Vapaus, October 20, 1960

              m
;|UillBd5^4iöuice4weekl5C; .Tuesäays,
Piäiilähli>gt(XUDpt(nv Ltd.. 4tlOO-102
10lii2St.(W.^ fiuätiutyront.; Canada.!
YhdysvaUoissa: '1 v k : DJJOJikk. 4.8p
Suomessa: '"'^^c^riik:9JS0^9 k k . ' 6 i5
1^
i i i
k r
l i i •
I :
to
ISÄ*
i i
mm
I''
J
KblnieVtärkeätä
-risyttivät^ maailmaa" nykymaailman tiimoille muotoiltibia:
vkplme.„viikkoa jotka, kolkuttivat ihmiskunnan jaennenkaiH-kea^
YKin omaatuntoa". ' ^ '
.Meidän mielessämme on luonnollisesti Neuvostoliiton
jläfiftiinisteri Hrushtshevin vierailu YK:ssa sekä hänen pu-heiEÄi?
ja • esityksensä^v^^^ , 1 /
t Päivälehdet, aikakausjulkaisut ja rad.okommentaattorit
Atlantin mollemmilla puolin jatkavat herkeämättä keskus-telua,
pääministeri Hrushtshevin esiintymisestä YK:ssa pav|a||
rien saavutuksistaan siellä. Suhtautuminen hänen esityksiin-sä
saa luonnollisesti usein voimalckan poliittisen sävyn, mutta
, maailman lehdistö tuntuu olevan melko yksimielinen kah­desta
asiasta: Y K — mistä on vuosien mittaan tullut itse-tahdoton
USA:n valtiosihteeristön äänestyskoneisto, kaipasi
ja tarvitsi voimakasta herätystä; maailman muuttunut tilanne
vaatii vastaavanlaisia muutoksia myös YK:n rakenteessa ja
toimintamuodoissa.
'Öttakaammie pari esimerkkiä: Neuvostoliitto sai heti ja-
;skamattom£m kannatuksen Afro-Aasiani;mailta^ie että
y K : n tulee keskustella ja-päättää toimenpiteistä kolonialis­min
lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.-Ja vaikka YK:n
-yleiskokous ei vielä hyväksynytkään NL:n esityksiä YK:n
pääsihteerin viran poistamiseksi ja kolmihenkisen sihteeris­tön
Ibiuodostamiseksi hänen tilalleen siten, että YK:n ohjel­man
\tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulisi huomioiduksi
tasapuolisesti kapitalistisen, sosialistisen ^ ja puolueettoman .
maailman toivomukset ja mielipiteet, niin tosiasia kuitenkin
on, että tästä kysymyksestä keskustellaan nyt maailmanlaa­juisesti.
Sosialistisen maailmangsan lisäksi — ja se edustaa
jo kolmannesta koko ihmislcuhnasta, pääministeri Hrushtshe-vin
ehdotusta kannattivat jo Y K : n istunnossa monet afro-aasialaiset
maat, mukanlukien Ghana ja vississä määrin myös
Intia. Varmaa myös on, että tämä ajatus tulee saamaan l i ­sääntyvää
kannatusta, sillä tällaista orgaanista uudistusta to­della
kaivataan.
Pääministeri Hrushtshevin ehdotus tässä yhteydessä tu-lee
saamaan sitäkin laajempa kannatusta juuri siksi kun hän
, huomioi maailman sellaisena .kuin se-on. Jos hän olisi Yhdys­valtain
poliitikkojen tavoin vaatinut, että nyt kun länsimail­la
on ollut peräkkäin kaksi 'omaa" miestä Y K : n pääsihtee­rinä,
siihen toimeen tulisi saada joku' sosialistisen maailman­katsomuksen
omaava henkilö, niin sitäkin esitystä olisi voitu
r puolustaa sillä, että mikä on hyvä kapitalismille, sen täytyy
olla hyvä myös sosialismille. Mutta sellainen ehdotus olisi
kuitenkin vatinut YK:n menettelytavoissa täydellistä kuper­keikka
kapitalistisen ja sosialistisen maailmanosan välisissä
suhteissa samalla jättäen puolueettomat maat suurine väki-joukkoineen,
edelleen lapsipuolen asemaan. Mr. Hrushtshevin
ehdotuksen voima,ja kantavuus onkin juuri siinä, että hän
huomioi ihaailmassa nyt vallitsevat voimasuhteet sellaisina
kuin ne todellisuudessa ovat ja ehdotti juuri näitä voimasuh-'
teitä vastaayia muutoksia. Tältä perustalta lähtien voidaan
siis luottamuksella odottaa, että NL:n ehdotukset YK:n kor­keimman
johdon uusimiseksi tulevat perusolemukseltaan en­nemmin
tai myöhemmin hyväksytyksi.
* * *
Vissit oikeistolehdet ja -kommentaattorit ihmettelevät
tai ovat ihmettelevinään sitä, että miksi pääministeri Hru­shtshevin
muka "räikeät" esitykset ovat saaneet alusta pitäen
niii^ suurta kannatusta ja kantavuutta kaikkialla maailmassa
ja erikoisesti Afro-Aasian puolueettomissa maissa.
