Vapaus, June 12, 1924

              fc
Sivu 4 Torstaina, kesäkuun 12 p. — Tlmr^ June 12
k
i
K A P A H S
ffgTif'**" «nom»l»i*en työväestön äänenkan»tt«j», ilmev
tn Sudburyssa. Ont.. jok» tiisiai, torjui j» laoanUi.
ONNI SAAKI
Vasuava
AEVO VAAEA
Toimitusap alainen
V A P A U S
( L i b e r t y ) „ ^ „ u
The only orKan of Fjnnisn Workers m Canada. Pub-
Uphed in Sudbtiry. Ont., every Tueaday, Tbureday and
Baturday.
Adv^tising rates 40c per col. inch. Minimum char«e
for ajngle jnsertion 75c. i>iscount on standing advertise-ment.
The Vapaus is ite best advertising medium among
the Finnish PeopJe in Cariada.
TILAUSHLNNAT:
Canadaan yksi vk. UM, puoli vk. $2.25. kolme kk.
•1.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yndysvaltoinin ja Suomeen, yksi rk. $5.50. puoli vk,
13.00 ja koime i£k.*1.75. . _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aaiäinieaien joilla on takaukset. ____
ilmoiushuiu kerrar. julaistuista ilmotuksista 40c
palsutuumalta. Suurista ilinotuksisia sekä iimotukaista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. K.uo!oilmotuk?et $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
fl.OO kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntyniäilmotukset $1.00 kerta, Ha-lutaantieto-
ja osoteiJmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kgrtaa. Tilapäisilmotuksista pitää_raha_8ejirata_jriuka
< c = =
Registered at the Post Office Department. Ottawa,
ns second ciass matter. •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3,
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildini?
Lorne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont. ]
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
.T. V, KANMASTO. L'".kkeenhrtitaja.
Punaiset kortit
Toisessa paikassa lehteämme on julaistuna katsaiis
äsken aletnsla punaisen koriin ryntäyksestä. Syventy­kää
siihen.
Työväenliikkeeseen ilmenee arkojen varrella välttä­mättä
toimia, jotka tuntuvat niin pokapäiväisiltä, että
jäsenistö ei kiinnitä niihin erikoisempaa huomiota. Ne
sivuutetaan useinkin vain juoksevina, muodollisina asi­oina.
Punasen kortin hyökkäystä lehtemme levittämiseksi
ci ole aijottu tällaiseksi muotoasiaksi. Sen kautta on
tarkotettu suorittaa kappale mitä hyödyllisintä työtä
meidän luokkalalsteluliikkeessämme. Osastoissamme ja
puoluetoiminnassamme on toimia, joihin läheskään
kaikki jäsenet ja työväenliikkeen ystävät syystä taikka
toisesta eivät ole tilaisuudessa ottamaan osaa. Punai­sen
kortin ryntäys sen sijaan tarjoaa suurille joukoille
tilaisuuden toimia, vieläpä tehdä mitä hedelmöittävin
palvelus yhteisen asiamme edistämiseksi.
\ M e emme halua tämän ryntäyksen yhteydessä vedota
erikoisennmin puoluevelvollisuuksiin, sillä jg/kainen vä-hä'nkin
järjestön mukana ollut tietää, eUä meidän
ilman muuta on jokaisessa tilaisuudessa tehtävä ennen
kaikkea sitä, mikä koituu asiamme yhteiseksi hyväksi.
Monet meistä myöskin itsessään hyvin tuntevat, että on
kulunut pitkiä ailfoja kun ei ole'tullut tehtyä, jäsenmak­sujen
suorittamista lu'kuunottamalla, niin mitään luok-kataisteluliikkeenune
edistämiseksi. Punaisen . kortin
ryntäyksessä on tilaisuus korvata mahdollisia laimin­lyöntejä
ja se myöskin tarjoaa luonnostaan toimeliail­le
tovereillemme uusia toiminnan mahdollisuuksia.
