Vapaus, June 16, 1955

              Sivu 2 Torsteina, keäslt> 16 p. — Thursday, June 16, J955
VAPAUS
OMBfOKni SoidepeaötiA LatMv
Organ ot Vtoniab Can»diaju. E!B«
toDUsbed Nov. 6,-^917. Aumorized
as eeeond d a » mail the Post
OlUce Department/ Ottawa. Pub-lisbed
ttuice veeUy; TUesdasrs,
Tbundays and Saturdays (»jr Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm et W^ Sudbury, Ont.; Canada;
Telephones: Bus. Of/Ice 06.4-4264;
Sdltortal Office 06.4'426i. Manager
E.BitSuU £dltor W. EUund, MeUing
address; Sox €9, Budbmy, Ontario,
Advertlsing rates upon appUciiUm.
TransJatlon free of charge.
TILAUeHISmAT:
Canadassa: l vk. 7.09 6 kk, 3.95
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X)0 6 kk. 4.30
Suomessa: l vk. 8.S0 0 kk, 4.75
Oikein suoritettu ratkaisu
: ::-Kutjen on aikaisemmin kerrottu, CSJ :n ja^ SCAVL: n keskusten
yhteispäätöksellä on ratkaistu täkäläisten maanmiestemme edustus-
'kygmnys kahdessa suurtilaisuudessa siten, että CSJ:n kokenut ja
luotettava sihteeri G. Sundqvist osallistuu Helsingissä pidettävään
maailmanlaajuiseen rauhanpuolustajain kokoukseen juhannuksen ai-
^ totä) ja että tässä maassa .syntynyt, erikoisesti nuorisoa edustava
: nuorj. naishenkilö menee myöhemmin kesällä Varsovassa pidettävään
viidenteen kansainväliseen festivaaliin. Tämän ratkaisun perusteella
tulee'meidän käsittääksemme kummatkin tehtävät parhaalla mahdol­lisella
tavalla täytetyksi ja yhteinen edustuksemme käytännöllisellä
Ja tyydyttävällä lavalla suoritetuksi*
Ottakaamme ensiksi Helsingissä pian kokoontuva rauhankokous,
mmkä edesottamisista tulee suuressa: määrin riippumaan ihmiskunnan
tuleva historian kehitys j a kohtalo, Helsingissä kokoontuva maail­man'rauhankokous
edustaa sanan varsinaisessa •mielessä ihmiskunnan
enemmistöä. Kuten muistetaan, kokoontui Bandungissa jokin aika
sitten; Afrikan ja Aasian maiden hallitusten viralliset puhemiehet,
edustaen kolme viidettäosaa koko ihmiskunnasta. Bandungin kon­ferenssi
esitti; yhtenä päävaatimuksenaaU' rauhanomaisen rinnakkais­elo
periaatteen tunnustamisen ja atomiaseiden käytön kieltämisen/
HdSfflgissä kokoontuu^ n^f';ia^ -Afrikan ja Aasian maiden "epä-^
viralliset" edustajat jayl^ji^i^-jlisäkseen Neuvostoliiton, Britannian,
Kansandemokraattisten/ maideny Yhdysvaltain, Canadan ja sanalla
sanoen kaikki sivistysmäidei» epäviralliset edustajat. Helsingissä ko­koontuu
siis ihnuskunnaii'ehemmistön edustajat. Siellä tulee olemaan
edöStettuna sekä sosialistisia että porvarillisia maita
mtmisteja, j a porvareita, kristillisen kirkon, muhamettien ja muiden
ustontojen arvovaltaisia edustajia jne. Sanalla sanoen, Helsingin
kokouksessa on paljon opittavaa, kuultavaa ja nähtävää. On siis
hyvä että sinne saadaan edustajaksi kokenut henkilö, joka on tottunut
pikaisten havaintojen ja arviointien tekoon, sekä kouluuntunut suu-sanallisesti
ja kirjallisesti tulkitsemaan sen mitä on nähnyt ja
kuullut. Me uskomme, että Sundqvist täyttää hyvin nämä vaa^i- •
mukset.
.1.f.:Varsovassa kokoontuvaa nuorison viides festivaali on myös suu­ruusluokkaa,'
jonka veroista ei ole nuorisotoiminnan piirissä- ennen
nähty. Mutta vaikka sielläkin kohtaavat erilaisilla poliittisilla ja
uskonnollisilla mielipiteillä varustetut nuoret miehet ja naiset, niin
sittenkin nuorisofestivaalin olemus on suuresti Helsingin kokouksesta
poikkeava; . K o k o u s t a ja neuvottelujen asemesta »vie Varsovassa
johtavaa osuutta suuret ja monipuoliset urheilukilpailut, mieltäylen-tävät
kulttuurijuhlati leikki, juhlat ja tanssit. Kuka tahansa —
olkoon hän mies'tai nainen-r-r joka saa nuoruutensa päivinä tilaisuu-:
den.;osallistua tällaiseen nuorisofestivaaliin, tulee ; sen muistamaan
kuolinpäiväänsä saakka. Sanalla - sanoen, olisi ollut väärin, •ellei
sellaiseen suureen nuorisojuhlaan olisi saatu 'Canadan säomah^isten;'-
nimenomaan nousevaa nuorisoa edustavaa nuorta henkilöä; Kun
>^Varsovan nuorisojuhlaan lähetetään urheilu- ja erikoisesti voimiste-lutoimintaanaktiivi^
sti osallistunut nuori naishenklö keskuudestam-ane,
niin siitä on sanottava, että oikeaan on osuttu tässäkin ratkai­sussa.
' > K ^ meistä tuntuu, että edustajakysymyksemme
'näissä suurissa kansainvälisissä: tilaisuuksissa on ratkaistu parhaalla
mahdollisella tavalla.
