Vapaus, May 19, 1955

              Sivu 2 torstaina, loukoTj, 19 p. — Thursday, May 19,1955 ,|
O l g a n ' o f Finnish Canadians. Bs-
^JJUped Nov. «, J»n. AutjjoriMd-
«6cond clasa mail by the Post
Office J[>epartment. Ottawa, PutH
UUietf iiiTice veelsly: Tuesdays.
^ l l t u ^ a y s and Saturdays by Vapaus
Puousbing Company Ltd.. at 100'102
TUm St. V/., Sudbury, O n t „ Canada.
Telephone»: Bus. Office O S . 4'4264:
Bditorial Office OS. 4-4265. Mahaijer
£. Sulusi. Editor W. Eklund. M a i l i t^
address: Sox €9. Sudbury. Ontario.
Atfvertlsing rates upon appJicatJön.
TTranslatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canada$sa: l vk. 7.00 6 kic. 3.75
3 Rk. 225
YhdysvaUoissa: 1 vk. 8X)0 6 kJs, 430
Suomessa: 1 vlc, 8 ^ 6 kk. 4.75
Kuka maksaa vhiltit?
Puolustaen Ontarion toryhalHtuksen ohjelmaa,mikä'on' ajzfaut
ntaa^kuntammif ]tunnat vararikkotilan jjartaalle ja saattanut ko6'en-omistajat
ja <muut pikkueläjät kohtuut,toman korkean^ver^tuk^q alai­siksi.
Torontossa ilmestyvä aamulehti Globe and. Mail'myönsi.Xii.5-
; .-^tai^ssa tö^^^^ että'''ei ole epäilystäkään siitä, et-t
^ leivätkö kunnat tarvitse avustusta", vaan kysymys onkin siitä -Voiko
:maakuntahallitus antaa niille enemmän,'ja vaikka se voisikin, pitäi-
; ,^si^ niin sittenkään menetellä? Hän joka mak.saa viulut, määrää myös
V tahdin ja jos maakuntahallitus antaa kunnille yhä enemmän rahaa, sen
i.i ( täytyy kontrolloida lisääntyvässä määrässä
kuntien asioita."
ix^^:::-'^--:, r ,Tosiasia luonnollieesti on *'tarua kummempi". Selvyyden vuoksi
mainittakoon, että esimerkiksi Xickel Beltin alueen liberaalipuolueen
MVv4}3i:Iamenttijä.senJ.:L.Gauthier sanoi täällä Sudburyssa viikon vaih-:
: sista on tullut pelkkiä sätkyäijiä ma^unnallisen kunnallisasiain lau-
%vt^kunnan käsissä", sillä Frostin toryhallitus on toteuttanut 'hän joka
>^ rm määrää myös tahdin"-ohjelmaa, vaikka onkin antanui
ii^^^y^^k^ avustusta kunnille, ja vaikka se on torypuolueen kai­va
.Jcistafo^ vähentänyt suhteelli.sesti niin koulu- kuin
tieavustusmäärärahojakin,
.yaikka mr.Gauthler esitti tuon syytöksensä puoluepolutlisia
^': esittäen, niin siinä on sittenkin "totta toinen puoli"' — ja
enemniäakin. Kukaan ei voi kieltää, etteikö mr. Cauthier ollut ehdot­tomasti
oikeassa kun hän yllämainitun syytöksensä todistamiseksi pa-ilauttt'kuuli
jäin että Sudburyn kaupungin hallinnolla:
oli !kolme pitkää kokousta, missä ke.skusteltiin siitä, että onko Sud-buryn
kaupungilla "oikeus" ostaa ilman maakuntahallituksen kun-
: nallis^^^ $2,000 maksava, käytetty kuorma-auto
^ jätteiden kokoamista ja poiskuljetiamista vartenl Totta on myös hä­nen
syytöksensä sikäli, €4tä Sudburyn kunnanhallintoon kuuluvien
v; jäsenten täytyi tehdä erikoismatka Torontoon saadak­seen
kunnallislautakunnan siunauksen tälle kuorma-auton ostolle —
ja kaikki tämä tapahtui aikana, jolloin kunnanhallinnon pitäisi kes-jcustellafiitä,
mistä se saa varoja välttämättömästi tarvittavan, noin
miljoona dollaria maksavan jätteiden hävityslaitoksen rakentamista
varten; ja miteii saataisiin kunnalle teollisuuslaitosten verotuloja, että
- ^voitaisiin pelastaa kaupunki; uhkaavan vararikkotilan kourista ja sa­malla
huojentaa veronmaksajien kuormaa!
