Vapaus, October 15, 1925

              I
m
f ,
Iin':
l i f
l i i
II
II
Ui
4r
M
II
1
II I
i l
¥
.V..- Il
f
I
.ii.
F
•f
r
^ Sudbayyssa, Ont^ joka tiistsi. torstai S» lacaistaL
T o i i a i t t A j a t :
S. G, N E I L . AEVO VAARA.
VAPAUS as^ptts)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pnln
IMied In Sudbnry, Ont, cvery Toesday, Thnrsday and
^ ^ ^ ^ t e r e d at the Post Offiee XJeparbaen^ Ottawa,
SS ggeond elass matter. • • '
General advertising rates 76c per coL^fneh. Mi-
Bimnm chärge for single insertion 75c. The Vapaus
Ia the best advertising medium among the Finnish
Peopla in Canada. ' '
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatudma. /
Nimenmuutoailmotukset'50c Icerta; fl.pO 3 kertaa.
Syntymäilmotakset $i:00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AviocroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kakrf kertaa.
Knolfcmanamotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
liitosIanBeelta tai rouistovärssylta. ^
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1,00
^^^SSSfelmottajien jfi ilmotusakenttuurien bn, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.
t. .. TILAUSHINNAT:
Cahadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.60 ja yksi kk. 76e. , - " . .
Yhdysvaltoiliin j a Suomeen, yksi ?k. $6.60, puoli vk.
83.00 ja kolmfe kk; $1.75. „ »i;^
Tilauksia, joita ei »»eurw^ n h a , el tu3a ISl^ttfimään.
^ i t s i arianiiesten dioilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont.
torissa muantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
•/nteen torstaina kello 8. . •. ? ? • •• ••-
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen' liikkeenholtaja.i
cercoonellisella nmiellä. ;
^ ^ ^ V . KANÄASTO, LUkkeenhoitaJa.
Toinen Kansainvälinen ja kaiisalU^
suuskysymyö
Xfekeftäin päättyneessä II Infernatsioiialen kongres­sissa
muodostui kysymys heikkojen'kansojen imjperia-llstisestä*
sorrosta hyvin kireäksi. Siitä'huolimatta, että
mensheVististen puolueiden 'edustajat kaikilla keinoilla
yrittivä' välttää ja kierellä heille epämieluisfeA kysy-myste
»^ mesille ottamista, kongi^essissä,' olivat'he kuiten­kin
p^ötetut, häpeän puna poskillaan, inainitsemaan
vallankumouksellisista tapahtumista Kiinassa, Marokon
sodastii ;y.m.s. heitä kalvavista kysymyksistä.
Kongressin päiväjärjestykseen' ei oltii oteltu kan-,^
sallisuus" eikä siirtomaakysymyksiä. Alutta, kun teh­tiin
laajempi selostus yleismaailmallisesta tilanteesta,
'-• ei voitu* välttää vastaamista «kirottuihin» kysymyksiin;
sorretuista kanspisla. , . »
Toinen Internatsionale, porvarillisten hallituksien
palkkarenki, ei'kovinkam paljonatcui^ail^f
kanssa, ei ainakaan enempää, kuin sen imperialistiset
isännätkään. Sen teoria ei ole kovinkaan mdnimtitkair
' neii ja helpottaa se sduresti kapitalisteja kuinka jul­keassa
rosvouksedsa tahansa. Toimen - liiterhatsipnälen
riveissä ei ole^ juurji ollenkaan siirtoihaakansojeri edus­tajia
ja tämä seifeSa suuresti helpottaa', 8en>työtä köpila-liötiett
elujem, hyväM."»>Hä'iälföifty^
omasta keskiiud^a kukaan m o i t i i / - ' ' M '
•. II Intematsionalen teoria siirtomaalkysymykse^ä on
lijc^tisuorasti päinvastainen III: Internatsiönalen teorial­la^'
Me julistamme, että siirtomaakansöjen t i i l ^ käydä:'
8|älimät9ntä taistelua kaikkia .dortajipanyasta^p^^^^^;^^
rialistisesta leiristä; meille muodostaa^ heidän ktuisal-iiben
liikkeensä liittolaisen, joka aiittiia keitä yaiihan
< kapitalistisen maailman perusteidänV^urtamis^ Me
J ilolla tervehdimme jokaista sorrettujen kansojen yallan-kumouksellista
yritystä, :'autamme heitä jo^ jar-
' ji^tämisessa ja pyrimme nostattamaan heidän^ kulttuu-rista
tasoaan, tietäen,) että , siten ;tähennämnn<!;; sosialis­min
tuloa.' ';^\^ .•'.^''^^^••^•/l'^
Internatsionale seisoo tässä kysymyksessa pprvaril*
Itsellä kannalla. - Se pitää imperialistien isäntävaltaa
jjnnissä maissa hyvibtekeväisyytena j a ^ a^
listit iheidoh mieleltään levittävät sivisiystä jalelley^^
neissa rqabsa jo. harjoltayat"''kasvatustyötä!