S i i s punaisen 'kortin ryntäys heti alussa rivakkaan
käyntiin. Lähestykäämme oikein joukkovoimalla niitä,
jotka eivät vielä ole lehtemme tilaajia. Tehkäämme
kenttäjuhlissamme ja osastojemme tilaisuuksissa, kuin
myösklth työmailla j a k a i k k i a l l a Punaisen kortin levit­tämisestä
oikein joukkoliikkeen suurrynnistys.^
Ranskan hdlHu^syn^
~ On hurskasta harhaluuloa — kirjoittaa Tukholman
Politiken — luulla, että pelkkä Poincaren katoaminen
meilcitsisi uuden ajan alkamista 'Ranskan politiikassa.
Muodostipa ministeristönent. sosialisti Briand, vasem-mistoporvari
Herriot taikka ios.-dem.- miljonääri Leon
Blum, l i i i n on varmaa, että Ranskan imperialistinen po­l
i t i i k k a on huomenna oleva yhtä karvaa eilisen kans­sa.
Yaalikamppailii ei siis merkinnyt järjcstelmäii
vaan henkilömuutosta. Mielenkiintoisinta on meille
kuitenkin nähdä miten vallasta j a sen ihanuudesta käy'
tävässä taistelussa vasemmistpblokin eri ryhmien kes
ken vasemmistojohtajat ähisevät hiki hatussa saadak
seen osansa porvarillisen hallitsemisen autuudesta.
«Neljä vuotta olen minä ahertanut vasemmi-stohlokki-ihanteeni
hyväksi, nyt on tämä ihanne voittanut ja minä
olen valmis tunnustamaan sen johdonmukaiset seurauk­set
ja jakamaan vastuun hallitusvallasta radikaalien
kanssa», julistaa yksi Ranskan sosialidemokratian tun­netuimmista
johtajista, Paul Boncour. Hänellä on kiirei
valtaan, tuolla nuorella asianajajalla, j a hänen kans­saan
monilla muilla. Mutta Leon Blum on monisyi-sempi
herra turvautuen toiseen taktiikkaan. Hän m i e l ii
toistaiseksi turvata radikaaleille vain sosialidemokraat­tien
tuen. Ministerisosialismikysymystä näet käsilel-
Jäan Randuin sosialidemokraattien kongressissa kesä­kuun
alussa, jolloin t^dään päätös hallituskokoomuk-sesta.
Tehtiinpä kongressissa millainen päätös tahan­sa,
n i i n ovat sosialidemokraatit y-iitäkaikki tiukasti kyt­ketyt
vasemmistoblokkiin. Vain yksi ainoä Ranskan
parlamenttipuolueista on vapaa ja itsenäinen ja voi
toimia ilman, että sitä sitoisi mikään iblokkivelvollisuus
taikka keskinäiset lupaukset. Tämä on kommunisti­puolue.
Sen 30 edustajaa uudessa kamarissa ovat a i ­noat^
parlamenttaarikot, jotka voivat esteeltömästi ja
vapaasti esiintyä työtätekevän kansan puolesta, ainoat,
jotka voivat lausua proletaarisen tuomion vallassaole-vain
luokkain imperialistisista pyrkimyksistä j a väki-valiapolitiikasta
sisään- j a u l o s p ä i n .M
Mainarit ja terästyöläiset politii­kassa
Nrna Scotian hiilenkaivajain äänenkannattajassa
Maritime Labor Heraldissa on julistus Canadan työ­väenpuolueen
Cape Bretonin piirijärjestön konventio-nin
kokoontumisesta tämän kuun 2'i päivänä. Tuos­sa
konventionissa tulevat olemaan eduitettuina alueen
niin hyvin taloudellisesti kuin valtiollisestikin järjes­tyneet
työläiset. Konventioni»sa esille tulevana tär­keimpänä
kys>Tnyksenä mainitaan ehdokkaiden nimit­täminen
seuraavia maakuntavaaleja varten.
