Vapaus, October 29, 1959

              ' f
V A P A U S TelephonesiBus, Office OS. 4-4264;
Edltorläl Office OS. 4-4265. Manager
addi-essr-Box JB9, Sudbui7,'PntSffio.
^t/rgan.» j oi,, -.j; iiiHjsn --(i/anEiuians. &-rs-*
fcablishedn^NoyvrJe, : i
säsÄsecloiadI clääs'im^
Transla«6n free of charge.' ^
;;öffice Department. 'Ottawa; - Pub-
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd;, ät 100-102
Elm St. VV., Sudbury, Ont., Canada.
jYhdysyanöis» : ? l f ^
Suomessa: ' 1 vk.'9.50 9 kk. 6.25
levätj"^jättelevat-mistä puhuvat.
Kuten tkdetään,Sudburyn yliopiston yhteyteen
tetun "lisäkkeen" (extension) professorit, joiden rtiairiostet-tunä
ylpeytenä pn se, että he ovat palvelleet Yhdysv;altain
ulkoministeriöä .(valtiosihteeristöä) eri puolUla maailmaa,
ovat sekaantuneet ennen tuntemattomalla tavalla Mine-Mill
unionin paikallisosaston sisäisiin asioihin. Näiden korkeasti
oppineiden professorien mielestä heille on annettu jostakin
korkeammalta taholta valtuudet "ratkaista" tämän seudun
ongelmat niin, ettei työläisillä ja muilla pikkuihmisiUä ole
mitään ajattelemisen vaivaa, kuten professor^ Boudreau on
kaikessa "yaatimättomuudessaan" itse selittänyt. Professori
Boudreau kutsui omakätisesti allekirjoittalnällaan kirjeellä
"opetuslapsiaan" kokoukseen, missä sanotaan nimitetyn oi-keistosuunnän
johtokunnan ehdokkaat viimeistä piirtoa myö­ten!
Professori Boudreau pitää puheita ja luennolta avoi­mesti
julistaen, iettä hänellä on muka oikeus ja velvollisuus
antaa kauko-ohjausta kaivosmiesten uniolle — ehkä sen vuok­si
kun Incon canadalaisen toiminnan johtaja mr. Parker on
yksi hänen esimiehensä — paikallisen yliopiston korkeimman
hallinnon jäsen, eli yksi yliopiston kuvernööreistä!
Näin julkeata sekaantumista minkään ammattiyhdistyk­sen
sisäisiin asioihin emme ole vuosikymmeniin nähiieet. Se
on aiheuttanut jo laajakantoista suuttumusta nikkeliteolli-siiuden
työläisten keskuudessa.
'. ,* . * • *
Mutta huonoa asiaa on ilmeisesti ajettava huonoilla asi­oilla
loppuun asti. Niinpä paikallinen päivälehti kertoi pro­fessori
Boudreaun turAi^autuneen jo "ulkomaalaisten" syrjin­nän
lietsomiseenkin. Mainitun uutistiedon mUkaan profes­sori
Boudreau oli puhunut sunnuntai-iltana Sacred Heart-
Collegessä ja hyökännyt siellä tapansa mukaan kaivosmies­ten
union kansallista johtoa vastaan. Selvää tietenkin on,
että kaivosmiesten union kansallinen johto el kaipaa meidän
puolustustamme. He tuntuvat pärjäävän väittelyssä aika
hyvin korkeasti oppineiden professorienkin kanssa, yaikka
heille ei anneta siihen mainosmahdollisuutta, initä arvon
professorit saavat näköradion, radion ja päivälehden välityk­sellä!
Täm.än paikkakunnan "demokraattiseen elämänta­paan"
näyttää kuuluvan sellainen komento, että suuryhtiöi­den
karkeistyötä tekeville suuruuksille annetaan kaikki pro-pagandamahdollisuudet,
mutta heidän hyökkäystensä uhreil-lerei
änrietä juuri lainkaan vastauksien mahdollisuutta!
, Mutta vaikka tarkoitteiksemme ei olekaan sekaantua pro­fessori
Boudreaun ja Mine-Mill unionin, väliseen kiistaan
sellaisenaan, niin me haluamme kuitenkin esittää mahdolli­simman
Voimakkaan protestin .arvon professorin "ulkomaa-laisvastaisista"
hyökkäilyistä. Mainitun uutistiedon mukaan
professori Boudreau oli muun. ohella ja lisäksi syyttänyt mr.
Harvey Murphyä (Mine-Mill union yhtä varapresidenttiä)
siitä, että hän "ei ole canadalainen".. Samassa tilaisuudessa
oli arvon profespri sanut samankaltaista sivustatukea: erääl­tä
toiselta pahujalta (mr. Poirier), joka oli "syyttänyt". Nels
Thibaultia siitä, että hän "puhuu sujuvasti puolankieltä".
Mainittakoon vielä, että professori Boudreau antoi hyväksy­misensä
tällekin "ulkomaalaisvastaiselle" törkeydelle koska
hänen ei kerrota esittäneen mitään vastaväitteitä, siitä!