Adenauerin Washingtonin matka
Tiistaisissa uutistiedoissa kerrottiin Länsi-Saksan Kansleri Ade-
'flauerin saapuneen AVashingtoniin vieraillakseen presidentti Eiscn-howerin
luona.
ijtSamalla kertaa ticdoilettiin mr. Adenauerin Washingtonissacsit-läneen,
tärkeimpänä vakaumuksenaan, että "läheinen ja lojaalinen
kumppanuus vapaan maailman -kansojen kesken äskettäin voimaan
astuneiden sopimusten pohjalla, on paras keino rauhan j a vapauden
säilyttämistä varten."
; Tämä sellaisenaan oli tarkoitettu poistamaan "epäilyjä" siitä,
että Länsi-Saksa; suostu^ldpultakin neuvotteluun Saksan kansallisen
yhtenäisyyden saavutzainisefisi;^friikä voidaan tehdä ainoastaan puo-lueettomuusperiaatteen
pohjalla. ( •
I Että Washingtoniss{^ (m .tällaista "epäilyä", se ilmeni -mm. to-ro^
tolaisen Olobe and Mallm tiistaisesta toimitussivun piirroskuvasta, •
nyssä valtiosihteeri Di|lJfiSf;Uei5y,ehti" lentokoneella juuri saapunutta
Adenaueria — nahdeh''I)tiM«¥'kuitenkin etualalla "käärmettä"^ m
tuttavan ja suuren ongelman, Saksan yhdistymisen mahdollisuuden,
mitä hän ilmeisesti pitää suurena pahana.
^ »Mutta Länsi-Saksan kansleri Adenauer on sanonut muutakin.
Hyväksyessään Neuvostoliiton esittämän vierailukutsun hän selitti
vijfcko sitten keskiviikkona, että se on tervetullut esitys, jonka p>erus-
•teella hän matkustaa Moskovaan, jos länsivallat, (tarkoittaa Yhdys­vallat)
sen hyväksyvät.
• Kuten näkyy, kansleri Adenaucr soutaa ja huopaUj miten kulloin­kin
tilanne edellyttää, täi paremminkin; kenelle hän kulloinkin puhuu.
Saksalaisille maamiehilleen hän sanoo, että Moskovaan tästä lähde­tein,
älkää hätäilkö, jos jänkit saadaan siihen suostumaan. Mutta
Yhdysvaltain hallitukselle hän vakuutta^ ikuista uskollisuutta neu-vostoliitfbvastaisille
sotasuunnitelmille ja -liitoille.
; Kaiken tämän johdosta on julkisen sanan palstoilla herätetty
jo kysymys siitä, että ''voivatko Yhdysvaltain hallitushcrrat .luottaa"
Adenauerin lupauksiinI Tämä sellaisenaan onkin ajankohtainen ky-sjhnys,
varsinkin kun muistetaan, että Hitler myös vannoi aikoinaan
Sjnitisen sielunsa kautta ikuista uskollisuutta neuvostoliittovastaisille
sotasuunnitelmille, mutta hyökkäsi kuitenkin ensiksi "avustajiensa"
ja "liittolaistensa" kurkuille.
iMeidän käsityksemme — mikäli sillä arvoa on — on kuitenkin
sellainen, että kyllä Yhdys^-altain hallitus voi täydellisesti luottaa
kansleri Adenaueriin. Hän on «monessa suhteessa jänkkejä jänkki-mielisempi.
_ v.-
V Vika on vain siinä, että .\denauer ei ole Saksan, eikä edes
•Länsi-Saksan kansa. Adenauerit tulevat ja menevät, kuten tuli ja
meni Aatu-vainajakin; mutta kansat pysvvät, elävät j a mikä tär­keintä
oppivatkin katkerista kokemuksistaan, ellei muuten. -
I Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Adenauer halua tehdä kenttä­työtä
yhdysvaltalaisten toimeksiantajain hy^^äksi/Länsi-Saksassa,
alutta asia erikseen on suostu\'atko saksalaiset siihen, että heidän
maataan valmistellaan tulevan atomisodan ei-kenenkään maaksi! Me
puolestamme uskomme, että saksalaiset tulevat sanomaan jänkeille
"kiitos kunniasta" ja sanovat Adenauerille, että "mars Moskovaan
neuvottelemaan maamme yhdistämisestä ja rauhan säilymisestä, tai
muussa tapauksessa me muutamme toiset miehet hallituspukille,"
Suomalainen piha-mänty
Helsingin
rauliankokouiiseen
UthänkL — WS) Rauhankokouk­sen
; ajaksi Messuhalliin pystytettä­västä
suomaIal£esta männystä on jo
keskusteltu paljon, sitä on etsitty ^
ja se on myös löydetty. Jo kauan
on eris kaunis, - Pusulan pitäjän
Ahonpään kylazsä Hepomäen taloa
pihatöyrääUä kasvava mänty ollut
•kierroksessa", ja.. nyt ovat kokous­huoneen
koristelusta vastaavat hen­kilöt
taiteilija Tapio Tapiovaaran
johdolla käyneet lopullisesti vahvis­tamassa.
asian. Hepomäen ; tilan
omistaja Oiva Kaijala onkin luvan­nut
lahjoittaa mäimyn kokoukselle.
Muutamia päiviä ennen kokouksen a l ­kua
puu käydään kaatamassa ja k u l ­jetetaan
pääkaupunkiin, ja kokouk­sen
jälkeen se sahataan pieniksi
muistokiekoiksi kokousedustajille.
Suomalainen pihapuu, joka vielä tä­nään
humisee tuulessa vehmaan pel­to-
ja metsämaiseman keskellä, mat­kaa
täten muutaman viikon kuluttua
kymmeniin eri maihin, kaukaiseen
etelään, länteen j a itään muistutta­maan
niistä ystävyyden siteistä, jotka
yleistävät rauhantahtoisen Suomen
kansan kaikkiin kansoibhi eri puo­lilla
maapalloa.