'Mutta jos tätäkin asiaa katsotaan todellisuuspohjalta,
niin Y K kalpasi kipeästi tällaista herätystä, mikäli halutaan
' sitä ylläpitää ja kehittää maailman rauhan puolustajana. Yh­dysvaltain
nykyisen hallituksen mielestä olisi tietenkin ollut
edullista, että eräistä epämieluisista ja epätodellisista kysy­myksistä
ei olisi puhutiu mitään. Yhdysvaltain hallitus on
voinut sovinnollisen rutiiniohjelmansa puitteissa komennella
vissin äänestyskoneistonsa kanssa tätä maailmanjärjestöä
miltei mielin määrin — ja kuten sanottu — se sopii sen oh­jelmaan.
Ottakaamme esimerkiksi tämän hetken tärkein ky­symys
—, aseistariisumiskysymys. Ihmiskunnan suuri enem­mistö
haluaa ja vaatii aseistariisumista. Mutta kun amerik-,
kalaiset sotätarvetehtailijat sekä heidän poliitikkonsa ja ken­raalinsa
haluavat kaikkea muuta niuttei aseistariisumista,
niin he haluavat olla mahdollisimman vaiteliaita tästä kysy­myksestä.
Yleisen mielipiteen takia he eivät voi kuitenkaan
julkisesti vastustaa aseistariisuntaa. Siksi he vastustavat jul-kistg,
keskustelua, tästä asiasta ja vaativat, että aseistariisu­miskysymys
on pidettävä vihreän veran alla jossakin komi­teassa,
minkä työtä ihmiskunta ei voi välittömästi seurata!
Totta on, että Yhdysvallat sai äänestyskoneistonsa avulla
aseistariisumiskeskustelun vältetyksi YK:n" yleiskokouksessa
— mutta^yksikään ajatteleva henkilö ei voi kieltää sitä,;et-i
teikq pääministeri Hrushtshevin päättävä esii9tyminen|j||
voimakkaat puheet aseistariisumisen' puolesta vaikuttaneet
myönteisesti tämän kysymyksen lopulliseen ratkaisuun.
' ~ '"'iVluistaa nimittäin'tulee, että vaikka imperialistiset pu^g|
haluavatkin suppeiden ryhmäetujensaTkannustamana varus-
X teljikilpailun jatkumista.ja sen kiihtymistäkin, niin ne.ei||t|
^ kuitenkaan voi'enää pakottaa ihmiskuntaa hyväksymään hary
' > Iiijäan^un ihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaatii
aktiivisesti aseistariisuntaa, ni|n kaikki siihen todellisuudessa^
. tähtäävät'esitykset ja ehdotukset/tulevat saamaan yhä s§gm
rempaa kannatusta ja tukea. Tämä selittää myös sen, miksi
'Neuvostoliitto ei kaihda julkista keskustelua aseistariisumis-^.
1*""^-^kysymyksessä ja sen,'miksi tätä kysymystä ei voida lopulta-
' /kaan haudata-minkään komitean hyllyille pölyttymään.,
^KysymysfknihkapiV^^^
nyt;\maanteits6 Sudburysta Port
Arthuriin? —. J . , T o r o n t o i ^ - - ,
\ Vastaus: Täkäläisen kauppakama­r
i n ^tilastojen' mukaan, noin 700
mailia. Eräät Port Arthurissa Vle-railleetx
kansalaisemme ovat/Selittä­neet,
että matka Sudburysta Port
A r t h u r i i n lyheni noin 300 maililla
sen jälkeen kuh,'.'Wawan tie" avat­t
i i n liikenteelle. ^ ,
Arvovaltapulma omnykyismT.uSAm pahin ongelma^
toteaa tunnettu lehtimies Herald Tribunessa
New York. — Nixonin on miele­töntä
väittää, ettei muka ole lain­kaan
olemassa ;US An-iiaFvovaltapul-maa,
ettei USAn ja Neuvostoliiton
YLEISÖN KIRJE
TODELLISUUS TARUA
I H M E E L L I S E M P I ^
Joitakin viikkoja sitten luin To­rontossa
Ilmestyvästä;-suomenkieli­sestä
lehdestä yleisön osastosta
jonkmlaisen purkaustulvan, mikä
kosketteli kommunisteihin kuulu­mattoman
henkilön-työhön i pääsyä
sellaisilla työmailla^ missä'kirjoit­tajan:
kertoman mukaan, oli työnjoh­tajana
tai ''supina'^ kommunisti.
Hän oli kertoman' mukaan, yrit­tänyt'
^tällaiselle; ;työmaalle f pääsee
mättä kuitenkaan työhön vaikka sa­man
aikaisesti kuitenkin otettiin
miehiä työhön.
Sanoi saaneensa tietää, että hä-iiellä
"ei ollut työhönpääsymahdolH::^
suuksia- koska hänellä; ei: ollut kom­munistipuolueen
-jäsenkorttia tas­kussaan.
En väitä asian todenperäisyyttä
vastaan. .Totean vain, että "vuo­roin
vieraissa käydään, harvoin hy­vänä
pidetään"; Täytynee lähem^.
min selittää mitä tarkoitan näillä
viimeisillä sanoillani, ; jotta ikaikki
paremmin::. ymmärtäisivät sanani
johdonmukaisesti, eikä järkiparka
hyppelisi puusta puuhun.
Seuraava pieni tarina, joka on o-makohtaisesti
koettua, joka valai-seekin
sanani täydellisesti.