Labor Herald puolestaan kehottaa kaivosmiehiä ja
heidän unioitaan huolehtimaan, että ne tulevat ole­maan
mahdollisimman tarkoin edustettuna tuossa kon-ventionissa.
Työläisten täytyy oppia ottamaan osaa politiik­kaan.
Tämä on yhtä välttämätöntä ja vieläkin velvoit­tavampaa
unioihin kuuluville työläisille kuin niistä
ulkona oleville. Luokkataistelu vaatii politiikkaa niin
tähdellisesti, että on rikollista jäädä työläisten siitä
syrjään. •
Viimeisissä vaaleissa olivat Cape Bretonin työläi­set
jo mukana vaalitaistelussa ja vain hädin tuskin
onnistui porvarien säilyttää asemansa. Häviötään pe«
läten ovat he nyt jo pitäneet keskenään neuvotteluja
muodostaakseen yhteisen rintaman työläisiä vastaan.
Monet eri por\'ariryhmien johtavat politiikot ovat i l ­maisseet
halunsa haudata keskenäiset erimielisyytensä
siinä ymmärryksessä, että kaikkien porvaripuolueiden
voimat on seuraavissa vaaleissa keskitettävä nousevan
työväenpuolueen kukistamiseksi.
Kun kaivosmiehet, terästyöläiset ja muiden alojen
työläiset nyt valmistautuvat vaalitaisteluun, ei se ta­pahdu
jonkun epämääräisen teorian vuoksi, vaan joka­päiväisen
luokkataistelun takia. Taloudellisten jär
jestöjensä rakentamisessa ovat Nova Scotian työläise;
yleensä päässeet jo melko pitkälle. Nyt heidän on
ryhdyttävä vahvistamaan valtiollista voimaansa, jonka
tarpeen he oyal äskeisten lakkotaistelujensa yhteydes­sä
monta kertaa niin kipeästi tunteneet. Vain talou
dellisesti ja valtioUisesti järjestynyt- työväestö vasta
kykenee tehoisasti käymään taistelua riistäjäluokkaa
vastaan. Toivokaamme Nova Scotian työläisten vai
tiollisen puolueen rakentamistyölle hyvää menestystä.
"Mitkä ovat teidän mie­likirjanne?"
Tällä otsakkeel'
la julkaisi äsket­täin
Verner Sö­derström
Osake­yhtiö
kilpailun 75
koti- ja ulkomai­sen
romaanin ar-
V o järjestyksestä
yleisön _ suosiossa.
Kotimaisista ro-maaneista
kilpailivat ensi sijasta
Topeliuksen <Välskärin kertomuk­set"
ja Linnankosken "Laulu tuli­punaisesta
kukasta". Äänten las­kun
loppuessa "Välskärit" kuiten­kin
tuliv voittajaksi. Kotimaisten
romaanien järjestys tuli seuraavak­si:
1 Topelius: "Välskärin k ^ o -
muksia" (2,191 ääntä), 2 Linnan­koski:
"Laulu Tulipunaisesta kukas­ta"
(2,128 ä.), 3. Juhani Aho:
"Rautatie" (691 ä.), 4. Juhani Aho:
<Muistatko?> (568 ä.), ja 5 Ester
Stählberg: "Sunnuntai" (249 ä.).
Kuten näkyy jakaantuu yleisön
suosio sellaisten teosten kesken,
jotka yleisesti tunnustetaan suo­malaisen
kirjalisuuden arvokkaim­piin
kuupviksi.
Käännösromaanien
kaupassa v, 1906 maksettiin 3,000
puntaa kolmesta hänen muistikir­jastaan,
joissa on ensimäiset luon­nokset
eräisiin hänen spnoihinsa
sekä eräitä muita muistiinpanoja.