H:gin rauhankokoukseen saapuu
Kansan Kiinasta 44 edustajaa
Ptking, — (L'oUs(olinist4> Vasl
Kiina) Kiinan raoJiao kont-iean
pnbeeDiolitaJa Kuo Morio
vaJiltUo DelsiocJss» fccnifcann»
avattavaan AfaaOman raohankon*
itxeaaeitt osallistavan Itiinalaisen;
.vallunskannan Jobtajafcsi.
Nimitys hyväksyttiin yksimielisesti
kesäk. 8 pnä pidetyssä Kiinan Rau­hankomitean
j a muiden kansan jär­jestöjen
johtavien jäsenten yhteisessä
kokouksessa.
Kokous hyväksyi m y ö : ^ valtuus-kynnän
43 muun Jäsenen nlinityksen.
Heidän Joukossaan: on tunnettuja
rauhantaistelijoita, kasvattajla^v t a i ­teilijoita,
näyttelijöitä, uskonnollisia
edustajia Ja kansan järjestöjen edus­tajia.
. Valtuuskuntaan kuuluu Itah-deksan
naista.
Yhdistetyssä kokouksessa oli edus­tettuna
16 järjestöä. Niiden joukossa
olivat Kiinan rauhan komitea; Yleis<
kiinalainen Ammattiliittojen Keskus-.
liitto, Yleiskiinalainen. Demokraattis*
ten Naisten Liitto, Yleiskiinalainen
Demokraattinen Nuorisoliitto, K i i n an
Kirjallisuus- ja Taideyhdistysten Lilt-;
to, Yleiffdinalainen Teollisuus- Ja
Kauppaliitto, Kiinan Kansan Ulko­maisia
SUhteita Hoitava Seura, K i i -
T.ä.n Kansan. Ulkoasiain Instituutti,
Kiinan Tieteellisten Betirojen l4itto,
Yleiskiinalainen tleteeUlsca Ja teknil­lisen
tietouden levittämiseksi perus­tettu
seura. K i i n a n Kansallinen P u - .
nainen Risti, Kiinan kansamvällstä
kauppaa edistävä komitea, Yleiskiina­lainen
Sanomalehtimiesiiitto, Kiinan
Isiam-seura, Kiinan Buddha-seura,
kirl^kojen itsehallinnon toteuttami­seksi
perustettu Kiinan Kirkkojen
Kansallinen Komitea. Kiinan Rau­hankomitean
toimikunnan Johtavia
jäseniä oli myös läsnä tilaisuudessa.
L a t f n a i a i s - amerikkalaisista
; maista on ilmoUtantmint kokonk-seen
mm. Mdt^ikon entinen presi­dentti
Ja Inkuisia parlamentin ; ^ -
seniä.
Lukuisat latlfialais-amerikkalaiset
parlamentin Jäsenet ovat hyväksyneet
kutsun osallistua Helsingissä pidettä­vään
Maailman Rauhankokoukseen,
heidän joukossaan edustava : ryhmä
Brasilian parlamentista, Chilen eri
poliittisten" puolueitten Johtajia Ja
Meksikon enttaen presidentti, ken­raali
Cardenas.
Prof. Josuö deCastro, Joka on Y K : n
Elintarvike- ja Maatalousjärjestön
puheenjohtaja, aloittaa luettelon r y h -
Thomas Mann 80-vuotias
Syrlch-Järven rannalla Kilch-
:bere|88ä, Sveitsissä; asuva suuri
saksalainen kirjailija Ja Nobel-palkfnnon
voittaja, Thomas Mann
vietti kesäkuun 5. pnä 80-vnotis-pälväänsä.
Iästään huolimatta
hän on vielä mitä parhaassa voin- .
nissa. Tällä hetkellä hän valmis­telee
teosta Friedrich SchlUerlstä
Ja.toista osaa romaanista "Felix
Krull. erään petkuttajan elämä."
Julkaisemme oheelllsena Hel­singin
Vapaa Sanan artikkefm ;
hänen merkkipäivämä Johdosta:;
~ Länsimaisessa kirjallisuudessa ei
tällä hetkellä ole toista kirjaihjahah-moa.
Jonka ääni kantaisi yhtä laajalle
kuin saksalaisen Thomas Mannin,
joka tänään täyttää 80 vuotta. Ainoa­kaan
toinen el yhtä tyypillisesti ja
aktiivisesti edusta sitä goetheläistä
humaanisuuden perintöä, jonka edis­tyksellinen
saksalaisuus niin Itä- kuin
Länsi-Saksassa on omaksunut kult-tuurlperinteekseen
ja joka on mer­kinnyt
arvokasta kulttuuriperintöä
muillekin kansaille. Thomas Mann,
Joka ajankohtamme olosuhteille k u ­vaavasti
ei asu synnyinmaassaan,
vaan "puolueettomassa" Sveitsissä, on
muodostunut viime vuosina yh-tyneen
demokraattisen Saksan keulakuvaksi,
ei syyttä, sillä hän on myös pelotto-
.masti j a ahkeraan korottanut äänen­sä
tämän toiveen puolesta, hän on
p^QJueettomasti vierillut kummankin
Sa^i
alkutuotantoon, se vahvistuu 1920-1 suomeksi sodan jälkeen. Joosef-sarja
an osan kulttuurijuhlilla ja tilai-suukSEs^.
edustanut liberaallstk. edis- nma"n^odan puhkeamista" ja"'sod"än
luvulla, mutta huomattavassa romaa­nissa
"Lumovuori" (1924) Mann on
saanut esteettisen pessimistiseen asen­noitumiseensa
myös lujempaa todelli-;
suutta, uskon ihmiseen, käsityksen
uudesta humaanisuudesta.
