Vapaus, March 18, 1969

              Sivu 2 TiistaS, imaiailisk. 18 p. — Tuesday, Mar. 18, 1969
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( U I B E R t Y ) Establifihed NOT. 6. 1917
EorrÖrii W. ^KtUND ' MANA^lm. li 6 U K B I
T K L E P H O N B I O P F I C B A N D E D I T O R I A L e74-42e4
PiHdlähed öirice w^klyr an* Satimte^ .by yasaxfi
Publishing Co. Ltinited, 100-102 Elm St. Weat, Sudbury, Otit4irlo, Can«Uk
Mailing address: Box
Adlisrtlslng rates upon appllcatlon. translatlon free of charg«.
JlLii&aSM & SBöm daäg mäa liy fh& PÄt OtHce DepUtniUit, O m t k ,
CANADIÄNMNGUAGBIRRESS
T I L A U S H I N N A T ;
d a a i i a M m ; , l v t ; ^ltf.00. 6 kfc.»S.a5 l79A:n:
8 kk. S.00 Buomeen:
ivk.lll.00.ekk.9B.76
Ivk. 11.60. «5. 6^
Berliihm kriisi-NATO-Cariada
Esittäen niielkein^^^k^^ helpoituksen ihuiotoauikBen äskeisen
Berliiniin kridsiin sivuiutltaimiseäta, Tortonto Daidy Star huo­mioi
v i i k k o sitten perjantaösessa toimituskirjoiituksessaan, että
1) Länsi-Salksassa on k y l l i n paljon tilaa p r e s i d e n t t v^
rittairniseksi omalla alueella j a 2).että pääitöksen tämän t o i -
ihitulksen suorittamisesta Länsi-Berliinissä töki Bonn e l i Länsi-
Saiksan hallitus .
Toisin sanoen, tällaisen Itä-Saksan j a Neuvostoliiton mie­lestä
provosoivan päätöksen tekoon ei olluit mitään syytä,
ifcoska Lä)hsi-Sak<sassa o l i y l l i n k y l l i n tilaa presidenttilvaalin
suorittamista varten; mutta Bonn teki kuitenkin sellaisen rat­kaisun
j a sad s i l l e sekä Washingtonin että sen kaultta muiden.
NATOmaiden, myös Canadan äänettömän kannatuksen.
M a i n i t t u lehti totesi mainitun toimituskirjoituiksensa lo­pussa
seuraavaa:
"Länsi-Säksailla on riittävän hyvä oma pääkaupunki Bonn.
Sillä ei ole mitään tarvetta järjestää presidenttivaaliaan Länsi-
Berliinissä. Se menetelmä on ilmeinen taisteluhaaste (kilpaile­valle
hallitulkselle j a sen o l i p a k k o aiheuttaa ennemmin tai
myöhemmin voimakkaan vastatoimenpiteen.
" J a toiset NATOmaat; Canada miikiaanluettunar pvatt a n -
itaneet lupaiUcsen Länsi-Berhinin putollaistamiseiksi sodankin
u h a l a . Niillä (NATOmailla) on oJkeus vaatia, että Länsi-Sak­san
hallitus pidättyy tällaisen vaaran ILsäämisestä.
H y v i n j a asiallisesti sanottu! Kuvaavaa muuten on, että
näitäkään rivejä ei kirjoitettu, t a i ainakaan julkaiistu v a r s i n a i ­sina
k r i i s i n päivinä. Mutta parempi myöhään kuin ei m i l l o i n ­kaan!
Starin huolestuneisuus on yhtä aiheellinen kuin on sen
hyödyitönkin vetoomus Länsi-Ssdcsaan. Tosiaiäa on että N A T O -
Hitto on ollutt alusta alkaen, on vieilä ja tulee olemaan yhä
edelleen Yhdysvaltain tahdin mulkaan toimiva hyökkäysluon-toinen
sotilaallinen liitto. Se on tukenut j a tulee ilmeisesti
edelleenkin tukemaan sellaisia taantumuksellisia yrityksiä,
mitä B e r l i i n i n k r i i s i osailltaan edusti. N A T O tukee j a avustaa
T u r k i n taantumusvoimia j a Krerkassa mustien everstien soti­lasjunttaa.
Mikään sattiima ei l i i o i n ole se, että Länsi-Saksa
on tähän a s t i 'kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta ydin­aseiden
jaikamisen kieltämiseksi.
