Vapaus, August 1, 1967

              Sivu 2 Tiistai, elok. l p . ^ Tuesday, Aug. 1, 1967
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
,1
Established Nov. 6, 1917
X O I T O R t W i . E K L U N O :MANA9ER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D jEOITORiAL 6 7 4 - 4 2 6 4
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by V a p am
Publishing'Oo.^Limlted, 100-102 E l m S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
M a i l i n g address: Box 69
AdltfrjJslng ratcs upon application, translatlon free of charge.
Authorlzed assecond class m a i l by the Post Office Department. Ottawa,
; and i o r ^ a y m e n t of postage In cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Qana^assa: 1 v k : $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Mine-Millin yleisäänestyksestä
Tänä torstaina, eldkuun 3 pnä, suoriteitaanCanadaa kä­sittävässä
mittakaavassa kunniakkaasfti kaivosmiesten etuja
puolustaneen ja edlkltäneenMine-Miilin jäsenten yleisäänestys
siitä, ^välksyykö jäsenistö Mine-Millln ja terästyöQäisiten
. iijucn (USW) johdon välisen sopimusluonnoksen näiden unio-oiden
yhdistämiseksi niin* että kaivostyöläiset voivat vapau­tua
keskinäisestä "edustusoikeustaistelusta" ja sen sijaan'
esiintyä yhteisrintamassa kaikkiten työläisten hyväksi suuria
työnantajayhtiöitä vastaan.
Kaikki merkit viittaavat siihen., että yhdistymisehdotus
tulee ylivoimaisen suurella enemmistöllä hyväksytyksi sillä
valistuneina, kokeneina ja vastuuntuntoisina kaivostyöläisinä
Mine-Millin jäsenet yleensä antavat suuren arvon työläisten
yhtenäisyydelle.
Poikkieusasemassa on kuitenkin jossakin määrin Miine-
MillinSudburyn osasto 598, missä tunteet ailahtelevat ym­märrettävistä
syistä vieläikin melko korkealle — nousten ehkä
joissakin tapauksissa terveen harikinnallisuuden yläpuolelle.
Tä<miän kirjoituksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa Mine-
Millin jäsenten ratkaisun itekoon,siilä käsityksemme on, että
se on ennen kaikkea 'kaivosmiesten ja nimenomaan Mine-
Millin paikallisosaston asia. ,
Kaikesta huolimatta me toivomme, että tähän äänestyk­seen
osallistuvat ikansalaisemme tutkisivat mahdollisimman
huolellisesti asiaan liittyviä, seikkoja. Kukaan ei voi, eikä
haluakaan kieltää sitä; etteikö hajaannus 'loukkaa työläisiä
samalla kun yhtenäisyys voimistuttaa heitä. Tässä mielessä
tulee ensimmäisenä mieleen kysymys, mitä tapahtuu silloin^
jos Mine-Millin ikaikM muut osastot hyväksyvät yhtymisen
teräsunion kanssa, mutta Sudburyn osasto tekisi kielteisen
ratkaisun?
Mitä mahdollisuuksia on Sudburyn osastolla neuvotella
Falccnbridgen kanssa seuraavasta työehtosopimuksesta? Mitä
mahdollisuuksia on silloin jos Falconbridgen työläiset ovat
muista erillään ja yhtiö katsoo tilanteen otolliseksi union
murskaamiseksi, joko provosoimalla lakon tai järjestämällä
työsulun? Selvää on,, että "itsenäisenä toimien" — mistä tääl­lä
on viimeaikoina ollut puhetta — Falconbridgen työläiset
jäisivät silloin ammattiyhdistysliiktkeen antaman turvan kan­nalta
melko heikkoon asemaan. Eikä tämä tilanne parantuisi
paljoakaan siitä, jos tämä paikallisosasto päättäisi sitten liit­tyä
johonkin esim. Quebecista käsin toiimivaan unioon, sillä
he olisivat kuitenkin erillään Canadan kaivosmiehistä, jotka
todennäköisesti löytävät nyt tekeillä olevan yhdistymispää-.
töksen perusteella yhteisen toimikodin terästyöläisten unios-ta.
Asiaan liittyy vielä toLnertkin tärkeä puoli mihin Mine-.
•Mill Herald-lehti kiinnitti heinäkuun numerossaan huomiota.
Toisin kuin asioita tuntemattomissa piireissä luullaan tai
otaksutaan, Falconbridge ei ole mikään pikkutekijä, vaan
suuri laitos, jonka lonkerot ulottuvat laajalle alalle.Canadaan
ja Canadan rajojen ulkopuolellekin.
Financial Post-lehden julkaiseman selostuksen mukaan
Falconbridgen omistuksessa, kiontrollissa ja osittaisomistuk-
. sessa on 34 kaivosyhtiötä. Jotkut niistä ovat Canadani rajojen •
ulkopuolella aina Dominikaanisesta Tasavallasta Etelä-Afrik­kaan
asti. Nämä yhtiöt ovat monenlaisessa tuotannossa, sisäl­tyen
niiden tuotantoon nikkeli, rauta, kupariy kalkki, magne­sium,
tungsten, kulta, hopea jne.'