•Elettiin vuoden 1930-jälkeisiä ai­kaa
— pula-aikaa, siis samalla La­puan
liikkeen aikaa. Silloin oli
pullat uunissa samalla itävällä.Suo:
messa kuin kertoja kertoi Toron­tossa
kokeneensa. Ero oli vain sii­nä,
että taikina o l i eri aineista val­mistettu
ja vaadittiin jäsenkortti,
mutta ei.kommunistipuolueen.
Olin siihen • aikaan seitsemäntois­ta
ikesäineft v- villivarsa. . K o t i n i o li
pieni, .-neliseinäinen V ainoastaan.
Köyhyys; suorastaan nälkä kurkis­teli
jokaisesta: seinähirren raosta.
Kodissani en ollut koskaan kuullut
puhuttavan kommuiiismista; sen
enempää; kuin: fasismistakaan.
;No n i
pahemmin suolen :mutkissa,.päätim
me naaj)urin: pojan, joka.oli saman
ikäinen kuin minäkin, kanssa läh­teä
katsomaan ja kiertämään.: Lapin
jänkiä ja kairoja.
Pakkasimme reppuumme vähät
vaatteemme; : kirveen sekä pokasa­han
terä n i i s t i vyyhdellekierrettyr
nä. Naapurit antoivat evästä mat­kalle.
Näin alkoi taival katketa
vanhalla: rämisevällä polkupyörällä.
Lähdimme keväällä aikaisin: reissul­le.
Poikkesimme matkalla taloissa
j a hakkasimme puita pieniksi ::rant-teilla
ruokamme edestä.
Kuukauden perästä aloimme sa­moilla
niitä'Lapin kairoja savotas­ta
savotalle! kysellen töitä; Olimme
kuulleet, että siellä on monta yh­tiötä
"runnaamassa" Kohtasimme
neljä yhtiötä joista suurinta leikilli­sesti
sanottiin, että se on {iaras
puolue — Kemi-yhtiö.
Mutta sanat, mitkä meille ensiksi
lausuttiin'kysycssämme työtä;olivat
joka paikassa lyleisesti samanlaiset;
Keskustelumme ukkoherran kanssa
sujui seuraavaan ta'^paan:
— Onko teillä antaa työtä?
miskysymyksessä> Kaikki tie­toiset
huomioitsijat ovat jo yk­simielisiä
siitä että Yhdysval­tain
vai tiodepartmentti sai nyt
viimeisen "voittonsa". Jokata­pauksessa
on selvää, että pitä­mällä-
härkäpäisesti kiinni siitä
mahdottomasta ajatuksesta,^et-tä
Chiang Kai-shek on muka
"Kiina", saattaa Yhdysvallat it­sensä
miltei naurunalaiseen
asemaan' Afrö-Aasian maissa.
Juuri tällaiset otteet ovat-syy-nä
Yhdysvaltain arvovallan ro­mahdusmaiseen
laskuun, mistä;
siellä nyt keskustellaan (en­simmäisen
kerran sen maan
h istoriassa) käynnissäole van
presidentinvaalin yhteydessä, 'l
Tosiasia, tietenkin on, että^
YK:ssa on pelattu kova peliä,^
mutta kysymys ei.ole lainkaan^
siitä, minkä puolen "toivoisim-i
me"^ olevan oikeassa, vaan sii­tä,
mikä maa tai maitten ryh-,
mä ;on todellisuuspohjalla. Juu-|
fi.'tässä on pääministeri Hru-:
shtshevilla' pitkä etumatka esi-:
^merkiksi presidentti lijisenho-vverim
verrattuna, l ^ • -
— Oletteko etelästä? ~
— Olemme. ^
— Kuulutteko suojeluskuntaan?
— Emme, olemme vielä n i i n nuo­ria.
- , .
— Olisittehan te voineet kuulua
suojeluskunnan poikaosastoon.
— E i ole tullut liittyneeksi sii­hen.
— Kuulutteko Lapuan liikkee­seen?
— Emme kuulu siihenkään.
\— Oletteko kirkosta eronneita?
— Emme. Kuulumme ev.luteri-laiseen
kirkkoon..
— Oletteko olleet jäsenenä jos­sain
seurassa tai yhdistyksessä?
— Kyllä. ^
— Missä? ^
— Jaha valitettavasti meillä ei
ole nyt työtä antaa. Jos olisitte
kuuluneet suojeluskuntaan tai La­puan
liikkeeseen, niin mahdollises­ti
solisimme voineet ^jotakin hom
maa löjrtää?
— Kiitos ja näkemiin.
Edelläoleva fraasi alkoi tulla niin
tutuksi, että osasimme sen ulkoa sa
nella vaikka millä hetkellä.
Kiersimme Iit, Simot, Pudasjär-vet,
Ranuat, Tervolat, Rovaniemen
maalaiskunnat; Posiot; Keniijärvet,
Sodankylät ja viimeksi saavuimme
Kittilän kairalle. Olimme jo epä­toivon
partaalla kun jälleen me­nimme
'erääseen savottaan, jossa
kuulopuheitten mukaan ukkoherrar
na oli Teppo Karvo, jonka piti olla
kenkkumaisimpia; Ukkoherraa o-dotellessammQ
tuumimme, pitäisikö
meidän valehdella kuuluvamme
suojeluskuntaan. Lopuksi päätim­me
edelleenkin puhua totta.