keskuudessa; jotka eivät ^yfce^e itsenäisesti^ tulemaan
toimeen ja: tarvitsevat kapitalistisia»'hplhoojia' Siirto­maiden
alkuasukkaiden ikansallisvallankumouksellista
liikettä he pitävät kielteisenä ilmiönä ja ovat vialmiit
t<yitpttamaq^^ siitä kommunistien; ilkityjönäÄ^^^
meitäi siitä,; että;me pyfimta^^p^L<^:^osolmaanii'^^^
ISän ja Lännen välillä ja väittävät^Neuvosto-Venäjän
olevan kaikkein- sptakiihkoisimman, maan-
K;. Ei ole ollenkaan vaikeaa selittää, mistä II Inter-h!
atsionalen tällainen kanta, siirtomaiden kansoihin.näh­den,
johtnu. Se johtuu siitä, etta sen johtajat kmkessa
puoltavat ja.^jav4t takaa hyvin palkätUijen työläisten
kermäkerrosten etuja. Tämä osa työläisistä oin osalUr
nen siitä'voitosta, jonka käpitallstiC* saavat sorrettujen
|:änsöjen rlistosta^^iittäa,' kUn maiiiitsemnle, etta iilko-
' laisten siirtomaissa omistamat tehtaat tuottavat yoittoä'
sadasta kahdeksaan sataan prosenttiin isännilleen. Nä­inä,
huimat voitot saadaan mitä raaimdaasta alkuasuk
kaiden työn riistosta, jotka saavat puskea isäntiensä hy
Vaksi 14—16-tuntisia ja Vieläpä j>idem]^iäkin työpäiviä.
Tämän takia syyttavadcih IL %tefAatsi6naleh^ johta­jat
/dän yallankumouksellisia natsionalismista, kehot­taen
heitä samalU alistumaan 'Ul^Iais|^ f l s ä n d^
^Itikan alle j a i u o 9 t u e u ainoast§(m:|o]D(^^^
«f^tämään sortovaltaa. {^msallisuusiEysymykse^ käsit­tely
lykattiuL kongressissa seuraavaan' kongressiin, s.o.
j ^ i n kahdeksi—kolm^i "vuodeksi; , *
Nykyään^ on käynnissä valtava liike^KUnass^ missä
englantilaiset ja Japanilaiset ampuivat joidcottainkii-n^
aisfä 'työläisiä; >Marokossa/riffi6n kansa -vuodattasi
vertaan taistelussa Ranskan ja Espanjan imperialismia
v^taän^ joka pyrkii riistämään riffeil^ ^eidan itsueäiai-;
sj^ytensa j a alistamaan heidät orjHcseen; Syyriana mi^
ta; verisimmin tukahdutetaan arabialaisen druseih h e i .
^onv kapinaa, joka jiousi. Ranskan miehitysjoukkoja
V|staanil B r i t a ^ on Valtaamassa osaa TurldTsta^ p y r
rintamalla ja II InlerMlsionale tukee tita hyölckäj^
Samalla taalla perääntyy myös Amsterdamin am-matti-
internslsiona!^ jota II iBlemalsionale johtaa. La­kossa
olevien kiinalaisten työläisten pyyntöön saada ra­hallista
avustusta lakon jatkamiseksi, vastattiin II In-tematsionalesta,
että «me emme voi teitä auttaa: rdial-lisesti,
kun emme tiedä, mitä Kiinassa on tekeillä». Ko­ko
maailma tietää ja tuntee Kiinan tapahtumat, mutta
keltainen Internatsionale tekeytyy sokesaksi j a kiluroksi,
ettei sen vaan tarvitsisi piillään'tavalla nousta isäntiään
— kapitalisteja vastaan.
Tällä tavalla auttaa II Internatsionale heikkojen
kansojen orjuuttamista. Tämä kävi seivästi ilmi'Mar­seillessa
äskettäin pidetyssä kongressi^ar Ja tät^ ei
silie koskaan tule anteeksi antamaan ihmiskunnan enem­mistö,
j[oka on iniperialismin rautakoron alla. '
- Huutava kurjuus Virossa
Työläisten asema aärimaisen kurja — Puolet budjetista
armeijalle ja ohrarioille- —; Tyolciiet eivät .
hfnnata-Jfosialidemo'Kräiätkjä • •
•\ Erään ruotsalaisen' porvarillisen sanomalehden kir­jeenvaihtaja
on haastatellut Viron sosialidemokraattisen
puolueen johtaja Martnaa, joka, on.tälle kertonut
seuraavaa:
Täällä Vii'&ssa oh oikeastaan kolme sosialistista
puoluetta: sosialideniokraattien, riippumattomien ja
kommunistien. Meillä oh parlamentissa kolmekym­mentä
paikkaa sadasta. Sosialidemokraateilla on :vibi-toista.
Että me .emme ole ehtineet pitemmälle, se joh
tuu siitäj että ammattiyhdistysliike on niin heikkoa.
. Työolot Virossa oyat tällä hetkellä erittäin huonot.
Palkat ov^t nykyisin' 40 prosenttia huonommat, r kuin
v. 1924 ja silloinkin ne olivat kaikkea muuta kuin kor­keat.