Yllämainittujen yhtiöiden lisäksi Falconbridgella on seit­semän
muuta yhtiötä, jomka osaktkeet se omistaa 22—50-pro-senttisesti.
Joidenikin yhtiöiden palveluksessa on Vain muu­tamia
miehi'ä, toisten yhtiöiden palveluksessa joitakin satoja
työläisiä ja täällä Sudburyssa on yhtiön palkkalistalla 2,800
työläistä.
Selvää on, kuten Herald-lehti ylläölevien seilkkojen esit­telyn
yhteydessä toteaa, että Failconbridgen tavoitteena on
"rahan hankinta'.-Tämän vuoksi on yhtiön kannalta katsoen
sitä'parempi, mitä heikommin sen työläiset ovat järjestyneet.
Työnantajan kannalta katsoen on miyös sitä parempi, mitä
useampaan eri ryhmään voidaan sen työläiset järjestöllisesti
johdattaa. Moneen erilliseen ryhmään jakaantuneita työläi­siä,
varsinkin jös 'ne 'kaiken lisäksi riitelevät keskenään
"edustusoikeuiksista" ja muista asioista, voidaan palkkataso
pitää alhaalla. Mutta jos yhtiön palveluksessa olevat kaikki
työläiset kuuluvat kansallisesti samaan unioon, silloin voi­daan
välttää se, että yhtiö k<äyttää yhtä ryhmää työläisistään
toista ryhmää vastaan ja saadaan sen sijaan yhtiö suostu­maan
maatakäsittävien, työehtosopimusten tekoon mitkä pit­kän
päälle ovat sittenkin työläisille edullisempia. Totta on,
•että joissakin poikkeuksellisissa erikoistilanteissa voi joku
yksi ryhmä erillään toimien saada hetkellisiä etuisuuksia,
mutta se on vain väliaikaista, sillä työnantajat löytävät aina
•keinoja tällaisten-erikoistilanteiden muuttamiseksi iitselleen
edullisiksi. - —
. Meidän käsityksemnxe siis om — ja me uskomme kaikkien
•kaivosmiesten olevan siinä asiassa ehdottomasti yksimielisiä,
että yhtenäisyydessä on työtätekevien voima.
Kysymys on vain siitä, voidaanko yhtenäisyys työtäiteke-vien
asian edistämiseksi saavuttaa, vai eikö voida?
Tässä yhteydessä tulee tietenkin «sille ne vasta heikosti
arpeutuneet haavat, joita on saatu vuosikausia 'kestäneissä
taisteluissa mitä on käyty edustusoikieulksista. Mutta vielä
syvempiä haavoja lyödään kansakuntien, välisissä sodissa ja
piitä huolimatta ön sodan päätyttyä järjestetty hyvinkan lär
heistä yhteistoimintaa. Esimerkkinä tästä on —• huolimatta
siitä mitä me siitä ajattelemme — on' Yhdysvaltain ja* Länsi»-
Saksan nykyinen yhteistoiminta. Ja kuin. näin on 'asia veris-
, ten sotienkin jälkeen, niin iniksi ei katkeruuksia aiheuttanei­den
edustustaistelujen jälkeen voida järjestää yhteistoimin­taa
työläisten yhteiseksi hyväksi?.
Imperialististen maiden ja en­nen
kaikkea USAin hallitsevat
piirit kiinnittävät suurta huomio­ta
toimenpiteisiin, jotka heidän
mielestään ,«aattaisivat torjua äo-siaaliset
ristiriidat ja rotukonflUi-tit
puolustusvoimisaia ja samalla
jossakin •määrin lujittaa kuria.
Erityisellä sijalla on pyrkimys
välttää rodullisia yhteenottoja,
jotka, kuten Pentagon pelkää,
vähentävät vakavasti joukkojen
taisteluvalmiutta. E n s i sijaisen
huomipn kiinnittäminen rotuon­gelmaan
perustuu myös Vietna­min
kansaa vastaan suunnattuun
barbaariseen hyökkäykseen ja
myös viime aikoina tapahtunee­seen
amerikkalaisten neekerien
oikeustaistelun voimistumiseen.
W a s l u n g t o n i n v i r a l l i s e t edustajat
sekä poi-varllliset sosiologit, j o t ka
t u t k i v a t rotusuhdeongelmia a r m e i ­jan
mit hislön k&jkuudessa,, i l m o i t -
l i v a t j u l k i s e s t i , että viime vuosien
aikana cn U S A r n puolustusvoimis­sa
tay-rin luovuttu rotusyrjinnästä
ja että segregaatiota ( r o d u l l i s i in
lunnuSj-r'erl:koihin perustuvaa jouk­ko-
osastojakoa) ei nykyään tapah­du.
Puolustusvoimista on tullut
heidän väittämän.sä mukaan mel-lieinpä
"ma«n k a i l t k e i n vähiten ro-
'usyrjintää harjoittava laitos".
Minkälainen on sitten todellinen
asiantila?
On sanottava, että ennen toista
maailmansotaa Amerikan puolus-lusvoirnat
perustuivat r o d u l l i s i in
t u n n u s m e r k k e i h i n - r - o l i olemassa
enki:eep " v a l k o i s t o n " j a " m u s t i e n"
armeijaosastoja. Kutsunnoissa so­v
e l l e t t i i n quot-periaatetta, t o i s i n .sa­noen
neekereiden edustus armei-f
: s s a oli suoraan verrannollinen
väestön määrään.
