Vapaus, November 9, 1965

              • / •
S i v u 2 Tiistaina, marrask. 9 p . ,— Tuesday, Növ. 9, 1965 <
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISfH CANADIANS
( L IBERTY) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND y ^ MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St.- We5t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon applicatioh, translÄtioft free ot charge.
Authorized as second class mail by the-Post Office Department, Ottawa,
and f)or payment of postage in cash.
Mombei a( th ' CANADIAN UNGUAGE-PRESS?
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk, $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Oimittelimime 60-vuotiaalle!
Kuten lehtemme tämänpäiväisestä erikoHmjmerosta nä­kyy,
C S J : n Port A r t h u r i n osasto viettää nyt kunniakasta merk­kitapausta,
60-vuotispäiväänsä. Me uskomme tulkitsevamme
Vapauden kaikkien l u k i j a i n jakamattoman mielipiteen, on-nitellessamme
päivän sankaria tämän "merkkipäivän johdosta
jä töivottaessamme C S J : n Port A r t h u r i n osastolle sekä sen
jäsenille ja kannattajille hyvää menetystä jatkaessaan kun­niakasta
toimintaansa kansallisten kulttuuriperinteidemme
vaalimiseksi, työtätekevien olosuhteiden parantamiseksi ja
täkäläisten kansalaistemme yhteisymmärryksen ja yhteistoi­minnan
edistämiseksi.
Kukaan ei voi kieltää sitä suurta j a arvokasta osaa mitä
C S J : n Port A r t h u r i n osasto on vienyt sikäläisten kansalais­temme
yhteispyrinnöissä paremman elämän saavuttamisek-
__si. Alkuaikoina osaston j a sen välittömien edeltäjien toimin­ta
oli" esiraivaajien kovaa työtä kulttuuritoimnnan kivisellä
vainiolla. Osaston toimesta perustettiin Port A r t h u r i i n en­simmäinen
suomalainen lainakirjasto. Osasto p i t i miltei alus.
ta pitäen yllä näytelmäkomiteaa, soittokuntaa, laulukuoroa
j a voimisteluseuraa, varatakseen silloisille siirtolaisille, jota­k
i n parempaa ja arvokkaampaa kuin oli salakapakoissa istu-
• .minen.,., . •• •„•, ^
Vaikka onkin totta, että siirtolaisina outoihin olosuhtei­siin
tulleet kansalaisemme etsivät yhteistoiminnan kautta
apua ja ulospääsytietä monista vaikeuksistaan Por,t Arthuris­sa,
C S J : n Port A r t h u r i n osaston ja sen välittömän edeltäjän,
vuonna 1905 Yhdysvalloista toimilupansa saaneen !'Imatra
yhdeksäs"-nimisen. seuran perustaminen liittyy kuitenkin
saumattomasti Canadan suomalaisten yhteistoiminnan kehi­tykseen
eri puolilla maata. Tosiasiassa se y h t y y melko lähei­sesti
Canadan työväenliikkeen yleiseen kehitykseen, sillä
vuosisatamme alkupuolella perustettiin Canadan ensimmäi­set
sosialidemokraattiset järjestöt — C a n a d a n sosialistipuo-lue
ja Sosialistinen liitto, joiden läheisessä yhteydessä täkä­läisten
kansalaistemme perustamat: nuoret työväenryhmät
toimivat sen ehdottomasti oikean periaatteen innoittamana,
että Canadan suomalaiset eivät voi olla eristettynä pikku­ryhmänä
omassa karsinassaan — van sen sijaan on pyrittävä
sekä omien, että koko maan etujen kannalta läheiseen yhteis­toimiltaan
muiden canadalaisten kanssa. Tämä selittää sen,
miksi vuosisatamme alussa perutestut erilliset työväenyhdis-tyksemme
olivat jo ennen C S J : n perustamista huomattavina
tekijöinä Canadan Sosialistipuolueessa ja myös Sosialistises-sa
liitossa. \ .
Merkillepantavaa myös on, että esimerkiksi Toronton
suomalainen seura, C S J : n sikäläisen osaston välitön edustaja,
perustettiin jo kolme vuotta aikaisemmin, eli vuonna 1902.
