensa tykö",
: ^ kuten R C M P näyttää olevan vakuuttunut, sillä missäpä olisi suur-ryövärin
parempi olla kuin sellaisessa ilmapiirissä missä poliisilaitos
.^.'keskitUiä huomionsa ihmisten mielipiteiden urkkimiseen samalla k un
; ..hallituskoneistoakin on jouduttu tutkimaan aina oikeusdepartmentlia
; myöten vero- j a muiden skandaalien johdosta, kuten on nyt surkea
asianlaita Setä Samulin maassa.
_ Tässä yhteydessä lienee paikallaan palauttaa mieleemme eräitä
j merkitykse'lisiä seikkoja. CP:n\Vashingtonin uutisen (29 p. tam-
? mikuuta) niuk;tan Yhdysvaltain edustajahuoneen lakiasiainvaliokuri-
; ..ta on määrännyt suoritettavaksi tutkimuksen hallituksen oikeusde-'
I ' partnientin ja erikoisesti prokuraattori 'Howard McGrathin edes-
* ' " b l t a m l s i s t a . •: •
. Tutkimista todella'sietää sellainen tilanne missä sanotaan k u ­koistavan
miljonecrien verokiertämisen lisäksi suurisuuntainen rikol-r
lisuus lahju.sjärjestelmineen. Merkillepantavaa myös on, että tässä
tutkimuksessa on määrätty huomioitavaksi vain •konkreettiset todis­teet",
eikä mitään''kuulopuheita
S i l l o in kuin Yhdysvalloissa on " t u l k i t t u " kommunisteja, sosia^
listeja j a muita rauhanpuolustajia kerettiläisten mielipiteittensä vuok­s
i , on valtion ' t o d i s t a j i n a " ollut valtiollisen poliisin palkkaamia urk-
''Icljoita, joiden lodistusainehisto on kuulopuheitakin arvottomampaa.
•^{Niinpä sitten nähtiinkin, että esimerkiksi Daily AVorkerin toimittaja
mr. J . Gates j a hänen kumppaninsa tuomittiin vankilaan'kerrassaan
fanaattisen toteamuksen perusteella — että hän v o i joskus tuntemat­tomassa
tulevaisuudessa 'opettaa j a suositella' hallituksen väkival­taista
kukistamista.^ Sanomalehden toimittajaa, (tässä tapauksessa
D a i l y W o r k e r i n toimittaja J . Gates) ja hänen kumppaneitaan vastaan
siinä kerettiläisoikeudessa esitetty yhtään ainoata ''konkreettista
t o d i s t u s t a " — ei yhtään hänen kirjoittamaansa artikkelia, ci yhtään
'hänen pitämäänsä puhetta eikä edes yhtään ainoata lausetta niistä.
V a l t i o l l i s en p o l i i s in palkkaamien urkkijain "todistukset", j o i l la ei voi
>
•
'^omonr cosBoirs
UUOET TBatKVAT
"Mine-anu NEWS ennusti lokaSr: 5
pnä. että kun me seuraavan kerran
kuulemme Pat ConroyÄta Jöydänune
hänet Jouakin hallltkusen riveistä.
"immä ennuBtus vahvistettlfn kun
Conroy äskettäin nimitettiin Canadan
hallituksen "työiäenajsJaln attasheak-
«1" WashIngtoniin. Me ennustimme
asiasta sen selvän käsityksen perus­teella
mikä meillä on sellaisten mies­ten
merkityksestä työväenlilkkeesä.
Saatetaan kysyä miksi hän otti vaa­taan
mclsen. nifl^ityksen koska.' työ­väen
pUreissä tiedettiin.,että hjfcn clisl
saanut toimen hiilenkaivajain unics-
«a? \^ ^ : Il y
"Ehkä 8aamm6'a'ntaa .vihjeen, min­kä
avulla (Voidaan helppsti vastata 'tä­hän
kysymykseen.' '
"Conroy oli pelannut osansa työ­väenliikkeen
hajoittajana Ja unioiden
murskaajana loppuun saakka" tamäh
maan työväenliikkeen ylimmillä por­tailla.
Tekikö hän tätä työtä suo­raan
hallituksen t a i teollisuuden maä-räjltsestä,
on vallan toisarvoinen
tisla. Hän teki kuitenkin työnsä hy­v
in koska hänen virka-aikanaan työ­väenliikkeessä
tämän maan työväen­liike
hajaantui Ja heikentyi vakavalla
tavalla sen r:>ve!ssä suoritetun hajoi-tustyön
takia.
"Miksi hän siirtyi hallituksen vir­kaan?
Ja erikoisesti, juuri työr/äenr
asiain attasheaksi. Jcssa han joutuu
päivälehtien sanojen mukaan olemaan
Washingtonissa Ja 'tiedoittamaan
Yhdysvaltain työväenasiain kehitty­misestä
mikäli se koskee Canadaa Ja
selostamaan Canadan . työväen vir­tauksia
Yhdysvallolssa^^ •
Jokapäiväiselle kielelle käännettynä
se merkitsee, etta hänen pitää neuvoa
kummankin n:aan hallituksia ja teol-lisuusmiehia
miten voidaan parhaalla
tavalla tehdä mitättömiksi kumman­kin
maan työläisten oikeutetut tar­koitukset
Ja pyrkimykset. >
"Miksi han ryhtyi mo:seen työhön?
