Vapaus, December 9, 1958

              Sivu 2 Tustaina, joulukuun 9 p. — Tuesday, Dee. 9, 1958
VAPAUS
(UBEBT7) — Independent Laixv
Qrgan of Fbmlsh Canadians. Es-
UblLöied Ko7. 6, 1917. Authorized
as aeoond class mafl by the Post
Mllce Department. Ottawa. Pob-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Itanxsdajrs and Saturdays by Vapaus
Pnbltehlng Company Ltd.. at 100>102
Elm 6t. W.. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailii
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng ratea iqion applieatlon.
Tranalation free of eharge.
THAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 8.75
3 kk. 2.25
YhdysvaDolssa: 1 vk. 8J)0 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Sucmialaineny isänmaallincda^ko
Fagerholmin johdolla toiminut "laajapohjainen" hallitus, mikä
tanssi kokoomuksen heiluttaman tahtipuikon mukaan suoritti todella
ainoan suomalaisen ja ainoan isänmaallisen tekonsa jättämällä eron­pyyntönsä
» minkä tasavallan presidentti Kekkonen epäilemättä mieli­hyvällä
sille antoi.
SSloin kun tämä sos. dem. oikeiston ja kokoomuksen johdolla,
kaikkia demokraattisiaj)elisäantöjä rikkoen koottu hallitus muodos­tettiin,
ei ollut yhtään ainoata vastuuntuntoista huomioitsijaa, joka
olisi voinut sille ennustaa "pitkää ikää". Muodostettiinhan hallitus
kokonaan vastakkaiselle perustalle siitä, mitä Suomen kansa oli vast­ikään
vaalien avulla toivomukskseen lausunut! Vastoin kansan tah­toa
ja toivomusta muodostettu hallitus — huolimatta siitä kuinka lu­jaksi
sitä pinnallisesti katsoen, on nykyaikana tuomittu auttamatto­masti
epäonnistumaan. Tämä oli selvää heti Fagerholmin "laaja-pohj^
sen" muodostamisen yhteydessä, kuten m.m. tälläkin palstalla
todettiin. Mijtta vain kaikkein toivorikkaimmat uskalsivat odottaa
että tämä haHitus, joka on todella tehnyt enemmän pahaa Suomen
kansalle ja valtiolle kuin yksikään edeltäjänsä toisen maaibiiansodan
jälkeen, tulisi näin pran hajoamaan. Jos missään, niin tässä on meil­lä
nähtävissä tapaus missä hallitus hajosi omaan mahdottomuuteen.»^.
* • •
Meille selitetään eräistä piireistä tätä Suomen hallituskriisiä
osapuilleen samalla tavalla kuin paholainen selittää kuulijakunnalleen
raamattua. Äärimmäinen oikeisto puhuu tietenkin silkkaa pötyä
kuten tavallista siitä, että "Venäjä sekaantui Suomen sisäisiin asioihin
' ja kaatoi tämän hyvän hallituksen". Tätä valhetta puolustellaan >h-dellä
ainoalla väitöksellä, nimittäin sillä kun 'Neuvostoliitto ilmoitti
vähän toista viikkoa sitten, että se on pakoitettu vähentämään osta­jaan
Suomesta, jos Suomi ei kerran halua ostaa sopimusten mukai­sesti
tavaraa Xeuvostoliitosta. Tällainen itku tuntuu kuitenkin var­sin
keinotekoiselta ja demagogiselta niiltä piireiltä ,jotka ovat avoi­mesti
puhuneet ja propagoineet sitä, että Suomen pitää vähentää
idänkauppaansa ja lisätä siten länsikauppaansa. Eikä tästä ole vain
puhuttu yleispiirtein. Kokoomuksen miehet ovat sosdem. puolueen
nykjrisMi oikeistojohtajain säestämänä esittäneet oikein tilastotietoja
siitä missä määrin on tarkoitus idänkauppaa supistaa. Kaiken lisäksi
tätä ohjelmaa on toteutettu järjestelmällisesti siinä määrin, että iXeu-vostoliittoon
on nyt lähetetty paljon enemmän tavaraa, mitä on Neu­vostoliitosta
Suomeen tuotu. Siten on keinotekoisesti muodostettu
se "maksuvajaus", mistä on niin suurta porua pidetty, mutta kun
iNeuvostoliitto sanoi nyt vähentävänsä myös ostojaan, kuten Suomi­kin
on tehnyt, etteivät "maksuvajaukset" ainakaan enää kasva, niin
se on muka "Suomen sisäisiin asioihin sekaantumista"! Moista fa-risealalsitkua
ei ole usein aikaisemmin kuultu.
' • * • •
Ylläolevalla ei tietenkään ole tarkoitus todistaa, ettei ulkopoliit­tisilla
seikoilla ole muka mitään tdcemrstä Fagerholmin haUitiiksen
kaatuniisen kanssa. lUIkopoliittiset seikat vaikuttivat siihen, mutta
suurena tekijänä oli myös sisäpoliittiset seikat. Siti^itsi on muistet-tattva,
että niin tärkeätä osaa kuin kysymys naapurisuhteita Suo­messa
viekin, se on vam-yksi osa ulkqK)liittisesta kokanaisohjel-masta.
Yleisesti tiedetään, eikä sitä ole kukaan yrittänytkään kiehää,
että Fagerholm ja kokoomus olisi ollut valmiina jatkamaan '-päin
mäntyä" toimintaohjelmakseen hyväksymän hallituksensa toimintaa.
