Vapaus, January 14, 1954

              Sivu 2 , Torstaina, t&rnrnik i l p - Tr-Uff/jjiV. Jon I07j4
i
f
V A P A U S rt:\(:i^on'i^; .:B\i^n'^':.Oiii(x•,4-4264
Edjt-orial:• .O??ixrft; .'.4-4265:' ^ Manager
b.6tiirf^f,t •• Ik/x .63,: ftudoury, Ontario;
Organ FL^-nish CanadJanÄ. Es- _ Adveri.Ä:rTg^7at<:s upon applicatioti;'
tabJlBhed Nov. 6, 1917. Authcriztd _ j^a^^siauon frte or cha.-^e.
as eecorid ciass ma,! by the Post • ---rr,777Z::Z'.'77:i ~'
Of/Ice Depahrne.':!:, O.-.av/a. Pub- TrLALiSHIN.tAr:
lished m^ice -Kfec.y —T-jc-sdayB Canadaeea: 1 vi. 7.00 6 fck. 3,75;
Thursda.vs and Kafjrday/! by Vapau.s | ' * 3 kk, 22b
PubiishiJ-^ C'j,'r;pany'Lvd, ac 100-102 t Vhdyavallolaaa: 1 vc. 8.00 6 ki. 4.30
Elm St V/., SudbOry.-Ont., Canada, j Suoinfes.5a 1 vk. 81/) 6 kk. 4.75'
YK:n Yleisistunnon kokous '
VK n jj-^ciij- t o n !-'t' - k : i i U f i f - ' a \]'-i-,i<in<-^',y-<u> -iila. etsii A:iJl>uiaafiL<j
Vlfi-i-liiiino;) kokou- ka^ircdfrn.iari > rJit)Ji;-(4.-i kfhitly.iyUä Ko-
'Ja.nari tomifnuMf / n jKru-iaija on Intian nalJitiil--f n -\',d\\,nfv,
. hti(jl.fc-j.i;nci.>iju.-.,Kor^.-an tilant(.-(;.^ia .-.i-n- j/(rrii.-,L(.'el!a uAjsnd .^.h,d(it
että ^'K:n VlM-i-tuT<to koi-.oontu.-i t'-)-:r!n,uin r<iti-..ii-uja .liiasta.
Kuttn nii;i-,if!aan Vhdy-'..fll.it on jvri-.a^ti '.a-tii-tanul -it.i ett,!
Korean raulianneiivottflui-.:.->nt)i.-j-^l.L /.e-kiMeltai-iin VK u Ylci^-
i-tunnon kokoijk-c.>-a. 'I oiia-ia-.-a Vrifiy,-\aU,-fin tf.i.me-ta lykättiin
1ämän ky.^ymyk>''n käsittely viirne -,yf.;syn,i twjjarjf-'-fyk',f;n loppuun
ja .Mtten jätettiin k()ko n^-in hyllylle toinuuttiunjan. Tarnan kaiken
voi Vhfly-,val>al lehda kontroilniiiian-a a<iiif-t>4-.onei'-ton a\ull,(.
'.M,utta yi\:n j.i-f-nvallat kieI).jU> ivat \'lMM>lunnon jiaättarni-c-.tä.
mila "^'hfl\.-vaitain edii-Jajat \.aali'.al. Ta--,.! a-t.iv-a t.'ut\i \'hflys-valtain
laif^ua ja iUO,-,tua riihen, e t t ä Vlei-i-turinon kokoii> ke.-kcy-
'letään .siinä-miele.ssii. jotta.se voidaiin milloin .tahan.sakut.su-a: uudel---.
'leen koolle, jos joku ja-,en\aiIoirta .«^^ita vaatii, ja tafä vaatiinu->ta k.-m-niillaa
YK n 60 -.ta jd--envallasta 31
.A.siain nykyinen k(hily.-vaihe o,>oitlaa, että l.iina kokouksen ke.->-
keytl<'irni'^päatö.>5 <lo[jeltaiTii-jjiiatök.-,en asemesta) (jli vik-a-> ja tarpeel­linen
teko. \'armaa luonnollise-ti on. että ^'hfly.svallal tulee teke­mään
kaiken voitavanpa •'.liinesty-.konei-ton-^a" avulla e.stäak.seen
,Yleisi.s-t:Uiinon iuidelleen:ko(;Ilekut.sumi.sen. mutta täll:i.•kertaa-näyttää-siltä,
että se eioic niinkään helpjjoa—^ei: varsinkaan, .silloin, jos yh-dy-
r>'alt<tl<ti^et nt u\ott(.lij.it (ddletn 1-ic l t a \ t \ \ , a h.irka[)aisc-.ti rau­hanneuvottelujen
j.-ilkami.-e,-,ta .samalla kun he uhkailevat ryht>a yk.-^i-jJliolisiin-
toimenpitei.siin vielä pi<latettyina olevien .sotjrvankien^ .suh­teen
5en tekoijyn peru-leella. ettei ' rauhankonferen-isi.a ^aada koolle".
{'an;iflan luli=-i p.i.at(availi tukea Inti.in ehdotu-ta, etta VK:n
Yleij,istiinto kut.sutaan viivytteli mätiä koolle, jotta S'K:n j.^^,''.nvallat
voivat -lausua jiainavan sa.nan,=a:- yhdysval lakaisten "neuvot teli jäin':.
jarrutu.->politiika.-,ta ja uhkauksista.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Molemminpuolisesti edullisesti SITÄ
: ^eutherin ampumisjutim selvittely
i lehtemme uiili.sosa.stfilla kerroitu, Detroitin- poliisi-:
• laitos on vihdoin viimeinkin sa;iniit "'ratk.ai.stuk.si•' vuonna.1948 \Valler.:
'Reiitheria vastaan tehdyn murhayrit \ ksen.