J a vaikka N A T O on Yhdysvaltain imperialismin luomus
j a siis Washingtonin määräysvallan alaisuudessa, niin tosiasia
on, että Länsi-Saksan revanshihertkiset p o l i i t i k o t j a (kenfaalit
vievät U S A n läheisimpinä liittolaisina yhä selvemmin näky­vää
toisen v i u l u n soitaj an ibolia NATO:ssa.
Nämä tosiasiat huomioiden ei ole syytä panna mitään toi­veita
siitä, että Bonn ei järjestä jotakin uutta provak«aitioa
Länsi-Berhinissä. Päinvastoin tällaisia uusia "taisteluhaastei­t
a " Starin sanoja käyttääksemme, on edelleen odotettavissa.
Star sanoo Canadan j a muiden NATO-maiden antaneen
lupauksen Länsi-Berliinin puolustamiseksi sodankin uhalla.
Lehti tarkoitti tällä nimenomaan N A T O n puitteissa j a kautta
"annettua" lupaaista".
Sen sijaan, että annetaan hurskaita toiveita Bonnin " p i ­dättymiseksi"
uusien provökatiojen teosta, Canadan tulisi nyt
vapauttaa itsensä moisista "lupaxiksista" eroamalla koko N A -
TO-Mitoisita. Tähän on n y t mainio itilaisuus sillä vuosi 1969
on NATO-sopimuksen uusimäsvuosi. Nyt k u n on S t a r i n l a i l la
nähity, minkälaisiin vaaratilanteisiin tämä sopimtis v o i maam­me
viedä niin^ ettei sen paremmin Ottavvalla k u i n Canadan
kansallakaan ole sii'tä mitään sanottavaa, Canadan itulisi erota
NATOrsta.
Ero NATOista olisi takeena siitä, että Bonnin tulevat
provökfeutiot eivät saisi vedetyksi mfeitä kansakiuHtana. auto-maaittiseäti
Euroopan sotaan. Ja samalla kertaa NATOista
eroamisen avuUa säästettäisiin satojamiljoonia dollareita mit­kä
voitaisiin käyttää luvatun "oikeudenmukaisen yhteiskun­nan"
rakentamiseksi.
Py83^än OAS:ista eriUään
Tunnettu tosiasia on, että Washington on jo pitemmän
aikaa painostanut Canadaa liittymään sen peukalon a l l a ole­vaan
Amerikan valtojen järjestöön eli O A S i i i n .
Tästä asiasta on keskusteltu Canadassa toisinaan aika
kiilhkeästikin, mutta sen pitemmälle e i asia öle onneksi kehit­tynyt.
Mutta ulkoministeiri Mirtchell Sharp, joka on erikoi­sen
kiihkeästi p u o M a n u t N O R A D i n j a N A T O n jäsenyydessä
olemiatay tuntuu nyt d l e v a n valmiina kannattamaan myös
OASJin/ hittyrnistä, kuten on uutistiedoissa kerrottu.
Tämä olisi todella köhitalokas v i r h e Oanadalle. Olettamus,
kuiten mfeiile selitetään, öitä O A S on mftika v e l j e l l i n en yhdys­e
l i n Amerikan valtojen välillä, on yhtä kaukana totuudesta
kuin^.;on; yö päivästä. O A S on perufstettu Yhdysvaltain h a l l i -
tulkäen j a u l k o p o l i t i i k an välikappaleeksi tällä mjanttereella. Sen
aivuUaja k a u t t a Yhdysvallat toteuttaa imipeirialistista tunkeu-"
^tumista' ja isännöirajisohjelmaansaj Latinalaisen Amerikan
missä.
Jos Canada lii>tityy OASiön, kuUen mr. Sharp on v i h j a i l -
llutt, se tarkoittaisi sitä, että maalmme .tulisi Lämtisellä pallon-puolisiltfoUa
l i i a n läheisesti sidotuksi Yhdysvaltoihin.
Viimeaikaiset uoitistledöt puhuvat selvää kieltä siitä, että
Yhdysvaltain asema on heikkenemässä Latinalaisen A m e r i k an
maäsBSt.
P e r u on kansallistanut Inlternational Petroleum yhtiön
kittioBflset j a W a s h i n g : ^ siitä sekä avustuksen lopet-tamisejli^
että sökerlmaifldclnoi^^^ h^tämiseldä.
Ecuadorin hallitus on vaitoittainult Texaco j a M f O i l
yhtiöitä, eltltä niiden t ä y t ^ suiostua aopiinaistdn uusimiseen
tai muussa tapauksessa koko «jpimojkset. pturtetaian. A r g e n t i i -
nalssa j a Chilessä on nioussult a m i e ^ ^ Melialaä.
