Vapaus, August 26, 1969

              Sivu 2 Tiistai, eldk. 26 p. — Tuesäafjr, Aiug, 26, 1969
INOEPENDfcNT LABOR ORQAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIANS
t LIBERTY) BErtobiUsbed Nov. 6.1017
TcOetdUBiB: Office £ ^ , ' .
Pu!iililshed tvvdoe vreekly: Tuesdaiys and Thureda(ns by 'Vnaptus Publlahlng
Co. Umtted, 100-103 Mm St. Weat> Sudbury, QntQato, Canada.
Madiliimf Bddi«B9: aboc e».
. Adveirtistag irafes upoo a i ) ^ ^ itdnäSafildit Iräe <M^ däiiii^
Seocxod Claas M&Q regtatpatilon I^iuBnbeor 1018
CANADIAN LANGUAtlE PHIS?
:1
TILAUSHINNAT: .
Intiani Vöit!i^ / •f^v,-:-,;):
. • / VI
' M
i it. (;
Kuten_vi!ikon lopulla saatiin tietää, Intian mideksi presi-dentilcsi
ei valittu nyt kongressipuolueen virallista edidpkaata,
vaan riippumattomana ehdokkaana dllut V, W. Giri, jpika sai^
Idortgressipuolueen vasemmdlstan ja pääministeiili Indira Gand­hin
s^ä kjcxmmiin^^ puiodueen^ koimmiunistisen rinnak-kaispuolueen
ja yhdistyneein sosiaaistipuodueen tearmatuksen-^
ja tuen.
Ilmeistä om, kuten mrs, Gandhi an vaaliien jälkeen selit­tänyt,
että kongressipuolueen oikeistosiipi jyräsi puolueen eh-dökkaälcBi
Sanjuca Reddyn nimenomaan ^iiiiä mielessä, että
saataisiin pääministeri Gandhin asema kestämättömäifcsi pää­ministerin
toimessa.
Tosiasiassa kongressiipublueen dJkeistosaäpi öli valmiin»
poliittfisengiljotiimin käyttöön heti :Jo5 hfetdän ehdoMcaensa tu­lee
vahtuksi maan presidentiksai ja pääaninlisteri Gamfiiin kan-nattaina
ehdokas, eritinen anunattiybdistysmies Giri jää va-.
litsematta.
Vaalien jälkeen (tiistaina)^ jolktin vielä ei. oltu tuloksia
laskettu lopullisesti,^ kongressipuolueen öikeistplainen presir
dentti S. Nijalingappa antoi juliBtifltsen, että päämiirtisteri
Gandhin on armettava "seUtys'^ siitä miksi hän ei ibufcenutpuo-luJeen
virallista ehdobastaReddya, joka sivumennen sanoen
nimtitettiin ehdokkaaksi vastoin :mrs. Gandhin tahtoa ja julki­sesti
esittämää toivomusta.
Nyt kun osoittaiutui, erttä oikeistopampuilla ei olekaan va­litsijakunnan
tukea ja kannatusta, ei luonnollisesti ole enää
mahdollista, että sellaiset miehet kuin Nijalingalppa voisivat
uhkailla pääministeri Gandhia. Malhdolliirta on, että mrs;
Gandhi joutuu selvittämään välejään joidenkin äärioikeisto­laisten
kanssa nimenomaan äSksi, että kongressipuolue voit­taisi
ainaikin osan siitä kansansuosiosta' minkä puolue oli me­nettänyt
nimeiv?maar^!j::}^i0i^ oikeistosuuntauksen'
vuoksi. _ . ', ''''' ' " " ' '''''IMM . . .
Vastakohdat Intian polilittis viinieaikoina
jyrkistyne^tituntuvaisti^Hcinläku^ hallitus )ieid pää­töksen
14 jo|Fiftavaa3^.m'W^^^'> ' (^ ais, i^komaaLaisenj |>ankin'
taifcSälii^tamHsestäl-' ;^ päätös/pmi&^Jui aitemminij tehtyyn
kongressipuolueenwiiä^9|fea^h' - ja'' maäfi talouselämän' vaati'-
muksiin. Itse pankkien kansallistamispäätöstehtiini kiivaan
keskjUstelun jäilkeen. Ja Iiidiid Qandl^ri^^
nen talousohjelma on (kiohdannut, suurta vastarintaa kongres­sin
johtopiireissä; Näissä kysymykSisäa*jäf oikeisto väjiemmis-
•töön, mutta prösidenttiehdokkaannfcmityfeseflssä se sai ajetuksi
tahtonsa läpi. ,
Maan varsinaiset oikeistopuolueGt Djanh Sanjgh*ja Svatantra
ovat leimanneet yksityispainkkiien kansallistaiAis!päätöksen»(lait,;
tomalfesi ja perustuslakivastaiseksi' toimenpiteeksi vaatifen'siHä
pohjalla .pääministerin eroa. Varapääministeri jai valtionva­rainministeri
Monadji Desai tuli erotetuksi vilimeksimainitusta
virasta sen vuoksi k u n hän vastusti pankkien kansallistamisr
päätöksen toteuttamista. Desai päätti silloin jäädä poiis koko
hallituksesta ja oikeistopiirit nostivat tunnuksen, että hänet
m otettava takaisin. Mrs. Gandhi ei kuitenkaan taipunut.