Mutta palatkaamme takaisin Globen verukkeisiin siitä, ettei
maakuntahallitus muka voi auttaa kuntia. Tosiasia luonnollisesti on,
: ettei kysymys ole lainkaan maakuntahallituksen "antamasta? avu.s-tuksesta
-— vaan verotulojen käytöstä niin, että sillä voidaan parhai-
' ' 'teii' palvella asukkaiden tarpeita. Ontarion maakuntahallitus ei anna
yhtään ainoata senttiä"omia varojaan" kunnille. Kaikki se vähäi-
• nen"apu'Vn»»tä on Ontarion toryhallitukselta viimeaikoina saatu tei-deh
kunnostamista, koulu]en'rakentamista ja muita sellaisia y'leishyö-dyllisiä
tehtäviä varten, on kerätty veroina Ontarion asukkailta. Kun
Ontarion asukkaat nyt vaativat, että suurempi osa näistä verovaroista
käytettäisiin kuntien tiukan talousaseman huojentamiseksi, hiin on- .
tariolaiset äänestäjät eivät pyydä Ontarion hallitukselta mitään —
' • v harkitun käsityskantansa, että heidän omia verovaro­jaan
on käytettävä edullisemmalla tavalla. Ontariolaiset vaativat siis
in-sitä, että heidän omia varojaan on hoidettava paremmin..
< Tässä suhteessa on myös paljon parantamisen varaa. Jo pinnal-inen
ilmiö osoittaa," että jossakin on vikaa. .Samalla kun Ontarion
karkkj kunnat ovat joko vararikon partaalla tai äärettömän tiukassa
talousasemassa, on Ontarion imaakuntahallituksella ollut vuosikausia
niin paljon ylimääräisiä tuloja, ettei toryhallitus ole tietänyt mitä se
niillä ylijäämävaroillaan tekisi. Juuri tämä ylijäämä on myötävaikuta
taiiut' siihen, että maantiedepartmentin alaisissa töissä on maksettu
"silloista" joita ei ole missään, maanteiden "päällystämisestä, mitä ei
ole "Icoskaan tehty jne., kuten on lainlaatijakunnan istunnossa syy­tetty."'
Selvästikin tässä on kysymys siitä, että Ontarion maakuhtahalli-tus.
on rohmunnut liian paljon verotuloja omaa käyttöään varten ja
ajanut kunnat siihen tilanteeseen, että niiden talousasema on nopeasti
kehittymässä kestämättömäksi. Selvästi tässä on tapaus missä tulisi
järjestää verovarojen jako uudelleen —-ja nykyoloissa se voidaan
tehdä parhaiten siten, että lisätään kunnille 'myönnettäviä avustuis-määrärahoja
koulujen rakentamista ja ylläpitämistä sekä teiden ra-
•kentamista ja ylläpitämistä, sairaalamenojen korvaamista ja muita
tällaisia yleishyödyllisiä tarkoituksia varten, joiden johdosta kuntien
finanssiasema on tulossa kestämättömäksi.
• Turhaa tuulen pieksemistä on Globen ja torypoliitikkojen puheet
siitäj että Ontarion hallitus muka "antaa omiaan" kunnille ja ön
saanut jostakin käsittämättömästä lähteestä "valtuudet'- istua oikeu­den
korkealla tuomioistuimella ja päättää, mihin tarkoitukseen Onta­rion
asukkaat saavat omia verovarojaan käyttää. .
Ajan merkki
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Miin» BoooUnen, vra.texs Tovk-nsbi- \
•pjsta. t ä y t t ä ä huonenna. toukoiuun ?
20 p n ä Sd vuotta. > ' ;
0;«ilIisttunme sukulaisten Ja tutts
\ ain onnentoivotuksiin.
Yhtenäisyys saavutetaan
vain taistelun avulla
Kiri. Bill Kashtan n;'.,^katy<51iiiten union kanssa. jow;ta den unIoMrö mukaanottan^^
• vJm9ks.ina5n)ttu on ; edistysmielisen . Edistyemlelistm^
yhdysvaJJ sissa on AF"!- :n j a C IO :n j • onddn omaava itsenäinen unio. . >cöt ovat Isku autonomiaa Ja de.mo-i|
Mita muut sanovat
"JO FELKfUnETO . ..
ROIITAAMISESTA" ää
-Moskovan radiossa luettu, neuvosto­hallituksen
u«5i ascistaril«umif«Jbdo-tus
sisältää englantilaisen;.toteamuk­sen
mukaan sellaista, mikä el ole kau­kana
salalsiiSBa kokouksi:«5a Lontoos­sa
esitetyiJitä lännen kannoista. Jois­ta
päätellen suurvaltakokouksessakin
voidaan päästä vasta hiukan alulle
tällä alalla. Saksan afuman Järjestä­minen
nylQ^lsestä poikkeavalle kan­nalle
taas riippuu paljon siitä mihin
myönnytyksiin kumpikin puoli on
vaLTiis. Pitkälle el easinunäisessä ko­kouksessa
päästäne tälläkään alalla,
vaikka ulkoministerit pitäl&lvätkln
«'tä ennen valmistavia kokouksia.
Mutta jo pelkkää tieto sUtä, että
tuollainen kohtaaminen Järjestetään
r i i t t ä ä osoittamaan maailman kan­soille,
e t t ä kansalnvälmen tilanne ei
ole enää läheskään niin kireä kuin
vielä vuosi sitten. — Helsingin Sano­mat..,.