Bmsdliah sotilashaUitus oh vaihnisitumit kaoisiallistaimiaiah tliedoi-
Perustamisestaan lähtien Bon­nin
valtio on käöltellyt natsi-^ jd
sotarikollisia silkklharisikkain, Jbfi
yieerisä syytteitä nostettiin; niiii
vain tois- tai kolmassijaisisti
ifiutha-aviinannoista, ts. iiiitft vas-tkan,
jotka omakätisesti ampui­vat,
kaasuttivat, rokottivat tai
tappoivat muulla tavoin; Mutta
kolmas vapaaksi. Todellisten syy­tettyjen
fasististen ihmisteuraatar
jien pääjoukko pääsi pikkuran-jaistuksilla.
KirJQituspöytämurhaajati jotka
ministeriöistä j a puoluetoimistois­ta,
oikeussaleista ja konsernien
toimistoista käsin antoivat eväs­tykset
natsihallinnon todellisten
ja keksittyjen vastustajien mur-naah
ja määräsivät niiden -täy­täntöönpanon,
ovat kuitenkin voi­neet
olla tähän päivään asti häi-riintymättömiä.
Tähän päivään asti ei ole ve­detty
ainoatakaan Nurnbergissä
"lirtettyjen natsiministeri Frickini
Ribbentropin j a Rosenbergin mur-larikostoveria
lairivoimaisesti vafe
tuuseen, ainoatakaan rikollisen
Reichssicherheitshauptamtin (vai
takunnan pääturvallisuusvirasto)
joukkomurhaajaa ei ole rangais­tu,
ainoatakaan natsiverituomaria
ja syyttäjää ei ole toimitettu luk­kojen
taa, ainoatakaan lukuisista
vieläkin Länsi-Saksassa olevista
Gauleitereista tai Hitlerin kenraa­leista
ei ole tutkittu rikosoikeu­dellisesti.
Tämä ei ole sattumaa; Liitto­tasavallan
valtion ja talouden
avainasemissa vaikuttaa nykyään
vähintään 2,300 natsimenneisyy­den
omaavaa henkilöä, heidän jou
kossaan mm. liittokansleri. Hei­dän
kokemuksiaan tarvitaan, jot­ta
kyettäisiin turvaamaan Saksan
imperialismin rikollisen politiikan
jatkuvuus ja ryhtymään toimeen
Hitlerin sodan tulosten tarkistJi-miseksi.
Sen vuoksi Strauss on an­tanut
eväät "jatkuvan puhdistus­prosessin"
ts. natsi- J a sotarikol­listen
takaa-ajon lopettamisesta,
koska hänen käsityksensä mu­kaan
muuten "vahingoitettaisiin"
Saksan kansan itsepuolustusha-lua.
Vanhcnemissuunnitelma on voi­massa.
Bonnin hallinto on erityi­sesti
lähimenneisyydessä pyrki­nyt
sekä lainsäädännössä että
myös oikeudenkäytössä kaikin
keinoin säästämään kirjoituspöy-tämurhaajat
v.a.stuulta kaikissa
muodois.sa. Tähän kuuluu ensi s i ­jassa
Länsi-Saksan rikoslain 50
kohta 2 uuden painoksen asus.sa
luotu vanhenemi.ssuunnitelma, jo­ka
.astui voimaan viime vuoden
lokakuun 1 pnä ja jonka perus­teella
erityisesti . kirjoituspöytä-murhaajat
voidaan a.settaa tutki­musten
ulkopuolelle.
Koska Länsi-Saksa.ssa hallitse­van
käsityksen mukaan kirjoitus-pöytämurhaajat
voidaan pahim­massa
tapauksessa määritellä
avunantajiksi murhaan^ koska hei­dän
osaltaan ei voitaisi osoittaa
ns. "alhaisia vaikuttimia" ihmis­elämän
tuhoamisen yhteydessä,
voisi natsirikosten ohjaajille tu­leva
korkein tuomio olla enää vain
15 vuoden vapausrangaistus. R i ­kokset,
joiden korkein rangaistus
on Ilman suuruinen, vanhenevat
kuitenkin Länsi-Saksan riko.slain
mukaan viimeistään 15 vuoden
kuluttua tapahtumasta. Tätä .so­velletaan
edelleenkin — ristirii-dasssa
kansojen oikeuteen — yk­sinomaan
sota- ja Inhimillisyys-rikoksiin.