Huomattava työttömyys vallitsee myös.. -Ennen
suuntasi virolainen rt^ollisuus \vientin8ä Venäjälle, mut­ta
sitten^ kun tämä lyienti on tullut estetyksi, on — e i
:vähemmän kuin 20,000 työläistä tullut työttömäksi teol­lisuudessa
ja tämä mer|dtsee paljon maassaj jossa koko
teollisuusväestö nousee noin 50,000 seudulle, lautta
ieivät ainoastaan pajkjat, vaan myös työehdot, ovat tul­leet
huonommiksi.; jTyöläiset ovat tulleet välinpitä­mättömiksi
ammatillisille järjestöille ja maaläisväestö-kin
öii tnlliit alttiiksi kommunistien opeille. Työläiset
näkevät teollisuuden huonontuneeseen tilaan olevan syy­nä
maan vapau^taihisen Venäjästä ja kuvittelevat,, että
yhtyminen jälleen nykyisSen bolshevikimaahan olisi
johtava parannulcseen. Tämä ajatus selittää jossakin
määrässä kommunisäen voittoa. <
*J ^unto^teet ovat kurjat meidän maassamme.Ja
ennen muuta sen pi^äkaupungissa. Useimmat perheet
,asuyat ^yhde^. ainoassa huon Jossa'he sekä nuk­kuvat
etta laittavat ^ '
— Onko tämä tulkittava siten, ettei sosi9lidem<^kra-tialla'ole
jUuriä teollisuustyöläisten joukossa., ''
KylläJ^, T?bljisuustyöläiset eivät ole meddän. t ^
tnme. tJseimmat yalitsijiat ovat pildcu&Ionpoi-kien
Ja^ mufiseud^h pmistamattomien joukosta. - •
I j^iK^Itnäso|^ hicdj^ista rftenee sotilasvänistuksiin ja,
jos- IJ^Jcet^ii /8en|li8äk8i nienpt poliisille ja muille jär-jestysmahdeille,
diin on^ puoli budjettia käytetty. Siitä
ei riitä paljoa k^lttuuritarkotuksiin.
Kas tässä Viljon.s08.-dem. johtajan omasta sunsta
tullut lausunto siitä, mitä todellisuudessa onvse" «db",
mbkratiäs», jota sosialidemokraatitkin ovatv olleet-.mu­kana^
:pyöveliporyariston kanssa puoltamassa silloin,
kun työläiset ovat koettaneet ottaa vallan-käsiinsä ja
vapautua riistäjäihsäikeestä.
Kun tyiiläisiä; tilataan sadottain; kun^j)§ilkat ovat
•40 pros.tsaärinäikaisiaJalemmat 'jakkiin p4iiiet^valtiöÄ
vUosivaroista nieiiee ohrana- ja sol^aitokseen, niin-eipä
todella ^ole ihme,' jos «maalaisväestökin- on tullut alt­tiiksi
kommunismin , opeille»,, eikä, teollisut^styöväestö
anna lainkaan kanhatustaah sosialidemokraateille. "
V VN- 'fKbiinä on koiiijia'
Kun ;'j^uomeri: presidentti Relaridet- "kesällä ' käVi
Ruotsin jkiuninkaan ja porvaristdn vieraana Ttildiolmas-soi
'lausuivat ^'Ruotsin vallankumoukselliset työläiset ja
sanomalehdistö lohtarimaaii päämi^ehelle suoria sahoja,
hupmauttaen, ,ett^ «Suomen terroripo^ariston "edustajaa
•ei;;Iluotsin iyötätekevä kansa tahdo pitää vieraanaan.
i!;V;Näiden tbtuuifeij^^ sanojen' Johdosta Ruotsin Komrau-nistipublueen
äänenkannattaja «Politiken» sai mutita
mia painpkanteita. ' '- • • :'-:;-\ •r:^-;
Viimeisin ja: pitkän aikaa Reläinderin matkanäjäl-keen
nostettu syyte on annettu <l(.pn^ä; |kn konQa»-
nimisen kirjotuksen jöhdMta. J , ; i v ' "
Syytteen' -johdosta huomauttaa lehti, että kirjoluk-
.sessa ^itettiin vain toisiasiöita^Tja'jÄtkaja}.r\f f ' j |
«Eikä meillä; x>le edelleenkään mitään periiutetta
sen edustajasta. :| Heidän teköAiä^ feiVäf siedk^-TJaivän
valoa, heidän mielipaikkansa on hämärä ja (>imeya.- ja
nyt ovat he isaatfset täy»n valtaan^r Ruvitä^
^^V^n^ui^^^. 'L-li!>.li.„;~'l :il";"_l;_:li;.li '• ...
r
mokraattisen hailitukseh. . 'täänunisieri - r on :ylisänyt
suomalaisia suo^lu^untalaisia, hallitta önryömiiiyt
tomussa presidenhi Relanderin edessä/ja ulkoministeri
; tJoKlen on lausunut nuelihyvä^^ käyntinsä johdata
•maassa, jossa tyoväenpyovelit^ ovat; vallitsevana:; iuok-kana.