Tässä yhteydessä on kysymys päljosta muusta, kuin jöis­täkin,
yksilöistä, .Jos har. Murphy on tehnyt "rikoksen" siinä
että "hän ei ole canadalainen", kuten professori Boudreau
sanoo, ja jos mr.Thibault tekee "rikoksen" siinä, että hän
osaa puhua sujuvasti puolankieltä,- kuten arvon professorin
henki^^stävä sanoo, niin se tarkoittaa sitä, että kaikkien "ul-
;komaalaista" alkuperää olevien työläisten ja imion jäsenien
pitäisi hävetä kansallista alkuperäänsä—-että vaikka ulko­maalainen
alkuperä ei olisikaan synti^ niin rikollisuutta se
kuitenkin lähentelee! ^
, Me uskomme, että valtaosa Mine-Mill. union jäsenistä
tuomitsee tällaisen rotu- ja kansalaisuusvainoon. tähtäävän
paheellisen., propagandan huolimatta lainkaan siitä, mistä
niaailmanösasto .he tai heidän esivanhempansa ovat tänne
tulleet.
-Sivumennen sanoenv^professoriBo&reauja hänen ope­tuslastensa
ulkoraaalaisvastaiset mielenpurkaukset voivat se-littää
senkin, miksi heidän nimittämässäänmr. Gillisin jöh- :
tamassa johtokunnan ehdokaslistassa ei ole yhtään ainoata
suomalaista —-jota vastoin union rivijäsenten nimittämässä
mr. Thibaultin johtamassa ehdokaslistassa on yksi meidän­kin
kansalaisemme, Copper Cliffin tienoilla.kasvanut ja usei­ta
vuosia Lbckerbyssa asunut mr. Elmer Laakso.
Professorin "teoriafLovat harmaita, mutta ne näyttävät
johtavan käytännöllisiin toimenpiteisiin. . —
Starissa selostettiin professorin'>a-mella
eri mantereella hän on saa­nut
tietää, että Sudbury on saavut­tanut
maineen i kommunistisen: tbi-
. minnan'' keskuspaikkana: Canadassä".
Suidbury on käuäh ollut tunnettu
maailman : i [ i i l^ mut-taiiköka>
o^
laisesta ipaineestä
burylaisille tämä Ueto'tuU yllät-täen,
virsinkin keiska täällä ole
milloin Yalittu kominuhisteja
yleisiin tehtäyii kuten koululauta­kuntaan,
valtuusmiehiksi, lainlaäti-jakUnnan
edustajiksi tai liittoval­tion
edustajiksi. Heidän lukumää­ränsä
on pieni eikä kukaan ollut
siitä tiietoirien, että Sudburyn kom­munistit
olisivat saaneet mainetta
maailmanmitassa.
Professori Boudreau perustelee
ihmeellikä havaintoaan sillä, että
hänellä oli tilaisuus puhella erään
puolalaisen kommunistin kanssa,
joka olr jäsenenä YKn Indokiinan
välir auhansopimuksen vai vontako-missiossa.
Näin ollen voimmekin
olettaa, että Boudreaun suuri väi­tös
Sudburyn maineesta perustuu-kn
totuuteen! Ainakin pormestari
Fabbro luottaa siihen.
Puhuessaan lokakuun 9 pnä noin
8,000 henkilölle, jotka olivat ko-kokoontUneet
Sudburyn luistinra­dalle
kun siellä avattiin katolik-kien
sosiaalisen toiminnan konfe­renssi,
mr. Fabbro laajensi Boud­reaun
lausuntoa sanomalla: "Sud­buryn
kerrotaan olevan tunnetuin
kommunistien pesäkepaikka koko
Amerikan mantereella". Professori
oli tyytyväinen siihen kun hän sai
Sudburysta Canadan kommunistien
keskuspaikan. Pormestari oli kui­tenkin
vaatinut oikeutta tehdä sii­tä
Amerikan mannerta kästtävän
keskuspaikan — mikä sinänsä on
anteeksiannettavaa nurkkapatriotis­mia
pormestarilta.
Siitä lähtien kun professori Boud­reau
tuli Sudburyyn puolitoista
vuotta sitten, hän on jatkuvasti pu­hunut,
mutta aina samasta asiasta.
Hän on puhunut korkeakoulujen
oppilaille, opettajien ja lasten van­hempien
yhdistyksille, kalolikki-kirkön
ryhmille, kansalaisyhdistyk-sille
ja luennoinut näköradiossakin.
Miksi? .
Tämä hyvin valistettu professori
selostaa asian näin: "Yliopisto ei
ole täyttänyt velvollisuuksiaan en­nenkuin
se on RATKAISSUT ne
ongelmat, joissa sen alueen paikal­linen
väestö joutuu elämään."
Pankaa tuo asia merkille. Yliopis­to
ei aio opettaa ihmisiä niin että
kaisiit.>. ;Toisin' sanoen, 'yliopiston
päätarkoituksena on itullasellaisek^
si aiktiiviseksi' tekijäksi, joka oikai­see
sen niitä se pitää yhteiskunnal­lisesti
vääränä, i
!^: Mikä on suuriV vaara: Sudburyssa?