Länsi-Saksan rikoslain
!; 50 antaa näin jokaiselle tuoma­rille
mahdollisuuden pitää minkä
tahansa kirjoitu.spöytämurhaajan
rikoksia vuoden 1960 toukokuun
8. päivästä lähtien vanhentuneina
Länsisaksalaisten : tietojen mu­kaan
vähintään 15,000 fasistista
joukkomurhaajaa saa nauttia täs-.
tä suosiosta.
Länsi-Berliinissä, jo.ssa Bonnin
John Saloranta, Toronto, O n t ,
täyttää torstaina maaliskuun 20
päivänä 72 vuotta.
Matti Huhtala, SaultSte. Ma­rie,
Ont, täyttää perjantaina
maaliskuun 21 päivänä 83 vuotta.
Justiina Savo, Toronto, Ont,
täyttää lauantaina maaliskuun 22
päivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
tusyhitiöt kieltäytymällä yksinr
kertaisesti niiden toimilupien,
uusimisesta.
Selvää on, että itällaiseslsa' t i ­lanteessa
Canada o oaituiigi O A S -
issa '^Idven j a k o v a n " väliin e l i
Yhdysvfaltain pähkinäin poimi-jaksi.
O l i s i todella onntettJoimuus jos
me kansaikuntana siihen asc-rhaan
joutU4si!m.m:e;
laiiisäädäntö ei öle edes muodol­lisesti
sitova, vapautettiin tähän
ehtoon vetoamalla kaksi Hitlerin
Reichssicherheitshauptamtin Puo­lan
referaatin johtajaa tutkinto-vankeudesta.
SS- jnurhaaja Ner-lingin
vapauttava tuomio Lybec-kin
valaoikeudessa kuuluu myös
uuden § 50 vaikutuksiin. Asia kui­tattiin
Nerlingin osalta oikeudes­sa
siten, että hän suoritti neljän
juutalaisen tapon muka "järjes­tyksen
ylläpitämiseksi". Näin hy­väksytään
fasistinen hallinto, jo­ka
sinänsä oli rikollinen, "järjes­tyksenä""
j ä siten siis sopivana ja
oikeudenmukaisena ihmisten yh­teiselämän
muotona.
Uutta on siis se, että Bonnin
valtio on siirtynyt fasistiseen
murhaajien ja natsihallinnon pik­kuasiana
käsittelemisen j a laaja­mittaisen
rehabilitoinnin asteelta
natsimurhaajien yleisen armah­duksen
ja samastuksen asteelle
fasistisine murhajärjestelmineen,
Bonnin luoma suojavaraus nat­sirikollisille
ei ole ainoastaan mie-lenosoituksellinen
loukkaus Y K :'n
juuri vahvistamaa sota- j a inhi-millisyysrikoksia
koskevaa ase­tusta
vastaan niiden vanhentu-mattomuudesta,
vaan samalla i l ­meinen
Hitlerin vastaisen koali­tion
oikeusasetuksen j a oikeuden­käytön
yhä vielä voimassaolevien
p e r u s periaatteiden rikkomus.
Nurnbergin sotatuomioistuimen
statuksen artiklassa 6 elokuun 8.
päivältä 1945 säädettiin myös jo-kaiista
tulevaa saksalaista valtio­valtaa
sitovasti mm, että "johta­jat,
organi.saattorit, kihottajat ja
osanottajat, jotka ovat oaallistu-neet
yhteisen suunnitelman luon­noksen
tekoon tai toteuttamiseen"
sotarikosten tekemiseen tai osal­listuneet
rikoksiin ihmiskuntaa
vastaan, "ovat vastuussa kaikista
menettelyistä, jotka joku henkilö
on sellaista suunnitelmaa toteut-taes.
saan aiheuttanut". ' ~~
Eskalaatio, jota esiintyy Bon­nin
valtion hyvänsuovassa asen­teessa
natsirikoksiin, kärjistää
niiden uusiutumisen vaaraa.
Dmiiri (äudkov:
DIMA<^IÄSTA ASIALLISUUTEEN
Nasian Johtaja
nimitetitiin
Washington. — Presidentti Nixon
nimitti äskettäin viralUsesti Tho-ma-
s Painen Yhydsvallojen ilmailu­ja.
avaruushallituksen Nasan johta­jaksi.
Paine on ollut Nasan väliaikai­sena
johtajana viime lokakuusta
saakka; jolloin hänen edeltäjänsä
James Webb .siirtyi eläkkeelle. 47-
vuoti^is Paine toimi General Blec- hyväksymän sopimuksen
;.ric-yhtymän tutkimusikeskuksen yh­tenä
johtajana vuodesta 1949 vuo­teen
1968. Hänestä tuli Nasan apu­laisjohtaja
tammikuussa v. 1968.
