Vapaus, October 2, 1924

              olivat iäsP^
ehdotti
ajatukset.* '
' «te.) ij^
^ s a a n u t
eleeltä pitäans.- J
Voittaakseni a £ " J
lenbiin "tarkjnjj..
3a, "kesksjteha. -
Yöllä Mo 1 Olia.
ensimäisea 403*1;
ler sanoi (cfe,
roeiUä ei ole aj.
komiteana, josi^
'ntua lokaknia »j
ykätä kokouä E ^ .
in. Mutta ahij).
tua 27 päivinä j i
ain lopulUjta val>v
väksyttiin ja "pa.^
nulle "kaUeltavik.
:tä oli maidotoa
ään. Voidöbem
sin merkillistä ta-tarkistaa
jo "bj.
sia", kirjodn jaJ
luokille {ka Ad- •
jrking Clasä) •
lä "Inaugaraali-ei
kuulunut alh.
jimaan; Jonkinlaj.
työväenluokkain
.845. Tekosyyllä,
linen oli kv^tta .
1, ja ettei olia
meen kertaan sa-itin
i-iko johdan-koko
periaateju-lopuksi
40 :n py-
Sikäli k-uin Ju-ellaan
Ransalnvä-suhun
raaiäta en­tä
ja isken Ve,
ämpää valtioita,
syi kaikki ehdo-velvotettiin
vain
1 johdantoon kak-ja
'oikeu3".{raa.
, moraali ja oi-niin
sijoitetut, et-•
ahinkoa.
(kouksessa hyräk-y.
m. innostnk-
:i). Painatukses-'
Haan ensi tiistai-nut
kopion kään- ^
ja Fontana toi-
1, (Lähinnä on
L "Beehive", me-ilmittaa
ammatti- •
r. Moniteurin ta- ,
iän sen saksaksi ;
eä suorittaa t)-ö
{atsantokantamBe:v
a muodossa, jo-iväenliikkeen
ny-mmärretyksi
(a>
tavaksi suom.).
ivat parin viikon
äänioikeusasiassa
i'in kanssa. 'Kn-,
in jälleen heiSn-yttää
entistä kie-
1 tarpeen fortier
modo (rohkeasti,
puolesta). Niin
, lähetän sinulle.
Sinun K. M.
tuubsia
,ran koko»k««»
,ä päätettiin io<y ,
,5t, joiden penu-ettuna
hallitsi o-malaisen
Järjes-toimeenpane
«ii
yhtyä lailli^^;-
Järjestöön, ote:-'
sj, Keskustehm
in yhtyä Suona-aillistetun)
osa.-
.skirjaa sanotul-ihenunät
toimen-htokunnan
ta»*
,h„i osaston hn^
j 28. I ^ i ^ * -
rässä pnheessas»
Vvallafla
ilatinettavE?^
aiHen niitä Ne«-
n ä t t ä . ^ ^
toaaa
nofl»-
UlKEEENHRTAJiiN OSASIO
ILMOITAMBIE ETTÄ
'Vepauden liike ei k i i ­hota
ketään lähettä-
Bjään rahaa Saonieen-
Mutta jos sitä kerran
lähetetään on sen e-dulTisinta
tehdä oman
liikkeensä, Vapauden
välityksellä.
on nyt
Rahayälitys
Suomeen uudelleen järjestettjmä etu­päässä
silmälläpitäen kolmea seikkaa:
Varmaax — Nopeaa — Korkea knnsL
Suuret lähetyioset: tekevät mahdollisek­si
korkean kurssin.
Sähkösanomalähetykset menevät nopeasti j a sekaannuksitte sen-täbden
että ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsinkiin.
Vapauden välitysliikkeen vakavuutta t o ­distaa
m.m. se että lähetyksien summa
tänä vuonna nousee jo syysk. 18 p. y l i ,000.00
Lähetyksiä ovat tehneet tuhannet fienkilöt.
keen on pelkkä poliittinen demokra-jVeaavangit vapautettiin. Mutta
t i a tullut täydelliseksi epääkiök-j varkaat hirtettiin. Hallituksen urk-
SJ. — Demokratia, se o n nyt kom-jkijat kepitettiin. Naiset oUvat eri-mnnisnn."
'koisen toimeliaita. Ne pieksivät
Ennen Banskan vallankumousta
julistettiin "vapauden j a valistuksen
aatteita" jo 1776 Amerikan Englan­tia
vastaan kapinoivien valtioiden
itsenäisyysjulistuksessa. Niiden ydin
on seuraavissa sanoissa:
Kaikki ihmiset ovat syntyneet
pappeja y.m. j o t k a puhuivat pa­haa
kansasta. Tästä on monta k u ­vaavaa
juttua. Kun eräs kreivitär
o l i esiintynyt ärsyttävästi, nosti
väkijoukko hänet pSyd^Ie j a antoi
" k u k a käski". Sitten pistettiin hänpC.
suihkualtaaseen — siivosti. "Se
vapaiksi ja tasa-arvoisiksi ja on jäähdyttää hänen ajatuksiaan".^^-
j heillä luonnon puolesta eräitä luo-
' vuttamattpmia oikeuksia, kuten elä­mä,
vapaus ja onneen pyrkimys,
j a näitä oikeuksia valvomaan ovat
hallitukset Järjestetyt heidän kes-
Jokainen lähetys on mennyt vastaanottajalle ja ainoastaan joku
sähkösanoma j a pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan vii­pynyt
matkalla.