Tämä osoittaakin kiisattomasti, että kysymys oli maan sisäisistä
voimista ja tekijöistä, eikä mistään "ulkc^uolisesta' painostuksesta.
Fagerholmin hallitus kukistui nimittäin siihen, kun maalaishitto kut­sui
ministerinsä pois tästä 'laajapohjaisesta" ja hallitus menetti rip­peetkin
sellaisilta kuvitelmilta, että se nautti muka kansan ja edus­kunnan
enraimistön kannatusta.
'Mutta miksi maalaisliitto sitten kutsui edustajansa pois? Tämä
tapahtui pinnallisesti katsoen pääasiassa ulkopoliittisista syistä. Ylei­sesti
tiedettiin, että maalaisliitto meni vastoin parempaa tietoaan tä­hän
'kokoomt&s»i kcmtrolloimaan "laaj^hjäiseen", eikä voinut kos­kaan
näyttää oikein iloisia ilmeitä siinä tummassa seurassa.
Tämä vetääkin meidän kriisin ydinkysymyksiin. Suomen taan­tumuksen
laajalti mainostettuna toiveena on ollut sisä- ja ulkopoliit­tisen
suunnan muuttaminen. Tässä mielessä aloitettiin suurpääoman
hyökkäys työtätekeviä vastaan yleensä ja maan demokraattista lin-joittumista
vastaan erikoisesti jo useita vuosia sitten, eli kjonmen-kunta
vuotta sitten, jolloin SKfDlL sivuutettiin hallitusvastuusta. Tä­män
suurpääoman hyökkäyksen nimenomaisena tavoitteena on ol­lut
kansan elintason alentaminen, kansan demokraattisten oikeuksien
kaventaminen ja maan ulkopolitiikan muuttaminen. Tarkoitus oli
— väestön elintasoa alentamisen avulla — alentaa jyrkästi "kustan-nustäsoa"
j jotta voitaisiin suurpääoman voittoja edelleen suurentaa
ssunalla oli tarkoitus vähentää kaupaidcäyntiä Neuvostoliiton kans­sa
niin, että voitaisiin suorittaa talouspoliittinen' siirto ulkopolitiikan
muuttamiseksi.
'Kaikki nämä ovat kiistattomia ja hyvin tunnettuja tosiasioita.
Selvää myös on, että taantumukselliset pääomapiirit olivat etukäteen
laskeneet» että kun he esim. vähentävät ostojaan Neuvostoliitosta, niia
se j(Ataa siihen, että Neuvostoliittokin vähentää ostojaan Suomesta.
Juuri tähänhän sitä paljon mainostetulla "idänkaupan supistamisella"
pyrittiin.
Mutta sitten tapahtui jotakin muutakin. Länsi-Euroopan vapaa­kauppaneuvottelut
epäonnistuivat täydellisesti Pariisissa ja se teki
Suomen suurpääomalle suorastaan mahdottomaksi ne haaveet, että
idän kaupan asemesta Suomi pääsee osalliseksi niistä paljon toiveunia
aiheuttaneista Länsi-Euroopan vapaafcauppamarkkinoista. Näin ha­vaittiin,
että sillat idänmarkkinoille oli poltettu ennen kuin oli päästy
lännen vapaamariddnoille!
Tämän vaaratilanteen oivaltaen maalaisliitto totesi, että tätä tie­tä
mennään täydelliseen perikatoon. "Laajapohjaisen" hallituksen
kyvyttömyyden vuoksi Suomessa onkin jo noin satatuhatta työtöntä
ja osalyötöntä; hinnat ovat kohonneet kautta linjan ja tavallisten
ihmisten elämä on tullut miltei sietämättömän kireäksi. Jos kaiken
tämän lisäksi olisi menetetty vielä idänn>arkkinat, kuten oli väärin-laskien
aiottukin menettää, niin se olisi heittänyt tuhansia ja tuhansia
työläisiä taas työttömien armeijaan — eikä mitään ulospääsyä nähty
luistä palj(m ylistetyistä länsimarkkinoista.
Tämä oK se tilanne missä maalaisliittolaiset erosivat Suomen
kansan suuren enemmistön tahdon mukaisesti tästä "laajapohjaisesta"
liaUituksesta. Ylläoleva osoittaakin, että kyqrmys ei ole vain ulko­poliittisista,
vaan myös, ja ennenkaikkea sisäpoliittisista asioista —
välittömästi Suomen kwisan leipäkysymyksistä.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Fageriholmin hallituksen kaa-
John WaUi, Sudbury, Ont., täyt
tää keskiviikkona, joulukuun 10 pnä
76 vuotta.
Abel Johnson,. Rorketon, Man.,
täyttää sunnuntaina joulukiuin 14
pnä 85 vuotta.
Matti Lindala, Whitefish, Ont.,
täyttää sunnuntaina, joulukuun 14
pnä 71 vuotta. .
Mrs. Milja Hill, Sprucedale» Ont.,
täyttää sunnuntaina ( joulukuun 14
pnä, 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN
OIKEISTON SUURLEIKKAUS
Mitä muut sanovat
Suomen lehdissä on luonnollise.«'ti
povattu paljon puoleen j a toiseen
halUtusasiasta. Lainaamme joitain
otteita:
K O K O O M U K S E L L A ONKIN
«HANTIT" KÄSISSÄ?