, Ihmiskunnan historia tuntee
rikoksia, jiotka ovait jäJtitäneet
lähtemättömän traagisen jällijen
kansojen muistiin. Uusimman
aj an historiassa tällaisia rikok­sia
ovat naitsien teot. Hitleriläi-set
surmaisivat Puolan miehiityk
sen aikana yM 6 miljoonaa Puo­lan
kansalaista, 2,900 miestä,
naista j a lasta j o k a päivä. Nat­sit
suorittivat raskaita rikoksia
Neuvostoliiton, Ranskanj Jugo-sla^
Hiah, TshiäMroslö^rakian^^^^^y^^^
alueilla.
Siityiiiiolilmjaittta 80,000 odkeu-dellisen
vastuun välttänyttä
natsirikollista odottaa l e v o l l i s i ­na
Länsi::Saksas9a joulukuun 31
päivää " V .1969. j o l l o in kaikki
oikeusjutut natsimurhdsta van-henituva/
t. K u t e n tunnettua Län
si-Saksan valtiopäivät hyväksyi
V. 1965 lainvjonka mukaan nat­sien
vetäminen oikeuteen ihmis
ifcutaa vastaan suorittamista r i ­koksista
on mahdollista vain
vuoden 1969 loppuun mennes^
sä.
Bonn joutuu kuitenkin tar-kiiitamaan
kantansa. Y K : n yleis
kokous hyväksyi äänten enem­mistöllä
sopimusltekstin, jonka
mukaan sotarikoksiin sekä i h-miskimtaa
vastaan kohdistu­v
i i n r i k o k s i i n e l sovelleta van-hentumisadkaa.
Sopimuksessa
vei voitetaan valtioilta ryhty­mään
k a i k k i i n lainsäädännölli­siin
tai m u i h i n Ibimenpiteisiin,
jbtka ova't tarpeen ettei riikiok-sen
vanhentumisperiaatetta ja
muita raijoituksia sovellettaisi
tämän luokan rikoksiin.
Länsi-Saksan halaötomuus ve
tää natsirikolliset oikeudelli­seen
vastuuseen ei o le sattuma.
A s i a k i r j o i n on todettu, että mel
kein 2;300 natsirikollista on vas
tuunalaisissa viroissa Länsi-
Saksan valtiokoneistossa. Tä­hän
hstaan kuuluua Länsi-Sak­san
n jft virasta . s i i r t y n y t presi­dentti
Lybke, joka suunnitteli
ja rakennutti H i t l e r i n aikana
keskitysleirejä, 20 kabinetin jä­sentä
ja valtiosihteeri, 189 ken-raalia;
amiraalia j a korkea-ar­voista
upseeria, 244 diplomaa t-t
i v i r k a i l i j a a , 500- entistä natsi-tuomaria
j a syyttäjää. Suurin
osa heistä on "valkohansikkai-sia".
rikollisia. Tavallisesti he
eivät itse väliHtömästi murhan-^
neet. Mutta antoivat määräyk­siä
tai laativat suunnitelmia,
jotka johtivat viaMomien uh­rien
joukkomurhiin.
Tämän vudksi Bonnin v i r a l ­liset
piirit ovat levottomia Y K n
joh­dosta.
Se koskee ennen kaikkea
Saksan liittotasavaltaa. Mutta
se ei rajoitu. v a i n (tilintekoon
Mtleriläisestä menneisyydestä.
Se varoittaa maailman kaikkia
kansoja henkilöistä, jotka laati­vat
hyökkäys- j a Sotasuunnitel­mia,
jotka käyvät "lifcaiista so­taa*'
vietnamissa j a Angolassa,
hiairjöilttavat apariheid-poflitiik-kaa
j a syyllistyvät rikoksiin.
Maalitnan yleinen mielipide
on kdinnittäinyt huo(niion siihen
seikkaan, että tätä sopimusta
vastaan äänestivät muun muas­sa
YhdysvaUiält, joka käy hyök­käyssotaa
.Kaakkpis-Aasiassa,
A t i s t r a l i a , ÖteH-AJBrikan tasa­v
a l l a n rotukiiihlkoiUjat jaL P o r -
togialin siflirtomiaavalltiaat. H e i l ­le,
samoin kuin Tel AAävin
'"hafUkoille", jotka harjoittavat
miehittämillään arabialueilla
kansamnuiihaa, tämä sopiimus
merkitsee vakavaa miuisituftusta
Nymbergini. kansainvälisestä
tuomioistuimelta, jolkla langetti
hMeriläisille rikollisille tuo­miot
rauhaa j a ihmislknÄitaa
vastaan kohdistetuista ritoofcsis-ta.
