Vapaus, January 26, 1957

              Sivu 2 lauantaina, tammik. 2C p.— Saturday, Jan, 26,1957
VAPAUS
(UBiSBTiri tDdepeodent I«bor
Oxsut of 5I1ntiitliL Catutdians. E»-
tablidlMi Nor; 8, 1917. AuthortzM
jUf tfcond eUu» m»a by the Post
Olflce Department. Ottawa. Pub-lisbed
ttirice «reeklyi Tuesday»,
Tbundays and Batutdaysby Vapaus
inoilshlng C m ^ ^ 100-102
« t o S t W,Sudbuiy, Ont, Canada.
Tetephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Of fl«e OS, 4-4285, Manager
S. Suitsi, Editor W. Efclu^, Mailing
address; Box 69. Sadbury. Ontario. Adrertistng rates tqTon appUcation,
Translalion free of charge.
TILAUSHINMAT;
Canadassa; l vk, 7ilO (Tkk- 3.75
3 kk, 2.25
Yhdysvalloissa; 1 vk. 8X10 6 kk. 4.20
3nomessa: 1 vk, SJSO 6 kk. 4.75
MUä muut sanovat
7P77 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — J957
Se;^ohhiuden juoppous''
VAAMMMMiTAtjOVDtStriLA
TaJoudelHgog» Irar^anksfttsa, jossa
käsitellään maaibnantalotitta 19S6.
sanoo Helsingin «Vapaa Sana <kd):
mm; , - , \
"Maailmantaloaden keiiitykisestä r.
1956 el voida vielä esittää» mitään vi-rallisia
lopptflukuja Ja sen perusteella
tehdä tarkkoja - johtopäätöksiä. Mut-
I ta • taloudelliset tapahtumat vuoden
aikana sskä käytettävissä olevan nu­mero^
ja vmuun asia-aineiston avulla
j voidaan kehitys kuviokla melkoisen
Maailmantalous on ollut
Algerian sota ja Ranska
Ottawästavinneti?j5taina tulleessa eräässä uutjstiedoissa
"kerrottiinj että Canadan olutpanimot ovat ryhtyneet edistä-nraan
ns. kohtuuden juoppoutta. ^ .
\ Meistä vanhanaikaisista ihmisistä, jotka mahdollisesti
^mme aina itsekään lasiin sylje, tuntuu kuitenkin hieman ou-
4olta, että eninunäisvoittoja tavoittelevat olutpanimot ovat
erikoisemmin »kiintynertä raittiuskysymyksiin. Se tuntuu yh-ti^
ristiriitaiselta väitteeltä kuin on tympäisevää nähdä, e
vakjuomia valmistavat ja niistä rikastuvat yhtiöt mainostavat
sanomalehdissä tai radiossa urheilun hyveitä. Vaikka esim.
^liltttiläisen ennätysjuoksijan Chris Chatawayn sanotaan
//polttavan sikaaria ja juovan olutta" — siten ehkä lisätäkseen
edustamansa olutpanimon tuotteiden myyntiä — niin meillä
tavaUisillä'kuolevaisilla on ollut tähän asti sellainen käsitys,
että väkijuomat ja urheilu sopivat yhteen jotakuinkin samalla
tavalla kilin hajuvesi kelpaa lihapullien kastikkeeksi..
Mutta aika muuttuu, ja kun emme ole ilmeisestikään voi-h^
t^eivata ajan mukana, olemme tässäkin asiassa olleet aut-taniattomasti
väärässä. Canadan olutpanimot eivät tavoit-telekaan
enimmäisvolttoja kuten muut yksityisliikkeet, vaan,
jö$ ei aivan vesiraittiutta, niin ainakin 'kohtuuden juoppout-
"tä". ' '
Yllämainitussa ottav/alaisessa uutistiedossa kerrl)ttiin Ca­nadan
olutpanimoyhtiöiden "varoittaneen" liittohallitusta, et-
- ta-ellei olutpanimoille annetaan yli 23 prosentin verohuojen­nusta,
niin silloin nostetaan olueen hintaa. Ja asia selitettiin'
näin: ''Raittiille rahaministeri Harrisille esittämässään lau­sunnossa
kansallinen olutpanimojen yhdistys (Dominion
Brevers Association) esittää, että olut on työmiesten juomaa,
jft että se on kohtuullisuuteen johtavaa juomaa. Tämän juo­man
(oliien) hinnan korotus voisi johdattaa .siirtymistä 'ko­iven-
ja luonnollisesti alkoholismin
Ifsäähtymiseen. ;
' Siis, kuten sanottu, olutpanimoyhtiöt viittaavat kintaal­la
osakevoittoihin, kunhan vain voivat edistää "kohtuuden
juoppoutta" ja jarruttaa alkoholustien luHumäärän lisäänty-
Tässä on tosin sellainen pieni "niksi", että jos raitis
fihanssiministcrimme ottaa opiksi tästä uhkauksesta,ja alen­taa
olutpanimojen tuottd on
väadittu"bintojen korottamisen estämiseksi", niin siitä koi-tiiu
kaiketi sivuseikkana olutpanimoille sievoiset lisävoitot-yllämainituF^
uutistiedon pferusteella Canadan olutpanimot
iJiyiHyisivätvuoSittain noin'28 miljoonaa canadalaista dollaria,
'^östie^fiöisiv^ftt Uhlcaustensa-avuHa neljänneksellä huojenne^,
^iulbi verpkuprmaansal Kuinka suuria "lunnaita" olutpani­mot
vaativatVltohtuuden juoppoutta" edistämisestä,-se näkyy
.siitä,» että jos lukija sattuu kuulumaan siihen ihmisryhmään,
•'Joka ansaitsee keskimäärin $3,500 vuodessa, hänen, täytyy
"fyöskehnella 8,000 vuotta ennenkuin saisi kokoon sellaisen ra­hasumman,
mitä olutpanimot nyt vaativat vuotuiseksi lisä-
(liloksi yksinomaan verohuojennuksen avulla. Toisin sanoen
jos työläisen ikä on 70 vuotta, ja jos hän käy joka päivä työssä
silloin voilI4 sukupolvea saada ansaituksi sen sumrnan mitä
olutpanimot vaativat nyt vuotuiseksi lisätulokseen!Siinä,olisi
jo lasten lapsia poikineen! Totta siis on, että sellaisella lisä-voittomäärällä
kannattaa jo olla vaikka "kohtuuden juoppou­den"
kannalla!