Nyt ovat valitsijat asettuneet kaikissa näissä tärkeissä
kysymyksissä edistyksellien talousohjelman puolelle. Girin va­linta
president^si vahvisti poliitrtisesti puhuen mrs. Gandhin
asemaa pääministerinä ja katkoi vastaavasti JoongressipuoUi-een
oikeistosiiven kynsiä.
Vaalien lopputuloksena voidaan pitää sitä, että se, minkä
oikeisto taustamiehineen hävisi, koituu Intian monimiljoonai­sen
kansan hyväksi.
tyst?(n, lasjkyivrarjoyksiikiTcöien ja Ien-talaivvedtben
mtwd08^
vasitasi yimhäitävänsä tilanteen ja mmieäA m i i asian hadilitulkseJlle,
lM'ta' että iifuitetito vain Neuivosto-tittoa
kortkein eutllasdohbo voisi pSäit
Utft tiäta, nitssä muodossa apuä voi-tftlBiUä
(tntaa.
IS1e4iM6flO|]efe|to antoi nkanalkka
Konevlii'' tehitSiväksi laaitia maihdölli>-
simman lyhyessä ajassa ehdotus
suunaiitelmaiksi apuoperaatioStaf
Syy.akiUJUitt 4 paiä hyväksyi sotilas-ylUobto
operaati<»uunnitelm9ni_ja"
määlräei operaailiion elloiiitettavakäi
viimelstätiin 4 päivän sisällä.
Syysikuuji 8 pnä 1944 klo puoli
seitsemän, aamulla alkoikin sitteji
operaatio Karpaaitien Dukh-solassa
päämääränä tunkeutuminen Siloviaki.
aan Karpaattien ylitse Jiiin nopeasti
kuin mahdollista.
Alvan juuri ennen yksikköjemme
siirtymistä taisteluun pidin heille
suumniliieen seuraafvansisältöfeen pu­heen:
"Seisomme kotimaamme kynnyk-misen
25., vuosiptUv&a vletetäSn
erlttfiin^ merkityksellisten seikko-ie9
valUte^ ^ sltil, vietetl|bi
«QtanuBiiUstli KertiU kuitmiUuikdi
villeskfuisaitu^ välisten
t^llttoi lopiiW8^i» lärjeirt^ J«|-
wiO«derii<i0t>eil. TsKekkosfaivih
•Ä V—'^^>^tt^- - ^ j ^ f t 'Jäi.'
;teia»^|^^^
: vään
te-kötlnai-^
sella'riotämalla adklT Slovafdan
.IMHntBBnndiuiu^ meridtystä kan9a-kunnflleinine.
VUodert 1M4 puolJiviUssä olim>-
me suotittäneet löiipuuii eflsftnmäi)-
»en t6hey<]0slk)va(klalaiisein önneija>-
kunnan muodostamisen ja daalUstUK
hnnte yMöSeä taeuvostoarrtifetjaÄ
kansaa Hitlerin anmeija^ takaa-djdon.
Silloin alkoivot meidän yk'-
slMtömme jö lähestyä "hsfteklkoslova^
kdian rajaa»! Muistan nuo dramaatti'-
set tapaukset elokuussa 1944 niirt AdateHtaa, miten kunniakas
tairikastd kuin he oUrtvat tapalJtuneet »tehtävä teitä odoUaa. Tämän tehtä­vän
täyttämisestä kaimamme kaikki
täyden vastutin omantuirtömme j a
kaEsakuntiemme edessä. Olen va­kuuttunut
siitä, että te itulette täyt-tämääin
tehtävänne: Se ei tule e l e -
maan helppo. Ottakaa esimerkkiä
.^vanhempien taistelutovereittenne,
Soflcolovin, Kievin, BieJa Cerkovvin
Ja Zazkovien mainetkkaitten saxdca-rien
taisteluasehteesta;!' Jälleen
kerran palautin sotilaiUemme mie­liin
marsalkka Konevin sahat, jotka
hän oli lausunut kaksi päivää ai­kaisemmin
esitelle&sääii . meille
öpeTaic4ti06uunniilelmaa: "Me joko
ylitämme Karpäutit tai kuolemme
feaistelusBa!"