Yhdistyneiden KansakrnvtSön
hyväksymä söpimius sotarilkos-ten
vanhentumafltomiuudesta
merkitsee-oikejusnormijäTJestel-män
luomista. Nämä oiketesnor-moit
muodostavalt oikeudenmu­kaisuuden
asiakirjan, siiliä ne
suojaavat rauhaa j a kansojjen
turvallisuutta.
Eric Kferan^iHe anneltu vastalause
postimaföujen suuresta noususta
Kirjoituksia KEVÄl - julkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti ilmestyy
Vapuksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteis­voimin
. valmistama. Kevät-julkaisui mihin tulefe 48 isoko­koista
sivua j a mahdollisinunan monipuolinen j a miellyt­tävä
sisältö.
Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankohtaiset kir­joitukset,
kertomukset j a runot, sekä kirjoitusten yhtey­teen
sopivat kuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
palautetaan huolimatta siitä tulevatko ne käytetyksi tai
ei, jos lähettäjät sitä haluavat.
K u n Kevät-julkaisu ilmestyy hyvissä ajoin ennen Vap­pua,
n i i n avustajia pyydetään lähettämään kirjoituksensa
j a kuvansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään mennessä osoitteella:
Kevät-Julkaisu, Box 69, Sudbury, Ont.
Etukäteen avustajia kiittäen.
Kevät-julkaisun toimitus.
(Jatkoa sivuha 1)
keen pidettiin seisomaan nous­ten
minuutin hiljaisuus vuoden
kuluessa kuolleitten lehtiemme
tiluajain Ja lukijain kunniaksi.
\'^altakirjojen tarkasta jakomi-tean
tiedonannon mukaan ko­kouksessa
oH CSJ:n viraUisesti
valitsemat edustajat: Helen Tar­vainen,
Olga Salo, John Mäki,
Wiljo Rinne, Henry- Lämpsä ja
Eric Männistö Torontosta; LyyU
Toikko j a A . T. Hill Port Arthu­rista;
Armas Lindberg ja Heikki
Alikoski Sault Ste. Mariesta,
John Salminen Long Lakelta; A n ­selm
Kääriäinen ja Vie Jutila
Beaver Lakelta; Voitto Lehti Wa-nupista;
Frank Tommila, Toby
Hakala, Irja Koivula^ Ensio Wuo-ri,
Lyyli Pärssinen, Edwin Suksi
ja W. Eklund Sudburysta; He
edu stivat tasapuolisesti kaikkiaan
39,500 osaketta. Lisäksi oli toista­kymmentä
paikallista lehtiemme
lukijaa ja kannattajaa, joille
myönnettiin puhe- ja esitysoikeus
— virallisten edustajien omatessa
äänestysoikeuden. Runsas kol­mannes
kokousväestöä oli naisia.
Ensimmäisenä varsinaisena ko­kousasiana
käsiteltiin Liekin toi­mittaja
Lyyli Pärssisen esittämä
monipuolinen j a tilannetta hyvin
selvittänyt toimitusraportti. Asi­asta
käytiin hyvin vilkas keskus­telu
j a yleisenä käsityksenä oli,
että Liekki on kantanut hyvin
Mansfield vaatii
USA:Ita uusia
asenteita Aasiassa
Washington. .—: Yhdysvaltain
.Vietnamin-politiikkaa usein ar­vostellut
senaattori Mike Mans­field
sanoi maanantaina, että mit­kään
; kansalliset syyt eivät vaadi
Yhdysvaltoja ottamaan itselleen
jollekin Aasian valtiolle kuuluvia
tehtäviä.
Mansfield sanoi, että Yhdysval­tain
itulisi harteita Japanissa olevien
sotilastukikohtien purkamista. Hän
kehotti Yhdysvaltoja laatimaan a i ­kataulun
Riuklu-saarten palauttami­seksi
takaisin Japanille. Okinawa
olisi kieltämättä hyvä olemassa soti­laalliselta
kannalta, mutta mikään
välttämättömyys se ei ole, mainitsi
Mansfield.
Senaattori kehotti myös Yhdysval­toja
löysentämääm Kiinan suhteen
omaksumaansa ikauppapolitiikkaa.
Hänen mielestään ei ole mitään syy­tä,
miksi Kiinan kanssa ei voitaisi
käydä kauppaa.samalla tavalla kuin
Neuvostoliiton, Puolan ja muiden
kommunistimaiden kanssa silloin,
kun kysymyksessä ovat ei-strategi-set
tuotteet.