T o i n e n maailmansota johti laa­jempaan
neekereiden hyvälcsi käyt-löön
sotatoiniissa (kaikkiaan oli
;ise;siin kutsuttu y l i m i l j o o n a nee­keriä),
mutta a m e i j a pysyi edel­leen
siigresoituna.: Tätä j a t k u i s i i ­hen
saakka, kunnes H i t l e i i n : jou­kot
m;;iitautuJvat A r d e n n e i l l a rin­taman
läpi S i l l o i n o l i amerikka­l
a i n e n päällystö pakotettu lähettä­mään
pakenevien j o u k k o j e n t u e k si
" s e k a j o u k k c j a " .
Y l e i i o n m i e l i p i t e e n painostukses­ta
antoi Tntman vuonna 1948 mää-räyl:
sen luopua segregaatiosta puo-histvsvoimissa.
A r m e i j a n korkein
johto luostui tähän, sillä se piti
yksinomaan neekereistä muodostet-u
i j a jcukko-osastoja epäluotettavi­na.
Niiytti siltä, että integraation
toteuttujnincn ts. joukko-osastojen
v h d i s t : ' m i n c n olisi tapahtunut ar­m
e i j a n olosuhteissa riittävän no­peasti.
.Mutta tämä yhdistämispro-
Dossi vcinyi pitkäksi eikä siitä itse
asiassa ole vieläkääin saateittu pää-
(ökseeii, U S A : n armeijassa o n täl­lä
hetkellä syntynyt tilanine, jossa
keskeneräinen joukko-osastojen y h -
distäminein l i i t t y y avoimeen neeke­rien
syrjintään. Muutama esimerk­ki.
Jos määritellään neekerien ja­kautuminen
U S A : n asevoimien e r i
r.celajion kesken, saadaan synty­mään
seuraava kuva: armeijassa —•
12,3 pros., i J m a v o i m i s s a— 8,6 pros,
merijalkaväessä — 8,2 pros. j a l a i ­vastossa
5.1 pros.
E i o!e vaikeata huomata, edtä nk.
'•erivap.".uk.sia nauttivissa" asela­jeissa
nie3kercitä on vähemmän
k u i n jalkaväessä. Muodollisesta seg-regaatjc-
sta luopumisesta huolimat-t.
T mucdostetaan neekereistä edel­l
e e n erillisiä reserviosastoja. Mo­r
i e n osavaltioiden kansalliskaar-
-ieissa vallitsee joukko-osastoihin
j a k o rotuun perustuen.
Äskettäin j u l k a i s i " A m e r i k k a l a i ­nen,
sosiologian l e h t i " Charles Mos-cosin,
U S A : n armeijan rotukysy-
:Tiyst.en erikoistun.tijan a r t i k k e l i n.
V a i k k a a r t i k k e l i n k i r j o i t t a j a näkee­k
i n ^paljon vaivaa saadakseen Itiki-j
a n vaJuiuttuneeksi, että disiKrimi-,
naatio ja-^iogregaatio o n armeijas­sa
lopetettu, •niin muutamat hänen
esittämänsä asiatiedot antavat ai­h
e t t a epäilykseen;- että hänen -johr
topäätöksensä eivät ole riittävän
p e r u s t e l t u j a . ' "
A r t i k k e l i s s a sanotaan, että nee-l
i e r i t t a v a l l i s e s t i s u o r i t t a v a t armei-l
a s s a k a i k k e i n raskaimmat työt ja
s e l l a i s e t , j o i h i n lei (tarvita ammatti­taitoa.
P a J ^ l u s a i k a n a he ovat sekä
j o i d e n k i n ^^otilaiden että r o t u k i i h -
k o i l i j a - u p s e e r i e a jatkuvan. • p i l k a n
kohteina. T u o l l a i s e n s u h t a u t i i m i s en
seuraulcsenr» ovat rotuvälikohtauk-r,
et ja n e e k e r i e n aiheuttamat k u r i n -
pidolli^jet rikkomukset. V i i d e s osa
k a i k i s t a k u r i n p i d o l l i s i s t a , rankaisu­toimenpiteistä
lanlieaa n e e k e r e i d en
o.salle e rmeijassa, j a r a s k a i d e n r i k ­komusten
lukumäärä, j o i t a Moscös
kutsuu " r i k o k s i k s i " , on vieläkin
s u u i ^ n i p i ( n e l i n k e i l a i n e n valkois-tein
t e k e m i e n r i k k o m u s t e n määrään
v e r r a t e n ) . Usein ovat n e e k e r e i l le
langetetut rangaistukset aiheetto­mia
j a epäoikeudenmukaisia.
Erittäin monet valkoiset upsee-i-
it pitävät neekereitä "toisen luo-
USA uhraa yhä enemmän
värillisiä Vietnamissa
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Lauri Ristanen, Port Arthur,
Ont.i läyttjiä tänääp, elokuun 1
päivänä 60 vuotta.