•
Herrat kenraalit
ovat kalliita
Tuskin oli U SA :n kongressin aset­tama
komitea ehtmyt esittää kenraa­limajuri
Oliver WendaU Hughesllle
moitteet .siltä, e t t ä h ä n oli kuluttanut
mielikuvitukselliset 52,000 dollaria yk­sinomaan
Kaiserslautemlssa, Länsi-
Saksassa sijaitsevan väliaikaisen kuu­den
huoneen asuntonsa "kunnostami­seen"
ja "kalustamiseen". Ja valitel­lut,
että asuntomukavuutta, harras­tava
kenraali oli syyllistynyt "tuhlaa­vaisuuteen
, j a kohtuuttomuuteen",
kun saapui tietoja Jotka saattavat
amerikkalaiset veronmaksajat yhä
enemmän rypistelemään kulmiaan Ja
puimaan nyrkkiään. Hj^väksytyn
suunnitelman mukaan rakennetaan
Lansl-Saksassa olevalle 55 amerikka­laiselle
kenraalille kullekin neljän
huoneen talot. Joiden kustannuksiksi
on karkista "säastävälsyysperlaatteis-ta"
huolimatta hyväksytty ä 25,000
dollaria kappale. Pelkästään kenraa­lien
asuminen tulee siis maksamaan
amerikkalaisille veronmaksajille lähes
1,5 milj. dollaria.
Sodanvalmistelu tulee jo yksin tästä
näkökulmasta, ka tsoenkahiiksi.
Everstille $500 saMco
Kingston, Ont. — Everstiluutnantti
L. H . Brown, joka on johtava armei­jan
insinööri itä-Ontarion sotilaspii-riSÄa,
on tunnustanut itsensä syylli­seksi
»ihen, etta h ä n oli 1947 antanut
appiukolleen armeijan tavaroita.
Brown tuomittiin siitä $600 sakkoon
ja menettämään kaksi vuotta seniori-tistaän,
j ä ä d e n kuitenkin edelleen vir­kaansa.
j muodostami52sta yhtenäisekäi työ-vaenliitoksl
tovl-.tu perustuj3Jll;s«.^
ro;fcJes22. TodennäköLsestl el kulu pit­k
ä ä aJkaa, kun TCI,:n ja CCI^:n y h -
tenälstämiskomiiea pääzee sa.iianta-paiseen
sopimukseen Canacassa.
Tällä toimenpiteellä ei ole suurta- '
kaan arvo» niin kauan, kun ehdote­tut
yhdysvaltalaiset saannot eivät s i ­sällä
hampaita, mikäli diskrlmincin-'
ti Ja reittaus on kysymyksessä Ja n i in
kauan kun e l ole poistettu eronneille
tai erotetuille unioille määnteltyjä
ankaria rangaistuksia., r
Viimeksimainitut ovat selvästi tar­koitettu
sulkemaan yhdistetystä jär­jestöstä
ulos itsenäiset ja edistysmie­liset
unlot Yhdysvalloissa.
sen jälken kun yhdistymisneuvot-telut
alkoivat ylemmässä portaassa
ovat monet tmiot tehneet suoria kc-v
hoituksia itsenäisille Ja edistysmiell-slUe
unioille yhteenlUttyihisesta. Yleir
sena tietona on, e t t ä ainakin viisi t ai
kuusi uniota ovat ilmaisseet valmiu­tensa
• neuvottelemaan yhtymisestä
edistysmielisen johdon omaavien
imloföen kanssa. AFXi:n lihanleikkaa-j
ä i n j a teurastajam xmio, on tehnyt
yhteistoimintasopimuksen turkis- • Ja
Tällainen to!menp;de ei ole t y k ä t - ! kratfaa vastaan ja heikentävät tais-
:y .U-SArn vanhoillisten, johtajien ta- i telua edisty£miellsen ohjelman puo-
;;o31a. Si;tä e r / l : pida myöJkaän muut; lesti, joka'suurenti autiajsl yhte.ia;-
>.ntenaisyyden vastaiset voimat; «yytta Canadassa.
US.V-n unJcniätlsessa liikkeessä. N i i - :
YkU asia. on selra. Yhteoäisyy- .
den saavuttamiseksi on taistelts^ \
va. Se « i i t U e itsestään. Siinä on -
yk£ityiskobtai£est^' nykyfoejD teb- ;
tavä. ' ' • •. . " '
den toimesta on päästetty valloilleen;
r-unaisuusvastauien jtampanja, ^tar- i
koituksella e;taä yhtymmen. K u n se:
t-i tuottanut tuloksia min he muutu- •
vat menettelytapa 1 j a alkoivat u h - ;
k a l l a lihanleikkaajain uniota erot-j Edistysmieliset työläiset kaikissa
tK.-nisella APL:3ta,- ellei turkis- ja j unioliikkeen osissa tekevät vakavan
nahkatyö';aisicn union Johdosta ero- i virheen, jos he omaksuvat tappiolle
teta eGi5tysmIehsiä henkilöitä. . | joutuneen asenteen oikeistolaisten
A F L : n jchdon viimessi pidetyssä
kokouksessa tehtiin selväksi, että
trottamiiuhka on edelleen olemassa,
ellei lihanleikkaajain unio riko y h ­teistoimintasopimustaan
turkii»- ja
nahka työläisten union kanssa. V a i -
keuks.Ista huolimatta sopimus, yhteis-toimmnasta
on edelleen voimassa.