Vaikka ^y\lli^ia ei ule \iel;i tuomittu, niin asiaa pidetään kuiten-
• -i kin^niin -.sei vana:-et Iit au to työläisten iinio - (Iniled •Automobile \york--
.«ersN Union::'-^C;MO) on- .j^i .antanut: lii|Kiatnansa.:.->5.000 |)alkkion nde-
; helle; joka:leki asia.sta .;lm<nluksen-dei,roitil;ii.silfe polii.siviran()m.'iisille; ^
'Kuya.avaa miuiten <>n. etl.i ks.-ei^en palkkion -a.ija. \vindsoiikäinen^
J)onald .Rithie on itse ni\<uitän>t olk-cns.i o.s.illiscna murhasuunni-
' lelm.m toleult.imi-css.! j i d l a i^flii i.in clt iioitilai-K n poliisien tur-
• va.säiIo-)sä", hän' karkasi j,i tuli ilmei.sesti • Canadan puolelle, niiata
• hänlä el:ivat .kilvalla .(nam (tn -selitetty) vir;uioni:i.i.set;:jotka- halua--
it taad.i h . i i i f t todisUij. i k^-i ji N hd\-v.altain .iiama.iilman Jiuehet.^
tka haluavat v.iimentaa hänet. - , , -
Kuten mui-oletaan Reuteiia :immultiiji v- l<'-t.s'lauman kijä haii--
ikolla ja hän menetti miltei kokoni,m oike.in k a t e i K a toimintakyvyn.
' X \ t on -aatu viralli-(,-»|i ^olville, e t t . i a:npumisen suoritti meille suo-jnalai^-
ille t t i t l t i . i • Pihkakin ainu-ij.t.i" muistult.ivat union li.ijoitlaj.i-
• rikolli.set. ".\sian johdo,sl.i on j u pidätetty k.ik>i "urhoa" (joi.sta toi-
Dcn: canadalainen C Jacobs). .: N'ksi :''sank;ireista-- on jo nuiisia ri-:
' koksi-la vankilas.sa ja polii^ivii.ino;n.iisi4 etsiv.it kahta muuta, mu-
,kaaulukirn \ll.imainiltu •.••todistaja" Richie, Toinen Mel. i \apa;illa
,', jalalla olevista on 'viranomat^U-n selostuksen muka.in t.imän murha-
' joukon johtaj.a. .'<änto'i>.im) Peijone.
Vangittiin.i on IViioneii \av> C. i i l Ri-iid.i ja nelj.L- mies, JY-ter
J-Ombardo, p;ilvelec vilflen viioteii; .vankiI:itU(.)inioi;i aiitvivarkaiidesia; :
'Murhajoukkueen jolilaj.iksi .samnulla ['erronella on pitkä .sarja
pidätyksiä ja vankilatuomioita \iik'ijuomien laittomasi.! myynnkstä
ja inui-sta rikoksista. Hänen uiiiova.slainen toiniini.m-a ulottuu aina
• •vuoteen.--1.937 asti.ja-Kefauver rik-o.ski-rtnitealle.-v, -1032--anneltiijen t-ie-
..tojenmukaan rerrone;Yavy- i-Renda), jota :my()s syv-tetaiin Reulhc-rin
'murhayrilyk.sosta. hankki, tiiloik,s(.Tn 100.000 viiodess.i unigiden
murskaamisesta. Renda .sai, vaikkei hänellä ollut sen p.iremmin pää-
..^omia.kuin.tarvitl.-ivia.toiinipaikkoja ja viilineita. iinioiden nuirskaamis--'
• työstään tuottoisia rautaromun hankintauraknit.i.
i Tällainen on Reiitheiin nuirhayritv k>en '"ratk.ii.su'" tähän men-
1 ncssä. Naht.ivaksi la.i mifMi oiki-u-l.iilo-. lupulla ka-itlelec naita
! alamaailman "suiiriniehia".
« Mutta Reiitheun ampumi-taiMus ei ole <iina ollut \allan nain
f scKä, paitsi niille, jotka m.it yhtei-^kunnallkse-ti vaheutuneila j.t
I aavi.stivat. vaikka eivät voiiu-ctka.m -itä todi-t.i.i. eitä t.unankin mur-
'.- • i. hayri tyk.sen: ta kana oi i.kakk la n n ii »i ta viha-a vn t • ja- pel kää vii t, ra ham ies- .
; piirit. , ' '•
i ' Reutheria ammuttiin "kylmän sodan" tuok.sinassa huhtikuun 20
- • . . " j . päivänä 1948--^- ja. Vhdy.svakain viranomaiset käyttivät -luomiollise.sti
1 tilaisuulla hy\äkst.'on h.iijoittaak-cen .senkin avitlla piinakauhun liel-
. [ sontaa. Reutherin ampuji.i "et-ittiin" komnumi>tien keskuudesta ja
] .suuret päivalehdet julkaisiv.it kis.-anp.i.m korkuisia ot.-ikoila .siitä.
J että viianomai.sel •epaikvat kuinmiini-teja" Reutherin inurhayri-
) tyk.sestä.
'Reutherin ikuiseksi häpeak-i — j.i s c un hänelle häpeä.."sillä hän
.- ( tiesi j.iaremmin-;— ;han. ilse antoi- pontta liiman- kommunistivastaisen:
_ ! hy.sterian'lictsomiseile sanomalla, että murha\riiy.- tehtiin joko "tyiin-,
"^amajain. kommuni.stien tai t\hjanloi,mittajain" toimestäT Kuten odot-
* taa s<ipiikin. polii.-iviranomai,-i.-l. p.iivälehdet ja radiopropauandistit
• I jättivät tykkänään huomioonottamatta Ueuiheritr olettamuksen.." että
t murhayrit>k>en voi tehdä-"tynnantäjat tai tyhjinioimitlajat" ja pu-
^ huivat yk>inu.maan -iitä. eti.i Reuiherikin oleit.ia "kommunistienl!-
I syyllksiyneen tähän rikiik-etn. \'aikka \'hdy-svaltain kommunistinen
' * puolue tuomitsi julkk^csti tämän n.Virhayriiyksen .selittiien. ettei se
hyväksy minkäänlaisia terri>ritek-oj.i ja lupa-i omalla puolestaan palk- .
t kion murh;iyrityk-en, tekijäin kiinni.s.iami;e;ta.. niin kaikesta huoli­matta
jatkeium proi)a<;andaa -liti tUa knnununi-ttt >ntii\at nuir-
, hata Reutherin"'ja kuteh.odouaa .-opii. viran<jmaiset kuulustelivat
* työnahtajillc epämiellyttäviä lai.-telujnielisiä iinionisteja. huolimatta
* siitä olivatko he, kiymmiipi^ej-a tai eivätkii «Oleet!