Armas Lindberg, S a u l t S t e . Ma­rie,
täyttää maanantaina, elokuun
T pnä 76 vuotta.
Yhdymmo sukulaisten ja tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
Yhdistymispäätös ei.vain lo­peta
katkeraa veijesvihaa kai­vostyöläisten
keskuudessa ja
avaa mahdolhsuuksia yhteisel­le
esiintymiselle työläisten etu­jen
puoOiesta, vaan mitätöi myös
Mine-Millin 'kohdalta "kylmän
sodan" seuraamuksen, eli sen,
että he tulivat vastoin omaa
tahtoaan heitetyksi pois CLGn
j äseny y de.9tä. Yhdistym ispää-:
töksen perusteella he tulevat
CLCn riveissä täysivaltaisiksi
jäseniksi.
Kukalan ei sano sitä, eittä te­rästyöläisten
uniossa ei ole
enää mitään vikoja* vaikka
myönnetäänkin, että sen joh^
don uusimisen jälkeen teräs­union.
ohjelmassa on 'tapahtu­nut
suuri, muutos parempaan
päin. Kukaan ei^.-liioin voi sa­noa
sitä, että Mine-Miir olisi
kaikista vioista ehdottomasti
puhdas. Muitta varmaa sen sl^
jaan on, että liittymällä yhteen
Mine-Millin ja Terästyöläisten
jäsenet ja johtajat voivat: "täy­dentää
toinen toisiaan ja niin
saadaan lopulta se y k s i suuri
u n i o kaivosteoUiouuden työläi­sille.
. Nämä ovat seikkoja, joita
meidän 'käsittääksemme kan­nattaa
tämän yleisäänestyksen
yhteydessä harkita. Mutta huo-lirnaitta
silitä miten Falcon­bridgen
työläiset näihin asitoir
hin suhtautuvat, heidän kaik­kien
velvollisuus itseään- ja
työtovereitaan kohtaan on
mennä torstaina vaaliluurnalle
ja äänestää. \
10 prosenttia U S A : n joukoista
Vietnamissa on neekereitä. Mutta
V i e t n a m i n sodas.sa kaatuneitten
kohdalla heidän määränsä on 16
prosenttia. Jotta U S A saisi enem­män
v-irilli.';iä rintamalle, alennet­t
i i n a r ; n e i j a n t e s t i v a a t i m u k s i a.
380:sla taistelevien pataljoonien
''.omeniajisla on vain kaksi neeke­riä.
Ainoastaan yksi värillinen,
B e n j a m i n Davi.s, on ylennetty ken­r
a a l i k s i Hän on ilmavoimissa. Mut-t.'>
n i i n oli myös hänen isänsäkin,
j o k a oli U S A ; n historian ensimmäi­nen
neekerikenraali,
Vuoden 1966 alassa oli U S A :n
n r m c i j a n miesvahvuus 2,8 miljoo­naa
miestä Näistä 280,000 o l i vä­rillisiä,
joista edelleen 6,000 upsee­reita.
Joka .seitsemäs alipäällystöön
kuuluvv^ta" oli tähän aikaan nee­keri..
•
V i i m y : - a i k o i n a - _ U S A j s s a on pyrit­ty
lisäämään värillisten lukumää-
.•ää arn-eijassa. Tämä j o h t u u siitä,
että heidän osuuttaan Viotnamin
t a i s t e l u i s s a pyritään lisäämään. N u ­merot
k e r t o j a t k i n , että värillisten
määrässä on jatkuvaa nousua. Ja
Muolu.V.iisministeriö tekee kaikken­sa,
että se nousisi edelleenkin.
Vielä viime vuonna s e l v i y t y i kak­si
kolinaso.i;!a värillisistä armeijas­ta,
kosKa he eivät läpäisseet älyk­kyystestiä.
Kuten muistetaan, ei
myöskään Cassius Clay selviytynyt
c nsiminäisellä kertaa testeistä. E t e -
Jä-Caro)inan osavaltiossa läpäise­mättömien
prosentti on noussut
jopa 85,6:ecn.
PAREMPIA SOTILAITA
So että neekereitten koulutusta
USAiss-'. on tietoi-sesti laiminlyöty
•'k03tai:tuu" nyt tällä t a v o i n — nyt
'uin h'Mtä t a r v i t t a i s i i n tykininioak-si.
On nimittäin o.soittautunut, että
värilliset ovat parempuia sotilasai-nesta
l-.uin valkoiset. H e reagoivat
vahammän He välittivät vähem­män,
mitä h e i l l e tapahtui. Toisin
i a n o e n : he ajattelivat vähemmän.
Hallitsevat p i i r i t eivät myöhästy­neet
tehdessään tästä uutta oppia.
A i n u t l a ; . 1 u i j c l l a kyynisyydellä to­d
e t t i i n , että koska ei ole mitään
.'•yytä parantaa neekerien koulutas-tasoa,
niin on mukavinta alentaa
testivaatimuksia.
J a ni-iin tapahtui: U S A : n no&ke-
:eitä suositellaan nykyisin miltei
p o i k k e j k s e t t a e t u r i n t a m a l l e . "Se on
ainoa paikka, johon he ovat k u in
l u o t u j a " , tunnustavat viranomaiset
j u l k i s e s t i . R i n t a m i l l a neekereitä on
neljä-sosa. J o i s s a k i n tapauksissa voi-uaan
todeta pahimmissa taistelu-paikoisf^
a neekereitä mukana enem­män
k u i n valkoihoisia.