"Joka tapauksessa asiat on nyt
viety sellaiseen umpikujaan, että i l ­man
hallitusremonttia siitä tuskin
enää selvätään. Ennustajan osa e i
näissä oloissa ole helppo, varsinkin
jotka vanhojen merkkien mukaan
lupaavat vähemmän hyvää lähitule­vaisuudelle."
— Uusi Suomi, jouluk.
4 p. (hallituksen kaatumispäivänäj.
M A A L A I S L I I T T O PITÄÄ
' "VALTTIKÄTTÄ"?
Ilmaisten mielipiteen, että se on­kin
kokoomus j a sosdem. johto, jot­ka
taktikoivat j a yrittävät siten saa­da
hallituksen hajoamisen maalais­liiton
syyksi, mainitun puolueen
päälehti kirjoittaa:
"Tällainen täyskäännös on häm­mästyttävä.
Se osoittaa, että maan
vaikeata j a arveluttavaa asemaa py­ritään
käyttämään häikäilemättö­mästi
poliittisen taktikoinnin väli­kappaleena.
Kysymys on uhkapelis­tä,
jossa pelureille lankeaa suu­rempi
vastuu kuin he pystyvät kan­tamaan.'
— Maakansa, jouluk 4 pnä.
MÄÄRITTELEE S Y Y L L I S ET
"Se että nykyisenlainen hallitus
syntyi, oli sos.-dem. puolueen
enemmistöryhmän tosiasioista piit­taamattoman
politiikan tulosta.
Maalaisliiton virhe oli siinä, että
se taipui painostuksen edessä rat­kaisuun,
jonka puolueen johtoeli­met
ilmeisesti tiesivät vääräksi.
Maalaisliitto on ollut sikäli rehelli-sempi
että se on uskaltanut tunnus­taa
katumuksensa. Toistaiseksi em­me
tiedä, löytyykö sos.dem enem­mistöstä
vieläkään vilpitöntä asioi­den
tunnustamista — tai antaako
kokoomus sen löytyä". — Päivän
Sanomat, jouluk. 5 pnä.
Helsinki. — Suomen laajimmin
levinnyt tyoväenlehti. Kansan Uu­tiset,
Jolkaisi viime tiistaina joh­tavan
tounitaskurjoitaksen missä
käsiteUäan soslalidemjokraattisen
puolueen . opposition erottamis­päätöstä
ja todetaan, että kysy­mys
on todella snurleikkauksesta
mainitun sosialidemokraattisen
puolueen sisällä vaikka Tannerin
"voitat' ovatkin aina jääneet "ti­lapäisiksi"
ilmiöiksi. Mainitussa
toimitnskirjontuksessa sanotaan:
Sosialidemokraattien puolueneu­vosto
teki lauantaina päätöksiä, jot­ka
osoittavat, että puolueen johto ei
ole oppinut mitään aikaisemman po­litiikkansa
romahtamisesta. Puolue­neuvosto
erotti puolueesta opposi­tion
kansan edustajat j a useita mui­ta
puolueen entisiä johtajia, kaikki­aan
noin 20 henlulöä. Opposition
lehti Päivän Sanomat leimaa tämän
päätöksen "perääntymiseksi", kos­ka
puoluejohto olisi aikaisemmin
muka suunnitellut 10,000 henkilön
erottamista. Tätä on kuitenkin p i ­dettävä
kevyenpuoleisena vitsinä,
sillä puolueneuvoston tarkoitulcsc-na
on epäilemättä saada erottamis­päätöksellään
toiset alistumaan ko­vaan
kuriin. Tannerin j a Pitsingin
pakotteet eivät näin ollen tähtäydy
ainoastaan erotettuja oppositiojoh­tajia,
vaan myös noita mainittuja
10,000 nimeä vastaan. Enemmän­kin,
leskisläinen puolueneuvosto
tahtoo painaa polvilleen kaikki ne
131,159 valitsijaa., jotka eduskunta­vaaleissa
antoivat äänensä, opposi­tion
edustajille. Kun nämä edus­tavat
y l i kolmannesta sosialidemo-krattien
kaikista äänestäjistä, on ky­symys
todellakin snurleikkauksesta
sosialidemokraattisen puolueen si­sällä.
Puolueneuvoston päätöksestä ja
Tannerin sekä Pitsingin puheista
näkyy selvästi, mistä oppositiota
syjrtetään. Pääsyytöksenä on, että
oppositio ei ole hy\'äksynyt nykyi­sen
hallituksen kokoonpanoa, vaan
on katsonut, että yhteistyö kokoo­muslaisen
oikeiston kanssa vie sos­dem.
puolueen ja maankin asiat
umpikujaan. Puolueen puheenjoh­taja
Tanner, sanoi suoraan että
sellaista kerettiläisyyttä ei voida
sietää, koska yhteistyö kokoomus­puolueen
kanssa on ollut "eräs puo­lueemme
taholta esitetty perusvaa­timus"
ja koska nykyisen oikeisto­hallituksen
muodostamisen jälkeen
ITÄ-SAKSA VALMIINA
NEUVOTTELEMAAN
«PARASTAAN H A L L I T US
YJRITTI S E NÄKY
T U L O K S I S T A "
" . . . Kukaan ei sitä (Fagerholmm
hallitusta) sure. Jokainen päivä,
joka on hukattu nykyisenlaiseen
hallituspolitiikkaan, on tuottanut
sellaisia tappioita Suomen kansalle,
että ne ovat yhä vaikeammin korjat­tavissa.