Oikeistolaiset, yhtenäisyyttä vastus­tavat
voimat taistelevat kalkin. voi­min
estääkseen edistysmieliset ja i t ­senäiset
uniot tulemasta osaksi y h ­tenäiseen'-
lyovaenllittoori. Mutta sil­ta
htiblimacta työläisten. Jotka kan­nattavat
yhtenäisyyttä etujensa mu­kaisesti,
tulee vaatia päättävästi n a i -
jhtenaisyyden vastustajien edessä.
Sellaiset miehpiteet ovat juun oi­keistolaisten
johtajien toivomuaten
mukaisia. Ne tulevat rohkaisemaan
mita yrittämään saada samanlaisia
pykaha tämän maan uniolukkeen
sääntöihin. Tämä voidaan vielä es­t
ä ä , jos unioiden jäsenistö tuo päin­vastaiset
mielipiteensa voimakkaasti
esille ennen T L C : n ja . C C L : n vuosi­kokouksia
ja niiden aikana tana
vuonna. ,
Taistelu demokraattisten canada-laisten
sääntöjen puolesta on^ e r i t t ä in
tariea kysjrmys toiminnassa unioluk­keen.
yhtenäistämiseksi.
Kotiutuneet sotavangit kertoFat Vietnamin k;
missionJUe, e t t ä heitä on pahoinpidelty ransk
KOMPASTUUKO
MONARKIAKYSY
35 vuotta Suomen Sosialistisen
Työväenpuolueen perustamisesta
"Näin sitä meillä oilkeutta jaettiin ja
demdkratiaa yiläpidettiin"
Kirj. K. L. Kulo
Helsinki. — V : n a 9 l 8 kansalaissota
oli päättynyt maamme työväestön
i kuin entinen puolue oh ollut. Siinä
kuitenkin pahasti petyttiin. Työväen-liikkeemme
koko entisen johdon olles­sa
vankiloissa tai maanpaofua kaap-tapploon.
Valkohien terrori vallitsi.! pasivat puolueessa johdon käsiinsä
70,000 työläistä kitui valkoLstcn van­kileireillä,
yli 40.00Q teloitettiin tai
kärsi kaamean nälkäkuoleman jo.pa­r
i n (vankilakuukauden kuluessa, suun­naton
suru j a katkeruufi vallitsi sa-doissatuhansissa
työläiskodeissa; Por- •.
Variston vilsaimmatkin näkivät haa-veunia
maamme sosialistisen työväen­liikkeen
lopullisesta tuhoutumi£«?sta.
Mutta, niinkuin historia osoittaa,
välttämätöntä ei voida tuhota. Työ­tätekevä
väestö on yhteiskunnassa:;,
Välttämätön. Kun s i t ä ei voitu hä^^
vittaä, ei voitu ratkaisevasti tuhota
cLkeistolaiset ainekset, jotka alkoivat
määratistoisen 'työn puolueen :kesyt­tämiseksi
porvaristolle vaarattomaksi
Täatä «oli luonhbliisena seurauksena
keskinäisen taistelun syntyminen
puolueen sisällä: Kovia yhteenottoja
tapahtui j o V. 1919 aikana ja saman
vuoden joulukuussa järjestetyaiä Sos.
dem-puölueen puoliiekokouksessavtör-xnäsi
kaksi suuntäryhmää kiivaasti
vastakkain. Oikeistolaiset olivat
eheiiimistönä ja päättivät erolttaä
VaWeen jäsenyydestä erään väsem-miritoan
kuuluneen sanomalehden
myöskään meidän maanmie työtäte-1 toimittajan. Myöhemmin erotettiin
kevlen ylläpitämää liikettä — yhte- r puolueen jäsenyydestä vielä toverit
n ä i s t ä sosialistista työväfenliikettäm- ' E i n o Pekkala, Ida Kantanen. Tuomas
me. |Heinonen,Aug. Raatikainen Ja Sulo
Porvariatomme tavattomaksi a^lis- Vuolijoki
tykseksi keräytyivät maamme työläi­set
yhtenäisen Sosialidemokraattisen
iTallamen .vasemmistolaisten erot­teleminen
kärjisti Välit äärimmilleen.
puolueen, ympärille jo v. 1918 syksyl-,! Jo v; 1919i joulukuun puoluekokouk-l
ä j a saman vuoden jouluk. loppu- f sen päätyttyä ivasemmistolaisten voi­puolella
järjestettiin ensimmäinen makkain järjestö Hgin Sos/ dem.
puoluekokous. Se oh työläisten vas- Kunnallisjärjestö kutsui Koiton ta-taus
(valkoisen terrorin ylläpitäjille. -! lolle puoluekokouksen vari:-mmisto-
Liittyesaaän uudelleen Sosdem-puo- liaisedustajat, jossa kokouksessa l ä a -
lueen riveihhx työläiset uskoivat silta Idittiiri julkilausuma "Suomen K a n -
tulovan samanlaisen työväen etujen
puolesta taisteleva n keskusjärjestön,"
Yleinen mielipide voi auttaa neljän
suuren konferenssin onnistumista
• •v-Tavalli.Yt ''kadun miehet" eivät juuti vaivaudu lukemaan suur­ten
päivälehtien finanssiosastoja, mistä tämän tuosta näkyy värittä-mätön
totuus siitä, mitä on todella tapahtumassa.