• * «
Muuten, yllämainitussa GP:n Ottawan uutisessa käyte­tään
nimenomaan "varoitus" — (warning) sanaa. Tämä siis
viittaa siihen„että Canadan olutpanimot 'Mukevat lakia" liitto­hallituksellekin!
. vTavaUisilla on täällä "idässä" ollut sellainen
käsitys — okoon se sitten oikein tai väärin — että vissit ilolie­miä
valmistavat laitokset määräävät esimerkiksi senj, ^nniiUä , ^
tahdilla on torypuolueen muodostaman Ontarion maakunta­hallituksen
tanssittava. Tästä johtuu se epäilemättä ilkeä­mielinen
sanonta, joka ei ole vielään kokonaan jäänyt pois
käytännöstä^ että Ontarion väkijuomalautakunnan alaiset
kaupat ovat muka "Drewn rohdoskauppoja".
'Olkoon ylläoleva niin tai näin, mutta ehdoton tosiasia on
tämä: Puhuessaan Ne\v Torontossa syyskuun 18 pnä 1956,
CCF:n Ontarion Jaoston johtaja Donald C. MacDonald sanoi,
että "olutkuningas" E. P. Taylor "määrää (dictates) oluen hin-patOntariossa.
Vaikka Ontarion väkijuomien kontrollilauta-kunta
(LCBO) määrittelee nimellisesti hinnat, niin tosiasiassa
hinnat määrittelee olutpanimoteollisuus, jota hallitsee (domi-nate)
E. P. Taylor".
Kaiken tämän jälkeen on mielenkiintoista seurata miten
"raitis" rahaministerimme suhtautuu kansallisesti" olutpani­mojen
yhdistyksen "kohtuuden juoppouden" vaalimiseen?
Tuleeko hän myöntämään olutpanimoille verohuojennuksia
— vai painaako hän "varoituksen" kuultuaan päänsä pensai-koon,
että olutpanimot voivat kansallisessa mitassa nostaa
oluen hintaa? < ^ .1
Meidän mielestämme siltä tökötistä peritetään aivan kyV
Iin korkeita hintoja ja enemmän kuin riittävän suuria voitto^
ja rahamiehille. * • ^ *" , r
Jo : kaltfaUa vootU.
Banskan hallitsevat infrtt siirto­maasotaa
Algerian kansaa vas­taan.
Joka kamppailee Tiippamat-tomattde0
puolesta. Erilrafsen
katkeran loonfeen on (imi sota
saanut viime vaoden aikana;; sen
jälkeen kun Ranskassa tuli val­taan
sosialistisen puoloeen Johta­jien
Johtama lialiitus. Se sortaa
Algerian kansallista vapausliiket­tä
tulella ja miekalla.
s « l ^ t i . Maailmantalous on
edelleenkin jaettuna toisaalta «osia-; ALGERIA — OIKEUDETON
listlseen ja toisaalta kapitalistiseen ; SIIRTOMAA
osaan. Eräistä vahingollisista t^pab- i yn sala vuotta kestänyt Ranskan
tumista huolimatta kehitys soslalis- herruus Algeriassa on johtanut
tisten maiden talousalueclU on men- j alkuperäisen väestön, joka ny-nyt
voimakkaasti ja tasaisesti eteen- i ^ . ^ j ^ g biljoonaa, kurjuuden ja
päin. Kapitalistisessa sektorissa on ; äärimmäiselle rajalle. Eu-i
sen sijaan ilmennyt jyrkkiä heilah- .gj^^j siirtolaiset, joita onj
duicsia. Eri kapitalistimaiden talou- miljoona, ovat etuoikeutetussa !
delUscn kehityksen eiÄtasalsuus «a-, ^^^g^^^. ^^.^..^ keskitulonsa ben-|
moin kuin etuvastakohdat ovat sy-,
ventyneet varslhkin suurvaltojen kes­ken.'
oman .erikoisen leimansa ku-
; luvan vuoden maailmantalouden ke-jhitykseen
ovat lyöneet siirtomaakan-isojen,
väreinkin Pohjois-Af rikan ja
"Nimä cslkanptfnkiaiqinrokset.
Jotka jtohoavat koin märkivät
1 haavat : kanpnnidea ympärillä,
I sySpyvät Joka vuosi yba suurem-
. massa mitassa maisemaan. Tober-i
kulodsilla, syfUikseUä;:frakooffial:
Ja Ja riisitandilla on täällä viela
suurempi levinneisyys kuin maan
sisäosissa ja vuorilla. Vaikka snn-ri
joukko lapsia'syksyllä. Ja ke­väällä
vähentyy ajoittain seuraa­vien
- knolemanaaltojen takia,
niin selviytyy heistä kuitenkin
riittävän useita hengissä, ja hätä;
kassaa vuosi vuodelta;Näistä;
yhteiskunnallisen sairauden pesis­tä
on^-ennemmin tai myöhemmin
piirfcaiituva vihan aalto eurooppa­laisia
vastaan, jotka niin selvästi
elävät kuin parempi kansanosa,
herrakansa."
