Vapaus, June 16, 1955

              9 19S5, pItlälliKh
»ntnmaahap tmknicpBn
isä, maalMnniB u « i '
älnen. Bäot» lähinä
(Violel) vnbeSe^
» Suomessa, 3 lastciu
äpliri.'
Biskost Alina ja TlUa.
riit toivotamme
eiselämän jät­issänne
viettää
nne!
itä tosiyllätyksötä,
2 :p:nä. 25-vuoti&-
rahalahjasta, JoD»
itokset tilaisuuden
; Jotka valvojaan
tortti Vuör^ maj-
Välnö TurJdaa^
it iUan nmsiiJas»-
n 25 vuotta talo-yllin
aikainen hoito
»elastaa syöpäpotilaan
I * selsinkj. — Syöväotorjonta-ifijestöitn
kerätkokonksess» p iU
Iprofes»" Sakari Mustakallio e s i -
ItelBun ailieesta * Syöpätautien
l^tomabdoUisniidet maassamme
|gttTisin". Siina l i i n totesi, että Ipöllä on boulava pnnte ^ ö p ä -
l^tien erikoishoitopaikoista j a
|fföpil»tilaat Joutovat meiilä ole-
Igaaa jonkinlaisena paaxtalmA-Iboa;
josta, ei kukaan pidä hool-ei
ainakaan miltään viralHnen
Idin. J a riittävän lääkinnnällisen
I hoidon puutteessa Jontnn fcäisi- ;
Imyfcistä osalliseksi myös aslan-
IgiDaisen potilaan koko ympäristö. .
juimeelliseltä tuntuu, että syö-
Ipääh kuoUeita kaikista suhen s a i -
jiMtnneista on sittenkin meidän
Ipa^ccaTnnu» niinkin vähän, l a n -
1^ esitelmöitsijä, j a lisäsi, että
liaikista iliosyöpäsairauksista p a -
Iranee lähes 909c, kaikista huuli-l^
öpätapauksista melkein saman
iTtrran ja rintarauhasen syöpä-jtopaukset
ovat paranjtuneet y l i
|507f:sti, samoin naisten sukupuo-/
iDdinten sj-öpatandit. — Senraa-
Ivassa esitelmän pääkohdat:
iLuotaessa katsaus siihen, minkä
et ovat sj-öpatautien hoitomahdol-uudet
nykyism. 'Suomessa, on e n -
aihetta todeta; että sj-öpätau-
Ue on ommaista jatkuva; tuhoa-kasvutapa
ja usein etäispesäkkei4
kylväytymmen, joka ilman a i -
L^ta ja a:sianmukaista hoitoa: joh-aina
potilaan kuolemaan.' .
atähden syöpätautien tehok-hoidon
oleellinen edellytys on-;
hoito ennen sairauden yleistä
In LESLIE SIMON, ^.».^c.
TO- JA SUKUPUOLITAUnEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADiNA ROAD
(Bloorin kulmassa) •• <y
TORONTO. ONT.
Vastaanotto tunnit:
2-4 ip ja 6-7 ip.
heUmet: Konttoriin W A . 1-6614
K o t i i n W A . 2-8015
levenemistä. Aikaisen j a asiaflmukai-
«en hoidon edellytyksenä taas luon-nollisesti
on se. että aalraus pysty­tään
ajoissa toteamaan ja että hoito­mahdollisuuksia
on TiittävästL •
Sellaiselle henkilölle. Joka on saa­nut
tutustua maamme sairatmhoito-j
a terveydenhuoltotyön kehittämisen
uusiin suuriin saavutuksiin, miljardi-sairaaloihin,
' saattaa olla yllättävää
kuulla, että meillä on kuitenkin ole-
^:as3a^ satojatuhansia asukkaita kä­sittäviä
piirejä, joissa ei ole yhtään
kelvollista erikoislääkäriä sadan, j o ­pa
satojen kilometrien säteellä.
boratorioiden, röntgenvälineiden ja
asianomaisten erikoiskoulutettujen
ammattimiesten ja sairaanhoitajien
puute on vakava epäkohta laajem­massakin,
mielessä. : 'Mutta nimen­omaan
:'^yopätautien.varhaistoteamis­ten
ja heidän erikoisvälineidensä
mai:idolIisuuksilla on suorastaan rat­kaiseva
merkitys. •
SAIRAALOITA J A HENKILÖ­KUNTAA
TARVITAAN
Jokainen, joka joutuu tavalla taik­ka
toisella aktiivisesti osallistumaan
syöpätautien torjuntatyöhön, näkee
näistä \ syistä sairaala-verkostomme
kehittämisessä tärkeän tehtävän.
K u n kuiteiÄin näyttää siltä; että t a ­loudellista
syyt viivästyttävät keskus-sairaalasuunnitelman
toteuttamista
kenties kymmenellakin vuodella, oli­si
kaikin voimin ponnisteltava •: n y ­kyisten
sairaaloiden puitteissa suori­tettavan
työn tehostamisen hyväksi.