1920-luvulla Thomas Mann kirjoitti
ja julkaisi lukuisia esseitä, jotka s i ­sälsivät
saksalaista ja eurooppalaista
kulttuurikritiikkiä. Hän tunnustautui
Wiemarin tasavallan ^ innokkaaksi
kannattajaksi, läheni työväenliikettä
ja omaksui Goethen rakasalaisuuden
esikuvaksi. Hän uskoi uudistuvaan
Saksaan. Mutta hänen demokraatti-'
sesta; humaanisuutta julistavasta
kulttuuriaktiiT/isuudestaan tuli myös
yksi pahimpia silmätikkuja hitleriläi-:
sille. V. 1933 sai muutamaa vuotta'
aikaisemmin Nobel-palkiimolla pal­kittu
Thomas Mann lähteä ^ n n y i n -
maastaan. Hänen ku-jojaan poltet­tiin
roviolla Saksassa kuten hänen
veljensä Heinrich Mannin,
muutti Sveitsiin, missä jatkoi pää-tecksensa,.
neliosaisen romaanin "Joq.
sef-ja hänen veljensä" kirjoittamis­ta.
"Jaakobin- tarina" ja 'Nuori Jo­sef"
olivat syntyneet kotimaassa hä­nen
Goethe-harrastuksensa pohjal­ta.
Kolmas osa "Joosef Egyptissä"
syntyi Sveitsissä, mutta viimeinen,
'Joosef Ruokkija" Amerikassa, min­ne
Thomas: Mann siirtyi 1938. Näiden
teosten välillä syntyi myös goetheläi-sen
hengen tuote, romaani '^otte
Weimarissa" juuri ennen toisen maa-antaa
parhaimman näytteen Thomas
Mannin kirjailijalaadusta, jossa ee-pilhnen:
ajan- Ja ympäristönkuvaaja
ja loistavan terävä ihmlskuvaaja y h ­tyy
ajattelijaan; j a kriitilliseen erlt-telijään:
Ajankuvaukseen; liittyneenä
tässä 'teoksessa toistuu romaanimuo-doisa
h&aen kulttuurlkrlitillinen et­sintänsä
ja aatteellinen kehityksensä,
Joosef, edustaa ihmistä, Joka kulkee
kehitystien esteettisestä elämänasen­teesta
aktiiviseksi yhteiskunnan jäse­neksi,
/ t a i s t e l e v an humaanisuuden
edustajaksi. Thomas Mann ei maah-pakolaisvuosinaan
tuonut: aatettaan
esim vain tässä, ; vaan kirjoitti ja
esiintyi demokraattisen Saksan puo­lesta
natsllaisuutta vastaan.
tyksellistä kulttuurisaksalaisuutta
henkilökohtaisen ajattelutapansa mu­kaisesti
ja ivarmasti arvovallallaan ja
objektiivisuudellaan myös konkreetti­sesti
luonut yhtenäisyj'saatteen to­teutumiselle
perustaa. :
Thomas Mannin omassa klrjaili-jankehltyksessä
ja laadussa on edel­lytykset
hänen yhdlstäjäntehtäväl-leen.
Hänen khrjailijanuransa on kes­tänyt
yli puolen vuosisataa — ensim­mäiset
kertomuksensa hän julkaisi
.1898, vain 23-vuotiaana, ensimmäisen
suuren sukuromaaninsa "Budden-brooklt"
1901 — ja hänen henkilö­kohtainen
kehityksensä ja teoksensa
heijastelevat rinnakkain varsin mo­nimuotoisesti
saksan kohtaloita Ja
sen henkisiä -virtauitsia. Mannin ajat-telijanlaatu,
hänen filosofinen har­rastuksensa
on.vlenyt hänet aina lä­helle
ajankysymyksiä, teoriolntiin ja
tilintekoon, joka aluksi koski ahtaas­ti
hengenelämän piiriä, talteen ja
kulttuurin kysymyksiä, hengen ja a i ­neen,
esteettisen ja poroporvarillisen
vastakohtia vuosisadan alun saksalai­sessa
keskiluokan elämässä, mutta
ensimmäisen maailmansodan jälkeen
ja varsinkin fasismin astuessa näyt­tämölle
laajenivat Mannin ajattelus­sa
käsittämään koko aikakauden t a ­pahtumisen.
Tliomas Mann oli lähtöi­sin
varakkaasta lyypekkiläisestä
kauppias- ja virkamiessuvusta. jonka
ilmapih-issä. hänen talteilijanhaa-veensa
ja esteettinen asennoltumisenr
sa törmäsi vanhoilliseen saksalaiseen
porvarillisuuteen. Hänen varhaisteok­sensa
kuvastavat paljonkin tästä i t -
sekoetusta ristiriidasta, ei vato " B u d -
denkrookien" loistavan elävä realisti­nen
sukutarina, vaan myös pienet
romaanit "Tonio Kröger" ja " K u o ­lema
Venetsiassa". Määrätty porva­rillisuuden
kritiikki, saksalaisen hen-gcneläinjän
tilitys sisältyy Mannin
jälkeen laaja "Tohtori Paustus", ras­kaan
filosofinen romaani. Mannin
useimmat romaanit on julkaistu myös
Kontupohjaa
rakennetaan
Papei'ityöläisten kaupunki. Kontu­pohja,
on Karjalais Suomalaisessa ta­savallassa
kauttaaltaan rakennuateli-neissä.
sillä sinne rakennetaan par­haillaan
28 teollisuus-, sivistys- ja
sosiaalista laitosta ja asuintaloa.
Kahden lähimmän kuukauden a i - ;
kana saadaan valmiiksi kaksi kahdek-sanhuoneustoista
asuintaloa, koneelli-.
nen puuseppäverstas "Derevoobdelot-;
shnik", kuivaushuone, poliklinikka y.
m. rakennuksia.
Rakennus-ja aaannustyöhallinto on
alkanut 880 oppilaalle tarkoitetun
koulun rakentamisen.
Kontupohjan teollisuuskombinaatti
on saanut sukslosaston, joka on jo a l ­kanut
suksien valmistamisen. Osasto
tulee valmistamaan vuoaittain 25,000
suksiparia. Urheilusukslen lisäksi
osasto alkaa tämän vuoden jälkipuo­liskolla
valmistaa myös liimasuksia.