» Ja lehtiNjatkaa edellttn:^^^ ISiettiläs
.Tuldiplmassa on|4i^^^^ päättäen, siirtynyt asumaan
Ruotsin ulkotnin^steriöön.. . ;NoudaTtaen ,^vain ; orjamaif
s^ti hääen' tör&itaan, ^Iciöd^^jäH^h^n^feföätt^^^k^
VaUco-Suomen näelihjryäl^L |Ruojtpit^ .spsidUc^
tinen ' l^^allitus kulkee.«'^alkosupn^%^^
mesti jä tietoises^^T Se:«i:siedä^. rettä dain
daan maata, min^ä pyövelihallinnan k a n ^ se oniluor
ntlt yhteisymmärryksen Ja keskinäiseh politiikian. Se
ei tahdo, etta Ruotsin työläile^^sian^ ajotuk^
sensa valkosuomalaisten mu£bista'ja v^vaUos^: Muti
ta hallituksen käntkit'%itSt'^bi koskaan'^ e^tS^''^^^
Äskettäin mainitsimme lehdessäm'
me , Kolmannen 'Kansainvälisen tp.
k:p Saksan Kommunistipuolueelle
lähettämästä kirjeestä, missä arvos­teltiin
Fischer-MasIqv-ryhmää ja an­nettiin
paolueelle ohjeita. -Tällöin
jo tuli klijeen-sisältö pääkohdissaan
selostettua.* Mutta, kun Saksan
Kommunistipuolue on Kominternin
puolueista Venäjän Kommunistipuo­lueen
jälkeen suurin, on'meille tär­keää
saada., lähempi selvyys niistä
ristiriidoista,' joita mainitussa puo­lueessa
o l i , syntynyt. Tämän' sel­vyyden
tarjoaa se kirje, minkä Ko­mintern
lähetti SaksMi Kommunisti­puolueelle,
j a niissä kirjeessä esite­tyt
periaatteet Saksan Kprnmunisti-puolue
kokonaisuudessaan hyväksyi.
Lyheimallen , suomennettuna. kirje
kuuluu: ^
Saksan Kommfunistipuolueen joh­don
kanssa keskusteltiin Kominter­nin
toimeenpanevan komitean tahol­ta
jo laajennetun toimeenpanevan
komitean istunnon aikana viime
mäalis—^huhtikuulla perinpohjaisesti
niistä kysymyksistä^ joissa Saksan
puolueen taholta oli olemassa vir­heitä,
j a joita pidettiin Saksan puo­lueelle
tärkeimpinä. Pääkysymykse­nä
on: puolueen värväygtoiminnan
voimistuttaminen, joukkojen j a var­sinkin
sosialidemokraattisten työläis­joukkojen
valtaaminen. Tämän l i ­säksi
tulevat muut tehtävät, kuten:
työ ammattiliitoissa, puolue-elämän
normalisoiminen, keskusteluvapaus,
puolueen; sisäinen demokratia, toi­mitsijain.,
asettaminen valinnan pe­rusteella)
uusien toiroitsijavoimien
mukaanvetäminen ja • Kominternia
vastaan käydyn salaisen taistelun
lopettaminen (n.k. itsenäisten val-^
.tuutettujen — emissaarien —- lähetr
tämineni;toisiin puolueisiin).
Saksan"''puolueen kymmenenhen>
puoluekoltjöuksen edellä, mikä pidet-'
tlin 'fieriiinissä heinäkuun puolivä.^
Iissä, neuvottelivat Kominternin: t o i -
meeiip^aneVan komitean edustajat::
vielä''>kei^an' äaksan puolueen kans-:
sa. '|tfäi^ neuvotteluissa .viitattiin
enuDnak|i^ siihen, että itiith iFiscbe-^
rin-MaslÖYin ryhmässä on havaitta-_
yissa oikeistolaisia syrj^pyrkimyksiä^l
liian «pariämenttaarista kannanotW j
toUeIni' 'Idätettiin tositeossa saada'
:aikaah l^t^utos • ammattiliittokysy-^
my|£ses^iä,'ja sitä varten valita puo^
]uek<^koulröes8ä -tavalli^a vahvempi^
työkykyinen ammattiliitto jaosto jff
antaa uudelle puoluejohdolle vasf
taavanlaiäet tehtävät;'. koltnanneks!'
vaativat toimeenpanievän komitean
edustajat, \. että ' keskuskomiteaan
kiiniiitetään uusia johtavia voimia^
välisen yhteisrintaman menestys;
Vapautustaisteluiden kärjistyminen
siirto- j a paoli-siirtomaissa; toiselta
puolen imperialistien voimien keskit­täminen
Neuvostoliittoa vastaan —
kaikki nämä seikat puhuvat yleisen
aseman kärjistymisestä.
7: Saksa orienteeraa itseään länttä
kohti- Sen seikan synnyttämä mie-
Jiala saa sikaan vastakaikua vähim*
i n i n " luokkatietolsen proletariaatin
;kin kedcuudessai j^öväestössä on
ihavaittavissa kahdenlainen prosessi:
toisaalta uusia myötätunnon bsotuk-
:sia Neuvostoliittoa kohtaan (työ-väenläbetystöt)
j a sosialidemokraat­tisten
työläisten lähentymistä -kom-gmuniamiin;
toisaalta ' "Moskovan-
Vastaisten" pyrkimysten lisääntymi-
^nen j a k s a n sos.-dem. puolueen van-
!hoillidmpien j a turmeltuneimpien äi-
'.nesten keskuudessa. Nämä-vmolem-
^mat prosessit ovat luonteeltaan kan-jsainvälisiä
j a senvuoksi varsin tar­kkeita.