(Riittävän erikoiskoulutuksen saanut
lääkäri voi toimia vanhoissakin suo­jissa
kunhan hänelle suodaan'muissa
nuhteissa kelvolliset edellytykset.
Tuntuukin ^is siltä, että pahin puute
on juuri erikoiskoulutettujen ammat­timiesten
ja heidän erikoisvälineiden­pä
kohdalla. Sen vuoksi olisi kaikkia
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- ja kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- Ja hääkaak-kuja,
korppuja yjn. leipomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-7676
290 Queen St. W. . Toronto, Ont.
ONNI TERVO
llllillillilillliullllllllillllii!iiiilill:liiiiliilllllllii
iihtä tomienpiteitä kiirehdittävä, jot­ka
tähtäävät koulutusmahdollisuuk­sien
parantamiseen. Mutta se ei yksin
riitä: on hetimiten saatava peruste­tuksi
tarpeellinen määrä erikoiskou­lutettujen
lääkärien j a muun eri­koiskoulutetun
henkilökunnan toi­mia,
joiden pelkkä olemassaolo jo
puutteellistenkin koulutusmahdolli­suuksien
vallitessa kaxmustaa eteen­päin
pyrkivää henkilöstöä niihiii ha-,
keutumaan ja niita varten kouliintu­maan.
ERIKOISKIRURGISET HOITO­PAIKAT
UNOHDETTU
S5'öpätautien asianmukaista hoitoa
on leikkaushoito ja sädehoito, n/arkln
usein näiden yhdistelmä eli kombi­noitu
hoito. Syöpätapauksesta riip­puen
voidaan leikkaushoitoa meidän
maassamme tehokkaasti antaa aina
pienistä kunnansairaaloista lähtien
vaativiini erikolsklinikoihin asti. M u t ­ta
mitä pitemmälle erikoistunutta k i -
.rurginen hoito on, sitä vaikeammak­si
'tulee potilaan päästä tällaiseen
hoitoon. Yleiskirurgisia potilaspaik­koja
on maassamme jatkuvasti lisät­ty.
Sen sijaan ei erikoiskirurgisia h o i ­topaikkoja
ole -viime vuosiliiymmeninä
lainkaan saatu lisää lukuunottamatta
eräitä ortopedisiä aloja. Suomessa on
aikana Torontossa V lUtan — (PU») jleuvoBtogeologlt
Toronto. - . T . Ic 9 päivään päätty» Ja poraajat ovat löytäneet uuden Ja
neen viikon aikao» väheni töäUä »•-«uuren öljyeslintymän Tatariasta.
kisteröityJen^r^ettamleD fu^i^ oikealta rannalta; Oljyn
1.490 ijenkilöllä. Isättömien luku- etsintä M y t t l p i t k ä n ^ a ^ bedelmät-määiä
viime viikon lopussa o l i 26,8Ca. tAmältä, kunnes Zemljanukhlnin tut-
Viime vuonna kesäkuun 10 pnä oli Jkimusrjhmä osui kolmannen syvän
Toronton relOstenöltyjen työttämien kalvon poraamisella uuteen öljyken-lukumäärä
20.S7O. tään. .
esim. arviolta 450-^-500 uutta aivo- t a i
selkäydinkasvalntapausta vuodessa;
Mainitun kahden kasvalnluokan h o i ­tamiseen
tarvittava hoitopaikkaluku
on 45—50 hoitopaikkaa: Jos jälkihoi­tona
usein välttämätön sädehoito on
usein annettava samassa palkassa;
mikä Järjestely on suositeltava, l i -
sääntj-y hoitopaikkojen tarve vielä
huomattavasti. N i i n sanotut selvitys-t
a pauksct vaativat vielä lisäystä paik­kalukuun.
KEUHKOSYOPJIA HOIDETAAN
YHÄ ENEMMÄN L E I K K A U K S IN
huomattavasti synkemmältä näyt­tää
tällä hetkellä tilanne ns; rinta­kirurgian
osalta. Meillä todetaan vuo­sittain
; n . 900—1.000 uutta keuhko­syöpätapausta.
Viime ivuosina on
keuhkosyöpä yhä useammin joutunut
lelkkauäioldon kohteeksi. K u n .meil­lä
kuitenkin on asianomaisten exi-kolspaildEOjen
puutteen takiav vain
varsin rajoitetut mahdollisuudet
keuhkosyöväen leikkaushoitoon, on
tämä johtanut siihen, että varsin
suuri määrä potilaita hakeutuu tar­peelliseen
erikoishoitoon ulkomaille:
(Kenellä siihen . on varaa — r VS.)