' —:_o
L W. W. liiton suoma­laisia
pomoja
Hajottajain tekopeliä
L W. W liiton piireissä yritetään lyödä mynttiä s i l ­lä,
kun Yhdysvaltain hiilenkaivajain järjestön päävi
rasto ei ole ryhtynyt avustamaan rahallisesti lakossa
olevien hiilenkaivajain taistelua Albertassa. Kun Unit
ed Mine Workers järjestön patavanhoillinen johto on
kieltäytynyt käyttämästä emäjäi^jestön kassaa lakko-taisleluh
rahastamiseksi, pitävät i,w,w: liittolaiset sitä
selvänä syynä, minkä vuoksi mainarien olisi luovutta­va
järjestöstään ja liityttävä L W. W. liittoon.
Mutta kuka on koskaan kuullut tai kokenut, että
L W, W, liitto kykenisi kassastaan avustamaan edes
muutamiin ..kymmeniin nousevaa lakkolaisten joukkoa?
E i kukaan. Se e i välitä edes etukäteen luiolehtiakaan
siitä, että lakkoon ryhdyttäessä voitaisiin edes jossain
määrin luottaa omiin raha-apuihin. Tämäh järjestön
johtajien selityksien mukaan kuiinon kkossa ei koskaan
lakkokassoja tarvitakaan. Siitä hiiolimatta joutuu se
kuitenkin jokaisen lakon julistamaan siinä mielessä,
että jos lakosta tuleei/ tosi, käännytään muiden joko
taloudellisesti tai valtioUisesti järjestyneiden työläisten
puoleen. Ja ulkopuoliset työläiset ovat järjestään ra­hastaneet
kaikki tärkeimmät L W . W , liiton nimessä
käydyt lakkotaistelut.
Luokkatietoinen työväestö käsittää, että rahan voi­malla
ei lopputingassa voida lakkotaisteluita käydä.
Siinä tarvitaan ennen kaikkea tiiviisti j a tehoisasti jär­jestyneitä
työläisjoukkoja. Mutta kokemus myöskin
toteaa, että hyvästikin järjestynyt joukko ei aina kä­denkäänteessä
voita vaatimuksiaan, vaan joutuu sitkei-siin
taisteluihin työnantajain järjestöjen julistamia sul­kuja
tai hyökkäyksiä vastaan. Lakkolaisille käy vält­tämättömäksi
tulla toimeen-jonkun aikaa järjestöjen
lakkokassoilla taikka tilapäisavustuksillä. Ja meidän
lakkofcassammekin osottautuvat tehoisiksi kun ne käy­tetään
'hyvin .järjestyneen lakkolaisjoukon tukemiseksi.
Vain tässä ymmärryksessä luottavat luokkatietoiset työ­läiset
lakkokasspihin.
Vanhoillisista vioistaan j a ennen kaikkea vanhoilli­sesta
virkakunnastaan huolimatta Amerikan hiilenkai­vajain
järjestö tällaisenaankin on ei ainoastaan mai-näreille
vaan kaikille työläisille suuremmoinen saa­vutus.
Tämä järjestö, jossa niin maan a l l a kuin maan
päälläkin eri työaloilla työskentelevät työläiset aina ko-nemiehiä,
puuseppiä' j a muita pelkästä hiilenkaivosta
ulkona olevia työläisiä ovat järjestyneet samaan uni-oon,
merkitsee jo tällaisenaankin suuremmoista voittoa
industrialistiselle unionismille. Järjestöstä, jossa on
likelle puoli miljoonaa jäsentä, ei voida ajatella niin
kevytmielisesti, että meidän pitäisi se lyödä hajalle
nyt juuri, j o l l o i n sen lopulliset kypsyysajat ovat käsil­lä.
Meidän tärkein velvollisuutemme <jn työskennellä
tämän jäi^jestön edelleen laajentamiseksi j a sen katean-lokannan
edistämiseksi j a rohkaisemiseksi, joka tarkot-laa
tämän suuremmoisen työväeriliitön täydelli^ttä-mistä
köyhälistön luokkataisteluvaatimuksia vastaavaksi
niin taloiidellisissa kuin valtiollisissakin siihteissa.
arvojärjestys
on .seuraava: 1. Forence L. Barclay:
"Rukousnauha" (1,300 ääntä), 2.