TAKAUKSENA Vapauden kymmenien tahansien dollarien velaton
omaisuus ja suuret luotettavat takaukset.
II Sähköteitse: $3.50 lähetykseltä.
Kirjeteitse: 40c lähetyksistä alle $30.00,
'* ^Oc lähetyksistä $30.00—$59.99 asti, 75c
lähetyksistä $60.00—$99.99 ja, $1.00 kaikilta $100.00 taikka sitä
suuremmilta lähetyksiltä.
TORONTOSSA ottaa paikallisia rahavaUtyksiii vastaan S. G. Neil,
957 Broadview Ave.. ja PORT ARTHURISSA Vapauden sivu­konttori,
316 Bay Street.
KIRJEELLÄ T E H D Y T LÄHETYKSET voi toimittaa siten että
lähettää V A P A U D E N nimelle ostetun jökö Posti- tai Expressi
Money Orderin j a lähettää »en osotteella s
Box69,Sndbiiiy.Ont.
hyvinvoinnin maahansa. He Oyat
myöskin kommunististen oppien hor­jumattomia
kannattajia j a ovat val­miit
auttamaan jokaisen maan tyo-västöä
silloin kun se alkaa taistelun
kapitalistisen vallan hävittämiseksi.
Hnomioon otettava tilaisuus. L o ­kakuun
11 päivänä, siis lauantai-iDalUi
on osaston huoneustolla o-saston
laulukuoron ensimäinen tä-mäin
syksyn laulukonsertti, johon
on hankittu arvokas ohjelma. Kuo­ro
esittää uusia, uuden johtajan
hankkimia^lauluja. Orkesteri soit­taa
ja Iisaksi on useaniman muun­laista
ohjelmaa. Ottakaa siis kaik­ki
tämä tilaisuus huomioonne ja
saapukaa joukolla .
j a toimia muulloinkin eikä vaan s i l
l o in kuin on kesävieraita' paikkä-kunhallai;""
Sillä hykyinerl Järjestöl
mä painaa aina tyoläisraatajiä jds
on kesä tai t a l v i j a se j u u r i kaik-k
i a työn raskaan raatajia velvot-taa
toimimaan sen asian eteen et­t
ä kerta ko*ko mailman sorretut sai
sivat sanoa että voiton j a vapauden
päivä on tuUut.
:.• Huvitoimikunnan puolesta
. ' Joku.
ODimbsia
En«i lanaptalna, t; k. 4 päivänä
on haalillamme näjrtös- ja tanssi^
iltama. Esitettävä kappale on " E i
sovintoa ennen uhria", kolmessa
näytöksessä. Kappale pn ehdotto­masti
katsomisen t ö i n e n , eikä ole
kovin pitkäkään joten tanssin halui-setkin
saavat samasta illasta osan­sa,
sillä kappaleen loputtua tanssi­taan.
Toivottavasti creightolaiset
pitävät tämän tilaisuuden mieles­sään,
tulot mainitusta tiliaisuiidesr
ta lankeaa "Worker"-lehden avus­tamiseksi.
Liputkaan • eiyät maksa
kuin 35 senttiä. •
"Valapatto" esitetään sunnuntai
na t k. 12 päivänä. Tämä järkyt­tävä
näytelmä varmaan taas kokoaa
Creighton haalin ääriään myöten
täyteen katsojia. Kehoitan lähi-ympäristöläisiäkin
pitämään >< tämän
harvinaisen näytosillan inielessään.
Juhani.
Eri paiUcakia^
W H ! T E F I S H , O N T .
Mennään sita täälläkin eteenpäin
vaikka ei sitä ole paljon maailmal­le
hundeltui
Osaston toiminta on hiljaiste sii­hen
katsoen kun on hiljainen aika
ja vähän osanottajia, > ,
Huvitoimikunta toimii 'kukkailta-ttat"
11 päivänä lokakuuta John
Ahon farmflla. Naisten on tuota­va
kukat mukanaan; Siellä myös­kin
tulee olemaan h n v i p o s t i y - m,
hauskaa."
Soittakaapa sitten kaikki kään­tää
töppösenne nirkot sinä iltana
•AioIIe päin. Kaikki tervetuDeita
läheltä j a kaukaa, ^dUä^pitäia koit-
Ranskan vallankumouksesta on
olemassa suuri . kirjallisuus. Kaut-skyn
kirjassa "Ranskan vallanku-moiisajan
luokkavastakohdat" on
esitettynä ne historialliset voimat,
j o t k a vallankumouksessa törmäsi­vät
yhteen j a tekivät siitä porva
ristoii perikunnaUisen vallanku­mouksen
j a samalla historian .valta-vimmaht—
ennen Venäjän vallan­kumousta.
Me rajoitumme ottamaan
opiksemme vain erinäisiä piirteitä.
Ensiksikin on todettava, Englan-n
i n vallankumouksen jälkeen tapah­tunut
suuri kehitys mailmankatso-inuksissa..
Silloin olivat filosoofit
olleet itsevaltiuden piiolella j a ku­moukselliset
taistelleet uskonnon
l i p u l l a . Nyt — 1700-luvulla — o l i
porvarillinen filosifia kehittynyt ku­moukselliseksi.