Olettaisi sen vuoksi; että koko valta­kunnan
sairaalasuunnittelussa otet-talfiiin
huomioon rintakinirgisencrl-koisklmikan
tarve. Xaskehnien mu­kaan
ta}tylsi tällaisessa erikoisklini-kassa
olla hoitopaikkoja 140. TäUöin
voitaisiin kaikki huomattavimmat
rintakirurgiset toimenpiteet keskittää
tähän pääpailtkaan. Huomattava että
tällaisen toimenpiteen toteuttamises­sa
saavutettava hyöty ei suinkaan
kohdistu yksinomaan sj'öpäpoUlaiden
hyväksi, vaan että hahmoitellun r in
takirurgisen keskuksen luominen l i ­sää
ja täydentää rinnan elinten mui-denkm
tautien, lähinnä tuberkuloo­sin
ja sydäntautien hoitomahdolli­suuksia
maassamme.
SÄDEHOITO YLEISINTÄ
; Ainakin vielä nykyään suurin osa
syöpätapauksista jää sädehoidon va­raan.
Kuten; kirurgisten toimenpitei­den
kyseessäoHen, niin myös syöpä­tautien
sädehoidon kohdalta voidaan
ensinnä mainita, että osa syöpäta­pauksista
on sellaisia, joiden säde­hoito
myös voitaisiin suorittaa esi­merkiksi
keskussairaalaportaas^a mi­käli
niissä vain on riittävästi erikois­koulutettua
henkilökuntaa Ja erikois-välineistöä.
Varsin' huomattava osa
sädehoitoon soveltuvista syöpäta­pauksista
on kuitenkin sen laatuisia,
Suomen tasavallan presidenttejä
DR. E. C. AHO - Hammasläähäri
HUONE 640 PHYSICIANSV & SURGEONS' B U I L D I N O
•86 Bloor Street West Toronto, Ontario
Puhelin WA. 2-8237
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
THEODOR PLIEVIER:
MOSKOVA - SLÄ».4,
"Moskova" — Theodor Plievierin maailmankuulu sotaromaani —
kertoo Saksan ja NeuvostoHiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna
1941. Tarkastelukulmanaan milloin taistelevien suurvaltojen
päämajat, milloin tuntemattoman sotilaan juoksuhauta tai pommi­tuksen
kohteena oleva kaupunki. Plievier vyöryttää eteemme dra­maattisen
näytelmän historian: valtavimmasta sotaretkestä. . .
425 sivua
Hinta sid. $3.40
THEODOR PLIEVIER:
STALINGRAD
ROMAANI
Stalingradiri puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san-karitaruihin.
Se bli todellinen Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus
jai ehjäksi tässä puolen miljoonan asukkaan kaupungissa, jonka
taloissa ja kaduilla piirittäjät ja pih-itetyt kuukausimääriä tappoir
vat toisiaan. Stallngradin pitkälliset 'kärsimykset päättyivät vihdoin
tammikuussa 1943, kun pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset, taistelu­voimat
saarsivat ja ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen johtamat
piinttajat.
Saksalaisten Stalingrädin valloitusyritys merkitsi toisen maailman­sodan
ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se oli totaalisen sodan
jarkyttävimpiä murhenäytelmiä. Jossa 300,000:n saksalaisen sotilaan
armeijakunta tuhottiin miltei viimeiseen mieheen. Näitä taistelun
paivia kuvaa Theodor Plievierin "Stalingrad" tämän hetken
maailman ehka kuuluisin.sotaromaani.
Kirj. Pauli. Martinmäki
^. (Jatkoa)
Mistä johtuli että Venäjän tsaa­rien
innokas ihailija, kenraali ja
Vapaaherra Mannerheim pysytteli
sivussa kuningaspunhasta niin,
että oikeisto saattoi turvaotua
häneen, kun käänne maan poli­tiikassa
kävi eittämättömäksi?
Tähän olisi ehkä voinut vastata
eräs Lady Muriel Paget, jonka
sDojattina oleva "selvänäkijä" oli
ennustanut Mannerheimille Ja
kertonut hänen kohoavan hyvin
«korkeaan asemaan. Oliko Man­nerheim
toukokuun 16 päivän:
1918 puheessaan "lujista käsistä"
ajatellut. omiJk käppiän?. Vielä. y . _ i .
1951 ilmestyneissä muistelmissaan
I hän moneen kertaan puhuu har­taan
vakavasti tästä ennustnksesr
ta. Joka tapauksessa ensimmäi­nen
kerta, jolloin ennustajat ja
"selvänäkijät" pääsivät itsenäisen
Suomen valtionpäämiehen' "ntu-.
Tonantajiksi". Valitettavasti se el
jäänyt viimeiseksi.
Sen jälkeen kun Svinhufvud kevääl­lä
1918 oli valittu valtionhoitajaksi,
oli Mannerheim lopullisesti riitaantu-r
nut valtionhbitajan Ja hallituksen
kanssa. Ja viitaten kintaalla "isän­maan
asialle" hän oli lausunut tyy­pillisen
replilkkinsä: "Hyvästi, hyvät
herrat! Huomenna matkustan ulko­maille!"