Illan suussa tulikin ukkoherra
kämpälle. Menimme "terävään
päähän-', kuten kutsuttiin sitä puol­ta,
jossa asuivat työnjohtajat ja ka-sdöri.
Menimme hänen .perässään "te­rävään"
päähän. Saimme kokea y l ­lätyksen
ukkoherran taholta kysy­cssämme
työtä, sillä keskustelu täl­lä
kerralla oli aivan erilaisempi
kuin mihin olimme matkalla tottu-
;neet.V'Keskustelu sujui seuraavasti:
— Hyvää päivää.
— Päivää, mistä kaukaa pojat tu­levat?"
— Etelästä.
— Työtäkö haeskelette?
— Kyllä, arvasitte oikein.
— Oletteko .ennen olleet metsä­töissä?
— Kyllä, jonkun verran, vaikka
eihän tähän'ikään ole :v^^
olla paljon missään
— Vanhojako olette?
— Seitsemäntoista.
— Oletteko monessakin ~paika.ssa
käyneet?
— Tämä on kymmenes pitäjä, sa­vottoja
emme jaksa muistaa; niitä
on kymmeniä.
— Onko teillä työkalut mukanan­ne?
-r- On kyllä, saha ja kirves
— Onko teillä muita vaatteita
mukananne kuin nuo, jotka ovaf
päällänne?
— On, ne ovat repussamme.
— Taitaa olla kova nälkä pojilla
pitkän kierroksen jälkeen?
Kyllä, ei ole syöty kahleen
vuorokauteen muuta- kuin yhden
rieskan kahteen mieheen.
— No, käykäähän sitten pöytään
ja syödään ensiksi, sillä eiköhän
noilta emänniltä saa sapuskaa.
N i i n söimme pitkästä aikaa kun­non
aterian. > _ ,
Syömisen jälkeen hän kysyi mi­nulta
osaanko kirjoittaa ja tunnen­ko
laskutaidon. Laskea kyllä osaan
vastasin, vöinhän antaa näytteen
kummastakin-taidostani.
Entä kaverisi, kysyi hän. Uskoi­sin
hänen osaavan, vastasin. Olem­me
olleet samassa kansakoulussa.
Annoimme näytteen taidostam­me,
jonka jälkeen hän tarkasti ne
ja kysyi jälleen minulta osasinko
pitää kirjaa rahoista, tuloista ja
menoista. '
Kyllä jos se on yksinkertaista
kirjanpitoa, vastasin. , Opettaja o-p
e t t i s e n minulle iltasin.
' Selvä on, saatte työtä jos otatte
sellaisen vastaan, sanoi hän, mutta
kaatohommaan' ei teistä' a'inakaah
ole muutamaan viikkoon, sillä olet­te
siihen tällä kertaa liian .heikkoja.
Sinä saa^ hoitaa kassan, sanoi hän
miniille ja Icayerisi; pääsee Juke-^
. V (Jatkuu sivulla 3) ~
voimasuhteissa ole tapahtunut muur
toksia. Todellisuudessa tämä on
nykyään USAn pahin pulma,, toteaa
tunnettu .amerikkalainen lelitimies
Walter Lippmann kirjoituk.sessaan
.New -York Herald Tribunessai jossa
hän vastaa Nixonin ja Eisenhowe-r
i n väitteeseen,^ ettei USAn arvo--
valta ole viime vu<isina mainitta-:
vasti vähentynyt. Lippmann on
kirjoituksessaan sitä mieltä, että
"ei ole pienintäkään epäilystä Neu-vostoliitonisasemanislujittumisesta
kansainvälisellä inäyttämöUäyrlO; vii­me
vuoden aikana. Lippmann to­teaa
kirjoituksessaan mm:« ^
Neuvostoliitto on nmisut sotilaal­lisesta
s heikkoudesta ^^sotilaallisesti
tasa-arvoiseksi j a sen vaikutusvalta,
joka ennen ulottui vain suppeaan
piiriin, on: nykyisin levinnyt kautta
maailman.
; Voimamme^ .j
suhteellinen .väheneminen i ei, V ole
kuviteltua. Se muodostaa tärkeim­män
. p u l m a n , : suhteissamme ulko­puoliseen
maailmaan.
Ensimmäisinä sodanjälkeisinä
vuosina ;USAUajoli enemmän mah­tia
ja vaikutusvaltaa kuin amerik­kalaiset
osasivat koskaan--haaveilla-:
kan, mitä :kaukonäköisinkään; ame­rikkalainen
saattoi toivoa.
; Mutta: teimme politiikassamme
vakavan virheen emme käsittä^
neet. että asemamme ei :yoi: säilyä
yhtä voimakkaana; että olemme as­tuneet
mahdollisuuksien uloim-malle
rajalle, ja eitä meidän oji
oltava^ valmiit laskeutumaan ensim­mäisten
sodanjälkeisten , vuosien
päätähuimaavista korkeuksista.'^
Käännekohdaksi josta laskukau-temme-'
alkoi;: muodostui- vuosi-1949.^
Silloih Neuvostoliitto kaatoi ydin-asenionopolimme
ja osoitti maail­malle;
että huolimatta sodan aiheut­tamista
vaurioista, se on luonut ta­louden;
j oka' pystyy valtaviin saavu-tuksiin
tekniikan ja -^tuotannon
aloilla.