Kun työttömyys kasvaa
kuudentuhannen viikkovauhtia, kun
puute kuristaa kymmeniätuhansia
Suomen koteja päivä päivältä yhä
kovemmin., kun talouselämän näky­mät
synkkenevät synkkenemistään.
kun maamme idänpolitiikka on ajet­tu
kuiilun partaalle, on tultu tilan­teeseen,
joka varmaan ylittää roh­keimmatkin
arviot kolmisen kuu­kautta
sitten hallitusta muodostet­taessa.
"Tästä hallituksestahan piti tulla
paljon puhuttu 'laajapohjainen', jo­ka
kerrankin järjestäisi Suomen a-siat
kuntoon, joka viisaalla politii­kallaan
asettaisi sulun kansande­mokraattien
vaaleissa suorittamalle
eteenpäinmenoUe, eristäisi kommu­nistit
ja joka ennenkaikkea järjes­täisi
Suomen ulkopolitiikan uuteen
uskoon j a takaisi, että Suomessa
vihdoinkin 'voitaisiin vapaammin
hengittää',^ kuten eräs kokoomuslai­nen
politiikantekijä äskettäin runoi­l
i . Se o l i kotimaisen ja myös k i i ­vaan
ulkomaisen painostuksen tu­los,
jossa leskisläiset, kokoomus ja
maalaisliitto viettivät rinnakkais-oloaan
j a joka toi läntisen tuulan-duksen
tänne 'rautaesiripun' taakse.
Parhaansa hallitus yritti, se näkyy
tuloksista. . ,
"Mfitta hallituksen kaatuminen
on vasta ensi askel viime aikojen
hallituspolitiikan muuttamisessa.
Nyt jos koskaan tulee kansan mieli­piteen
tulevasta hallituspolitiikasta
kuulua selvänä j a kuuluvana . . .
Maan asiat ovat siinä kunnossa, että
vain laajaan työtätekeviin kansan­kerroksiin
nojaava hallitus voi
muuttaa niin talouspolitiikan kuin
ulkopolitiikankin suuntaa . . . —
Kansan Uutiset jouluk 5 pnä.
B e r l i i n i . — Äänestys Länsi-Ber­liinin
väestön keskuudessa läntisten
miehitysjoukkojen poistamisesta o-lisi
hyvin mielenkiintoinen, eikä ke­nelläkään
olisi mitään sitä vastaan,
vakuutti Saksan sosialistisen yhte-näisyyspuolueen
ensimmäinen sih­teeri
Walter Ulbricht New York
Timesille lauantaina myöntämäs-sään
haastattelussa. Äänestyksen
tulos ei tulisi kuitenkaan olemaan
ratkaiseva, sillä länsiberliiniläiset
eivät ole kutsuneet miehitysvaltoja
sinne. Vaatimus ulkolaisten jouk
kojen poistamisesta aiheutuu siitä
että niiden asennoituminen ja oles­kelu
kaupungissa ovat ristiriidassa
Hitlerin vastaisen liittoutuman ja
Potsdamin sopimuksen kanssa.
Ulbricht vakuutti edelleen, eitä
mikäli Länsi-Berliinistä tulee vapaa­kaupunki
voivat sen asukkaat itse
päättää, mikä raha siellä tulee ole­maan
käytössä, j a mitkä puolueet
tulevat olemaan edustettuina sen
hallituksessa. Länsi-Berliinillä on
oma perustuslakinsa, joka nykyisel­läänkin
on parempi kuin Länsi-Sak­san.
Länsi-Berliinissä ei esimerkiksi
ole voimassa asevelvollisuutta, eikä
sen käytäntöönottoon Länsi-Saksan
mallin mukaan olisi puolueettomal­la
Länsi-Berliinillä mitään syytä.
"Olemme sitä mieltä, että länsiber­liiniläiset
ovat niin viisaita, että o-saavat
itse järjestää omat asiansa",
hän sanoi.
Neuvostoliiton asettamaa kuuden
kuukauden määräaikaa ja neuvotte­luja
koskevaan kysymykseen U l ­bricht
vastasi toivovansa, että neu­vottelut
saadaan päätökseen 1. 6.
1959 mennessä ja että ne johtavat
suotuisaan tulokseen. Saksan de­mokraattisen
tasavallan hallitus on
valmis aloittamaan neuvottelut 1.
1. 59. Peruskysymyksistä olisi näi­den
kuuden kuukauden aikana pääs­tävä
yhteisymmärrykseen. Kun so­pimus
on solmittu, voidaan luonnol­lisesti
vielä neuvotella j a keskustel­la
sen täytäntöönpanosta.
"tyytyväisyys maassa tähän ratkai­sevaan
käänteeseen o l i varsin ylei­nen."
Samoin myös puoluesihteeri
Pitsinki ylisti nykyistä hallitusta ja
sanoi sen työkykyä hyväksi. Vielä­pä
hän kutsui itsensä pääministeri
Fagerholmin vakuuttamaan, että
totta on kaikki se, mitä Fagerhol­min
hallitus on saanut aikaan. Tur­haa
touhua, sillä hallituksen teot
tunnetaan muutenkin: Taloudelli­nen
sekasorto, työtätekevien elinta­son
aleneminen, työttömyyden l i ­sääntyminen
jopa sataantuhanteen,
ulkomaakaupan yksipuolinen lisää­minen
Länsi-Saksaan ja muihin At­lantin
sotaliiton maihin. Suomen ja
Neuvostoliiton välisen kaupan ro­muttaminen
jne. Kun Pitsinki sa­noi,
että kaikki "käsittävät, mihin
suuntaan puoluetta tämän jälkeen
on kuljetettava", voi siihen asioita
reaalisesti tarkastellen yhtyä. Tan­nerin,
Pitsingin j a Leskisen suun­tana
on yhteistyö kokoomuspuolu­een
kanssa j a sen tuloksena maan
sitominen lännen suurvaltojen pula-talouteen
ja sodanvalmistelugen po­litiikkaan.