* Näin silloin!' Ja m\ontaä täytyy, etlä k\lman M)dan propagan-
^ dakenraalit saivat >iiiK \)aljon tuulta myllyihinsä. ' .
'[>Iutta totuu5 on hirveän itsepäinen ja tulee lopulta esiin, kuten
' nyt''lj)n tapahtumajisi Reutherin murhayrityksen suhteen: kuten on
''s,tapdhtunut Sacco ja Vauzetti asiassa, ja kuten tulee ytmustam'.uto-
Miiagti tapahtuina.nn m>'ö5 Ro.-enberijien asia.s.5a. - «-7
.MVAII..MAS flf.NI.V VAI/110
Kvvjrnvs: HiiUj >:i ' - ' . I A r.^.-^.fi '',.7
ii,-^--. ::r.;:r, ;;.-£-.',.r. .• fr.u:.ti. ...-.'..'j?
- 'I: V . i ;a
Va'taus; lA'Ak.'/.:r,^.'.i ij.t^-n r. . ' : -
;- r.f;'^. V ä'U '•)•• O Ti: V ?1 ."^-.T! a 'i.! i Ti:. .V ö'...'" 7i.'Ii -
v , i i ' , . v iioo.T.avsa i i : ' i iCd^ i f i a ; j i r:
r.Od-,',:-^..n 44 r.f-nuian.. ,H. 940 a -i-
'.a > '>:\ lavd(.-i;i-"='... P.tav.fi
^i'>'"a.:t\,:i\ •/rfiJf-n al.i)nf-n . Vaiiioii.
•).t'u-^ ao:'j pcri.'.'''.''.i'J vlio,^•'-.r^ 1&20:
.Mu-'o:!.i.:i ja Ps-LV n Vrt! ; i i . i te.r.yy.':
.v.p .'n if. f " . T Vji" kfitirfiia on dip-
10.^naafiöia. efiu<;^.ii. l-^a y.kiaan 4?;.
;/i;ia'i',a ja v<-'i: olia nw omi ;j').st;lai-:
"•s, rah-o, i'JO.-r;.o.s'.'ji.'i. .sar,'rnalf-.Tti."
rnd.rjrt'-'.^1a :» rau-uUfu-Min,: Kaik-
'.j i-jama fd-.a o;i P.'nosui T.ftto^a-;
mKL-^jasia 1
f la -Ssn Ma.'-no on Eu.^oopan J,
pif-rii,-; u-ena!nf:n valtio San Ma­rinon
•ui.savalta • .sijau.^ec; rnyo.skm
11, tl an alueen y:np<tio-man<i. Apen-n:..
nif-n '/iiori.ston pohjo .srinleella
Aanan meren laheusyyd&s.sa San
n.suka.<j:uku on 12,400 ja pmla-ala
01 neliökilometria. Lakiasäätävän
eduskuntalaitok-sena ioimu.4 vuodek-
.VI- kan.sanaanestyk.sejla valittu .60-ja-
•.s-enuien suun neuvo.sco, ' jcs.sa • kom-rnurli>'.
f;illa on enemmistö.
- Kolma;? ' p i e n i • valtio on- Andorra,
nii'oskin tasavalta; joka;.sijaiisee Py--
reneldr-n: vuör..ston :ilao.5a.s.sa,. Fopanr.
jarl ja Rarrikan val.lia. - Tämä-valtio
on pinta-alaltaan paljon .suurempi-kuin
• San . Marino vsHla - se :ka,sittaa
.'534 • nehokilomctna,: mutta- -;t,suk.kaita'
• o n • a 1 n o <i-;s ta a n n o 1 n - k u u.s 11 u i 1 a tt a-. A n ­dorran
;:lEena:.scy-y.s .«aaltaa olla, jo.";.sa-:
k n • rnaa.'-in- kyseenalainen \siilä: oras
e.-:panjalamea'ja Ranskan president­ti
.raikaiscvat sen ruta-fi.siat -yms. .•
- San Marinon ta-;av.Tlia on muodos­tunut
jo V. 885, ollen aluk.si Paavin
jii • V-, .1862 Jahtien--ItaLan suojeluk-ien
ala nen.
(cLn-Atlan kauppaminj^-teri C. IJ.
Howt ".-anoi -vji^ko s.lt*n Oltanasvt,
»;tta Canada on ^ahaU tekemään
: -Ifauppaa - Stu vostoJiit<>n kan.sr.a; >Iyo.
t.ed^taan, etta Juku'.^at Capital .st.sf.i
> maat, joistu -Jehtemme luki-^f/ille on
.-uo.-.ii i-rirha;t»n tunneli". ovi*t jo
- Is hncfrtliaua.i-.kan toisia -kauppiisojij-mi.'<
s'a V»u ost'j|i,ton karis<.a. Juur!