Tältä pohjalta, katsoen voidaan siis todeta, että CSJ:n
Port A r t h u r i n osasto syntyi visseissä yhteiskunnallisissa olo­suhteissa
palvelemaan Canadan vissin kansanosan tarpeita ja
pyrkimyksiä. Päivän sankari on siis sanan ahtaimmassa "kie­lessä
perustettu kansalaistemme toimesta, kansalaistemme
hyväksi j a kansalaisiamme varten.
Vain tämä seikka — osaston vuorenvankka toimintape-rusta,
seUttää sen, miksi vaikeissa siirtolaisoloissa perustettu
työväenyhdistys on voinut keskeytymättä jatkaa toimintaan­sa
tämän kuudenkymmenenvuoden ajan j a viettää nyt tätä
historiallista merkkipäiväänsä toivorikkaasti tulevaisuuteen .
katsoen. Vain sellainen järjestö, j o n k a jäsenjoukot kannat­tajineen
tuntevat omakseen, j o n k a olemassaoloa halutaan ja
kaivataan, voi kestää historian varrella riehuvat myrskyt ja
muut rajuEäät sekä jatkaa toiminta n i i n "hyvinä" k u i n "huo­noinakin"
aikoina.
C S J : n Port A r t h u r i n osasto on tällainen kansan toimesta
kansan tarpeita tyydyttämään perustettu osasto. Tulevaisuu-.
den kannalta katsoen on erittäin tärkeätä j a samalla miellyt­tävää
todeta, että C S J : n Port A r t h u r i n osasto jatkaa edel­leen
sitä työtätekevien kulttuuritoimintaa, mitä varten se
alunperin perustettiin.
Emme usko loukkaavamme kenenkään tunteita tai j u h ­latunnelmaa
vaikka myönnämme julkisesti, että myös CSJ:n
Port A r t h u r i n osasto on kuluneen 60 vuoden aikana tehnyt
virheitä, ehkä pahojakin virheitä ja samalla oppinut niistä.
Mutta mitä tahansa oletettuja tai todellisia virheitä päivän
.sankari on toimintansa yhteydessä tehnyt, se ei ole koskaan
tehnyt sitä suurvirhettä, että olisi unhoittanut perustajainsa
j a jäsentensä sekä kannattajiensa ylevät pyrkimykset työtä­tekevien
aseman parantamiseksi niin aineellisesti kuin hen­kisestikin.
,
V a i k k a olosuhteet ovat paljon muuttuneet siitä, mitä ne
olivat 60 vuolta sitten, .jolloin Port A r t h u r i i n joko suoraan
Suomesta tai Yhdysvaltain kautta tulleet kansalaisemme pe­rustivat
Imatra seuran, niin osaston toimintaa tarvitaan ja
kaivataan vieläkin aivan yhtä välittömästi kuin silloinkin.
Kuinka köyhää olisikaan kansalaistemme kulttuurielämä
Port Arthurissa, ellei siellä olisi näiden vuosien aikana ollut
j a vielä olisi C S J : n osastoa, jonka toimesta on esitetty satoja
näytelmiä, järjestetty tuhansia suurempia tai pienempiä juh­lia
niin kesäisin kuin talvisinkin, ylläpidetty kuoroja, soitto­kuntia,
orkestereja, lainakirjastoja jne.
Kuinka suurta osaa Port A r t h u r i n osasto vie vielä nytkin,
ei vain kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisessa,
vaan myös Canadan kehittyvän kansallisen kulttuurin .rikas­tuttamiseksi,'
se näkyy ehkä parhaiten nii.stä laajoista suun-i
i
Tällaiset jirjeitSveteraanlt koin edesmenneetkö. S«lk9inaä ja Antti Kari
antoivat hyvin alan Ja oikean suunnan nyt eo-vuotisjuhlaansa viettävälle
CSJ:n Port Arthurin osastolle.
CSJn ia Soti Arthurin osasto
työväen taistelujen apuna
Poliittisen toiminnan kehitys Port
Arthurissa ja alueella - vaalien
tulokset yhtenäisyyden saavutus
Port Arthur; — Tänään luetaan
Järvienpädn ja ympäristön tulokset
liittovaaleista.
. Port Arthurin ja ympäristön väes­tön
_keskuudessa on kaikkina aikoi­na
, kapitalististen : suurporvarien
puolueiden vastainen työväenliike
ollut voimakkaana.