Slovakian kansannousun alkami­sen
ensimmäisestä päivästä lähtien
oli meille söt ilaille selvää, millainen
raskas isku itäimä toiminta oli ollut
hitleriläiseHe ylijohdolle. Slovakian
kansannousu sekoitti Hitler-fasistien
Jcoiko sortilasijärjestelmän Keski-Eu-roöRBSsa,
ja hitti nimenomaan sak­salaisille
oli erittäin vaarallista, kan'
sannousu oli puhjennut aivan böö-miläisteh
. alueitten .naapuruudessa
ja varsin lähellä Itävallan. rajaa.
Slovakian. kamannousun taistelijat
sitoivat Hitlerin armeijalta 8 e.liit-tidivisioonaa.
Sotilaallinen ja poliit,
tinen menetys) d l rvihoUiselle myös
i sen vuoksi eritjäjn onesrkifetävä, koska
H i t l ^ tällä «tfvoih menetti jälleen
yhden "liHtolaisistaan^^ ja seii ar­meijan,
samodh kuin Sloivaki^ ta-louspotentiaajih,
joka toisin ei ollut
kovin. suu ri, mutia kuitenkin siinä
kriititisessä tilanteessai johon Saks?
kföän 1944 menetysten johdosta oli
joutumit, esitti tuntuvaa osaa.; ;
Slovakian kansannausussa hiiipen*
ttii Slovakian k a i i ^ valliahkumpuk.
seillneni antifasfetinen taistelu . N e
sotilasyksiköt, jotka olivat liitty­neet
partisaaneihin; .kantoivat tuos­ta
hetkestä alkaen nimitystä ''en­simmäinen
tshekkosloVadcialainen ar­meija
Slovjfldassa". Slovakian kan­san
suurenmoista; tietoisuutta osoit­ti
mobilisaatio, joka Jsuoritettiin
kahdessa vaiheessa vapautetulla
eilen. Ket#iio{£ensirvSn aikana oli
vfflkorenäläi^ä dlueella Länsi-Uk­rainassa
ja Puolassa tuhoibtu 30 &ak
sailaista divisioonaa, otettu vangiksi
leo.OOO vihollisBOtilasta, tapettu
381,000 fasistia ja tutmttu 3,000
{ranssarivaunua. Etokmm 26 pidi
^ayutU meidät yilättäivä uutinen
siitä, että Romania <rii solminut ase­levon
Neu(voatoUit<m kanssa.
" J a silten tuili''rf<)kuun 30. päivä.
Olimme^UosnLvovtn libisipuolella,
Premysiin edustalla. En tiedä enää,
kuka minulle toi uutisen siitä, että
oli ottanut vastaan Banska Bystri-can
Vap^n Radicm tiedonannon,
jonika mukaan Slovakiassa oli alka­nut
kansannousu. Muistan, miten
suurella riemulla ensimmäfeen
(shekkosilo>vafkialaise& ann^akun-nan
jäsenet ottivat vastaan t&n|n
uutisen.
Onnittelimme ennen -kaikkea slo-vakkeaa,
mutta myös toisiamme.
Ilonkyyneletkään ehrät fnuittmteet^
Jmmtus, eiLitahtdout loppua lain­kaan.
Samanaikaisesti tulimme kui-tfenilcin
myös tietokiksi siitä, että
edessämone oli radkas j a vastuun­alainen
tehtävä rientää^ mahdoUi-simanan
iiopeasti ^Slovakian kansan-inoiisun
-avulbi^ Saatoimme kun^itella
miten raivoten Hitler-faaiEtit olivat
p^p^iii^Vi^htumaan ia mUMsia
^•'^^"^^••'^^^asi^ttaisivat yastupt^roaan
kansaa; FHa(tkä-itler
saattaisi.diyisioor
^fAlJfahduftaa ve|«en^^ j^^^^
kansannousun. Täss$ t i -
»i^aati koko ensi|mnäinen
«tshekl^ovaikialainen armeijakun­ta
päästä lentoteitse Slovakiaan ja
^ujciqt^uk^ sipne lasikuvarjoilla
void&is«^n nialidoH^mjmah tehok­kaasti
olla apuna meidän alueemme
vapauttamisessa.'.
Neufvostoammeijalla ei tuolloin
kuitenkaan oUut raittävästi teknisiä
materiaalia käytettäväksi tSban tar­koitukseen
jia mteidän suunnitelmam
me toteuttamiseen. Jo dlokuun 31
pnä vieraili TshekScosiovakiän Mos­kovan
lähettiläs Z. Fierlinger y\ir
dessä Ifcenradli Pikan kanssa ko­missaari
A , J . Vj^öiiskin hjonä ja
selosti hänelle tilaunetta Slovakias­sa.