Puhuessaanv^herranehtooIIisilla pro
fMsori Boudröäii kiinnitti huomiota
Mine: Millyosasto; 598:n^vaaleihin:
"Kahden kuukauden sisällä SudbU-j:
yssa^toimitetaahwaaliti;^N
olemaan tärkeäironät o tämän yhdys­kunnan:
tUleva^uudeile kuin kun-lialliset,
lainlaatijäkUnn^ tai liit­tovaltion
vaalit. Silloin; hähdääh mi­hin
kristityt pystyvät Sudburyssa.
Se tulee olemaan viimeinen mah­dollisuus:"
_
Osoittaakseen, ettei him rajoita
toimintaansa yksiiiioinaan puheisiin
vään on samalla tekojen mies, pro­fessori
on ottanut käsiinsä presi­dentti
Gillisin ja hänen ryhmänsä
johtamisen uniossa. Hän kutsui
henkilökohtaisesti sen kokouksen,
missä lokakuun 4 pnä nimitettiin
Gillisin ehdokkaat ja laadittiin hä­nen
ohjelmansa St. Josephin sairaa­lan
sairaanhoitajattarien asunnossa.
Mikähän kannustaa tätä harvinais­ta
professoria?
Sudburyn yliopiston historia kiin­nostaa
varmasti kaikkia. S^ alkoi
toimia yliopisto-collegena vuonna
1913 jä se tunnettiin nimellä Sac-red-
Heart College ja se oli jesuiit­tojen
johdon alaisuudessa. Yli nel­jänkymmenen
vuoden ajan se pal­veli
vaatimattomasti opetiiksen alal­la.
Yhtäkkiä vuonna 1957 siitä teh­tiin
täydellinen yliopisto. Kaikissa
yliopiston johtokunnan paikoissa
ovat edelleen jesuiitat, mutta sen­sijaan
yliopiston kuvernöörien lau­takunnassa
on nyt viisi protestant­tista
teollisuuden edustajaa, joiden
joukossa on mm. Ralph D. Parker,
joka toimii Incon varapresidenttinä
ja yhtiön canadalaisen toiminnan
johtajana.
Yliopiston uutena presidenttinä
toimii pappi, very reyerend Emil
Bouvier, S.J., M.A-, Ph D.. joka otti
tehtävän vastaan vähän yli vuosi
sitten. Mr. Bouvrier tunnetaan var­sin
hyvin Quebecissa katolikkien
opettajana, joka omaksuu korpora­tiivisia
Mussolinin ajatuksia. Hän oli
Maurice Duplessisin ystävä ja hä­nen
arvellaan olleen eräänä johto-tekijänä
siinä kuh liberaalimiclincn
arkkipiispa Charbonneau ajettiin
maanpakoon British Columbiaan
sen jälkeen kun hän noin kymme­nen
vuotta sitten asbesti lakon aika­na
omaksui hyvin humanistisen
kannan.
Sudburyn yliopiston presidentti
on myös kirjoittanut useampia kir­joja
ja julkaisuja, jpi.ssa on käsi­telty
työväenasioita. Hänen; ajatuk-hen
union virallisessa;^lehdessä. On
kerrottUj että juuri siitä syystä kos­ka
hän omaksui niin työväenvas-taisia
ajatuksia Bouvierin oli vih­doin
^läMetjtayäp
opistosta^ mi$sa {hän antoi- neUvÖ-j
aan j uiiiri GathöliC; Syndiincätes työ­läisille.
Ennenkuin hän tuli SUdburyyh
Boiiyier oli' YK;h ;palyeluksessa
USA:n yaltioisihteeristo
nä, Ön muuteiii| inidei^^
huomioida s f t e t t ä^ viime ^
Washingtphista lähetettiin niaksut-ta;
5,000 taloustiedettä käsittelevää
kirjaa Sudburyn yiiojpistölle.
Presidentti Bouvierin pääapuläi"
seha on tietysti professori -Boud­reau,
joka myös on pälyellut Y K -
ssa amerikkalaisten edustajana.
On ehkä tarpeetonta sanoa, mut­ta
Sudburyn yliopiston päätehtävä­nä
on tällä kertaa lisäosasto, jonka
tärkeimpänä maineen lähteenä on
n.s. "johtajakurssit". Näiden kurs­sien
tarkoituksena pitäisi olla opet­taa
työtätekeville miehille ja nai­sille
demokraattisen johdon tehtä­vät,
mutta todellisuudessa ne anta­vat
professori Boudreaulle tilaisuu­den
sekaantua Mine Mill osasto
598: n asioihin.