Tämän alueen väestö yleensä on
enemmistöltään työläismielistä. Jo
tänne eri maista tulleet siirtolaiset
esiraivaajat olivat kotimai-staan läh­teneet
sosialististen liikkeiden pii­ristä.
Vuo.sisadan vaihteessa ja jälkeen
tänne Suomesta siirtyneet uranuur-
Suomalaisten siirtÖIäisteh kesktiu-dessa
jouti varhairieh järjestötpi-minta
tyydyttämään seura-, valis
tus- jä kuittiiuritöiminhari-set.
Huomioiden sen tosiasian, että
tärine siirtyneiden suomalaisten
keskuudessa oli huomattavas,ti sel^
laisia, henkilöitä, jotka olivat jo. Suo­messa
ollessaan : työväenliil^keen
mukana, ammattijärjestöissä ja so-sialistisessakiri
liikkeessä, he omak­suivat
tehtäväkseen auttaa työväen
järjestötoimintaa kaikilla mabdplU-silla
tavoilla; Tämä merkitsi ensika^
dessä sitä, että pyrittiin auttamaan
jäseniä jä.muitä suomalaisia näiden
pyrkiessä saavuttamaan paremmat
työolot, palkat ja asuntoolbt yhteis­toiminnan
kautta. ;
Niinpä Järjestön päätökset olivat
aina myönteisiä, ammattiyhdistyslii­kettä
kohtaan. Kehoitettiin jäseniä
liittymään ammattialansa / unioihin
ja toimintaan. , . ;
Koska kielivaikeudet olivat alku­vuosina
vaikeuttamassa monien jä-seiitehtavien
suorittamista ja mieli­piteiden
esittämisessä. Järjestön
nalle, vaikka ilmaisivat yleismaalli- osaston puolesta velvoitettiin " k i e l i -
siin toimintoihin osallistumisen.
Kun Canadan sos, dem. puolue;
IWW, GSJ julistettiin laittomiksi
ensimmäisen maailmansodan loppu­vaiheessa
V. 1918 syksyllä sota-ajan
taitoiset" jäsenet tutustumaan asi­oihin
ja tekemään siten hankitut
tiedot tunnetuksi joko sanomalehti-kirjoituksien
kautta tai kokouksissa
ja keskustelutilaisuuksissa. Näin oi-poikkeuslakien
puitteissa,, n i in sos. ^gjn osastot muodostuivat toi-dem.
puolue ei siitä yleismaalliscsti
selviytynyt, vaikka täällä jatkui toi:
minta Itsenäisen työväenpuolueen,
Canadian Labor Fartyn y.m, paikal­listen
ylitenäi.syyspuolueryhmien
nimellä.
Yhteistoimintir niiden kesken saa-minnan
ja elämän keskuksiksi.
Vaikka ammattiyhdistysliike o li
kaisinoitumisen vaivaama, niin Jär­jestö
kehoilti jäseniään toimimaan
sen avustamiseksi ja kehittämiseksi
Workers Industrial Union of Cana
da o l i voimakkain edustettavina ole^
vista unioista siinä edustajakokouk­sessa,
ja sen edustajat ilmoittivat,
että heidän edustamansa unio eroaa
koska se ei hyväksynyt OBUn joh­don
suuntautumista maantieteelli­seen
jaotteluun teollisuusunlonis-min
tilalle. •
Fort Francesin alueen metsätyö-
Iäisten unio ryhtyi kannattamaan
britishcolumbialaisia metsätyöläisiä
ja liittyi heihin ja niin aloitettiin
erkoinen ponnistus järjestämistoi-minnassa
Port Artbjurin ympäris­töllä
sekä Pohjois- ja Keski-Onta-riossa.
Tällöin Järjestömme toimeenpa-nevakomitea
huomioi mitä «li ta­pahtunut
OBUn kehityksessä ja no­jaten
niihin perusteisiin, millä BCn
metsätyöläiset ja heitä seuraaviksi
Ontarion metsätyöläiset omaksuivat
Canadan Puuta vara työläisten TeoUi-suusunion,
Järjestömme toimeenpa-nevakomitea
uudelleen määritteli
taaamikuun 30 pnä v. 1921 kantansa.