Hän selitti kyBormyksen olevan
koko kansakuntaa koskevasta toi­minnasta,
Jolla oli itakananaj presi­denttimme
ja haUituksemme tayväk-
Byminen, (ja pyysi. afnia asetoinxi-tun
tshekkosiliovakiaaaisen armeijan
kä(y tettävissä' Slovakian"" kansannou­suin
aikana 50,000 — 60,000 mies­tä.
N«tsien allkuperäiaen alkoraus kUr
kistaia kansianntfusii' Iniilnien pSiväii
ku^ui^a <>^k^äui^:t^^
sa rkOTOep,kiHikfflBden.aian ja i i e la
,sen j ä l k i^ gäl kaukaisme-vuoristo.
,'alu€!ilip/'-^pen ^ ^ ^ s A . P t ^ { i : ^ T \ ,
'setiduiHe,- yji 15,0^,.sloväkialaista
'y^^i3ii^\^\^\^^^ säilytti­vät
aJu^ieis^, neuyostoaraiedjan saa-
•pumij^ee^ s^iäkka^'|'J ' ~"
Merkiittäyäox. tohtäv^{i Slovakian
kamsannousussa suorittivat' kommu­nistit.
He olivat sen^johdossa ja he"
kuuluivat partisaaniyksikköjen tais-iteiluvalmiimipiin
jäseniin. Slovakian
kansannousun aikana, elokuun 29.
pnä 1944, tuli kommunistisesta puo­lueesta
ensimmäisen /kerran halli­tuspuolue
meriän valtiomme alueel­la.
Banska Bystnoassa samoin kuin
koiko vapauttiittiQla alueeUa ottivat
kansan vallanikumouikselliset elimet
— Slovakian kansaMisneuvosto ja
kansalliskoimiteat —-käsiinsä vallan
ja muodosthrat kansandemokraattia
sen- valtiomuodon peinistan;
Slovakian k<ansannousvl'la oli en­simmäisestä
päiväsdä lähtien valta­va
merkitys Tshekkoslovakian uu­delle
lujifttumiselle. Uutinen siitä,
että slovakit olivat itse iTihtyneet
taisteluun fasistisen hallitusjärjes­telmän
tuhoamiseksi ja yhtenäisen
Tshekkoslovakian tasavallan uudis­tamiseksi,
nostatti böömiläisillä alu-eil
la suurta innostui^ ja johti voit-tan>
aan sen epäiluulon, jota Myn-chenin
sopimuksen jäUceen oli kan-sakun-
tismme keskuuteen kylvetty.
Vaikka K. H. Framk oli antanut
määräyksen siitä etiä jokainen yri­tys
ylittää nidan Määrin ja Slovakin
rajalla rankaistiin kuolemalla ja
MIHIN O N HÄVINNYT
URHEILU-UUTISET?
Silloin kun Vapaus Vielä < i l ­mestyi,
3-päiväisenä oli. urheilu-ötö''
kohtalaisen" i hirvär mutta
heti sen. jälkeen kun Vapaus
muutettiin 2-päiväisek8i: sen ur­heiluosasto
hävisi melkein ole^
mattomiin. , ,
''' 'Missähän'' l i ^ e ö Vlkä ?"'Önko
siellä' tpimituksessa yhä edelleen
työV^ nikdulä.Jrai |>nka[n)|d.ilmas-sa
laKatJCÖ urtfcilemäBfe V M
~ Kuluneen kesän aikana on. V a ­paudessa
nähty hyvin vähän r a -
vaiikka hän mestauttikin suuren mää
rän tshekkiläisiä isänmaanystäviä,
siintyi elo-, syys- ja lokakuussa sa­toja
varsin nuoria tshekkejä vapau-tftulle
alueelle j a liittyi .siellä pai--
tisaani- tai sotilasyksikköihin. Kan-sannaujun
yksikköihin ilmoittautui
myöä lukuisia tshekkejä, jotka joko
asu ivat Slovakiassa tai jotka natsi-laiseiL
miehitysviranomaiset olivat
siirtäneet sinne pakikotyöjiön. . . S a ­malla
on ikuvaavaa, että: myqs pal­jon
Neuvostoliittolaisissa koulutuk­sensa
saaneita tshekkejä ja .slovaik-keja_.
saapui.:: Slovakiaan taistellak-ta-
ja kenttäurÄeilUn; 'tuloksia.