Vielä säilyi jumala
ylimalkaisena alkujärkenä suurpor-varillisella
RousseauUa j a oikeuden
aatteena pikkuporvarillisella Rous-seatilla,
mutta porvariston rohkeim­mat
ajattelijat, ensyldöpedistit (Di-derot
y. Ä . ) , j a talousoppineet
(Adam. Smith) olivat avoimia ateis­teja,
materialisteja. Niin myös k u ­mouksen
aikana esiintyivät prole
t^riaatin edustajat. Näkyi siis jo
silloin, että nämä luokat tulevat
kohtaamaan -toisena avoimessa yh­teiskunnallisessa
taistellussa, ilman
taikojen verhoa. Mutta vaiklui us­konnollinen
muoto olikin suureksi
«saksi poissa, o l i luokkien taistelun
verhona vielä valtiotaika, demokra­t
i a . E i sentään nykyisessä näivetty­neessä,
taantumuksellisessa muodos­saan,
vaan v^ankumouksellisena.
Mutta sen jälkeen onkin se luokka,
jonka varsin^sena poliittisena ide­ologiana
demokratia on, yhä enem­män
lakannut olemasta kumouksel­linen'
InokksL ja siksi k e l ^ sen lip­pukin
va&takumonksen tunnnsmer-taa
.riedä yhteigtä asiaa eteenpäin kiksL Engels sanookin, että "Bans-kensä,
saaden ne oikean valtansa
valittujen suostumuksella, j a kun
joku hallitus tulee näille tarkoituk­sille
tuhoisaksi, on kansalla oikeus
se muuttaa tai poistaa, sekä aset­taa
uusi hallitus sellaisille periaat­teille
j ä siinä muodossa, joka toden,
näköisimmin takaa heidän turvalli­suutensa
ja onnensa." I
Näin lausutaan siis eräässä histo­rian
suurassa asiakirjassa, joka
avoimesti julistaa vallankumouksen
oikeutusta. Toinen sellainen on
Ranskan vallankumous-eduskunnan
seinälle piirretty "Ihmisen j a kansa­laisen
oikeuksien" julistus, jossa
tulkitaan samoja aatteita. Huomat­takoon,
että luovuttamattomien o i ­keuksien
joukkoon luetaan tässä
myös omaisuus. Pikkuporvaristo ja
talonpojat tarkoittivat sillä kylläkin
omaan työhön perustuvaa omaisuut­ta,
feodalismin anastettuja etuoi­keuksia
vastaan, mutta suurporva-risto,
joka juuri omaisuutta rosvoo,
koettaa yhä narrata sen kannattajia
puolustamaan aivan toista omai­suutta,
; porvariston toisen työstä
riistettyä omaisuutta.
E i ollut Ranskankaan suurporva-risto
kovin . kumouksellinen silloin
kun v. 1789 kokoontuivat sääd>'t
korjaamaan kuninkaan ja hovin
ruokottoman tuhlauksen kautta rap­peutuneita
^ v a l t i o n raha-asioita.
"Kolmannen säädyn" pakosta ne
kyllä julistautuivat Kansallisko
koukseksi j a päättivät antaa Rans­kalle
periiistuslain, mutta olivat val­miit
pitkälle menevääin kompromis­siin
kuninkaan kanssa. Kaksi seik­kaa
teki sen tyhjäksi: kuninkaallis­ten
sokeus j a kansanjoukkojen nou­su.
Hovi juonitteli kansalliskokousta
vastaan. Kuningatar. Marie Antor-nette
sanoi, että "kolmannen sää­dyn
jäsenet ovat kuin koirat ri>s-
!tan kimpussa; ne saa väistymään
vain iskemällä ruoskalla kuonoon
Aatelisupseerit olivat valmiit "leik­kaamaan
kapinoitsijat auki kuin ka
n i i n i t " ja uhosivat, että "voi, olla
pakko polttaa P a r i i s i " . Eikä ne suin
kaan pysähtyneet uhkauksiin, vaan
nostattivat kapinoita maassa j a emi­grantteina
juonittelivat kaikissa
Europan hoveissa maataan vastaan
Seuraus olikin, että niin kuningas
j a kuningatar kuin suuri osa heidän
seuruettaan sai laskea päänsä pöi
kylle.
Mutta siihen ajaa asiat vasta k a n
san joukkojen., nousu. Talonpojat,
jotka tuskin j i l i v a t rätistimillä us­kaltaneet
hätistää aatelin metsäsiko
j a hernemailtaan j a saaneet hengel
ään maksaa kuninkaallisten jänis­ten
ampumisen,, ottivat oikeuden
omiin käsiinsä j a vapauttivat itsen
sä suoralla toiminnalla. Ylistetyn
elok. 4 p:n (1789) päätöksen mu
taan piti talonpoikain lunastaa i t ­sensä
vapaiksi rasituksista, mutta
ne päättivät monin paikoin, että
se hirtetään, joka maksaa. Lakia­säätävä
Kokous päättikin elok. 25
p. 1792, että ne rasitukset poiste­taan
— preussilaiset lähenivät P a -
risia ja talonpoikia tarvittiin ar
meijaan. Mutta vasta hirmuvalta lä
casi V. 1793 pois viimeiset feodalis­min
jätteet.