Järjestömme antoi apuaan tälle
uniolpiminnan.- järjestämiselle ja
eri alueilla alkaneille lakoille. Kun
Port Arthurin osasto oli voimakas
ja ympärillä oli kymmepiä Canadan
Suomalaisen Järjestön : Länsi-Onta­rion
piirin osastoja, niin Järjestön i ' ^ " ^ ^^
antama apu o l i suurimerkityksellis- '
tä. Osastojen haalit olivat avoinna
järjestämis- ja kokoontumiskeskuk-siksi.
Näissä järjestetlim yleisiä t i ­laisuuksia
ja naisten käsityökerhot j
tuksena on suoda maailmahsodassa'{;
hitlerismistä saavutettu: voitto, ko- ;.j
toisella rintamalla työväestön hyö*! j
dyksi sen taistelussa Suuren Rahan ;'
ohjelmaa vastaan, joka ohjelma o li
tähdätty työläisten taloudellisten ja
poliittisten etujen kaventamiseksi, i
Siinä tulkittu henki ilmaisi y l e i - 'f*
sen unioliikkeen virtauksen) mistä ' ''^
osana Ontarion metsätyöläisten v. •'^
1946 alkanut koko maakuntaa käsit­tävä
lakkotaistelu, minkä tuloksena
pakoitettiin johtavat paperi- ja puu­tavarayhtiöt
tunnustamaan unio ja
allekirjoittamaan sopimuksia työ­ehdoista.
Canadan Suomalainen Järjestö o l i
huomattavana tekijänä tämän voiton
saavuttamisessa. Haalit olivat lakko­toiminnan
keskuksina ja Järjestön
eri elimet saivat yleisen tunnustuk-
•sen.: v: • •.
Siksi kaikki tahalliset tai tietä­mättömyydestä
johtuvat vääristelyt
eivät kykene poistamaan tosiasioita
eikä halventamaan Järjestömme
kunniakasta osuutta Canadan työ­väen
järjestämisen ja taistelujen
tukemisessai
Nyt, kun teknilliset muutokset
teollisuustoiminnan alalla ovat k a i k - ;
kien Canadan työläisten.edessä,.eri­toten
paperipuiden ja tukkien kat­kaisussa
ja kaadossa sekä käsitte-mi^
tä syystä on jatkuvasti
supiot.HUi työssä olevaa tyovoima-määvni,
on saatava tämä teknilli-
;ys palvelemaan työläisten
eiKii y,..,i.'.aän Suuren Rahan etuja.
Täiiar, liittyvät myös poliittiset
>7
'k
tiin aikaan.kun v. 1922 perustettiin
Workeis' Party of Canada, jolla oli I heikkoutta korjaamaan oli kolionnut
tajat olivat työläisiä ja edistykselli- osa.stoja Port Arthurissa ja ympä-1 Yhdysvalloissa i W W n liike. Vuo-nen
osa omaksui marxilaisen eli so-|15,01,3. suomenkielisiäkin osastoja ;desta 1905 se ryhtyi voimakkaaseen
sialistisen maailmankatsomuksen, j i o n i s s a ynipärislön keskuksissa. I y i- i i v k s e e n teollisuusunionisitiin
Siitä johtui että silloisten päiväleh-j Ensimmäinen liittovaltion vaalei-' puolesta. Täällä se sai enemmän
Ihin esiintyminen oli kun A . E: 'vastakaikua valistuksellisessa mie
ja sen kautta turvaamaan toisten ^\ « " " "^ alaosastot millä nimellä i^^j-^^^ *,,^, monopolistien
taliansa ne toimivatkaan, olivat aina ^^^^.^^ ,ajoittava hallitus, joka takai-auttamassa.
kanssa etujaan.
Ammattiyhdistyskarsinoilumisen
tien uutisissa kerrotaan suomalais­ten
olleen kunnallisissa ja maakun­taa
käsittävissä, vaaleissa mukana.
V. 1906 kertoo uutinen kuinka suo­malaisten
sosialistien osasto kannat-!
ti sosialistisen ehdokkaan asettamis-1
ta pormestarin ehdokkaaksi.
Samoin kertoo uutinen, että seu­raavana
vuonna neiti S. Kannasto
tuli Yhdysvalloista selcslamaan .sel­laisen
toiminnan yäUlärnällötnyyltä.