naicen jo \oims.S'-a o:e-.i<;n kaapj-u-
^:r>pimustcn --perii-.steslla -. voidaankin :
kaiJtkein parhaiten ..t-jdftta se,, kuinka
tärkeätä olihi kan>.ainvälistf;n suhtei­den
parantami.sen kannalta yleensä
seka Canadan kansallisten etujen
vuoksi;erikoisesti; tallai.sf;n kaupan-aynnin
järjestäminen' Canadan ja •:-
.Ncuvo.stoliiton valillu. .fulkaiscmme '
roheciirsena V;:Spandarjanin artikkc- :
Iin, mlka vafoittaa asian tata puolta: ;
.Neuvostoliiton rauhantahtoinen po-:
Ijtiikka ilmenee scnpyrkimyk.scsskta- -
varanvaihdin;: jatkuvaan kehittämi- ::
.seen muiden maiden kanssa
, Tiedetaan .Neuvostoliitonaina kan­nattaneen
kauppasuhteiden kehitta-mij:
ta -muihin maihin nähden yhteis­kuntajärjestelmästä
riippumatta.:
..\euvosto!iiton kauppavaihto .on ny-kauppa£:
p;rnur:3cr. sclmiseen. Tassa - la.rnpaan.-.arkc.-a psri.<j;.a.nt-;ta,
J:^NeUVpSÖil^
Ari'er.';;:7.a;:c- hu .a:..::.-.-, nz-dnisii , Ijmpsariii.haa, s j,.'.aa -.m. Arn-.e-, an la.4i:.in lu?nno: ai
i**,,nw.'a s ic-^-a -e. ' v^^- feiten kauppa-uhte den laajennmi- ^„ i-atdva juomaveucu
' i.-:v.< I'. f : . - U T : , telia .Veuvohlol.ittoo.i »afn«.n gij.^.j:. .ey: u.lla. jDis=a cn
ku-jluu .-c-iur.oa ja t a f . - i K t . i a oljy-, i muihin demokraattiseen Ie:.iin 1.3-, j.-.-^n^vera Hän sano:.«
k.-.:.-::.:- - > =.i-.;;o-. o.rpa;:'-^:: cuuut".?, 'uviin maihin, j - l k a c*\at k;rta k i i i i - "">"..::.:.iva j:-. on £sn jaikei
.'•aj:a::e;:u:us-.ua, tr.t-i-.'-r':u j . . .^-.aan- ' kiaan vapaita lal-M-spul s l a . on suur ,^ :<..:n-...p^ asnoAi
.:,=-:.,s.O;;i-:.--'-i, .^;r:.xi.;:. ir»uk-' nier:»itjkscn^u t.^oM sjvdcn .^^lajHta-' j^,,,^^,^. , ^ •,-j.cJ:.an näyt i.i
.=essj'-:d'j::.'c-:aan eita N\uv;.:y,>lTit'o ; miseksi^ Kuroopan ja Amerikan ,:;,nti..u:
<.::.'-...''.r3inl...r.:>!'e i;-tf:'i-a'.r.c-:ia Hien teoliisuutlen .a maat.iJouJt;n m c - ^ j.c -a.itt. sanci .=,en j
V. mf'j\ . ? yn . i.ccit.. iu^.,-r.- n lia aloilla. laa : . i . I l : M..-ia ticdan ',.ela
.n.T •. . . . . ' . I L . : : . . - , | Ntu\oslo*i t-n polit ikka kaniain\a- \al'-5:m:nan ke.ncn juomaved
Ilsen kaupan alalla -saa o-al;seeir:iaa^-l tfeiih, •.:Kun; laäkärr vt^tdivst^^
jojen : kanr^alaispiiricn-: kannä-lukSen,:! Jji;jnien^^
Se on ilman muuta selvaa sillä ta-.', taukseen:
- Koska--vesi '^^^
pära-s;ju.Oda;,jökö :\vh:skia.'tai x
la,.
'.a, j::"^.-:'^ a. ^.1:"".:.'-'.uiaa j . r.r^kiia
jA}Avi u d5:n'U 3 r V Itst ivi lif ;pujk iä.: v'^^^ ;
•,c>:ol:.::i]ii.-,te:'i tav.ir...dtn la-'i-tejO^-j »ourfelli^ten nuhteiden kehittäminen
• Y/<i. o nm vö.s- kfmil-riiaie-a laai-ccn i.noi.- .l ja lujittaminen :mo!e:nin!npuol.sten
(tav a5beHt:av kemrkaaleja.- ja-.laäkcai- 1 etujen -ja- tayavertai-^iuuden.; pohjalla |
.leita: hien'mck<i:(r.-:ä;a-:r:oje;ta ja olr-.j iiman svrjintaa .on omiaan edi.stä-1
^••:•• Västökteks):,': .layco
vgentuna-.- larvusse-;;;[e.ci!hsia!iuseon ;;-ja
1 maan talouden kehitystä, kansojen
hy.vinvoininn lisääntymistä, kansain^
välisen yhteistoiminnan ja yhteisym-
Mitä muut sanovat
;.N'iiniJä. lieiriäkuun 1^
iun>; ^.:
-SOrir.-^akiipn : 171 uk.iäii': Uahska toimit -
iaa Xtuyo;^iol;.|tt(ion kein
/a -kankkita. .vinakaiikäitä: erikoisia
c.itrushedelmia ja useita muita tava-
Kyisin kolme kertaa, .niin .suuri kuin. roita, - jdiden markkinointi on- tuotta-ennen
sotaa, .Neuvostoiiitolla on va- • nut :KanskaJVi kasvavia vaikeiiksia;
kaat ja molemminpuolisesti edulli- Sopimuksen voimassaolon toisena, ja
set kauppasuhteet Kiinan Kan.san-i kolmantena vuonna Ranska tdiihit-tasayallan
ja muiden demokraatiseeni taa Xeuvosloliittoon myös aluksia,
leiriin kuulqvien.maiden,kans?;a,: ja se LEösto- ja .siirtolaitteita. sekä'^h
pyrkii jatkuvasti laajentamaan tasa- kattiloita. Lansi-Euroopan maiden,
vertaisuuteen perustuvia l i i k e y h t e y k T h i i v a t e l a k o i d e n j ä koneräkenniisteh-j
siaan kapitah^tisiin maihin. ' laiden tilaustt n rl^ne.nt-.es^a .Neuvos­toliito,-!
tilaukset edistävät ' häiden i
;I^an'ska•n• -'tcöl!!^^^
mistä. -. - --•-":•:••• ••:••:': i-
- ::::;:1:: .:':'-:•:•',;••'• ••~::r:r;-j:--vy;--:;^-: = ;-. -i
..-To:säA-ltä;-;RanskcV'^^^
-t.0Etä...nja;-s'Sia-,' a,!Ttfa,^iitriaV..kroni':-,. j-a;:!
pna 19.J3 solmi-, lalouier.^a m-jr.puoli.seen kchilta.mi- I marryksen lujittumista seka kansain-ais-
ranskalaiscn! seen se .-..tiutu. fmn.itcmaan ^cu- välisissä suhteissa vallitsevan janni-yostpjntolie
i:ir*intefe21&iä; :.vleniitavä-peiift:'
u(i:jya,;vUl^^^^
tyksen lienkentämistä.