Alerandre I)umas: "Kolme musket­tisoturia'-'
(948 ä.), 3. Henryk
Sienkievvicz: "Ado vadis" (839 ä.),
4. Selma Lagerlöf: Qöfta Berlin­i
in taru" (778 ä.) ja 5. Hall Caine:
"Ihmisen herra" (735 ä.),
: o •
Tsarskoje Selo ennen
ja nyt
-^«Tsarskoje Selo», ent. Venäjän
keisariperheen asuinpaikka läheÖ-lä
Pietaria, on nyt muutettu cLe-ningradin
museoksi historiaMisfcen
muistomerkkien säilyttämistä var­ten.
» Sunnuntaisin matkustaa sin­ne
aina kansaa joukottain katsele­maan
keisarivallan aikuisia ihan-nuksia.
Kun samannimiseltä asemalta;
lähtee linnaa kohti ajamaan, >:hä-
'kyy ensimäiseksi Ka^arma TI:n
kuuluisa vaaleanvirheä rokokolin-na,
jossa viimeksi asui leskikeisa­rinna
Maria Feodorowna. «Kiina­laista
siltaa» Jtuillaan puistoon,' jo­ka
on täyjmä temppeleitä, eremi-taseja
ja kunniaporteja ja jossa
Katarina II:n lemmikkikoirien hau­taa
muhkea graniitti pyramidi' •o-sbittaa.
Siellä oh myöskin koko­nainen
kiinalaiskylä pfRRli teatte-reineen,
missä hovilaat tapasivat
näytellä seuranäytelmiään.
•Vihdoin saavutaan <Uudell€ pa­latsille
», jossa viimeinen keisaripa-ri
asui aurimman osan hallitus­kauttansa
ja josta -«Väliaikainen
vallankumoushallitus» heidät lähet-
Joku «Maankiertäjä» Työmiehes-sä
pakinoidessaan pistää eräänlai­sille
aateveljUle seuraavanlaisen
murun huuleen:
Kun i,w,wrläiset työläistovcrit
eivät tykkää, että puhuttaisi L W.
W:n johtajista, koska siinä liik­keessä
ei muka olekaan johtajia,
niin puhukaamme tässä nyt vähän
I. "VV. W:n suomalaisista pomoista,
se ehkä ei loukkaa työläistoverien
korvaa.
Meille tavataan vakuuttaa, että
"1. W, W, on puhtaasti teollisuus-työläisistä
k^okoonpantu järjestö».
Mutta jos luomme pienenkään sil­mäyksen
L W, W:n suomalaisten
pomojen elämänvaiheisiin, niin ha­vaitsemme,
että tuskin' ainoakaan
heistä on aina ollut «puhdas teol-lisuustyöläinen.
»
Ottakaamme esim. Vitikainen.
Tämä veli enää tuskin muistanee,
mitä todellisuudessa on teollisuus-työläisenä
eläminen. Silloin kun
tuplajuu ei hänelle ole tarjonut
«offisimiehen» työtä, on hän taval­lisesti
olliit rakennusurakoitsijana,
siis työnantajana, jolloin ei suin­kaan
ole säästänyt työläistensä
selkänahkaa. Samaa maata miehi­ään
on Kivi- Jussi, Hän on'ollut
«japparina» sekä «poosuna' ja po­jat,
jotka hänelle ovar työskennel­leet,
sanovat, että Jussi kyllä osaa
työläisestä ottaa irti kaiken sen
mikä siitä on otettavissa. Entäs
Korpi-Jussi, tuo tuplajuun suoma­lainen
Jeesus? Hän on entinen lii­kemies,
kändisaksa ja suutarimes­tari
. (nykyään pitäisi Jukan olla
myös jonkunlaisena pifckupoosuna
Detroitissa). Humon on farmari
ja makselee Työväenopistolta far-miaan,
jonne sitten puikahtaa, kun
«teollisuuvessa» alkaa ahtaaksi
käydä.