Kun maakunnalliset vaalit (Onta- !
rio-ssa) pidettiin; min suomalaiset •
kannattivat erästä H-kirjaimoJla al-k'avaa
nimisiä kolmesta sosialisti-puolueen
ehdokkaasta jne.
Sitten kun täällä perustettiin v.
1908 Canadan Sosialideniokraatli-nen
puolue, min sen enj;lanninkieli-scn
osaston rinnalla olivat suoma­lainen
osa.slo, ukrainalainen osasto,
jne.
Tähän liikkeeseen kuuluneita elää
vielä i)aljon. Kaupunf^in valtuustos­sa
on ollut sellaisia kuin .-Mcx Gib­son
ja Cray G. IJendel ja monot
muut, joiden valinnassa suomalai­set
suorittivat huomattavaa osaa.
Liittovaaleis.sa nämä Järvienpään
työväen.liikkeet eivät päässeet aree-si
senr että teknillinen kehitys —
Kaikkia taisteluja ei kuitenkaan automatisointi — palvelisi myös
voitettu, sillä kerralla. Muistetaan \ työtä tekeviä ihmisiä.
esimerkik.si Shabaquan metsätyö-| Canadan Suomalainen Järjestö ei
laisten lakko V. 1929, jolloin metsä-i vaadi, että sen jäsenet kuuluisivat
paroonien salamurhaajien väitetään i mihinkään Vissiin puolueeseen, mut-tappaneen
kaksi metsätyöläisten 11^ se on kehoittanut jäseniään rat-
Smith nimitettiin AVorkers' l'arty'n ;lessä kuin~-~n.umeioin laskettavassa Järjestäjää, Järjestömme jäsentä, • kaisemaan hetken pääkysymyksien
Rosvallin j a Voutilaisen. Nämä tais-lpc-usteella suhtautumisensa puo-telut
kuitenkin muodostivat Onta- !iueisiiri ja ehdokkaisiin,
rion mesätyöläisten tulevan voiton ! _ Oskari Koskela,
esiraivauksen. Koko Canadan ja
tämän
ehdokkaaksi Port Arthurin vaalipii- ; järjesiäj/tyniisessä. Tämä valistuk-rissa.
Smithin ehdokkuutta kannatti ;sellinen toiminta pukeutui arvostele-silloin
myös CLPn komitea, joka : vak.sl, _ilj:väksyttiin teollisuusunio-cdii.
sti useiden iinioiden j:i muiden nismin edistäminen periaatteessa
ryhmien poliittista yhteisrintamaa, kaikille teollisuusaloille sopivana.
Kun sitten v. 19J;j perustettiin Mutta .Järjestön riveissä esiintynyt
CCF, niin se täällä sai ympärilleen i arvostelu tuomitsi myös pienen teol-samoja
voin-ia. Mutta vasta toisen j lisuusunionistien ryhmän kaisinoi-m^
ailmansodan jälkeen sen taholta: lumisen ja piti työväen etujen mu-onnistuttiin
Ontarion lainlaatijakun-.kaisesti edullisempana tukea olevia
taan lähettämäiiii H. C. Robin.son I ammattiyhdistyksiä, missä sen jäse-
Port Arthurin vaalipiiris.sä ja Gar-; net olivat vaikuttamassa. Kuitenkin ,
field Anderson Fort VVilliaminvaa-! sellaisissa ttollisuuksLssa kuin puu- "^"'^^ apuvoimia tukemaan puuta-j kaan myös kantorakettien viimei»
lipiiiissä. ! lavaraleollisuus pyrittiin tarmok- varatyöläisten järjestämistä ja tais- ten vaiheiden paino, nousee maata
Jatkona täten voimi.stunccile yh-;kaasti auttamaan Fuutavaratyöläis-H*^'"" "i^tsäparooneja vastaan. kiertävien tekokuiden paino y l i 0,5
teisrinlaniän poliitti.seIle esiinlymi-i ten Tieollisuu-sunion järjestämistä. I Canadian Trades and Labour jmilj. kilon. •
.selle, joka sai polijavoimansa työ-i Kun O BU (Yhden Suuren Union) Congressin silloinen johtaja Percy
mantereen unioliike tunsi laman 1 V T ixi, A * * « * ^ - . Tf
taistelun omakseen. ; 011 lähettänyt
Kun seuraavalla vuosikymmenellä i ^ * * " t C K O K U U ta
tapahtui Ontarion metsätyöläisten! Neuvostoliitto on lähettänyt kah-union
liittyminen .Amerikan kirves- ; deksan vuoden aikana maata kier-miesten
veljesliiton kautta Canadian i taville radoille kaikkiaan 140 teko-
Trades and Labour Congressiin ja i kuuta; joiden yhteispaino on 400,-
A F L n yhteyteen, niin se yhdisti l O O O kiloa. Jos iaskuihin otetaan mu-väen
unioliikkeen yhtenäisyyden l u - i nousu alkoi täällä teollisuusunio- Bengough sanoi Port .Arthurissa v.