"SO-liivun historia on meidän ky-^
vyttömyytemme historiaa, ^mme
kyenneet ^vastaamaan, tuohom^iaas-teeseen
emmekä kyenneet löytä-
;mään sellaista ulkopoliittista; suun­taa,
joka; olisi; soveltunut maailman
uusiin - voimasuhteisiin; sekä^ näiden
aiheuttamaan; uuteen tilanteeseen;
Tämä kyvyttömyytemme tajuta,
mitä Neuvostoliiton kehityksen seu­rauksena
on tapahtunut, johti sii­hen,
että meidän taloutemme alkoi
jäädä jälkeen. Se johti ^siihen, että
maanpuolustuksessa emme ole joh­dossa,
ja nyt meidän on pakko
ponnistella: suuresti päästäksemme
varustautumisessa tasoihini Se joh­ti
siiheny että meidän ulkopolitiik
kamme;;on muuttunut;.^puolustus-luontoiseksi
j a siltä puuttuu aloite
kykyä. Se on monissa kriitillisissä
kysymyksissä kangistunut. Täniän
kangistumisen. on :aiheuttanut asen­teemme
SyngmanRheehen.Tshiang
Kai-shekiin sekä jossakin määrin
myös t n Adenaueriin."
iBteÄo i i i i
; TOIMTTAOTT EEVA^'' ''^
Sananen hiustenhoidosta
e9
P A R A N T A V A HIIVA
T A A S SUOSIOSSA
Jo v.4nhastaan tunnetaan, että
• hiivalla on edullinen vaikutus ihmi­sen
elimistöön ja hyvinvointiin!
Varsinaisen 'tarkoituksensa r ohella
on: tutulla, taloudessa käytettävällä
hiivalla samoinkuin kuiva- e l i olut-hiivallakin
ollut: jatkuvasti: toinen^
kin: käyttö: ! Kukapa nainen ei olisi
kuullut f ainakin puhuttavan hnva^
naamiosta,^ joid'jn puhdistavan ja
pehmentävän :vaikutuksen ; J O . : e s i -
äitimme tunsivat..Myöhemminvkui-va-:
cl 1 oluthiivaa mainostettiin mel­keinpä
yleislääkkeeksi .kaikkeen.;ja
kaikille, ja ainakin paakaupungis-
.s\nmme - T^luonnoIlisGSti muista E u -
loopan maista saadun esimerkin
mukaisesti i - ^ : vallitsi yhteen: aikaan
suoranainen oliithiivavillitys.
Mislä tämä huvan saama kansan-,
suosio sitten johtui?
Jo enne'n ku m : vi ta miineistakaan
tiedettiin mitaan, hiivjm uskottiin
puhdistavan epäpuhdasta ihoay. hä­vittävän
finnit ja paiseet, sekä var­sinkin
naamiona käytettäessä vai­kuttavan
pehmentävasti ja elyvyt-tavästi
karkeaan ja ryppyiseen
ihoon Myös -jatkuvaan väsymyk­seen
ja puutumistiloihin hiivan us-kotiin
tuovan lievitystä. Niin­ikään
vatsan toiminnan edistämi-seksr
suositeltiin hiivan: nauttimis-;
Myöhempi tutkimus on osoitta­nut;
että nämä uskomukset ovat, oi­keita.
Kuivahiivai^ tiedämme sisäl-tävän
runsaasti vitamiineja.-joukos-sa
kaikki B ryhmän vitamiinit, ami­nohappoja
ja erilaisia tärkeitä ; m i -
neradlcja. Myös valkaisainelta h i i ­va
sisältää runsaasti, mutta siitä
puutuvat melkein kokonaan sokeri,
tärkkelys ja rasva.
. ..MiJjcyiQjrtilhi hiivatuotteilla — se­kä
taloushiivalla että kuiva- eli o-luthiivalla
— on kuitenkin yhlci-nen;-;
haittansa;' Monen rmielestä-niil-r;
lä; on: varsin epämiellyttävä-tuoksu
ja kuivahiivassa vielä vastenmieli­nen
maku. ^Nämä ominaisuudet
ovat monesti -muodostaneet voitta­mattoman
esteen hiivan käytölle
terveyden- ja kauneudenhoitoainee
na
Tutkimuksia jatkettaessa on kui­tenkin
Tanskassa kyetty elävät hii­vasolut'
yhdistämään -nestemäiseen
ihoravintovoiteeseen sekä sisällises­ti
nautittavaksi-miellyttävän makuin
siksi tableteiksi. Vaikka molem­mat
sisältäväkin vahvasti konsen­troitua
hienointa kuivahiivaa; on
hiivan alkuperäisetä hajua j a ina^;
kua tuskin tunnettavissa.