Johtuiko se siitä, ettei hän nauttinut
enää: luottamusta ja kunnioitusta C a ­nadan
työtätekevän kansan keskuu­dessa?"
— Mine-Mlll NEWS. Sud-bury,
Ont.
_ .... V O I saitia
Niin saiioi Yhdysvaltain uusi Moskovan lähettiläs
George Kennan kirjoituksessaan
Ceorte F. Htennanln USA sntiodepartementin virallisena edusta.
Kysymyksiä ja
Moskovan sttorlahetUlaäksliiliBit^
täinlstä ovat länsimafset^
mJstot' pyxSdneet karaanhan äsl-:
' anomaisen -suurilla ansioUla. seu-
* vMtorafs-ameciUialaisfen'. : soh tei­den
alalla' Ja »ftyfsestfv^
*'aslantuntemnli»plla'".-'/Afvan tol-
Mnlalsen knvatr;H«iinaii^st»:vpn(aa
USA:n Mo^imn l^OiHskiiä^ vir.
Bncar fcJij(8«aM:*fIt^^^
kalaisista diplomaateista''. Jossa
hän mm. toteaii;^? eitä Kennanin
clänäkerran luonteenomaisin to­siasia
bn ae,'että hän on saavutta­nut
venäjätddelen taitonsa Sak-san:
tledoslilnlalfolMen konlnssa,
Jös^a' fconläteitUn NeoTostolUttoan
tyohdnlaheictiävlä agent(e]|a.
Jana,.heijastaen sen katsomuksia. Hän
jt^icalsi kirjoituksen: aikakauslehdes­sä
' * 'IPoBXisa:' Attairirt'' nimimerkillä
rMfctcr•X^ Jotta ame&tkalainen leh7
distö ^olisi voinut arvioida oikein tä­män
kirjoituksen merkityksen, raotei-m
lekaan.
i f satdj-l
TYÖTtöSfY YS VAKU V t US
JA AVUSTUKSEN SAANTI
Kysyroyi;j|Dni^i
huus-' ja TJairausr
oikeus ottarf "ydstaijij,
tyÖttönigj$i||)lJt *
on maksamit työssä Ö :
miiutki^r j 1 f^f
Vastani» Mife&Ii'oh^ W m
vuotiaiden vanhuudenelältkeistä:,On­tarion
maakunnassa on. vanhuuden-eläkettä
saavilla oikeus ottaa vastaan
m>'öJkin työttömyysvakuutusrahaa.
mutta eläkeviranomaiset vähentävät
eläkettä siinä tapauksessa siksi aikaa
kun työttömyj-svakuutusrahaa makse­taan.
Eräässä tapauksessa oli "van-huudcneläke
sinä aikana ainoastaan
muutama dollari kuukaudessa, mutta
eläke palautettiin ennalleen heti sen
•Jälkeen kuTj asianomainen ci enää
saanut työttömyysvakuutusrahaa. On
muistettava, että 65-69-vuotiaiden e-läkkeet
perustuvat köyhyyteen j a n i i ­den
saannin ehtona ori, että asiano­maisella
henkilöllä ei ole riittävästi
tuloja ja varoja pysyäkseen hengissä.
Jos eläkeviranomaiset saavat Selville,
että vanhuudeneläkkeen saaja saa
myöskin työttömyysvakuutusrahaa,
vähentävät he heti eläkkeen määrän
miltei olemattomiin.
Mikäli työttömyysvakuutusrahat o-vat
kysymyksessä ei niitä pitäisi lain
kirjaimen mukaan maksaa sairaille
henkilöille eikä myörkään työkyvyttö­mille.
Laki mäiirittelee. että työttö-myysviakuutusrahaa
maksetaan aino­astaan
työhön kykeneville henkilöil­le
sinä aikana kun hc ovat työttömiä.
Sen maksaminen lopetetaan niin pian
kuin viranomaiset pääsevät selville
siltä, että kysymyksessä oleva henkilö
el kykene työhön joko sairauden tai
työkyvyttömyyden takia.
USA:n tulodoUareista
käytetään 74 senttiä
sotaan valmistumiseen
Washinston. — Presidentti Truma-nln
esittämän Yhdysvaltain tulo- ja
menoarvioin tarkistaminen on johta­nut
täällä-siihen havaintoon, että t u ­levan
tilivuoden aikana käytetään 74
senttiä Jokaisesta "Yhdysvaltain h a l l i ­tuksen
tulodollarlsta sotaan valmis­tumiseen.
Budjettiehdotuksen mukaan käyte­tään
60 senttiä "puolustustarkoituk­s
i i n " ja 14 senttiä "kansainväliseen
toimintaan" — pääasiassa "ystävällls-mlellsten
maiden taloudelliseen ja so­tilaalliseen
"avustamiseen", niiden so­taan
valmentamista varten.