Siinäpä ne l. W. W:n suomalai­set
pääpomot ovatkin.
Ja jos ottaisimme^ vaivaksemme
ryhtyä tarkastelemaan, eri paikka­kunnilla
olevia l. W. W:n suoma­laisia
pikkupomoja, niin havaitsi­simme
jutun olevan saman heihin-kin
nähden. Esim, Brooklynin, N.
Y.* ja Clevelandin, O., suomalaiset
tuplajuun pikkupomot ovat poik­keuksesta
jorikun-laisia «japparei-ta
», jotka hyvinkin mielellään riis­tävät
toisia työläisiä.
Yksinomainen ja puhdas teoUi-suustySläisyys
on siis suomalaisista
tuplajuulaisista kaukana. Tuntuu-pa
moiiesti siltä kuin tuplajuun
opit parhaiden pystyisivät juuri
sellaisiin työläisiin, • jotka eniten
ajattelevat yksilöllistä itsensä aut­tamista,
jotka eivät jaksa, ajatella,
että luokkana on noustava. 'Tie-jtystikään
ei tämänlainen yksilölli-
Tarkastakaa miten moukarimiehen Pallo
ti Tobolskiin, Palatsissa herättää _
erikoista huomiota harvinaisen ko-' nen itsensä auttamispyrkimys 'öle
koelma perlntoruhtinas Alekseita j ominaista vain tuplajuulaisten kes-
.^f^^y^l kuudessa, vaan esiintyy sitä kaik-
, kialla, ollen se luokkamme suurin
kirous. Mutta tästä kirouksesta ei­vät
suinkaan suomalaiset tuplajuu-läiset
ole vähiten osallisia. Se eh­kä
johtuu siitä, että heissä on ver­rattain
vähän vakiintunutta. teoUi-suustyöväekä.-
Suurinoaa heistä Ön
vielä verrattain myöhään ollut ta­lonpoika
ja kokemus osottaa, että
köyhtynyt talonpoika tai pikkupor­vari
saattaa olla hyvinkin kapinal­linen
jouduttuaan teollisuustyoläi.
seksi, mutta hänen kapinallisuu­tensa
on individualistista laatua,
hän enemmiten uskojo pääsevänsä
^teollisuustyöläisen harmaasta elä­mästä
ulos tai ylös jollakin vippa-konstilla
tai yksilöllisen yritteliäi­syyden
kautta. Tätä idealogiaa
elää vielä hyvin paljon suomalai­sissa
tuplajuulaisissa ja siksi heille
on kauhistus kommunistinen,^ tar­kasti
suimniteltu ja teoreettisesti
selvä, yleismaailmallinen työväen­luokan
luokkanousu ja luokkaval-lan
perustaminen,
. —— —o
Maastamuutto Saksassa
Huono taloudellinen asema on pakoittanut saksä-^
laisia suurin joukoin etsimään parempia elämänmah-dollisuuksia
muista maista. Maastamuuttaneiden luku
nousikin viime vuonna (1923) koriceimmiUeen kuin
siuen vuoden 1892. Siirtolaisten kokonaisluku nim.
oli mainittuna vuonna 115,416, eli jokaista 100,000
asukasta kohden 187. Vuoteen 1922 verraten on l u -
ku kolminkertaistunut.
S a b a n porvaristo, pitää muuten kovaa melua siitä,
että maassa on muka 15 miljoonaa asukasta liikaa.
dellisiä maQIeja Venäjän silloises­ta
armeijasta, laivastosta, akivah-noista,
tehtaista, yleensä ihmetel­tävän
tarkka kuva koko, miasta,
sen elinkeinoista- ja oloista. Kaik­ki
saatiin aikoinaan toimimaan
nappia painamalla.
Aleksanteri IH:n työhuone on
entisessä kunnossaan nähtävänä,
samoin marmorjsaii kelklcaratoi-neen,
jossa Nikolai lapsineen hu­vitteli.