Alkupctf-äinen väestö on vaiUa al­keellisia
demokraattisia oikeuksia.
kilöä kohti on ^y^SSl^iS??' valitsijakunta Algeriassa on jaettu
mm suun kum syntyperäisillä a - ^urr.^^^ ^,.r.^r.J^i^in
gerialaisilla, arabeilla ja berbereil­lä.
Tässä luonnonvaroistaan ääret-kahteen
ryhmään: -eurooppalaisiin
ja alkuasukkaisiin. Ranskan par-tömän
rikkaassa maassa „ ä k w ali-i 'ItfSt arabiääntä yhtä eurooppalaisen
telut. joiden pohjimmainen luonne on
taloudellinen. . .
"Maailmanpoliittiset tapahtumat,
varsinldn Suezin kriisi, on tarjonnut
USA:lle toistaiseksi huomattavia ta­loudellisia
etuja. Mutta ei pidä unoh­taa,
että USA on ostanut tasapainoi­suuden
talouselämässään pääasiassa
muiden kapltalisttmaklen kustannuk­sella:
Piilevä kriisin uhka Jäytää yhä
USA'.n taloutta kaikilla aloilla. Maa­talous
on valtavien ylijäämävarasto­jen
edessä. Teollisuuden aktiiviteettl
nojautuu edelleen varusteluihin Ja
keskitason amerikkalainen elää yhä
enemmän ja enemmän velka- Ja vä-hittäiamaksukaupan
varassa."
, I valitaan Algerian edustajakokousta,
jolla on neuvoa-antava valta rans­kalaisen
ministerin toimipaikassa
Yrjö Md - yksi Suomen TUL:n
suurimmiäa on rtyt 60-vuof ias
sesta maanviljelysalueesta on eu
rodppalaisten siirtolaisten hallussa.
Algerialaisen talonpoikaisperheen . . . „• •
kefkitulot tekevät M.OOO - frangia I Algeriassa. Kunnalhsissa neuvos-vuodessa
samanaikaisesti, kun työ- ^ i f a on eurooppalaisella ryhmällä
Iäisen minimipalkka Ranskassa _ I haUussaan yi. ko me vndesosaa
elinkustannusminimi on melkein! P^^^kojen lukumaarasta samalla,
sama Ranskassa ja Algeriassa _ on j k " " muhamettilaisella ryhmaUa on
22,000 frangia kuukaudessa. YU 80 i hallussaan ainoastaan kaksi viides-prösenttia
algerialaisista lapsista ei | osaa paikoista. Sitäpaitsi viime-saa
minkäänlaista kouluopetusta. "laimtusta ryhmästä monet edus-
Alkuperäisen väestön asunto-olo-;tajf ovat käytännössä surtomaa.
suhteet ovat kauheita. Länsisaksa-, halhnnon välikappaleita. Mikaan
lainen aikakauslehti Der Spiegel i ^^me ole, etta Algerian kansa on
kuvaa 23. 5. ilmestyiteessä numeros-; Paattavaisest. ryhtynyt kamppai-saan
algerialaisen väistön asuntoja: i 1""" vapautensa ja riippumatto-
• ' •• • .- : •. . • • -1 muutensa puolesta.
. I Algerialaiset eivät ole tosiasialli-
' LOkakmm L päivän ; vastaisena
yönä 1954 alkoi Constantinessa, Ka-byliessä^
Atu'S(Nsa ymTpaikoissa siir­tomaaherroja
^;vastaan aseellinen
toiminta, joka nyt käsittää koko
maan; Marokon rajalta Tunisian
rajalle saakka. Pienistä ryhmistä
muodostettiin vähitellen kansalli­nen
vapautusarmeija, joka länsileh-distön
mukaan käsittää nykyisin
134,000. miestä. Heistä 120,000 on
aseistettu vain metsästyskivääreillä.
Mutta : kansantaisteiijat korvaavat
puutteensa sitkeydelläpä sankaruu­della.
Käytännössä' on! kolnlasosa
maasta vapautettu siirtomaaher­roista.
Lujant tukikohdan -muodos­taa
r vapausarmeijalle Marokon ra­jan
vastainen vnorialue, jossa r on
muodostettu uusi,' kansallinen hal­lintokoneisto.
Mutta myös muilla
alueilla tukee algerialainen väestö
epäitsekkäästi vapausarmeijaa. Juu­ri
siinä piileekin tämän armeijan
suuri voima.
Algerian kansallisen vapausrinta-man
johtajat ovat määritelleet tais­telunsa
tavoitteen seuraavasti:
Suvereenisen Algerian valtion,;
perustaminen, väliaikaisen halli­tuksen
muodostaminen, joka toi­meenpanisi
yleiset vaalit kansal­lisen
lakiasäätävän kokouksen va­litsemiseksi
ja valmistelisi maa­uudistusta."
UUSI SIIRTOniAASOTA
Eräässä haastattelussa pyysi pää­ministeri
Guy Mollet lehtimiehiä
"niin pitkälle kuin mahdollista"
olemaan vertaamatta Algerian on­gelmaa
Indo-Kiinan sotaan. Kuiten­kaan
ei ole mitään mahdollisuutta
karttaa sellaista vertailua, sillä sota
Algeriaa vastaan on yhtä likaista
kuin oli sota Vietnamia vastaan. Se
on sotaa maan koko alkuperäistä
Nuori fyltölcin
aufovaiJuiden
nuonftaisiiigassa
HelsinkL — (Tte) — HAlngis-
» Jonlapyhlnä sattmieet inknlsat :
antovukandei ovat nyt «elriä- .