Vielä väkevämpi vallankumouk­sen
eteenpäin puski j a oli Parisin
kansanjoukkojen liike. Säätyjen
epäröidessä v. 1789 kasvoi kansan-oukkojen
hätä. Pääoma pelästyi,
työt pysähtyivät, kulkurien luku l i ­sääntyi
j a rosvojen rohkeus kasvoi,
Sanottiin, että "säädyt harkitsevat
. a kansa kuolee nälkään". Mutta se
ei dkonut kuolla hyvillä. Leipäjo­noissa
keskusteltiin. "Hyvä juma-la>.
huokasi eräs eukko. cÄlä dnä
jumalaa huuda>, sanoivat toiset,
näethän että se on aristokraatti, j o ­ka
antaa köyhän kansan näin kär­siä".
Rikkaat vielä ärsyttivät kan
saa. " K u n ei ole leipää, niin syökää
kiviä", sano eräs viljakiskuri. Mut­ta
se laulu loppui, kun herroja a l ­koi
roikkua lyhtytolpissa. Bastilji
revittiin. Lokakuulla hakivat naiset
kunmkaan, hovin j a kansalliskoko­uksen
Versaillesista Pariisiin. Tääl­lä
joutuivat he kumouksellisen kan­san
puristuksiin.
Porvaristo hätääntyi. Se haali i t ­selleen
aseellista turvaa. Se osti ku­ninkaan
kaartin itselleen. Kansal­liskaartiin
ei otettu ^öväkeä. Kun­nallishallitus
varustettiin lujasti
porvariston käsiin. Jo ennen Bas-t
i l j in päivää oli aikomus riisua kan­sa
aseista. Mutta siten vain ärsy-noi
muuan kukkakauppiatar. ^ M u t ­ta
eihän sen ajatukset ole jäähtj*-
mässä, vaan taläpuoli", sanoi joku.
"Siellä ne on niiden ajatukset", sa­noi
eukko.
Mutta hitaasti raivasi kumous
tietään. Mirabeau juonitteli hovin
kanssa. Siitä levisi tieto, j a kun hän
kulki kansaigoukon ohi, kuului huu­t
o : "Lakit päässä, kansalaiset, täs­sä
'tulle kavaltaja." — Hän kuoli
sitten — taantumuksellisten . suu­reksi
suruksi, sillä he luulivat, että
hän olisi voinut "pelastaa aseman".
Hätä ajoi kansan liikkeelle. V .
1791 oli Pariisissa 30,000 työtöntä
j a hätäaputyöt olivat aivan riittä­mättömät.
Katseet kääntyivät kun­nallishallintoa,
kommuunia kohti.
Mutta siellä isännöivät porvarit.
Heinäkuussa provoseerasi kansallis­kaarti
työväkeä. Mielenosotukset
kiellettiin ja uhattiin vangita " r e t -
telöitsijät". Mutta joukkojen toi­meliaisuus
kasvaa. Naiset lupaavat
opettaa lapsensa tukemaan "ihmisen
oikeuksia" j a vannovat, että mene­vät
naimisiin vain kumouksellisten
kanssa. Punalakki tulee käytäntöön.
Jokainen aseistuu. Uusia lehtiä syn­tyy.
Lentokirjasten kieli käy yhä
räikeämmäksi.
Elok. alussa 1792 sakenee sitten
ilma kuin ainakin ukkosen edellä.
Jotain täytyy tapahtua. Kansallis­kaarti
on valmis suojaamaan k u ­ninkaallisia,
mutta nämä käyttäyty-tyvät
niin loukkaavasti, että useita
joukkoja menee kansan puolelle.
Emme kai ammu veijämme", sa­noo
eräs, ottaa tykistä, luodin ja
polkee luntun maahan. Tietoiset
kumoukselliset järjestyvät, ja sa­malla
kun joukot ryntäävät Tuile-rioihin,
sieppaa päättävä joukko
kunnallisen vallan. Uusi kommuu­nin
hallitus astuu liikettä johta­maan.
Kansalliskaarti joutuu alem­pien
luokkien käsiin, sen päällikök­si
tulee Santerre. Joukkoja värvä­tään.
Kunnallisneuyosto.istuu jatkuvas­t
i . Marat on kokouksissa läsnä, Rd-bespierrestä
tulee tuomari.
Elok. 10 p :n isku vie kuninkaalli­set
linnaan, Dantonin ministeristöön
j a tekee Parisin Kommunista rat­kaisevan
tekijän. Syyskuun .mur­h
i l l a raivataan pois pari tuhatta
vastakumouksellista. J a tammikuus­sa
mestattiin kuningas' yaltiopettu^
rina.
Vallankumousten kuuluisin edus­kunta,
Konventti, uudistaa lainsää­däntöä.
Mutta jokaista ratkaisevaa
askelta varten on tarpeen kansan­joukkojen
välitön painostus. K u ­mouksen
keskeiseksi suunnittele­vaksi
järjestöksi on muodostunut
Jakobiinien klubi. Ja "Jakobiini"
merkitsee siitä asti päättävää k u ­mouksellista
(kunnes sen tilalle t u -
tulee "bolsheviikki"). Tarpeen on­kin
päättäväisyys, sillä vallankumo­uksen
isänmaa on vaarassa. Sitä uh­kaavat
feodaaliset vallat, (Preussi,
Itävalta) ja kilpakade Englanti.
Vendeen talonpojat on saatu nou­semaan
kumousta vastaan j a por-varis-
vastavallankumoukselliset gi-rondistit
vehkeilevät eri osissa maa^
&. Vastakumouksen raivoa vastaan
asettaa vallankumous terrorin. V a l ­ta
keskittyy Yhteishyvän Valiokun-m
n diktatuuriksi, historiassa tun­nettu
Hirmuvallan nimellä. Vallan
cumoustribunaali toimii Guillitiini
catkoo kauloja. Niin, j a vain niin,
pelastuu vallankumous.