Ottakaanmde esimerkiksi AP:n maanantainen New Yorkin uuti­nen,
minkä otsikossa sanottiin kaunistelematta, että .''suunta on suu­ruutta
'kohti — 1 /3.-vuoden 1954 kaiki.sta US.\:n voitoista meni
44:Ile liikkeelle." ' ' .
Ajatellaanpa asiaa. Yksi kolmasosa kaikista liikevoitoista meni
YTidysvalloissa 44:lle suuryhtiölle! Ja- samanlainen tilanne vallitsee
varmasti täätlä Cähadassa, vaik'kei siitä ole erikoisemmin viimepäivinä
huudeltu. ; '
Mainitun uutistiedon mukaan oli Yhdysvalloissa viime vuonna
kaikkiaan 4,200,000 yhtiötä—- mutta 44 suuryhtiötä vei yhden kol­manneksen
kaikista voitoi.sta, jättäen kaksi kolmannesta jäljelle- ^
jääneille 4,199,9.56:lle yhtiölle!
Ja vaikka meille on vakuutettu vakuuttamasta päästyä, ettei Yh­dysvalloissa
ole muka mitään taloudellista lamakautta eikä lamakau­den
vaaraakaan, niin yllämainitun uutistiedon mukaan joutui rajan
eteläpuolella viime vuonna 334,000 yhtiötä vararikkoinaan.
Uutistoimiston finanssiasiain toimittaja oli siis tuhannesti oi-
•keassa korostaessaan otsikossaan, että suuntana on suuruus — köy-hsii
Jukvat entistä köyhemmiksi ja rikkaat entistä rikkaimmiksi.
' ' ' A l u t t a tämä "suunta suuruutta kohti" johtaa ennemmin tai myö­hemmin
romahdukseen. Mitä enemmän keskittyvät kansallistulot joi-
' äehkin yksilöiden käsiin, sitä huonommaksi tulee kansakunnan osto-
^ "i^^^^^^ että tavarat jäävät varastoihin.
. S y n t y y suuria ^ylijäämävarastoja" samalla kun suurilta kansanjou-
"Jos valtiomiehet valmistuvat ko­koontumaan
: menestystä toivoen, s i l ­loin
tulee y^leisen mielipiteen astua
esille voimakkaammin kuin koskaan
ennen", sanotaan Canadan Rauhan-kongressin
toukokuun 10. p n ä julkai­semassa
julistuksessa, jonka on alle­kirjoittanut
kongressin kansallinen
pulieenjohtaja t n Endicott. Julistuk­sessa
kommentoidaan länsivaltain so­pimusta,
jonka uutistietojen mukaan
on hyväksynyt myöskin presidentti
Eisenhower ja jossa niiden sanotaan
Ilmaisevan valmiutensa kokoontua
Neuvostoliiton kanssa.
K a l k k i rauhaa rakastavat ja rau­han
puolesta työskentelevät ihmiset
tervehtivät jo etukäteen tällaista toi­menpidettä,
Joka voisi heventaa maa-
Ilman jannitystilannetta. Rauhan-kongressi
varoittaa kuitenkin, että
kenenkään ei tule hämmästyä, vaikka
nykytilanteessa nousisi sellaisia teki­jöitä,
jotka tekevät neuvottelun mah­dottomaksi
tai ahiakln estäUivät
neuvottelujen muodostumasta hedel­mällisiksi
ja sellaisiksi, että niiden'
avulla voitaisiin päästä kunnialliseen
sopimukseen.
"IIELSINGLN KUUKAUSI"
Helsingissä kesäkuun ^2. p n ä ko-
'koontnvan maailman rauhanliikkeen
suurkokouksen kunniaksi on Canadan
Rauhankongressi julistanut touko­kuun
22. ja kesäkuun 22. paivän väli­sen
- ajan "Helsingin kuukaudeksi"
Canadassa.
''Me keholtamme kai'ickia niitä, jot-salle".
Julistuksessa sanottiin mm.,
etta Suomessa ei ole ftDSialLstLSta työ­väenpuoluetta
ollut V. 1918 valkoisen
terrorin jälkeen ja etta "Nykyinen
sos.dem-puoluejohto toimii ja taiste­lee
työväen aatetta vastaan". Julis­tuksessa
kehoitettun työläisiä harkit­semaan,
eiko olisi erottava sos.dem-puolueesta
ja mahdollisimman pian
perustettava uusi työväen puolue.
Edellämainitussa Koiton kokouksesr
sa vahttim jo väliaikainen puoluetoi-j
mikunta, joka en puohlta maatamme
ka keräävät allekirjoituksia koko;» saamiema kehoitusten Johdosta kut-maailman
a^misodan
asettamaan itselleen allekirjoitusten
yhteiseen vetoomukseen jgui puolueen perustavan kokouksen
valmisteluja vastaan, koolle Helsinkiin toukok: 13 — 15
Suomen Sosialistmen T}'ovaenpuolue.