/ n^ssä, Ilmoftfaa rfkosiioIIM ST
Tin£ Näihin rikoksiin syyllisenä
on pidätetty noomkalslllga; Jo­hon
konina kuusi henkOrä. Heis­tä
vanhin on 18-väotias Jä nnorin
15-vaotlas. Tksi liigan ^senlstä
on nuori tyttönen.
: Tähän mennessä, suoritetuissa tut­kimuksissa'
on heidän tilillään todettu
olevan jo 13 autovarlcautta. Erityisen
tyn^is^-ttävän va&utuksen tekee
Iieidän toimintansa sen vuoksi, että
suurin osa liigan-jäsenistä sai jo vii­me
joulukuun 13. päivänä Hel­singin
raastuvanoikeudessa • ehdolli­sen
vankeusrangaistuksen ja tuomiot
vaihtelivat yhdestä vuodesta. neljän
kuukauteen vankeutta. .Näin - ollen
tuomion ennakolta dikälsevä tarkoi­tus
ei ole heihin vaikuttanut. Koska
kysymyksessä ovat nuoret rikoksente­kijät,
poliisi ei anne nimiä julkisuu­teen.
SITÄ
lill
aikana niihin canadalaisiin, jot­kut
.k?iastustivat sotaseikkailujen
järjestämisestä Suezilla. Tällää
kin palstalla on osoitettu, että
amerikkalaiset öljymonopolit
tulevat käyttämään "Suezin"
Öljytuotteiden kohoamisestai
.Keskiviikkona tiedoitettiin, että keskiviikosta lähtien ko­hoaa
maan äärestä toiseen gasoliin in, naftan, paloöljyn ja läm-
.nutyslaitoksissa käytettävän öljyn hinta sentillä gallonaa
kohti.
Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että matkustus- ja asunto-
: menot tulevat lisääntymään: Autoilijat saavat maksaa sentin
gallonalta enemmän kuin aikaisemmin. Mutta ennenmin tai
^ että myös bussiliikennettä
. hyväkseen käyttävät joutuvat "kustannusten lisääntymisen"'
kvuoksi; maksamaan korkeamman hinnan linja-autokyydistä.
Lämmit3'£iöljyn liinta koskee tietenkin hetikohtaisesti kotien
;i5,iO(thistÄjia,^.;m^ olla aivan varmoja siitä, että
^^^^^rt^ kuulla "kustannusten kohoami­sesta",
ja siihen perustuvasta vuokrien "välttämättömästä"
npususta.
^ meidän lehtemme hittyi lokakuun .
Vuoden vaihtuessa uuteen vietti
tätä tapausta juhlittaessa eräs
Suomen työläisurheilijahahmojen
suurimpia myös omaa juhlaansa —•
tunnettu juoksijaveteraani Yrjö
Jokela vietti 60-Vuotissyntymäpäi-väänsä
Tampereella.
Yrjö Jokelan suuruus «4 ole ai-noastaaj)
siinä, ^ että hän oli aika­naan
sekä maamme että koko maa­ilmankin
valioluokkaa uiheilijana
— siihen aikaan: niillä käsitteillä ei
ollutkaan mitään eroa, sillä Paavo
Nurmen ja Ville Ritolan ohella
mahtui '^^iitoselia'' vain ruotsalais-tunut'
Edvin Vide tulostilastossa
Yrjö Jokelan edelle — sillä hän oli
sitä myös omassa yksityiselämäs­sään.
Elämäntavoiltaan hän oli rai­tis
niin tupakan kuin väkijuomien­kin
suhteen, luonteeltaan vaatima­ton,
mutta luja siinä, minkä katsoi
oikeaksi. Hänen vakaumustaan
työläisurheilijana ja Työväen Urhei­luliiton
sekä seuransa Tampereen
Veikkojen jäsenenä eivät horjutta­neet
rahan mahti eivätkä monet
taloudellisia etuja lupaavat tarjouk­set,
joiden houkutus työttömyyden
ja poliittisen painostuksen vuosina
moninkertaistui ja saikin monen
etevän urheilijan siirtymään toiseen
leiriin.
Siirryttyään kotipaikkakunnal­taan
Orivedeltä kansalaissodan jäl­keen
Tampereelle, aloitti hän juok-sijauransa,
joka muodostui erääksi
kauneimmista työläisurheilun histo­riassa.
Yrjö Jokela raivasi tiensä
huipputuloksiin kenties vaikeam­missa
olosuhteissa kuin kukaan \toi-nen
suomalainen suururheilija. .Työ
apumiehenä suuren osuusliikkeen-aina
liikkeellä olevassa kuorma:au-tossa,
laatikoiden siirteleminep?^ ja
säkkien kantaminen, oli raskasta ja
samaa oli varmastikin harjoittelu­kin
sellaisen päivätyön jällreen.
Itse oli hän oma valmentajansa ja
itse hän loi suuruutensakin,'jonka
ura katkesi Amerikan-matkaan !en-nen
kuin hänen kaarensa oli edes
saavuttanut lakipisteensä. Silti; on
.hän piirtänyt seitsemänä peräkkäi­senä
vuotena nimensä TUL:n mes­tarien
luetteloihin, piirinmesta­ruuksista
puhumattakaan. . Kun
forssalaisen Mäkilän TUL:n mesta­ruus
5,000 m:lla siirtyi v. 1920,Jo­kelan
nimiin, lisäsi hän siihen seu­raavana
vuonna myös 10,000 m:n
mestaruuden ja piti molemmat va­kuuttavasti
hallussaan aina vuoteen
1925 saakka, ollen tänä ja jo edel­lisenäkin
vuonna mukana myös
Tampereen Veikkojen joukkueessa,
joka anasti sekä 4x800 m:n että
myös 4x1,500 m:n mestaruudet. V.