Armeija uudistuu. Vanhain, niin
usein kävaltavain, upseerien rin­nalle
j a tilalle nousee uusi upsee­risto'
entisistä aliupseereista, jopa
aivan maallikoistakin. Ylempien pääl
ikoiden joukossa on j o k u parturi,
räätäli t.m.s. Kuri kiristyy rautai­seksi,
kommunin komissarit käyttä­vät
vallankumouksellista valtaa suo­r
a l l a kädellä. J ä tulokset näkyvät.
Vihollisarmeijat heitetään ukopuo-elle
rajain. Kapinat kukistetaan.
Vallankumous on pelastettu. Mut­ta,
kuten Napoleon sanoo, "ilman
hirmuvaltaa ei vallankumousta mil­lään
olisi voitu turvata".
Sitten seuraa sisäinen selvitys.
Kolme luokkaryhmää on nyt toi­messa.
Ylempi porvaristo, joka ar­velee,
että nyt riittää hirmuvaltiSa.
Samaa mieltä on Danton. Toisella
puolen on työväestö, jolta- pikku-
»rvarilliset jakobiinit ovat kieltä­neet
järjestyroisoikeuden. Ja kes-celläi
valtaa pitävänä, Robespier-ren
edustama kumouksellinen pik­kuporvaristo,
joka tahtoo luoda
mailman oman kuvansa mukaan.
Sen periaatteena qn yhteiskunta,
ossa ei olisi rikkaita eikä köyhiä,
, a jossa demokraattinen valtio tur-
Torstaina, lokak, 2 p> Thm^ Oct 2nd. 1924
rtL^SSr^*"^'^*'''^"'"'****^^^^ fiakedle. A s e i t a «e otti vaisi pieattiottajille kohtuullisen ^
Mutta sellainen ihanne on enää
mahtodon. Suurporvarilliset kehi­tysvoimat
ovat nousussaan j a vaa­tivat
rikastumisen tilaisuutta. Köy­hälistö
vaatii myös liikkumistilaa
j a ajaa omia etujaan, kun assigna-teissä,
vallankumousrahassa, .mak­settu
palkka e i x i i t ä . Sen edusta-j
u n johtama Kommuhi on koetta­nut
järjestää elintaryekysymystä.
Se on hankkinut leipää j a poltto­puita
sekä kiristänyt keinottelijoi­ta,
vaatii pörssiä kiellettäväksi
Mutta Ropespierre ei hyväksy kom-munilakia.
Hän syyttää niitä ateis­mista
— olihan muuan heistä, chau-metee,
järjestänyt järjen jumalan
palveluksen itse Notre^ Damen kirk­koon.
Robespierre julistaa jumalat­tomuuden
"aristokraattbeksi" ja
panee toimeen "korkeiiriman olen­non
juhlan" (pikkuporvaristo c i voi
luottaa täysin itseensä, vaan tarvit­see
yliluonnollbta turvaa). Hebert
ahdistaa Robespierreä jakobiiniklu-bissa.
Vastakohta kiristyy.
Maaliskuussa 1794 iskee Robes-pierre
Kommunin miesten kimp­puun
suuremman porvariston avus­tamana.
Lähettää Chaumetten, He-bertin
y.m. mestauslavalle. Iskee
sitten dantonilatsia, kesällä. Mutta
ei jaksa pitää yllä valtaansa. Ther-midorin
8 p; (heinäk. 26 p. 1794)
kukistuu hän. Suurporvarit voitti­vat
ja asettavat direktorio-hallituk-sen.
Hebertistien nicstaamisesta
suuttunut työväki ei auta; ei luule
tasavallan olevan vaarassa.
Myöhemmin sai työväki kyllä mo­nasti
nousta taantumusta vastaan,
mutta porvariston käsissä oleva ar
meija masensi ne nousut Huomat­tavin
oli Gracchus Babeuftn johta
man Tasa-arvoisten Liiton kapina
yritys, jonka Napoleon kukisti.
J a nyt on aika kypsynyt sotilas­diktatuurille.
Porvaristo tarvitsee
miekkaa. Kumouksen kenraaleista
valitsee se Napoleon Bonaparten,
jakobiinin, konsuliksi. Hänestii tu­lee
sitten keisari, jonka vallotusret-ket
päättyvät vasta Moskovassa. Ja
1815 kukistavat hänet Europan liit­toutuneet
vallat
Parisun tuodaan vanhan suvun
kuningas. Aateli panee toimeen val­koisen
terrorin, teurastuttaa kon-ventin
miehiä ja kumouksen sotu­reita,
joita saa käsiinsä. Mutta eipä
voi tämä "restaurationi" kääntää
takasin historian , pyörää. Porvaril­lista
yhteiskuntaa se ei voi enää
muuksi muuttaa , vaikka leikkii
"vanhaa aikaa" sen pinnalla.^ V : n
1830 vallankumous raivaa" sen pois
j a tilalle tulee porvarikuningas.
1848 ja 1871 täydentävät porvaril­lisen
vallankumouksen Ranskassa.