Tähän liittyy luonnolli­sesti
kiinteänä osana S A K : n j a mui­den
työväen yhteistoimintajärjestö­jen
hajoittaminen ja kansamme de­mokraattisten
voimien eristäminen
hallituspolitiikasta.
Tanner kehui puolueneuvostonsa
noudattavan raamatun ohjetta, että
"jos joku jäsen sinua pahentaa, niin
leikkaa se pois". Toistaiseksi ei näy
mitä toimenpiteitä tällainen taivaal-lien
leikkaus aiheuttaa opposition
taholta. Sillä on kaksi mahdolli­suutta:
totella lapsen lailla kuria
tai tehdä miehen tavoin kurittajalle
vastarintaa. Siihen emme tällä ker­taa
puutu, koska se on opposition
oma asia.
Tannerin politiikka on aina autta­nut
taantumusta, mutta sen "voi­tot"
ovat aina jääneet tilapäisikii.
Puhukoot Pitsinki ja Leskinen mitä
tahtovat: mutta maamme työtäteke­vä
väestö ei aikaa myöten anna katt-natustaan
sellaiselle suuntaukselle,
joka tuo mukanaan epädemokraat­tisen,
työtätekeville vahingollisen
talouspolitiikan ja ulkopoliittiset
seikkailut. Jo nyt kansandemok­raattinen
liike on maamme kansan­valtaisten
voimien ensimmäinen
tiennäyttäjä, ja sen viitoittamalla
työtätekevien voimien yhdistämisen
tiellä saavutetaan suuremmat voi­tot
työtätekeville j a koko kansakun­nalle.
Incon lakko on kaikkien
työläisten taistelu
tumista ei Suomen työtätekevä
kansa sure. Mutta tilanne ei kor­jaannut
yksinomaan hallituksen
teknillisellä vaihdolla; jos paran­nusta
todella halutaan, silloin on
muodostettava demokraattinen hal­litus
kansan selvästi esittämän mie­lipiteen
ja toivomuksen mukaisesti.
— Marssi, sävellys, jonka tarkoi­tuksena
on ohjata kokonaisen hen­kilöryhmän
(esim. eotUasosaston)
astunta samaan tahtiin.
Incon ja Mine-Millin neuvottelu­jen
katkeaminen selventää sen, että
yhtiö on päättänyt pitkittää lakkoa
jonkun ajan, ainakin siihen saakka
kunnes sen varastot ovat loppuun
kulutetut. Jos tämä merkitsee toi­mettomuutta
kevääseen saakka,
niin se on sama sille. Sellainen on
amerikkalaisen korporation moraa­l
i ja hyväntekeväisyys, kuten suu­rimman
osan sellaisten korporatioi-den,
jotka asettavat voittonsa kan­san
hyödyn edelle.
Ottamalla huomioon rautatiekiis-tan
loppu, ehkä enemmän kuin
mitkään muut äskeiset ratkaisut,
päätti Diefenbakerin hallituksen
"pidättymispolitiikan" ja siitä,
syystä Incon asema, sanoaksemme
sen lievästi, on ehdottomasti kestä­mätön.
Millä linjalla se on kun
yhtiö yhtiön jälkeen pakoitettiin
lopulta tekemään joitakin palkka-myönnytyksiä?
Itse hallituskin o li
pakoitettu hylkäämään sellaisen tuo­mitun
politiikan.
Sanoaksemme selvästi ja yksin­kertaisesti
Inco odottaa sopivaa
hetkeä kohottaakseen tuotteittensa
hintoja. Ja jos se samalla ajalla
voi nälkimnyttää miehet j a heidän
perheensä ja heikentää unioa, niin
korporatiosta tuntuu, että se on saa­nut
edulli.sen kaupan.
Tällainen on Incon strategia.
Mutta kuten usein tapahtuu ihmi­sen
suunnitelmille, tämä suunnitel­ma
ei sujunut kuten oli ajateltu.
Inco luotti siihen, että kaivos- ja
sulattimotyöläisillä, joista suurin
osa ei ole koskaan ollut lakossa,-ei
ole kestävyyttä olla kauan lakossa
ja siksL^se pakoittaa union huo­noon
sovintoon. Mutta miehet ei­vät
kuitenkaan käyttäytyneet tällä
tavalla.
Jos mitään, niin he ovat vaati­neet
johtajiltaan militanttiscmpaa
politiikkaa lakon voitta^niseksi. Lak­kolaiset
seisovat lujana uniohsa
kanssa ja ovat päättäneet jatkaa
lakkoa siksi kunnes ovat saavutta­neet
varman voiton.
Inco teki myöskin vääriä laskel­mia
toisella rintamalla. Se asetti
toivonsa siihen, etä unio, joka ei
kuulu Canadian Labor Congressiin,
pakoitetaan eristyneisyyteen eikä
saa moraalista eikä materiaalista
kannatusta toisilta unioilta.
Tässä myöskin yhtiö ei ottanut
huomioon maamme työväestön mie­lialaa
sekä niiden kasvavaa tietoi­suutta
solidarisuuden tärkeydestä.