1926 siirtyi "kympin" mestaruus
Ivar Rotkolle, mutta sen tilalle otti
Jokela nyt 1,500 m:n mitalin 5,000
m :n mitalin lisäksi. Kun hän seu­raavana
vuonna sitten siirtyi Cana-daan
etsimään parempia toimeen­tulomahdollisuuksia
oli hän no­peampi
kuin koskaan aikaisemmin.
Koko työläisurheiluUe ja erikoisesti
Tajnpereen Veikoille, jonka katu-
• .. .... . , , juoksu- ja muissa viestinjuoksu-liikenteen
pysäyttämistä hy- joukkueissa Jokela oli antanut ker-väkseen
hintojen korottamisek­si,
ei vain Euroopassa,, vaan
myös täällä Canadassa.
Tällaisen ennustuksen esittä­misessä
ei tietenkään tarvittu
mitään erikoista talousneroutta
tai kaukonäköisyyttä. Selvänä­hän
voitiin jo silloin pitää, että
enimmäisvolttoja tavoittelevat
öljykapitalistit pitivät "taivaan
lahjana" Britannian, Ranskan
ja Israelin mieletöntä hyök­käystä,
jonka varjolla voidaan
nyt kiskoa kaikkien canadalais-tenkin
nahoista lisävoittoja öl­jytuotteiden
hintojen korotta­misen
muodossa.
Mutta mitähän arvelevat sel­laiset
sanomalehdet^ kuin esi­merkiksi
Toronton Vapaa Sana^
jotka syyttää ja suotta, sekä
vastoin parempia tietojaan in­toilivat
Egyptiä vastaan tehdyn
aseellisen hyökkäyksen puoles­ta?
Peloittavatko omat jäljet?
Jokatapauksessa on varmaa, et­teivät
esim. Vapaa Sanan ja sii­hen
verrattavien lehtien lukijat
ole halunneet sen paremmin
gasoliinin kuin lämmitysöljyn­kään
hinnan korottamista. Yh­tä
selvää on se, että jos sotapo­litiikkaa
tuetaan, niin silloin
[autetaan myös niitä ahneita
voimia, jotka sotatilanteista ai­na
hyötyvät — ta vaUisten ih­misten
Icustannuks^a.
ta. toisensa jälkeen ratkaisevan pa­noksen,
hänen siirtymisensä oli suur
ri tappio.
Vuonna 1925 päivänsankarimme
suoritti menestyksellisen matkan
Frankfurt am Mainin työläisolym-pialaisiin,
jossa hän 5,000- ja 10.000
metrin kultamitalien lisäksi juoksi
Purjeen vanavedessä komeasti ho­peaa
3.000 metrillä.
Amerikassa ollessaan Yrjö Jokela
toimi mukana sikäläisen suomalai­sen
työläisurheiluväen riennoissa
kuuluen mm. Toronton Yritykseen,
mutta aktiiviurheilukausi oli hänel­t
ä jo jäänyt taakse — valitettavasti,
sillä se oli menetys koko Suomen
urheilulle.
Jokelan toimittua. Canadassa vel­jensä
omistamassa saunalaitoksessa
erilaisissa tehtävissä, toi kotimaan
kaipuu miehemme v. 1938 takaisin
Suomeen. Kun sodan jälkeen koit­tivat
jälleen vapaammat ajat ja la-pualaisaikana
. laklcautettu Tampie^
reen Veikotkin aloitti uudelleen toi­mintansa,
valittiin Yrjö Jokela sen
puheenjohtajaksi v. 1945. Tätä teh­tävää
hän hoiti sitten aina vuoden
1951 :n loppuun saakka, mutta on
vielä nytkin seuransa johtokunnan
jäsen. Nykyisin toimii Yrjö Jokela
varastotyönte^änä Tampereella.^
Työläisurheiluväen esittäessä on­nittelunsa
rehdille vakaumuksen
miehelle hänen \60-vuotispäivänään,
yhtyy onnitteluihin varmaankin ko­ko
maamme urheiluväki.
— Vuonna 1954 Canadassa val­mistettiin
878,000 paria lasten peit­teitä
ja 1,647.000 paria tavallisia
peitteitä.
, . , , . , väestöä vastaan, joka:'käyyksimie-sesti
koskaan luopuneet taistelusta ,,5^5^. kamppailua siirtomaaherroja
siirtomaasortoa vastaan. Nykyisin
tämä taistelu on erikoisen voimak­kaassa
nousussa. Algerian väestöä
ovat kannustaneet veljes- ja naa­purikansojen
vapaustaistelun me­netys
Tunisiassa ja Marokossa, joi­den
kansat ovat kamppailleet itsel­leen
riippumattomuuden. Arabialai­nen
sananlasku vertaa Pohjois-
Afrikkaa lintuun, jonka ruumiin
muodostaa Algeria ja jonka siipinä
ovat Tunisia ja Marokko. Nyt ty-*
lee tämä kukistumaton lintu nouse­maan
vapaaseen lentoon . . .
VAPAUSLHKE
Toisen maailmansodan j aikeen
; vapausliike keskittyi kahden johta­van
puolueen;' Algerian •-manifestin
demokraattisen liiton ja Demokraat­tisen
vapauksien voiton puolesta-liikkeen
ympärille. Suurta osaa
näyttelee kansallisen vapausliik­keen
nousussa Algerian kommunis­tinen
puolue. Vuonna 1^54 muodos­tettiin
Algerian kansallinen vapaus-rintama,
joka nyt yhdistää merkit­täviä
isänmaallisia Voimial Halli­tukset,
jotka ovat seuranneet toinen
toistaan Ranskassa, ovat osoittaneet
pyrkivänsä säilyttämään siirtomaa-sorron
järjestelmän muuttumatto­mana
Algeriassa. Algerialaisten
isänmaanystävien oli pakko tarttua
aseisiin.
vastaan. Algeriasta ei ole onnis­tuttu
löytämään merkkiäkään siitä,
että ranskalaisille isännille olisi
annettu paikallista tukea.