Mutta tällöin esiintyy jo uutena
kumousvoimana proletariaatti, por­varillisen
yhteiskunnan kasvatti ja
haudankaivaja. Ja paljon hyvän o-hella,
mitä se porvaristolta on op­pinut
on myös vallankumouksen
taito, Ranskan 1793 :n kuölu. Se op­pi
kannattaa ottaa
antaa eduskunnalle niin hyvissä Ihaaja pääsi karkuun «ikä hina
ajoin, etti eduskunta vielä tämän f • •• - - ^
syysistuntokauden aikana ehtisi seo
käsitellä.
V U O D E N T U L O T O I V E E T
Selonteossa, jonka maatalouehal-
Ktus viime ku".n puolivälissä laati
maanviljelyssenrain kertomusten
perusteella, ilmoitettiin että, vuo-dentulotoiveet
kaikkialla maassa sil­loin
olivat hyvät Maataloushalli-tuksen
antaman tiedon mukaan ei
tässä suhteessa ole sen jälkeen ta­pahtunut
mitään huomattavampaa
muutosta. Itä-Suoraessa, sekä Kan­naksella
että pohjoisemmilla seu­duilla
Karjalassa, ovat kuitenkin
\nime puivien hallat paikkapaikoin
vahingoittaneet kaurasatoa. Va­hinkojen
suuruudesta ei maataIous<
hallitukselle ole saapunut tarkem-pia
tietoja.
Rukiin puintituloksista ei maa-taloushallitus
ole vielä saanut lo­pullisia
tietoja, miitta todennäköi-sesti
ovat kaikki elbköun keskipaik-keilla
ruissatoon nähden esitetyt
toiveet toteutuneet, joten ruissato
on tänä vuonna koko maassa muo­dostunut
keskinkertaista paremmak­s
i
M A L M I S U O N I L Ö Y D E T T Y P E T -
S A M 0 5 S A
Kuluvan kesän aikana on geolo­gisen
komissioonin lähettämä retki,
kunta jatkanut nikkelipitoisten mal­min
etsimistä Petsamossa; Vuori-insinööri
Drystedt jq>ka on ollut töi­tä
johtamassa ja joka äskettäin on
palannut Helsinkiin, on H . S:lle
kertonut että retkikunta tutkimuk-
.siaan toimittaessaan on kuluvana
kesänä tehnyt uuden huomattavan
malmilöydun.. Tutkimuksissa saa­tiin
näet todetukBJ ainakin 150
metrin pituinen malmisuoni, jonka
paksuus on noin 3 metriä. Tuällii
toimitetut tutkimukset ovat nyt­temmin
osoittaneet, että malmi s i ­sältää
noin 4,4 pros. nikkeliä. Tä­tä
uutta löytöä on pidettävä erit­täin
ihuomattavana. Lisäksi on
tutkimukHissa saatu selville uusia
nikkelipitoisia malmisuonia.
Nikkelin laatu on erittäin hyvää,
mutta kannattava kalvoatcolHsuus
edellyttää vielä suurempia löytöjä.
—, __o.———-
KOSKE-VETUREITA
VENÄJÄLTÄ
Valtioneuvosto on käsitellyt rau­tatiehallituksen
ehdotuksen ent
suomalaisten veturien ostamisesta
Venäjältä ja oikeuttanut rautatie­hallituksen
ostamaan kaikkiaan 15
veturia. Tarkoitukseen on myön.
netty 3 milj. markkaa.
— o— —•
SP;iIRESEPTIEN VÄÄRIN­KÄYTTÖ
Lääkintähallitus on väärinkäytök­sistä
alkoholipitoisista aineista si­sältävien
lääkemääräysten kirjoitta­misesta
julistanut hammaslääkäri
Carl Thorsten Barckin 6 kk. ajaksi
menettäneeksi oikeuden (hammas­lääkärin
ammatin harjoittamiseen
maassa.
ROVANIEMEN—KEMI J X RVEN
MAANTIE
Valtioneuvosto on myöntänyt
400,000 markan lisämäärärahan
valtion hoidossa olevan Bovanf e-men—
r-Vikajärven—K e m i j ä r v e n
maantien kuntoonsaattamiseksi
TULLIRIKOSTEN EHKÄISEMI­NEN
Kuten tunnettua, antoi valtioneu­vosto
lokakuussa 1923 l a k i t tohtori
Y. V, Puhakalle toimeksi laatia eh­dotus
uusiksi tullirikoksia koskeviksi
lakisäädöksiksi Tri Puhakk^ jätti­kin
viime huhtikuussa valtiovarain­ministeriölle
valmistamansa ehdo­tuksen
laiksi tullirikosten selvlUe-saamiseksi.
Lakiehdotuksesta . on
nyttemmin hankittu erinäisiä lau.
suntoja, joissa esitettyjen muistu­tusten
johdosta ja katsoen asian
suureen tärkeyteen valtioneuvosto
on päättänyt' että lakiehdotus on
vielä viimeistelyä varten lähetettä­vä
lainvalmistelukunnan viidennelle
jaostolle, jonka tulee sivuuttamal­la
kaikki muut sille uskotut tehtä^
vät kiireellisesti valtiovarairiminis-teridlle
toimittaa ehdotuksensa asi­assa,
niin että lakiehdotus voitaisiin
PRESIDENTINVAALIA
VA LAKI
Eduskunnan sihteeri, lakit kand,
Eino J . Ahla, on valmistanut laki-julkaisun
«Tasavallan presidentin
vaalia koskevasta lainsäädännöstä.»