Kombinaatti saa pian myös uuden
huonekaluoaaston.
Tulenkestävien tuotteiden tehtaalla
saadaan pian valmiiksi tulenkestä­vien
savivalmistelden ja sähkösulate-aineiden
osastot, joiden tuotteita tar­vitsee
maan lasietollisuus. ^
Lähi pälvuiä aletaan rakentaa t a ­savallan
enslmmäiatä leikkikaluteh­dasta.
Se tulee valmistamaan vuosit­tain
170.000 kappaletta 16 eri lajia
leikkikaluja. Tehtaan rakentamiseen
on myönnetty yli kaksi miljoonaa
ruplaa ja se .pannaan käyntiin v,
1956.
Sadan päätyttyä Thomas Mann ei
palannut kotimaahansa, hän luuli
löytäneensä vapauden USA:sta. Mut­ta
.senjälkeen, kun hän oli esihitynyt
^'^"4-juhlapuhujana Goethe-juhlissa Wei-
"4;narJsHa 1950, Saksan parhaan kult-'
luuri perinnön puolustajana, hän ei
•efnää ollut f-uosittu" henkilö USArssa
j a hän siirtyi jä:ieen. Sveitsiin. Siellä
hän on kirjoittanut kaksikin romaa,-
nla: 'IPetetyn". jossa on nähty tlet;-
tyä kritiikkiä amerikkalaista elämän­tapaa
vastaan .^a "viime: vuonna toi^
sen, "Petkuttaja Felix K r u l l i n t u n -
jiustuksia", jota mainitaan keskiluo­kan
piirissä: tapahtuvaksi yhteiskun­tasatiiriksi,
joka on jännittävä ja
täynnä hienoa hutunoria.
Thomas Mannin henkinen vitaall-r
suus on ihailtava ja hänen kannan­ottonsa
todistavat realistista todelli­suudentajua
ja objektiivisuutta. P e ­lottelu
ei: ole estänyt häntä ihnaise-masta
käsityksiään Saksan kaiisan
tehtävästä: jä tulevaisuudesta, yhdis:-
tymisen välttämättömyydestä. Käy­tännössä
hän ihnaisi kantansa vii­meksi
toukokuussa Weimarin Schil-ler-
juhlilla. Jä Thonfas Männille on
myös selvää, että hänen maansa, ja
kansansa tulevaisuus riippuu maail­manrauhan
säiljTnisestä,
M. S.
mästä Brasilian parlamentin Jäseniä,
Jotka ottavat osaa m a i l m a n Rauhan­kokoukseen,
Helsingissä 22—29. 6.
Byiunään kuuluvat senaattori A r i
Vianna (konservatiivi), Manuel B a r -
budo, Joa de Costa Falcao, Aureo de
Melo, Antuncs de Oliveira, Croacy de
Ohveira, Celsa Pecanha: j a Ant<.»nio
Ferrelra Rica Jr. (labour-puolue).
Jose Amaud Ja Sergio Magalthaes
(sosialidemokraattinen puolue) sekä
Mandenca Braga Ja Dixhuit Rosado
(sosiall-progresslivlnen puolue).
Tuomari Armando da Silva Prado,
Brasilian liittovaltion 'vetoomustuo­mioistuimen
puheenjohtaja, on lähte-i
«rt BrasUiasta Helsmkhn osalUstuak-seen
Maailman Raiihankokoukseen.
Chilen parlamentin Jäsenien jou­kossa.
Jotka tulevat osallistumaan k o ­koukseen
ovat Labour-puolueen joh­taja,
alahuoneen entinen puheenjoh­taja
Baltasar Castro, kansan demo­kraattisen
puolueen puheenjohtaja,
senaattori Humberto Martonez, radi­kaalisen
puolueen varapuheenjohtaja
Alejandro Rios Valdivia ' Ja; riippu­mattomiin
kuuluva rouva L i a Lafa.ve.
Multa puoluejohtajia, jotka ottavat
osaa, ovat Hector Gajardo Qhilen l a ­bour-
puolueesta ja Gilberto Cea kan­sallisesta
falangista. .
Meksikon entinen' presidentti, ken-raah
Lazaro Cardenas on hyväksynyt
kutsun ja tulee: lähettämään henki-lökoh4alsen
edustajansa; mikäU en
itse estynyt.
Columbiasta on entinen senaattori,
Bagotan kansalliskirjaston johtaja
Danilej Valois-Arce ja Kuubasta r a -
dloyhtymän Johtaja, kansanedustaja
Juan Amador Rodriguez hyväksyneet
osalllstumiskutsun. .
^ Guatemalan, entinen Pariisin lähet­tiläs
kirjailija Luis Cardoza y Aragon
tulee myös osallistumaan kokouksecit
!$ibeiiiisviil(on
ivietto Suomessa
Bebinki. — (Vei — ViidenoeD
Blbelius-vilkon avajaiskonsertti
pidettUo kesäk. 1 pnä yliopiston
Juhlasalissa. Tilsisouteen oli saa-ponut
salin täyttävä Joblapukul-n:
n kutsuvierasjoulUio. diplo­maattikuntaa
sekä valtiovallan Ja
musiikkimaailman edustajia.
Kunniavieraana nähtiin viifcon
suojelija, tasavallan presidentti J.;
K. Paasikivi puolisoineen sekä
täällä vierailevat Ruotsin prinses- ^
sat Sibylla; Birgitta Ja Dcsiree. ^
Säveltäjämestaria itseään edostl
hänen vanhin tyttärensä rouva
feva. Paloheimo;
Juhlaviikon alkusoittona kuultiin
mestarin Andante Festivo, jonli:a jäl­keen
pääministeri Urho Kekkonen
suoritti viikon avauksen. Hän koros­t
i puheessaan: suuren säveltäjämes­tarimme
tai^eilijaluonnetta ainoalaa­tuisena:
ja erinomaisella tavalla Suo­men
ja suomalaisuuden taiteeseensa
tavoittaneena taiteilijana. SibeUus ei
ole ahtaasti kansallinen vaan on teh­nyt
suurtyönsä niin, että se on p i ­meiltä
pohjan periltä tehnyt voitolli­sen
valloltusretken maailman ääriin
j a kertonut omalla suvereenilla taval­laan
Suomesta ja suomalaisista. Isän­maa
on mestarille kiitollinen.