Boudreau laulelee nyt niitä samo­ja
kommunisminvastaisia lauluja,
joita incon Ralph Parker viserteli
= • .Myöskin" oh mielenkiintoista .huo-,
; mioida, että.noin 60 tai 65 prosent­tia
Sudburyn alueen väestöstä on
katolikkeja — ja suurin osa heistä
.pn; Cäiiääan'ranskalaisi^
; Ien; BbUyierin ja ;B6iiäi^^
; ieminen tehtäväänsä ei tapahtunut
:;yähingösiMi.vf .-^
Ei voidi lainkaan, väheksyävsitä
vaaraa, joka; cm Incioii työläisten ja
Sudbui:yn väestön edessä .ktin inco
aikoo laajentaa tuotantoaan kol­manneksella
uusien laitoksien avul­la
Pöhjois-Manitobassa.. Eivät SUd-buryn
yliopiston presidentti Bou­vierin
ajatukset työväenliikkeestä
eikä professori Boudreaun antama
kehityksen jaksoihin.v' Kun jokin
vaihe lähestyy loppuaan ja töinen
alkaa, olemme kuin myrskyävällä
merellä.lKeski-iän kriisi on täysin
ryhtä hämmentävä kuin paljon mai­nostettu
kehitysiän kriisi, mutta
siitäJ^^imhiÄäa^ ettei,
yleiensä ynimärretäkään s^n
van, JOKAISEN; elämään: Näyttää
siltä kuin pyrlttäisiiiiväh^^
tätä kriisiä tai nimittämään sitä
vain "vaihdevuosiksi", kun itse asi­assa
on kysymys paljon laajemmis­ta
asioista, jotka taas haastavat
hylättävä' se erittäin erehdj^yS
uniojOhto kykene aseistamaan sud-.^ sopeutumiskykymme toi-burylaisia
työläisiä taistelussa ame^. . . — kui„\eski-rikkalaisten
omistaman yhtiön In­con
työstäerottamisia vastaan ja
eläkesuunnitelmieh puolesta jos yh­tiö
vähentää työläisiääh Sudburys­sa-
, ; \
Tämä ja ainoastaan tämä selittää
sen salavehkeilyn mitä Sudburyssa
nyt harjoitetaan opetustoiminnan
nimissä. Ja juuri siitä ovat työläi­set
pääsemässä selville marraskuun
17 päivänä pidettävien union vaa­lien
yhteydessä.
POMMIKONE MAKSAA
PAINONSA KULLASSA
Moskova. — (SIB) — Kilpava­rustelu
vetää koko maailman mi­tassa
yli 100 miljoonaa m'estä
pois rakentavasta rauhan työstä,
toteaa Pravdan toimittaja N. Ar-kadjev
artikkelissaan, jossa hän
käsittelee Neuvostoliiton teke­män
aseistar.isuntaesityksen
merkitystä.
— Aseistukseen haaskataan ny­kyisin
todella mielikuvitukselli­sen
suurta summia. Presidentti
Eisenhower myönsi taannoin, et­tä
USAn hallitus maksaa erinäi -
sistä pommikonemallcista yhtä
paljon kuin niiden paino kultaa
maksaisi. Amefikkalainen pom­mikone
B-58 painaa 47,000 nau­laa
ja maksaa noin 27 miljoonaa
dollaria, joten yksi naula lento­koneen
painoa maksaa 568 dolla­ria.
Kullan hinta on 560 dollaria
naula.
Maailman vuotuiset sotilasmenot
ovat viime vuosina yliltärieet 100
miljardin dollarin rajan. Näillä Va-
Lännen tiedemiehet:
N-liiton Lunikin suorittama
suursaavutus
Jätettäköön Kuuba rauhaan
Sauren Rahan suuri.ssa päivälehdissä on kirkuvin otsi­koin
koetettu antaa vallankumousjohtajasta, pääministeri
Fidol Castrosta sellainen kuva, että hän lietsoo miltei pa­huuttaan
"yhdysvaltalaisvastaista" mielialaa maassaan.
Tämä on verrattavissa siihen jos jotakuta syytettäisiin
siitä, ettei,hän rauhallisena kansalaisena»anna ilkityönteki-jäin
mellastella omas.sa asunnossaan!
Tosiasia on, että Yhdysvaltain toimesta on sekaannuttu
kerrassaan tuomittavalla tavalla Kuuban sisäisiin -asioihin.
Sieltä on annetjtu enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauk­sia,
että jos Kuuban hallitus ei anna amerikkalaiselle suur­pääomalle
erikoisoikeuksia Kuuban" luonnonresurssien ja
kansan edelleen riistämisessä niin siitä tulee tupen rapinat.
Yhdysvalloissa on' järjestetty erikoisia noitajahtikuulustelu-ja,
missä on lietsottu vihamielisyyttä Kuuban nykyistä halli­tusta
vastaan. Kuubasta paenneet poliittiset'pakolaiset ovat
saaneet siellä vapaasti rellastella ja heidän'törkeyksistään
on mainostettu 'kovapaineisesli sekä radion jaTV:n että sa­nomalehdistön
välityksellä. • ' ^
Tiedemiehet yleensä ja erikoisesti
avaruustutkimuksiin kiintyneet tiede­miehet
ovat Ihaillen kiittäneet Neu­vostoliiton
Lunik III suorittamaa
kuun takaosan valokuvausta Ja sitä
tieteellistä suursaavutusta, mitä . se
avaruustutkimuksen alalla edustaa.
Lontoosta, Washingtonista ja muista
länsimaiden pääkaupungeista, kuten
sosialistisestakin maailmanosasta, on
tapahtuman johdosta annettu ylitse­vuotavia
tunnustuksen sanoja nea-vostotieteen
saavutuksista.