KOHTALON IVAA
E r o aikaisempaan on huomatta­va.
Yksitoista prosenttia USA:n
väestöstä on neekerelä. Mutta k un
•apanibiset hyökkäsivät Pearl Har­b
o r i i n , oli ainoastaan kuu.si pro­senttia
U S A : n sotilaista neekerei­tä
j a vain viisi värillistä kantoi
upseerin univormua — heistä kol­me
s i e l u n h o i t a j i n a . K u n maan so-
! a j o u k o t 'jodan aikana kasvoivat
4,5:een miljoonaan, oli värillisiä
vain 92-000, j o i s t a upseereita 800.
Vielä vuonna 1945 suositteli tutki-jakomis&
io, että neekereitä käytet­täisiin
vain kun on pakko. Tai^vit-t
a i s i i n sotaa, jota asiantuntijain
mukaan—er voitaisi voittaa, jotta
neekerit olettiusiin mukaan soti­maan.
Nyt tämä näyttää toteutu­neen
.
"RINTA RINNAN"
Päällä päin näyttää, että kaikki
( n n i i . 1 . h y v i n kuin vain mahdol­lista
. . . A r m e i j a n l e h t i "Stars and
Stripeo • k i r j o i t t i äskettäin: "Nee­k
e r i t ovat t e o i l l a a n (Vietnamissa)
osoittaneet vääräksi myytin siitä,,
että hi; o l i s i v a t huonoja s o t i l a i t a ".
K e n r a a l i VVilliard Pearson lausui
r u o l e s i a a n : " H e (neekerit) ovat so-
. i l a i t i e i n m e parhaimmistoa." Mi­tään
rotuerottelua ei armeijassa
jlmone — palveluksessa. Värilliset
ja valkoisat taistelevat rinta rin­nan.
O^aa v a l k o i s i a s o t i l a i t a komen-
U'vat värilliset upseerit. Palveluk­sen
jälkeen he kulkevat k u i t e n k in
eri teitä " M u s t a t " baarit ja tanssi­paikat
palvelevat värillisiä — "val­koiset'.'
valkoihoisia ^ T a p p e l u t osa­puolten
kerken ovat tavanomaisia
jne.
Y k s i U S A : n korkeimmista kun-r
»iamerkeistä on Medal of Honor.
T ä l l ä n e t k e l i ä sitä on jaettu Viet­namissa
14:lle s o t i l a a l l e . Kolme vä­lillistä
on myös saanut sen — kaa­tumisensa
jälkeen.
Y k s i heistä o l i M i l t o n O l i v e , iäl­tään
19. Phu-Cuongissa h e i t e l t i in
käsikranaatti keskelle hänen m i e ­hiään
j o l l o i n hän itse heittäytyi
käsikranaatin päälle pelastaakseen
miehensä ja s i l p o u t u i tuntematto­maksi.
Hänellä t u s k i n o l i suurta­kaan
iloa kunniamerkistä. Mutta
U S A tarvitsi häntä.
k a n " sotilaina. Erään e r i l a i s t e n up-
.seeriryhinuen k€sK,uudessa suorite­t
u n kycelyn yhteydessä'28—79 pros.
kyssllyistä i l m o i t t i , että neekeriso-t
i l a s o n " h u o n o m p i " valkoista ja
17—44 pros. ©li jyrkäsiti sitä vas­taan,
että airmeijassa l u o v u t t a i s i in
segregaatiosta. v
A r t i k k e l i n kirjoittaja esittää
,er.ään t o i s e n k i n kyselyn tuloksia,
j o k a oli suoritettu> v a l k o i s t e n ja
miisitier. . s o t i l a i d e n keskuudessa. T u -
lolisot olivat seuraavat' Integraa­t
i o n puolesta e s i i n t y i : Vi kaikista
kysellyistä v a l k o i s i s t a sotilaista, ja
vastaan ^ . . 4 4 pros. L o p u t eivät lau­suneet
mielipidettään j u l k i . Neeke-r
i s o t i l a i s t a '90 pros. o l i i n t e g r a a t i on
k a n n a l l a j.a ainoastaan 4 pros. sitä
vastaan.
On , ilmeistä, että rotuennakko­l
u u l o t ; ovat valkoisten sotilaiden
keskuudessa syvät, ja tämä louk­kaa
vakavasti n e e k e r i s o t i l a a n psyy-keä.
Muuan n e e k e r i sanoi alakuloi­sena:
" V a l l i o i n e n sotilas voi olla
paras t o v e r i n i palvelusaikana, mut­ta
hän ei ehdota, että menisimme
yhdessä l o m i l l e ".