SIB.
r i K A l N E N ALTTA.IA
.-• -Jumala autiaa ajan kanssr
;:pIrU-auttaa--kohta, ,ärvelr^
:k;ri'.cn. ravstaalla-: roikkuessaa
siunaili -kirkon- :harjalta-., alas i,
•Saam-,hiuiitä:'-kunrhän
V pää-Styäan/iiiin: h'eiti'.tarti
:;kimni naulaan."-: ::;;:•:::
Malenkov toivottaa "sydämensä
pohjasta'' parempia suhteita
-Ne.uyffs.toUitöri ha.I^
hsten.suhteiden• laajentamiseen mui­hin
maihin tahtaava johdonmukainen
.politiikka i-lmenljallsen YK:n-Euroo.-
pan talou.'-.yakuu.'jkunnan ..loimeen-pa-ne;
an «htecr.n Myrdahn Geneve"n
; International Xews.--: Servicen- tam •val;-sten..suhieidc;-4. paraniamKon
kirjeenvaihtajalle -;Kingsbury, Smi- ja psnntseili-sten ystävyyssuhteiden
thilie • antamassaan-,: "kautta maa- !--:kc'hittam:-£en tiellä. Ja miUa »toivon
ilman .tunnetussa .uudenvuoden.' sita.
vm:ängäärnin.alniia-,' y
huntikuu'-sa 19.53 k'o!i."ku*.sumas<-r^ I '-^ miiita tavaroita.
"M.USTA SE KOIRAKIN
I N T A NÄKEE"
No, ne puoli-suuret änkyrät si's ko­koontuvat
laman kuun lopulla Ber-.
; l i : i i i i n l ; •. -'V^----:.-;,.;: 'V:'-.:: ••.>';•:•.•_•.;:-•;•••
- - C.rurehill: kyilal-cin -yntli saada :a-:-'
.kaan :."neljan suuren" tapaamista,
mutta: siita;h,!vnkkecsta:ei- tullut- val­mista,!
Joten täytyi- tyytyä-neljän ul--
:-koinimsterin- suunsoittoon;. Eli.-sc!--
:neuvottelussa-Ila-. ja'Lansi.-Euroopan
m a 1 de n V äi ise n : k a up a n - 1 a a j en t a m; -
."•f.^S!
: Mamim.ssa -neuvottelussa Neuvostc-i-.
iton -eduspaja' lausui, etta Neuvosto­liitto
on vaimi.s.:pohtim.Tan konkreetti-
-scsti kysy.m",;stä -kaupan, -laajentami-
.se.«a miden Lans;-Euro:pan - maider.
k.anss.T, jctka ovat -halukkaita. taV.-ä:;
mDlc.mnu.npucl;..sesti- edullisin - ehdo.m.- ^
.:':,,TaäntimiUksellJrien lähsi-cu^CGppa^.
-lainen • ,ja, varsinkin: :.amcnkkala:iicn'
lehdistö-yritt; kaikin-lavoin: väheksyä
•Genev-en; •neuvouelun---:v--merkitystä,
sauttna epäilyksen alaisiksi neu-zosto-liittolaisen.
edustajan l.ausunto-en vil-jjittomyyden
j a mahd: llisuudet :paits-tu
käytännöllisiin tUlokE-tin. ,
•--.Vastauksena lahan ovat-Ncuvosto-.
liitto- Ja kansandemok-raatlisex: raaat
vemmilUc suomenkielelle kaännstly-' solnuneet monia kai-ppasopi.nii^^i
nai" turina'.! junnua .^e tuloe (ilemaan[ I an-^i-Eurooi an ma den k;in<:sa
. =-'Kiv.pci,in Pekka, Vanaa S.ui.i, 'Nrnp.i kc'v.i Gc."ev"en niu-voUelun
TMonto. • i jälkeen aloitettiin Pariisiss.i Neuvrs-lolulon.
ja Ranskan - väliset kauppa-
Lumen eristämään
kylään apiia
lauijunnossaan Neuvostoliiton pää­ministeri
G. Malenkov korosti erir
köisfsti,' "ettei ole mitään objek­tiivisia
esteitä" Neuvostoliiton ja
•VhdysvaltaJn ystävyyden tiellä ja
lausui samalla sydamcUi.sen toivo-r;
mukien, etta nyt alkaneen vuoden
aikana :"lujitcttaisiin perinteellisiä
ystävyy.ssiteita" Neuvostoliiton . ja
Yhdysvaltain valiliä.
käyt ö s t ä , ' £:Otät-11'kpi^
l-itus •'pitää -'-t^a^^^
p muk3,een^^i'käikqnIaiseri:^
K : luiteii Te arvostatte rauhan ja rse;a:m cn huomattavasta
5a. l \ t i a m i : c n mahdollisuur.a ja kan- | nyksssfa. Kaik.ki ta.ma vahent
.'•aanalj.^cn j.innitystilante2n huojen- tilaall-sia menoja ja autta.si
:a.m..sla-.-v: •-1954 .••:••: •: • -1 -man talaudeili.sta-.iscmaa.
Xeiiv-s-.oli.fon ja Tanskan kes.<en {
hemak.uun -17; yiaiva-na 1953 solmitun--;
sbpi.muks&n.mii.kaisesti.T^^^
xuivibimUta-maäi:!
•'rinteellisiä jvi.eriiitäva
silavaa ja:-ra?vaa. :Sopimuk.';2n -mukai^ \
.£5s-^-:Tä!risk-a rsää;?veu
leStäah Ta-ns%n^maatäl:
lliSuiidCii./tarviisiirn-ia- :.täyärö
.•näit;.;;:;reSu<Bkku;a: Ipuut^^
;vate]äkat^s:artva-!:;:'uUsm ]-A?].'-:'•:/,}:'•.
ien rakentamiseksi ja korjaamiSEksi. | v: Sydämeni pohja ta mma toivo-
Kauppasopimuksen solmiminen sai' .,.,1 Amenkan kansalle onnea ja rau-
Tanska.ssa: lamp-lman vastaanoton.!:
Niinpä tanskalaisten liikemiesten!