Avajaiskonsertin : orkesterina oli
Helsingin Kaupunginorkesteri kapel­limestari
Jussi Jalaksen johdolla.
Pääminiitterin avaussanojen, jälkeen
kuultiin mestarin kuudes sinfonia.
Väliajan jälkeen 'MaUnconia sellotai­teilija
Etoko Valstan ja pianotaiteilija
Timo Mikkilän esittämänä ja päätökr
seksi seitsemän .. osaa musiikista
Shakespearen näytelmään "Myrsky".
Arvokkaan ia voimakastunnelmaiifsn
konsertin esiintyjät joutuivat juhla­yleisön
lämpimien ja voimakkaiden
sucsionosoitusten kohteeksi.
S I T Ä
JA
T Ä I
attilaismdisia voittoja
kuoleman kauppiaille
Britannian virallisista tilastoista i l r 21% edellisenä vuonna. Tämä yhtymä
menee, että nykyisen varustelukilvan
merkeissä asetehtailijat ovat tapansa
mukaan lyöneet valtavia ja alati kas­vavia
voittoja. Esim. vv. 1953—1954
A t l a n t i n r liiton lentokonetilaukset
Englantiin nousivat yli 90 miljoonan
punnan jonka ysäksi Britannian bud­jetti
on vuoden 1950 jälkeen uhran­nut
varustautumiseen tähtitieteelliset
6,000 •milj.'puntaa. •
tuottaa kotitaloustarvikkeiden lisäksi
huomattavia, määriä Canberra-suih-kupommittajia",
: P-l-suihkukoneita
(ensimmäinen brittiläinen suihkuko­ne,
joka vaakalennossa ylitti äänira-jan)
ja rakettiaseita.
iVickars-tehtaat,; jotka ovat raken­taneet
m'm. sukellusveneitä, hyökkäys
vaunuja ja muita aseita, jakoivat v i i ­me
' vuonna eimätyksollisen nettovoi-
Jos tarkastelemme Hawkcr Sidde- ron 8,055,477 puntaa; mikä on 8%
ley-lentokonekonsernia (johon kuulu­vat
mm. (Hunter-, Sea Ha\vk-, Jave-l
i n - ja Shackleton-yhtymät). 'voimme
todeta, sen voittojen olleen viime
vuonna - 11,349,696 puntaa, mikä on
2^1- kertaa enemmän kuin 1950. Osak­keenomistajat
ovat nyt saaneet kah­deksan
osaketta jokaista yhtä osaket­ta
kohti Ja täten 85% :n osingot ver­rattuna
32,51-:: iin vuonna'1950.
Entä Rolls Roycen viimeinen t i l i n ­päätös.
Yhtymän tuottamat loistoau­tot
käsittävät vain pienen osan tuo­tannosta.
Tuotannon enemmistö kä­sittää
suihkumoottoreita ja muita so­takoneita.
1950 voitot oUvat 1,759,772
puntaa, mutta vuoteen 1954 ne oUvac
kasvaneet jo 5,258,810 puntaan. Osak-enemmän
kuin 1953.
Kemiallisten tehtaiden yhtymä
LC.I., joka on suurin yksityinen rä­jähdysaineiden
tuottaja Englannissa,
sai viime j^uonna: voittoa satumaiset
71,600,000 puntaa, mitä voidaan verra­ta
vuoden 1950 vastaavaan lukuun:
41.691,078 puntaa. On vaikea sanoa,
paljonko voitosta lankeaa varustelutl-.
lausten osalle. •
Birmingham Small Arms-tehdas
tuotti viime vuonna voittoa 3,982,861
puntaa pysyteltyään vain 1,909,000
punnassa 1950, jolloin jattilaisvarus-telu
alkoi. Osingot ovat nousseet
10 %:sta 17,5:een; :
Juuri näiden tehtaiden suurosak-keenomistajat
Britanniassa ja muissa
Muuan englantilainen lehti <
dennut:,
; — Jos autokorjaamo tskee Ai
merkitsee se sen;laskuim.
— Jos pappi sanoo jotakir
heellirtä," kukaan ei huomaa si
— Jcs. juristi tekee virheen,
siitä laki.
— Jos lääkäri tekee virheeni,
tetään hänelle kukkia.
— Jos toijmttaja tekee virhe
hän saa sitä koskaan anteeksi.
• • »
- URHEILU JA RAITTIUS
; . —Tunshi urhellumiehen, jbl
vain vettä. Muuta urheilua h
sitten harjoittanutkaan.
KUIiIMALLISTA
; — ; Tämä on kerta kaikkiaan
mallista. Joka kerta kun tapaar
kavan tytön, tämä; on jo liaim:
Tai sitten itse olen nimisissa.