•Ehkä tätä seikkaa ei- tavalliset
"ei-urheilijat" huomaa,jmutta us-'
kon, että kyllä vanhat urheilu­veteraanit,
kuten allekirjoittanut­kin,
huomaavat sen. iSe tekee
muuten Kyviri tympäisevän vai­kutuksen-
kun-aukaisee lehden
keskisivun ja näkee ettei olekaan'
iBitä^ff «utisift/urheilumaailmas-'
ta. Tämä on tapahtunut hyvin!
useasti töyiän kesän ajkana. E n
)fedä miJä tästä ajattelee toiset
entiset urheilijat, mutta allekir-'
ioittaneen toivomus 6lisi, että
tämä asia korjataan aivan "lähi­tulevaisuudessa.
T. I. Ristimäki. ^
K I I T O S A S I A L L I S E S TA
H M O M A U T U K S E S T Ä •
Urheilu - uutisten suppeuden
pääsyynä on ollut postipalvelun
kehnous, .jonka johdosta urheilu-;
tiedot pn .saatu kymmenpäiväisel-lä
j a sitäkin pidemmällä "par­ralla''
rumistettuina j a toisena
syynä on pihit sairastapauksista'
tohtunui: työ^oimapuute. Yrite­tään
saada parempia urheiluosas­toja
tästä eteenpäin. — Toimitus.
Työnpäivänä farmarien yhteistoimintaa pa­rantaa
yhteiscfcsi hyväksi.
Nyt järjestettävissä työnpäi-
Vanhojen perinteiden mukaisesti on lehteminie tämanpäi- väjiihJissa, todetaan: ja tuomi-väinenntimero
omistettu Työnpäivän kunniaksi Yhdysvallois- taan se kun YhdysvalitaJn halli-sa
ja Canadassa vietetään Työnipäivää syyskuun tus ei ole kaikista lupauksis-maanantadna.
Täkäläiset kansalaisemme tutevatammaittiyh- taan huolimatta vieiläikään lo-distysliikkeen
jäseninä ja työväen toiminnan kannaiJtajina pettamit hyökkäyssotaansa
osallistumaan syyskuun 1 päivänä ^maaniamrtaina) järjestettä- pientä- mutta urheata Vietna-viin
työpäivän Imliknieisiin, juhluiin ja kokoi&si^^^^ , min kansaa vastaan. Ganadaft
Vapaus puolestaan haltiaa tänä työnpäiväaiä kiittää luki- työnpäiväjuhlissa tullaan esit-joitaan
ja kannattajiaan siitä hyvästä atvusta ja tuesta, mitä tämään vaaljimtliksia, että Ca-lehtemme
on kuluneen vuoden aikaoia saanut kannaitukses^ nadan pitää lopettaa aseideh
•ta, mitä ilman ei lehtemme olisi voinut yhä suurenevia vai- myynnim Yhdysvalloille Vietr
•keuksiaan voittaa. Samalla kiitämme sydämeilllflesti tämän namissa käytettäväksi ja liitto
juhlanumeron avustajia, asiamiehiä ja ^ i s i a . kirjeenvaihtajia, hallitulksen tuliisi entistä päät-tervehdyaten
aähetföjiä ja (rnniit^. ' .tävätnijiin liittyä siliheaxmäail-
Työnpäävän juhlinta /tapahtuu € a n a 4 Ä VänJii^ati pclrii^' s miahlatajuiseen rauhanliikkee-teideni
muovaamissa uomissa: Juhlintaan kiuuluueloisat^paraar seen, mikÄ yhdesrö aimef<ikka-tit
soittokuntineen jä xc^sxcioiä^mxDM&isfa^ laisten parhadmmiston karissa
marssijatyttöineen; ja suuret (fcpkoulkset, misöä puhutaan ny- vaatii Wadhingtonia lope
kyhetfceh tilanteesta ja 'sen työväeAllkkfecfflöMäiK^talj!^ ^mafcuJiVietnäiTi(iin södain, tuotta-tehtävistä.