NäUlä matkoUlaan hän vie­lä
oli, kun Suomen oikeisto päätti
uskoa hänelle valtionpäämiehen teh­tävät.
Maailmanpolitiikan pyörä oli käan-tynyt
nopeassa tahdissa. Hetkellä,
535 sivua
Hinta std. $3.80
D.miNE DU M A U R I E R :
"Rebekan" tekijän uusi menestysromaani
MARYÄNNE
'"Marj- Anne^' on monivaiheinen kertomus kauniista j a häikäilemät­tömästä
naisesta, joka Yrjö IH-.n ajan Englannissa pääsee huomat­tavaan
asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena Ja Joutuu pää­henkilöksi
erääseen maan historian sensaatiomaisimmlsta oikeus-
Jutuista. •,-^v
ITÄTUULI . . LÄNSITUULI
Pearl s ; Buck lienee amerikkalaisista Nobel-iurjailijoista Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita
romaaneja ja nyt julkaistaan suomeksi myös hänen esikoiste<*sensa
Länsituuli", joka ihnestyi alkukielellä v. 1929. Tällä
R» A M — B u c k - a l o l t t i Kiinan olojen kuvaamisen. : , > :
*!uckin ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö-
H i n o i ^ " joka. naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle
«maiaiseiie lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se sovltta-öa
»n ristiriita, jonlta aiheuttaa se. että päähenkilön veli. Joka h a r -
^i«aa opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa
^ o k s e e n amerikkalaisen:naisen,^^^::^^ ; : :
•^RTTÄ,HAATANE^f-:"^••''^
Ä-TARUSKp «.^
kv^r^ ^^^*^^h uuden romaahW ympäristönä on pohjoiheh klrkon-mvö,
f aherruksen keskipiste, sahalaitos. Jonka vaiheilla
on Mht^^^l.^^P^^uniat pysyttelevät. Ester, römaanhi päähenkUö,,
sen^r," ,^"*^en isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on
j i P ^ u ^ t a j a , ja Ester Itse. leskeksi 'jäätyään, joutuu palaamaan
sentoil^^r^^*''''^^^" ääreen, J o n ^ l»än kohnetolsta vuotta alkai-oh
nuorena, morsiamena jättänyt.
Tilatkaa osoitteella:
Box 89 Vapaus Publishing Co. Ltd.
Sudbury. Ontario
jolloin tynkäeduskunta valitsi Venä­jän
Romanovien "kuningasheimolle"
saksalaista seuraajaa, näkivät meillä
käänteen henkilöt, jotka eivät oUeet
tuijottaneet silmiään sokeiksi Saksan
keisarivallan mahtavuuteen ja "Suo­men
kuningaskunnan" loistoon. Sak­san
päällittolainen, Itävalta-Unkari
oli jo tunnustellut erikoisrauhan
mahdoUisuuicsia. Turkin armeijat
olivat kärsineet lopullisen tappion
Syyriassa 19. 9. Bulgaria oU tehnyt
aselevon 29/ 9. Saksan pääesikunta
oli ilmoittanut: keisariUe, että länsi­rintaman
tilanne oli kestämätön ja 5:
10. muodostettu uusi hallitus tiedusteli
presidentti Wilsonllta rauhanehtoja.
Mutta valtionhoitaja Svinhufvud
näki vain Saksan ja sen mahtavuu­den.
Vielä 6. 6. esitti Suomen hallitus
kenraalimajuri von der Goltzille seu­raavan
pyynnön: "Hallitus \oivoo,
että Saksa ei tällä hetkellä ajattele
Suomessa olevien joirickojen maasta
pois viemistä. Erityisesti täriieänä
pidämme, ettei mikään tä^ntapal-nen
muutos tapahdu, ennenkuin .mei­dän
hallitusmuotokysymyksemme se­kä,
kunihkaanvaalla koskeva asia on
lopullisesti selvitetty".
Suomen oikeisto oli juuri valinnut
kuninkaansa ja vahnistautul kruuna­jaisiin,
kun Saksan kansa 8. 10. nousi
cimia kruunupäitään vastaan. Wilhelm
I I menetti kruununsa j a vallanku­mouksen
myrsky pyyhkäisi kruunut
myös pikkuruhtinailta, joiden joukos­sa
oli myös "Suomen kuningas" F r i e d ­rich
ElarL Se oli valtionhoitaja S v l n -
bufvtidin lyhyen ja vähemmän kun­niakkaan
• ensimmäisen valtlonpää-mlökauden
loppu. Joulukuun 12 päi­vänä
tynicäeduskunta valitsi Manner­heimia
valtionhoitajaksi. : ' .