4-
Annaftelle Oucar Jatkaa.-cttä Ken­nan
v. 1934 Moskovaan saavuttuaan
ammefiisl tietonsa Neuvostoliitosta
Saksan lähetystöön kuuluvilta diplo­maateilta
j a upseereilta. 'Dlplomaat-tiuransä
alussa valittiin George K e n ­nan
siksi "tulevaisuuden mieljeksi".
Josta oli tuleva "Johtava diplomaatti.
Venäjän erikoistuntija". Vuodesta
1928 vuoteen 1933 Kennan oleskeli
Baltian valtioissa sekä kävi alussa
mainittua' saksalaista agenttikoulua;
Ennen toista maailmansotaa Kennan
kävi kahdesti Neuvostoliitossa, en­simmäisen
kerran 'Amerikan lähetysr
tää Moskovaan perustettaessa, Jolloin
liän suoritti lähetystön virkailijain
valinnan Ja otti huolehtlakseeijfeikai-r
semmin Riiassa harjoitetun tieduster
lutoiminnan osittaisen siirtämisen
Uskovaan. Kennanin toisen Mosko­vassa
oleskelun aikana oli Moskovas­sa
USA:n suurlähettiläänä Joseph
Davies, jonka käsitykset diplomaatti­sesta
toiminnasta olivat kokonaan
toiset kuin Kenanin.
Munchenin Jälkeen, kertoo Anna-belle
Bucar edelleen, Kennan lähetet­t
i in Prahaan,missä han solmi, suhteet
Hpchan marionettlhallitukseen.^ Pra­hasta
Kennan muutti.Berllinlinrmrni-
] ne häp jäi* siihen saakka kxmnes Y h r
'dysvall^t liittyi Mtaap. / , ^ ,'. .'
;*Mlnusta näytiää"^," tlrjbftUä; 'Anf.
pabelle Bucary "että Kennanköki.hyt-vin'suurta
^leyottpmyutta ^ottae"$saaji
,vyonna, iÖ^4 vastaan Amerikan^ Alos-,
kovari-lähetystöiri neuvoksen pa&an.
j ^ n ^Uinefsesti ^pelliäsilc^'lälfe!:iÄ4'
'toivomuksistaan
'tiia' ' n i i h i i i hyviin keskihäissl^
jotka silloin :vallitslvät''äoleMpVfen
kansojen väUllä.'^^^^^'.^^ ^ • , .
Mutta ' > 'iMdskovaän •'' sdäVtilittiaan.
luennan;huomasi,- että hänen,Ijorkea'
ylrkapaikkansa. tarjoaakin hänelle
iaajoja mahdollisuuksia tämän ,.jrs^-
vyyden rikkomiseen. Tämä kävi vie­läkin
Selvemmäksi Rooseveltlii kuole­man
jälkeen."
Annabelle Bucar kertoo Kenna­nin
johdonmukaisesti selvittäneen
päivittäisissä sälikeissään USA:n
valUodepartmentille, että amerik-fcalals-
neuvostolainen ystävyys on
virhe, että neuvostblialUtus pyrkii
"maailmanherruuteen" ja etts^ Yh­dysvaltain
täytyy "panna vastaan".
Neu\-ostoliiti|Ile kaikissa kysymyk­sissä,
koska f^kalkenlainen yhteis­ymmärrys
neuvostohaliitnksien
kanssa on mahdotonta" sekä lo-puksi
että Teheranin, Jäl^n ja
Potsdamin sopimukset olivat "vir­heitä",
joiden mukanaan tuomista
velvoituksista Yhdysvaltain qn va-
. ; panduttava..;
"Washingtonin agressilviset neu-vostovästaiset
ainekset, jotka edusta­vat
USA:n finanssi- j a sotilaspiifejä,
löysivät Kennanista ihanteensa. Roo-selvtln
kuoleman jälkeen näiden a i ­nesten
käsiin f vei jarimalsten temp­pujen
eikä laillisten vaalien tulokse-na)
keskittyi Yhdysvaltain hallituk­sen
valvonta.
Kennaii ilmaisi. heidän katiomuk-siaan
paremmin kuin mihin he itse
kykenivät, j a sitäpaitsi hän oli arvo-valtaisella
tähystyspaikalla Modio-vassa.
Tämä seikka ahtoi hänen lau­sunnoilleen
suuren painon. • ^ ^
Näin ollen Kennen julistettUn aivan
odottamatta Yhdys\'altain uuden u l ­kopolitiikan
pääideologiksi.
Tämä asema varmistettiin hänelle
virallisesti V. 1947, jolloin USA :n val­tiosihteeri
Marshall nimitti hänet po­liittisen
suunnittelukomitean 'esimie­heksi.
Tässä virassa ollessaan hänen
tehtävänään oli muotoilla Yhdysval­t
a in ulkopolitiikan pääperiaatteet
"ennakolta nähtävissä olevaksr ajan­jaksoksi"
ja edistää niiden täytän-t/
önpanoa. Hän nautti jatkuvasti
valtiosihteeri Marshallin suosiollista
huomiota ja teki häneen suuren vai­kutuksen.