"leiviskänsä" j a että lukijakunta
on hyvin tyytyväinen lehteensä.
Seurasi keskustelua Vapauden
toimituksen raportista, minkä
esitti W. Eklund. Puheenvuoroja
käytettiin paljon j a kuten tilai­suudessa
huomioitiin. Vapauden
sisällöstä ja toimituspolitiikasta
yleensä käytiin nyt hyvin antoisa
keskustelu.
Suurinta keskustelua aiheutti
Vapauden liikkeenhoitaja Edwin
Suksen esittämä raportti, missä
käsiteltiin laajasti liikkeen: talous­kysymyksiä
j a mm. sitä, miten
paljon kustannukset ovat viimcr
aikoina kohonneet j a tulevat edel­leen
kohoamaan esimerkiksi pos­timaksujen
nousun vuoksi jne.
Toimintakertomuksesta ilmeni,
että liiketoiminta on eräiltä koh­din
vilkastunut odotettuakin pa­remmin
— esimerkiksi ns. jobi-töiden
valmistaminen- on lisään­tynyt
50-prosenttisesti siitä, mitä
se oli talousvuonna 1966-67; ollen
tulo siltä ajalta nyt yli $31,000.
Tämä j a muut tulojen lisäykset
eivät ole kuitenkaan pystyneet:
täyttämään sitä aukkoa, minkä
jatkuvasti kohoavat kustannukset
aiheuttavat. Siitä johtuu liikkeen
talousvaikeudet.
Kokous hyväksyi yksimielisesti
niin Liekin kuin Vapaudenkin toi­mituksen
raportit sekä liikkeen­hoitajan
toimintakertomuksen;
Rajoi tetu n tilan vuoksi pn _ näideii
raporttien käsittely jätettävä a i ­nakin
tällä kertaa tähän. Jokata­pauksessa
ainakin talouskysy­myksiä
käsittelevä raportti lähe­tetään
C S J : n osastoille sekä lehti-liikkeemme
asiamiehille ja kir­jeenvaihtajille.
Hinta-' ja kustannusasioista
puhuttaessa kokous hyväksyi
ykeimielisesti päätöksen, että
Kevät- j a Joulujulkaisujen hin?/
nat kohotetaan 23 sentillä (eli
dollariin ja varttiin)^ j a että
Taskukalenterin hinta korote­taan
dollariin. Vapauden hinta
piiätettiin sen sijaan jättää en­tiselleen.
:
Käydyn keskustelun perusteella
hyväksyttiin myös johtokunnan
ehdottama työ- ja toimintasuun­nitelma
nyt alkaneen talousvuo­den
kustannustoiminnan edistä­miseksi.
Myös yksityiskohtainen
asiakirja lähetetään osastoille
asiamiehille, kirjeenvaihtajille jne
Vapauden johtokuntaan tuli nyt
valituksi Edwin Suksi, I r j a Koi­vula,
Toby Hakala, Ensio Wuori,
W. Eklund, Eino Lehtola j a Anton
Linna — kaksi viimeksimainittua
uusia jäseniä.
Liikkeenhoitaja Suksi kiitti lo­puksi
kokousväkeä hyvästä kes­kustelusta
j a yleensä kokouksen
työhön osallistumisesta.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ J A K U O L I N V U O S I
Tänä vuonna tulee kuluneeksi
10 vuotta maailman ensimmäi­sen
amerikkalaisen atomikäyt­töisen
matkustaja- ja rahtilai­van
Savannahin vesillelaskusta.
Tämä vuosi tulee olemaan myös
mainitun laivan kuolinvuosi, to­tesi
Kaniäan Uutiset lehden nimi
merkki " P i l k k i " jokin aika sitten
ja selitti asiaa näin: 10 vuotta
laivalle ei ole pitkä ikä, joten
Savannahia voidaan pitää "nuo­rena
nukkuneena".
Asian laita on nimittäin se,
että Savannah suunniteltiin ja
rakennettiin kovalla melulla ja
vielä suuremmin kustannuksin.
Kaikesta propaganda-arvosta
huolimatta laivan ylläpito tuli
kuitenkin kalliiksi USA :n valti­olle
—'3 miljoonaa dollaria tap­piota
vuodessa. Nyt se on pää­tetty
romuttaa. MuodoUisesti
laiva on ollut Export Ibrabdtsen
Line-nlmlscn laivayhtiön hoidet­tavana,
mutta kun tukipalkkiot _
loppuivat on laiva nyt huutpkäu- •
palla myytävänä. On kuitenkin ;
aihetta vielä palauttaa mieliin
eräitä tapauksia Savannahin mb-nivaiheisistn
seikkailuista.