Mannerheimin muistelmista käy
selville, että välittömästi ensimmäisen
maailmansodan jälkeen Euroopassa
tapahtunut demoltraattinen kehitys
oli hänelle icauhistus. Mutta voitta­javaltion
tunnustus Suomen itsenäi­syydelle
dli saatava j a ehto oli saksa-minen
vapailla vaaleilla valitulla täy­silukuisella
eduskunnalla. Mannerr
helmille masentavaa oli, että soslaUsr
tlt näissä osittaisen terrorinkin olois­sa
valtasivat eduskunnasta 80 paik­kaa,
tasavaltaa kannattavat porvaril­liset
ryhmät 73 paikkaa j a monarkiaa
kannattava äärimmäinen oikeisto sai
vain 47 paikkaa.
Vaalien jälkeen kohosi pälväjärjes-l
tykseen hallituskysymys. Tasavaltaa
kannattavat keskustapuolueet olivat
neuvottelujen Jälkeen päättäneet'esltf-tää
hallituksen muodostajaksi prof.
Soinista, joka.elniului porvarillisen
keskustan vasempaan siipeen ja hä-'
nen hallituksensa olisi Umeisesti ha­kenut
tukea sosialistiselta ryhmältä.
Mannerheim puuttui itsevaltaisena
tavalla kiistaan ja esitti kokoomuksen
ja ruotsalaisten tukemana ehdokkaa­naan
henkilökohtaisen ystävänsä K .
Castrenin^ Kärkevän kiistan - tulok­sena
Mannerheim ajoi ehdokkaansa
läpi ja Castren muodosti oikeistosä-vylsen
keskustahallltuksen. Uuden
hallituksen ensimmäisiä tehtäviä o l i
tasavaltaisen hallitusmuotoefhdotuk-sen
antaminen eduskunnalle.' Vaa­lien
tulos oli ollut niin selvä, ettei tätä
voitu väistää j a esitys annettiin tou­kokuussa
1919. Monaridaa kannattava
oikeisto esti kesäkuussa sen kiireelli­seksi
julistamisen. Mutta myös por­varilliset
tasavaltalaiset olivat > oyt
päättäneet ajaa hallltusmuotokysy-myksen
päätökseen j a heti hallituk­sen
esityksen hylkäämisen jälkeen
otettiin käsiteltäväksi eräiden edusta­jien
vastaava aloite. Siitä äänestet­täessä
näyttää äärimmäinen oikeisto
hetkeksi menettäneen "tulevaisuuden­uskonsa",
sillä kiireellisyyttä vastaan
äänestäneitä oli vain 23.
Myönnytykset oikeistolle Ja porva­riston
yleinen pelko kansan valitse­man
eduskunnan "lilan suurta" val­taa
. kohtaan antoivat leimansa halli­tusmuodolle.
Presidentin: valtaoikeu­det
tulivat harvinaisen laajoiksi ja
e/itylsesti em. syistä sai presidentti
veto-oikeuden.
Heinäkuun 25 päivänä suoritetussa
ensimmäisen presidentin vaalissa oli
vat pääehdokkaina kuningasmielistä
oikeistoa vastaan käydyn taistelun
johtajaksi kohonnut J . K . Stohlberg
ja äärimmäisen oikeiston "vahva
mies" Mannerheim. Stohlberg valit­tiin
143 äänellä Mannerheimin saa­dessa
47 kuningasmielisen ja 3 kes­kustapuolueiden
edustajan ääntä..
. Usein unohdetaan, kuinka lähellä
kuilun reunaa meidän maamme Jäl­leen
oli tuolla hetkellä, j a kuinka
suuri onni oli se. että ensimmäiseksi
presidentiksi ei tullut Mannerheim.
Tämä vahnistautul nimittäin juliri
syöksemään Suomen sotaan nuorta
Neuvosto-Venäjää vastaan. Talvella
ja keväällä 1919 hän kävi amiraali
Koltshakin ja kenraali Judenltsln se­kä
naiden sotatoimia rahoittavan ja
avustavan Englannin hallituksen
kanssa neuvotteluja suomalaisten
Joukkojen hyökkäyksestä Pietaria
vastaan. Ei ollut Mannerheimin an­sio,
että nämä neuvottelut eivät siinä
vaiheessa johtaneet tulokseen. Ainoa
mitä hän vaati, oli rahaa ja elintar­vikkeita
Englannin antamana apuna.
Kysymys oli kymmenen miljoonan
punnan summasta; Sotilaat joiden
avulla Pietari vallattaisiin j a bolshe-vikklhallitus
kukistettaisiin, aikoi
Mannerheim ottaa luokkasodan raate-,
lemasta Suomesta. Suomen Itsenäi­syyden
tunnustaminenkin, johon Ve­näjän
vastavallankumoukselliset suh­tautuivat
kielteisesti, olisi viime vai­heessa
saanut jäädä epämääräisen t u ­levaisuuden
varaan, kuten tulemme
näkemään kirjoituksemme seuraavas­sa
osassa.
Jatkuu.