Tarpeen tullen Kennan esiintyi v a l -
tlln:sen tekijän henkilöllisyyttä peit^
tärää salaveiSioa eräille sanomalehtir
reporttereiUe; Tämä aiheutti. sen­saation
(kutenV oli tarkoitettukin;,
jonka iol^tosta,Kennanin artikkelille
tuli taatulcsi huomattavasti suurempi
lukijakunta < USA:ssa:' ja . ulkomailla
kuin olisi ollut siinä tapauksessa, Jos
se olisi julkaistu hänen oikealla ni­mellään.
•
Kennanin kirjoitus on hyvhi tun­nettu.
Yksityishenkilön ajatusten
muodossa esitetyt valtiondepartemen-tin
Johtavan imehen katsomukset oli­vat
avoimen Ja laajan keskustelun
kohteena Amerikan Moskovan-lähe­tystössä.
Kennan seUttää, että "sota
USA:n Ja NeuvostoUiton väUllä on
väUtäniätän\ Hän on sitä miel­tä,
että USA-ei voi "sallia menes­tyvän
sosialismin olemassaoloa"
Neuvostoliiton' hahmossa.
Pitäen sotaa väistämättömänä
Kennan todistelee, että mitä pi-
- kemndn se syttyy, -sen parempi.
"Peräänj^nfiinatonta" politiikkaa
*a Bitnt^ sotaa"
Kenian-ipäl^^ todellisen
sodan prbvösolmiseen täydessä ml.
• ' fassa.-. Kommunismin "taltatta.
V mis"-politiikkaa. joU Kennan puo­lustaa/
Mn^ percslefee' sola, että
';- ;USA:n on otettava-lialtnunsa koko
niaailma.
OUen kiivas saksaJaisystävä Kennan
osoittaa kysy­myksessä
^laisah'aseistamisesta, näh.
den tässä Amerikan hyökkäyksen kär.
j en -Neu*ostätattoa vastaan, jä K e n ­nan,
joka aina on ollut länsiblokin
kaiinaftaja antaisi johtotehtävän täs­sä
systeeniissäv mieluummin Saksalle
kuin Englannille."
Annebelle /i^ucarin loppupäätelmä
George Kennanista on: hänen ideo­logiansa
_ra>iistuttaa hämmästyttäväs­ti
Hitlerin ideologiaa. Hän ja hän«fti
kaltaisensa ovat aikaansaaneet Y h ­dysvalloissa
^sijtahysterian, jota hei­dän
nyt täytyy pitää yllä voidakseen
välttää edustamansa politiikan va-rarikon
j a oman uransa romahtami­sen.
• :'
George Kennanin tulo USA :n Mos-kovan
suurlähettilään paikalle Alan
Khrkin jälkeen ei siis merkitse mitään
muutosta' siinä politiikassa, jota Y h ­dysvallat
viime vuosina on harjoit­tanut.
—• Työkansan Sanomat, Helsin­ki.
Torontolainen-Suomen
varakonsuli nimitetty
kunnia-pääkonsuliksi
Toronto. — Suomen knnniavaxa.
konsolina pitkät ajat toiminut tä­käläinen
lakimies A. Kingsley Gra.
faam on nimitetty tällä viikolla
Suomen knnniapääkonsuliksi, U.
moitettUn täällä torstaina. Bänen
toimistonsa sijaitsee huoneistossa
Zyj, Sterllng Tower-rakennuksessa,
372 Bay St. varrella täällä.
Uusi kunnlapääkonsuli tuli hyvin
tunnettiYsr €anada=Finlahd Ala
Societyn (Canadan Suomia vnn
presidtnttinä. 3IainUtu järjestö
perustettiin maaiisk. lopulla v 1946
Sudbnryssa pidetyssä kokouksessa,
ja sen toimesta kerättiin noin sa-;
tatubatia dollaria Suomen avus-|
tamisuirkoitulisiin vaikka alkupe-.
räiseksi päämääräksi oli .asetettu
; ainoastaan 523.030.' Tämän suo­malaisten
yhteistyöjärjestön toi­minta
laklcautettiin pari ' vuotta
myöhemmin validia mr. Graliamin
Ja Suomen lähettilään kerrotaan
olleen Järjestön toiminnan jatka,
misen Icannalla.
Mr. Graliamin sanotaan olevan
toisen henmiön, Jonka osaksi on
tullut kunnia saada kunniapää.
konsulin an'0.
TÄTÄ.
CANADAN PAPERITUOTANTO
JA ULOSLÄHETYS
Canadan paperitehtaat tuottivat
vuonna 1951 ennätysmäärän paperia,
5,316,279 tonnia sanomalehtipaperia.
Kaikki, paitsi 400,000 tonnia, lahetetr
t i in USA:n Paperinalkainen Bri­tannia
sai v am 103,000 tonnia.
mtm
. otsikossa mainitusta kysymyk­sestä
kirjoittaa Wiiliam Kashtän
Tribune-lehdessä seuraavaan ta­paan:
Unionistien keskuudessa on kasva­mansa
mieliala, että palkkasopmiuk-siin
tulee Ihttäa kohta, Jossa maäri-feltä°'
sim elinkustannusten nousun
johdosta toimitettava palkkojen
särinöstely,' n.s. hikkuvkporrdsmönet-tely.'