Kasvava solidarisuusliike kaikki­alla
koko maassa, niiden mukana
kirkkojen ja muiden järjestöjen
keskuudessa, osoittavat työläisten
Kirj. William Kashtan
käsittävän lakoli olevan yhtä pal­jon
heidän kuin " lakossa olevien
kaivos- ja sulattimotyöläisten.
Tästä tosiasiassa on kysymys. In­co
ei ole antanut haastetta vain
kaivostyöläisilleen j a heidän unioi-leen.
Se on myös antanut haasteen
Canadan kansan enemmistölle. Tä­hän
haasteeseen tulee antaa suora
vastaus.
Kaivos- ja sulattimotyöläisille
sekä heidän perheilleen lakko ei
ole ruusuinen vuode. He tarvitse­vat
"ammuksia", joiden avulla he
voivat olla lakossa talvikuukausien
ajan jättiläismäistä amerikkalaista
korporatiota vastaan. Koko työ­väenliikkeen
tulee antaa heille run­saasti,
joka auttaa heidät pitämään
asemansa.
Senjälkeen kun saatiin aikaan
ratkaisu rautateillä ja tullaan mah­dollisesti
iaamaan autoteollisuudes­sa,
niin Incon lakon vieminen me­nestykselliseen
päätökseen pitäisi
tulla kaikkien työläisten keskeisek­si
asiaksi.
On toivottavaa, että Canadian
Labor Congress kokoontuessaan
tällä viikolla (viime perjantaina—
T) auttaa solidarisuusliikkeen voi­mistumista,
joka pakoittaisi Incon
perääntymään. Työväenluokka toi­voo,
että näin tehtäisiin.
Samaan aikaan, kun ollaan Incon
suunniteltua nälkiintymis- ja alista-mispolitiikkaa
vastassa, Ontarion
työväenliikkeen tulisi tukea Mine-
M i l l i a sen vaatiessa Frostin halli­tusta
ottamaan kasinsa laitokset ja
pakoittaa ratkaisu kaivostyöläisten,
heidän perheittensä ja koko asuja-miston
hyväksi.
Amerikkalaisten omistaman kor­poration
ei saa sallia leikitellevän
Canadan kansan kanssa. Frostin
hallituksen ei pidä sallia seurata
paikallaan istumispolitiikkaa, joka
vain auttaa Incoa.
Sanomalehtimiehet
lakossa Italiassa
Rooma. — Noin 6,000 italialaista
sanomalehtimiestä lakkoutui viime
lauantaina :kprkeampien palkkojen
puolesta,^. 24 tuntia kestävä ylei»
lakko alkoi senjälkeen kun Italian
Kustantajien Liitto kieltäytyi hy­väksyjästä
Italian Sanomalehti-miesliiton
esittämää palkkojen ko-rotusvaatimusta.
'Suomessa vaaditaan
työttömyysvakuutuslakia
Oulu. - - Noin 40,000 nimeä on
viime viikkojen aikaan kerätty Ou­lun
ja Lapin läänien, aluella adres­siin,
jossa vaaditaan työttömyysva-kuutuslain
pikaista toteuttamista.
Viime sunnuntaihin mennessä oli
allekirjoituksia kertynyt Lapista
16,00.3, Oulun työvoimapiirin alu­eelta
14,175 ja Kainuusta lähes 10,-
000. Osa adressilistoista on vielä
palauttamatta Oulun työvoimapii­rin
alueella.
SITÄI
lllillllllllll
J A
TÄTÄ
YHDESTOISTA KÄSKY
South Havenin, Mich.. erään kir­kon
pappi mietti seurakuntalaisilleen
yhdennentoista käskyn, jonka hän
pani kirkkopihan veräjän mainos­tauluun.
Se on: "Älä parkkeeraa au­toasi
tästä kulmaan asti."
LAATUTAVAR.\A
— Onko tämä sormus jäljiteltyä
kultaa,?
— Kyllä, mutta sitä ei voi käytän­nössä
eroittaa lainkaan aidosta. Jopa
hintakin on sama.
TEPSIVÄ KEINO
Asianajaja: — Mutta minun pitää
saada tietää jotakin sen miehen en­tisestä
elämästä?
Toinen: - r - Ehdota häntä parla­mentin
ehdokkaaksi — silloin saat
tietää kaiken.
Työttömyysvakuutusta koske­vat
säädökset ovat varsin moni­mutkaiset
ja sen johdosta työttö­mäksi
joutunut henkilö usein jou­tuu
tiedustelemaan vakuutuksen
saannin ehdoista.
Aika ajoittain työttömyysva-kuutuslaitos
julkaisee sille esitet­tyjä
kysymyksiä ja vastaukset nii­hin.
Kuka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-kuutuslaitokselta.
Suomalaiset
voivat myös kääntyä Yapaos-leh-den
puoleen ja koetamme hank­kia
tiedusteluunne oikeat vas­taukset
* * *
Kysymys: Jätin ^työpaikkani, kos­ka
työnjohtaja aina tekaisi syitä mi­nua
kohti ja voin sen todistaa. Onko
minun odotettava kuusi viikkoa en­nenkuin
voin vakuutuksesta naut­tia?
Vastaus: Teidän olisi anottava
vakuutusta heti. Silloin otetaan
huomioon kaikki teidän eroamisiän-1
ne koskevat syyt ja ainoastaan sii­nä
tapauksessa, että katsotaan ettei
teillä ollut pätevä syy erota evätään
vakuutuksen saanti joksikin aikaa.