Puolueelle laadittu ohjehna ja i i i a n -
nöt hyväksyttiin j a mm myös toveri
Sulo Vuolijoen laatima maatalou.soh-
Jelma, joka julkaistiin myös kirjana.
Uuden puolueen ensimmäinen ko­kouspäivä
meni rayhalhsesti. Toise­na
kokouspäivänä, ryhdyttiin keskus­telemaan
Intemationalekysymykses-tä.
Ratkaisu muodorr.ui kohtalok­kaaksi.
Silla min pian kun kokouk­sen
puheenjohtaja . napautti kiinm
paatoksen, etta uusi puolue omalla
ohjelmallaan hittyy Kolmanteen i n -
ternationaleen Julisti kokoukseen jo
aikaisemmin timkeutunut Helsingin
pohisimestari Hj. Honkanen ko­kouksen
hajoitetuksi, sulki kokouisa-l
i n ovet, takavarikoi kokouksen asia­paperit
j a p ö y t ä k i r j a t p a vangitutti
U kokouksen edustajaa. Myöhem­min
toimitettnnviela Iisaa vangitse­misia.
Asian
ritettim Turun, hovioikeudessa, jos­sa
Raatikainen, Pekkala^ Vuohjoki,
Leino Jalava, Lehtinen ja , Heikkilä
tuomittiin 1 vuodeksi kuritushuo­neeseen
ja toverit Heinonen Vata­nen,
Haikaramen, Laine. Partanen,
Virta ja Kantanen 1 'vuodekv. kuri­tushuoneeseen.
Samalla tucmittun
uusi puolue lakkautetuksi.
Nain sitä meillä oikeutta jaettiin
ja demokratiaa ylläpidettiin. Se seik­ka
ettei perusteilla ollut puolue vie­lä
ennättänyt tehdä mitaan ei var-,
sulkaan rikolliseksi katsottavaa, oh
oikeudenjakajille nähtävästi sivuseik­ka
— pääasia, etta tulivat tuomi­tuiksi!
Terrorilla yntti porvaristomme ea-taa
työväen luokkapuolueen muodos­tumisen.
Mutta siinä se epäonnistui.
Helsingin Sos.dem. Kunnallisjärjestön
kokoonkutsumana jarjestetthn Hel­singissä
kuukausi myöhemmin uusi
kokoua, Jossa päätettihi toisen Suo­men
Sosialistisen Työväenpuolueen
perustamisesta. Tosin tamakin puo­lue
kolme vuotta myöhemmin hajoi-tettim
mutta sen aikaansaama val-
. Kysymys mpiuirkisinin palaut­tamisesta
Espanjaan ravisteli^
parhaillaan koko JFrancon dikta-:
tuurin perusteita, sillä falangistit
ovat asettuneet jyrkästi vastusta­maan
moisia hankkeita, peläten
yksipuoluejärjestelmän kaatumis­ta,
kertoo "Dagens Nyheterin" :
Madridin kirjeenvaihtaja. Richard
Mowrer. Toisaalta taas alkavat
monarkistit tulla känslmättömlk-'
si, sillä, sisällissodan aikana he
antoivat Francolle tukensa j a t ä ­mä
puolestaan lupasi kahdieksan;
vuotta sitten "sopivassa tilaisuu­dessa"
paiautiäa kuningasvallan.
Vume joulukuussa Franco neuvotteli
maanpaossa olevan ex-kunihgas Dön
Juanin kanssa tämän pojan H-vuo-tiaan
Juan Carlosin "kasyattamises-ta".
Falangistit eivät suinkaan katso­neet
t ä t ä tapaamista suopealla silmäl­lä
ja ilmeisesti heidän 'rauholitami-sekseen
Franco piti puheen, jossa h än
katsoi kuningasvallan Espanjan "his-,
tonalliseksi nerinte;eksi'.', mutta lisäsi
— fasistivallan jatkuvuuteeri viitaten
— etta kuningasvallan: "aikaisempia
virheitä ei tulla toistamaan." .
Tama ei kuitenkaan näyttänyt tyy­dyttävän
falangisteja- sillä Juan Car­losin
saavuttua 10 päivää' .Francon
puheen jälkeen Madridiin j a monar­kistien
järjestettyä Madridin kaduilla
laihoiksi supistuneet "Vasteanottajai-set",
nähtiin kaduilla falangistinuoru-kaisia,
jotka jakoivat •seuraavalla
laillinen" selvitys suo- ^^-^^^^'"^ varustettuja lappusia:
"Emme halua kuningasta! Espan-marssi
naulasi
luvan j
EI Frai
listisen
laita vi
teki fi
vehdyk
"Kääni
Vume
! langistier
tiriidat .
Ateno-kli
nen moni
tamisesta
tit äkkia
seilaan j
gas!" Ji
eräs korh
oli pailcal
•— huusi
falangisti
Ilmiöt I
sismin SI.
kuohuu 1
Jotka alk
puita.
SIT
Työnjo
te kuljeta
laan kun
T>'omie
siitä ette
reissua.'..'
jan nuoret eivat ole konformisteja.