Professori G. Petrovitshin käsi­tyksen
mukaan 1970-luvun lopulla
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jussi Pärssinen, Wahnapitae, Ont.
täytti lokakuun 24 pnä 65 vuotta.
V i l i Keskinen, Toronto. Ont.,
täytti lokakuun 28 päivänä 65 vuol­la.
Erkki H i l l , Toronto, Ont., täytti
marraskuun 5 päivänä 80 vuotta.
Jussi Ollila, VVahnapitac, Ont.,
(nyt Sudburyn vanhainkodissa)
täyttää keskiviikkona, marraskuun
10 päivänä 83 vuotta.
Elsic Piilo, Silver Mountain, Ont.,
täyttää lauantaina, marraskuun 13.,,
päivänä 60 vuotta.
Karl Lehtinen, Nipigon, Ont.,
täyttää lauantaina, marraskuun 13
pnä 73 vuotta.
John Raivo, Sudbury, Ont., täyt­tää
lauantaina, marraskuun 13 pnä
.75 vuotta.
Katri Mertanen, Toronto, Ont.,
täyttää vuosia lauantaina, marras­kuun
13 pnä. „
jittumi.se.ssa Ontarion metsälyöräis-- periaatteen pohjalla, niin Järjes- ^945 pidetyssä Työnpäivän juhlati-i on mahdollista lähettää avaruuteen
teh lakkotaislehljon voiton kinte-j tömme antoi sille kannatuksensa. ]'aisuudcssa ja myös silloin ilmesty-[jo 400—500 tonnin painoisia ava-reillä
yhteiskunnallisen lainlaadin- i Mutta kun täällä Port Arthurissa V.T "«^^sä_juhlajulkaisussa, että tarkoi-1 ruusaluksia.
nan vaalinviksissa. sekä ennenkaik- 11920 pidetyssä edustajakokouk.sessa '
kea liberaalipuolueen talous- ja so- i selvisi, ettei se käytännössä edistä-tapolitiikkaa
vastaan, joka edusti ! nytkään teollisuusunionismia, vaan'
Yhdysvaltain Siiiirrahan kontrolliin i johto omak.sui maantieteellisen ja-alistumisla
ja Canadan itsenäisyy- i ottelun järjestölliseksi rakenteeksi,
den luovuttamista; i niin se synnytti vaatimuksen vältta-
Tässä tilanteessa liittov.ialien tul- j mättömästä korjauksesta,
lessa asetti Labor Progressivepuo-1 British Columbian 'metsätyöläis-iue
ehdokkaansa ja teki ohjelmansa Ii en keskuudessa toimiva Lumber
tunnetuksi l^ri .Arthurin vaalipii-.
rissa samoin kuin CCF. Vaikka CC-Fn
ehdokas Douglas Fisher joutui
yleisen arvostelun kohteeksi, niin
veti L P P ehdokkaansa pois ja ryh­tyi
kannattamaan CCFn ehdokasta
monimiljoneeri C. D. Ilo\ven häviöl­le
saattamiseksi. Täten yhdi.stynein
voimin onnistuUiin lopettamaan C,
D. IIowen kahden vuosikymmenen
konikauppakausi; jonka johto ainai­sesti
tuli Clevelandin teollisuus- ja
pankkipääoman ryhmiltä.
Sen jälkeen suoritetuissa maakun­nallisissa
vaaleissa LPP ja v. lO-^ö
kommunistipuolueen nimelle toi-mintansamuuttanut
asetti ehdok­kaansa
ohjelmansa tunnetuksi teke­miseksi,
mutta- on liittovaaleissa
kannattanut CCFn ja myöhemmin
NDPn ehdokkaan uudelleen valin­taa.