Nähtävyys on myös kel­loseppä
llvan Jurjinin- ihmeellinen
automaattinen kellolaitos, joka
näjrttää. kaikkien maapallon suur­kaupunkien
ajat. Lontoosta Pie­tariin
ja sieltä New Yorkiin.
Lopuksi näytetään pienestä mak
susta palatsin hoviyirkko, tsaarin
rukouskammio ja Rasputinin tuoli.
Matkailijat palaavat sieltä tjryty-väinä.
—• Leningradiin, kertoo eräs
ulkomaalainen matkustaja.
• . •» , • .:
Kortteita kiivain hiii-to
ja
Tunnetun englantilaisen kirja­harvinaisuuksien
keräilijän, maju­ri
Gashellin jälkeen toimitetussa
huutokaupassa maksettiin Shelleyn
kuuluisan runon Aäonaisin^ jonka
hän kirjoitti ystävänsä Keastin
kUoUessa, Pisassa tehdystä ensi-mäisestä
painoksesta kokonaista
2,000 puntaa. Mainittakoon kui­tenkin,
että kirjasen arvoa kohot­tamassa
on oBut ise, että se on
aikoinaan ollut SheUeyn oma kap-;
pale ja siinä on hänen tekemiään
korjauksia. Lisäksi on sen ensi
lehdellä kolme säkeistöä Shelleyn
runosta liemenberance hiukan toi­sessa
muodossa imin- mitä tavaUi-sesti
esiintyy painettuna; toisinto,
on Shelleyn omaa käsialaa.
Shelleyn teokset kuuiuvat muu­ten
nykyään arvokkaimpiin kirja-
Iharvinaisuuksiin. Eräässä huuto-"^
Ylläolevassa kuvassa
näette voimakkaan työ­läisen
iskemässä mou­karillaan.
Kuvan oike­alla
sivustalla on nume-ropylväs
ja sen^ oikeal­la
sivustalla pallo, joka
osottaa miten pajon ai­na
viikon ajalla on
päästy eteenpäin tässä
punakorttiryritäykses-sä.
Ensimäinen viikko
meni hyvin> sillä silloin
sai Vapaus neljätoista
uutta tilaajaa; Tällä
viikolla ei ole päästy
muuta kuin puoleen sii­tä
matkasta mihin vii­me
viikolla päästiin.
Tulos riähkääs on aino­astaan
seitsemän tila­usta.
fettatämähn^
?.V Silti todista väsymis.
ta j a eihän se nyt näin
alussa voisikaan olla
mahdollista. Päinvas-toin
on asia,siten, että
tähän mennessä ei vie­lä^
ole ehditty oikein
päästä edes alkuun­kaan.
Port. Arthurin
toverit olivat hyvin no-peitä,
mutta toiset ei­vät
vielä silloin tietä,
neet mistä on edes ky­symys
ja näin on luon­nollistakin,
että täytyi
tulla välipäätä. Muuten
tässäkin nyt julkaista­vassa
joukossa on taas
sekä tilaajien että ti­lauksen
ottajien nimet
'Tilauksen ottaja. Tilaaja.
Oscar Hill, Port Arthur .....Kalle Mäki, Port Arthur Vk.
Kalle Kylander, Port Arthur, Kalle Ranta, Kivikoski ........ 3 kL
A. Järvi, Larder^Lake .„.„,„;,.....,..,Matti Niemelä, Larder Lake % vk.
A. Järvi, Larder Lake ...,.,.,.....r.;„„ Mätti Saari, Larder Lake .... % vk,
A. Järvi, Larder Lake ....................A. Kääriäinen, Larder Lake % vk,
? .:..;;.,.,..:„.............Mary Kingelin, Toronto vk,
? i . . . , , , , . ; ^ , , . . . . , . . , . . , . . ; . S. 6. Neil, Toronto vk.