Kuten edellä mainittiin, viimeai­kaiset
tutkimukset ovat todistaneet
oikeiksi -vanhat uskomukset hiivan
ihoa i-puhdistavista , j a tervehdyttä--
vistä vaikutuksista,: samoin kuin si­säisesti
nautitun: hiivan; ummetust^i
ehkäisevät, ja-ruoansulatusta j a pa­lamisprosesseja
edistävä}; ominai-
Muodissa oleva lyhyt tukka vaa­tii
ainakin muutamia kiharoita l i ­sää
joka kahden kuukauden kulut:;
tua. Ja' jotta olisimme ajan tasal­la
niin ottakaamme^ opiksi, mitä a-siantuntijalla
on muutakin'sanotta|
vana hiustemme kauneudesta. Perr
'manentti on ensimmäinen askel
tässäfkaunistamisessa, mutta siihen
meidän tulisi valniiistua-jo viikkoa
aikaisemmin_ juomalla , kuorittua
maitoa;jkvartin päivässä,-': se^edistää
yleistä hyvinvointia. ' K a i k k i a ' rau­hoittavia^,
.^t^i 'päänsärkyjä äkkeltä^^
olisi vältettävä; nauttimasta ainakin
24 tuntia ennen permanentin ot­tamista,
sitä ottaessamme meidän
tulisi olla sovussa Itsemme kanssa
ja unohtaa kaikki,kiireet j a : ikävät
asiat, sillä; sen onnistuminen riip-puu^^
paljon ruumiillisesta:ja henki­sestä
hyvinvoinnistamme. Jos o-lemmealakunnossa
niin kiharoista
ei tule hyvät. Ei ole v|iiä kuinka
hyvin se on tehty;.perinSnfent;J;i ai-na
kuivattaa hiuksia.
Uudet höyrykoneet jälkeen rul­lien
teon pehmentävät laineita^jnut-ta
itsc: voimme^suorittaa alkuöljyä-
;misen. .Ennen.- permanenttia; t u l i si
pränahkaa voidella haalealla olivi-öljyllä,
harjata j a peittää turbaanin
malliin paksulla' pyyhkeellä, Joka
on kasteltu kuumaan veteen. Se on
pidettäväpäässä niin kauan kunnes
pyyhe jäähtyy senjälkeen hiukset
:i'taas:harjataani Hieronta ja :hariaa-minen
• sekä 'kuumentaminen ras­vauksen
;. jälkeen-: vahvistavat. pää­nahkaa
permanenttiin. Kihartami-senijälkeen
tulisi hiuksia harjata
hyvin, mitä .enemmän niitä: harjaa
sitä pehmeämmäksi ja kiiltäväm-mäksi
tukkamme tulee;: Jos - hiuk­semme
tuntuvat hyvin kuivilta
voimme harjaan sivellä hiukan ras­vaista
hiusvoidetta, jakaa hiukset
pieniin osiin ;ja harjata ne:tällä ta­valla
vähitellen aina harjaten juu­resta
yläsuuntaan; siis :irti pääna­hasta.
Tämäii jälkeen kuivatkin
hiukset näyttävät kiiltäviltä.
:i Ensimmäinen -pesu permanentin
jälkeenituoreella munalla on ylelli­syyttä;.
mutlavse: kannattaa. Siihen
tarvitaan kaksi vatia toiseen eroile--
taan keltuainen, toiseen valkuai­nen.
Tukka kastellaan Haalealla
yim
vedellä, keltuainisn rikotaan keskel-''^*^'!?
le päälakea ja'se hierotaan sorinen^^^^-^^r^
päillä ympäri päätä.' Airiakin koi-me
kertaa on pää huuhdeltava tä- ^ ^,
män jälkeen. Nyt; on ,yalkiials«f j^v^J'^^r
vuoro, se hierotaan samoin •yinpifrr''"*'^''*$
päätä sormenpäiUä j a .huuhdeUaamV
ainakin koliiiasti. Kun^'tukka''^j&lpj^
niii^ puHdas että se " v i n k u u " , niin^
se huuhdellaan viimeksi vedellä jo-'< ' '
hon on kvarttiin vettä sekoitettu 1"?^;
ruokalusikallinen epsom suolaa. Tä--'-'"'^ -
mä jää viimeiseksi, huuhteluksr.'}'^*'"
Tukka asetetaan kireälle rullille j a ' -
laineille haluttuun malliin j a anne-taan
kuivaa. Kun hiukset tainSn'^
kästitelyn jälkeen kampaa j a har-*
jaa tuntuvat ne pehmeällä jä kiiltä-^^
viltä kuin pienen lapsen hiukset. ~
Tukkamme on kruunumme ja
kaunein koristeenrnse sille kannat-'
taa omistaa joskus ylimääräistä huo-"^
miota. Eikä meidän tulisi unohtaa
kuoritun' maidon käyttöä terv^y-'^
deksemme ja kauneudeksenune. >-
•M-f"
• • •
\
N A I N K I N VOITTE SÄILÖÄ ^
Kaipaako joku vaihtelua hilloko- ,„^^^
koelmaansa? Suosittelemme esim.
englantilaista marmeladia englan­tilaisittain
(JAM):
1 kg vadelmia v
1 kg sokeria
1 kg punaisia viinimarjoja
1 t l . säilöntäjauhetta -
Kasariin valitaan kauniita, ehjiä* ^ <
marjoja, joita ei huuhdota. V i i n i - ' iY
marjat revitään, huuhdotaan,*^ sekoi­tetaan
vadelmien kanssa ja saa^jt»^
kiehahtaa hyvällä tulella. Kasari
nostetaan tulelta j a sokeri sekä s a t ."
löntäjauhe sekoitetaan joukkoon.