Julkaisemme oheelltsena canada­laisen
tiedenaisen, Toronton yliopis­ton
tähtitieteen professorin, tri Helen
Sawyer: Hogg'in mielenkiintoisen jos­kin
ehkä hieman yksipuolisen kirjoi-tuk-
sen tästä tapahtumasta:
Tämä on sellainen päivä, jota mo­net
tähtitieteiUjät eivät odotta-neei
koskaan näkevänsä—- miellä
kuohuttava päivä jolloin saamme
katsella valokuvlä~lmun; piilossa ol­leesta
puolesta.
Nyt on Kuuban hallitus vi­rallisesti
syyttänyt, että Yhdys-valoista
käsin on järjestetty
lentoteitse erikoisia: ''lentoleh-tihyökkäyksiä"
Kuuban kau­punkeihin,
ja FBIn toimesta on
myönnetty, että kuubalaispako-lainen.
maj. Pedro Diaz Lanz
on johtanut näitä propaganda-hyökkäyksiä.
Selvää myös on,
että Yhdysvalloista ei järjeste­tä,
minkäänlaista naapurimaan
alueen loukkauksia, jos Setä
Samuli et sitä halua, eikä sulje
silmiään tosiasiain edessä. Maa--
ilman yleinen mielipide on kuir
tenkin horjumatta'pikkukanso-:
jen itse määrämisoikeuksien
puolella ~ ja se tarkoittaa
myös sitä, että Kuuballakin on
oikeus järjestää omat asiansa
omien kansallisetujensa vaati­malla
tavalla tarvitsematta pe­lätä
Yhdysvaltain sekaantu­mista,
asioihinsa. I
Neuvostoliiton julkaifemat valoku­vat
anta:vat meille ensimmäisen nä­köalan
kuun siitä osasta, mikä ei näy
maahan. Ne (kuvat) liittyvät sie­västi
kuun siihen osaan, mika on
meille tuttu.
Kuvan vasemmalla puolella on
merkattuna, ja selvästi nahtavaria,
selaisct tutut muodostumat kum
Knisi-meri ja Hedelmällisyyden me­ri.
Tähtitieteilijä saa selvästi kum­man
ja epätavallisen tunteen verra­tessaan
Neuvostoliiton kuvia tunnet­tuun
kuun karttaan ja havaitessaan
siitä miten uudet kuvat kulkevat
kuun aikaisemmm kuvattujen o.sien
reunaa pitkin.
Neuvostoliiton kuuvalokuvat tulivat
neuvostotiedemiesten antamiUfi nimil-,
la varustettuina. Huomatuin paikka
kuun plilossaolevalla puolella on ko­konsa
ja muotonsa puolesta verratta­vissa
Kriisin mereen ja se on saanut
nimen !'Moskovan meri''. Tämän me­ren-
eräs lahti on saanut "Tähtitietei­lijän
lahti" nimen. Aikooko Neuvos­toliitto
laskea joskus sinne • tähtitie-'
teilijöitään?
Suurhi osa (piilossa olleen kuu-osan)
nimistä, on venäläisiä; esimer­kiksi
kraatereille on annettu 18. vuo­sisadan
kuuluisan venäläisen tiede­miehen
Lomonosovin ja 19; vuosisa­dan
rakettltledemiehen Tziolokov.s-'
kyn nimet, mutta myös ranskalaiseiv
Itedemiehen, Joliot-Curien nimi on
annettu eräälle kraatcrille.
Piilossa olleen kuuosan kaikille
huomatuille: muodostumile.merillCj
kraatereille ja vuorille, on annettu
nimet. . Yhden vuorlstojonon nimeksi
on annettu Sovetsky vuoristo.
IVIiliin me menemme tästä? I l y - '
vin järkilnnyttävä ajatus on se,
että Neuvostoliitto on edistynyt
Icaikkein pidemmälle avaruustutki-mulcsessa..
Neuvostoliitto lähetti
maapalloa kiertämään enKimmäi-sen
Sputnikin lokakuun 4 pnä 1957.:
Neuvostoliitto suoritti ensimmäisen
:menestyksellisen : kuulaskun viime
kuussa. Ja nyt Neuvostoliitto on
suorittanut ensimmäisen kiertomat­kan
kuun lähettyville ja sieltä ta­kaisin,
mikä teko vaatii suurin!»
: tckniUstä ' taitoa ja avaruustieteen-.
tuntemusta tähän mennessä.
Mikä tulee olemaan heidän (neu­vostoliittolaisten)
seuraava askel? Lä­hettävätkö
nc. sinne tietoja kokoavia
lauteita jotka valittavat naita tietoja
takaisin maahan? Tai laskevatko he.
kuuhun ihmLsen — vielapa ennenkuin
on kehitetty menetelmä turvalista ta-kai.
sintuloa varten?