Ranskalaiset sotilasviranomaiset
pyrkivät verisillä keinoilla murskaa­maan
vapausliikkeen Algeriassa
Ns. haravointioperatioilla tuhotaan
kokonaisia kyliä ja suoritetaan
joukkoteloituksia. Yksi lukuisista
esfmerkeistä: Palestrossja vapaus­liikkeen
miehet kaappasivat ranska­laisen
joukko-osaston. - Aloitettiin
"haravointi". St;-Pierre St. Paul'-
issa poltettiin muutamia taloja.
Eräässä niistä poltettiin elävältä
seitsemän naista.' 14 asukasta van­gittiin
ja -aramtittnn siihen 'paik­kaan.
Kostotoimenpiteet kohdistuvat kor
ko väestöön ikään ja' sukupuoleen
katsomatta. Joukkoteloituksista on
muodostunut jokapäiväinen ilmiö.
Kaikkialla on joukkohautoja. Rans­kan
kansalliskokouksen edustaja,
sosialistisen puolueryhmän yksi
johtajista, Edouard Depreux ilmoit­t
i viime huhtikuun' 6 pnä, että sii­hen
mennessä olivat ranskalaiset
joukot Algerian sodan alusta lähr
tien surmanneet 48,000 algeria­laista.
^
Kun Guy Molletin hallitus nousi
. (Jatkuu 3, sivulla)
Suomen kauppataseen
vajaus'25.6 miljardia
HelsinkL — Maamme vienti viime
vuodelta nousi 177,9 miljardiin mark­kaan
ja tuonti 203.5 miljardiin mark-pnä
valmistuneiden vielä tarkistamat­tomien
ennakkolaskelmien mukaan.
Kauppataseen vajaus Jäi siis 25,6 mil­jardiksi
markaksi eli hieman, arvioi­tua
pienemmäksi. Tämä johtui siitä,
että tuonti joulukuussa aleni marras­kuun
18,2 miljardista 17,1 miljardiin
markkaan ja vienti sensijaan nousi
marraskuun 14 3 miljardista 16,0 mil-jarrliin
markkaan;
Vuoden: 1955 ulkomaankauppaan
verrattuna nousi tuontlmme arvo
noin' 26,5 miljardilla markalla, vien­nin
arvon sen3ijaan*läskiessa 3,2 mil­jardilla,
markalla. Vuoden 19S5 tuon-
, ti oli a76.9 ja vienti 181,2 mUjardia
markkaa.
iVJilOTÄtät
T X Y S I V ^ ^
Eräässä veripsöddssa,ajossa otei
taan ihmisistä verta v e r e n s i i t^
koituksia varten oli mySs canadaji
nen intiaanL Niihjpä valkJöilKi
nen kysyikin haneltäl josko han «
täysivd-inen intiaani. '
— E i suinkaan. Jiitiri>:tallä kerfjj
minä olen paintia vailla. .
Ruotsin ja NLai":
kauppa ennallaaioi
'Tnkholma.— Ruotsin valtuuskunti
joka tammikuim 5 - päivästä läht&^
on neuvotellut Moskovassa Ruotä^^jj
'Neuvostoliiton välisestä tavaranvaih.
dosta vuotta 1957 silmälläpitäen;- Säa.
pui 18 pnä lentoteitse tilaisin Tift.
holmaan. PuheenjoTita^ana toimi g.
hettiläs Einar Modlg.
Uuden kauppasopimuiksen volyymi
ei ole pienempi.^in vuotta 1956var.
ten solmitussa sopimuksessa, BUQ.
kuin ennenkin, sisältj^y quteen fcaop.;
pasopimulfiseen öljy-erä Ruotsin t&öo.
tipuolella. Tarkempia tietoja - etiea
suuruudesta ei vielä'ole annettu.^
Obligatiöilla valtiolle
lähes 12 miljrd. mk. i-';
Helsinki. — (S-S) — Valtio onnUtnj
viime vuonna erinomaisesti hai^dij^
sään lainavaroja obligaatioilla, kattoi
johtaja V. Lampola Valtiokonttorista
Uudelle Suomelle. '•'
Kokonaistulos nousi 11,878,050.000
marldcaan, mikä on toista miljanlia
markkaa suureätpi kuin siunma vuot­ta
aikaisemmfia saavutettu.
• Obligaatioista meni tällä kenaOa
valtaosa, ainakin yli miljardi mari-kaa
yleisölle. Suurinipana obligaa.
tioiden ostajana oli kuitenkin Posti,
säästöpankiki,' joka viime vuonna-
Joitti näihin yhteensä 3,9 mrd. maik-l
kaa.
Valtion obligaatioiden myyntiärfOD^
Jatkettu täjnän vuoden puolella. -:
cTTtT-Näkee
suiiret mahdoltisuudet
kaupankäynnissä 'Kiinan kanssa
Vancouver. -— Parlamenttijäsen Ja
Vancouver Sun-lehden palstakirjoit-taja
Elmore Philpott sanoi täällä vii­me
yiikol^^ metsäurakoitsijain yhdis-tykssn
vuosikokouksella, että British
Columbian lautatavarakauppiaiden
tulisi lähteä Kiinaan xnahdollisimman
pikaisesti. ' ' • ' ' - •' ' -
• Kiinassa on suuret mahdollisuudet
BC:n metsätuotteiden myynnille, sa­noi
Philpott, joka. äskettäin pajasi
laaja!lta matkalta Kiinan Kansanta­savaltaan.