N i i n p i a n / k u i n ' s o k e r i on sulanut, * s
kaadetaan hillo tölkkeihin j a .sulje-^'i^
taan heti. Jonkun kuukauden k u ­luttua
sokeri hyytyy j a marmeladia
voidaaii käyttää leivonnaisissa jja
jälkiruoissa.
Hyvä pikkelysi on Kapteeni sinap-pipikkelsi:
: ' * i H '
a
t
^ •
KAKSOSET
Olemme kuulleet kerrottavan et-^
tä kaksoset ovat niin:- läheisiä - toi­silleen
että he; loukkaantuvatkin
suudel sekä hiivan vitamiinipitoi- samaan aikaan ja vieläpä samaan
suus
Toivottavasti mekin saamme
pian; vastaavanlaisia :hiivaravinto-tovalmisteita.
Tuntiessamme tar­vetta
^'kohentautua^':\ hiivakuurin. a-vulla
meidän ei silloin tarvitse enää
turvautua, pahanhajuiseen hiivanaa-mioonlar
silmät ummessa-nielaise­maan
oluthiivaannoslamme.
Dipl. kosmetologi Helena Hihna­vaara
(Satakunnan Työ)
Sivilipuolustus-puheet
nukuttavia u
T r a i l , B. C. Kaupungin pormesta­ri
L. A . Read sanoi täällä^ tiislai-iltana;:
että äskettäin:Edmontonissa
pidelty Länsi-Canadansiviilipuolusr:
tuskonferenssi oli niin väsyttävä,
että siihen osallistuneiden pormes
t a r i e n ' j a kunnanesimiesten oli vai­kea
pysytellä hereillä.
— Paradoksi, mahdottomalta tun­tuva
tai ristiriitainen vaite, Joka k u i -
-tenkin on tosi tai perusteltavissa.
— Biologia, oppi eliöiden elämäs­tä,
laajemmassa merkityksessä
eläin- ja kasvitieteen sekä antro­pologian
yhteisnimi.
paikkaan. Hamiltonissa asuu lä­hekkäin
kaksi; perhettä, :jois'sa kum­massakin
on kaksoistyttäret j a : jois-s
a onnettomuudet tulevat ainai kak­sittain,
niin että niitä tietää jo o-dottaa
kertovat kummatkin van­hemmat.
Kuusi vuotiaat Susa ja
Janice pääsivät juuri sairaalasta
kun koira puri kumpaakin. Sama
koira puri heitä kuukausi sitten,
ensiksi Janicea nenään ja hänet
kuljetettiin -kiireesti sairaalaan; j a
sieltä palattua istui Susan verannall­ia
katkenneen käden kanssa j a o l i
tehtävä loinen matka sairaalaan.
Nelivuotiaat Karen j a Kathryn
eivät: myöskään säästy:;parittain:;tu-levilta
onnettomuuksilta Välillä
he nielevät yhdessä jotakin sopima-idnta
j a , viikkofsitten; Karen:-putosi
puusta! ja :'Kathrynikeittiön;pöydälr
ta ja kummallakin on haava aivan
samalla kohtaa päässä. Tuskin nä-mämerkit
ehtivät parantua kun. he
)o putosivat aidalta ja n y t kummal­lakin
on kuhmu päässä. Tytöt ovat
sirkeäsilmäisiä veitikoita eivätkä
pienet kuhmut ja: naarmut estä :• hei-:
tä kasvamasta j a aikanaan astumas­ta
paikalleen elämässä.
\
5 pientä porkkanaa
250 g pieniä sipuleja
100 g ruskeita papuja
20 g viinihappoa
kurkkuja
125 g suolaa
Kastikkeeseen: 75 g vehnäja^-,
hoja, 1 1. etikkaa, 1 k g sokeria, 3 tl.
curryä, 3 t l . sinappijauhetta ja 1 tl.
säilöntäjauhetta.
Kail^kia vihannekset puhdiste­taan,
leikataan palasiksi, mieluim­min
kuutioiksi, ripotellaan suolaa
päälle ja annetaan seisoa muutamia
tunteja. Jauhot ja etikka vatka­taan
hyvin, sokeri "ja mausteet lisäv,
tääi\ ja kastike keitetään^ 10 mi­nuuttia
koko ajan kovasti vatkatenV
Sitten yhdistetään kastike ja put-'
distetut vihannekset joista sitä en^'
nen on kaadettu suolavesi pois. V i ­hannekset
kuumennetaan liemessä,
mutta eivät saa Riehua. Viiden-minuutinkuluttua
lisätään säilöntä-.-I:
jauhe ja pikkelsi pannaan tölkkei­hin
ja suljetaan heti. On valmista
noin kuukauden perästä. ,
" • • •
M U N U A I S P A T A • . " "
1
!
I
1
i
i
- !