Hitlerin Aatu
kummittelee yhä
Emnid, Länsi-Saksassa, mieli
tutkimuksia (gallup; suorittava
on tehnyt: kyselyn Hitlerin nyi
nauttimasta kannatuksesta. Kys
koski, mitä ao. tekisi jos uudt
tulisi vuoden 1933-tilannetta vasj
äänestys; 7S pros. vastasi suoralt
delta äänestävänsä Hitleriä va:
10 pros. ei ollut oikein varma,
tehdä ja 14 pros ilmoitti äänestäi
Hitlerin puolesta.: F,3delleen t
mus osoitti että Hitlerin kannati
suurempi maaseudulla: kuin kau
geircsa. Henkilöistä-, joiden ke
tutkimus suoritettiin, 10 pros. iin
nykyään kannattavansa Adena
puoluetta. 11 pros. sosialidemokra
ja, 18 pros. pakolaispuoluetta j
pros. äärimmäisen oikeistosiiven
kupuoluelta. . : -
Länsi-Saksan koululaisten kej
de:«::a on edelleen suoritettu kieri
sely "suurimmasta saksalaisesta"
loin tulos muodostui seuraavaksi
1) Bismarck ;
2) Keisari Wilhelm - ' -
3) Hitler
)4 Adenauer
Tulos on masentava. Gallup
kimuksiin on yleensä fcyytä suhta
suurin varauksin, koska niiden ]
(teissä . yritetään tavallisesti es
asiat parhain päin ja Länsi-Saksi
•teki näyttelee "oivallista demo
tiaa". Joka* tapauksessa voidaan a
että Länsi-Saksan nykyinen politi
on kantanut peloittavan sadon —
koululaistenkin keskuudessa.
keenomistajille, jotka 1954.salvat 385,- maissa jarruttavat kaikin tavoin" kan-
000 puntaa, jaetaan tänä vuonna 596.- säinvällsen jännityksen laukaisemis-
250 puntaa.
Muutama kuukausi sitten ilmoitti
English - Electric-yhtymä, päässeensä
ennätysvoittoon ' 6,982,000 puntaa.
ta. Heille sellainen merkitsisi jätti-läisvoittojen
romahdusmaista laskua.
— Kyllä raha arvet silittää. — K a n -
osingot kohosivat 28,75 % : I i n oltuaan gasalä.
5 m i l j o o n a a r u p l aa
k a n s a n v a l i s t u k s e en
KarjalaiS^Suomalaisen . tasavs
Karhumäen: piirin budjetista k
,tään v. 1955;iahes puolet eli 5,66:
ruplaa kansanvalistuslaitosten
hoittamiseen. ;
Piirin oppikoulujen lukumäärät
jotaan lisätä. Uusi oppikoulu ava
tänä ivuonna Haapselän metsätyö
ten yhdyskuntaan. Karhun
erääroä suurimmassa rakennuks
suoritetaan parhaillaan peru.skorj
töitä ja se muutetaan kouluksi, j
tulee olemaan valoisat; ja til
luokkahuoneet ja muut asianomi
opiskelu-ja ajanvietehuoneiistot. _
Huomattavan suuria -varoja kä
tään myös ten-eydenholtoon.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Santeri" liaukl(uu väärää puuta
san työväenliike. kokonaisuudessaan vaatii neuvotteluja ja maansa
yhdistämistä. Länsi-Saksan monet patrioottiset porvaripolitiikot
ovat samaa mieltä. Vieläpä Adenauerin omassa puolubessa kuuluu
vaatimus: ".Mars Moskovaan". Ja juuri: tämä Saksan kansan itse­pintainen
vaatimus vaikuttaa, ei vain kansleri .Adenauerjin, vaan
myös Washingtonin herroihin.
. ..Kysymys, ei siis ole lainkaan siitä että «voivatko yhdysvaltalaiset
sotapolitiikot 'Uiottaa .Adenaueriin^'. vaan siitä, että onko Saksan
kansan neuvotteluvaatimus kehittynyt jo niin voimakkaaksi, ettei
sitä voida enää sivuuttaa. .Me puolestamme uskonimei että Länsi-
Saksan väestön neu\-otteluvaatimusta ei enää voida pitkää aikaa si-
T / • . " I l ' • I . . . T - . o . . ^ . . . '^'"""aa — että kansleri .Xdenauerin on Inhdett.^^^^^ J"?l^.**!??.'?lÄ^^ ^^.''•^^}^^.^P^)^''^'..k^-^^^^ pois hallituspukiUa. • -
Unhoittaen — tai viitaten kintaalla
- lehtensä takavuosina monesti esit­tämän
anarkistisen "el mitään johta­j
i a " kantaan, Torontossa ilmestyvän
Vapaa Sanan toinen pakinoitsija, van­ha
tuttavamme "Slltaniemen Santeri"
ylisti autotyöläisten unlon amerikka­laisia
johtajia maasta taivaaseen asti
ja heitti rapaa "niskottelevlen Jouk­kojen"
silmille, pauhaten seuraavasti:
". . . .Saadaanpa nähdä totte­levatko
niskottelevat ryhmät kan­salaisia
johtajiaan? Tunnettua
on, että kansanjoufcot — kiilikon
valtaan joudnttna — usein eivät
seuraa terveen Järjen tietä."
Aiheensa tähän pyhään suuttumuk­seen
"niskottelevia": kansanjoukkoja
vastaan sai ystävämme S a n t o l Forr
din rajantakaisten työläisten viimeai­kaisista
lakoista, Jotka ovat hänen
mielestään isästä pahasta. Mutta
seuratkaamme lyhyesti Santerm* aja­tuksen
juoksua. Seuraten Fordm
mamosmiesten ja porvarilehtien "puo­lueetonta
. l i n j a a " hän seUttää. että
'Fordin autotyöläisten unlo rajan t a ­kana
sai thigityksi yhtiöltä hyvm
edullisen > sophnuksen. T a a t t u vuosi­palkka,
vaikkapa vain 60-65 prosenttia
tavallisesta palkasta, on jotakto sel­laista,
jota'muutama vuosi takaperin
el olisi uskaltanut kuvitella mahdolli­seksi
. ' ' i V ' : . ' ^ ''
"Taattu vuosipalkka on siis suurin
saavutus, mitä Walter Reutherln joh­tama
unio on milloinkaan voittanut.
Mutta sUtä huoUmatta • se el hfiytä-tyydyttävän
kaikkia Fordin työläisiä
; .Tuollainen korpilakko ja toisia
samanlaisia lakkoja General Motorsin
tehtaissa saattoi unlon johtajat kiu­salliseen
asemaan hetkellä; jolloin
kysymyksessä on ollut taatun vuosi­palkan
periaatteen voittaminen . .