Anatole France pu­lassa
ItalialaineiH näytjelmänkirjoittaja
^ario Niccodemi, <Scampolo'n te­kijä,
kertoo seuraavan hauskan
muistelman Anatole. äTtanc^esta:
•Vuonna 1Ö14 tapaan"' hänet
eräänä päavänä Dio de Janeiron
kadulla, hän oK- juuri palannut
esitelmämatkalta .Buenos Aires'is-ta.
Huomasin heti, että häntä pai­noi
joku suuri suru. Hän kulki
miettiväisenä painulöissa.
Kysyin syytä hänen käyttäyty­miseensä..
•
— Niin, sanoi France, tuleni
^uenos Airesista, Olen siellä \ sa­nonut
monta imartelevaa sanaa
Ai^ntinasta. Väitin' ittä argen-tinalaiset
olivat etevin kansa Ete-ä-
Amerikassa. Nyt olen taalla
Näillä tilaajilla nousee
väkipallo jo yli 20 mer­kin.
Mutta ensi katsa­uksen
aikana se var­masti
menee yli viiden­kymmenen
merkin. Sel­laisilla
suurilla paikka­kunnilla
ku:in ovat Tim-mins,
So. Porcupine,
Cobalt, Sault Ste. Ma­rie,^
Sudbury/ Fort Wil­liam,
Gopper Cliff ja
monet muut, ei ole vie­lä
edes aletu rynnäk­köä.
Etenkin Cobält on
paikkakunta, jossa o-saston
jäsenistö on pi­tänyt
jatkuvasti huolta
Vapauden tilaajamää-rän
nostamisesta ja
sieltä odotamme tulos­ta,
jota voidaan pitää
esimerkkinä muihin
paikkakuntiin nähden.
Samalla kertaa voivat
toisten osastojen jäse­net,
etenkin paikka­kunnilla,
jotka ovatCo-baltia
isommat, katsoa
ettei käy siten, että jää­vät
Cobaltista jälkeen.
Allekirjottanut kyllä­kin
on valmis petaa­maan
Cobaltin tove­reitten
puolesta. Ensi
viikolla nähdään miten
asiat ovat kehittyneet
^ Toverillisesti
Katsastaja.
säteilevän auringon, huolettoman
nuoruuden ihanassa maassa enkä
oikein tiedä, mitä minun :.pitäisi sa­noa
kunnon brasilialaisitie sillä si|tä
on vain kaksi päivää, kun nimitin
aigentinaJaisia Etelä^Amerikan
herroiisi ja suurmiehiksi.' - r - Pul­mallinen
-juttu vanhalle Francelle,
ja todella huolen aihetta antava.
—— —a •
Asiain nurja puoli J
Kyynillisyys ei ole mitään; nyky­päivien
omaisuutta. Niitä on oBut
aina henkilöitä, joilla on ollut mm-nio
kyky nähdä asioiden varjopuo­let
Muinais Icreikkalaisesta :. Dio-geneesta
kerrotaan, «ttä hän aina
Ikuletti lyhtyä mokanaan -^^yrittäes-saän
turhaan etsiä rehellistä ihnus-tä.
Häntä pidetään kyynikkojen
varsinaisena kantaisänä. Mutta In­dianapolisissakin,
YhdysvaUoissa, on,
ollut aikoinaan Diogeneen katean»-
tavalla varustettu henkilö, Hami-tussa
kaupungissa ilmestyi kal«i«-
sankymmenta vuotta takapenn
«Locomotfve^-niminen julkaisu, jon­ka
palstoUla on luettavana seuraa­vat
esineiden määrittelyt:
- Vesi: Kirkas neste, jota ^etm
käytettiin juomana. (Ajat
sittemmin muuttuneet) . . . -
Avioliitto: Portti, jonka lapi
nessään'onnellinen rakastaja ja
himonäkemyksensä ja palaa
lisuuteen. _ , ,
'KanneusVVaIo.opillinen»rh^*
ky.
MäaJscntujfn onm'