V a i n hyvin'härVoJa- ^sobimiildiä
on: viiinb alkbirta^lMklrJOltetrt^U' ilmftn
täUaTsta'pykäISäJi- : •
• = Mikä;ön sj»ynartähärt^ttifene»teiyyn?
Viimeaikaiset ajoKemukset 1 (AVät -1 h a -
VäinttoUttcäti J itögäittaneet, JjtyöläisUletf
ettäMnykyisinä aseistairitsaikiakaiiitena
tähääD--:£äa«utettur;paVckbjen-r koitoti^
.riiiite<Äf'po^abuomeja»abhi»toj:en3.kc^
rotukseii' kautta;A {
3>jö]äiset; m ^ k i j i ; ^
heillä ole.ipaaM
, uusimiseen Jokafpinen;/kuuka^iV. On
tbita^^ ^.^tä', u^eai'.iiniot, '',oyä^.. o^^^
%keneyia s^^maän *,pällckojen* uudel-
'leeii järjestelyrisisäliyietyksl^' sopi-miiksiin,
'kmi' pvät' hyy^fcsyrieet' kah-.'
den' viiodeh scpfmuks^
muutamat' sellaiset joilla ön ainoas­taan
yhden vuoden sopimus. Mutta
sittenkin ne joutuvat cdcttamaan 6
kuukautta tai vuoden ramenkuin voi­vat
saada neuvottelut. Tällä kerralla
hinnat nousevat jatkuvasti, mutta sa­malla
ajalla todelliset palkat ja osto-vo.
ma laskee.
Selvää onkiHi että kun aseistautu-misvimma
jatkuu tulE-valsuudessa,
työläiset kannattavat entistä suurem­massa
'määrässä elinkustannusten
nousun ta'iia suoritettavan palkkojen
tarkistuksen maaraavan pykälän hit-tam:^
ta sopimuksiin. He ovat tässä
asiassa myöskin oikeassa, sillä yksi
kaikkein tärkeimmistä kysj-myksistä
talla hetkellä on se. ettei salhta aseis­tautumisen
hinnan kokonaisuudes­saan
työläisten harteilla sijoittamis­ta,
i ' . )
•' Teiseksi 'työläiset' käj-\'ät • taistelua
sen puolesta, 'että- "liikkuvieii portai­den"
palkka lisäykset ovat tässä esi­merkkina;'
• 'Heidän' onnistui' iopuksi
:pakoittaa^ -Consmneits- Oas Company
Uitte mäannelmkustfennusten. nousUn
:jcnäosta ItiBhtyHjrsays,' -331^' senttiä,
heidän penispalkköihlnsa. u ; j
-nuolaiset pyrkivät• tällätavöin:*iar|-
jnlste-njftan -Siea, i E««i:*'iiiijfcuyat ipqrr
:t3at'^.'mufldo5tui»-;kahtaallefipäihik^
le,ttaY.iksii < QUet, heidän: ^iaxutuksiaan
yoitaisi^heti ottaa heiitä;P9is ;kun-hin-natjvähän-.
p.utoa.yä.t.,; Täpaä taistelu,
joka - on..yleisö-massa, csoitfaä, heidän
pyrkivän -tuiHr-aamaan itsensä uhkaa-,
vaan taiouspulaa vastaan. . , n- vt
EI KORVIKETTA PALKKÖJEJT
KOROTtyksEN :Tn:,ALLE
Useimmissa neuvotteluissa on käy­nyt
selväksi, että työläiset eivät ole
väL-niita hjrväksymään elinkustannus­ten
nousun jöhdcöta myönnettävää l i ­säystä
käytettävän palkkcjen'koro­tuksen
, kcryikkeeksi. He vastustavat
palkkcjen'jäädyttsmistä. tapahtukoon
se E.tten-mis-sä" mucdossa hyvänsä.
Työnantajat haluaisivat heidän hy­väksyvän
tällaLsen formulan ja sa­moin
lialuaisivat myöskin oikeistolai­set
uniobjTOkraatit. S:ita huolimat­ta
suurin osa työläisistä on torjunut
sen ja tulee vastaisuudessakin torju­maan.
Työläisten pyrkimyksenä on
kohottaa perutpalkkoja ja elintasoa.
Tämä oli perustana taistelussa TT-C:
ta vastaan. Se c l i myöskin tekijä­nä
Siina. kun. kaasutyölalset hylkäsi­vät
soyintolautakunnanj esityksen, et­tä
- vain, Af f ;;qlinki^tannusboonuksf sta
Uitetaan peruspalkkaa!): . j, _.; -1' • >
! i ,'Neljfeitena.. pjirtema: tViimeajkaisissa
ineuvotteluissajvonj-^oUut se,;.£tta» ityö-läiaett
i ibyikaavät u pitkaatkftiset-jsjopi-mUksetj!
Ainoa suurempxU'hma J9ka
;on;siöottp .pitkäajkaistUfli isppimuksil-.
la, on General Motor»n"autQtyöläiset.