Hanf; n k a n a t t a : ' a ' ' Natiotal-Tidenrten"'!
.: JUlicaisemme; oheellfsena: kirjeen--
.vaih.ta:ja::KingEburj-.- Sm;thm-• mielen-kiinco:
Eet;: kysymykset::ja:, -paaminis-teiu-:
Maienkovin-: kuulut^-- vastaukset.
; n i i h i r i : . -
V: Kaikki kan:>at haluavat kc-ta- ',
vaa rauhaa ja i\yt on mahdollista | ElinUStaa kriisiä
-edelleenv::. huojentaa, :• kansainvalLstarY-hdySValtoihilT ' -:-•
jann tj.^ti!anrtetta v. 19.4. Halftuk-
, , , ,, , I \',ash n^ton. — .'\utoien, koti
set, eiikoisesa suur.maiden halluuk-i , , , , ,
, . , ,. laittsiaen ja koneiden kysynna
set, eua: voi olla huomioonoitamgtta ; . ^ , r '
, -- - ••-;..;: ;.;.;:.-',- . ;; • , i c e •-/hdysvalloissa' vaka.va. ror
kansojen aanta ja sivuuttaa kasva- ,
vaa tahtoa kestävän rauhan hyväksi , ^ - ^ ^ ^ ^ ' ^ ^öf^^^ f^l^^ss.
M Vall on puhe Neuvostoliiton hai- • hualima.ta tuleeko sellainen 1
Hiuksesta, se on teh.nyt, tel«e, ja cius vucn-... 1951 tai ei. sanoK
bia-y-!-opi:ton:: tali;u.stiD:een-: o
hanomas:a- .elamaa..:: Mma -toivotan-
.'Vmei'.kan kar:.-.aile; menestystä ysta-
-.-•allisten -•suhteiden .-.kehittämisessä
mainitsi Tanskan ole\an kiinnostu-j ^.3,'.;:^:^:kansojen .kans.sa ja hyvia
-.Modena • Italia., Pelastustyolälset} NeuvOstohilDn
:neUyöttelut;yjptkä" jph-pvat^k^
:i:;;:niaksii5Ci)imuksen-'n
:j;Ge.iievessa rsaavirtettu koskeiug;';johti
ja •: Kreikan vaii.sen j
-onnistuivat: :p:r}ant;iina pääsemään] kaup;;ascpimukseii: seka• neuvosiolat- .
Apenmmien vuoristossa- olevaiurMcIIT!. toi,'iis-:.slaiUil:iisen ta-vaninvai.h-to- -ja:,
icmezaanoen kylaan. joka luniiniyrs-:!-. maksusopmiuksen; soimiseen.; -Naiden
n u t 11 ä -11 u r o c p a n. m a i h i n KU u n t a U r
tuvien normaalisten kauppasuhteiden
yliapilamisesta ja laajentam:s.esta. Se
kir.ioitt^.; " O n thy.-i syy. tervclifa tyy-dytyk.
sc-lä saavutettuja tui-Jksia oir |
taen huomioon niiden merkityksen |
tuotannolle iväeslon työllisyydelle se-i j^e-j^fi^jQ
tuIok.-i3 kunn-a-kkaassa •-. r.aulianpuQ-.;
lust-uksen :-a-sias-sa•:;seir-:kaikkia • loukr-kaajia
vastaan.
K : - To;vosteke Te, .Cfta uuden -vuo-
- d e n. v. - ä i k an 1 u j iit-u vät' - : y s t ä vy y d e n,
s;tee-; - Amenkn ja Venajan kansojen
kyn johdo.sta joutm eristetvksi.
- -kylän.. 13 -prehettajoului olemaan
• vailla• tärkeimpiä ruokatarpeita. Ita­lian
vuorrstos.sa oli vume viikon alku-ptiolella
-ankarin lumimyrsky kum
inita :on: nähty: 15: vuoteen.: : Lumi­myrskyn
takia kuoli. Italiassa 12 heiv-kiloä.
iisaksi .N.euvo.stoliitt;o solmi 1953 kaupv
-jiasopimuksel.-Italian, Suomen. ;ln-tian.
Ruotsin, Iranin, - Norjan. Tans­kan
ja Argentiinan kan.ssaseka mak-
-susopimuksen-Egyptni kanssa.;
Silmäiltäessä solmittuja sopimuk­sia
liavaitscc: niiden Neuvostoliiton
kauppakumppaneille tarjoamat edut;
Mikko Tohmoa
muistellessa
K i r j ; ja lausunut haudalla joutuk. 2G pnä .1953 Jussi' Latva.
Sorruit, loirri, haut aluin larhain . . .
rasia juu)i kcski-ikd/ilui ehdit,
kun^jo padttyuscksludcmmc• pdivdsi työn,
vaikka aikasi .vicV-Hiin 'hehkua parhain. ,
.^• yt :jo hu ursi su n h y yi dv ii halla.
Olit. Mikko, isa kallis lapsillesi,
mies rakastettu olit vaijnolh si'. . .
Oli luonne sulia niin lempoa, 'Ufffha,
niinkuin luonnonjeuto ja lammin.
kc,väinen hellivä päivänpaiste.
Kaikki nitmd kauniit ja ka/Iiii Jiyieer
riisti -hcittä sdalimäton-kuolon käsiy -
joka leikkasi sulia t lon lani^an . . .
Sydän lämmin lakkasi sykkimästä,
silmä kirkas painui ikiuncLn.
.Sfiru- suuri-kaikki haudallasi ylnpliröi •'. •. -.-:
Vahttaeit hiljaa kaipaa lapset
iiän kalliin rakkautta lempeää,
hoivaa, houlta jorka heille annoit,
— kaipäu suu" rakasti ttu puolisosi.
Täyttää kyynel siiman tovereiden,
jotka surren, valiltaen huokaa
tätä menetystä, jonka tuoni Joi,
vieden iovert,-ista yhden parhaan ' •
lännc kalmistohon lepäämään. ,
Toi: ota mmc sulle; uinu unia tyyntä,
ansainnut sa olrf li von.'rauhan.