Mika tahan.sa onkaan seuraava as­kel,
meidän on hyvä muistaa, että
Neuvostoliitto on nyt saavuttanut
kaksi niustä kolmesta edellytyksestä,
joiden pGiusteclla voidaan vaatia oi­keutta
taivaankappaleeseen avaruus-lahi
pcriLsteclla. Neuvastoliitto on
Insikcniit lippiin.sa kuhun. Se on nyt
tuottanut kartan kuun: tähän asti
tuntcmatomista osi.sla. Vain kolma.s
edellyty."; on enää saavuttamatta ^
ihmisen lasku kuuhun.
roiila VO täisiin rakentaa vuosittain
10 miljoonaa kotia, 50,000 koulua ja
10,000 sairaalaa. Täydellinen a-ceistariisunta
auttaisi selvittämään
asuntopulan jo lähivuosina kaikis­sa
maissa, se avaisi suunnattoman
laajat mahdollisuudet tieteeUis;ten
ja teknillisten suunnitelmien to­teuttamiselle.
Kirjoittaja viittaa läns*maissa
esitettyihn arveluihin, että täydel­linen
aseistariisunta johtaisi väistä­mättömästi
taloudellisiin vaikeuk­siin
monissa kap-talistisissa mais­sa
ja jatkaa:
Todellisuudersa kilpavarustelu
on vain omiaan sekottamaan vielä­kin
solmuisemmaksi kapitalististen
valtioiden taloudellisten ja yhteis­kunnallisten
rist'riitojen vyyhden;
Se pienentää väestön tuloja^ saat­taa
finanssiasiat sekasortoon, kiih­dyttää
inflaatiota, Icaventaa koti­maisia
ja ulkojnaan markkinoita.
Sotilasmenojen poistamisesta va­pautuvilla
varoilla päästäisiin laa­jentamaan
valtavasti siviilituotan­toa
ja rakennustoimintaa.
Maailman rauhantahtoinen ylei­nen
mielipide toivoo, että YKn
yleiskokous asettuu kannattamaan
Neuvostoliiton ehdotuksia, jotka
osottavat parhaan keinon uuden
sodan estämiseen, lopettaa Arkad-jev
kirjoituksensa.
TODISTUS
Työnjohtaja ; tmaankaivaustyö-maällä):
"Luulöteko te. että olette
sopiva näin kovaan työhön?"
"Työnetsijä: "Weil, eräät maamme
parhaimmat tuomarit ovat tulleet
sellaiseen tulokseen."
El MIKA.^N IHME
Muuan skotlantalninen matkailija
saapui Pyhaan maahan Genesaretin
järven rannalle. Rannalla hän tapa­si
soutajan, jolta han kysyi oliko, tär
ma sama jarvi, jonka pintaa pitkin
Vapahtaja aikomaan käveli. Saa­tuaan
myöntävän "vastauksen skotti
tiedusteli mita venemlc"; tahtoisi
matka.sta järven yli. : ;
- r Kaksikymmentä dollaria; :
— Kerrassaan nylkyrlmälnen hin­ta.
Nyt ei inmua ihmetytä rlainkaan,
etta Va pahta ja käveli järven yli.
rnintaan vuosia ennen kuin keski
iän pääasialliset ruiimiilliset muu­tokset
ilmenevät.
Kun lumous haihtuu, käy ilmei­seksi
hiiksi meidän kaikkien on
jouduttava "keski-iän kriisiin", jos
vain objektiivisesti katselemme ih­miselämän
kulkua. Ensimmäinen
laaja elämänvaihe on kasvamista
ja kehittymistä. Sitten seuraa kau­si,
jossa oman paikan saavuttami­nen
yhteiskunnassa on elämän joh­totähtenä
ja päämääränä; ammatil­liset
saavutukset, avioliitto, per­heen
perustaminen, aseman hank­kiminen,
täysikasvuisen elämän
mahdollisuuksien tu^tkiminen, ^nämä
kaikki pitävät vallassaan täysiä
työn vuosiamme. Mutta ennemmin
tai myöhemmin se, mikä näytti tut­kimusten
ja pyrkimysten kaukai­selta
päämäärältä, tulee jokapäiväi­seksi
tottumukseksi. Me olemme
päässeet päämäärään tai siltä aina­kin
näyttää yleisten mittapuiden
mukaan. Tästä lähtien tiedämme ko­kemuksen
perusteella melko pal­jon
siitä, mikä meitä seuraavan
mutkan takana odottaa. Ja se taas
näyttää usein yksitoikoiselta.
"Tiedän että minun pitäisi pila
onnellinen", valitti ^-vuotias kol­men
lapsen äiti, "mutta elämä on
minusta oikeastaan aika ikävää. Mi­tä
lieneekin edessä ensi viikolla,
kaikki se on tapahtunut jo vaikka
kuinka monta, kertaa aikaisemmin
miltei samalla tavoin". Siinäpä se!
Asioiden alkuaan suoma viehätys
häipyy.
Samaan aikaan kun kokemusten
kirkkain loisto on ilmeisesti him­mennyt,
ei elämää nähdä enää nuo­ruuden
silmien valossa. Aika kii­tää
ohi kuin pikajunan ikkunoista
nähdyt maisemat. Liitä tähän rduu-tokseen
se hämmentävä ajatus, et­tä
"pakenemaan päästetyt teot jää­vät
iäksi suorittamatta", ja vielä Ii­saksi
tunne vähenevästä persoonal­lisuuden
arvosta, jonka ehkä mo­net,
erityisesti naiset, kokevat täs­sä
elämänvaiheessa, ja siinä ovat­kin
jo muuttuneen elämänkats(>^
muksen ainekset — sitähän keski-iän
kriisi todellisuudessa jiiuri on­kin.