^. . ,^ .j f maan anaiait ja hittolaistensa ase
Toisaalta jokainen työnpäivä on kuitenkin erikoiiiien, sillä' voimat pois Vietnam^ suos
vaihtufvat olosuhteet antavat ileimamsa niön |uhliii^i<sillt i k l ^ ^ ' siihen,, että viÄiaini-työväenliilkkeen
tehtävillekin. ,' J ^Jafefaavat* vi 1954 Genevessä
Tänä vuonna kiinnitetään työdpädtvän juhlissa orikolshuo- allökii^jöitettm sopi!rmiikls6h pe-mioa
maan Mouskysymyksiin - - vijinMlkkaisiin palkkaliikikei'- rusteella ratkaista 'omat sisäi­siin
j-a lakkoihin, mitä on käyty ja käydään entistä suurem- liset.ongelmansa mijnkään ulko-massa
mittakaavassa kautta mBran; niihin hyöfekäyfeBiin, mitä maisen voiman sekaatotumatta
/kehitellään iiniBaaitiovastaisen taistelun nimissä aanmafctiyh- heidän asioihinsa,
idlstysliikettä vastaan; varsin/klm alueellisesti vadllrtpevaan työt- .«[uölimfttta siitä' missä pult-tömyystilanteeseen,
mikä näyttää pahenevan edeUeen syksyyn teiissa öri maöikiphlssä ja kau-mehniessä,
ja mitä hallitulksen. ns. indOaiatiovostaflnen ohjelma punkissa työnpäivää hyi vie-osaltaan
kitihdyttäS; siihen hyökkäykseen mitä kehitellään 6o- tetääh, ftie uskonime, et^ täkä-fidaailihuollon
alalla vaatimalla eöim. lapsilisien ja vaaihmiden- lädset kansalaisemme osallistu-eläkkeiden
huonontamista sekä yleensä sosiaalihuiollon laa- „ vat niihin yhdos»ä muiden ca-jentamisen
ja paranitiamisen estämistä; fainnarilcn ja'örik)^ nädalaistert työläistä kanssa*
omalla työllään eläviesn/ yehgiä^aiTTftari^n t a i ^ ^ huo- ...-.JSyvp. tyjäjijgäivä^ k^i^lle
jiönetmiseen ja niihin seiikkoihin; miten vedaan työlajia ja kansalaisi^emim!
ai!ueella, nimittäin syyskuun 1. ja
26. pnä 1944. Aseitten puutteesta
kuitenkin johtui, että osa sotilaista
oli jälleen vapautettava palveluk­sesta.
Tästä huolunatta oli uudiste-
Kapkaupunkilainen GO-vuotir
as hammaslääkäri Philip
Blaiberg kuoli äskettiiin
Groote Schuurin sairaalassa
noin 19 kuukautta sen, jäl­keen
kun hänelle oli siirret­ty
erään värillisen miehen
sydän. Hän oli tähänastisista
sydänslirtopotilai.sta kaik­kein
kauemmin elänyt hen­kilö.
seen siellä. Eräs tämän suuren toi­minnan
johtajisita oli Jan Sverma,
joka kaatui Hitler-fasisfteja Vastaa'n
Slovakiassa.
SIovakian kansannousussa - eivät;
taistelleet kuitenkaan vain slovakit
vaan myös muita kansallisuuksia, jv.\
Neuvostoliiton kansalaisia, rankka- ''
laisia, jugoslaaveja, puolalaisia, un­karilaisia
jne., jotka taistehilLatin
osoittivat kansainvälisiä yhtenäi­syyttä
kamppailussa Hitlei-fasismia
vastaan.
Tä«-sä tilaisudusesa haluaisin pa­lauttaa
mieliimme niiden ihmisten
muiston, jotka uhrasivat elämänsä
Slovakiassa vuosina 1944—45 lais-tolussa
kansakuntiemme vapautuk­sen
ja tasaväliämme;*iudelleen|>ej,
nis:amisei^J^pi|jjilesta^jiJlil|pn lyj^i^•
taa yli 10,000 kaatunutta tai kuo'-
liaak&i |,kidfftÄltiia.M'^0,0()|) (n^ttiW
keäkltykteirbill^ faafiattdd, ^-MHuiä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
maisen tshekkoslovakialaisen annei-jakuiinan
sotilasta, jotka kaatuivat
Dukia-splassa fientäessään slovakia­laisten
isänmaanystävien a v i i k s l ."
Slovakian kansannousu, Jonka ^25.
vuosipäivää, juuri vietämme,, mup.-
dfJitui esikuvaksi tasavaltamme uu­delle
oikeudenmukjjiSjElle ,jä,ijestel-,
jn^lte. kahden* liäy&lnttasa^rvoiaeir
kansakunnan, tshekkien ja slovak­kien
valtiona. Slovakian ^ kan^a pn
jo neljännesvuosisadan ajan ilmai.<-
sut oikeutensa itsemääräämiseen ja
omien asioif.ensa ratkaisemiseen
yhteisessä kaltiossamme. Maineik­kaan
kansannousun aikana se osoit­ti
olevansa edistyksellinen, urhea ja
aktiivinen kansa.
Slovakian kansannousun testa­mentti
toteutettiin johdonmukaises­ti
tammikuussa 1968, jolloin kum
prkin kansakuntamme suurenmoisen
uudistusprosessin .kuluessa astui
uudelle .tielle saavuttaakseen ne
ihanteet, jotka olivat myös Slova­kian
kansaoMiousun pei-ustana. . '
Manda Ranta. Vancouver,,
B.C.. täyttää perjantaina elokuun
29 päivänä 73 vuotta.