— IlyJn suoritit sä päivätyösi,
sylissä nyt uinu luonnon lauhan . . . ' . ,
Täällä sulia olkoon ikirauha. • •
Työsi edelkefi alnjatkuii_ meissä:
kunnes hereillt: on saanut kakkialla
riiston uuvuttama sorrettujen suku,
joka kansain ikionnen luopi —
joka^ maailmahan rauhan, onnen tuo.
kauniiden myönteisen vaikutuksen po­liittisten
ristiriitojen .hcikcnt li mises^
sd ja. tuodessa etualalle . yiitciset; c-dut...
Neir.nstohitofv kanssa solmi-vnn
sopimuksen merkitys ulottuu poy-
: ;kir„aan ; l i i r j i i t c l un : ulkopuolelle.
Siila on symbotdinen mcrkitv? edis­tysaskeleena
oikealla tiellä.'.'
;^: Kpinrnehtoid
-ja.-Kreisan --vu-l;.sen 'sopimuksen solirii-m-
sui .Kreikan- saiiomaleiidisto .totesi,
:;eitä ;raään 'kan?Hläfspiirit;,t&^^
• sitä:-;:'yiip.itxömäliä: •ilaila-..'.':.-Kr2ikässa^
j-tcdettiin - erikoisella tj-ydytyksella, et-'
;Cä::;';:-'':^euvostoliltl'c)onv^^
:kre!Kkä Jäisten ;ioiniiUiSie^
;ön:. iu>)äkkav V U3Ä-:fc
räuk&iia • kiicikk-ji-läise^ -tupakkaJäadui
:.ah:: nimittäin:.;, k^^ ;-moniitä
/mai-pcmgntä. ,'Niid^
:ieet.:,-'ärrierikkalaiset-;;:sävUkk^
:-:.:.::lsiärin:in'-; taiciMeiie
ton kanss.-i elokuun 1 pnä 1953 sol-
:rii':t!..U;-:-k?irpi^
.sel!;ine.h;;-.:.'-Isianti::.sai -N
laa j^.t\märkkinat::;mAn n:^ k
Iciena-pems^änVmuodös^
:i;ei|!A:!;O.Ä';:v^^
Argenti:r.assa ,)a useissa- muissa
Etelä- ja Keski-.\merikan maissa on
sanrain:- suiitauduttu • :^ tyydytyksellä
-n eu.Vö.,s t ö l i i t t a i a ; s-3rg^ laisen;
.- -V: Kaikkei.n .ensi-isi,cn ta"rpsellis-ta
toivoa . suhteiden,;- .paranemista
meidän. maittemme - välillä^- Minä'
katson,. :ettei ole m i t a ä u : todellista
estectci Neuvostoliiton,:ja yhdy.sval-.
• on:
tulee: t&kemaän kaiken mahdollisen
.?£n hyväksi,: eltalcansat,voisivat elaa
••rauhassa ;;ja;känsäiiiväiise^^^^
tilanteen huojentami5ek.si seka. nor­maalisten-
suhteiden,: jarjestamiseks-i
..valtojen vaiille,; -•- - - • :
. -K; M ta Te pidattae kaikkein tar­ke
npanä. askeleer.a^nnika pitais: o'c,-
taa- v. ;195'4. maailman - rauhan hy­väksi?
V. Sellainen askel olis; se, etta
tchta siin Valtojen ke= ^en sopimus,
jonka perus eella sopimusvallat o-
• niRj:u siva:t.,kunnia-a-s aksceii ehdot-
• tErman velvoituksen, etteivät -ne: tulo
käyttämään : afcomiT :ja. vetypommeja
.eika, -muita, .-joukkotuhoiv aseita; - . •
'.Tällainen :s.')pimus auttaisi pärt.se^;
-mäau fiopunukseen- atomiaseiden tay-^
delhsesta-kiellosta-ja- tiuka.sta :kan--
."^ainvalisesta .;''kontroll;stu ^ atomia.sci-
'den.-kielloiv:suhteen; ja;:ätoimy
Albert.Gaiiord' Iiart-.taalla jou
-pna American .Economic . Ass(
:nin -jäsenille: Hän ehdotti hi
-sen:toimenpiteitä, ettaromahd
taisiin: pitaa kohtuuden -rajoiss
15 kuollut lentorikoss
Eng^Iannissa
- Ayicsbury,. Engl. — .Ilmav
rugoyjoukksutta .kuljettava :. le
ne .S:/ok,syi'; keskiviikkona lum
krycsa": .-/iakea v.a.^teii. j a leiltokc
e,l .e s.;- -1G - -michE äla .i4: sai - paikal
man;a:ja yksi-kuoli myolnemm
•raahu.s.a 'onnettcmuudessa - saa
vammomin;-.,- Y-KSi.: loukkaanti
;,cn--'-£aira.aIäsM>; ;•;::;':;;;
. - ; Onncaoniuudcn syyksi u.sl
sola.:, että; iiiniimyrsky;"--^^
ri-jne.n oh-aajan s.lmat
Ja nyt, mr. presidentti, Iciköhän puhdisteta vähän tätä rojua?"
PÄIVÄN RÄKINÄ
Taisi olla huono uudenvuoden päätös
• ;:.;-U,ti.de liv uodeu .'pä^a
vat-afö: y-litä ;;!\yvä.ä-ta.
.
Toisinam sattuu s^en. ett.i e;Unie'
olekaan ni.n !u'-a miksi useamme
luu:emnu\ ja n.in paa=ee pahuus vai-'/
lalle JO ennen kuin opimme cikeiiv
kirjoittama.m uuden Vuosiluvun ' -
l-^^VilSÄiiv ci;;;;>^
vuoden p.lä:okws:.<sa. vaan silna, että;
:a;na ihäihnen ia heiik.:nen olemuk-;
semme-0:1'ro.s na.m heikompi mita
t>i\raliiäis?ä^^
,miiqh::aä-o^
Kuten monet mtiutkm "syntisft",
I an£kirjoi-.i.:-.u!. .myoi teki useita hy-
I v.a uuc:envii'>den par.tQki-..a huonojen
: t a jiöje 11^ a' • :i)a.r hi h t anvi;^§k5 i'.-;; - r'-'; • v::
Mutta yks: n.i:.?:a "pyhaiti v.i::-;;
no:n" telidjKa p.-.a:ok.-.i.=:a kaduttaa
jO, t.T.mm.kuun ,alkupäivinä.