•
pian kuin he a^^c^
tä, meillä ei ole jäljellä muilta kuin
muistot, pahoittelu jä laskiera e l S i f ll
mänkaari. Elämä onrtarkoitettuako^ 4
konaiseksi; jokaisella vaiheella du
oma äirvonsa^ rikkaiitehsa :r'ja •'J5täi^ii||
koltuksensa. Oikein eletty elämS' - /
ammentaa jokaisesta vaiheestaäiai':^^
täydet kokemuksejt.. ^
Tämä johtaakin toiseeni pääirojh^-'^
taan uudelleeQ asennoitumisessain-:
me — pn aryipitaya iiudesta|m, mi^^
tä elämässä löydämme ilon ja tyy-f
dytyksen. NuoreUfe ihmiselle mer|r
kitsee TOIMIMINEN ,&aet ^
kuin OLEMINEN. Myöhemmin jär^
jejstys vaihtuu: toiminta on edel-'
leeri tärkeätä, mutta se siirtyy toi­selle
sijalle, taustaksi. Ihmiset oVat
usein valmistumattomia tähän muur
tokseen. Kiireisihä työn yuosinaihv
me meillä on^ taipumus kehittä^
kiihkeästi joitakin puolia itsestäijqi;
me ja laiminlyödä toiset. Tämä
liian suppeaksi muovautunut itse
ei pysty palvelemaan meitä hyvin
ollessamme keski-ikäisiä, .koska\:
"oleminen" vaatii hyvin paljon
enemmän kuin nuoruudessa on
välttämätöntä tai mahdollistakaan.
Siksi keski-iän vuodet tulisi käyt­tää
joidenki uusien värikkäideii säi­keiden
liittämiseen persoonallisuu­den
kudokseen.
Kolmas olennainen asia on oikea
sopeutuminen aikaan. jEnhimillinen .
elämänkaari on lyhyt osa isyyttä.
Se houkuttelee pitämään kiirettä,,
mutta kaikki yritykset sovittaa e l ä"
mään enemmän kuin siihen mahtuu '
turmelevat elämän rytmin erityi->
sesti keski-iässä. On parempi elää
yksi elämä kunnolla. Me tarvitsem'
me filosofisia näkemyksiä päästäk-r.
semme sopusointuun ajan kanssa:
ja voidakseniune rauhallisesti luoda
katseemme väheneviin vupsiimme.
Mutta jos tähän pääsemme, ypim-'
m# jatkuvasti oppia iloitsemaan ny­kyisyydestä
ja odottamaan tulevai-sillittä.
Kuulumme kaikkv ihmiskun­taan
ja kun opimme näkemään it­semme
sen osana^ osaamme kautta
elämän ennakolta iloita tiilevista
vuosista. Se on onnellisen ja imeli-.
pahasta vapaan keski-iän salaisuus
Vanhenevalla viljelijällä, joka huo­lellisesti
valitsee paikJan istuttaak-seen
nuoren puun ja hoitaa sitä
rakastaen, vaikka tietääkin ettei
milloinkaan saa nauttia täysikas-yuisen
puun varjossa istuiiiisesta,
pn oikea elämänasenne. Meidän pie­ni
elämämme ön pian kulunut lop­puun,
mutta ihmihen elää ikiiiSestL
SateenkaarivoOeivät
Kokonainen valkea leipä .
samasuuruinen tummaleipä
voita '
hienonnettua juustoa
voileipämakkaraa
sinappia
luumuja
lohta
suolaa
pippuria
Valkea ja tumma leipä kuoritaan
kokonaisina ja leikataan pohjan
suuntaan ohuiksi levyiksi. Levyt
sivellään kummaltakin puolelta
runsaasti voilla. Ne ladotaan vuo­rotellen
päällekkäin, niin että joka
toinen kerros on vaalea ja joka toi\ voita* jUustoa ja hiukan sinappia.;
m
nen tumma. Kerroksien väliin pan­naan
hienonnettua juustoa, sinap­pia,
voileipämakkaraa^ keitettyjä ja
hienonnettuja luumuja, hienonnetr
tua lohta, suolaa ja pippuria. Kun -
kaikki ainekset on pantu kerroksien
väliin, pannaan leipien ympärille^
kostea pyyhe ja leiville pannaan
paino. Seuraavana päivänä leika­taan
leivät poikittain viipaleiksi te­rävällä
veitsellä niin että saadaan
j uovikkaita voileipiä. Voileivät ta­soitellaan
nyt sopivan 'muotoisiksi.
Voileivät voi myöskin valmistaa sir
ten, että niiden väliin ei panna
muuta kuin silakkaa tai persiljaa.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Hallowe'en illan vietosta
— Miten -pitäisi :: valmistautua
Hallowe'en illan viettoon, kysyi ää­ni
puheliniit.sc?