Sen jälkeen, kun vasemmisto otti
.johdon käsiinsä Saksan puolueessa,
on ollut monia vaikeuttavia asian-
:liaaroja: Lokakuun tappio, kuusi
kuukautta kestänyt paolueen maan
|alla olor, MacDonaidin hallitus, va-jsemmistovaalit
Ranskassa, Dawesin
^sopimus j a sitä seuranneet harhaku-
Ivitelmat laajoissa tvöläiskerroksissa.
I Kuitenkaan eivät puolueen kärsi-
;mät, osaksi pakolliseli tappiot olisi
; olleet niin snuria, jos puolueen johr
. taja-aines ei olisi tehnyt. Jnainittuja
raskaita virheitä. o
; Puolueen johtoryhmä'ei ole. m
lääii tavalla osannut oikein suhtau-j^
ösitäfönS^a olevir:tdvereJrakt«; E l
suinkaan siksi,^,^^ttä tahdottaisiin
työntää /.puolueita oik^aÖe^Ipäinj
vaan ^horjuvien jäsenien,.saattami­seksi
kiinteämpään yhteyteen pubi
Puoliutiee kokouksessa jäivät hämä
.päätökset suurimmaksi osaksi läpis^
viemättä. Ruth Pischerin ryhmä e i
ainoajstaai^ saboteerannut päätöksi^
Vaan'vieläpä koh^^ tbime^hpanevan
komitean edustajistoa sillä tavallav
:että se oli pakotettu tämän johdos­ta-
ahtamaan ei^pa>isen lausunnon,.
;)^olueko^ouksen'»[oppupuolella hji;-
"väksyttiin ScHolemin-Rosenbergin
johtaman: vasemraistölalsryhmän liit-:
toutumistarjous Kominternin toi-meenp.
komiteaa .vastaan. Tämä oli
periaatteettoniasti tehtjr, koska pubjj
liiekokouksessa poliittiee«|i pidettiij^
yllä taistelua äarimäisvasemntist<^
laisuuttä vastaan. Samajsta syysti
syntyi konflikti Saksan puolueen ja.
Nubrisp-internatiphaten välillä.
^Sea^auks€^aoHt^ikea kriisi. En^
simainen Saksan JjiuölueenTlä^
tö, joka saapui Moskovaan siellaisUIa
ohjeilla, että Kominternin tp. k :n ei
ole hyväksyttävävf^edustajiejnsa kani
taa, oli Hiivaan,^ keskustelun: jäl­keen
pakotettu tunnustamaan, että
tp. k. on oikeässi£ Mhet^tö antoi
selityksen, jossa myönsi o i k e n i tp,
k:n laitiikin, sam^n>tp. kmiedusta-jiston
esiintymisen äaksan puolueen
puoluekokouksessa j a , Nuprisoj-inter-natdopaten
päofli
• Saksan^ lähetystön toivomuksesta
päätettiin kutsua Saksasta laajempi
lähetystö. ^ Sen;1J3aapumista Ruth
Fischer kaikin' .täir^äi. hidastutti Tä-mä^^
lähetystö jakaantui kahteen ryh­mään.
Ruth Fischer taisteli aluksi
tp. k:n kHtiikkiä vastaan; mutta pit-i
än keskustelun jälkeen oU lopulta
pakotettu" myontänaäatt se' pikeakd^
Siinä lyhyesti he f pääasiat, joideii
pohjalla täniä kirje syntyi Tämän
lisäksi esitetään ^ r jeesaa pääasiaUi-
: s e s t i r : s e u r a a v a a :•
r Ka^inväfiää a $ e i^
tää' saneen krutiUisenl'^^^^'H^
suht^tn&esta' x^Mhilniimises& Seäti-
J5uropan m^ssa,^v^t^V hykya3caf>;
sel^Mpitafismih 'v&stätbhtien»fälil&
mitä shimn jännity Neuvoko-Ve-ff^
jän''Jä6l>ea^nonsa; 'Englanidb Itd-suimnpn
alaspäin; punaisen kensain-tua
työyäestösfeä vallitseviin uusiin
iidrtarik^^siih. ""'^ Puöiueeh jäsenluku,
edullisesta yleisestä asemasta huo­limatta
on pysynyt parhaassa tapa­uksessa
saniana;. ammattiliitoissa
mennään taaksepäin; vaaleissa kär­sitään
suuria. tappioita; puoluejohto
ei osaa' voittöar puolelleen _sos.-dem.
ja pVoIueettömia työläisiä.
Ruth Fischerin^Maslovin ryhmä ei
Ole osannut tai^okkaäsd': taistella'
"iiltravasemmistolaisia", itse asiassa
antikommunistisia virtauksia ' yas*
tkan, yaaii on hiitä'',tukenutkih j a s i ­ten
esittänyt kaksinaista osaa kan­sainvälisissä
kysymyksissä. . .