Aune Liikala, Hearst, Ontario,
täyttää lauantaina elpkuun 30,
päivänä 70 vuotta.
Yiidymme sukulaisten j a tuttar
vienonnentoivotuksiin.
Kcriiifedyn veteenajbn
itetaan
Boston. — Kuulustelut auto-on-h'^
d^|s^urmansa saaneen
nen kuolemanta­pauksen
tutkimiseksi on-määrätty
/jloitettaval^i S.;syyskuuta.
Yleinen syyttäjä Edmund Dinis
ilmoitti, e l l e i ' senaattori Edward
Kennedyä kutsuta kui^lusteluun
todistaj.^iksl.^ '
Kuulustelun' aloittamisesta so-vittiin
Dinisin j a Edgertownin
^:,ujri>jio(istvin|c^ puheelnjohtajan;
James" A. "Boylen 40 jninuuttia
kestäneessä neuvotteluissa. "Me:
yritämme saada mäSritellyksi •
miss Kopcchnen kuolinsyyn", sa­noi
Dinis neuvottelutilaisuuden
jälkeen. Hän ilmoitti edelleen kut
suvansa todistajaksi viitisentoista
ihmistä, mutta ei kuitenkaan Ken­nedyä.
Miss Kopechne kuoli 18.
heinäkuuta, jolloin Kennedyn oh­jaama
auto suistui tieltä veteen
Chappaquiddickin' saarella.. Ken­nedy
ilmoitti olleensa syypää on­nettomuuspaikalta
poistumiseen,
ja hänet tuomittiin kahden kuu­kauden
ehdolliseen vankeusran­gaistukseen.
PÄIVÄN PAKINA
BLAIBERGIN "JATKOELÄMÄSTÄ"
Tähän asti kaikkein kauem­man
elänyt sydänsiirtopotilas
tri Philip Blaiberg kuoli muur
tama päivä sitten.
Tämä valkoihoinen hammas­lääkäri,
joka sai tammikuussa
1968 rotusyrjinnästään huonoon
maineeseen joutuneessa Etelä-
Afrikassa taitavan leikkauksen
perusteella erään tummaihoisen
henkilön sydämen, sai viettää
"jatkoelämää" lähes 20 kuu­kautta.
-Kapkaupungin Groote Schuur
-sairaalaata tiedoitettiin 19 kk.
sitten, että sydämen siirto kuol­leelta
henkilöltä sydänvian
vuoksi melko heikossa tilassa
olleelle Blaibergille kesti viiti-.^
sen tuntia, ja että tämän leik­kauksen
suoritti t r i Christian
N. Barnard kumppaneineen.
Tätä ennen oli t r i Barnard
suorittanut maailman ensimmäl
sen sydänsiirron joulukuun 3 p.
53-vuotiaaUe Louis VVashkans-kylle,
joka eli vain 18 päivää.
Blaibergin kuolemasta j a sii­hen
liittyvistä seikoista keskus­tellaan
melko varmuudella aika
paljon. Esimerkkinä mainitta­koon,
että Vatikaanin lehti rien­si
pian hänen kuolemansa jäl­keen
"todistamaan", että "tur­haa
on potkia tutkainta vas­taan"
vaikka lehti joutuikin
myöntämään, että tieteelllatä
tutkimus- ja kokeilutyötä tul­laan
edelleen jatkamaan myös
lääketieteen alalla.
Pian tri Blaibergin onnistu­neen
loikkauksen jälkeen eräs
canadalalnen sydänkirurgi, 44-
vuotias tri J , Callaghan, lei­masi
sydänsiirrot yleensä ennen
aikaisiksi toimenpiteiksi. Hän
vetosi siihen, ettei eläimillekään
tehtyjä sydänsiirtoja ole saatu
onnistumaan ja sanoi: "Siksi
kunnes voimme lajitella solut
ja proteinit . . . on epätoden-mukaista
suorittaa teknisiä k o r
keiluja elävillä ihmisillä."
Tri Callaghan sanoi silloin,
että tästä leikkauksesta maail­man
ympäri levinnyt tieto tu­lee
herättämään turhia toiveita
miljoonille ihmisille. Hän ennus­ti
että Blaiberg kuolee 14 vuo­rokauden
kuluitoa:.'^ 'f S' < ; \
Kirjoittaen ensimniäisen sy-piti
kuitenkin varmana, että
vielä koittaa aika, jolloin kye­tään
suori ttamaan sydänsi irto ja
jopa eläimiltä ihmisille, ja että
ennen pitkää kyetään korvaa­maan
vioittunut sydän tekosy-dämellä.
Nyt jälestäpäin on mielen­kiintoista
verrata tämäntapaisia
arvioita tapahtuneisiin tosi­asioihin.