Tämän yhtenäisyyden tuloksena
viime maakunnallisissa vaaleissa
saatiin valituksi Fort VVilliamin vaa­lipiirissä
NDPn ehdokas Ted Free-man
Ontarion lainlaatijakuntaan.
Nyt suoritettujen iiittovaalien tu­lokset
kuvaavat täten jatkunutta
yhteisrintaman politiikkaa, joka on
lujittanut työväen asemaa kaikissa
Luoteis-Onlarion vaalipiireissä.
— A T H .
Nuori polvi on Port Arthurissa harrastanut voimistelua osaston
perustamispäivistä alkaen ja jatkaa sitä edelleen v.- ja u.-seara
Iskun johdolla.
PÄIVÄN PAKINA
SUURLOHIKÄÄRMEEN KUOLEMASTA
Erikka Luhta, Watcis Tovvnship,
täyttää lauantaina, marraskuun, 13
pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Jos sääsuhteet ovat silloin suo­tuisat,
tästä Port A r t h u r i n juh­lalta
tule tilaisuus, mistä kaik­ki
täkäläiset kansalaisemme
voivat aiheutetusti olla ylpei­tä.
Kuudestakymmenestä ikä­vuodestaan
huolimatta tai eh­kä
j u u r i sen vuoksi, C S J : n Port
A r t h u r i n osasto on elini^oimai-nen
kulttuurijärjestö, jonka
juuret ovat syvällä täkäläisten
nitelmista mitä osaston toimesta on jo tehty ensi kesänä Port kansalaistemme ja Canadan
•Arthurissa pidettävää GSJ:n ja S G A U L n yhteistä urheilu- työväenliikkeen hedelmällises-j
a musiikkijuhlaa varten, joista odotetaan muodostuvan sekä sä kasvimaassa,
'ohjelmistonsa että yleisökannatuksen puolesta merTckitapaiis ; Onneksi.olkoon töi^^^
täkäläisten kansalaistemme kulttuuritoiminnan historiassa, kipäivän johdosta!
Viikon "it-setilitystä" tehdessä
tuli allekirjoittaneen haraviin .se
valitettava tosiasia, että Ku Klux
Klanin suurlohikäärmeen, Daniel
BuiTosin kuolemantapaus olisi vii­me
viikolla ansainnut, jo.ssakin
inäärin huomiota o.saksecn lehdes­sämme.
TöTta on, eUä pikkulehdet eivät
voi parhaalla tahdollakaan kaiken
maailman asioista kertoa: On tyy­dyttävä
ensisijassa 'edustavien" ja
hetken tärkeimpien kysymysten
käsittelyyn.
Mutta suurlohikäärmeen kuole­ma
on .sentään jonkinlainen poik­keustapaus
— varsinkin silloin
kun siihen liittyy yhtä ja toista
tavallisuudesta poikkeavaa.
Kuten tiedetään, Ku K l u x Klan
tunnetaan peru.solemukseltaaii neo
keri- ja juutalaisvastaisena terrori
järjestönä. Sen jäsenet ovat "puh-;
• dasrotuisia" valkoihoisia, joiden
korkeimpana "ihanteena" on val­koisen
rodun herrasvallan säilyttä­minen.
J a kuten tavallista tällai­sissa
tapauksissa, rotukiihkoilijat
ovat fanaatikkoja kautta linjan'
Pinnallisesti icatsoen luulisi; et­tä
rotuvainojen vuoksi sanomatto­masti
kärsineet juutalaiset sopeu­tuvat
tällaiseen K u K l u x Klan-jär-
, jestöön yhtä kehnosti kuin sopii
se vanha "vihtahoMsu" taivasten
valtakuntaan.
Tosiasiassa Klan-järjestöön pää­sy
on sekä neekerien että juuta­laisten
kohdalta paljon työlääm­pää
kuin on kamelilta meno neu­lansilmän
läpi. Klan-järjestöön ei
kerta kaikkiaan niin "ala^arvoisia"
olioita kuin neekercitä ja juuta­laisia
hyväksytä.
Mutta kaikista näistä vastakoh-rdisin
huolimatta oli kuitenkin
Rcadingissa. Pa. tapahtunut niin,
että eriis nuori juutalainen — 28-
vuotias Daniel Burros, oli päässyt
pujahtamaan, tosin väärillä pape­reilla,
paikkakuntansa Klan-järjes­töön
ja kohonnut jumalattomasti
arvo.s.sa sen riveis.sä.