2. AnimattUiittotyo, Komintern ja
;^ / poolnejohdon johtoryhmät .
iNykyinen .yasemfnistolainenpuo-,
Ihiejph^; -tulr valtaan FVanl^urtii^
puöiuekokpuksessa ^v^; 19^^
aillojn iäydellisen ^voiton pikeistolai-
ETesta. Ruth Fischerin-Masloyin ryh­mä
vastu.sti. väin heik<)sti äärimäis^
vasemmistolaisia aineksia, jotka'hal«
veksivat. työtä reformistisissa am-,
ipnattiliitoissa. ' Kominternin ohjauk-:
sia - ja selviä 'päätöksiä tässä suh­teessa
vietiin ' varsin puutteelliaesti
läpi. Kominternin tp.. k :n salaineii
sähkösanoma Frahkftirtin 'puolueko­koukselle
lähetettiin - kiertokirjeenä
piirisihtieereille tarkbtuk^ella nostaa
:heMät tp.^ k :ta vastaan. Tällainen
toiminta, jatkui Saksan puoluejoh­don
taholta -aina Kominternin , 5
kongressiin saakka.
• S^määilmahkb
herran kysyi^ksen..kansainvälisestä
•amunatillisestä yhteisrintamasta päi-yäjärjestykseen.
Tämäh; tunnuksen
läpiviemistä pidettiin •ensipjäisenä
päämääränä työväenluokan enem­mistön
valtaamiseksi. Ruth Fische^
^ n j<Adoila täisteli^-^^ edusta­jisto
^kongressissa tp. k :n ehdotusi
t.a vastaan. Salaisesti viittailtiin siii
hen, että taistelu . kansainvälisen
^Inmatillisen eheyden pUblesta oUsi
jtnUkA vain "shaÖdyeto Venäjän Ul­kopolitiikan
^holta"; yritys lähestyä
Sosialidemokraattista MacDonaidin
hallitusta. Vasta pitkän keskustelun
jälkeen .saatan Saksan edustajisto
vakuutetuksi äiitä, ei*ä se oli tyyte/i
.väärässä;^Mutta, siitä huolimattik
Jäi Saksan puoluejohdon työ .tällä
alzdla ; puutteelliseksL Todellinen
^yaUstusty» j a puoluejäsentien k a^
^Vattaminen meidän ammattiliittoko;
litiikanune^u oikein ymmärtämiseen
j ä i suorittamatta.. .
: Tulpkset Ovat näkjryissä. V. 192^
oli opppsiiäibniUe Saksan '
tojen k o h ^ s s i b ä '38 edustajaJSf.; T^«
män.. yuodeii. kongressissa . o l i .niitä
j^inoastaan 2. Meidän vaikutukseni'»
.me oU ei ainoastaan lukumäärän^
|>uolesta, vaan myös organisatoori-j^
ssa suhteessa sinennyt hnikeas^
alaspäin. Puolueen johto ei ole osatf-
.nut käyttää hyväkseen laajoissa.ty^
-yäeiijoukoissa" vallinneita virtauksia
toimiensa' ' " ^ i n s t a m i s e l ^ jUuri anf-mattiliitoissa.
\
Ruth Fischerin lyhmä o n kevjrt--
; mielisesti hajoittanut : aikmsemini^
puoluejohdon yhteydessä oUeenantf
thatihlsen. jaoston. ' S y y n ä amUiatr
•tiliittotyön Immitityo.miseen oW si^
ettei puolueen johtavalla ryhmällä
ible ollut kyUin ndcoa joukkojen pp»-
liittiseen vpimäan Ja äktiiyisuttteen^
olkootpa kysymyksessä sitten, oman
^^uölueen jäsenet "fei koko työväei£>
'luokka. .Tämä pessimismi kuvastua
^nomaisen selvästi m o n i ^ Ruth
Autojen ja kiljun aika-
Tkausi
Olen jo p i ^ n aikaa surulla kat­sellut
. erästä martaasta, joka saa
yhä suurempaa jalansijaa vieläpä
meidä;! järjest3ineitten' työläisten
keskuudessa. Olen jo pitkän ajan
;ajatellut kirjottaa siitä huomioitani,
vaan aikani on ollut niin ylösotettu,
etten ole kerinnyt. Ölen joskus
saanut siihen^ joiltakin tovereilta
kehotuksia, sillä^puolueessainme on
vielä suuri osa sellaisia jäseniä, jot­ka
ovat katkeroituneet sen johdosta,
kun näkevät, etiä. meidän vuPsi-kymmeniä
tekemämme tyb rupeaa
kantamaan aivan päinvastaisia he­delmiä,
kuin olemme toivoneet.
Elämme nykyään autojen jä.kil­jun
aikakautta, joiden käytkö näyt­tää
leveävän kuin rutto, isommista
paikkakunnista aljcaen aina pienei^-
piin paikkoihin saakka.. .Auto ja
kilju, "miksi näitä rinnastetaan",
kysynee, ehkä joku. "Toinen näis­tä
on käytännöllisin kulkuväline m i ­tä
nykyään tunnetaan. Toinen taa­sen
valmistettua myrkkyä, jolla se-kotetaan
se vähäinenkin järjenhiuk-kanen,
mitä.meidän köyhissä aivo-kopeissamme
sattuu olemaan."
Miha myös olisin kysyjän, kanssa
aivan samaa, mieltä, elleji olisi teh-
. njrt sitä surkeaa havaintoa, että nä­mä
kaksi niin pferin erilaatuista
asiaa ovat v^seassa tapauksessa..se-kotettu
kiinteästi- palvelemaan-.sa­maa
tarkotusta. (Luonnollisesti täs­sä
on myös jtoikkeuksia.) Olen
^seurannut lehdistä paiUjakimta-^
uutisista, kuin myös puhutellut yfc
sityisiä tovereita eri paikkaicunnil-ta,
j a kaikkialla on sama ilmiö ha-yaittayissa.