,
Puhuessaan viime maanan­taina
Kapkaupungissa tri Blai­bergin
k u o l e m a ^ tämän " i h -
meleikkauksen suorittanut lää­käri
Jl^arnard sanoi avoimesti,-
siper osui kuitenkin faljon lä­hemmäksi
todellisuutta pidätty­mällä
enoiisteldsta siitä kuinka
kauan sydänsiirtopotilas elää.
Hän esitti ja se on osoittau­tunut
nyt todeksi, että "vielä.
tarvitaan paljon tutkimuksia:
kudosten ja elinten siirrossa",^
ja totesi lopuksi- varniana seik-,
kana, että vielä koittaa kuiten-;
kin aika, jolloin kyetään suorit­tamaan
.sydänsiirtoja jopa eläi-;
miltä ihmisille j a että kehitys!
kulkee ennen > pitkään niin'
kauaksi, että vioittunut sydän
voidaan korvata tekosydämel-:
lä.
Joissakin piireissä on vieläkin
esitetty arveluja siitä, että "kan
nattavatko" sydänsiirrot kun .
huomioidaan, että kinakin Y h -
dy_syalloissa sellainen leikkaus
maksaa arviolta $50,000, j a että
.Vett4^trt\ ?lay?fi^n » M n i ä f \ :öydtl?öiirtopptilaan\ ;' hoidossa
käsi "vieraan" sydämenäiheut- tarvitaan paljon^hyvien lääkä-dänsiirron
i f ^ ^ M t o Pf^%rA^?M^H9\?W^\?ft/^^^c' (W rien, tolqUckpjen ja sairaanhoi-misestä,
h^osföinttofainen^'' tifede ^ e?^iteJ-Vfää'lÖytäil^H kef-^' - täjieri ' l i k k a . " _
spesialisti, tri Michael Tsentsi- noa siihen, että saataisiin eli- Mutta jos asiaa kysyttäisiin
per esitti paljon ,,myönteisem- ,, miatö vastaanottamaan vieraita esimerkiksi tri Blaibergilta niin
män arvion sydänsiirtojen mer­kityksestä
yleensä.'' • != >
Ensimmäisen sydäpsiirtppoti-
Inan kuolemasta puhuen tri
Tsentsiper palaiutti mieleen, et­tei
leikkauksen suorittajilla o l ­lut
tilaisuutta tutkia sen parem
min sydämen "lahjoittajan"
kuin sen vastaanottajankaan
kaikkia terveydellisiä seikkoja
jne.
Hän sanoi lääkärien suoritta­neen
"erikoisen onnistuneesti"
sydämen siirron "kykenemättii
kuitenkaan vielä torjumaaii i h ­miselimistön
vastusta vieraita
kudoksia vastaan".
On selvääi kirjoitti tri Tsent-kudoksia
esimerkiksi sydänsiir-
••>'. von muodossa. • i
.I'Mutta!', sanoi tri Barnard,
"jos minulla olisi sopiva poti­las
j a sydämen lahjoittaja, mi­nä
olisin valmis suorittamaan
uuden leikkauksen tänään."
Yllämainittu canadalalnen
(ja neuvostoliittolainen) lätikä-,
rl oli siis perusasiassa oikeassa.
Canadalalnen lääkäri Callaghan
antoi kuitenkin kokonaan epä­onnistuneen
arvion eli ennus­tuksen
siitä kuinka kauan tri
Blaiberg voi leikkauksen jäl­keen
elää. Hän "nntol" elinal-hän
sanoisi varmaan, että leik­kaus
kannatti ainakin hänen
kojidaltaan, sillä hän: sai naut-"
tia elämästä Vielä toista vuot­ta!
Ja jos se "kannatti" t r i
Blaibergin kohdalta, niin se voi
"kananttaa" jonkun toisen koh­dalta
ehkä vielä paremmin.
Kysymys on lääketieteellises­tä
kehityksestä ja ilman kokei-v
luja, pettymyksiä j a epäonnis­tumisia
ei tuskin voida sillä­kään
alalla eteenpäin päästä.
Se että sydänaiirtopotilaat
ovat miltei kaikki kuolleet, sii- •
hen, kun potilaan elimistö klel->
täytyy ottamasta vaataan vie-.
kaa vain 14 vuorokautta. Tosi faiita sydäntä, ei suinkaan mer-siper,
etta vielä tarvitaan laajo- .asiassa Blaiberg eli y l i 19 ,kuu- kitsc sitä, etteikö tätlekin,pui-'
ja tutkimuksia^ ^ _^ mallo löydetä joslms'ratkaisua.'
dosten j a etTnten lIHirTössX'?Ito ' ' KeuVdstotiiltptulhlBl^^ "*^*'^'*'^'*^*ltifö8äkbura,