T a v a i l i s i ; ! paikkoja rotuyhteen-o
t o i l l e ovat kerhot j a tanssipaikat
."•otilaailisissa keskuksissa. Muuan
kysely osoitti, että valkoisten so­t
i l a i d e n valtaenemmistö on sitä
»'astaaii. että s o t i l a s k e r h o l l a neeke­ri
tanssisi valkoisen tytön kanssa,
v a i l : k a he eivät olekaan "neekeri-r
- a r e j a " vastaan. Siksi tavallisesti
niillä p a i k o i n j o i h i n on sijoitettu
joukko-osastcja, järjestetään kaksi
kerhoa yksi v a l k o i s i l l e ja toi­nen
" v . n r i l l i s i l l e " . Amer>kkalaisten
•niehittämä'.£ä Saigonissa oli nee­k
e r i e n v i i h i e e k s i järjestetty erityi­nen
psikka Kanhoahan, joka on
•unnettu viheliäisistä luoliivtaan.
Santo Domingon m i e h i t y k s e n aika­na
oli n e e k e r i s o t i l a i l t a kokonaan
k i e l l e t i y l o m i l l e menot, jotta l a -
joiteiitaisiin heidän kosketu-jtaan
p a i k a l l i s e n väestön kanssa, josta
huomattava» osa o n neekereitä. Vas-
!?avanlj'.isia esimerkkejä rodullises­ta
e r i a r v o i s u u d e i t a voisi esittää ra­jattomasti.
T y y p i l l i s e n kuvan rodullisista
suhteista U S A : n karkista asevoi­mista
r n t a i lentotukialus "Enter-p
r i c e " , joka lyövää V i e t n a m i n de^
niokra;\ttisen tasavallan rannikoita.
15 proc. l e n t o t u k i a l u k s e n miehis­töstä
on neekereitä. Heidän ase­inansa
ei paljonkaan poikkea Ala­baman,
M i s s i s s i p p i n ja muiden ro-tusyrjintää
h a r j o i t t a v i e n o.savaltioi-den
neekereiden asemasta.
Tämän l a i v a n koko 5-tuhantises-sa
miehistössä ei ole ainoatakaan
i i e e k e r i u p s e c r i a vaan ainoastaan
y k s i n e e k e r i k e r s a n t t i.
E n t e j - p r i e e - l a i v a l l a , k u t e n k i r j o i t ­taa
lentotukialuksella äskettäin
käynyt New Y o r k i n T i m e s i n Sai­g
o n i n - k i r j e e n v a i h t a j a , huomaa ai-
" a n seivästi " r o t u v i h a a " , josta me­ret
noekeiimeriniiehet puhuvat.
R o t u m e l l a k o i s t a on tullut jokseen­k
i n jokapäiväinen ilmiö lentotuki-a
l u k s e l l a . T i e d o n ovat vahvistaneet
l a i v a n upseerit, k i r j o i t t a a lehden
k i r j e e n v a i h t a j a . A r t i k k e l i s s a esite­tään
esimerkkejä valkoisten meri-mie.~,
ten raa'asta ja loukkaavasta
tuhtäutumisesta neekereihin. Nee­k
e r i e n kuljettamiseksi maista lai­v
a l l e on olemassa omat veneet.
Lentctukzalulöella syntyy usein
tappeluja, joiden aikana neekerit
joutuv.nt armottomien pieksäjäisten
kohteeksi. Neekereiltä ei ole a i ­noastaan
k i e l l e t t y rotuongelmien
p o h t i m i n e n l a i v a l l a ollessaan, vaan
myös kantelujen tekeminen retu-k
i i h k o i M j o i t a vastaan. K u t e n New
Y o r k T i m e s i n k i r j e e n v a i h t a j a kir­j
o i t t a a , suorittavat neekerit pää-
.tsiassa jätesiivou:,ta ja toimivat
keittiöapulaisina Enterprice-tuki-i(
luk.5el.'a.
Samanaikaisesti Etelä-Vietnamis­sa
olevat neekea-isotilaat ovat suu­rimmaksi
osaksi e t u l i n j o i l l a j a j o u ­tavat
ottamaan va.staan etelävietna-i
««<ii
tl^flömyys pahin
soitan jäikeeii
S y n k i m p i e n ennustusten mukaan
E n g l a n n i s s a o n jouiluikuussa m i l j o o ­na
työtöntä. Varovaisimmat arviot
puhuvat 750,000 työttömästä jou-lufeuiUKsa;
jaka on pahinta työttö-myysaikaa.
Tällä hetkellä E n g l a n n i n työttö­m
y y s l u k u on 469,000, j o k a o n k a k - '
si ikertaa enemmän ikuin viime
vuonna samaan aikaan j a suurin/
heinäkuun l u k u s i t t e n sodan l o p p u ­misen.
Tämä ei o l e e r i t y i s e n hyvää
maino.sta h a l l i t u k s e l l e , j o n k a tavoit­teena
on täystyöllisyys.
M u u t e n k i n H a r o l d W i l s o n i n h a l ­l
i tuksen_ t a l o u ^ p o l i t i i k k a on tällä
hetkellä e r i t y i s e n huomion kohtee­na.
L a b o u r - h a l l i t u k s e n k r i i s i o h j e l ­man
käyttöön ottamisesta on kulu­nut
vuosi, eivätkä sen tulokset ole
olleet mitenkään rohkaisevia.