Sevon alkanut ei|sin
vähitellen pikku hj^jaa yiattomassa
muodpssa. (Puhun tässä- yksin­omaan
meistä suomalaisijsta J O M ^
elämää tarkemmin tunnen.)
: E i ^ doku v a r ^ m p i on «.-t,
nut itselleen auton j a - s i t t e ^ e^
aina vähempi j a vähempi
Auton ostossa er i t s e s s ä ä n ^ :
ole mitään paheksuttavaa, vaanV
vassa.initen^tä käytetään A ^ *
ja tietysti itseltään on huomaa'^
vana^hsamenonä -työläisen p i e :^
tuloista.- mutta tässä ei ok S
kaikki, sitte alkaa kilpailu siitä.^
^ ^ ^ ! f f / ° ^ saada tuon instmmen!
tm kaikista komeamman. Kapaanv
ta tietysti on seurauksena se «ttä
nyt ei enää riitä tavallisen tvolSL
sen .työn tulokset tämän vehkeen
yUäpitämiseen, vaan täytyy saada
tuloja keinolla millä tahansa. Ja
niin se alkaa yhteiitoiminta anto»,
omistajan j a . idljutehtaiUjan THajj*
Yhteistoiminnasta on tuloksena tno-lemminpUoUnen
hyöty. Vieläpä ön
yhteishommat ainakin toisin paidoin
järjestetty ja" oikein suurliikkeen
malliin, että keinottelijoilla on jo
omat yhteiset agenttinsa, jotka jär.
jestävät liikehomman hyvin viatta
malta näyttävään j a tuloksia tuotta-vaap
muotoon. Järjestelyn yhfenä
^tuloksena bn sitte nuq niin puoleen­sa
vetävät nurkkatanssit, joita jär-jestetään
kaikenlaisiin sivupaikkoi-hin.;
Moisia tansseja onkin eräällä
paikkakunnalla ruvettu oikein sat-tuVasti
nimittämään "k——to-tans-
'seiksi, jotka juuri ovat kiljutroka-rien
ja autohurjastelijain järjestä-miä,
.-
Ei siinäkään vi.elä itse asiassa ölia
niin paljoa sisällä, että siihen kan­nattaisi
puoluelehden palstoilla ka-jota.
Mutta-on vielä yksi vakavam­pi
puoli, • jolJa ei eriää voi vaikene-maila/
sivnuttaö. Ja se on se, etta
meidän ..vanhat "pjiolueveteraanit,
jotka övafc-. monia vuosia pitäneet
moraalisaarh'oja jäsenistölle,, ovat
•jcean johdon tehtävänä aivan päin-vastpin
on puolueen ; luottamuksen
vahvistaminen puolueen. pmii.n j a ' ko­ko
työväenlUPkah terveisin' voiiniin.
Johdon tulee herättää joukkojen
taisteluhenkeä, nostaa niissä .eloon
tietpisuuä jniideri , alati, k^yajjistj^
vbimista/- ' y • ' '
3. Sah^utnminen Kommunitticeen
• Iiiternatlonaliin
. Poliittisen^ tilanteen muuttumine)n,*
Saksan porvariston lopullinen siirtyr
minen länsimaiseen orienteerauk^
seen, huippuunsa nousut Npuyosto-
Venäjää vastaan kohdistuvat kiiho­tus
sosialidemokraattien keskuudes^
sa tekevät nykyään bolsheyistivas-taisten
syrjäpyrkimysten vaaran
Saksan Kommunistipuolueen riveissä
suuremmaksi, kuin: koskaan' ennen.
Äärimäisyasemmistolaisella Schole-min,
Rosenbergin ja Katzin ryh-'
mällä, joka Syyttää Kominternia jä'
sen:, täfkfeimpiä puolueita "bpportuj;.
nismista'V ei ole mitään yhteistä -le-niTiiläisyy.
den kanssa. . Spn suhde
Kominterniin, kuten myös Saksan
vallankumouksen, kysymyksiin, on
lupnteeltaan bolshevismin vastaista.
Mutta tällaisia: vaarallisia, olemuk­seltaan
80s.-dem.. pyrintöjä ei ole
ainoastaain virallisella ultra-yasem-mistolaisryhinällä,
vaan tavataan nii--
tä myös johtavissa , Mpslovin-Ruth
iPischerin ryhmän henli|[öi5sä. _Yar-sinkin
Maslpvih viimeiset kirjalliset
'tuotteet sisältävät yaarallisia hyök­käyksiä
ienihiläisyyden perusteita ja
koko nykyistä Kominternin politiik­kaa
vastaani.. Kirjassaan " v . ; 1917
kaksi vallankumousta", tekee Mäslov
peitettyjä hyökkäyksiä Leniniä vas­taan.