Jos t ä h ä n saakka olemme olleet h i l ­jaa,
nun se johtuu vastuuntunnos- j
tamme'Ja suurista uhreistamme. Me \
vakuutamme, etta Espanjan kansa j
sanoi •kyllä' Francolle kansanäänes­tyksessä
1947, mutta ei mitään enem- > palvelijas
paa. OsolLnmme kuuliaisuuttamme josta syy
kansan johtajalle, joka on noussut
asemaansa osoittamalla näkyviä an­sioita,
mutta emme milloinkaan k u ­ninkaalle,
joka nousee .valtaistuimelle
perintöoikeuden nojalla. Hylkäsimme
kaiken aristokratian, joka ei ole työn
anstolu-atiaa. Monarkian vastustuk­semme
ei johdu henkilökohtaisista
1 syistä, vaan se perustuu historiallisiin
kokemuksiin."
"Minä
Iin", sane
"Enner
suuden y
" E l , mi
le tilaisu
Korkej
ton isl
Täsmälleen kuukautta myöhem­min,
viime helmikuussa, Francon
vastaiset mielenilmaukset saivat
vielä vakavamman käänteen. 60
univormuihin puettua falangistia
päiväksi 1920. Tähän kokoukri3en l ä - ! veutumlnen kesti yh lapualaisterronn
hankintamaaran tämän kuukauden | hetti Suomen työväestö .86 edustajaa, [ j a toisen maailmansodan koettele-ajaksi.
Samoin keholtamme tekemään edustaen 50 järjestöä; Kokouksessa mukset. Ja kun välirauha v : n 1944
myöskin pai.k, .a- l„h. -s.i-a rauhankomiteoi­pä
ä t e t t i in ykslmiehsesti perustaa u u - f syyskuussa avasi maamme tyolaisille-ta",
sanotaan Julistuksessa, joka on
osoitettu kaikille rauhantyön kan­nattajille.
Tri Endicott kehoittaa
myöskin canadalaisia lähettämään
tervehdyksensä Helsingin kokouksel­le
ja keräämään varoja rauhantyön
hyväksi.
T r i Endicott toteaa myoskm cana-dalaisten
syvän rauhan toivomuksen,
joka ilmenee niiden lahjojen muo­dossa,
joita on kerätty ja lähetetty
Helsingin rauhankokoukselle. . ''Me
tervehdimme jokaista yksityisten lah­jaa
samoin kuin ryhmien lahjojakin
lausuu tri Endicott.
Terustakaa uusia rauhankomi­teoita;
Rukoilkaa, puhukaa ja tyos-kennelkää
rauhan hyväksi. Jokaisen
yksilöin mielipide painaa rauhan ja
sodan vaa*assa". sanoo t n Endicott
lausunnossaan. "Jokaisen kansalai­sen
mielipiteellä on oma merkityk­sensä
atomisodan ja rauhan vahsessa
kamppailussa."
niissa piu-ei£3ä joissa Suomen Sosia­listinen
Työvaenpuoue aikoinaan oh
väkevin, missä myös S K D L : n kanna­tus
nyt on voimakkain. Näemme täs­t
ä miten: aikoinaan oikealle pohjalle
rakentunut työ kantaa kaunista satoa
si puolue ja annettiin sille nimeksi 1 km demokraattiset oikeudet min juuri i viela vuosikymmenien kuluttua.
Huhtlk
i ipaattyi .'
i vallan_kc
I mainen l
j Tasava
I teU Karj
I valtionbu
! SI Karja
! korkeimn
tön ja n
sen. K
miehistoi
kansanec
nisterinei
kansanec
PÄIVÄN PÄKINÄ
koilta puuttuu nykyaikaisten mukavuuksien lisäksi vielä katto pään
päältä ja. ruokakin jjöydältä. Ja kun kansanjookot eivät voi ost.ia
varastoihin kert>-viä tavaroita, niin 'ylituotannon" ongelmaa pyri­tään
ratkaisemaan siten, että vähennetään työvoimaa, mikä huonon­taa
edelleen kansakunnan osto- ja kulutuskykyä — kunnes tämä noi­duttu
ympyrä, johtaa taloudelliseen romahdukseen.
\'iime vuosien aikana on työttömyystilanne (ja "ylituotanto" )
jatkuvasti pahentunut niip Yhdysvalloissa kuin Canadassakin —ja
yllämainittu uutistieto on peloittavana esimerkkinä siitä, että suur-rikkaat
kahmivat yhä suurempia osuuksia kansallistuloista, niin taal­la
Canadassa kuin Yhdysv-alloissakin. lainkaan perustamatta siitä
mihin se kansakunnan johtaa — kunhan heidän omat rikkauten.sa
Iisäänt\Tät entistä nopeammin.