PARAS LAHJA
SUOMEEN
on yhä edelleenkin jokin näistä
T A N S K A N PAKETEISTAMME,
joissa ön täysi sallittu määrä ensi­luokan
kahvia, Jollaista Suomessa
ei vieläkään.ole kaupoissa ja sitä
on täysi sallittu määrä ilman tullia.
" S A I M A A " — 1 .kilo parasta
paahtamatonta kahvia, liinta
M-50.
"OLYMPAA" ^ 1 kUo parasta
paahtamatonta kahvia, 2 k i l o a
riisiä, 1 kUO rusinoita, htota $7.00.
"FENNIA" — 1 kUO parasta paah­dettua
kahvia, 2 kiloa riisiä, 1
kilo rusinoita, hinta $7.25.
" I L O " — 1 kilo parasta paahdet­tua
kahvia. 1 kilo riisiä, hfaita
$5.60.
Kirjoittakaa nimet ja osoitteet
selvästi, mieluimmin tekstaamal­la:
Paketti perille 2-^3 viikossa
ja kaikki paketit vakuutuksessa.
10 v. tyydyttävä palvelu takeena!
NORDMAN
(REGIST'D)
Suile 338
Dom. Square Bldg.
Montreat Que.
H E L L A VVUOLIJOEN
'NISKAVUOREN AARNE'
Elsa Turakainen, Rauni Ikäheimo,
Tauno Palo, Ake Lindman
Ohjaus: Edvin Laine. ; — Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus (SP)
Lisäkuvina mm.: A . E. WicksCo:n saha palaa/
. Wanupissa rakennetaan haalia ym. ^ ^ .
Esitetään seuraavilla paikkakunnilla:
TORONTO, Uimcarian Hall. 246 College St. maananUina, kesäk. 20 p.
kello 7 ia 9 illalla.
ST^ CATHABINES. Ukralnian HaU. 85 Haynes Ave., tiistaina.
ketäk. 21 p. klo 8 Illalla.
TORONTO, F. ». Club, 19 Horon St, keskiviikkona, kesäk. 22 p.
kello 7 ja 9 illalla.
SUOBURY. Sampo Hall. torxUfna. fcesäkuon 23 p. kello 8 iJUIIa.
BEAVER LAKE, Finnish Hall, joerjantaina kesäkuun 24 p. klo 8 ilUlla.
WAN[nP. Uodella Jhajdina. laiaantalna. kcaäkoim 25 p. kello 7.30 illaUa,
8UDBUBY; Finnish HaU, maananUina. kenUc. 27 p, klo 7 ja 9 illalla.
LONG LAKE, Snomlraiita. tistafau, kesäk. 28 p. kello 8.30 ilUIIa.
SAULT STE MARIE. Chateau Ptnet Hall, keskivUkkona. kesäk. 29 p.
kello 8 maila.
SAULT STE BfASIE, Stceltoh Hall. torstaina, keiäk. 30 p. klo 8 illalla.
Sisäänpääsy $1-00 — LapMl 25c
Canadian Finnish Movies
^*a*-iSBj
Md1i>liiir muvotHeU
BaofiSiassa Faunen kanssa
PariisL _ Neuvostoliiton tilkomi-nifiteri
Molotov saapui torstaina ke-fäkuun
9 päivänä lentoteitse Parii­siin.
Myöhemmin päivällä hän koh­tasi
pääministeri Fauren j a ulkomi­nisteri
Pinayn., He neuvottelivat sul­jettujen
ovien takana ulkoministe­riössä.
että niiden menestyksellinen lioito
edellyttää täysin erikoiskouhitettua
henkUökuntaa Ja korkealaatuista vä­lineistöä;
Kaikkialla maailmassa o n ­kin
päädytty siihen, että korkeata­soisin
ja pisimmäile kehitetty väli­neistö
ja henkilöstö keskitetään
muutamiin keskuspaikkoihin: joita
tulisi olla yksi kutakin 1.O0O.O0O—
1.500.000 asukasta -kohden. Skandi­naavisten
esikuvien mukaan olisi täl­laisten
keskuspaikkojen potilaspaik­kojen
yhteinen vähimmäismäärä
meillä n. 450. Nj-t on kuitenkin meillä
tällaisia sairassijoja valtion sairaa­loissa
vain 45.
Torstaina, fcesäk. 16 p. — Thurstiay, Sune !6, W55 SivaS A
Atomivoima ävaruuslii-fcenteen
patveluteeen
tADioe. — Venäliiiset tiedemlebet
ovat teoriassa ratkaisseet kysymyksen
atomivoiman käyttämisestä planeet*^
tojen välillä kulkcvlch avaruuelaivo-
Jen käyttövoimana; . Parhaillaan :rhe
tutkivat mahdollin-jiuksia. perustaa
valvonta-asema ohjaamaan avaruus­laivoja;
mainitsi tunnettu:tiedemies
V. A. Lcshkovtscv esitelmässään per-jwtAi^
t»m|i^^
jcäytfinncmyfioä pixtäma^m Udb^s:
kln vielä ratJoU8eiiattoiiUi;i9i^ .
blä hto lisäsi.'/IM/iBXiSk Icj/imy»
ätomikoneiston cil8|Uin)iDen «^ttotsUIa
seinillä, Jotka Noim% leesti^^jsuuiu^^
tonta kuumuutta. Hän sattbf vielä;
että venäläiast Ueae|r4ehet,y>lta^|.V'
myös ratkaista onseltnaa ihety--Ja,]}';;
tiumatomien halkaisemlMsta.' ^
KIITOS.