Reuther sanookin, että niillä sabotee-rataan
kokonaan sopimusneuvottelua
. . . ja määräsi, että sellaiset 'villit'
lakot on lopetettava . . .".
Näyttää siis siltä, että autoteol­lisuuden
rajantakaisissa työehto­sopimuksissa
on kolme osapuolta:
. — työnantajat, Walter Renther ja
antotyöläiset. Ja vaildca Santeri
siltä kainostellen vaikeneekin,
niin tosiasia on, että myös anto-tehtaiUjat
leimasivat työläistensä
"viUH*^ lakot saboteeraukseksi —
. knten menetteli Reutberkin. ~
Näin ei luonnollisestikaan tarvitsisi,
eikä saisikaan olla. Työläisten ja hei­dän
johtajainsa pitäisi olla yhtä poi­kaa
työnantajia vastaan, ja jokainen
vähänkin työväenliikkeen elämää,
taktiikkaa Ja olosuhteita tunteva hen-kUö
tietää, että työnantajUtä voidaan
puristaa sitä suurempia myönnytyk­siä,
mitä taisteluvalmlimpia ovat työ­läiset
Mutta Walter Reuther el ilmeisesti­kään
halunnut käyttää hyväksi auto­työläisten
talsteluvahnlutta — ja niin
hän löysi Itsensä työnantajain rhita-masta,
soimaamassa työläisiä "sabo-tecraukscsta".
. '
V'Varfc!m me erraBie tunnekaan Fordin
yhdysvaltalaisten työläisten asema a
yksityiskohtaisesti, niin me : rohke­nemme
väittää, että jos ryhdytään
heidän asiaansa tutkimaan, niin; s i l ­loin
nähdään,'että heillä on asialli­sia
valituksia^ joiden korjaamiseksi c i
heidän mielestään oltu tehty riittä­västi
työtä neuvottelujen yhteydessä.
. Varmaa nimittäin on tämä: M i ­kään
työläisrylunä ei lähde lak­koilemaan
vain sen vuoksi, että
saavat "Uon"lakkoiUa.
Lakko — 1 j'hempikln sellainen — a i ­heuttaa
' muutenkin tiukassa talous­asemassa
oleville työläisille lisää t a -
lousvaikeuka.a. T ^ ä n vuoksi työläi­set
pyrkivät kaikissa olosuhteissa rau­halliseen
ratkaisuun, ilman lakkoja ja
turvautuvat vasta viimeisenä keinona
lakkoaseen . käyttöön. Tämä pitää
erikoisesti paikkansa niin sanottujen
"vilhen"lalckojen suhteen, missä ei
ole mitään toivoa esimerkiksi lakko-avustuksen
saannista.
Mutta kun rajantakaiset auto-työlälset
kuitenkin ovat järjestä­net
näitä «villejä" lakkoja, hito
se osoittaa, että työläisten keskua-d:
ssa oajuurta tyytymättömyyttä
sekä tehdjrn työehtosopimuksen
suhteen, että Walter Reutherln
edesottambiin yleensä.
Turhaa ja kerrassaan tuomittavaa
on siis syytellä työläisiä "sabotaasis­ta"
ja "niskottelusta". Jos Reuthe-rilla
olisi työläisten edut sydämellä,
niin hän .olisi käyttänyt työläisten
taistelumieltä hyväksi ja vaatinut l i ­sää
myönnytyksiä autokapitallstellta.
Mutta näin ei kuitenkaan käynyt, sillä
hän liittyi mieluhnmm autokapitalis-telhln
ja ryhtyi syyttelemään työläi­siä.
Ja heihin liittyi nyt V.lpaa Sanan
'Santeri"?
Mitä itse autotyöläisten työe!
tosopunukscen tulee, nihi kukai
ci hallia väheksyä sitä"läphni!
toa" mikä tässä yhteydessä te!
tiin n.s. "taattua vjiosipalkka
kohti. Se oli todella tärkeä
arvokas voitto.
Mutta tämän sanottuamme. ^
myös todettava, etteivät autotyöli
vielä voittaneet itseUeen. "taa
vuosipalkkaa" sanan; Varsinais
mielessä. ' He saavat työttömiksi,
duttuaan autoyhtiöiltä vain suht
Ilsen pienen lisäavustuksen vai
heille takaamaan työttömyysavusi
ssen ja tätä "lisäavustustakin" he
levät saamaan vasta vuoden kulut
ja korkeintaan 26 viikon ajaksi. »
pahinta; autoteollisuuden palvel
sessa tulee vielä siUomkin olem
suuri osa sellaisia "uusia" työlä
joilla ei ole riittävästi palvelusai
saadakseen tätä "lisäavustusta".
Kun sitten muistetaan, ette
autotyöläiset — joitakin erikolsa
lukunottamatta — saaneet mlt
muita parannuksia kun he el
saaneet kauan luvattua korjausta 1
jon katkeruutta aiheuttaneisiin t
ehtosophnuksensa niihin kohtiin, n
sä säädetään riitojen ja erimielisy
sien ratkaisu työehtosopimuksen^
kana — puhumattakaan nyt patti
korotuksista — nlhi sillom voi*
helposti käsittää autotyöläisten tyj
mättömyys Ja heidän taistelunuelu
liikehtimisensä.
Sllläklrt uhalla, vaikka joutuisin!
punikkien" klrjoihhi, aUekirjolt
neen myötätunto sympatia on eM
tomasti ja -kokonaan autotyöläisi
puolella. Meistä nimittäin tuntuu J
tä, että pauhatessaan "saboteeraar
ja "niskottelevia" autotyölalsiäJJ
taan, "Slltaniemen Santeri" e i «
joko tieten tai tietämättään hanö
maan väärää puuta. — Kansäkoto*