SATfTUI JYVXSKYIJISS.4
Pari nuorta rauhanpuolustajaa t j,
räsl nimiä Lounaisfpuistossa. xa;a.
sivat pönakän herrasmiehen.
— Anteeksi, halaatteko kirjoittaa
nimenne rauhanvetoomuksefen,
vaatii viiden suurvaUan rauhaa3q;r:.
muksen solmianusta. sanoivat ijtc;
sievästi. niiaten.
,t— Mmä, blen. sosialidemokraatti,
kuului vastaus. . > . . ' ^
Tytöt lutilivat- herrasmiehen js^i
leen väärin* heidän; kysymj-kseiä.
Siksi he 'inidistfvat. tiedvistehiii5i'-&
jälleen oh vastaus:-
•—Minä'Olen «ösialidemokratUi - i
, Viimeistä .sanasi; 'erikoisesti painos.
tettiin. . ..
— -Mutta eikö sosi^demokrsä^
floi puolustaa rauhaa, tieausteUva:
tj-tot. •
— Mina olen sosialidemokraatti
kuului jälleen, nyt jokainen sana
painostettuna.
— Hullu tuo on. tuumivat tytöt jj
lähtivät. Jälkeenpäin h e saivat kun],
l a , että kys3Tnyksessä ei ollut rehelli­nen
sosialidemokraatti, vaan kapita^
listien ostama selkärangaton lurjus,
joka talla tavalla pilaa vanhan sosia­lidemokratian
rauhaa puoltavia pe­rinteitä.
•
1
Maksuksi dollarin
seuraamisesta
Korvaukseksi siitä, etta Britannia
on luvannut sovittaa varpaansa. Dol­larin
Unjalle j a olla tinkimättä sota-määraraholsta,
ovat USA:n raha-magnaatit
luvanneet antaa "kesii,
naisen turvallisuuden" rahastosta sUk
3C0 • milj., ilmoitti -Averil Harrimaa
tammikuun 28'pna. Churchill pjjH
puoUaenemman.
Britannian ihmiset tietavat nyt jo
kuinka paljon enemmän CliurtM
tulee vaatimaan heiltä aseistautunuj.;
ryntäyksen hyväksi. Enstksifcn
Churöhillm ohjelma merkiftee jyrk­kää
ruokatarpeiden kayton rajoitta­mista,
tuonnin vähentämistä ja hen
kohtaisesti 10,000 yhteiskunnallisea f^.
työntekijän erottamista.
Uusia jalkinemalleja
Neuvostoliitossa
Neuvopt^liiton-. 'keyyj^Yv ^p^isuuden
minisieriän'^'ipku^jU^e^^^^
on aloitettU-jal^in^ikaili^n tarkastus.
'ffäh^aJ0i^'thyUyilld^^
^.590^^ipiesteiC, '^mpeffM
:grädih',i;Uk3Wiiaän|^)OruUsian j»
K a i k k i - XXanadan:-iyöväenUikkeestä|'M|i^:;^^^
saatavat
Reutherin* ^OTmuTäfla:'^^%^uk4^
p e r i a a t t ^ i / f * W » ^ Ä & # v o l
eikä saa
talpudi^H- aikana^, pmaa hj^^in;, yähäii
karmatusU;,Canad^ unioliiltkeessä. •
T A E - V I T S E E '-MY^ÖNTffelSTÄ'-^-''''••^^^ '<\
suKrrAiftuMis^ '• ^ ^'.'•'''•-^•'\
Uniohisfisen ITikk^^ .vasemmist::'^!-
pi on h'uo.Tiioinut 'tämän fyöläisryh-mlen
suntauksen ja ottanut myöntei­sen
kannan sen edistämiseen nähden.
Nykyhetkellä, jolloin vallitsee aseis-tautumiskampänjan
synnyttämä in-flatio,
työläisten tulee aktiivisesti tais­tella
sen puolesta, . että sopimuksiin
tulee elinkustannusten nousun johdos­ta
suoritettavaa palkkojen uudelleen
järjestelyä kcskeva kchta ja ettei sitä
sovelluteta korvikkeena palkkojenko-
- rottamiseUe, mikäli he eivät ole sidot-
. se.n ;Jällf^n..' «-«^.Vi iif,
'hy^'äksy.t;tyj"en maliien jbukkoVuötiiB-
•toon. •. .'• • ••
iuj'a p i ^ k k a f e Ä ^flpfmuk^ria. ^'
Kaksi ^sel^c^^ •^^'pe'jRi,tfö
Ensiksi s^j !^tä../pni^Ä^
Töin; hikkJivaa; syst.e€smiä..yastaaji;i.
«tä-'kordtukset;^ r.;mtetääh perirgatt- ''
5caan.j • :Tdis?ksi,-;d;ta 'c VaadittaTi g
hallituksen ..' • V. dinkustannusindeksis i l
tarkistamstä, kcska se ei osoita to­tuudenmukaisella
; tavalla Canadaa
elinkustannuksia. ' , ••
Mine-Mill ja U E uniot ovat tehneet
hyvän tj'cn osoittaessaan hallitubes ^
elinkustannusindeksin paikkansapltl-mättömyyden.