Pidettyjä vieraita Torontosta asti
I ten maanmiestemme edistyksellistä j kansanor
j kulttuuntoimmtaa Canadan muilla rantaa m
! paikkakunnilla, me voimme, jos olem- ! pystyvät,
me rehellKi a Itsellemme ja muille, j Entuuc
nostaa hattua Toronton suomalaisille j burylaise
silta, etta he ovat'Vuosikausia ylläpi- i !e kultti
taneet kuolemattomien kulttuuripe-! ta tiedän
Toronto on, kuten tiedetaan, Ca­nadan
toiseksi suurin kaupunki, jonka
pormestari sanoi paiväna muutama­na,
että St. Lawrencen vesltiesuun-nitelman
toteuttamisen perusteella
Torontosta tulee lähitulevaisuudessa
Canadan suurin kaupunki.
Torontoa vähänkin tuntevat maan­miehemme
tietävät, että siellä on a j -
ka h}'^äa etta, huonoa — mhnuspuo-lella
on esimerkiksi se, etta siellä on
kuluneen talven aikana ollut noin 50,
000 työtöntä, pitkät leipäjonot j a pal­jon
sellaisia Ihmisiä, jollia el ole paik­kaa
mmrie paänsa kallistavat.
Uutlstiedoissa on kerrottu Toronton
alamaailman ihmisistä j a heidän te­kosinkaan,
ama naisten kuristajiin as­ti
— mutta vähemmän on kuitenkin
puhuttu Bay-kadun varrella olevista
miekkosista. Jotka rohmuavat kermat
kaikesta siitä hyvyydestä, mita tämä
r i k a s t a a Ja uuttera kansa voi tuot­taa.
• .., •
Mqtta. Torontossa on myös paljon
hyvää Ja esimerkiksi kelpaavaa.
, Vaikka Toronton maanalainen rau­tatie
ei eräitten porvarillistenkaan
sanomalehtimiesten kertomah mu-.
kaan ole m i a i a ä n mielessä verratta-nnteidemme
vaalimislippua Toron­tossa.
• •
Ta ta kirjoittaessa palautuu erikoi-vissa
Moskovan loisteliaasti rakennet-j sesti mieleen etta CSJ:n Toronton
tuun maanalaiseen, min tosiasia
kuitenkin on e t t ä torontolaiset ovat,
j a voivat olla ylpeitä, siitä. Toronton
nopealiikentemen, puhdas j a miellyt­tävä
maanalainfo rautatie" ö n a l r i ä -
km allekirjoittaneen mielestä pitkä
edistysaskel hikennepuhnan ratkaise­mista
kohti. • /
Vaikka :toronlolah»3t sanovat, ja-sanovat
ehkä oikeutetusti, ettei heil­lä
ole riittävästi puistoja j a käyttö­kelpoisia
uimarantoja.. e t t ä heidän
katiijaan ei pidetä riittävän hyvässä
kuimossa, J a e t t ä ympäristön maan­tiet
oivat kepulissa kunnossa, min
mj-ontaä kuitenkin täytyy, että To­rontossa
on s i ^ i km lajia "olemiAta"
monin verroin enemmän kiun naissa
pohjoisen katyoskeskukslssa, missä
yhdj-svaltalainen suurpääoma toteut­taa
^'kaappauspolitilkkansa" aiten, et­t
ä se ottaa meiltä n i i n pian j a n im
paljon kuin mahdollista - j a j ä t t ää
kuntien rakentahiisen Ja kunnostami­sen
muodossa n i i n väliän knin svdn-k
i n mahdoIUsta.
J a lahikaan aliarvioimatta täkäläls-osaston
sekakuoro Finlandia ja- aan
yhteydessä toimivat mies4 Ja naiskuo­rot
sekä loittokunta antavat tulevana
sunnuntaina vierailukonsertm tääl­lä
nllckelikylassa — pohjolan kau^
niissä k l v i p u u t a r h ä f n a . ' '.
MeUlä'Sudtniryn •ja:lähiseudun suo­malaisilla
v>on'> slUoinvierikoinen t i ­laisuus
tutustua Johonkin sellaiseen,
mijiä on Torontossa todella hyvää Ja
edistyIsaelliatä ; — C S J : n sikäläisen
osaston musikaalisiin voimiin.
Kuten tiedetaan, torontolaiset pitä­vät
n ä i t ä musikaalisia voimiaan suu­ressa
auvossa.-: S i l t a johtuu, etta n i i ­den
konsertit ovat ama haalitoimin-nan
kohokohtia. Kun Fmlandia kuo­ro
j a sen yhteydeji3ä toimivat orgaa-mt
j a yksilöt järjestävät Torontossa
konsertin, niin Don haalin avaran
(juhlasalin palkat on aina myyty v i i ­meistä
sjkJaa.n3yoten.
Me olemme.myös saaneet kuulla,
e t t ä toroiitolaiset laulajat Ja solttaiat
ovat vajmistautimeet erikpisella huo­lella
tätä. vierailumatkaansa varten.
Heidän olxjelmisi^nsa on uutta Ja
sma ihn
torontola
taan seki
konsertis
Mutta
n i in kovii
hemme i
tulevatko
(vai lähte'
on sattui
viikonlop
, Aliekrii
-.tiima vie
nainen J:
sovi mite
aihetta t
.terttlin r
Me siis
konsertti
me anta?
yhtä läli
konaertti
valmhna
kotonami
Siis te
Jat Ja s
banaanisi
lenne h3
sanomme