Julkaisu on juuri Ilmestynyt painos­ta.
Se sisältää täydellisenä maini
tun lainsäädännön sekä tämän lain-säädännön
selltykact, joihin m. m.
sisältyy yksityiskohtainen esitys
vaalioikeudesta Ja vaalioikeutetuis­ta,
ohjeet vaaliluettelon laatimises­ta,
oikaisuvaatimusten tekemisestä
sitä vastaan sekä yalltaijayhcilstyB-ten
ja vaaliliittojen pcrustanilsesta
tarpeellisine asiakirjakaavoincn, esi­tys
eräistä erimielisyyttä aiheutta­neista
vaalilain tulkitsemiskysymyk-sistä
sekä esitys Itse presidentin
vaalissa noudatettavasta menette­lystä.
Selitysten yhteydessä on se­lostettu
suuri joukko korkeimman
hallinto-oikeuden keväällä 1924 an-tamia
ennen julkaisemattomia en­nakkopäätöksiä,
jotka koskevat vaa.
lioikeutta ja sen esteperusteita se­kä
oikaisuvaatimusten tekemisessä
noudatettava menettelyä. Sitä
paitsi sisältää se oikeusmlnisteriöh
ohjeet vaalilautakunnille sekä va-litsijayhdUtyksiä
ja vaaliliittoja pe­rustettaessa
tarvittavia kaavoja.
Teos, joka maksaa 17 mk. lähe­tetään
joidenkin päiväin päästä kir­jakauppoihin,
.^Itä ennen kirja­kauppojen
kautta tehdyt ennakko-tilaukset
toimitetaan heti. Kirja
on iljnestynyt Otavan kustannuk­sella.
vielä oltu saata kiinni, vaikka ta»
kaa-ajo järjestettun poliisien ja
suojeluskuntalaisten avulla. Var­tiainen
o l i pidätetty Imatralla tptiin
kuljetuksesta. Myöhemmin aäatiiri
eelviUe. että Vartiainen on aikai­semmin
karannut Kuhmoisten van­ginkuljettajalta,
jonka haltuun hän­tä
nyt oltiin aikeis.<(a kuljettaa,
—————o-———
SUURI PIRTUTAKAVARIKKO"
HELSINGIN SAARISTOSSA
Eräänä päivänä .takavarikoivat
kieltolakikomcnnuskunnan etsivät
PikkurVillingin saaresU 2,190 l i t ­raa
spriitä sekä moottorivenhecn.
Takavarikon yhteydessä pidätettiin
kaksi miestä. Etsivä poliisi on r y h ­tynyt
toimittamaan tutkimuksia
asian johdosta.
. • o :
PERUNARUTTOA ETELÄ-SUO­MESSA
Maaseudun Tulevaisuudelle ilmoi­tetaan,
että perunaruttoa on i l ­maantunut
varsin runsaasti Hä.
meessä, etenkin Tampereen sieu-duilla.
Myöskin Etelä-Pohjanmaal­ta
tiedoitctaan perunarutosta, vaik­ka
tauti siellä on vasta vähän alus-;
sa.
'0
•••• -^;i.'-,;'Äsfl
KUOLEMAN AIHEUTTANEJESTA
PAHOINPITELYSTÄ TUO-MITTU
Kuten mulstcttance tuomitsi Vaa-san
hovioikeus viime huhtikuun l
päivänä antamallaan päätöksellä
Reisjärven pitäjän Kangaskylästä
olevan talolllscnpojan Kallo Eino - -.h
Viljamäen kuudeksi vuodeksi k u r i -
tushuonccseen siltä että Vlljamäkl
oli yöllä vasjten lojcakuun 20 päivää , .^jj
1923 yleisellä tiellä sonotussa Kan- V|J
gaskylässä tahallaan, mutta ilman ^/s
surmaamisen aikomusta veitsellä
lyönyt tai. poikaa Kalle Kellokan-gasta
selkäytimen katkaisseen haa-van,
jonka aiheuttamaan tautiin
Kalloknngfls seuranneen joulukuun
11 päiviina oli kuollut.
korkein oikeus, jonne Viljamäk!
oli hovioikeuden piiiitöksestä valit­tanut
on antamassaan päätSksessä
alentanut Vlljamttclle : tuomitun
rangaistuksen viideksi vuodeksi k u .
jritushuonetta.
Sv
H A L I F A X I S S A KIINNI O T E T UN
K I R J A N P I T Ä J Ä N E I T O K A I S E N
J U T T U .
Helsingin raastuvanoikeuden 7 Ö-snstoBsa
vaati liikemiehen Oskar
Huttusen asiamichchtt vnratuomnH
Toivo Vainio oikeudelta ktrjanpitä-j
ä , neiti Maria Karrin vangltscmls- /
ta. Kuten muistetaan, onnistui ntt'
Karrin, jota ältinsU, rva Prederikfiy'
Karri seurasi, poistua maasta, .rntft-ta
pidätettiin joku aika sitten J l a -
lifoxlssa. Ennen maasta jpoi&itmi»-
taan oli hän vUärentänyt joKtaja
Huttusen nimen pariin «hekWin^
iollla hän nosti Kansallis-Osake-
Pankista suurehkon rahamäSriln. .^v,
Kun yleiiien syyttäjä oli yhtynyt VÄ-:^^
kantajan vaatimukseen, antoi; ofkc».:;;^;^^
UB- anotun ,vangitsomlsntääräykMni^rfö
Neiti Kari-la seurasi Krlstianlaan. ..^ >.vi3f
asti muuden mlestuttayo, joka sicl-tä
..palasi' takaisin Suomeen,: •••^; :•,,
Neiti Knrrlo, Jonka kavaltama -,A4'
rahamäärä nousee 366,167 mkaan, .