Sydämellinen kiitos teille, lapsemme Ja ystävät, kun n i i n yllättäen
saavuitte toivottamaan onnea meidän uuteen tupaamme.'
-Kiitos arvokkaista lahjoista, Jotka Jätitte meille käyntlnne muis-'
toksi. Kiitos herkullisesta kahvipöydästä ja ihant8ta,kuklstai'.-I|aito»'
homman: alkuunpanijoille Vienolle.: HatmaUe,'T^^
sccä illan'emännille.
Kiitos myös niille jotka ottivat osaa. vaan eivät volneelf saapua
kotiimme. Olette aina tervetulleita kotiimme'mlUoin,vaan teille
cdplL ' . '
Tämä ilta tulee säilymään muutossamme elämämme Iltaan saakka;
Teitä sydämellisesti kUttäen,
MIINA JA WIIiJO F17HAKKA
North Cobalt, Ontario Kesäkumi S p-1055.
T O U K O K U U N 21 PÄIVÄNÄ;;ÖÄS/ >
Miss lillian
Lehto
VVAHNAPITAE, ONTARIO
Mr. George
Gustafson
TORONTO, ONTARIO
Soi ItcäkcUot — päivänä, kcväimcn,
— päivänä onnctti
— päivänä rakkauden.
Teitte äärellä alttarin pyhän lupauksen]
lupauksen kauniin,
lupauksen ikuisen. .
Nyt jatkuu taival, elämänne yhteinen,
— sc olkoon onnekas,
—-se olkoon rauhainen.
Loistakoon tiellä säde auringon,
sa yftävicft toivd lämmin on.
Parhaintfi onnea ja menestystä
avioliitollenne toivottavat alia-mainitut
sukulaiset ja ystävät:
Pl^oto by John'Jadcsoh.Sudbury. bnt'^
Maid of llonour:
Seija Jylhä
Bridesmaids:
Jean Saloranta
(Leila Tamminen :
Hazel KaupjJl
Best Man:
Oswald Luoma
Ushers:. :
Carly Aho
Lennard Boström ,
Kalevi Lehto
Martha Ja TobI Lehto Ja
Billy
Aino ja Gunnar Gustafson
Liisa ja Tauno Honkaranta .
Mr. jamrs. H. Haapala
Irene ja John Lammi
Leonard Lammi
Shirley, Ida ja Hugo Koski
Laila ja H , Haapala
Martha ja Onni Hiil
Hazel j a Arvo Kauppi
Finlandia kuoron jäsenet ja hei­dän
perheet sekä torontolalset
ystävät:
Aino Heikkinen
Irja ja George Mattila
Hilja ja G. Ojanperä
Impi ja Väinö Tulonen '
Margaret ja Harry Tulonen
Lempi ja Lauri Jokinen
O, ja A, Salo
Kerttu ja Eino Laakso
Martha ja Matti Antila
Ola ja Nick Ylikylä
Elli ja Martti Vuori
Ilma ja H , Rönty
William Luukko
William Kähärä
Jenny ja Lennart Hjorth
Elvi ja Lauri Penttinen
Helien ja E. Tarvainen .
Edith ja R. Pitkämäki
Scidi ja Eino Erkkilä
Tekla Vuori -
Elina ja K . Kajander
Anni ja K . Hobor Ja jjojat
Helga ja Leo
Terttu Jokela
Nancy, Hilma ja Matti Rasmus
Unto, Vieno ja T.Niiranen
Elsa ja Yrjö Bonn
Thora Neil
Leila, Martha ja J . TUbvinen
Ellen ja E. Hamlin
Jukka Kaukola
Raymond Sorvisto
W. D, Böhm
W, W. Böhm
Elma ja H , Pesonen
Linda Ja W, Jokela
Juho Nissinen
Alli ja Art Latvala
Rauha ja Arthur Kivinen .
Hilma ja Eino Luoma
Irja Salmi
Saimi ja Reino Talpalus •
Olivia ja John Tolvanen
Malja ja Uuno Wuorinen - \
Violet ja Bob .
Rauha ja Yrjö Lemljcrg
Finnish-haalilla Sudburyssa
Aurn ja Väinö Koivu
Margaret ja Leo Tohmo
Nancy, Helmi ja A , Tervola
Alvlina Mäkelä
M r j a mrs, Henry Myrsky
Stephen, Eine ja T y Lemberg
Mr. Ja mrs, H . Kaarto
Mr, ja mrs. Jack Cosburn .