1
i
!
i
?
i
:
; (
i-^
1
I
Pese, kuivaa ja leikkaa 1 munuai
nen viipaleiksi.; Ruskista viipaleet
voissa, lisää 1 sipuli hienoksi ha­kattuna
joukkoon käristymään ja
vielä 1 r k l tomaattisosetta, % ..dl
vettä tai lihalientä, 1 purkillinen*'-^*
säiliöherneitä j a 150 g sulatejuus- '
toa ' paloteltuna. Sekota kunnes"^
juusto sulaa ja mausta ruoka suo­lalla
ja p i p p u r i l l a . ' Tarjoa suoraan
padasta.
s-j'
Luterilainen kirklco ja rauhan asia
Atlantic Citystä viime' maanantai­na
lähetetyissä New Y o r k Times
Servicen eräässä uutisliedossa ker­rottiin,
että siellä kokoontuneelle
Yhdysvaltain Yhdistyneen Lutec-sen
kirkon vuosikonventionille oli
esitetty ehdotus, jonka mukaan mai­nittu
kirkko vetoaisi,, Yhdysvaltoi­hin
ja :Ganadaanr että ne ryhtyisivät
kansakuntina etsimään keinoja uk-kaavan
sodan ehkäisemiseksi omak­sumalla
rauhanomaisen rinnakkais-toiminnan
ja kilpailevan rinnak­kaiselon
periaatteen. '
Näitä rivejä kirjoiteltaessa ei ole
käytettävissä sen' paremmin tämän
mielenkiintoisen ja rauhanpuolusta­jain
kannalta lämpimästi tervehdit­tävän
esityksen" tekstiä 'eikä'\s»tä-;
kään-mitä,läslä"asiasb loppukädes­sä
.'pääteltiin.'
Mainittakoon kuitenkin, että 4ä-mäehflotusjaiheulti:
mainitun: uutis^
tiedon: mukaanvyli;ikaksi: t u n t i a ; kes­täneen
ikiivaan; väittelyn i mainitussa
luterilaisen .kirkon;; vuosikcnventio-:
nissa. '
Väittelyii-aiheutti aluksi samassa
yhteydessä kokoukselle tehty ajan­kohtainen
ja tärkeä ehdotus, -että
luterilaisen kirkon tulisi vaatia
ydinaseidenf kaikenlaisten i: kokeiden
lopettamista. ' ' |
Ko. kirkkokoukseen —, niitä pi::
delään vain joka toinen vuosi —-
osallistuu -uutistietojen-mukaan< n.'
700 edustajaa. ! , " / ' ,
I Pääasiallisemman' ja räikeimmän
bpposition rauhanomaista , rinnak-!
kaiselon periaatetta JU; ydinaseiden
kokeilujen, lopettamista .vastaan
esitli./miiinitun uulistiedon mukaan
eräs ^.yhdysvaltalainen sotapappi
(huh! mitä kaikkia nimityksiä on­kaan
keksitty lempeän Jumalan^ n i ­missä)!
Mainittu heVrasmiesr Rev.
Wi'liam-B. Downey, aloitti_väitlelyn
esittämällä,; että ehdotetusta vetoO:
muksesta vedettäisiin y l i tai pois-tetlaisiin-
sanat-,"rauhallinen ••yhteis­toiminta
ja kilpaileva rinnakkais­elo".
Z'
Tämä Yhdysvaltain armeijan so­tapappi
myönsi, että ihmiskunnan
taholta'janotaan rauhaa ja pelätään
hirveätä ydinasesotaa.
'Mutta sotapappi kun on,.hän un­hoitti
kuitenkin "Rauhan ruhti­naan"
opetukset ja vaati avointa
Sodankäyntiä sosialistista maail-manosaa
vastaan. , - - ,- , ,
Nimittäen ^ Neuvostoliiton päämi­nisteri
Hrushtshevia ' " l a h ) a r i k s i"
hän' selitti,että - kysymys e i ' loppu­jen
lopuksi ole hänen mielestään
rauharivetoomuksen jostakin ^ sana­muodosta,
vaan siitä, että^ hän ha­luaisi'
sotapappina, ^marssituttaä
amerikkalaisia Ja'heidän liittolai­siaan
"päin inhaaVitää" kuten ^'suo*
uialuistasisUneh ''iskulause' kuului!
Hän puki sodanjulistuksensa kui--
tenkin; nykyaikaisempaan-^ muotoon
vaatimalla sosialismin "takaisin
rullaamista" mikä härmänkielellä^
puhuenitarkoittaa sodan faloittamisr * ''"^ '
ta siinä mielessä, että kapitalismia
voitaisiin levittää tulella J a mie-' ^
kalla tänä atomiaseiden . a i k a k a u : ^ - ' ''
tena sinne, mistä "kommunismia i;
rullataan takaisin". " ^' \
Toivottavasti tämän sotapapin %
vouhottelut hyljättiin luterilaisen.
kirkkoväen kokouksessa paholaisen I
vihanlietsontana. Mainitussa uutis-'
tiedossa kerrottiinkiri, ettS'^;toiset'•]r<(«^
luterilaiset papit, jotka kannattavat
rauhallisen, rinnakkaiselon perus- 5
teellä sodan vastustamista, Varoitti- ~_ %
vat tätä sapelia kalistelevaa tulen-' -1;
nielijäkumppaniaan siitä, maarasta '4
minkä "uskonsota kommunismin ,ta- ^,
kaisin " rullaamiseksi" nykyoloissa ,
aiheuttaisi. . ,C \ -^'v ,
Jäämme siis kaikessa h i l j a i s u u - . ' , |1
dessa " j a „hyvässä'v toivossa 'oclotta-', 1; |j
maan, «mitä luterilaisen kirkon^kon-Ai^/l
ventioni loppukädessä'Atlan|ib"j Ci-j
tyssa päätti sodan j a rauhan""kysy-^ »,^"'1
myksistäl ^ kähsäkoura..^^'T^^-^'
7
» H »
mm
m i