Niiden asiasta juHcai-semat
kirjaset pitäisi joutua jokaisel­le
unio-osastolle ja muodostua poh­jaksi
kamppailuUe hallituksen pakpit-tamiseksi
korjaamaan indeksiä
o l la edes kuiilopulieidcn arvoa, riiltirät siihen, että mr. Gates tuomit­t
i in viideksi vuodeksi vankilaan — ci minkään teon. ei minkään p u ­heen
tai kirjoituksen vuoksi, vaan siksi, etlä ihmisten mielipiteitä
lukevat p J i i s i e n urkkij'at "to<iistivat". jotta hän voi josku.^ tunte-inatlomas.
«;n tulevaisuudessa "oiMJttaa ja suositella" yhdysvaltalaisen
hallituksen väkivaltaista kukistumista!
Mitä me tarkoitamme on lämä: F B I j a sen ajatusten kontrolli
on vakava esimerkki siitä, mihin R C M P : n el pilaisi millään ehdolla
tässä maas N I suostua.
Kuten oleaime kerran aikaiseftmin
kertoneet täUä palstalla ollaan Etelä-
Afrikan liittotasavallassa kiehumati-lanteessa
niiden julkeiden rötusörto-lakien
johdosta mitkä surullisen kuu­luisa
Malanin hallitus on saattanut
voimaan tasavallassa.
Kuten muistetaan oli Hitlerin val­takunnassa
käytännössä ainoastaaii
kolmeen ryhmään jakaminen. E n ­sinnäkin
oli tiatenkln "arjalainen
herrakansa", toisessa rj'hmässä olivat
"ei-arjalaiset" ja kolmannessa juuta­laiset.
Malanin hallitus ort tahtonut
oUa kuitenkin Hitleriä parempi sillä
sen toimesta'jaetaan tai ainaitin y r i ­tetään
jakaa Uimiset vieläkin useam­piin
r>'hmiin rotunsa perusteella.
Suunnilleen seuraavaan tapaan:
-1^ Hallituksen rotusortopolitilkkaa
kannattavat valkoihoiset eurooppa-laisperuiset
ihmiset.
2. Sitä vastustavat valkoihoiset i h ­miset.
-.
3. Neekerit, joita on kaikkiaan 8,-
500,000.
4. Sekarotuiset, noin miljoonan
verran.
5. Aasialaiset, noin 360,000.
Maan valkoihoiset asukkaat, jotka
muodostavat jarsinalsen herrakan­san,
0^'at lukumäärältään noin kalcsl
ja puoli miljoonaa, jakautuen noin
1.3 miljoonaan buurien jälkeläisiin jä
noin miljoonaan brittiläisten yjn.
jälkeläisiin. Pjörelssä luvuin puhuen
on siellä noin neljä sorrettua ihmistä
kutakin yhtä herrakansan Ihmistä
kohden.
Mutta herrakansan suhteen on ole­massa
myöskin eräänlainen jako. S i l ­lä
enemmistö valkoihoisesta väestöstä
ei todennäköisesti hyväksy Malanin
hallituksen sortolakeja koska se kä­sittää
siitä hoituvan sille_ vakavan
vaaran. Tämä enemmistö väittää
Malanin hallituksen olevan liian j u l ­kean
ja. häikäilemättömän toimen-piteissään.
Malanin hallituksen toimenpiteiden
takana sanotaan olevan Afrikäaner
Broederbynd (AB-) nimisen järjes­tön,
joka"'voitaisiin ehkä sucaientaa'
.^frikaanerien veljeskunnaksi, mikä
käsittää eräiden tietojen mukaan a i ­noastaan-
noin neljätuhatta jäsentä.
Tämä hyvin suuressa määrin surulU-äen
kuuluisaa Yhdysvaltain K K K ^
järjestöä muistuttava salainen seura
määrää hallituksen politiikasta ja
erikoisestikin juuri rotusortoon näh­den.
Seuran sanotaan olevan kui­tenkin
vielä- salaisemman kuin K K K ,
sillä sen jäsenet pelkäävät joutuvan­sa
koston uhreiksi. Kaikkien Mala­nin
haUituksen johtavien miesten
tiedetään kuitenkin kuuluvan tähän
rotuvihaan perustuvaan järjestöön.
AB in jäseneksi kelpaavat ainoastaan
protestanttiset afrikaanerit (buurien
jälkeläiset». Ne afrikaanerit. jotka
luuluvat vastustuspuolueeseen, eivät
•>ääse A B : n jäseniksi, eiJcä myöskään
;n?lantia puhuvat valkoiset. A B :n
janotaan käyvän parhaillaan uutta
buurisotaa,
Malanin. halUtuksen rotusortolait
määräävät mm. että . edellämainittu­jen
neljän roturyhmän pitää asua-kunkin
omalla alueeUaan. Tarkoi­tuksena
on siten hajoittaa j a haUita.
Kaikissa julkisissa paikoissa pitää olla
eri paikat ja käytävät valkoihoisia
varten ja toLset muita maan asuk­kaita
varten, jne.