Idea atomikäyttölseri kauppa­laivan
rakentamisesta syntyi
USA:ssaEisenhowerin hallituk­sen
aikana siitä, että Neuvosto­liitossa
oh valmistunut maail­man
ensimmäinen ja suurin ato­mikäyttöinen
napajäänsärkijä
Lenin, jonka akselin teho on 44,
000 hevosv. Vertailun vuoksi
mainittakoon, että maailman
su urimmair Suomessa Neuvosto­liiton
tiliin rakennetun diesel­käyttöisen
napajäänsärkijän te­ho
on 22,000 akselihevosvoimaa.
Päätös Savannahin rakenta­misesta
oli helpommin tehty
kuin toteutettu. Päätös oli muu­ten
niin suuripiirteinen, että Sa-vannah-
tyyppisiä atomikauppa-laivoja
piti Rakennettaman myö­hemmin
sarjatuotantona kuin
autoja Fordin tehtaiden liuku­hihnalta.
Mutta jo "sarjan" en­simmäisenkin
kohdalta sattui
alun perin pahoja kommelluksia.
Aluksi riideltiin pari vuotta siitä
jrakennetaatiko ensin atohiireak-tori
ja sen ympärille laiva, v a i
rakennetaanko ensin laiva ja
sen sisällä asennetaan vasta re­aktori;
Kompromissiksi tuli, että '
molempia päätettiin ryhtyä r a ­kentamaan
samaan aikaan.
Savannah laskettu n vesille v.
1959. Tämän jälkeen syntyi toi­nen
valtava riita: kuka pitää
komentoa laivalla? Laivan ato-mimiehistö
oli sitä mieltä, että
valta kuuluu heille. Eihän kal­lista
ja monimutkaista reaktoria
voida uskoa maalhkkojen eli
kansimiesten käsiin.. Kansimier
histö taas vaati ehdotonta valtaa
sillä eihän laivan navigeerausta
voida uskoa amatöörien käsiin.
Tämä riita päättyi niinikään
kompromissiini Reaktorista vas­tasi
atoniimiehistö ja navigee-rauksesta
kansimiehistöi
Kolmas riita syntyi palkoista.
Kansimiehistöllä oli omapalkka-täriffiusä,
atomimiehistö vaati
sen sijaan tätä huomattavasti
korkeampaa palkkaa. Vaatimus­ta
tuettiin lakolla, jonka seu­rauksena
koko atomimiehistö sai
potkut ja tilalle koulutettiin uusi
miehistö. Tämän kanssa tehtiin
sopimus, joka kielsi kaiken am­matillisen
JärjestymiBen tai lak­koilun.
V
Lopulta Savannah pääsi pur­jehtimaan
maailman meriä IT
solmiun vauhdilla (!) ja kävi m
m. Euroopassa 1964. Laiva toi­totti
uuden aikakauden syntyi
mistä, joka romuttaisi koko maa-
.ilman kymmenien miljoonien
tonnien suuruisen höyry-diesel­käyttöisen
kauppalaivaston.
Näin ei kuitenkaan käynyt Jo
alunperin löytyi asiantuntijoita,
jotka pitivät Savannahia järjet­tömänä
j a superkalliina touhu­na.
Niinpä amerikkalainen merir
•asiantuntija, kapteeni Pearcy
esitti -Navy-lehdessä jo laivan
valmistuttua, että Savannahilla
on kaksi tulevaisuutta: joko se
riisuttaisiin tai upotettaisiin
valtameren syvimpään kohtaan.
Viimeksimainittu olisi järkevin
ja halvin ratkaisu, Pearcy tuumi
Pian osoittautuikin, että laiva
oli suunnattoman kallis "susi".
Niinpä se päätettiin panna .v.
1967 "koipussiin". Mutta siellä­hän
laivan ylläpitokustannukset
maksoivat 1.4 miljoonaa dollaria
USA:n. kongressi myönsi vielä
vuodeksi budjettiin 3 miljoonan
dollarin määrärahan laivan pur-jehdustappioiden
maksamiseksi
^'kansallisista aryovaltasyistä".
Nyt uudessa budjetissa ; tätä
määrärahaa ei enää ole, toJteaa
••"Pilkki". - ; v , - • • . .^
Näin muodoin Savannahia voi­daan
todella pitää'^nuorena nuk­kuneena".
V-Känsäkoura,