Kritiikkiä t u l e e sekä k o n s e r v a t i i ­v
i e n taholta, j o t k a esittivät epäJuot-tamuilauiseen
hallituiksen talouspo­l
i t i i k a l l e , että labourin vasemmis-^
ton taholta, j o k a vaati punnan de­v
a l v o i m i s t a .
. L a b o u r i n vasemmisto v a a t i i myös
t u l o v e r o j e n korottamista ja omai­suusveroa.
Eeonomist-lehti yhtyy
d e v a l v o i n n i n kannattajiin, mutta
h a l l i t u s ja konservatiivit vastusta­vat
sitä.
Maailman tumilta
NOIDAT KOOLLE
N M : i & n ensimmäinen kansain­välinen
kokous pidetään New Y o r -
i-is.sa elokuussa. .
19—20. elokuuta pidettävään ko-k
o u l i s e . n saapuu t a i k u r e i t a , selvä­näkijöitä,
:ijatusten l u k i j o i t a , astro­logeja
ja '?nnu.stajia.
Mikäli Kaupungin viranomaiset
suoistuvrt järjestG;'.ään kokouksen
eräällä kohokohtana rantajuhla,
jOisa t a r j o i l l a a n skorpionikeittoa,
haipihvojä, paistettua pöllöä j a e r i -
nisia köärmeruokia.
NOBELIN KOTI EI
MENNYT KAUPAKSI
A l f r e d Nobalin Välimeren ran­n
a l l a i-ijaitsevasta huvilasta teh­dään
mahdollisesti museo, sUlä N o ­b
e l i n p a l k i n n o n perustajan entinen
k o t i ei m-iiinyt kaupaksi äskettäin
pidetys:-ä huutokaupassa. H u v i l a s ta
p y y d e t t i i n s a t a m i l j o o n a a l i i r a a e li
171,000 d o l l a r i a.
inilaist.en isänmaanystävien anta-inat
iskut. Pentagonin s t a t i s t i i k ka
• unnusi:?a, että suurin prosentti
r m e r i k k a l a i s l e n miesmenetyksistä
Vietnamissa lankeaa neekereiden
osalle.
V a i k k a neekerien edustus r i v i -
mjehislön keskuudessa U S A : s s a on^
k i n laaja, on k a i k k i e n a s e l a j i e n up-
.••eerislo tavallisesti kokoonpantu
v a l k o i s i s t a . U S A : n puolustusminis­teriön
tilastotietojen mukaan oli
n e e k e r i e n ja valkoisten välinen
tuhde i i p s e e r i k u n n i s s a vuonna 1964
teuraa\a: aimeijassa 1:30, i l m a v o i ­missa
1 • 70 merijalkaväessä 1 : 250
ja laivastossa 1 :300. U S A : n armei­jan
vähälulaiisesta. neekeriupseeris-tosta
o r valtaosa aliupseereja. Nee-k
e r i u p s e e r i a solvaavat j a t k u v a s t i ja
p a i n o s t i v a t hänen valkoiset kolle­gansa.
A r t i k k e l i n k i r j o i t t a j a • m m .
mainitsee monista " n e e k e r i k a s k u i s -
l a " , jotk a ovat levinneet a r m e i j an
piirissä:
K u t e n nrVemme, " i n t e g r a a t i o " ei
o l e U S - \ n asevoimissa johtanut "so­v
i n t o o n " . Rotusyrjintä, j o k a naker­taa
a m e r i k k a l a i s t a yhteiskuntaa, on
luonteonomaista myös a i i n e i j a l l e.
R o t u r i i d a t ovat koko a m e r i k k a l a i ­sen
elintavan K a i n i n merkkinä. E i ­kä
kapitalismi pysty m i l l o i n k a an
pyyhkimään sitä merkkiä pois.
— A . D i m i t i ' i e v.
PÄIVÄN PAKINA
V I E T H A M I S S A P A T T I?
K u t e n tiedetään,: shakkipelissä
on patti se pelaaja, j o k a ei s i i r t o -
vuorollaan voi enää siirtää a i n o a -
tjiikaan niippulaamsa, muitta jonka
•kuningas ei ole k u i t e n k a a n shakki-^
tisomassa.
J o k i n tällainen tilannekuva tu­lee
mieleen lukiessamme j o i t a k in
iviotnaimilaisia mutistietoja yhdys­valtalaisten
hyökkäysjoukkojen
asemastq.
N i i d e n "kuningas" ei t o d e l l a ­k
a a n ole shakiki-asenvassa, mutta
("siirtoimalhdollisuu^iet" näyttävät
(Vähenevän j a tulevan aina vain
hyödyttömimmiksi.
Palauttakaifmme mieleemme v i i
k o i i lopulla meidänkin lehdessäm­me
j u l k a i s t u uutistioto, j o n k a mu­kaan
suuret B-52 pommjititajat. o l i ­vat
pudottaneet suuria määriä
pommeja d e m i l i t a r i s o i d u n alueen
lähettyvillo P - V i e t n a m i i n — .saa­tuaan
ensin tiedustelulentojeri
a v u l l a tieflon, ettei v i e t n a m i l a i s i l la
o l e sillä kohtaai maasta ilmaan
ammuttavia ohjuksia.