Maan alkuasukkaita saa parUuneh-tissa
edustaa ainoastaan neljä valko­ihoista
miestä — ja' elleivät he osaa
esiintyä' herrakansan puolesta, on
j heidän annettu käs^lttää, että heidät
'potkaistaan 'pois! • ' / ;•,
Että fasistinen AB-.seura ja halli­tus
aikovat muodostaa' herrakansan
valiojoukon .siihen: .viittaa min. se
erään parlamentin jäsehen lausunto,
että kaikenlaatuiset liberaalit pitäisi
panna erikoisiin äänestj-sluetteloihin,
aivan .samaan tapaan kuin neekerit
ym. Ne . aikovat ulottaa vaino- ja
sortotoimenpiteensä myöskin valko­ihoisten
keskuuteen.
A B : n jäsenet väittävät, että Juma­la
on luonut A B : n tahtonsa toteut­tamista
varten ja että sein-a on toi­minnastaan
vastuussa ainoastaan
JumalaUe itselleen. Se osoittaa, että
Jumalan nimessä voidaan tehdä ker­rassaan
mitä tahansa.
On varsin. luonnolUsta, että Etelä-
Afrikan alkuasukkaat ym; eivät saata
tyytyä rotusorron kiristämiseen koska
he pyrkivät ihan päinvastaiseen
suuntaan — vapautu-maan heihin
kohdistetusta sorrosta ja riistosta.
Viime jouluk. 17 pnä pidettiin Bloem-fonteinissa
neekerien kansalUnen
kongressi, jossa päätettiin esittää
Malanin hallitukselle uhkavaatimus,
että rotusortolait on kumottava hei-'
mikuim loppuun mennessä, muussa
tapauksessa aloitetaan maassa laaja
passiivinen vastarinta sunnuntaina
huhtik. 6 pnä. Ellei haUitus perään­ny
saattaa tilanne johtaa sisällisso­taan,
sanotaan asioita tuntevissa pii­reissä.
Kongressi vaati hallitusta poista­maan
neekerialueet, neekerien täy­dellisen
sosiaalisen tun-attomuudsnV
äänioikeudettomuuden. työpaikkoihlii
sitomisen. opiskelumahdoUisuuksicn
tarkoitukseUisen rajoittamisen j-m.
epäkohdat. Kongressin hyväks>-mäs^
Eä julistuksessa sanotaan mm:
"Kaildii ihmiset. riippumatU
heidän kansallisnndestaan tai hei­dän
ihonsa väristä, jotka ovat teh­neet
Etelä-Mrikan kodikseen ja
jotka uskovat demokratian Ja ia-sa-
arvpisuuden periaatteisiin, ont
ctelä-gfrikkalaisia. KaikiUa ete-lä-
afrikkalaisiUa on oikefas eB»
täysin .vapaana täydellisen tasi-
; arvoisuuden pohjslia . . -
Taistelu, jota; ci-enrooppalaisla
ihmisten, kansalliset järjestÄt joh­tavat,
ci öle tahdiätly mitään n»to
eikä mitään kansallista ryhna»
vastaan. Se on tähdätty niil»
epäoikeudenmukaisia lakeja tas-taan,
jotka pitävät jatkniasa
alistus-suhteessa ja knrjoude^
väestön laajoja kerroksia, »e
käydään olosuhteiden mmrttaini-seksi
sellaiseksi, että Jokaiseto
etelä-afrikkalaisella on ihmlstf-vonsa,
täsa-an'oisuutens3 J»
pautensa.
Toisaalta näyttää ilmeiseltä, eta
Malanin hallitus mieluummin val.:-
see väkivallan «kuin myöntyfflisc
Bloemfohtemin k o i ^ e s j i n vaatimsi-siin.
Jo nyt -tämä kongressi on IB-cnaMu-
"kommunistiseksi", ' j t^
.kansalliseksi" ja "rotuterrorifcT!
Mihinkään toimenpiteisiin ei ole rjt-djtty
ainoankaan rotulam kumoaffii-seksi.
JäleUe-jää siis mahdollisi»
että terroria huomattavasti
tään. neekerien pitkälle^ menevä pai-siiiinen'.
vastarinta pyritään lyönäis
maahan asem, jolloin — neek«*^
pysyessä päättäväisenä — on oleinsä' ^
sa reaaUnen mahdollisuus, että Ete3'
Afrikassa syttyy sisällissota. j
Sitoen tapaan kerrotaan KeU-Afrikasta
saapuneissa tiedoissa, p
aneisestikin tilanne tiilee kehittymäii
ratkaisupisteeseen t»*
toiseUa. sorretut Hosäs^X
j a kansat pyrkivät valoon Ja v»pa5-j
teen ja koska kommunisUt taIstel^
vat.kaikkialla sorrettujen Ja riist«l-J
tyjen puolesta niin ehkäpä pian tauj
saadaan kuulla huuto, että ^osko^j
j a kommunismi uhkaavat myös Eteö-j
Afrikastakin. — Kalle Terä.
M
I
'en;ia»pitkää
väli? tai