— Totta puhuen, tässäkin asiassa
on aukko • sivistykscssämme,:: myön-siinine
me, s=llä''misus hoitaa meil­läkin^
tällaiset kysymykset: hankkii
tarpeelliset makeiset ja muut pik-kuiierkut,
millä hyvitetään niitä
nokin.^iiunaisla: ; pieniä : rasavillejä,
jotka saavat rohkaistuksi luontoan­sa
niin paljon, että vierailevat pi­meän
tullen lähinaapureissa — ja
hiton paljon sitä nuorta kaartia
tuntuu olevankin."
lIallowe'en, jota vietetään aina
lokakuun viimeisenä päivänä;: on
vissinlainen :,pyhimysten:.päivä. 'Si­nä
iltana liikkuu kuulema kaiken-läiski
noitia ja pahoja henkiä. Ai­kaisemman
pidettiin turvallisuudel­le
vaarall isena; jos :Hallowe'enilta-^
na oli yksin kadulla tui kylätiellä
— ju siksi kaiketi lapset kulkevat
"kestitse tai kepponen" vierailulla.
Ja ainakin aikuiset ovat ;:vieläkin
Hallo\ve'en iltana m'icluimmin si­sällä
kuin menevät uTos.
Jaa", että miksikö tällaisia naami-ais-
iloitteluja järjestetään?
Mene ja tiedä! Mutta pitäen
mielessä'- sitä.kuinka antautumuk-
•sellisesti ja 'SuuVella .päättäväisy^^
della nuori kaarti osallistuu miltei
sylivauvasta lähtien " Hallowe'en
viettoon; meistä tuntuu, että tämä
tapa-• on täällä Y juurtunut suureen
kansaan ainakin yhtä lujasti kuin
on esimerkiksi 'laskiaistiistain viet­to
juurtunut suomalaisiin, ja ku-ten;;
tiedetään;Auvnhanajan laskijais-juhliin
liittyi myös kaikenlaisia tai­komisia
karjan ja viljan menesty­miseksi.
Silloin ennusteltiin tule­vaisuuden
kohtaloita -ja: niin edes­päin.
Tältä pohjaltu katsoen voimme
kaiketi siis pitää yksimielisesti so- imst
Hm
vittuna, että "Hallowe'en" vietto
on tämän maan nuorelle polvelle
yhtärakas, läheinen ja tärkeä kuin
on esim^ laskiaistiistai suomalaisil­le.
Mitä ta,as tulee alussa esitettyyn
kysymykseen Hallowe'en valmiste­luun
nähden? niin tässä yhteydessä
on kä.ytettävissämme Ontarion
Turvallisuusneuvoston antamia eri-koisohjeita.
Selvää nimittäin on,
että tuskin mikään olisi sen hirve­ämpää
kuin se, että Tluoren-väen
viaton, joskin toisinaan vallaton
huvittelu johtaisi sanokaamme ta­paturmaan
tai tapaturmaiseen kuo­lemaan.
Toisin sanoen, mikäli vanhempien
ihmisten täytyy sinä iltana ulkona
liikkua, varsinkin autoilijain täy­tyy^
olla moninkerroin -varovaisem­pia,
etteivät aja lasten päälle. Jau­koissa
kulkevista lapsista voi joku
äkkiä hypätä auton eteen 1 tai joku
heistä voidaan tarkoittamatta tyr-kätäkin
auton felle. Lapset eivät
ole koskaan vallan yhtä varovaisia
kuin me vanhemmat, mutta Hallo-we'en
iltana ne voivat olla tavallis­ta
varomattomämpia.
Toisaalta vanhemmilla on syytä
terottaa lasten mieliin turvallisuus-^
seikkoja. Tummat, yksiväriset vaat-teet
ovat vaarall'sia varsinkin pi­meänä
yöi^ä. Tässä on mainitun
liiton turvallisuusohjeita Hallor
we'en iltaa varten:
1. Pitäkää porstuassa valoa jotta,
vierailevat lapset eivät putoa tai
kompastu pimeässä. —
2. -Viekää takapihalta "romut"
poispse välttää; kepposten tekoa ja
lisää lasten turvallisuutta. ^ ^
3. Jos teillä on koua, pitäkää se
sidottuna. — _
4. Vaaleitten. ja värillisten vaat-;
teiden avulla autoilijat näkevät pa-.
remmin lapset. Hyvä on jos pw«
naan lasten vaatteisiin valossa hoh­tavaa
liimanauhaa (fluorescent
tape). ' . .
5 Nuoren kaartin nakyväisyys
on tavallista huonompia: heidän
naamioittensa takia. Tämäkin on
pidettävä mielessä. • Muuten on hy­vä
jos vanhemmat rohkaisevat lap^y
siaan tekemään- omat näamarins^;!^'
No, mitäpä tässä osaa muuta sa-v
noa kun toivottaa nuorelle väelle
hauskaa HaIIowe'en juhlintaa ja:
totta puhuen, hauskaa on meillä
vanhemmillakin-vastaanottaa nSitS
"peloittavia" vieriaita joita -täytyy
hyyitellä ikkunain saippuoimista ja
muita kepposia vfilttääksemm&^
— Känsäkoura..