"Päinvastoin kuin usein ajatellaan"
ja*ikol Philpott, "ei ole olemassa suu­riakaan
vaikeuksia liikemiehille pääs­tä
Kiinaan nykyistenkin olosuhtei­den
vallitessa — huolimatta maan
tunnustamisesta tai ei."
Philpott sanoi mielestään sellaisen
matkan olevan puutavarakauippiaille
"mainion mahdollisuuden seikkailus­sa
ystävyyden tavoittamiseksi".
"Useat-siellä omiUa silmiUäni näke-mani
seLkat innoittivat minua^_ Ha-vaitsin,
että ei vähempää kuin 57i2a]]'
Joonaa kiinalaista lasta nykyään, kä;
koulua". . •",
lioistayinta mitä mr. Philpott löjd
Kiinasta: oli maassa kaikklailla raken­teilla
olsvat vesivoimalaitokset Ja
kontrotiiJadot; " ' ':
Hän isyytti Yhdysvaltoja • "uskomat­tomasta
tylunyydestä" sen maan kiel­täessä
yhdysvaltalaisilta sanomalehti-miehiltä
oikeuden mennä Kiinaan.
Mr. Philpott sanoi olevansa'maa­kunnan
pääministeri Bennettin kaos»
sa yhtä mieltä Kiinan kanssa • käytä­vään
tulevaan kauppaan' nähden kon
hän sanoi; että ' kaidassa - Kiinan
kanssa '*lepää perusta nykyisten ktft-kaisten
unelmiemme paremmalle BC
:n hyvinvoinnille". , - .
"On -typerää ja vieläpä naurettavaa
kieltäytyä tunnustamasta sitä^' ^seik­kaa,
että,.tämä suuri kiinalainen maa
on olemassa", sanoi h ä n . . '
Venäjän Kuis ja Canadan malidollisuudet
Pakollista "talvilomaa" viettäessä
tuli muun ohella selailluksi Mel-bournen
olympialaisia käsitteleviä
lehtileikkeleitä, ja ne antoivat siksi
mielenkiintoista ajattelemisen ai­hetta,
että emme malta olla niihin
kajoamatta — pääasiassa Canadan
amatööriurheilun ja -kansallisetu-jen
kannalta.
Ottakaamme ensiksi vaikka To­ronto
Daily Starin mheilutoiraltta-jan
Milt Dunnelin pakinapalstalta!
(marrask. 29 pnä 1956) seuraavan
helmen:
Melbourne, Australia, marrask. •
29. — Taitavin siirto, minkä
Kreml voisi tehdä, on se, että lä­hettäisi
Yhdistyneiden KaAsakuh-tien
järjestöstä kaikki diplomaat-tinsa
kdtiib ja lähettäisi heidän
tilalleen Vladimir Kutsin . . .
Vladimir on pidetyin henkilö mi­kä
on tullut Volgan takaa mie­tin
jälkeen . . . Hän on lyönyt
toiset Helbooniessa.ii Emil Za-topek-.
. - oli myös näyttelijä . . .
matu häneltä puottui Vladimirin
lämpö yleisöä kohtaan . . ."
Mr. Dunnelin mielestä urheilija,
varsinkin Vladimirin kaliberia ole­va
urheilija, voi siis onnistua jopa
^iinä^ missä liukaskieliset diplomaa­tit
epäonnistuvat. Kuten näkyy,
ylläolevan lainauksen kirjoittaja ei
ole ainakaan '^euvostoystävälli-nen",
mutta hän myöntää, että Neu­vostoliitosta
on tullut verraton
Vladimir Kuts!
, Globe and Mailin urheilutoimit­taja
Jim Vipon kirjoitti jouluk. 5
pnä: "Tällä viikolla saimme rapor­tin-
Fred Nossalilta, joka . . . työs­kentelee
nyt Melbournessa. Hän
kuvaa olympialaiskentät taivaan ja
kansainvälisen yhteisymmärryksen
pieniksi saariksL Mutta antakaam­me
mr. Nossalin selittää tilannetta
olympialaisten päättymisvaiheessa:
VSuuri olympialaiskenttä, mis­sä
68:n maan urheilijat ovat in­noittaneet
päivittäin 100-tuhat-päistä
yleisöä, on ehkä maailman
rauhanomaisin paildta tänään
Sitten tunnettu canadalaineii ur-heiluasian
kirjeenvaihtaja, Andy
0'Brien, jota ei voida "syyttää" ai­nakaan
vasemmistolaisuudesta eikä
edes amatööriurheilun puolesta
"kiihkoilijaksi", sillä todellisuudes­sa
hän on vallan muuta — tai on
ainakin tähän asti ollut. *-
Sudbury Starin viikonvaihde-julkaisussa
0'Brien toteaa, etta
australialaiset ovat tehneet löy­dön
— ja he paljastivat seii M e l - '
boumessa. Samalla kun caiiada-laiset
ilmaisevät huonöttiulisuttita
nuorison suhteen .^ aust^laiai-set
sanovat,'että=>ariieilussa ei
tunneta lainkaan (Hiaik) «niioriaV
He pitävät pö^ima sitä knn etsi­tään
emiätysurheilija-ainelustoa;
sen sijaan, että kehitettäisiin
jonkkonrheiliU, ndkä hyodgrttäisi
koko kansakuntaa'ja samallai nos-taiänrheilovoimiea
kemian-pin-nane."