Ilmeistä on, eitä hänen on täy­tynyt
esiintyä kaikkia fanaatikko­ja
fanaatikkoisempana, koska
Burros oli saanut paikkakuntansa
suurlohikäärmeen tittelin.
Mainittakoon sivumennen.siitä,
että samaksen Burrosin kerrottiin
aikaisemmin olleen, niin juutalai­nen
kuin hän onkin, myös Yhdys­valtain
natsipuolueen ja - muiden
samankaltaisten terrorijärjestöjen
jäsen.
. Nyt tapahtui kuitenkin liiin, et­tä
New York Tiiiies-lehden aina
valppaat kirjeenvaihtajat saivat
haräviinsa, että miC Burros ei ol­lutkaan
pesunkestävä " a r j a l a i n e n"
vaan juutalainen! Ja vaikka mr.
Burrosin kerrottiin miltei polvil­laan
rukoilleen — niin karski mies
kuin hän muuten lieneekin ollut
— ettei Times julkaisi hänestä
henkilötietoja, jotka lopettaisivat
miehen klani-uran, näitä armon-pyyntöjä
ei kuitenkaan otettu
kuuluviin korviin.
Ja sitten se tapahtui, Uutistie-tojen
mukaan mr, Burros sai lu­kea
Times-lehdestä suurin otsi­koin
painetun jutun, että Readin­gin
Ku Klux Klanin sumlohikäär-me
ei olekaan Yhdysvaltain puh­dasverinen
arjalainen," Van halpa
juutalainen.
Sitä .seurasi pari liiukausta ja
tiedoitus, että mr, Burros on suo­rittanut
tämän "paljastuksen" joh­dosta
itsemurhan.
Asiain kulku ei ollut kuitenkaan
vallan näin suoraviivainen,
APn tiistaisen uutistiedon mu­kaan
oli Burrosin 'itsemurhahet-kellä"
newyorkilainen, 28-vuotias
B^rank Hotelia, New Jerseyn Klani-johtaja,
sekä poliisin kertoman
mukaan Frankhouserin tyttöystävä
21-vuotias Regina Kupi.szewski!
Roy Frankhouser Jr, johon edellä­mainitussa
viilataan, pn myö.s
Klanin jäsen ja Burrosin , "itse­murha"
tapahtui juuri hänen ko­dissaan.
Mainitun Frankhouserin kerto- ;
man mukaan — näin tiedoitettiin ;
tiistaisessa A P n uutisessa — Bur- :
ros ampui itseään ensin rintaan, .
juoksi pois huoneesta ja ampui |
toistamiseen ohimoonsa.
Mutta päivää aikaisemminj eli •
niJKinp.ntaina, kerrottiin samaisen ;
A l ' : i i iiutistiedossa tapahtumain ?
kulusta seuraavaa: ;
"Roy Frankhouser, jonka luona ;
Burros oli vierailemassa, sanoi "
seuranneon!;a Burrosin huonee- •
seen ja huomasi hänen vetävän !
taskustaan (.32 kaliberin)' tasku- ;
aseen ja kamppailleen hänen kans- l
saan asee.sta, i'yssy laukesi kah­desti,
Burros kaatui ja Frankhou­ser
kutsui poliisin ja ambulanssin, |
sanoi p o l i i s i . ' ^ : >
Miten mr. Burros kuolemansa !
kohtasi, se on tässä yhteydessä v
toisarvoinen seikka, Yllämainituis- •
ta ristiriitaisista selityksistä huo- ,
limatta viranomaiset ovat selittä- >
neet että hän teki itsemurhan. '•
Ken haluaa, hän voi tietenkin us- -
koa siihen. • i
Multa tosiasia on kuitenkin, et- •
tä-n«ckereitä ja juutalaisia sekä
muita vähemmistöryhD)iä vainoa< '
van terroristisen salaseuran suur* •
lohikäärmeeksi kohontiut Daniel
Burros-niminen juutalainen sai
maksaa hengellään sen, että hän !
. antautui ensiksi natsien ja sitten ;
klaanilaisten seuraan, . ,
— Känsäkoura. '