syytetään väärennyksestä, V
R A A K A ' N Ä Y T E L M Ä : " : • :
S U U R V A R A S M U S T A N J U T TU
Kuten mulstettanee, tuomittiin
keväällä suurrosvo Ahti Eemil
Aleksanteri Musta Alatorniolta mo­nista
eri varkauksista Kemissä ja
kernin maaseurakunnassa yhteensä
8 vuodeksi kurituHhuoneeseen ja
olemaan 10 v, kansalaisluottamus,
ta vailla yli rangaistUHajah, Nyt
on hovioikeus palauttanut asian
Kemin raastuvanoikeudelle ja Ke­min
y.m, pitäjien kihlakunnanoi­keudelle,
koska raastuvanoikeus oli
laiminlyönyt hankkia selvyyden sii­tä,
oliko huhtik, 10 p:nä 1924 te^-
ty varkaus tapahtunut sjsäänmur-tautumalla
ja koska Kemin y. m.
pitäjien kihlakunnanoikeuden tutki­mus
oli sikäli puutteellinen, ettei
oltu hankittu näytettä siltä, että
liuhtik. 14 p:nä 1924 Simon pitä­jässä
tehty rikos olisi törkeää l i i ­tua
eikä kihlakunnanoikeus ollut
antanut lausuntoa Mustaa vas+aa.i
väärän nimen ilmoittamisesta viran­omaisille
tehdystä syytteestä.
o-——
V A N K I M U R H A N N U T V A R T I ­J
A N S A
Imatralla murhasi pidätetty van­k
i , Eemeli Vartiainen Jämsästä van­ginvartija
Jussi Kaipian, joka kul­jetti
häntä Imatralta Viipuriin.
Vartiainen löi ensin kuljettajaansa
käsiraudoilla päähän, jonka jälkeen
hän anasti hänen irevolverin?a, jolla
sitten ampui useitta laukauksia K a i -
piaan, niin että hän heti k u o l i Mur-
;• Kuten^ monasti ,on .lehdissä- ker-;.:.,;;V::iiisSfp
rottu, on Helsingin ympUristössS e- '"
läniä viime aikoina muoclöstuhut kni-^^ ^^^^
kin puolin rna'ok8l. Juopuneiden rä- .|
hinä, tappelut jo murhat ovat Joka-pälväislä
ilmiöitä.
Eräänä päivänä oli Tikkurilassa ; j^f
taas katunäytelmä, joka hakee ver- >-'t
talstaan..'.-, Eräs'" Suonion' .'huvilassa'
asuva mies oli piarin toverinsa .*?J
kanssa tuonut louantai-iltana kau- '~'\^%
pungista naisen luokseen asuntoon- 'l
m. Yön .rähjättyään • ^ l t t i v ä t ^ h e ; : ' S ' i ^
naisensa Hunnuntai-aamupäivällä -..-..^^rm
maantielle. Naisen yläruumis oli a i - -f
van : paljas, ' alaruumiin verhotkin
menivät riekaleiksi, kun miehet hän- v^.^
tä. kantaa rctuuttelivat. j a 'heittivätv^';:p;j|^
aina yhteen ja toiseen paikkaan. S i ­täpaitsi
hän loukkaantui monesta > ^-f^f.
kohdin, o l i välillä '• py8rt3rneenäWn..-;:;J-f|?i|^
Ihmisiä kerääntyi katsomaan tätä . 'v
raakaa näytelmää satakunta hen- ^ sf>
keä. Ties kuinka kauan nämä i h - .'^y,
misyytensä' kadottaneet miehet •; oli-,-':;::v^;|:|j|^
sivat juopunutta naistansa rääkän- ''•'^'^
neet elleivät sivulliset olisi puut-tuneet
asiaan. Naisen verinen m u -
mis pestiin ja puettiin hän väkisin
päällystakkiinsa j a poliisi otti.^ko^v
ko seurueen haltuunsa.
K O M I T E A T U T K I M A A N M A A T A - yyf§
L O U D E N K I I N T E I M I S T Ö N - f |
L U O T T O - O L O J A , IM
Valtioneuvosto asetti komiteaii
tutkimaan maatalouden kiinteimlB^ ,^ , >,..
töjen luotto-oloja sekä tekemään * .,
ehdotuksia kiinteistöluoton järjestä-.
miseksl ja rajoittsmisesta, Komi-^;
tean puheenjohtajaksi päätettiin
kutsua ent senaattorri E. Y . Peh-konen
.sekäjäseniksi: valtioneuvos^.
Aug. '.Raniisayn, • tohtorit :J.:.Jännekr^;^
sen ja T . & L Kivimäen, toimitus- 'p
johtaja-.J. Vähä-Erkkilän • ja;^pienyiJ^
jclijäin ' liiton puheenjohtajan ••o'E»;c;f||^
Viljasen. .. ......^ ,.• .. :^:M''r'^-^W.i:iS^
• • - •;;•••'.^',-:v^^:/r-M-?sii|'
^•.••-:--v::\-:;::^:s