Tämä, kuten tiedetään, on sana-,
tarkasti sen toistamista, mistä mei­dän
lehtemme Vapaus on puhunut
jo kohta neljäkymmentä vuotta —
ja me olemme erittäin iloisia, että
tämä ajatus joukkourheilun tär­keydestä
saa kannatusta jo sellaisis­sakin
piireissä kuin mr: 0'BrieiiiIta.
Mutta sanottakoon tässä välihuo^
mautuksena yksi kirpeä totuus.
Amatööriurheilulle yleensä ja eri­koisesti
- joukkourheilulle tehtiin
kerrassaan karhun palvelu silloin
kuin asianomaiset päättivät vissiin
poliittisiin seikkoihin viitaten, 'että
Canadan jääkiekkojoukkue ei osäl
listu tänä vuonna Moskovassa pi­dettäviin
maailmanmestaruuskil­pailuihin.'
• Tiedämme luonnollisesti
että esim: mr, 0'Brien on jo tämän
kielteisen päätöksen tuominnut —
mutta se on silti voimassa, ja toti-
''nen totuus on, että siitä ei kärsi
Neuvostoliitto eikä mikään muu
maa vaan Canada ja ennenkaik­kea
Canadan amatööri jääkiekkoilu.
Mutta antakaamme puheenvuoro
mr. 0'Brienille:
". . . Venäjän saadessa yliotteen
jopa Yhdysvalloistakin, Melbour:
nessä.tuntui,<että joidenkin pikku­maiden
mielestä se kuvasi miinusta
meidän elämäntavastamme. Jos ka-
•pitalistisen Canadan urheilijat ei­vät
voi juosta yhtä nopeasti, meloa
yhtä nopeasti, hypätä yhtä pitkälle,
silloin on järjestelmämme heikko
— ja kommunistinen täytyy olla
voimakas . . . ^
"Useimmat ihmiset katsovat, että
edesvastuu jää Canadan olsönpia-laisyhdistyksen
kannettavaksi, mut­ta
tosiasiassa on pääkysymys varo­jen,
hankinnasta . . ; Tämän vuoksi
vastuu erinäistea urheilijain kun­nosta
lankeaa Visseille hallituseli­mille
. ; ..Rata-: ja kenttaurheUun
alalla.me olemme hirveän heikkoja
Rajoitetun tilan vuoksi emme voi
enempää lainataC Todettakoon vain
yhteenvetona, että mr 0'Brien pitää
tärkeänä; että erinäistä amatööri-urheilua
ruvetaan kehittämään eri­koisesti
koulunuorison keskuudessa.
Nuorison keskuudesta löydäidme
tulevaisuuden ennätysurheilijat ja
tähän on pyrittävä koulujen kautta
sanoo hän.
BJr. 0'Brien on loppupäätelmis­sään
tietysti oikeassa, mutta vain
vissiin.^määrään astL Hän on oi­keassa
myös siinä, että urheilun
valtava edistys sosialistisessa maa-flmanosassa
heijastaa todella sbsia-listig^^
järjestelmän etevämmyyttä
— ainakin yleisen terveydenhuollon
j a nuorison kasvatuksen alalla.;
Mutta olisi mielestämme väärin
olettaa, että Canadassa ei voida
edistyä amatööriurheilun alalla'4a-pitalistisen
järjestelmän puitteissa.
Olisi väärin olettaa, että ensin 00
päästävä sosialismiin ja vasta sitten
voittajan pallille olympialaisissa.'
Päinvastoin käytäntö osoittaa val­lan
toista. Ottakaamme esimerkik­si
pieni ja suhteellisen köyhä isiem­me
maa Suomi. Kapitalistisesta j ^ -
jestelmästään huolimatta^ on Suo­messa
kiinnitetty huomiota joiitto-urheilun
edistämiseen. Siellä' an-!
netaan valtion apua —;ei tosin riit-!
tävästi, mutta kuitenkin auttavasti i
— sekä porvarien että -työläisten
perustamille ja johtamille urheijo-i
järjestöille. Ja kehitettäessä''jouk­kourheilua
tavallisen kansan kes-j
kuudessa Suomessa on noussut pin­nalle
"urheilun kerma" — ennätys-miehet
ja naiset — ja tässä on
russyy Suomen arvossapidetylle
maineelle urheilukentillä. ;
Sanomattakin on selvää; että jk-sistään
käytettävissä olevien varo­jen
perusteella Cariadalla on pak
jon paremmat mathdollisuudet jouk­kourheilun
kehittämiseen^ kuin Suo-^
meUa. Tässä ei siis ole sensij^i-sella
tilalla vaaitimukseha järjestel­män
muuttaminen, vaan se, että
valtiovallan tuella j a avulla ruve­taan
kehittämään todella laajaa
joukkourheilua kaikkien kansanker­rosten
keskuudessa, eikä vain kou­lulaisten
joukossa.
Tämä tietenkin vaatii, ettäurhei-lu
nostetaan valtiovallan toimesta
"politiikan yläpuolelle:!, j ä että val­tion
apua annetaan kaikille todetli-sflle
urheiluseuroille j a järjestöille
Tässä, mielessä on esimerkiksi
Vapaus-Iehtemme eisittänyt, etta
nyt perustettavaksi tulevan "Cana­dan
neuvoston" toimesta pitäisi an­taa
taloustukea kaikille todelUsille
urheilujärjestöille.
Jos kerran urheilija, kuten Vladi­mir
^Kats,voi^hsrvän-; tahdon' lähct*
tina ^ sivuuttaa k o u l u t e t i t t d i i^
maatit, niin silloin on meillä enefn-män
kuin ,.veIvollist|us kasvattaa
joukkotirheHun avuUä canadalaisia
ennätysmiehiä ja naisiau l'
— Känsäkoura.