Tp. k. -selittää ! päättävästi
kokp Kpminternin edessä, ettei täl­laisia
hyökkäyksiä Iteniniä ja lenini-läisyyttä
vastaan voida hiillään hin­nalla
.kärsiä. ' Mäslov k o e t ^ . t y ­kyttää
jotakin ominaista "puhdasta*'
länsimäistä kommunismia;. Se •vas­taa
tarkoin j seli^sten , luopioiden
kuin Paul • Levin,' l^ossardin,' Högr
lundhi jä kaikkien muiden lehiniläi^
syyden vihpilisteh J'ahtää. Hyök-käys^
eiisä lähtökohdäic^i: ottaa Mäs-:
lov Kominternin 3 .kbngre^ih, niiy-]
sä Lenin muka erehtyi-Saksän kom­munistipuolueeseen,
nähden.: '
3 kbhgressi pidettiin hJBtkellä, 30-•
ka oli lii^nnekbhtäna proletariaatin
kansainvälisessä vallankumouksessa.
Silloin Mrryttife IsodM^^ jälkivuosina
(191ftr^l920X; ^ l i n i r t i ^ r n i y r s k y i.
sestä ' väilänkumiDuksellisesta hom^ub»'
kaudesta uuteen aj^jaksoon, jpn-ka
kuluessa v^ählnimöulc^ii vauh­ti
hidastuu. Tätä on kl&stänyt" v.s-ta
1921. vuoteen 1925, j a jatkuu «e
^elleenkin. ; Tänään jnaailmantilaii;-
j^e^/ u u d e i l ^ | ^ « ^ i « g ä ^ i ; - ^ g^
kongressi ' leninin joMblbi 'ihd^t
johtopäätökset "kominunististen puo>
lueiden taktiäalle.
1; j a 2' maailftankongt^sk oli vöin
yleifein pihrtein • löääriteUyt" Komin-terhiii
strategian ja taktiikan. 3 kon­gressi
määritteli kommunististen
'puolueiden konkreettisen politiikan
nykyisenä., ylimenokautena kahden
' vallankumouksen välillä. Se asetti
politiikkamme keskipisteeksi tnnilas-lauseen:
\"JoUkköj6n luo", t.s. tyS-iväenluokän
^;en.emmistön - vältaami^
seen meidän puplellemme. Ja siten
;^se pani aliin bolshevistiselle yhteis-riiitamataktiikalle,
joka muodostoB
meidän nykyisen politiikkammt?-kes­kipisteen.
, Joka Maslovin lailla kieltää tämän
tärkeiminän käänteen meidän poli-
..tiikassamme, joka yrittää sitä leima­ta
"heilahdukseksi oikealle", joka
pilkkaa sitä- peräänantamisenä ti-otä-kilaifuudelle
tai luopio Leville/hän
ei fiasita Kominternin pernilteiti.
Tämän, vuoksi' onkin 'Maslovin ryh­män
suhde Kominterniin 3 kongres­sista
lähtien väärä ja epäbolshevisti-nen.
Jenan puoluekokouksessa tais-teliv
tämä.', ryhmä Leninin jä tp. k:n
'kantaa - vaataan. Myös Frankfurtin
puoluekokouksessa taisteli tämä' tyb-,
mä Kbmint^rnia vastaan (arhmatti-liittokysymyksessä,
puoluejohdon ko­koonpanoa
koskevassa, y. m. kysy­myksissä).
• "^ihie • vuoden kuluessa
lähetti Riith iRscher vastoin ?omia-ternih
tahtoa useita lähettiläitä.Ko-minternin
e r i , jaostoihin. Tällaiän
toiminaan tarkotukisena oli fraktio-teitä,
ryhmäkeinbin, muuttaa tp. ka
taktiikkaa. TulSksena oli, että Sak­san
puolufe joutui veljespuolneiden
keskuudessa huonoon huutoon' Ja
vieraantui liiistä. Varsinkin karkei­na
ilmenivät tällaiset Saksan pno;
luejohdon pyrkimykset vumeisessa
puoluiekokouksessa. Huolimatta an­netuista
lupauksista, hylättiin tp.
.k:n ehdotukset ämmattniittol^sy-myksessä.
:u Kaikille puoluekokouksen osanot-tajille
jaettiin; "Kipinä"-nimisen'a-kakauslehden
-; erikoisnumero, jon»
^äsisäUön muodosti Maslovin to-fjottama
-'diplomaattinen'^ hyööy
;Kominlehiia-:.vastaan. i Frankfai*'
puoluekokouksen jälkeen saadot »•
keiftukset - . osottivat viimeisellelo»
saksalaiselle kommunistiUe,. että i s ­kissä
.-riitakysymyksistä on' -Kon^
t em ollut oikeassa. Niin amins^
Ä o - ; , kuin v3*teisri^
^ssä, niin.:presidenttivaa]
.sessä kuin myöskin varotukasstsB.
jotka se on Saksan P»oJ«^^J^
hut iääfunäisvasemmistolai^^^
vastaan. :Me olemme vakuute^^
siitä,-,että .Saksan] k « f r ;
työläiset varsin :^pian ^ W
maamään,:«ttä' ^ykyisessafan « « ^
sa -Saksan : Kommunistipnalneen^
saisestä fiunnnasta-,- sen
Jsesta Kohnhtcmun^sen f
sesta^ Saksafr^*F5läi^oukkoitoDj^
khtaiitumifiest«^lbninnäieeeö-J^^ -
faaasna MKaombrtpro op - ^ Ä i i » ^ja ^Edth'-'FiSchcrf
/ -