Tätä asiaa on selitetty muissa
yhteyksissä n i i n , että näiden suur
k o n e i d e n pommituksesta oli luo­vuttava
siksi k u n p o h j o i s - v i e t n a -
m i l a i s e t ovat saaneet itsensä puo­l
u s t a m i s e k s i maasta ilmaan am­muttavia
o h j u k s i a , j o i d e n hyväksi-ikäyttö
on 'tehnyt _B.-52 pommitta­j
i e n lennot__hyvin kyseenalaisiksi.
J a tällainen " p a t t i " tuli pian
sen jälkeen k u n Y h d y s v a l l a t ra-
'kensi nimenomaan näiden s u u r i en
" s t r a t e g i s t e n " pommittajaikonei-densa
käyttöön suiuiren lentotuiki-aseman
Thaimaahan, jotta G u a -
mista tulevia "pitkänmatkan"
" p o m m i t u k s i a voidaan teho.staa
" l y h y e n m a t k a n " p o m m i t u k s i l l a.
Erään torontolaisen päiväleh­den
ikirjeenvaihtaja lähetti vähän
loisita viikkoa sitten Saigonista
oman, silminnäkijän kuvauksen
siitä millä t a v o i n Y h d y s v a l t a i n val­tava
sotakoneisto o n juuttumassa,
ei vain Etelä^Viötnamin mutaan,
vaan myös, ja ennenkaikkea
omaan 'ma/hdotlomuiuiteensa.
Eräs S k y r a i d e r lentäjä o l i j u u -
iri saapunut takaisin, pommitus-m
a t k a l t a läiheltä. kiumbodsihan r a ­jaa
ja me ikeskusteliimime sodasta
— mistäpä muusta — r j ^ p p y l a s in
ääressä P l e i k u n lentotukiaseinan
u p s e e r i k a s i n o l l a hän . k i r j o i t t i.
"Saavuttuamme 'tänne ensim­mäisen
k e r r a n 10 kuukautta sit­ten",
sanoi lentäjä, "täällä o l i elikä
seitsemän vietkongia j u o s t e n ym­pärillämme
yhden k r a n a a t i n h e i t -
täjän kanssa.
" H e ampuivat "'kranaatteja y h -
itenä yönä täällä, s i t t e n muutamia
niitä j o h o n k i n m u u a l l e muutaman
ipäiivän kuluttua.
" N y t , sen jälkeen Jouin t u l i m me
tänne s u u r i n j o u k o i n , lukeutuen
s i i h e n neljäs j a l k a d i v i s i o n i j a 173.
l e n t o t e i t s e (kuljetettava osasto, me
olemme edisityneet n i i n paljon,
että he (vietkongit) suorittavat
i T k m e n t i n k o k o i s i a hyökkäyksiä
päiväsaikaan.
T o i s a a l t a elämä menee fcuiten-ikin
"bisnes-kuten->tavallista" r a ­taansa,
eli näin:
" V u o k r a t t u B o e i n g 727 m a t k u s -
taj<ik(>ne saapuu. P l e i k u n kentälle
'kahdesti viikosisä CUirk lentojise-malta
Filippiineiltä, tuoden sieltä
y h d y s v a l t a l a i s i a jalkaväkisotilaita .
ilisävoinnksi.
"Sagönin h a l l i t u k s e n p a i k a l l i n en
v i r k a / i l i j a veloittaa j a pei;ii sen,
$175 k u l t a k i n l a s k u l t a sillä peru.s-l
e e l l a , että se maa, minkä päälle
a m e r i k k a l a i n e n lentotukiasema on
rakennettu, on vuokrattu V i e t n a ­m
i n h a l l i t u k s e l t a . Tämä v i r k a i l i ja
v e l o i t t a a a m e r i k k a l a i s i a sen h y ­väksi,
että yhdysvaltalaiset voivat
s o t i a m a l a r i a a aiheuttavissa v i i d a -
•koissa."
Y h d y s v a l t a l a i s e t eivät voi " v a l i t ­taa
sitä, että Saigonin upseerit ja
sotilaat olisivat "itsekkäitä! Päin­v
a s t o i n he ovat saaneet yltä k y l l in
S a i g o n i n miesten vieraanvarai­s
u u t t a — amei-ikkalaiset saavat
•nyt rauhaissa sotia omaa sotaansa
S a i g o n i n miesten yrittämättäkään
sekaantua s i i h e n — e l l e i ole a i v an
pakko.
J a mitä enemmän Washington
lähettää asevoimiaan V i e t n a m i i n,
sitä suuremmaksi kasvavat V i e t n a ­m
i n kan.san puolustusvoimat.
K a i k e s t a huolimatta U S A e i ole
shakkipelimäisessä patti-asemassa.
Washington voi m i l l o i n tahansa
se n i i n haluaa, lopettaa hyökkäys-o
p e r a l i o n s a j a sanoa, tehdään vie­lä
s i i r t o tai ka'k.si Geneven s o p i ­mukseen
palaamiseksi j a i-äuhan
palautUimiseksi. Tämä siirto on
Y h d y s v a l l o i l l e vielä avoinna —•
muitita sodan eskalato-siirtojä s e u -
HKi yhä pahempi u m p i k u j a.
Känsäkoura.
M'-
=3