.•\s..ir. ku'.ku cn sour,i.v.-.\:
-Muun ohella iupasitiihie misukrelle,
'etta , olem.me kiltti, sunnuntamtjkin'..
sikäli, ettemme vetelehdi \-uoteelle
puoleen paivaan asti, vaan nousemme
virkejinä poikana ylos kotiaskarelta
sUorittamaari; jotta önam.mo sitten
sesta: jaleiie.v.Raha-asiat eivät täs.vä
jple. rnuui^;:^^^
ta "karpar.nahkoja" kun ei ole oi­kein
rutosti.
,,;-vKut3n:,^tuli::jp,Ysanb.tuks;, ryh^j^lmT.
.me, kaikessa .rauhassa muuntelemaan
.'•adio-ohjtimaa. Kuuluttaja 'Imo"iti;;
cttd. - seuraavana.. oliie.manumerona
kuun^an;::jtimalfinsäi^
rikkaiaisen pappismiehen selr.tama-nä.
' ' f : ^ ° R 9 - h i i s .uneliaänai;
viettää kaike.^sa rauh.-issa rauhall-.sen
:'^H'^^--^^^''^:-:'=^"Ön^^^
:jä:;;:ta öiibidk:'V mii^e^
taä. -
•:;.MeiIlä^:(iriioii^^^^
nesunnuntaita" — ja ju.mala varjel- \ •"'•kaan sen paremmin radiosta kuin
;kc>bh ikointäiirie^iä-k^^
;Jäirhhle:'^,sil'3:v2-ii:ij^
itä ;;--':ja,:;;syiinillikä.;'-^^^^^
2. Työväenliike I-.aikissa mais.;
nee va.atunukstsVaan: kohtuuito;
siin.:jQ-on- ninmuodotii-myonsy
•sHnnyx 'jäv'syht|-ny-t.'V'^• '• [-Bv
3. Maa.lm.-issa on kuitenkir
oikeuden .esikuva: ja todelliner
h?n ä'.l2n puolustaja, Eisenhc
^hliljcnlserl-Kaiiltu^
4. Joka ei sskeasti usko tahi
mal-in .Siina:: selitykseen, hän o
mit-tu - peruuttamattomasti--'kac
:s.lla, emmehan'.Gle.totta puhuen-'sei';r^een,.kuuman-helvetin kaikkeir
—F.'".s.ni:v,alse-ssä-:.5unnuniäl.?sa iei: ta-:i
=in ollut moittimisen'varaa, silla se;'"-'"^" '••sUa-sa cdcttam.aan ,amen'-^ka-kuiui
lukuho.mm s.i<\ ja jutustelussa 1 laista jumalanpalvelua. Ja 5e oli-^jo-
Kc-ku*telun aiheena oli sita ja tä'a.
eikä nutä hyviä .suunnuel.mia teh-
;;tä^.^a;;;;.elVt:rtyt^^
;:ntt.iiU^;ii;,kui!v^^^
:';;::{i^ruc tä-i-meiniiä ;'ria !'V; Aitta •
= rmias sita päivaa! •
:;iiot.iä3k;ire%t;v^
lauar.'t3ina ja .sunnuntaiaa.muna oli
paatosten luukaan "aikainen" hera-t.
vs, ;ahaa ennen kello kymmentä.
Käänsimme srs radion '"päälle",
kUn ei sattumalta ole näköradiota,
eil-:a aikomusta.kaah , ctaa'. sellaista
.laitosta ennenkuin i-uvetaan saa­maan,
värikuvia, huolimatta lainkaan
siitä kuinka paljon jäämme siviscyk-takin
se!
S:-^i^M^" J'^ ^'^^yi^r ;:m liis tu t ti J^liy vin^pal-'
jcn erasta laukkumaalari. Hänen
karkea äänensä nou':i ja la^k: ja-.^^it-ten
yltyi suoranaiseksi karjunnaksi,''
:;m:utta;^;emme^
..mieienrauimam.me'; ;-siIia .muLsiimme
; •v'anhan'ja; vnsaan :-san3np3rren'-;::min-ka
mukaan Jumala,luo lukkarit, mut­ta-
papit .tehdään piiskaamalla.
Siunattuuh alkuun paastyaan ra-
.miir.paaii kattilaan. -
;; 'TTott^ :;bni i e tteiyila bley afe'-mii;
;m.at::;Qie;3u'ora^^^
:paiJi)imäieV^
.tiineestä saarnasta.'mUtta',''scn..
,;t3li';juuri';tä:mä;-^^
_:^raan ;laif,:kieU'avat: sanoma-i
:.juika;isem.^stä|;n^^^
:rioja:,;;;;jbi'ä7;;i^
;äAtb;;^;;:''Muu
von radiopäppilnme sattuu 1
;k2iHta';'.ha^^^^^^
•tällaiset suuret ^sj-iitlset, kuu"
;c-r;S:ijihiä:5tä;-:':k'e^rt
,' p 3 pin-^^aiarnaa:: -; ktiuHnell 62 f:^-':ii:
hane.-i a'voitui;c.?'stan3a ajatteh
min se,on tama:
Hi>i;^a'w;,fr«r„» < , Kuluu pitkä aika ennenkui ^ZP?™ ' i hänen lautensa m
, sunnuntaista kotiraunaamme h
'pr;:S:;^°'^R^,"?^^?^,i;:ja-^^ pa- Tosiasiassa allektr'o:ttanut kac
'.hastjty,.l;ästa Perkeleesta. Kaikki se. jo lupaus, olla'sunnuntainakin
ja ;kuunnella, Tädioa :3iliöiri'-kt^
luettavaa, eikä mitään.' keskjis
m
'•:iuita';sosiE^li5tinen.^^^^
jen Liitto. Ja •kansandemokraattiset
iscyk- niaat tekevät, on luonnonisestl pr„nas- vaa misiiksen t^an'ssa7il KaaS