Kay Ja Harold Chapman
Carl Sundholm
Vily Airaksinen •
Katri ja P.Mertanen
Verna j a Mary Perälä
Tom Kellchtad
E. P, Mäkelä
E. I. Mäkelä
Aili ja John Roininen
Suoma ja Joe Halonen ;
Gloria ja Albert
Mr. ja mrs, U , Jouppi
Helga ja Kusti Hankancn
Ruben Klnnimen
John Peura
Källl
Elli ja Wm, Hankanen
Rauha j a Aimo Mäki' ./
Doris, Sylvi ja Gunnar Öhman
Aini ja Eino Hill
Isabel Ja Eli Myllykangas
Sara ja B i l l Santala j a pojat .
Lälnaja Väinö Kallio
Victor Niemi
Hilma ja T. Vllanen
Martta j a Viii Mäki
W, Lammi
Laura Ja Sigge Carlson
Martha, Leilatja^^
Jack
Kerttu ja Taisto Länsi •;
R. Saari :••
Aino ja Antti Seppälä •
Ilma ja Henry Rönty
Seldl ja Eino Erkkilä
Tili ja Vie, Hänninen
Rauha. Ethel j a Helkki
Melml Ja Kalle Järvi
Mr, ja mrs. Arvo Salmi Ja perhe
Elli ja A. Sillanpää : V
Olga Ja'H. Sula :
Lily Mäki Ja Ellen ^
Jean ja Henry Saloranta j a Ghrls
Stephen, Einejä Taisto Lemberg .
Gynthia, Helen ja B i l l Siindhoim .
Judy, Marjorie j a John I/ehtiheh v
Kay ja Harold Chapman ^
trene ja Henry Kaarto
Edwin, Irja ja Aatu K . v
Eva ja Tauno Ponne
Eva ja Svante Ranta
Bertha ja K a r l Toikka
Cecilia Ja Arvo Ranta
Hilja ja Niilo Floyd i
Sally Floyd " t
Länteläincn
Sanni ja Matti
Ponne .
Alina ja W.'"£8dund .
Anja-Ätfi^SlF;*^
Sally ja ^AloakaT .i»
Jenny JbiBittOdvttn-
Emppu,.>T/9f;Wiil<?3l»,. •
Martha/>«<«JbpjE
LilyJavWlWjT-Linda
ja W r Jokela
Elin ja K , Salminen
Elma ja H , Pesonen
Aino ja A , Wilta '
Mr. Ja mrs. Hannes Finni j a -
•Henryj!- -
Albert Kuisma
Ida ja Jack Takala
A. Vahtera
Paul Liioma
Arvi Männistö
Alma Ja L. Karjalainen
Senja ja Edwin Biiksi
Ola ja Nick Ylikylä
Meri ja Vilho :sv---k:--^y'i
Ida ja A . Koivula-^•:':--A'';:,,;--V:.:.:^,-;
: Allan• D. Waren '-•.'••'•J:,i.
A. Morin • • ^:.-';v:,•!:V':
Fanni ja K , Suominen
:w, : D . ,Bohm; ^.
Mr, ja mrs. M , Kosola : •
Helen j a Eino Nissilä
vEsther ja: Toby Hakala :
E l l i jä Martti Vuori ; ,^ ;
llllma Ja Ensio Wuorl
Helga j a Peter ' •
Mr. ja mrs, A . Marttinen
; E l l a j a Jalmar Luoma, /' «'
Huntsville, Ont. —
Maija ja Valpas Hänninen
• Aino ja Arvo Lahti - U
TyyneKarl6-^:;';,,;:v,;'^^4^t'::' •'•A'
Sähkösanomaonnlttelujä: •''
Julie ja Leo Lampinen,
Toronto, Ont.
Helmi, John, Elli ja Lauri Latv^.
••: Toronto, Ontario :. , •" •
mi
KIITOS
Sydämellinen kiitos teille, sukulaiset jaystävät, hiistä arvokkaista
lahjoista Ja suuresta rahalahjasta, jotka saimme vastaanottaa.
Kiitos Mammalle ja Papalle, kun järjestitte meUle niin Suuren­moisen
iläätilaiSUUden. ' '.:•• ,Av''/>:i.::vV-i;;;Vr''>''-F^^^
Kiitos kauniista puheista ja soitosta, joilla rikastutitte hääU-;
taamme. Kiitos illan emännille, ktin suorititte n im raskaan työn.-)
:: Teitä kalkkia.kiittäen.•'V'• . " -
L I L L I A N J A GEORGE GUSTAFSON
Toronto •
l'ife.,.::^'':'^'-ri'->/
•••:-:\ • | - T , - . - f - / - ^ - - . . - f i V i '!