Kysymys: Olen avioliitossa oleva
ja meillä on huollettavana 10 las­ta.
Saan työttömyysvakuutusta
$30.00, mutta naapurini, jolla on
vain vaimo huollettavana saa saman
määrän avustusta. Miksi näin?
Vastaus: Vakuutusta maksetaan
huoltajan taksan mukaisesti sellai­sille
henkilöille, jotka voivat todis­taa,
että heillä on vähintäin yksi
huollettava, vakuutuslaitoksen sään­töjen
mukaan. Näissä säännöissä
ei huomioida huollettavien luku­määrää.
Kysymys: Tavarain puutteen joh­dosta
olen töissä vain kaksi päivää
viikossa. Olenko oikeutettu saa­maan
työttömyysvakuutusta niiden
päivien kohdalta, jolloin en ole
töissä?
Vastaus: Kyllä. Mutta vakuutus­maksuja
hakiessanne on teidän i l ­moitettava
kaikki tulonne, koska ne
mahdollisesti vaikuttavat vakuutus­maksujen
suuruuteen.
Kysymys: Nautin vakuutuksesta
ja minulle maksettiin enemmän
kuin olisin ollut oikeutettu saa­maan.
Kun virhe todettiin, jouduin
ylimääräisen maksun palauttamaan.
Nyt minulle on tiedoitettu, että ran­kaisutoimenpiteenä
minua vastaan
on merkitty $30.00 menetys. Voinko
tämän poistaa maksamalla vakuu­tuslaitokselle
$30.00?
Vastaus: Tämän luontoisia ran-kaisumaksua
ei voi suorittaa, vaan
se peritään vakuutusmaksuista en­si
kerran kun olette oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta.
Kysymys: Kun anoin vakuutus­maksuja
helmikuussa. 1957. minulle
selostettiin, että olen oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta 36 viik­koa
ja sillä aikaa olin oikeutettu
saamaan $828. Nautin vakuutuk­sesta
5 viikkoa, sitten löysin työpai­kan
ja vähän sen jälkeen jouduin
kuritushuoneeseen. Kun pääsin
sieltä, anoin vakuutusta, koska on
kulunut y l i vuosi siitä kun viimeksi
sain vakuutusta. Mikä tapahtui nii­den
31 viikon vakuutukselle, jonka
olin oikeutettu saamaan?
Vastaus: Vakuutuskausi kestää ^^2
viikkoa ellei vakuutuksen saanti-oikeus
keskeydy ennen. Teidän ta­pauksessanne
nämä 52 viikkoa ku­lui
ennenkuin te olitte uuden ker­ran
vakuutusmaksujen tarpeessa ja
näin ollen vakuutuskaudeltanne
jääneet vakuutusviikot jäävät mak­samatta.
Kysymys: Olen yksinäinen mies
ilman huollettavia. Miksi minun
on maksettava työttömyysvakuutus-rahastoon
samassa suhteessa kuin
huoltaja maksaa?
Vastaus: Viikottainen maksu työt-tömyysvakuutusrahastoon
perustuu
viikkoansioon eikä siinä huomioda,
onko henkilöllä huollettavia tai ei.
On kuitenkin paikallaan muistuttaa,
että varsinkin nuoremmat, joilla ei
tällä kertaa ole huollettavia, voivat
hyvinkm hankkia yhden tai useam­pia
huollettavia, joten tämä näen­näinen
epätasaisuus poistuu.
Kysymys: Nautin työttömyysva­kuutuksesta
j a minulle tulee pian
mahdollisuus olla kolme iltaa vii­kossa
töissä ja siitä minulle mak­setaan
$10.00 illasta. Kuinka tämä
vaikuttaa vakuutumaksuihin?
Vastaus: Täyttäessänne viikottai­nen
raportin työttömyysakuutuä-toimistossa,
teidän on ilmaistava
kuinka paljon olette sinä viikona
ansainneet. Kuinka se vaikuttaa va­kuutusmaksuihin
riippuu siitä kuin­ka
paljon teidän sallittu sivuansio
on vakuutuslaitoksen sääntöjen mu­kaan.
Ottakaa taikeniniin selvää
paikallisesta toimistosta ja muista­kaa
ilmoittaa kaikki tulot.
PÄIVÄN PAKINA
Epätoivoinen Dulles ja hänen kirkkonsa
"Sodan partaalla" seikkaileva
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles
on monen vastuuntuntoisen porva­rinkin
mielestä mies, joka jatkuvia
diplomaattisia tappioita kärsies­sään
ja ilmeisesti oman asiansa
k e s tämättömyyden oivaeltaessaan
turvautuu aina epätoivoisiin tekoi­hin.
Tavallista on, että hän suhtautuu
jyrkän kielteisesti kaikkeen sellai­seen
mikä lieventäisi kansainvälistä
jännitj'stilannetta. Hän on aina val­miina
uhkaamaan voimakei.^^ojen
käytöllä niin, että tähän "uhkauk­seen"
jää kuitenkin jonkinlainen
takaportti siltä varalta, jos vasta­puoli
ottaa haasteen vastaan ja ha­luaa
nähdä, jos saa luvan pokkeri-kieltä
puhua, minkälainen kortti
on hänellä alimpana.
Kuten hänen poliittista tähden-lentoaan
seuranneet lukijat tietä­vät,
Dulles tykkää kuitenkin esiin­tyä
suurena kristittynä, jopa erään­laisena
maallikkosaarnaajana, joka
lietsoo vihaa ja sotamieltä sosialis­tisia
maita vastaan nimenomaan
niiden "jumalattomuuden" vuoksi
— ikäänkuin vihamielisyyden ja so­tamielialan
lietsominen sekä sodan
partaalla seikkaileminen olisi us-konnollismielisen
politiikon kiista­ton
tavaramerkki!
Mutta tiukan tullen näyttää siltä,
että mr. Dullesilla ei ole mitään
vaikeutta kääntää selkäänsä kir­konkaan
opetuksille silloin, jos pa­pit
sattuvat omaksumaan jossakin
asiassa itsenäisen aseman hänen
mielipidettään kysymättä.
Meidän mielemme palautuu yh­dysvaltalaisen
"Kristuksen Kirkko­jen"
kansc.llisen Neuvoston (Natio­nal
Council of the Churches of
Christ in the United States) maail­man
asioita Clevelandissa käsitel­leen
konferenssin julkilausuma
marraskuun 21 päivältä. Kuten
muistetaan, tässä julkilausumassa
suositellaan nimenomaan Yhdys­valtain
hallitukselle — siis ensikä­dessä
valtiosihteeri DuUesille —
työskentelyä nykyisestä jännitysti-lanteesta
pääsemiseksi "rauhallisen
rinnakkaiselon" periaatteen mukai­sesti.
Erikoisen tärkeänä toimen­piteenä
suosittelivat kirkon miehet
Kiinan kansantasavallan tunnusta­mista
j a siihen liittyviä seikkoja.
Ottaen huomioon sen, että valtio­sihteeri
Dulles on julkisesti pitänyt
itseään suuren yleisön silmissä hy­vin
lähellä juuri tätä Kristuksen
kirkkojen kansallista neuvostoa, hä­neltä
pyydettiin marraskuun lopul­la
lausuntoa siitä kun tämä kirkko-järjestö
suosittelee Kiinan tunnus­tamista.
New York Timesin kertoman mu­kaan
mr. DuUesin vastaus oli rie­mullista
luettavaa paholaiselle, sil­lä
hän sanoi:
"Weil, minä annan suuren arvon
kirkkoihmisten harkintakyvylle mo­raalisten
ja muiden sellaisten asi­ain
käsittelyssä. Mutta kun tulee
kysymykseen käytännölliset yksi­tyiskohdat
esimerkiksi siitä, kenet
"pitäisi tunnustaa tai tunnustamatta
jättää, silloin ei minun mielestäni
heidän harkintakykynsä ole ^yhtä
pätevä (does not carry the same
weight)."
Toisinsanoen, tämä suuresti "us­kovaisena"
politiikkona kaikkea
"jumalattomuutta" vastustava val­tiosihteeri
Dulles sanoi meille, että
puhuessaan "tuonpuolisista" kirk­kojen
johtajat tietävät mitä teke­vät,
mutta tultuaan tänne maan ka­maralle
käytännöllisten asiain pa­riin,
asia on vallan toinen varsinkin
silloin, jos he sattuvat esittämään
jotakin sellaista mitä Yhdysvaltain
hyökkäävä imperialismi ei hyväksy!
Mitä mainittu kirkkoneuvosto
sitten DuUesille ja hänen hallituk­selleen
esitti?
Ensinnäkin .se varoittaa: "Meidän
tulisi varoa esiintymistä yleensä
vihamielisinä niitä (sosialistisia
maita) vastaan ja luopua siitä ta­vasta,
että meidän johtajamme pitä­vät
niille jatkuvasti luentoja . . .
."Meidän tulisi tervehtiä .sitä tosi­asiaa,
ettei maailmaa ole jaettu
kahteen lujaan poliittiseen blokiin.
Meidän hallituksemme yritykset
ajaa kaikki kansakunnat joko yh­teen
tai toiseen ryhmittymään on
ollut virheellinen kuin epäonnistu­nutkin.
"Kiinan suhteen kristittyjen pi­täisi
suositella hallituksellemme
ohjelmansa uudelleen arviointia
. . . Olisi ryhdyttävä toimenpitei­siin
Kiinan Kansantasavallan hy­väksymiseksi
Y K n jäsenyyteen ja
Kiinan tunnustamiseksi. Sellainen
tunnustaminen ei tarkoita sen (jär­jestelmän)
hyväksymistä. "
" . . . Kiinan tunnustamatta jättä-mine.
i auttaa ylläpitämään virheel­listä
kuvaa Yhdysvalloista muiden
kansojen ja myös Kiinan kansan
keskuudessa. Se pitää meidän oman
kansamme tietämättömänä mitä ta­pahtuu
Kiinassa. Se vaikeuttaa
aseistariisuniisneuvotteluja. Se ra­joittaa
kansainvälisten järjestöjen
toimintaa.
"Meillä on on suuri toivo, että
suhteiden järjestäminen Kiinan ja
Yhdysvaltain kansojen välillä te­kee
mahdolliseksi suhteiden kehit­tymisen
m.vös kirkkojemme välillä."
Tällaista on se "maallinen teks-,
ti", mistä valtiosihteeri Dulles asi­allisesti
sanoi omalle kirkolleisn,
että "suufari pysyköön lestissään",
eli puhukaa te papit vain enkeleis­tä,
mutta antakaa sotapolitiikkojen
hoitaa näitä maallisia "käytännön
kysymyksiä" josta ette kuitenkaaii
mitään ymmärrä. — Kän.säkoura.